Cesar Millan oli joutunut sairaalaan!

Oikea vastaus näkyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=yXE-fwI0SWU

cesar.millan.jr kirjoitti:

Oikea vastaus näkyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=yXE-fwI0SWU

Arvausleikin onnellinen voittaja on Hra/Rva .......... ! Onneksi olkoon! Voitte nyt käyttää vapaasti valitsemaanne ilmais-WC:tä missä päin maailmaa tahdotte.


Oikea vastaus oli: eläin, koira, LABRADORINNOUTAJA, Holly

cesar.millan.jr kirjoitti:

Arvausleikin onnellinen voittaja on Hra/Rva .......... ! Onneksi olkoon! Voitte nyt käyttää vapaasti valitsemaanne ilmais-WC:tä missä päin maailmaa tahdotte.


Oikea vastaus oli: eläin, koira, LABRADORINNOUTAJA, Holly

Lue lisää

HUOMIO! uusi kilpailu avattu! http://keskustelu.suomi24.fi/node/10584339

Palkintona koirakirja.

On varmaan paikkauttanut laastareilla muttei tikeillä.

Saatat olla todella lähellä voittoa :) ....ihanaa toimia onnettarena illalla

cesar.millan.jr kirjoitti:

Saatat olla todella lähellä voittoa :) ....ihanaa toimia onnettarena illalla

Cesarin itsensä rakastama rotu pitbull?

Mees ny vittuun siitä montas ongelmakoiraa oot saanu kuriin Rouva Victoria??

ole aamulehden tilaus voimassa, joten en voi katsoa. En edes sivua 6. Referoi sinä siis se tänne. Oletuksena että täällä voi olla muutama muukin joille aamulehti ei ilmesty.

Jos vetoat Taina Auran lausuntoihin, niin rouva itse on VITSI!! Osaa kyllä kerätä onnettomilta koiranomistajilta rahat...
Ja eläinsuojelu yhdistyksen frouvat ei uskalla puuttua pahoinpitelijöiden koirien ongelmaan kuin kirjeitse! Auttaa varmaan paljon kun muutenkin häiriintynyt tyyppi saa kirjeen, jotta ethän nyt enää, täti on hyvin hyvin vihainen, kun koiraa lyödään lapiolla...

aimäävai kirjoitti:

Jos vetoat Taina Auran lausuntoihin, niin rouva itse on VITSI!! Osaa kyllä kerätä onnettomilta koiranomistajilta rahat...
Ja eläinsuojelu yhdistyksen frouvat ei uskalla puuttua pahoinpitelijöiden koirien ongelmaan kuin kirjeitse! Auttaa varmaan paljon kun muutenkin häiriintynyt tyyppi saa kirjeen, jotta ethän nyt enää, täti on hyvin hyvin vihainen, kun koiraa lyödään lapiolla...

Lue lisää

Mikä vitun pelle tämä Aura oikein on!?!!!! Koskaan kuullutkaan moisesta, mutta googletinpa ja löytyi tekstinpätkää pakotteista:

http://koti.mbnet.fi/tuulen/sm/smarti25.htm

Tämä kohta:"– Olen nähnyt jollain nettisivuilla termin "ohjaava pakote", Aura kertoo. – Tällä tarkoitettiin sitä, että koira siirretään kädestä pitäen perusasentopaikalle istumaan. Koen itse niin, että koiran on hyvin vaikea siirtämisestä ymmärtää mitä sen halutaan oppivan. Mielestäni tällainen pakote vastaisi suunnilleen samaa kuin että lasta opetettaisiin kirjoittamaan pitämällä häntä koko ajan kädestä kiinni ja vanhempi kirjoitettaisi kirjaimet lapsen käden seuratessa vain mukana. Lapsi ei tällöin tietäisi mihin suuntaan käsi liikkuu ja kun toinen henkilö ohjaa kättä, lapsi myös yleensä vastustaa liikettä. Koska lapsen käsi yrittäisi pääosin liikkua eri suuntaan kuin kättä pitävän aikuisen käsi, voi tästä ristiriidasta seurata myös kipua ja epämiellyttävää tuntemusta. Siksi kai kirjoitusopetusta ei yleensä tehdäkään näin, vaan annetaan lapsen itse opetella mihin suuntaan kättä tulee liikuttaa.

