Voinko syödä vauvasta ison?

Liikaa lukenut

Odotan vauvaa ja olen pohtinut paljon synnytysasioita, niin kuin meistä varmaan monikin. Pelkään synnyttämistä nyt jo mutta en vielä puhuisi pelkopolille menemisestä. Koen että pelkoni on normaalirajoissa.

Pelkään että vauvastani kasvaa iso. Isolla tarkoitan yli 4kiloista ja ehkä 4kg kuulostaa myös hieman hurjalta. Mitkä tekijät vaikuttavat vauvan kokoon perintötekijöisen lisäksi? Voinko esimerkiksi syödä niin paljon että "vauva lihoo" vatsassanI??

Oon ite hoikka ja lyhyt. Siis oikeastaan pienikokoinen. Syön välillä reilustikin koska aineenvaihdunta on aika vilkas.. mutta nälkäni on vain yltynyt tässä raskauden edetessä ja ne ruuat mitkä ei ennen maistunut, maistuu nyt ja toistepäin. Välillä syön ihan törkeesti!!

Kertokaapa jos tiedätte tästä aiheesta jotakin.

130

10707

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En oikein jaksa uskoa että sinä syömiselläsi voisit saada vauvan "lihomaan".
      Tulokkaan painoon vaikuttaa toki se miten painosi on noussut raskauden aikana ja millainen ruokavaliosi on.
      Mutta varmasti myös oma ruumiinrakenteesi vaikuttaa vauvan syntymäpainoon ja perintötekijät noin muutenkin.

      Samoin jos on raskausajan diabetes, se voi vaikuttaa lapsen kokoon.
      Yleensä vain luonto tekee sen että pienet äidit synnyttävät pieniä lapsia, näin olen kuullut ja näin omalla kohdalla ainakin kävi.

      Minä olen myös hoikka ja lyhyt, ja poikani painoi syntyessään 2.7kg, vaikka söin todella paljon, painoa tuli toisen kolmanneksen jälkeen paljon, vaikka olikin pahoinvointia, niin koko raskauden aikana painoa tuli huimat 25kg!
      Minulla oli myös raskausajan diabetes, jota hoidettiin insuliinilla.

      Toki vauvan kannalta on hyvä syödä terveellisesti, ja monipuolisesti, kohtuullisesti kuitenkin, kyllähän energiantarve nousee raskaudenaikana...mutta ei kuitenkaan tarvitse kahden edestä syödä...paremminkin kahta ajatellen.

      Ei kuitenkaan ole syytä tuntea huonoa omaatuntoa, tai ainakin sinun ei tarvitse, en ainakaan tekstisi perusteella tullut sellasta tunnetta...koska sanot kuitenkin olevasi hoikka ja aineenvaihdunta on vilkas, niin eiköhän kaikki mitä syöt tulee tarpeeseen.

      Ja sehän on ihan normaalia ja todella hyvä juttu, että ruokahalua löytyy, kroppasi vain kertoo että nyt tarvitaan enemmän ravintoa kun siellä masussa on vauva.

      Paljon sinulla on nyt viikkoja ja onko painoa tullut minkä verran?


      Itsellä nyt viikkoja 15 4, ja painoa tullut 4kg. se myös tippui yhdessä vaiheessa ja olen saanut nyt sen kirittyä takasin ja vähän enemmän, ja sitä pidetään neuvolan puolella ainakin hyvänä asiana...koska olin alipainoinen kun tulin raskaaksi.
      Itsellä todella voimakas raskauspahoinvointi ollut alusta alkaen, eikä ole vieläkään helpottanut täysin.

      Mutta kertookaa muut ihmeessä, tässä nyt on vain sellasta jota olen itse kuullut ja ymmärtänyt...
      Kannataa myös neuvolassa kysyä asiasta.

      • joo-oo

        Kyllä pienikokoinen äiti voi tehdä isokokoisia lapsia.Itsellä oli raskauden alkumetreillä paino 57kg ja pituus 164cm.Vauva painoi syntyessään 4.300kg.Ja ihan normaalia syömistä jne. suvussa vaan satutaan tekemään isoja lapsia..:)


      • pappa 57

        jos isä on 186 cm pitkä.ja äiti 175 cm pitkä.on 99 prosenttisen varmaa että lapsi on 54 cm pitkä ja 5020 g painava jos äiti ei polta tupakkaa eikä ryyppää,ja juo runsaasti maitoa.lapsi on 99.9 prosenttisen varmuudella terve ja isoa vauvaa on helpompi hoitaa.meillä ainakin kävi niin,ja pojallani samoin.geenit ruoka ja terveellinen elämä ja lapset on terveempiä.ole onnellinen jos lapsi on iso ja terve


      • karmeaa

        Minulle kans syntyi tytär joka painoi 4.150kg vaikka itse olen 158cm ja painoni oli raskauden alussa 52kg.
        Synnytys oli vaikea lapsen ison koon takia, kun pää vihdoin syntyi niin hartiat jäivät jumiin. Siinä sitten kätilö kiskoi ja minä ponnistin, tulos oli lopussa että koko synnytyskanavani repeytyi kohtua myöten sekä verenhukkani oli 1780ml. Normaalisynnytyksessä verenhukka on jotain 400-500ml.
        Toinen lapseni olikin poika joka painoi vain 3670kg ja synnytys oli helppo vaikka pelkäsin aivan hirveästi sillä synnytys ei unohdu koskaan. Heidän ikäerokseen tulikin 11v. pelkoni vuoksi.


      • Onnea odotukseesi
        joo-oo kirjoitti:

        Kyllä pienikokoinen äiti voi tehdä isokokoisia lapsia.Itsellä oli raskauden alkumetreillä paino 57kg ja pituus 164cm.Vauva painoi syntyessään 4.300kg.Ja ihan normaalia syömistä jne. suvussa vaan satutaan tekemään isoja lapsia..:)

        Meilläkin on lähisuvussa tullut isoja lapsia. Itse oli syntyessäni 4,6kg vaikka äitini oli tuolloin 163cm ja hoikka, diabetestä ei ollut. Samoin itse olen 165cm ja hoikka, ei diabetesta, ja lapseni olivat 4,1 ja 4,2kg.
        Ei iso vauva tarkoita automaattisesti vaikeaa synnytysta. Itselläni on suht kapea lantio, ja varoiteltiin ettei synnytyksistä tule helppoja, mutta molemmat lapset syntyivät normaalisti ilman mitään draamaa, ja molempien ponnistusvaihekin kesti vain kymmenisen minuuttia.
        Suurimpia ongelmia omissa synnytyksissäni aiheutti kiire ja hätäinen kätilö toisessa synnytyksessä. Eivät ekan syntyessä ehtineet olla paikalla kuin välillä, ja ensikertalaisena olin melkoisen kuutamolla kaikesta.

        Valmistaudu hyvin, niin henkisesti kuin muutenkin, ja puhu neuvolassa noista mietteistäsi. Kaikki menee varmasti hyvin :)


      • Miinuksia paljon
        pappa 57 kirjoitti:

        jos isä on 186 cm pitkä.ja äiti 175 cm pitkä.on 99 prosenttisen varmaa että lapsi on 54 cm pitkä ja 5020 g painava jos äiti ei polta tupakkaa eikä ryyppää,ja juo runsaasti maitoa.lapsi on 99.9 prosenttisen varmuudella terve ja isoa vauvaa on helpompi hoitaa.meillä ainakin kävi niin,ja pojallani samoin.geenit ruoka ja terveellinen elämä ja lapset on terveempiä.ole onnellinen jos lapsi on iso ja terve

        totuudenkertojalle, miksiköhän? Nyt ei ihan ymmärrä.


    • gdrt

      Sokerit lihottavat vauvaa.

      • ..........

        Sokerit lihottavat vauvaa siinä tapauksessa jos on raskausajan diabetes.


      • ei pelkästään noin
        .......... kirjoitti:

        Sokerit lihottavat vauvaa siinä tapauksessa jos on raskausajan diabetes.

        Ei se ihan noin yksioikoista ole. Jos äiti mässää koko raskausajan ja paino nousee voimakkaasti, voi vauvasta tulla isokokoinen myös, vaikka äidin sokeriarvot olisivat kunnossa. Tietenkään sokeri ei vaikuta vauvaan yhtä paljon kuin vaikuttaisi, jos on raskausdiabetes, mutta kuulemma monasti nykyään radi-äideillä on pienempiä vauvoja kuin muilla, koska he ovat noudattaneet tiukkaa dieettiä ja monet muut taas ovat herkutelleet sydämensä kyllyydestä.


      • hmmm....
        ei pelkästään noin kirjoitti:

        Ei se ihan noin yksioikoista ole. Jos äiti mässää koko raskausajan ja paino nousee voimakkaasti, voi vauvasta tulla isokokoinen myös, vaikka äidin sokeriarvot olisivat kunnossa. Tietenkään sokeri ei vaikuta vauvaan yhtä paljon kuin vaikuttaisi, jos on raskausdiabetes, mutta kuulemma monasti nykyään radi-äideillä on pienempiä vauvoja kuin muilla, koska he ovat noudattaneet tiukkaa dieettiä ja monet muut taas ovat herkutelleet sydämensä kyllyydestä.

        Vauvasta voi tulla iso myös todella terveellisellä ruokavaliolla ja vähäisellä painonnousulla raskausaikana. Eli ei vauvasta äidin mässäilyn seurauksena automaattisesti isoa tule.


      • Edell.
        hmmm.... kirjoitti:

        Vauvasta voi tulla iso myös todella terveellisellä ruokavaliolla ja vähäisellä painonnousulla raskausaikana. Eli ei vauvasta äidin mässäilyn seurauksena automaattisesti isoa tule.

        Niin. Sanoinko niin? Lukeeko tekstissäni, että jos äiti herkuttelee ja tulee paljon painoa, niin vauvasta tulee automaattisesti iso? Ei. Siinä lukee, että vauvasta VOI tulla iso.


      • hmmm....
        Edell. kirjoitti:

        Niin. Sanoinko niin? Lukeeko tekstissäni, että jos äiti herkuttelee ja tulee paljon painoa, niin vauvasta tulee automaattisesti iso? Ei. Siinä lukee, että vauvasta VOI tulla iso.

        Niin mutta yhteyttä mässäilyllä ja isolla vauvalla ei voida siis sanoa olevan, raskausdiabetesta lukuun ottamatta.


      • hmmm....
        Edell. kirjoitti:

        Niin. Sanoinko niin? Lukeeko tekstissäni, että jos äiti herkuttelee ja tulee paljon painoa, niin vauvasta tulee automaattisesti iso? Ei. Siinä lukee, että vauvasta VOI tulla iso.

        Ja vauvasta VOI tulla iso teit sitten mitä tahansa.


      • edell.
        hmmm.... kirjoitti:

        Ja vauvasta VOI tulla iso teit sitten mitä tahansa.

        Huokaus. Yhteys äidin ruokavaliolla ja vauvan koolla on kylläkin olemassa. Yksilöllisiä eroja on AINA ja sen vuoksi myös terveellisesti syövä odottaja voi saada suuren vauvan ja mässäilijä voi saada pienen vauvan. On kuitenkin aivan selvää, että äidillä, jolla on kovin sokeripitoinen ruokavalio ja omakin paino nousee raskausaikana paljon, on suurempi riski saada iso vauva, kuin äidillä, joka syö terveellisesti ja jonka painonnousu on maltillista. Ei tosiaankaan ole samantekevää miten syö, terveellisellä (lue: vähäsokerisella) ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen riskiin, että vauvasta tulisi isokokoinen. Tokihan vauvasta voi sitä tulla joka tapauksessa, mutta eipä tarvitse sitten miettiä, oliko se kuitenkin oman mässäilyn tulosta. Jos ruokavaliolla ei olisi mitään merkitystä, ei odottajia niin hanakasti kannustettaisi terveelliseen ruokavalioon ja sokerin vähentämiseen. Tästä oli aivan hiljattain tutkimuskin, jossa todettiin, että vauvojen syntymäpainot ovat selkeästi kohonneet, koska äidit ovat isokokoisempia ja syövät raskausaikana epäterveellisesti. Ja tutkimuksessa oli siis mukana ihan tavallisia odottajia, ei raskausdiabeetikkoja.


      • mxÖVLJ'
        edell. kirjoitti:

        Huokaus. Yhteys äidin ruokavaliolla ja vauvan koolla on kylläkin olemassa. Yksilöllisiä eroja on AINA ja sen vuoksi myös terveellisesti syövä odottaja voi saada suuren vauvan ja mässäilijä voi saada pienen vauvan. On kuitenkin aivan selvää, että äidillä, jolla on kovin sokeripitoinen ruokavalio ja omakin paino nousee raskausaikana paljon, on suurempi riski saada iso vauva, kuin äidillä, joka syö terveellisesti ja jonka painonnousu on maltillista. Ei tosiaankaan ole samantekevää miten syö, terveellisellä (lue: vähäsokerisella) ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen riskiin, että vauvasta tulisi isokokoinen. Tokihan vauvasta voi sitä tulla joka tapauksessa, mutta eipä tarvitse sitten miettiä, oliko se kuitenkin oman mässäilyn tulosta. Jos ruokavaliolla ei olisi mitään merkitystä, ei odottajia niin hanakasti kannustettaisi terveelliseen ruokavalioon ja sokerin vähentämiseen. Tästä oli aivan hiljattain tutkimuskin, jossa todettiin, että vauvojen syntymäpainot ovat selkeästi kohonneet, koska äidit ovat isokokoisempia ja syövät raskausaikana epäterveellisesti. Ja tutkimuksessa oli siis mukana ihan tavallisia odottajia, ei raskausdiabeetikkoja.

        Olen molempien raskauksien aikana voinut niin pahoin ettei mikään pysynyt sisällä ja oksensin vielä synnytyksen aikanakin. Toisen raskauden aikana laihduin 10 kg ja lapsi painoi syntyessään 4300g. Perintötekijät vaikuttaa eniten. Olen itsekin ollut ns. iso vauva eli 4200g vaikka äitini olikin pieni ja lyhyt. Hän kärsi samoista vaivoista kuin minä eli mikään ei pysynyt sisällä.


      • edell.
        mxÖVLJ' kirjoitti:

        Olen molempien raskauksien aikana voinut niin pahoin ettei mikään pysynyt sisällä ja oksensin vielä synnytyksen aikanakin. Toisen raskauden aikana laihduin 10 kg ja lapsi painoi syntyessään 4300g. Perintötekijät vaikuttaa eniten. Olen itsekin ollut ns. iso vauva eli 4200g vaikka äitini olikin pieni ja lyhyt. Hän kärsi samoista vaivoista kuin minä eli mikään ei pysynyt sisällä.

        Aivan, mutta tämä sinunkaan yksittäistapauksesi ei poista sitä tosiseikkaa, että suuressa osassa tapauksia MYÖS ruokavaliolla on merkityksensä.


      • me äidit
        hmmm.... kirjoitti:

        Vauvasta voi tulla iso myös todella terveellisellä ruokavaliolla ja vähäisellä painonnousulla raskausaikana. Eli ei vauvasta äidin mässäilyn seurauksena automaattisesti isoa tule.

        Juurikin näin!

        Ensimäinen poika lapseni painoi 4, 200 kg, vaikka oma painoni oli vain se normaali 52kg myöskin heti synnytyksen jälkeen.

        Ei jäänyt mitään "vauvamahaa", vaan vatsa oli välittömästi kiinteä parissa viikossa. Söin aivan normaalisti ja liikuin normaalisti, mitään erikois treeninkiä ei tarvinnut.

        Mieheni toi jo sairaalaan minulle sen kauniin kapean leningin, joka oli minusta niin ihana ja jota en ollut voinut pitää enää moniin kuukausiin vatsani takia. Oli ihanaa solahtaa siihen, se istui kauniimmin kuin aiemmin, syystä että rintani olivat pyöristyneet entisestään maidon ansiosta.

        Toista lastani odottaessa painoni putosi, niin että synnytyksen jälkeen painoin vain 48kg, raskausmyrkytyksen vuoksi. En saanut syödä mitään suolattua, vaan leipäkin tehtiin kotona ilman suolaa. Sanomattakin selvää, että vatsaan ei jäänyt mitään ylimääräistä nytkään.
        Vyötärön ympärys silloin oli vain vajaat 56 cm

        Raskausmyrkytyksestä johtuen, toinen lapsemme painoi vain 2, 400 kg

        Syö vain ihan normaalisti, mutta terveellisesti, niin ei se vaikuta vauvan kokoon epäsuotavasti.

        Sitäpaitsi jos vauva on liian suuri alakautta synnytettäväksi, niin keisarinleikkaus on yksi tapa saattaa lapsi maailmaan, kuten itselläni on ollut jokaisen kolmen elävän lapseni kohdalla. Ainoastaan yksi lapseni syntyi normaalisynnytyksellä, keskosena ja kuolleena.


      • ................
        edell. kirjoitti:

        Huokaus. Yhteys äidin ruokavaliolla ja vauvan koolla on kylläkin olemassa. Yksilöllisiä eroja on AINA ja sen vuoksi myös terveellisesti syövä odottaja voi saada suuren vauvan ja mässäilijä voi saada pienen vauvan. On kuitenkin aivan selvää, että äidillä, jolla on kovin sokeripitoinen ruokavalio ja omakin paino nousee raskausaikana paljon, on suurempi riski saada iso vauva, kuin äidillä, joka syö terveellisesti ja jonka painonnousu on maltillista. Ei tosiaankaan ole samantekevää miten syö, terveellisellä (lue: vähäsokerisella) ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen riskiin, että vauvasta tulisi isokokoinen. Tokihan vauvasta voi sitä tulla joka tapauksessa, mutta eipä tarvitse sitten miettiä, oliko se kuitenkin oman mässäilyn tulosta. Jos ruokavaliolla ei olisi mitään merkitystä, ei odottajia niin hanakasti kannustettaisi terveelliseen ruokavalioon ja sokerin vähentämiseen. Tästä oli aivan hiljattain tutkimuskin, jossa todettiin, että vauvojen syntymäpainot ovat selkeästi kohonneet, koska äidit ovat isokokoisempia ja syövät raskausaikana epäterveellisesti. Ja tutkimuksessa oli siis mukana ihan tavallisia odottajia, ei raskausdiabeetikkoja.

        Odottajia ei kannusteta terveelliseen ruokavalioon sen takia että vauvasta ei tulisi isoa, vaan sen takia että vauva saisi kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Ihmisethän ovat ylipäätänsäkin koko ajan kasvaneet isommiksi ja isommiksi, ei vain vauvat.


      • ruokavalio
        ................ kirjoitti:

        Odottajia ei kannusteta terveelliseen ruokavalioon sen takia että vauvasta ei tulisi isoa, vaan sen takia että vauva saisi kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Ihmisethän ovat ylipäätänsäkin koko ajan kasvaneet isommiksi ja isommiksi, ei vain vauvat.

        Vauvahan ottaa tarvitsemansa joka tapauksessa. Harvemmin vauvalle mitään puutteita raskausaikana, äiti siinä kärsii jos syö epäterveellisesti tai yksipuolisesti. Ja kyllä terveelliseen ruokavalioon kannustetaan MYÖS sen painoasian takia. Onko tullut mieleen, miksi ihmiset ovat koko ajan isompia (ja lihavampia), kuin ennen? Nykyään puputetaan pastaa, pullaa ja huonoja hiilareita niin hirveät määrät, että ei se ole ihme jos ihmiset ovat ylipainoisia ja syntyvät vauvat koko ajan isompia.


      • ...............
        ruokavalio kirjoitti:

        Vauvahan ottaa tarvitsemansa joka tapauksessa. Harvemmin vauvalle mitään puutteita raskausaikana, äiti siinä kärsii jos syö epäterveellisesti tai yksipuolisesti. Ja kyllä terveelliseen ruokavalioon kannustetaan MYÖS sen painoasian takia. Onko tullut mieleen, miksi ihmiset ovat koko ajan isompia (ja lihavampia), kuin ennen? Nykyään puputetaan pastaa, pullaa ja huonoja hiilareita niin hirveät määrät, että ei se ole ihme jos ihmiset ovat ylipainoisia ja syntyvät vauvat koko ajan isompia.

        Pastaa, pullaa ja hiilareita? Eiköhän ihan kaikkea syödä liikaa, turha pelkkiä hiilareita syyttää. Sama se mitä syöt jos syöt enemmän kuin kulutat. Ja ihmiset ovat myös pidempiä kuin ennen, ei vain lihavempia.


      • kylläpä vaan
        ............... kirjoitti:

        Pastaa, pullaa ja hiilareita? Eiköhän ihan kaikkea syödä liikaa, turha pelkkiä hiilareita syyttää. Sama se mitä syöt jos syöt enemmän kuin kulutat. Ja ihmiset ovat myös pidempiä kuin ennen, ei vain lihavempia.

        Kyllä ne höttöhiilarit vaan nykyään se suurin ongelma on. Sitä paitsi jos höttöhiilarit jättää pois ruokavaliosta, ei tulekaan liikaa syötyä, kun verensokeri pysyy tasaisempana. Suosittelen kokeilemaan.


      • Olyyy
        hmmm.... kirjoitti:

        Niin mutta yhteyttä mässäilyllä ja isolla vauvalla ei voida siis sanoa olevan, raskausdiabetesta lukuun ottamatta.

        Lihavat äidit saavat ylipainoisia lapsia useammin kuin normipainoiset eikä heillä tarvitse olla edes raskausdiabetesta.


      • Olyyy
        Olyyy kirjoitti:

        Lihavat äidit saavat ylipainoisia lapsia useammin kuin normipainoiset eikä heillä tarvitse olla edes raskausdiabetesta.

        ...

        ja kuten tiedät, jos äiti syö liian vähän, lapsista tulee pienikokoisia eli aliravittuja. Tämä on ollut nähtävissä jo itänaapurissamme silloin kun äitien raskausajan syöminen on ollut niukkaa ja vähäravinteista.


      • Olyyyy
        edell. kirjoitti:

        Aivan, mutta tämä sinunkaan yksittäistapauksesi ei poista sitä tosiseikkaa, että suuressa osassa tapauksia MYÖS ruokavaliolla on merkityksensä.

        Ehkä nimimerkki mxÖVLJ ei halunnutkaan kommentoida sinun tekstiäsi vaan kertoa vain oman tarinansa. Tällaisia "mä haluan kans kertoo itsestäni vaikkei se tähän liitykään" -juttuja on aika paljon silloin kun puhutaan terveysasioista tai vaikkapa lastenkasvatuksesta.


      • Paino ja pituus
        ................ kirjoitti:

        Odottajia ei kannusteta terveelliseen ruokavalioon sen takia että vauvasta ei tulisi isoa, vaan sen takia että vauva saisi kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Ihmisethän ovat ylipäätänsäkin koko ajan kasvaneet isommiksi ja isommiksi, ei vain vauvat.

        Aivan, ihmiset ovat isompia ravitsemuksen vuoksi! Ei meidän geeniperimämme ole muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään muuttunut.


      • jeikh
        Olyyyy kirjoitti:

        Ehkä nimimerkki mxÖVLJ ei halunnutkaan kommentoida sinun tekstiäsi vaan kertoa vain oman tarinansa. Tällaisia "mä haluan kans kertoo itsestäni vaikkei se tähän liitykään" -juttuja on aika paljon silloin kun puhutaan terveysasioista tai vaikkapa lastenkasvatuksesta.

        No sitten olisi kannattanut vastata ketjuun yleisesti, eikä nimenomaan minun viestiini...


      • Voiko vastasyntynyt
        Olyyy kirjoitti:

        Lihavat äidit saavat ylipainoisia lapsia useammin kuin normipainoiset eikä heillä tarvitse olla edes raskausdiabetesta.

        lapsi olla koskaan ylipainoinen. Mielestäni ylipaino syntyy vääristä vanhempien ruokailutottumuksista jotka lapsi herkästi omaksuu.


    • Tuisku85

      Kolme lasta synnyttäneenä ja neljättä loppusuoralla odottavana sanoisin, että voit syömiselläsi vaikuttaa vauvan kokoon jonkin verran. Olen ruumiinrakenteeltani pitkä ja hoikka enkä ole kärsinyt raskausajan diabeteksestä. Kaksi ensimmäistä lastani olivat 2,7 ja 2,9 kilon välillä syntyessään, painoa tuli raskausaikana 9 - 12 kiloa ja olin syönyt normaalisti. Kolmannen lapsen kohdalla mässäilin enemmän ja painoa tuli noin 13 kiloa, vauva painoi syntyessään 4 kiloa. Nyt synnytyslääkäri on arvioinut kera kätilön, että syntyvä vauva tulee myös olemaan neljän kilon luokkaa. Olen herkutellut melko paljon ja painoa on tullut nyt 13 kiloa lisää. Ultrassa mitattiin vauvan olevan pari viikkoa isompi kuin lasketun ajan mukaan, kysyin olenko saattanut aiheuttaa sen ylimääräisellä energian mässäilyllä ja synnytyslääkäri sanoi, että se on mahdollista kyllä. Liika energia lihottaa myös vauvaa, herkkujen energiahan kulkee istukan läpi siinä missä muukin sapuska :)

    • MINUN POIKANI

      On perinyt täysin äitinsä ja mummunsa geenit ja siksi onkin nyt kohta 13v karmean ylipainoinen finninaama.

      • 64614651435010843180

        ...jaa? Ettäkö mummun ja sun läskit? Syöttämällä joulupotsikin lihoo. ;-D


    • 87o8

      Itse olen hoikka ja pienikokoinen, mutta tämänhetkisen ennusteen mukaan tulossa reippaasti yli nelikiloinen vauva ja edessä todennäköisesti käynnistys ennen LA:aa. En ole mässäillyt, päinvastoin oksensin koko alkuraskauden ja elämäntavat ovat terveelliset. Sokerit ovat olleet hieman koholla, tämä ei kuitenkaan lääkäreiden mukaan selitä kokoa. Pienet äidit voivat siis ihan tuntemattomistakin syistä saada isoja vauvoja, sokeria/mässäilyä siihen ei aina tarvita.