– Samasta syystä tämä ohjaava pakko on ongelmallinen myös koiran näkökannalta ja tekee toiminnan sille epämiellyttäväksi. Ohjaavasta pakosta seuraa vain se, että koira pyrkii viemään takapuoltaan sitä kauemmas ohjaajasta mitä lähemmäs ohjaaja haluaa sen saada."

Siis mitä VIT-TU-A? Minä olen kaikki koirani opettanut esim. istumaan sitten ilmeisesti pakotteilla! Oon pentua painanut kädellä pepusta ja kun peppu on mennyt maahan olen palkinnut. Sitten kohta olen lisännyt sanan "istu" kun peppu on mennyt maahan (pakotteella! Eli olen painanut kädellä), ja kohtapa se koira, siis ehkä viiden toiston jälkeen on oppinut käskystä istumaan! Onko mulle sitten sattunut jotain koiramaailman ihmeitä, kun ovat oppineet ehkä viidestä toistosta temput pakotteilla traumatisoitumatta?! Vai onko ehkä sittenkin tuo Aura ja kaltaisensa totaalisia idiootteja? Tästäkö johtuu sitten, että koirat ei osaa mitään käytöstapoja nykyisin? Kun ei saa ohjata koiraa, eli antaa pakotetta millään tavalla, vaan koiran pitää itse tarjota eri käytösmalleja, ja keksiä mitä siltä halutaan... Entä jos se koira ei ikinä keksi? Miksi pitää tehdä kaikki niin aikaa vievästi ja hankalasti, jos voi tehdä muutamalla toistolla niin että koira oppii heti? Vai että epämiellyttävää, ja kipuakin voi aiheuttaa.... Anna mun kaikki kestää.

Ei hele... kirjoitti:

Mikä vitun pelle tämä Aura oikein on!?!!!! Koskaan kuullutkaan moisesta, mutta googletinpa ja löytyi tekstinpätkää pakotteista:

http://koti.mbnet.fi/tuulen/sm/smarti25.htm

Tämä kohta:"– Olen nähnyt jollain nettisivuilla termin "ohjaava pakote", Aura kertoo. – Tällä tarkoitettiin sitä, että koira siirretään kädestä pitäen perusasentopaikalle istumaan. Koen itse niin, että koiran on hyvin vaikea siirtämisestä ymmärtää mitä sen halutaan oppivan. Mielestäni tällainen pakote vastaisi suunnilleen samaa kuin että lasta opetettaisiin kirjoittamaan pitämällä häntä koko ajan kädestä kiinni ja vanhempi kirjoitettaisi kirjaimet lapsen käden seuratessa vain mukana. Lapsi ei tällöin tietäisi mihin suuntaan käsi liikkuu ja kun toinen henkilö ohjaa kättä, lapsi myös yleensä vastustaa liikettä. Koska lapsen käsi yrittäisi pääosin liikkua eri suuntaan kuin kättä pitävän aikuisen käsi, voi tästä ristiriidasta seurata myös kipua ja epämiellyttävää tuntemusta. Siksi kai kirjoitusopetusta ei yleensä tehdäkään näin, vaan annetaan lapsen itse opetella mihin suuntaan kättä tulee liikuttaa.

– Samasta syystä tämä ohjaava pakko on ongelmallinen myös koiran näkökannalta ja tekee toiminnan sille epämiellyttäväksi. Ohjaavasta pakosta seuraa vain se, että koira pyrkii viemään takapuoltaan sitä kauemmas ohjaajasta mitä lähemmäs ohjaaja haluaa sen saada."

Siis mitä VIT-TU-A? Minä olen kaikki koirani opettanut esim. istumaan sitten ilmeisesti pakotteilla! Oon pentua painanut kädellä pepusta ja kun peppu on mennyt maahan olen palkinnut. Sitten kohta olen lisännyt sanan "istu" kun peppu on mennyt maahan (pakotteella! Eli olen painanut kädellä), ja kohtapa se koira, siis ehkä viiden toiston jälkeen on oppinut käskystä istumaan! Onko mulle sitten sattunut jotain koiramaailman ihmeitä, kun ovat oppineet ehkä viidestä toistosta temput pakotteilla traumatisoitumatta?! Vai onko ehkä sittenkin tuo Aura ja kaltaisensa totaalisia idiootteja? Tästäkö johtuu sitten, että koirat ei osaa mitään käytöstapoja nykyisin? Kun ei saa ohjata koiraa, eli antaa pakotetta millään tavalla, vaan koiran pitää itse tarjota eri käytösmalleja, ja keksiä mitä siltä halutaan... Entä jos se koira ei ikinä keksi? Miksi pitää tehdä kaikki niin aikaa vievästi ja hankalasti, jos voi tehdä muutamalla toistolla niin että koira oppii heti? Vai että epämiellyttävää, ja kipuakin voi aiheuttaa.... Anna mun kaikki kestää.