    • Liikaa lukenut

      Heippa taas ja kiitoksia vastauksista!!

      Olen rv 9 2 ja painoa on tullut 2-3 kiloa! Siis vaikka en syö kovinkaan suolaista tai turvottavaa ruokaa, olen turvonnut kovastikin. Vatsa pömpöttää aivan tolkuttomasti ja housut/paidat kiristää.. Pahoinvointia ei ole yhtään ja ruoka maistuu. Lähinnä huomaan enemmän näläntarvetta kuin ennen, mutta myös joitakin himoja.

      Eipä tässä kai kannata hirveästi vauvan kokoa miettiä.. kun ei sitä sitten kai oikein tiedetä mikä kasvattaa vauvaa ja mikä ei. Paitsi ne sokerit(?) ja geenit, jos isohko on.

      Paljonko teidän mielestä on liikaa sokeria, siis puhdasta sokeria päivässä?

      Laitan nimittäin rahkaan sokeria, teehen/kahviin pienen teelusikallisen ja toisinaan joskus syön karkkia (viikossa varmaankin max 200g) Kahvin kanssa keksi tai pulla jonain päivinä.. ja joskus tulee hörpittyä limsaa, ei nyt usein mutta ehkä tyyliin litra viikon aikana. En halua käyttää keinomakeutettuja tuotteita.

      • tgf

        "Paljonko teidän mielestä on liikaa sokeria, siis puhdasta sokeria päivässä?

        Laitan nimittäin rahkaan sokeria, teehen/kahviin pienen teelusikallisen ja toisinaan joskus syön karkkia (viikossa varmaankin max 200g) Kahvin kanssa keksi tai pulla jonain päivinä.. ja joskus tulee hörpittyä limsaa, ei nyt usein mutta ehkä tyyliin litra viikon aikana. En halua käyttää keinomakeutettuja tuotteita. "

        Tuossa on kaikki liikaa. Oikeasti.
        Ihminen ei tarvitse lisättyä sokeria lainkaan.
        Sitä saamme ylenmäärin mm. hedelmistä ja marjoista.


      • mykiäiskä

        Nuo on niin aikaiset viikot että ei voi mitenkään tietää ees sitä, miten sun omalle ruokahalulle käy kun raskaus etenee. Kannattaa syödä säännöllisesti.


      • kuusinkertainen mumm

        olet ihan normaali raskaana oleva nainen ja pieni pyöristyminen jo raskauden alussa on ihan normaalia ja voi olla, että saat ihanan vauvamasun, jota kannat ylpeänä! Sokerin käyttösi on mielestäni normaalirajoissa vielä, ei kannata myöskään liioitella kaikessa, vaan pyrkiä terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon ja sallia joskus herkkujakin, kunhan siis ei joka päivä- vaan kohtuus taas.
        Tiedän lyhyitä ja suht pieniä naisia, jotka ovat saaneet isoja lapsia, siis yli 5 kg ja ei ole ollut diabetestä, vaan ihan geeneissä.
        Itsellä 4 synnytystä, joista 2 on ollut yli 4 kiloisia. Älä pelkää vauvasi painoa, sillä sinusta huolehditaan äitiysneuvolassa ja tarpeen mukaan saat keisarinleikkauksen. Onnea ja iloa!


      • Socker
        tgf kirjoitti:

        "Paljonko teidän mielestä on liikaa sokeria, siis puhdasta sokeria päivässä?

        Laitan nimittäin rahkaan sokeria, teehen/kahviin pienen teelusikallisen ja toisinaan joskus syön karkkia (viikossa varmaankin max 200g) Kahvin kanssa keksi tai pulla jonain päivinä.. ja joskus tulee hörpittyä limsaa, ei nyt usein mutta ehkä tyyliin litra viikon aikana. En halua käyttää keinomakeutettuja tuotteita. "

        Tuossa on kaikki liikaa. Oikeasti.
        Ihminen ei tarvitse lisättyä sokeria lainkaan.
        Sitä saamme ylenmäärin mm. hedelmistä ja marjoista.

        Et halua käyttää keinomakeutettuja tuotteita mutta silti syöt karkkia?

        Kokeile olla ilman noita sokereja, parin viikon päästä et kaipaa niitä lainkaan. Sen lisäksi että sokereissa on vain tyhjiä kaloreita, ne kuluttavat elimistön hivenainevarastoja.


      • raskaanaoleville
        Socker kirjoitti:

        Et halua käyttää keinomakeutettuja tuotteita mutta silti syöt karkkia?

        Kokeile olla ilman noita sokereja, parin viikon päästä et kaipaa niitä lainkaan. Sen lisäksi että sokereissa on vain tyhjiä kaloreita, ne kuluttavat elimistön hivenainevarastoja.

        Limsoja ei kannata juoda, pelkkiä lisäainepommeja ja turhia kaloreita. Karkitkin pelkkää myrkkyä, paitsi tumma suklaa. Siinä on antiosidantteja, joten sitä voi vähän nauttia. Myös erilaiset pähkinät luonnollista hyvää.

        Eikä pelkkää sokeria tarvitse pelätä, kunhan jättää minimiin. Valkoinen vehnäjauho kuluttaa aivan samoin hivenainevarasoja. Kohtuudella ja silloin tällöin, niin ei hätää. Järki mukaan.


      • hehe...
        raskaanaoleville kirjoitti:

        Limsoja ei kannata juoda, pelkkiä lisäainepommeja ja turhia kaloreita. Karkitkin pelkkää myrkkyä, paitsi tumma suklaa. Siinä on antiosidantteja, joten sitä voi vähän nauttia. Myös erilaiset pähkinät luonnollista hyvää.

        Eikä pelkkää sokeria tarvitse pelätä, kunhan jättää minimiin. Valkoinen vehnäjauho kuluttaa aivan samoin hivenainevarasoja. Kohtuudella ja silloin tällöin, niin ei hätää. Järki mukaan.

        no tulipas pelkkää pelkkää pelkkää.. No pontti on kai tärkein :)


      • keuhko..
        Socker kirjoitti:

        Et halua käyttää keinomakeutettuja tuotteita mutta silti syöt karkkia?

        Kokeile olla ilman noita sokereja, parin viikon päästä et kaipaa niitä lainkaan. Sen lisäksi että sokereissa on vain tyhjiä kaloreita, ne kuluttavat elimistön hivenainevarastoja.

        Tuohon on vielä pakko sanoa, että itse en todellakaan vertaisi keinosokereita tummaan suklaaseen, edes lakritsaan vaikka sitäkään ei suositella raskausaikana kuin pieni määrä kerrallaan, (voi kohottaa verenpainetta jos on taipumusta).

        Mutta, ihmettelen sitä tolkutonta litra? määrää mitä jotkut raskaanaolevat vetävät esim. pepsimaxin muodossa viikoittain. Mahtaa olla hyvä juttu.


    • Luomuäiti

      Olen 170 cm pitkä ja hoikka. Lapseni syntymäpainot olivat: 3700 g, 3800 g ja 4250 g. Olen perusterve, raskausaika meni vielä terveellisemmin, koska lopetin sokerin käytön jo ensimmäistä odottaessani. En ole koskaan tupakoinut ja liikkun aika paljon. Synnytyksetkin meni ihan luomumeinigillä. Olisin voinut synnyttää vaikka kotona. :P
      Joo, mut enempää en uskaltanut lapsia tehdä, koska tuo yli nelikiloinen oli jo aivan liian iso ja suuntaus oli lapsen painon suhteen nouseva. En ottanut riskiä, että seuraava lähentelee viittä kiloa. :D.

      • :-)

        Yksilöllisiähän ne ovat raskaudet / synnytystarinat. Tärkeää myös minulle ollut syödä raskausaikoina terveellisesti, välttää lisäaineita, myrkkyjä ja kaikkea keinotekoista..

        Mutta meillä molemmat olivat teoriassa samanpainoisia, koska toinen syntyi reippaasti yli lasketun, ja ensimmäinen taas käynnistettiin n. viikko aiemmin.


    • holly

      Kyllä äiti voi ruokavaliolla vaikuttaa syntyvän vauvan painoon. Sokeriliemessä kasvaneen ja normaaliruokavaliota noudattaneen äidin vauvat kyllä erottaa jo ulkonäöstäkin. Lisäksi on huomiotava se, että vastasyntynyt on altiimpi syntymän jälkeiselle hyper- tai hypoglykemialle jos on koko raskausaijan elänyt liiassa ja turhassa energia määrässä. Tällä siis tarkoitetaan turhia sokereita kuten limsat,munkit,karkit yms...
      Ja onhan äidinkin helpompi toipua synnytyksestä jollei hänellä ole ylimääräsitä kuormaa kannettavana =)

      Omat lapseni ovat kasvaneet isoiksi vaikka en ole pystynyt syömään mitään rasvaista enkä makeaa. Himoitsin vesimelonia, kurkkua, raejuustoa yms. kaikissa raskauksissani. Silti lapseni ovat painaneet syntyessään 4.4, 4.8 ja 5.1 kg. Itse olemme vauvoina syntyneet vähän reilu kolmekiloisina. Joskus siis lapset kasvavat isoiksi ja kyllä olen käynyt kaikista sokerirasituksissa joissa kaikki arvot ovat olleet normaalit. Onneksi lapseni eivät ole kärsineet kuitenkaan suuresta syntymäpainostaan huolimatta verensokerien heitteilyistä vastasyntyneenä. Eivät meinanneet millään uskoa että sokeriarvot olivat normaalit lapsella jonka syntymäpaino oli yli 5 kiloa =)

      Isojen vauvojen synnytykseen liittyy aina riskejä, jonka vuoksi siis tehdään synnytystapa-arvio, jossa arvioidaan pystytkö synnyttämään lapsesi alakautta.

      Normaalilla ruokavaliolla ja jollei suvussasi ole diabetestä tuskin saat kasvatettua syömällä lastasi isoksi =) Ei raskaana ollessa kuitenkaan tarvitse syödä kahden edestä ;)

    • vinkutin

      Vältä rasvaa ja sokereita. Niin minulle ainakin neuvolassa neuvottiin. ja tein, mitä käskettiin ja tyttäreni oli syntyessään 2380g ja 45 cm.

      • ??

        Siis ihan täysiaikainen?


    • Miksi pelkäät nelikiloisen lapsen saamista? 4,5 kg lapsi on vielä normaalipainoinen, näin minulle sanoi synnytyslääkäri. Oletan, että pelkäät synnytyksen olevan vaikea, mitä isompi lapsi, mutta ei se automaattisesti mene niin. Tiedän itse tapauksia, että lapsi on ollut hvin pieni kokoinen ja silti synnytys on ollut todella vaikea ja tullut isot repeämät yms. Itse olen synnyttänyt kaksi lasta, toinen 4,2 kg ja toinen 4,3 kg. Normaalisiti meni molemmat synnytykset. Synnytyksen kannalta ratkaisevampaa on vauvan ruumiinrakenne, pään ympärysmitta, sekä se, missä asennossa pää syntyy. Kaikki on niin suhteellista.

      • hjk3

        Muistakaa ne tikit, ei synnytys paranna alapäätä ja se jumppa.


    • Tipitii

      Olen melko nuori, alle 170 cm pitkä ja hoikka nainen. Ensimmäinen lapsi oli syntyessään 4200g, minulle tuli sen raskauden aikana 12 kg painoa eli ei liikaa. Toinen raskaus joka on nyt loppusuoralla on mennyt hyvin samalla tavalla kuin ensimmäinenkin ja yhtälailla yläkäyrillä kasvanut. Sokerirasitus oli normaali joten ei ole syytä epäillä raskausdiebetesta. Sokeria/karkkia tms olen syönyt hyvin kohtuudella ja muutenkin syön terveellistä kotiruokaa säännöllisin väliajoin. Suvussa on ehkä keskimääräistä pitempiä ihmisiä, vaikka minä ja mieheni ei hyvin pitkiä ollakaan (mieheni puolenkymmentä senttiä pidempi kuin minä ja hoikka hänkin).
      Loppuyhteenvetona että jotkut sitä vaan saa noita isoja lapsia ruokavaliosta huolimatta. Mutta lohdutuksena voin sanoa että ei revennyt paikat synnytyksessä (tosin eppari tehtiin) ja synnytyskin oli varsin nopea, noin 3h kalvojen puhkaisusta, ponnistusvaihe kesti 15 min. Nyt esikoinen on hyvin sopusuhtainen, vaikkakin pidempi kuin ikätoverinsa.

    • yli 4 kg molemmat

      vauvasta voi silti tulla yli neljäkiloinen vaikka lihava ei olisikaan. Itse olen 159 cm pitkä, mutta lasten isä on tosi pitkä ja lapset ovat saaneet isänsä geenit, molemmat olivat yli neljä kiloisia, mutta synnytys ei ollut mitenkään hurja tai hirveä. lapset olivat pitkiä ja valmiiksi rotevan kokoisia mutta eivät missään tapauksessa lihavia tai pulleita.Vaikka kuinka seurasin syömistä toisen kanssa tuli hänestäkin silti yli neljäkiloinen tosin hieman pienempi kuin esikoisesta. Sokerilla on kuulemma vaikutusta.

    • äityli,,,

      Älä yhtään arkaile,kerranhan sinä vaan sitäkin vauvaa odotat ja kohta se onkin historiaa. Ole reippailla mielin, hyvän kokoinen siitä tulee. Minä tein kaksi lasta ja molemmat painoivat yli neljä ja puolikiloa. Normaaleja heistä tuli. Parempihan sinun on alkaa hoitaa sitä vähän isompaa vauvaa, jos se edes iso on? Tsemppiä !

      • äiti23

        synnytin kaks lasta, ensimmäinen 4360g ja toinen vuos sit 4730g. Eikä mitään ongelmia ollut, olen sopusuhtainen 162 pitkä. Eikä paikatkaan revenny


    • j.a

      Eikö olisi parenpi selvittää nämä asiat asiantuntian kanssa esim neuvolassa, kun kysellä niitä sivustolla missä yksi sanoo sitä toinen tätä eikä loppujen lopuksi ole itse viisastunut yhtään!

    • annuli

      On myös jotenkin periytyvää.Olen itse tehnyt kaksi 4500 kg lasta ja hankalaa oli.Äitini teki meitä 5 kpl tta kaikki suuria syntymäpainoltaan.Ollaan hoikkia pienikokoisia ihmisiä ja ruokailtu ihan normaalisti.
      Ei kannata etukäteen pelätä,nyt on niin hyvät kivunlievityskonstit ja niitä kannataa käyttää.Sitten kehotan kertomaan reilusti hoitohenkilökunnalle tuntemuksistaan,synnytyspelkoon suhtaudutaan ihan hyvin ja apua saa.
      Hyvin se menee ,kaikki on selvitty ja asia unohtuu nopeasti.

    • vahveliini

      Äitini oli hyvin hoikka koko elämänsä, vyötärö 60-cm. hän synnytti neljä lasta joista minä, kolmas, olin isoin. painoin 4750, kaksi viikkoa yliaikaisena. Hän sanoi synnytyksen menneen kuitenkin hyvin, ehkä siksi kun edellinen oli vaikea perätilasynnytys.

      Nyt aikuisenakin olen harteikas ja lihaksikas nainen, toisin kuin hoikat sisarukseni. Äidin häissään käyttämä silkkivyö nepparilla ei kunnolla mene edes reiteni ympäri.

    • Äiti Myös Minäkin

      Älä stressaa, kyllä Vauvan painoarvioita tehdään tarkemmin jos pelkoa on "ylisuuresta" Vauvasta.

      Itse olin esikoiseni aikaan normipainoinen 65kg/170cm ja esikoiseni painoi 4550, nuorimman kanssa olin jo läski mutta eipä tuo lapsi suurempi ollut, TOSIN raskausdiabetes kaikissa, nuorimman kanssa insuliinihoito.

      Uskoisin että hienosti kaikki menee ja MUISTA puhua avoimesti ajatuksista, peloista jopa niistä "typeristä" asioista neuvolassa.

      Usein kun asiat sanoo ääneen ne muuttuvat jo helpommiksi käsitellä.

      Iloista odotusta!

    • ...

      Joko laihduttaminen aloitetaan kohdussa.
      Itselläni poika painoi 4kg 150g, oli kaunis terve poika. Kyllä hän syntyi yhtä hyvin tai vaikeasti kuin kolme vuotta vanhempi veljensä.
      Kyllä nykyisin nähdään mikäli lapsi on liian iso alakautta synnytettäväksi.

    • vinkutin

      Syö rasvaa ja sokereita. Niin minulle ainakin neuvolassa neuvottiin. ja tein, mitä käskettiin ja tyttäreni oli syntyessään 2380g ja 45 cm.

      • mustankissantassut

        Olen 152 cm ja 45 kiloa painan normitilassa. Ekat lapset oli syntyissään 3050 ja 3150 g ja 50 cm pitkiä. Helpot raskaudet ja synnytykset. Sitten syntyi kolmas ja painoa oli 4500 ja pituuttakin huikeat 56 cm. Raskausaika oli todella vaikea ja olin KIPEÄ viimeiset kaks kuukautta. Ponnistusvaihe kesti 1,5 tuntia vauvan ison koon takia. Neljäs oli 3950 g ja 54 cm. Tästäkin raskaudesta olin viimeset kuukaudet petipotilas ja ponnistusvaihe oli vaikea, tunnin mittainen. Näissä kaikissa raskauksissa painoni nousi noin 15 kiloa.
        Nyt odotan viidettä ja la ihan nurkilla. Paino noussut 8 kiloa. Kipeä en ole ollut. Pystyn liikkumaan ihan normaalisti ja en kyllä osaa arvioida vauvan kokoa. Toivon, että on alle neljän kilon. Myönnän, että pelkään synnytystä.. varsinkin tuo kolmas synnytys jätti pahat pelot.

        Olen mielestäni syönyt melko samalla lailla joka raskaudessa eli en osaa sanoa mistä johtuu vauvojen hyvinkin erilaiset koot. Tosin tässä viimesessä olen kärsinyt kovasta närästyksestä ja sen takia on iltasyömiset jääneet kokonaan pois. Makeaa en syö, koska en välitä pullasta enkä karkista.

        Aikoinaan yks th sanoi, että vauvat kasvaa äidin koon mukaan. No näin kävi kahden ekan kohdalla. Mutta ei seuraavien. Meikäläisen ei ole kovin tervettä pungertaa isoja vauvoja maailmaan. 4,5 kilonen voi olla normaali isokokoselle äidille, muttei tällaselle hippiäiselle kuin minä olen.


      • äiti ja kätilö

        Hei
        Ei ole lainkaan ihmeellistä, että ensimmäisen raskauden aikana pyörii jos jonkinlaisia mietteitä mielessä.
        Kehoitan sinua keskustelemaan vielä neuvolassa terveydenhoitajasi kanssa asiata, uskon että sieltä saat parhaimmat ja oikeimmat neuvot.
        Ruokailu kannattaa pitää terveen järjen puitteissa ja syödä tavallista ( ruokaympyrä) ruokaa. Limsoja ja chipsejä sekä älyttömiä määriä karkkeja kannattaa välttää, herkku päiviä voi pitää.
        Neuvola käynneillä mitataan toistuvasti sikiön ja kohdun kokoa.

        Terveydenhoitaja on perillä sinun ja puolisosi perintötekijöistä, näillä seikoilla on vaikutusta synytvän lapsen kokoon.
        Raskauden aikainen diabetes voi lisätä sikiön kasvua, mutta tähänkin viittaavia tekijöitä seulotaan nevuolassa tarkkaan.
        Juttele siis sen neuvolatätin kanssa ja unohda murehtiminen, hymyile ja nauti raskaudesta :) Onnea matkaan -


      • ei ennenvanhaan..

        Neuvolan yleinen linja on, että
        raskaudenajan painonnousuun ehdotetaan kasvimargariinia ja makeutusaineita, mm. aspartaamia (hermomyrkkyä). Samoin light-tuotteita, jotka ovat käytännössä pelkkää lisäainetta.

        Kukin voi tietysti syöttää "vauvalleen" mitä haluaa, mutta onneks aivojakin voi käyttää.

        Onnellista odotusta ap:lle! :)


    • Mammaliina

      Voi herranjestas!
      4kiloa on iha normaalikokonen vauva mun mielestä.. Meidän suvussa pienin lapsi on ollu 3.6kiloa ja suurin 5.4kiloa ja ei olla mitenkää ylipainoista porukkaa (jostai syystä pituutta kaikille on kertyny sen päälle 170cm) niin ja isoin syntyessään on muuten nykysin suvun pienin kooltaa!!
      Kukaa ei ole viel suvusta synnytykseen kuollut ja nyt kun itse olen raskaana en edes mieti vauvan kokoa kummemmin.. Tulee mitä on tullaksee, kyllä se leikataan jos kerkee kasvaa liian isoksi..

    • ba_baby

      Ultraäänitutkimus ei aina ennusta vauvan kokoa oikein. Minulla laskettu aika meni yli lähes kahdella viikolla ja vuorokautta ennen synnytyksen alkamisesta ultraääni ennusti 3.8 - 4 kg vauvaa. Syntymäpaino oli kuitenkin vain 3,3. kg.

      Kaikki pelkäävät synnytystä varsinkin ensimmäistä. Meillä Suomessa on kuitenkin osaavia ammattilaisia. Ota rauhallisesti vain. Kyllä se hyvin menee.

    • että joo

      "Isoilla" tulee isoja vauvoja, siis painoltaan isoilla. Itse olen hoikka, ja pieniä ovat vauvatkin olleet. Vauvaa et saa mahassa lihomaan liikaa, vain sinä kasvat liiasta syömisestä.

    • Pelkosi on turha

      Minun mielestäni pelkosi siitä että vauvasti kasvaa iso on täysin turhamaista.
      Jos jotakin haluat miettiä ja pelätä on se, että onko lapsesi terve. Toivottavasti on.

      Jos tuollaista vauvan lihoamista pelkäät ,se herättää ainakin minussa ajatuksen siitä että oletkohan henkisesti valmistaunut täysillä olemaan äiti.

      • Saksan Mami

        Minä todella yhdyn nimimerkin "Pelkosi on turha" kirjoitukseen. Yhdellä kaverillani kuoli vauva viikolla 34, oli tuolloin 2,5-kiloinen ja hän joutui synnyttämään sen. Hänen seuraava vauvansa kuoli viikolla 16. Toisella kaverillani oli neljä keskenmenoa peräkkäin. Itseltäni kuoli yksi raskausviikolla 12. Näiden kokemusten jälkeen ei minulla riitä ymmärrystä sille, että joku viitsii huolehtia vauvan PAINOSTA! Mitä väliä, onko lapsi 2,5- vai 5-kiloinen, niin kauan kuin sieltä tulee terve tai edes eläväinen tenava?

        Itse synnytyin keskenmenon jälkeen terveen 4,1-kiloisen lapsen. Painoni nousi raskauden aikana 25 kiloa, joista n. 6 kg tuli viimeisen kuukauden aikana. Tarkkailin syömistäni koko raskauden ajan enkä syönyt yli 1800-2000 kcal päivässä.

        Synnytys oli kamala, mutta synnyttäminen on aina todella kivuliasta ja järkyttävää hommaa eikä sitä vauvan paino paljoa muuta. Ihan turha uskoa mitään nettisivuja, joissa höpistään jostain synnytystransseista ja luomusynnytyksistä. Synnytyskivun voi välttää vain ottamalla epiduraalin mahdollisimman aikaisin.

        Ja niistä äidin raskauskiloista: itselläni lähti synnytyksessä ja sen jälkeisen kuukauden aikana 15 kiloa, suuri osa oli siis loppuraskaudessa kertynyttä nestettä. Ja kun imetin sisukkasti 13 kk, lähtivät loputkin, nyt on painoindeksi normaali 22 ja lapsikin voi mainiosti eikä ole yli- eikä alipainoinen.

        Järki käteen hyvät ihmiset! Keskittykään olennaiseen: itsenne ja lapsenne terveyteen ja hyvinvointiin. Synnytyksestä selviää kyllä, yli 5-kiloisiakin on synnytetty jopa alateitse. Ja keisarileikkaus on ihan ok tapa synnyttää myös, sellainen tehdään sitten jos on tarve.


      • minä ymmärrän
        Saksan Mami kirjoitti:

        Minä todella yhdyn nimimerkin "Pelkosi on turha" kirjoitukseen. Yhdellä kaverillani kuoli vauva viikolla 34, oli tuolloin 2,5-kiloinen ja hän joutui synnyttämään sen. Hänen seuraava vauvansa kuoli viikolla 16. Toisella kaverillani oli neljä keskenmenoa peräkkäin. Itseltäni kuoli yksi raskausviikolla 12. Näiden kokemusten jälkeen ei minulla riitä ymmärrystä sille, että joku viitsii huolehtia vauvan PAINOSTA! Mitä väliä, onko lapsi 2,5- vai 5-kiloinen, niin kauan kuin sieltä tulee terve tai edes eläväinen tenava?

        Itse synnytyin keskenmenon jälkeen terveen 4,1-kiloisen lapsen. Painoni nousi raskauden aikana 25 kiloa, joista n. 6 kg tuli viimeisen kuukauden aikana. Tarkkailin syömistäni koko raskauden ajan enkä syönyt yli 1800-2000 kcal päivässä.

        Synnytys oli kamala, mutta synnyttäminen on aina todella kivuliasta ja järkyttävää hommaa eikä sitä vauvan paino paljoa muuta. Ihan turha uskoa mitään nettisivuja, joissa höpistään jostain synnytystransseista ja luomusynnytyksistä. Synnytyskivun voi välttää vain ottamalla epiduraalin mahdollisimman aikaisin.