Lue lisää

Niin...Suomessa on n.600.000 koiraa ja epäilen, että ohjaajiakin ainakin 1/3 tuosta. Eli niitä kyvykkäitäkin tuosta määrästä löytyy yllättävän paljon. Olen yksi heistä -Kyvykkäistä ohjaajista.

En tunne tätä "auraa" enkä usko, että edes tarvitsee....En kuitenkaan kyseenalaista häntä...En edes anannut linkkiä kun ei ole tarvetta.

Jokainen tavallaan ja tämä on lahjomaton asia siitä, miten puheet punnitaan. Eli miten koira kaiken kaikkiaan toimii.
"Työsi tulos on realiaikaisena edessäsi." Tätä on vaikea kiertää puheella.

En lukenut linkkiä, enkä tiedä mistä puhutaan, mutta voin samalla tuoda esille yhden tavan, miten koira opetetaan vaikka istumaan kuulumatta keessareihin tai muihin kuppikuntiin

Vaikka näin: Kiinnitä pennun huomio kämmeneesi ja kuljeta sitä koiran pään yli taakse, jolloin koira joutuu väkisin istumaan tai istuuntuu. Kämmenessä voi olla makupala tai ei..palkkio voi olla oikeanaikainen kehu ja kannustus....tällä yritän taas tuoda esille, että ei aina tarvitse makupalaa, eikä pakotetta....

Koiran saa helposti tekemään paljon asioita ihan kaiken ohessa. Minä en esimerkisi erikseen opeta istumaan, paikka jne. vaan teen sen tapakasvatuksen ohessa....Silloin ei motivaatiokaan ole vielä "lunastettu"..kun myöhemmin aletaan varsinaisiin treeneihin...

Tärkein mitä yritin tuoda esille on asenne ja asennoituminen...Parhaassa tapauksessa se avartaa ja toisessa rajoittaa.

Jaa entä asiakkaiden he kun yleensä eivät ole kouluttajia? Ongelmakoirat eivät myöskään ole kaikki kaltoinkohdeltuja vaan väärin kasvatettuja.

-------------> kirjoitti:

Jaa entä asiakkaiden he kun yleensä eivät ole kouluttajia? Ongelmakoirat eivät myöskään ole kaikki kaltoinkohdeltuja vaan väärin kasvatettuja.

No olis kannattanut katsoa se ohjelma, niin siitä olis selvinnyt tuokin. Puolet koirista on Millanin omia, ja joukossa on koiratappeluissa vammautuneita yms. Puolet on asiakkaitten koiria, jotka on kuntoutuksessa. Millanhan opettaa ne ihmiset toimimaan oikein koiriensa kanssa sitten, kun on pistänyt koiran kuntoon. Tuosta jaksosta oli nähtävillä, että koirat ovat erittäin tasapainoisia ja luottavat Millaniin, joten ihan paskapuhetta, että se rääkkäis koiria ja koirat pelkäis sitä. Tuntuu vähän että kritisoijat ei edes halua katsoa yhtä ainutta jaksoa, kun siinähän voisi käydä niin että joutuukin muuttamaan mielipidettään. Joillekin se tuntuu olevan maailman tärkeintä olla oikeassa, ja jos on kerran vajavaisin tiedoin jonkun mielipiteen asiasta tai henkilöstä muodostanut, niin pidetään käsityksestä kynsin hampain kiinni.

asdfasdfqwerty kirjoitti:

No olis kannattanut katsoa se ohjelma, niin siitä olis selvinnyt tuokin. Puolet koirista on Millanin omia, ja joukossa on koiratappeluissa vammautuneita yms. Puolet on asiakkaitten koiria, jotka on kuntoutuksessa. Millanhan opettaa ne ihmiset toimimaan oikein koiriensa kanssa sitten, kun on pistänyt koiran kuntoon. Tuosta jaksosta oli nähtävillä, että koirat ovat erittäin tasapainoisia ja luottavat Millaniin, joten ihan paskapuhetta, että se rääkkäis koiria ja koirat pelkäis sitä. Tuntuu vähän että kritisoijat ei edes halua katsoa yhtä ainutta jaksoa, kun siinähän voisi käydä niin että joutuukin muuttamaan mielipidettään. Joillekin se tuntuu olevan maailman tärkeintä olla oikeassa, ja jos on kerran vajavaisin tiedoin jonkun mielipiteen asiasta tai henkilöstä muodostanut, niin pidetään käsityksestä kynsin hampain kiinni.