        Ja niistä äidin raskauskiloista: itselläni lähti synnytyksessä ja sen jälkeisen kuukauden aikana 15 kiloa, suuri osa oli siis loppuraskaudessa kertynyttä nestettä. Ja kun imetin sisukkasti 13 kk, lähtivät loputkin, nyt on painoindeksi normaali 22 ja lapsikin voi mainiosti eikä ole yli- eikä alipainoinen.

        Järki käteen hyvät ihmiset! Keskittykään olennaiseen: itsenne ja lapsenne terveyteen ja hyvinvointiin. Synnytyksestä selviää kyllä, yli 5-kiloisiakin on synnytetty jopa alateitse. Ja keisarileikkaus on ihan ok tapa synnyttää myös, sellainen tehdään sitten jos on tarve.

        Anteeksi nyt vaan, mutta myös aika ajattelematonta vähätellä toisen ihmisen pelkoa. Pelot eivät useinkaan ole rationaalisia, mutta ei se tee niistä turhamaisia tai typeriä. Jos pelottaa, niin pelottaa. Sitä paitsi synnytykseen liittyvät pelot ovat varsin tavallisia, joten ei niitä voi tuolla tavalla ohittaa, että "se nyt on kivuliasta ja järkyttävää hommaa eikä sitä vauvan paino paljoa muuta". Olen itse varsin pienikokoinen ensisynnyttäjä ja kyllä minuakin vähän mietityttää vauvan koko. Suvussamme ei ole juuri yli kolmekiloisia synnytelty ja mietityttää, mahtuuko lapsi alakautta jos painoa on vaikkapa se reilusti yli neljä kiloa ja siinä samalla pään ympärysmitta suurempi, kuin kolmikiloisilla. Eniten pelottaa se, että lapselle tulee esim. hapenpuute ponnistusvaiheen aikana. Tokihan siitä mennään sitten vaikka hätäsektioon, jos tarvetta on, mutta eivät ne ihan vaarattomia tilanteita ole.


      • Saksan Mami
        minä ymmärrän kirjoitti:

        Anteeksi nyt vaan, mutta myös aika ajattelematonta vähätellä toisen ihmisen pelkoa. Pelot eivät useinkaan ole rationaalisia, mutta ei se tee niistä turhamaisia tai typeriä. Jos pelottaa, niin pelottaa. Sitä paitsi synnytykseen liittyvät pelot ovat varsin tavallisia, joten ei niitä voi tuolla tavalla ohittaa, että "se nyt on kivuliasta ja järkyttävää hommaa eikä sitä vauvan paino paljoa muuta". Olen itse varsin pienikokoinen ensisynnyttäjä ja kyllä minuakin vähän mietityttää vauvan koko. Suvussamme ei ole juuri yli kolmekiloisia synnytelty ja mietityttää, mahtuuko lapsi alakautta jos painoa on vaikkapa se reilusti yli neljä kiloa ja siinä samalla pään ympärysmitta suurempi, kuin kolmikiloisilla. Eniten pelottaa se, että lapselle tulee esim. hapenpuute ponnistusvaiheen aikana. Tokihan siitä mennään sitten vaikka hätäsektioon, jos tarvetta on, mutta eivät ne ihan vaarattomia tilanteita ole.

        Hei, ja anteeksi,

        En tarkoittanut vähätellä synnytyspelkoa. Itsekin pelkäsin aivan jumalattomasti. Täällä Saksassa tehtiin tosi suuri numero siitä, että lapseni oli niin "suuri". Kävin kaksi kertaa sokerirasituskokeessa sen vuoksi. Lapsen pään läpimitta oli 11,5 senttiä. Lapsi ei mahtunutkaan ulos vaan keisarileikkaus tehtiin kolmen päivän synnytyksen päätteeksi. Keisarileikkaus oli ihana ja toivuin siitä nopeasti. Sitä edeltäneisiin kipuihin todella auttoi vain epiduraali, jonka otin n. 48 h synnytyksen käynnistyksen jälkeen ja jonka varhaisempaa ottamista suosittelen lämpimästi kaikille. Ei sen ottaminen ole mikään häpeä, sen ottaa Suomessa yli 80% äideistä.

        No, kysy keneltä vain, mutta kyllä se synnyttäminen oikeasti on kivuliasta ja järkyttävää hommaa. Se on fakta. Toisaalta on myöskin fakta, että nykypäivänä ei hyvissä sairaanhoito-oloissa yksikään lapsi sinne mahaan jää. Ja lohdutukseksi voin vielä kertoa sen salaisuuden, jonka useimmat synnyttäneet naiset tietävät: Synnytyskipu UNOHTUU. Se unohtuu niin totaalisesti, että kun kaverini pari kuukautta synnytyksen jälkeen kyselivät, miltä synnyttäminen tuntuu, minun oli pakko vastata: en osaa enää kuvailla! On luonnon laki, että synnytyskipu unohtuu, muutenhan kukaan ei enää ikinä menisi synnyttämään toista kertaa.

        Ja niin, vaikka synnytykseni kai oli kaikilla mittapuilla aika kamala (rivien välistä tämän antoivat ymmärtää niin kätilö, lääkärit kuin lääkäri-isäkin, joka on sentään itse auttanut maailmaan kymmeniä lapsia...), vähitellen tässä alkaa vauvakuume taas heräillä. Siitä huolimatta, että seuraava lapsi on varmasti vähintään yhtä iso eikä sen kokoon voi vaikuttaa. Ja keskenmenojakin voi tulla tai vauva kuolla kohtuun ennen syntymää. Ehkä kokemus auttaa sen verran, että tiedän, mitä vaatia seuraavalla kerralla: epiduraalit kaakkoon ja heti! Se säästää myös äidin voimia ponnistusvaiheeseen!

        Älä huolehdi vauvan painosta, siihen et voi paljon vaikuttaa. Huolehdi mieluummin omasta terveydestäsi ja lapsen terveydestä. Kuntoile keveästi ja syö terveellisesti mutta älä liian vähän (raskauden aikana laihduttaminen voi vaarantaa lapsesi terveyden ja oman hyvinvointisi, ainakin jos olet itse normaalipainoinen). Luota siihen, että synnytyksesi menee hyvin ja hoitohenkilökunta tekee kohdallasi hyviä ja oikeita ratkaisuja. Kun synnytyksesi on ohi, voit 2-6 kk:n päästä todeta, ettet enää yhtään muista etkä osaa kuvailla, miltä supistus tuntuu!


      • minä ymmärrän
        Saksan Mami kirjoitti:

        Hei, ja anteeksi,

        En tarkoittanut vähätellä synnytyspelkoa. Itsekin pelkäsin aivan jumalattomasti. Täällä Saksassa tehtiin tosi suuri numero siitä, että lapseni oli niin "suuri". Kävin kaksi kertaa sokerirasituskokeessa sen vuoksi. Lapsen pään läpimitta oli 11,5 senttiä. Lapsi ei mahtunutkaan ulos vaan keisarileikkaus tehtiin kolmen päivän synnytyksen päätteeksi. Keisarileikkaus oli ihana ja toivuin siitä nopeasti. Sitä edeltäneisiin kipuihin todella auttoi vain epiduraali, jonka otin n. 48 h synnytyksen käynnistyksen jälkeen ja jonka varhaisempaa ottamista suosittelen lämpimästi kaikille. Ei sen ottaminen ole mikään häpeä, sen ottaa Suomessa yli 80% äideistä.

        No, kysy keneltä vain, mutta kyllä se synnyttäminen oikeasti on kivuliasta ja järkyttävää hommaa. Se on fakta. Toisaalta on myöskin fakta, että nykypäivänä ei hyvissä sairaanhoito-oloissa yksikään lapsi sinne mahaan jää. Ja lohdutukseksi voin vielä kertoa sen salaisuuden, jonka useimmat synnyttäneet naiset tietävät: Synnytyskipu UNOHTUU. Se unohtuu niin totaalisesti, että kun kaverini pari kuukautta synnytyksen jälkeen kyselivät, miltä synnyttäminen tuntuu, minun oli pakko vastata: en osaa enää kuvailla! On luonnon laki, että synnytyskipu unohtuu, muutenhan kukaan ei enää ikinä menisi synnyttämään toista kertaa.

        Ja niin, vaikka synnytykseni kai oli kaikilla mittapuilla aika kamala (rivien välistä tämän antoivat ymmärtää niin kätilö, lääkärit kuin lääkäri-isäkin, joka on sentään itse auttanut maailmaan kymmeniä lapsia...), vähitellen tässä alkaa vauvakuume taas heräillä. Siitä huolimatta, että seuraava lapsi on varmasti vähintään yhtä iso eikä sen kokoon voi vaikuttaa. Ja keskenmenojakin voi tulla tai vauva kuolla kohtuun ennen syntymää. Ehkä kokemus auttaa sen verran, että tiedän, mitä vaatia seuraavalla kerralla: epiduraalit kaakkoon ja heti! Se säästää myös äidin voimia ponnistusvaiheeseen!

        Älä huolehdi vauvan painosta, siihen et voi paljon vaikuttaa. Huolehdi mieluummin omasta terveydestäsi ja lapsen terveydestä. Kuntoile keveästi ja syö terveellisesti mutta älä liian vähän (raskauden aikana laihduttaminen voi vaarantaa lapsesi terveyden ja oman hyvinvointisi, ainakin jos olet itse normaalipainoinen). Luota siihen, että synnytyksesi menee hyvin ja hoitohenkilökunta tekee kohdallasi hyviä ja oikeita ratkaisuja. Kun synnytyksesi on ohi, voit 2-6 kk:n päästä todeta, ettet enää yhtään muista etkä osaa kuvailla, miltä supistus tuntuu!

        En tosiaankaan väittänyt, etteikö synnytys olisi kivuliasta ja järkyttävää hommaa. Useimpien kohdalla se sitä varmasti on. Ihmettelin vaan, että jos tarkoituksesi oli helpottaa aloittajan pelkoja, niin tuon toteaminen tuskin auttaa. Pelkkien kylmien faktojen lyöminen tiskiin tunnetusti ei auta pelkoihin.

        Minua synnytys ei pelota, sanoin vain, että tämä kokoasia mietityttää, joten voin hyvin ymmärtää, että jotakuta se saattaa jopa pelottaakin. Jos nuo terveysvinkit oli minulle tarkoitettu, niin kiitos paljon, mutta en tosiaankaan ole raskausaikana kituuttanut, vaan syönyt normaalin terveellisesti ja liikkunut normaalisti. Luotan myös sairaalan henkilökuntaan, mutta tiedän myös, että hekin ovat vain ihmisiä ja virhearviointeja sattuu. Sen takia on minusta ihan normaalia, jos synnytys herättää monenlaisia ajatuksia ja kaikki eivät siihen lähde "soitellen sotaan".


      • Saksan Mami
        minä ymmärrän kirjoitti:

        En tosiaankaan väittänyt, etteikö synnytys olisi kivuliasta ja järkyttävää hommaa. Useimpien kohdalla se sitä varmasti on. Ihmettelin vaan, että jos tarkoituksesi oli helpottaa aloittajan pelkoja, niin tuon toteaminen tuskin auttaa. Pelkkien kylmien faktojen lyöminen tiskiin tunnetusti ei auta pelkoihin.

        Minua synnytys ei pelota, sanoin vain, että tämä kokoasia mietityttää, joten voin hyvin ymmärtää, että jotakuta se saattaa jopa pelottaakin. Jos nuo terveysvinkit oli minulle tarkoitettu, niin kiitos paljon, mutta en tosiaankaan ole raskausaikana kituuttanut, vaan syönyt normaalin terveellisesti ja liikkunut normaalisti. Luotan myös sairaalan henkilökuntaan, mutta tiedän myös, että hekin ovat vain ihmisiä ja virhearviointeja sattuu. Sen takia on minusta ihan normaalia, jos synnytys herättää monenlaisia ajatuksia ja kaikki eivät siihen lähde "soitellen sotaan".

        Hei,

        Olet ihan oikeassa siinä, että useimmat pelkäävät (kuten sanoin, pelkäsin itsekin). Itse luin tosi paljon ja suunnittelin millainen synnytykseni "pitäisi" olla (jotain joogahömpötyksiä) ja vaikkei niistä sitten itse loppupeleissä minulle mitään apua ollutkaan, niin ehkä ne auttoivat kuitenkin raskaanaolovaiheessa... Luultavasti tänne kirjoittelu on sinulle sopiva muoto käsitellä pelkojasi. Ethän siis pahastu, jos saat täällä siis vastauksia tai "terveysvinkkejä". Eivät niitä useimmat pahaa tarkoittaen kirjoittele.

        Toivottavasti raskautesi ja synnytyksesi menevät hyvin. Kyllähän ne yleensä menevät, vaikka synnytykseen liittyy lähes aina jotain draamaa. Toisaalta yksi ensisynnyttäjäkaverini, jolla oli reuma ja jäykät lonkat ja jolla kaiken piti olla niin vaikeaa että suositeltiin keisarileikkausta, synnytti lapsensa alateitse 1,5 tunnissa. Niinkin se voi mennä.


      • minä ymmärrän
        Saksan Mami kirjoitti:

        Hei,

        Olet ihan oikeassa siinä, että useimmat pelkäävät (kuten sanoin, pelkäsin itsekin). Itse luin tosi paljon ja suunnittelin millainen synnytykseni "pitäisi" olla (jotain joogahömpötyksiä) ja vaikkei niistä sitten itse loppupeleissä minulle mitään apua ollutkaan, niin ehkä ne auttoivat kuitenkin raskaanaolovaiheessa... Luultavasti tänne kirjoittelu on sinulle sopiva muoto käsitellä pelkojasi. Ethän siis pahastu, jos saat täällä siis vastauksia tai "terveysvinkkejä". Eivät niitä useimmat pahaa tarkoittaen kirjoittele.

        Toivottavasti raskautesi ja synnytyksesi menevät hyvin. Kyllähän ne yleensä menevät, vaikka synnytykseen liittyy lähes aina jotain draamaa. Toisaalta yksi ensisynnyttäjäkaverini, jolla oli reuma ja jäykät lonkat ja jolla kaiken piti olla niin vaikeaa että suositeltiin keisarileikkausta, synnytti lapsensa alateitse 1,5 tunnissa. Niinkin se voi mennä.

        No tuota, en kylläkään kirjoittele tänne juurikaan, kunhan lueskelen silloin tällöin. Ja tarkoitukseni oli tässä ketjussa vain antaa ymmärrystä aloittajalle, ei pyytää vinkkejä tai vastauksia itselleni. Muuta kiitos silti, uskon kyllä, että kaikki menee ihan hyvin.


    • jepuli jee

      Heipä hei, muistetaan että jokainen raskaus on omalaisensa ja jokainen ihminen on erilainen, niin ruumiin rankenteeltaan kuin geeneiltään. Toiselle ison lapsen synnyttäminen on helppoa ja toiselle ei, mikä sitten on iso lapsi ja mikä ei?
      Kaikki lapset tulevat maailmaan kukaan ei ole sinne vatsaan asumaan jäänyt ;)
      Nauttikaa raskauksistanne kaikkine lieveilmiöineen..ennalta surkuttelu ei kannata..positiivinen asenne vaikuttaa tulevaan lapseenkin ;)

      Onnellisia odotushetkiä kaikille..itse kolme lasta maailmaan pungertanut

      • Anonyymi

        Väärin, monikin vauva on jäänyt ja jää mahaan ilman nykyaikaista lääketiedettä. Nykyään sektio onneksi pelastaa. Oma synnytykseni päättyi kiireelliseen sektioon imukuppivetojen jälkeen, kun vauva ei vain tullut pihalle. Eli kyllä ne matkalle voi jäädä, ellei niitä leikata pois. Luojan kiitos täällä leikataan eikä tarvitse missään bambumajassa synnyttää.


    • kahdenlastenäiti

      Päinvastoin jos sä syöt paljon vauvasta tulee 2-kiloinen en tiedä mistä se johtuu, mutta se on usein näin.

    • mamuska

      Itse olen pituudeltani 163cm ja painoa oli ennen raskautta 58kg.
      Raskausaikana lihoin sen 24kg (tähän vaikutti ainaskin vähäsen se kamala turvotus:D ) ja söin ihan normaalisti, ja lapseni oli syntyessään 53cm ja 4220g.
      Eikä ollut lasta mitenkään vaikea saada pihalle vaikka tuon kokoinen olikin :)

      Eli älä pelkää, ja lopussahan tehdään se synnytystapa-arvio (ainakin itselleni tehtiin) ja siellä arvioitiin paino, ja jos lapsi kamalan iso olisi niin eihän sitä anneta alakautta syntyä.

      • arviosta

        Synnytystapa-arviota ei tehdä kaikissa kunnissa automaattisesti edes ensisynnyttäjille.


    • Napsija90

      Painoin ennen raskauttani 51kg ja olen 155cm pitkä. Raskaudessa paino nousi vain 10kg, mutta vauvan mitat oli silti syntyessään 4065g ja 52cm. Kai tuota voi vähän isohkoksi vauvaksi jo kutsua. Raskaus tosin meni reilut kaksi viikkoa lasketun ajan yli, joten tuollakin voi olla vaikutusta. Yliaikaiskontrolleissa (Eli ensin viikko ennen käynnistystä ja sitten muutama päivä ennen) arvioivat vauvan kooksi noin 3kg. Söin raskausaikana todella terveellisesti ja liikuin runsaasti, silti vauvasta tuli suuri. Luulen, että minulla asiaan vaikutti perintötekijät. Minä ja sisarukseni olemme kaikki syntyneet yli neljäkiloisina.

      Vauvani synnytys ei loppujen lopuksi onnistunut alateitse vaan poikani pääsi maailmaan kiireellisellä sektiolla, mutta en usko sen johtuvan vauvan koosta. Nyt odotan seuraavaa, ja ajattelin yrittää saada suoraan sektion...

    • rv31

      Itsellä eka lapsi 4130g ja 53cm pitkä. Synnytys oli todella vaikea, jouduttiin käyttämään imukuppia ja lapsi jäi hartioista jumiin. Pituutta mulla on 171cm ja normaalipainoinen, painon nousu oli silloin n.12kg.
      Eli en ole edes pieni kokoinen ja silti jäi lapsi jumiin, joutui teho valvontaan sit pariksi vuorokaudeksi hapenpuutteen takia.
      Nyt odotan toista lasta vk 31 ja kyllä pelottaa et sama toistuu, olen yrittänyt syödä terveellisemmin ja nyt on kilojakin tullut vähemmän kuin viimeksi, toki vaikuttaa et viimeksi meni 2 viikkoa lasketunajan yli ja käynnistettiin.
      Mutta kyllä se pelko isosta lapsesta toisinaan on ihan aiheellista, nyt kyllä pääsen onneksi synnytystapa-arvioon, josko mun lantio on sit ahdas.. ei kuitenkaan ihan järkky iso ollu tuo ekakaan..

      • mulperri

        Itse olen myös suht hoikka, 171 cm ja normitilassa noin 62 kg, nyt siis kuitenkin raskaana 11 5 :)

        Esikoispoikani raskausaikana lihoin peräti 20 kiloa. Ja voin sanoa, että söin liikaa sokeria.. join hirvittävästi mehua raskausaikana, jota en yleensä juo siis ollenkaan. Ja muutenkin ruokahalu oli niin valtava, että söin välillä miten sattuu.. Sokerirasituksessa kävin rv 20, mutta arvot olivat normaalit.

        Poika oli syntyessään 4570g painoinen. Sen takia olen nytkin syynissä koko raskauden ajan.. Yritän todellakin syödä vähän paremmin, ettei kiloja kertyisi noin reippaasti kun viimeksi.


    • mami

      heips oma kokemukseni,lähtöpainoni 56kg soin terveellisesti ja painoakin tuli raskaus aikana vain 11kg lisää,loppua kohden ruvettiin kiinnittämään huomioo pojan paino arvioihin ja raskaus sitten käynnistettiin viikolla 37 jolloin poika syntyi ja painoa oli 4715 ja 56pituutta =)syytä ei tiedetä miksi lapsi oli niin iso mutta synnytys oli helpoin kaikista 4stä lapsestani ponnistusvaihekkin vain 5min =) tsemppiä =)

    • jk

      enntiedä

    • 1+20

      Meillä miehen puolelta kaikki lapset ollut isoja, niinpä osasin varautua että meidänkin on. Käytiin koon takia kontrolleissa ja kokoajan sanottiin että korkeintaan 3500 grammanen lapsi tulee, viimeisin kontrolli samana päivänä kun synnytys käynnistyi ja sama arvio. Olin kuitenkin varma että lapsi on isompi ja kuinka ollakkaan samana iltana synnytin 4460 painaneen lapsen.

      Raskausajan syömisistä ei ollut kyse koska söin vähemmän kuin ikinä pahoinvointien takia, olin tiputuksessa useasti kuivumisen takia.

      Itse synnyin vajaa kolme kiloisena.

    • Ei voi tietää ??

      Itse olen 160cm pitkä ja painoin 52kg ,kun tulin raskaaksi.Olin raskauden loppuvaiheen sairaalassa brenataalisella osastolla,kun lastenlääkäri oli sitä mieltä ,että lapsi on raakile,siis liian vähän painoa,kun edessä oli keisarinleikkaus.Joten odoteltiin jonkin aikaa,että vauva saa tarpeeksi painoa jotta selviää.
      No, sitten leikattiin ja vauva painoi 4,3ookg,se siitä raakileesta : )))))
      Nyt vauva on aikuinen mies ja hoikka ja normaali pituinen ja painoinen.

      • 19+12

        pre ei bre


    • nainen86

      Olen 163cm normaali painoinen (n.60). Ensimmäinen lapseni (tyttö) painoi 2940g ja toinen (poika) 4035g. Minulla ei ollut mitään viitettä raskausajan sokereissa et olis olleet koholla jne..söin aika hyvin ja paljon herkkuja. mutta en usko sen kasvattaneen poitsua. Sitä paitsi poitsu oli pitkä, 52cm ja jäntevä/lihaksikas..ei mitenkään "iso". Synnytys oli ihan normaali. ponnistus vaihe kesti ensimmäisen kohdalla 20min ja pojan kohdalla 13min. Isompaa tehdessä 4 ponnistusta ja poika oli syntynyt. Lasten välissä oli 5v. Ei sinun tarvitse pelätä. Tai ainahan se jännittää ja tavallaan pelottaakin. Mutta kaikki menee synnytyksessä omalla painolla eteenpäin. Kivunlievityksetkin jo niin hyviä että niistäkin apua. ja kun kertoo peloista kätilölle niin se otetaan huomioon. Kaikki kokee kivun yksilöllisesti. Onnea matkaan!

    • kokenut2x

      SINUN SYÖMISESI EI LIHOTA VAUVAA!! Toki rasvan ja sokerin määrällä on merkitystä, mutta sekin lisää vain vauvan RASVAKERROSTA, joka antaa kyllä synnytyksessä periksi ;)

      Perimällä on suuri vaikutus, minä olen lyhyt ja painoin syntyessäni 3,8 kiloa. Mieheni on pitkä ja painoi syntyessään 4,3 kiloa. Meidän lapset painoivat syntyessään 4,1 ja 4,7 kiloa. Ja usko vaan - jos olisin toisella kertaa tiennyt vauvan painosta, olisin kieltäytynyt pelon sekaisin tuntein, mutta hyvin mahtui sieltä ulos eikä tehnyt edes tiukkaa!

      Rohkeutta, luottamusta ja onnea synnytykseen sinulle =)

      • siis kuinka?

        Öh, hiukkasen ristiriitainen tuo kirjoituksesi. Ensin sanot, että äidin syömiset eivät lihota vauvaa. Sen jälkeen sanot, että rasvan ja sokerin määrällä on merkitystä ja ne lisäävät vauvan rasvakerrosta. Mitä se rasvakerros sitten on, ellei lihomista? Päätä nyt, mitä mieltä olet...


    • Salllllllllu

      Ainaki luulis, et löytyy vastaus kysymykseesi ;D

    • ajatus vain

      itse olin ennen lapsia 173cm/ 52 kg, Jokaiselta tuli painoa noin 20kg joka lähti kylläpois. Ja lapseni olivat isoja syntyessään 1. 50cm/4,1kg, 2. 53cm/ 4,3kg ja 3. 50cm/ 4,9 kg.
      Helpoin näistä oli synnyttää toi isoin, normaalisti tuli, synnytys kesti 40 min ja ponnistus vaihe 4 min. Ja hankalin toi pitkä hoikka poika vaikka ei tarvinna tikin tikkiä laittaa. Mutta lapseni ovat terveitä, virkeitä ja ennenkaikkea paljon kehittyneempiä jo pienenä kuin aliravitut vauvat. Aivot tarvitsee ravintoa kehittyäkseen, ennen syntymää ja sen jälkeen.

    • Kyllä se siitä

      Jos äidillä sokerit koholla tai diapetes ,silloin on riskinsä synnyttää ylisuuri vauva..
      Mutta silloin mennään yli 5 kg:n kokoisiin..
      Nyky aikana on monenlaiset keinot saattaa suuretkin lapset maailmaan.

    • jk

      en tiedä asiasta

      • ..........

        No et tietenkään koska olet mies..


    • jasssoooo

      Mitä helvetin väliä sillä on kuinka isoksi vauva kasvaa, kunhan syntyy ja terveenä..

    • tiddiddiii

      Itehä sain yli 4kg kakrun. No sehän nyt oli odotettavissakin tuntien sukumme :D
      No, empä mää sen kummemmi syöny ku ennekää et en usko et syömisestä kasvu johtuu. Mut sen olen kuullu että liika sokeri saattaa kasvattaa lasta. Yleensä diabeetikoillakinhan on isot lapset.. joku yhteys? en tiedä...

    • luonto hoitaa

      Nou hätä!!! Syö mitä syöt!!!

      olen pienikokoinen, 3 synnytystä - melkein 4kg, yli 4kg ja 5kg ja hyvin meni! :)

      Älä synnytä koko 9kk vaan sen yhden kerran vain...!!!

      Nauti ja anna vauvan nauttia siinä samalla sinun hyvästä mielestä joka siirtyy häneen, on muuten sitten jälkikäteen helppo vauva, kun itse olet rauhallinen odottaessa (mikäli et vedä mömmöjä tupakkia, silloin; voivoi...)

      Onnea!

    • 85kg

      Ei sen äidin painonnousun tarvitse mitään merkitä. Itse en ole pienimmästä päästä, mutta pieniä lapsia olen synnyttänyt viisi. Painoa on yleensä lasta kohden tullut n.15 kiloa.
      Ensimmäinen lapsi paino syntyessään: 2170, seuraava 3180, kolmas 2920, neljäs 2450 ja viimeinen olikin isoin lapseni 3370.
      Nykyään painan enemmän, kuin raskaana ollessani :D

    • Mummona

      Meillä Isä 195cm, 100kg ja Äiti 165cm, 63kg ja pojat molemmat syntyessään isoja. Vaikeuksia ilmeni synnytyksessä, joten sektio tehtiin vauvan kannalta, ja ensimmäinen poika painoi 5 kiloa.
      Toinen poika tuli myös sektiolla, pariviikkoa ennen laskettua aikaa, ja painoi 4, 7kg
      Äiti söi neuvolan ohjeiden mukaan, ei liikaa rasvaa, eikä sokeria.
      Kai se vaan perintötekijät vaikuttaa eniten

    • pieni äiti

      Täällä kanssa pieni äiti (160 cm, 55 kg), joka on synnyttänyt normaalisti kaksi isoa poikaa; 4370 g ja 4580 g. Tytär, 3450 g, syntyi sitävastoin keisarinleikkauksella, kun oli käsi poskella, eikä mahtunut syntymään alakautta.

      Ei siis mitään hätää. Isoa vauvaa on sitä paitsi kiva hoitaa, kun se on niin jämäkkä.

    • Voi sitä saa.

      Moi!

      Isoveljeni syntyi ollut ensin lähes 5kg,toisen siskoni joku 3,6kg,kolmas siskoni 3,4kg ja minä 2,8kg.Voi mennä ensimmäinen vauva jo alle tai yli 4kg mut vaikka kuinka syödä paljon paitsi ei vauva aina lihoaa.Riippuen vauvasta mikäli saa painavaksi tai ei tai jopa periytyy vanhemmalta missä oli aina lapsesta asti.Äitini kertoi,että olin itse 2,8kg vaikka syönyt todellakin paljon että en tule edes yli 3 tai 4kg.Ei tarvitse olla pelkäämään jos vauva sitten iso.Olen kuullut jotakin,että naiset jotka alle 155cm vaikea synnyttää normaalisti kuin pakko keisarin leikkaukseen.Ehkä harvoin onnistua normaalisti synnyttää näin lyhyt nainen.Tottakai sokeri vaikuttaa myös vauvaa lihottaa.Äitini ei ole ollut keisarin leikkausta näin neljän lapsesta.Raskaana teki näin nälkää,että pitää syödä jotakin kun vauva on sisällä "tuplana kaksi ihmistä".Olisi kai kaksi päivässä annoksella tarpeeksi kuin aamu-ja iltapäivällä vähän vähemmän ok.hmm..Ajattelen vaan asiasta,mutta en siinä ole mikään asiantuntijaa siksi parempaakin ei ole.

      • Nasu58

        Johan on taas turhaa jauhamista! Mikä näitä nykyäitejä vaivaa? eiköhän luonto ja tarvittaessa Lääketiede hoida asian; yksikään vauva ei liene äitinsä kohtuun jäänyt:-/ itse olin 164 cm/53 kg kun synnytin poikani 3800 g/51 cm ja hyvin mahtui tulemaan. Todettakoon että odotusaikana painoa tuli vain 6 kg eli lapsen ja istukan verran Tietysti jos odottava äiti valmiiksi ylipInoinen diapeetikko tai muuten vain syöppö, niin voihan se vauvakin olla turvonnut, mutta sitten oma syy eli jarkeä päähän


    • Liikaa lukenut

      Joku päätti sitten nimimerkilläni kirjoittaa että juttuni olisi ollut joku trolli?? Ei kyllä ole mikään sellainen vai ihan oikeasti kysyin. Ja kiiitos kaikille vastauksista, niitä tuli varsin monipuolisesti!

      En ainakaan pelkää enää yhtä paljon, koska viestit ovat olleet hyvin kannustavia! Kiitos siitä :))))

      t.alkuperäinen

      • Nasu58

        Mietipä asiaa vähän isommassa mittakaavassa:sinällään et olisi näitä valitusviwstejä kirjoittamassa, jos ei äitisi oli sinua synnyttänyt!!!tällä haluan vain sanoa, että SYNNYTTÄMINEN ON KAUTTA AIKOJEN OLLUT IHAN LUONNOLLINEN ASIA, ja vasta te "ankkalammiikon"sukupolvi olette yrittäneet tehdä siitä jotain ylimaallista. Toivon, että jauhaminen tästä asiasta loppuu tähän (HYOM NETTIVALVOJA)


    • lapseton 48

      nykyisin lapset ovat isokokoisempia kuin ennen. varsinkin jos se poika niin ole iloinen että pojasta kasvaa miltei kaksimetrinen komistus. jo syntymäpaino vaikuttaa siihen miten pitkä on lapsen pituusennuste tulevaisuudessa.
      olet syönyt terveellisesti ja se on plussa lapselle.
      jos olet itse hyvin pienikokoinen sektiokin on mahdollinen mutta kaikki tehdään lapsen parhaaksi.

    • Minulla on neljä lasta, pienin painoi 4350gr ja suurin 4750gr. Minulla ei ollut eikä ole sokeritautia, mikä saa aikaan liian suurten vauvojen kehittymisen. Eivätkä ne mitään liian isoja olleet, minun kokoiselleni ihan sopivia, vaikka ensimmäisen jälkeen oli kyllä paikat aika kurjassa kunnossa.
      Koska itse olet pieni, ja jos sinulla ei ole vaikeuksia verensokerin kanssa, vauvastasi tulee varmaan vähän yli kolmikiloinen. Ei se liian suureksi kasva jos syöt liikaa. Vauva ottaa sen minkä tarvitsee, sinä itse lihot niistä liioista syömisistä. Mutta älä noudata vähähiilihydraattista ruokavaliota odotusaikana, se saa vauvan jostakin syystä lihomaan. Onnellista odotusta sinulle.

    • Kai ne sieltä aina jotenkin ulos tulee. Pistä kuitenkin se välittömästi synytyksen jälkeen dieetille vaikka atkinssille ettei siitä kasva mitään läskiä. Kukaan ei tykkää lihavista lapsista, usein ei edes niiden omat vanhemmat.

    • yksi trolli vain

      Mä en oo vielä synnyttäny mutta. tidän olleeni 3 kiloinen kun synnyin.
      veljet 4-4,4 kg välissä ja loppuhupennus pikkosiskoni yili 5kg. eikä ollut pulska vaan pitkä sytyessään. . me ollan kakki siitemin venyttty yli 180cm pitkisi mutta äiti pieni (ja yksikään ei oo syntyny keisarinleikauksella vaan luonolisesti )
      pituus loppuu mun olkapään korkudelle eli 160-165 naisesta on kyse..
      jätät mainistesematta miehen pituuden silläkin on väliä.
      isä meilläkin sen pituusgeeenis on periyttäny :)
      voit koittaa treenata vatsan ja lantoin lihaksia jos raskaus ei veielä oo kovin pitkällä.

    • askontyttö

      Älä murehdi turhaan, nauti vaan odotuksestasi. Nykyisin raskautta seurataan niin hyvin ultralla, että ei pelkoa. Jos näyttää, että lapsi kasvaa liikaa, synnytys käynnistetään aikaisemmin, tai sitten vaihtoehtona sektio.
      Ensimmäinen odotukseni aikana lihoin yli 20 kiloa neljässä kuukaudessa, mutta poika 3,7 kiloa. Toisen pojan paino melkein 5 kiloa, vaikka paino nousi vaan 10 kiloa, mutta sokeritasapaino oli vähän järkkynyt.
      Onneksi vaan ruoka maistuu, etkä syö multaa, kuten eräs tuttu, hyi.

    • MaKMä74

      Ei sitä synnyttämistä kannata liikaa ajatella, eikä varsinkaan jännittää. Tiedän, että on vaikeaa olla miettimättä kaikkea siihen liittyvää, mutta kokemuksesta voin sanoa ettei se kuitenkaan mene niin kuin on suunnitellut. Tällä tarkoitan nyt niitä ruusunpunaisia ajatuksia rentoutumisesta, hengitysharjoituksia, ynnä muita.

      Itse synnytin ensikertalaisena kaksoset, molemmat olivat 2600g-2800g välillä. Kolmas lapsi oli sitten piirun verran alle nelikiloinen ja neljäs 4400g. Eihän se nyt ihan kivutonta ollut, mutta ei sietämätöntäkään. Ja jos vaan saa kivunlievitystä niin aina parempi. Itse en ehtinyt sitä saamaan, kun synnytys eteni niin nopeasti. Eli kaikin puolin luomusynnytys. Ja aika kultaa muisot :)

      Jos sokeri arvot pysyy kohillaan, ei pitäisi olla huolta syömisestä. Tietty vähän kannataa katoa mitä syö vaikka söisikin enemmän. Itselläni oli raskausajan diabetes eli sokeriarvoja seurattiin hyvinkin tarkkaan sekä vauvan kasvua.

      Mutta huoli pois ja nauti odotusajasta. Kaikki menee varmasti hyvin!

    • tintsu.........

      mulla ei paino ensin paljon noussut ja arvioitiin,että vauva on pieni..siitä sitten syntyikin 4060g=) olen itse lyhyt ja paksu,mutta raskausaikana en ees syönyt mitenkään erityisen paljon..,että en tiedä miten "yhtäkkiä" niin paljon kasvoi..en tiiä mikä tohon sit vaikuttaa itse olen ollut syntyesäni 3,4kg..ja tämä oli ensimmäinen lapseni ja tuntui kyllä ihmeen helpolta synnytykseltä..tuskin paljoo vaikuttaa onko päällle 3 tai 4kg..

    • ala dieetille

      Jos kokoajan syöt pelkästään mäkkärissä niin siitä voi tulla vaikka 5 kiloinen syntymäläski.

    • ....nana

      itse olen 155cm pitkä ja painoa oli ennen raskautta 58kg, ennen synnytystä paino oli noussut 81kg ja lapsi oli 53cm ja painoa 4618 :D itselläni oli raskausajan diabetes mutta jo ennen kuin se todettii niin lapsi oli suurikokoinen, isä on puolestaan pitkä. raskauden aikana itselläni oli hirveä ruokahalu, mutta loppua kohti ei sitten taas mikään maistunu. ja kyllä ne jos on suuri lapsi niin alkaa käynnistämään, niin minulla ainakin tehtiin että ennen laskettua aikaa alettiin käynnistämään mut ei suostunut syntymään niin pistettiin suoraa synnytyssalista kotia viikonlopuks ja sitten alkoikin tiistai yönä supistelee ja keskiviikkona sitten leikattiin, siinä sitten selvisin hirveän närästyksen syykin, poitsulla oli niin paljon hiuksia ja pitkät ettei ole tosikaan :D ja itse olen sitä mieltä että kun on isompi lapsi niin helpompi hoitaa kun taas pienempi

      • yleishoitaja

        Sinun toinen pienempänä syntynyt lapsesi voi kylläkin traumatisoitua tuosta mielipiteestäsi "itse olen sitä mieltä että kun on isompi lapsi niin helpompi hoitaa kun taas pienempi"

        Etkö tiedä vanhempana sen vertaa ettei lapsiaan saa tuolla tavalla arvostella minkäänlaisiin paremmuusjärjestyksiin? Jokainen lapsi on kunnon vanhemmille yhtä paras.


    • ozmoskozmos

      ei pyhä sylvi. jo tuo sanavalinta, että vauva lihoo, siis vauva lihoo, kertoo aika paljon asenteesta. viis terveydestä ja siitä että jääkö lapsi ylipäätään henkiin, kunhan nyt vaan ei LIHO, niinkö?? olisit tyytyväinen, että olet niin etuoikeutettu että saat yleensä olla raskaana ja sinussa kasvaa uusi elämä- murehdi oikeita murheita jos/kun (toivottavasti kumminkaan ei) osuu kohdalle. kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi.

      • höh...

        Mutta eikös se ole välittämisen merkki että kaikki "vähäpätöisetkin" asiat huolestuttaa?

        Ei niinkään vanhempi voi ajatella että: kunhan se elää niin muuta ei tarvitakkaan.


    • tylsähkö

      Sokerit ja sokerit. Diabeetikko ja muksut 3070-3470g. Sitä kun katsoo suvun rakennetta niin vastaus on käsillä.

    • tiu111

      Sokeri,, karamellit, mm. lihottavat lasta. Itselläni oli ensisynnyttäjänä 4.140 g poika. Anopilla kahvila joten sokeripitoista "ruokaa" tuli naposteltua.. Seuraavat lapset olivat 3.300 ja 3.100 grammaisia. Vältin sokeripitoisia

    • Hei!

      Onko lapsesi ensimmäinen? Mikä rvko nyt menossa? Meinaan jotkut viikot on sellaisia että lapsi kasvaa kovasti ja se kyllä heijastuu tietenkin myös äidin ruokahaluun, mutta kahden edestä ei silti kannata syödä! Täytä vatsasi myös terveellisesti kuitupitoisella ruualla, joka pitää kylläisenä ja lisäksi karppauksen mukaisesti TARPEEKSI rasvaa, mutta ei liikaa, koska se pitää nälän loitolla Hiilarit vaikuttaa verensokeriin rajusti, jolloin nälkäkin on valtava hiilaripitoisen ruuan vaikutuksen hävitessä! Itselläni verensokeri laski raskausaikana esim hampurilaisaterian jälk liian alhaalle, ollen jopa 2.6 :-(

      Minulla on kolme lasta, joista kaikki ovat olleet yli 4 kg. Viimeinen 4425 g ja hänet oli HELPOIN synnyttää, koska hänellä oli kaikkein pienin pää. Vastaavasti pienipainoisella voi olla iso pää tai hartiat, nehän on vaikein synnyttää eikä niin se paino, joka jakautuu kuitenkin vauvassa tasaisesti.

      Kyllä, voit liialla HIILARERIDEN syömisellä saada "lihotettua" vauvankin; mulla nää kaikki on väh 2 vko "yliaikaisia" eli syntyneet rvko 42 ja siksi painoltaan suuria. Viimeisen kuukauden aikana eli rvko 36 eteenpäinhän vauva kerryttää nimenomaan massaa, ei niinkään muu enää kehity...

      Tsemppiä, mäki oon selvinny hengissä ;-)! Kun palkinto tulee masun päälle, kaikki unohtuu! Tajusin vasta viimeisen synnytyksessä sen, että mitä nopeammin ponnistaa, sen nopeammin kipu loppuu! Eli anna tuölla vaan vauhdilla ellei henk.kunta toppuuttele :-D!

    • :-D

      Itse olen 153cm pitkä ja normaalilla painolla varustettu, molemmissa raskauksissa painoa tullut n.20kg lisää. Ruokahalu on ollut melko hyvä mutta en kuitenkaa ole herkutellut ihan ylettömästi, diabetesta ei ole ja liikkunutkin olen reilusti mutta... Esikoinen oli 4kg ja toka 4550g, eivät mitään lihavia vaan pitkiä poikia olivat. Eka syntyi alakautta, tuloksena mulla katkennut häntäluu ja murtunut solisluu vauvalla. Tokaa yritettiin melkeen vuorokausi tehdä alakautta ja sitten päädyttiin sektioon kun ei vauva edes mahtunut laskeutumaan, ja tästä lääkäri vielä sanoi että ei ole iso lapsi... Nyt odotan kolmatta ja hieman kauhistuttaa kokoasia taas mutta nyt olen jo sen verran kokenut että vaadin käynnistystä heti kun 37 viikkoa on täynnä ja vältän herkkuja kunhan tämä pahoinvointi ensin helpottaa, nyt on syötävä sitä mitä saa kurkusta alas. Tsemppiä kaikille odottajille!

    • rapinat2

      Hei vaan..älä turhaan pelkää lapsen kokoa ja miten paljon syöt, tee niinkuin tunnet eli jos on nälkä syö ja muista juoda, itse synnytin ekan lapseni ja kaksimuutakin lastani keisarinleikkauksella, koska olivat isokokoisia ja minä itse pieniihminen. Eka lapsi painoi 4.300kg ja häntä oli helppo hoitaa kun oli isompi. muista nauttia odotuksesta ja tulevastalapsesta, se kaikki menee niin nopeasti ohi, kun sitten synnyttämisen aika tulee saat varmasti oikeanlaista apua ja tukea neuvolasta ja sairaalasta, kerro myös peloistasi niin he voivat auttaa sinua..kaikkea hyvää odotusaikaasi.

    • Itelläni oli suuri vatsa ja kaikki koko ajan hoki että iso lapsi sieltä tulee..olin ihan paniikissa..On kans lyhyt 158cm ja normaalipainossa olin.Raskausaikana tuli 17kg ja vauva oli syntyessään 2kg 700g..Lapsivettä oli jostain syystä vaan tosi paljon ja kuulemma lyhyillä maha näyttää suhteettoman isolta.Älä huoli siis!

    • Rai

      Minä olen synnyttänyt kaikki kolme lastani alateitse ja jokainen on ollut 4,2 kg-4,3 kg. Olen 166 cm ja 58 kg normaalitilassa. Jokainen on myös syntynyt 2-3 vkoa ennen laskettua aikaa. Söin erittäin terveellisesti raskauksien aikana, vähähiilihydraattinen ruokavalio. Ei ollut raskausdiabetesta vaan ihan oikea 1 tyypin.

    • luksu_t

      Käsittääkseni ultra määrittää syntyvän vauvan painon sen mukaan, että lapsi on ruumiinrakenteeltaan normaali. Esikoiseni oli pitkä ja hoikka (isäänsä tullut) ja ennustettu paino yli 4000g olikin sitten vain 3,6 kg. Toisaalta toisessa raskaudessa oletettiin vauvan syntymäpainoksi noin 3,5 kg, mutta rotevakokoinen (äitiinsä tullut) vauva olikin reippaasti yli 4 kg.

      Varsinkin pituuteen vaikuttaa raskausviikkojen määrä. Omalla kohdallani raskausviikot ovat menneet jopa 2 viikkoa yli lasketun ajan, jolloin tietysti se vauvakin ehtii kasvaa kokoa kohdussa.

      Jos syöt normaalia ruokaa, vältät nopeita hiilihydraatteja eli syöt sellaista ruokaa, jota muutenkin suositellaan syömään, jotta ei saa sydäntauteja tai diabetestä, niin ei ole mitään hätää. Yleensä tiukin paikka synnytyksessä on se, että saa vauvan pään ulos synnytyskanavasta ja siihenhän ei vauvan paino vaikuta mitään. Enemmänkin on merkitystä sillä, että onko vauva harteikas (usein poikavauvoilla voi tulla olan sijoiltaanmenoa) tai leveälanteinen (tyttövauvoille voi tulla lonkkaluksaatiota) kuin se mitä paino on.

    • siiri1971

      Minulla raskausaikana paino on noussut max 8-9 kg, ja lähtöpaino on ollut itsellä aina n. 90 / pituus 170cm. Eka lapseni oli 3870gr/52cm, toinen 4300 gr/54 cm ( hieman loppuajasta nousi sokerit, mutta ruokavaliolla ok) ja kolmannen aikana puheksi raskausajan diabetes ja pistin insuliinit 6 kk ajan. Painoarvio oli 37 vkolla 4200 ja arvioivat että laskettuna aikana olisi jo yli 5000gr. Aiemmat synnytykset ovat menneet vielä 2 vkoa kumpikin yli ja olleet käynnistettyjä, eli halusin oitis suunnitellun section. Se tehtiin vkolla 38 1 ja tytär oli 4320gr ja 52 cm.

      Keskimmäinen oli jäädä kiinni synnytyskanavaan, koska hänellä oli melko iso päänmitta, eikä pää ehtinyt muovautua nopeassa synnytyksessä "puikulaksi". Muistan miten ponnistelin viimeisillä voimillani ja kätilö huudahti heti: Voi mikä pallopää täältä tuli ! ;o) Onneksi kaikki sujui hyvin jokaisella kerralla..
      Kyllä ruokailuun pitää kiinnittää huomiota, eli rajoitettava turhaa sokeria / rasvaa, ja liikuttava - mutta järki kaikessa mukana. Siksi tukena on neuvolan tädit - jollainen olen itsekin ! :o)

      Onnea odotukseen !

    • Mami

      Heippa! Ihan turhaan pelkäät yli 4-kiloisen vauvan synnytystä. Itelläni on kaksi lasta, ensimmäinen syntyi viikon yli lasketun ajan (52,5 cm ja 4230 g) ja toinen syntyi 10 pv yli lasketun ajan (52 cm ja 4650 g) ja kaikki meni hyvin. Olen ite 166 cm pitkä ja painanut n. 65 kg ennen raskauksia, molemmista lapsista tullut yli 20 kg painoa lisää ja molemmista ollut sokerirasitustestissä (ei ole ollut raskauden ajan diabetestä). Sanoisin että jos syö kuin hevonen ja lihoat yli 20 kg (niinkuin minä...), niin kyllä lapsestakin tulee isompi. Jos olet kuin pajunvarsi, hoikka ja pieni, etkä lihoa raskauden aikana kuin 5 - 8 kg, niin ei vauvasi voi olla kauheesti yli 2,5 - 3 kiloinen. (Tää nyt on vaan mun mielipide). Mutta älä panikoi, oli vauvasi sitten 2,5 tai 4 kiloinen, kaikki kivut unohtuvat kun saat sen vauvan ekaa kertaa syliisi. Tsemppiä synnytykseen!!!

    • ne geenit....

      Meillä vauva painoi 5.3kg ja oli 58cm pitkä. Itse lihoin 5kg raskauden aikana. Ja söin terveellisesti. Ottivat vauvan veriarvot ja totesivat vauvan saaneen terveellistä ravintoa, siksi syntyi niin isona. Joten jos haluat pienen vauvan, polta 3 tupakkaa päivässä, syö kaikkea epäterveellistä yms. niin lapsestasi sitten tulee pieni. Ainakin tämän yhtälön esitti yksi synnytyssairaala pk-seudulla...

      Vauva oli täysin terve. Sai vain bakteeritulehduksen sairaalassa, kiitos lukuisten verikokeiden, josta sitten tuli pöpö :( Nytkin lapsi kasvaa n. 12cm vuosi. Yhtään korvatulehdusta tai vst. ei ole ollut koko aikana ja lapsi on nyt 2v.

    • Joku...

      ...amerikkalainen tutkimus osoittaa, että äidsit jotka juovat paljon maitoa, saavat keskimääräistä suurempi lapsia. Tokihan maito on tärkeää, myös lapsen luuston kasvun kannalta, mutta tussa tarkoitetaan varmaan että pitäisi juoda oikeesti paljon...

    • you are a whale!!

      Olethan syönyt itsestäsikin valaan, niin miksi ei?

    • Evis 82

      sain juuri pojan 4250g ja 51cm,pää 37. synnytys meni loistavasti (kesti vain reilun tunnin) ,ei mitään repeemiä ja itse olen 153cm ja 45kg

    • Miilaa

      Ensimmäiseni syntyi rv 38 6 ja painoi 4185 g ja oli 53 cm pitkä, vaikka olin syönyt erittäin terveellisesti ja jälkitarkastuksessa olin jo 3 kg päässä lähtöpainosta (171 cm ja 67 kg).
      Toinen syntyi tuosta 4 v päästä rv 41 1, lihoin 32 kg, ja vauva painoi noilla viikoilla 4240 g ja oli 53 cm pitkä

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      31
      2637
    2. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      30
      2422
    3. M miehelle

      Piristät aina päivääni. Olet niin lähellä, mutta niin kaukana. Silti aina läsnä. En tiedä mihin tämä kaikki johtaa, mutt
      Ikävä
      9
      1379
    4. Millaisessa tilanteessa näit hänet

      viimeksi? Saitko sanottua mitään vai jähmetyitkö ja vaan katselit?
      Ikävä
      76
      1339
    5. Alas on vajonnut arkkipiispa Luoma!

      Tämä on nyt luterilaisuuden suunta. Arkkipiispakin valehtelee! https://www.kotimaa.fi/arkkipiispa-tapio-luoma-meita-yhd
      Luterilaisuus
      374
      1229
    6. Mitä haluaisit

      Tehdä kaivattusi kanssa tänään?
      Ikävä
      92
      1055
    7. Kukka kuoli Koivuhaassa

      Tuommonen nimi oli tuolla murhapalstalla syyllisestä pallas puro jukka antero mutta kukka oli se toinen?
      Kokkola
      11
      1018
    8. Olet nainen premium

      Minuun verrattuna. Yksi päivä kävin suihkussa ja hetken sen jälkeen katsoin itseä peilistä ja tulin siihen tulokseen ett
      Ikävä
      33
      991
    9. Mitä tai ketä

      etsitte täältä?
      Ikävä
      99
      987
    10. Näin sinut tänään

      Pitkään on ollut helpompaa. Olen hyväksynyt sen, ettei meitä ikinä tule. Olet käynyt mielessäni enää harvemmin, en ajatt
      Ikävä
      34
      956
    Aihe