Lue lisää

No mainittakoon että olen itse katsonut kymmeniä Millanin jaksoja, ja itse asiassa vasta sen myötä ymmärtänyt alkaa pitää ko. miehen metodeja äärimmäisen vastenmielisinä. Toki alusta oli selvää että lähestymistapa on väärä ja jutut täyttä puppua, mutta en parin lievemmän jakson perusteella kokenut Millanin tekevän mitään suurempaa vahinkoakaan, erityisesti ottaen huomioon käytösongelmien tason. No, se käsitys toki muuttui nopeasti.

Ei sillä, eivät Millanin metodit suuremmin eroa muusta perinteisestä, rangaistuslähtöisestä koirankoulutuksesta. Yleensä ei vaan tarvitse katsoa kyseisen koulukunnan edustajia luomassa suurta hypeä ja fanitusliikettä. Varsin tehokkaasti on kyseinen herra onnistunut viemään koirankoulutusta taaksepäin muutamilla vuosikymmenillä.

Kysehän ei ole aktiivisen ja jatkuvan pelon tuottamisesta koirille, vaan siitä että koiran kouluttamisessa (tai kuntouttamisessa, koirapsykologian näkökulmasta on kuitenkin samasta asiasta kyse kun puhutaan oppimismekanismeista) hyödynnetään lähes ainoastaan positiivista rankaisua ja negatiivisia vahvisteita. Sillä saadaan kyllä erittäin tehokkaasti tukahdettua melkein mikä vain käytösmalli, mutta ohella tehdään potentiaalisesti erittäin paljon vahinkoa. Lisäksi Millan liittää metodeihinsa käsittämättömiä määriä sitä puppua kun selittää koirien käytöksessä nähtäviä muutoksia.

Yksi positiivinen asia tosin tulee mieleen Koirakuiskaajasta – painoarvo sillä, mikä ihmisen omalla käytöksellä voi olla koiran mielentilaan. Valitettavasti esimerkiksi pelkokäyttäytymistä pois opettaessaan Millan yhdistää tämän varsin hyödyllisen työkalun tyypillisesti voimakkaaseen floodaamiseen, liittäen samalla tilanteeseen jonkun vakuuttavan nonsense-ilmaisun linjaa "calm assertive energy". Ja yhtäkkiä se ihmisen käytöksen positiivinen vaikutus koiraan onkin tilanteesta harvinaisen kaukana.

Millanin omalla koiraporukalla katsoisin toisaalta olevan asiat aika hyvin – sitä en lähtisi kritisoimaan ihan heti. Ihan jo siksi, että veikkaisin tuon kokoisessa lkoiraaumassa suuren osan koirien sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuvan keskenään ennemmin kuin ihmisten kanssa.

PR kirjoitti:

No mainittakoon että olen itse katsonut kymmeniä Millanin jaksoja, ja itse asiassa vasta sen myötä ymmärtänyt alkaa pitää ko. miehen metodeja äärimmäisen vastenmielisinä. Toki alusta oli selvää että lähestymistapa on väärä ja jutut täyttä puppua, mutta en parin lievemmän jakson perusteella kokenut Millanin tekevän mitään suurempaa vahinkoakaan, erityisesti ottaen huomioon käytösongelmien tason. No, se käsitys toki muuttui nopeasti.

Ei sillä, eivät Millanin metodit suuremmin eroa muusta perinteisestä, rangaistuslähtöisestä koirankoulutuksesta. Yleensä ei vaan tarvitse katsoa kyseisen koulukunnan edustajia luomassa suurta hypeä ja fanitusliikettä. Varsin tehokkaasti on kyseinen herra onnistunut viemään koirankoulutusta taaksepäin muutamilla vuosikymmenillä.

Kysehän ei ole aktiivisen ja jatkuvan pelon tuottamisesta koirille, vaan siitä että koiran kouluttamisessa (tai kuntouttamisessa, koirapsykologian näkökulmasta on kuitenkin samasta asiasta kyse kun puhutaan oppimismekanismeista) hyödynnetään lähes ainoastaan positiivista rankaisua ja negatiivisia vahvisteita. Sillä saadaan kyllä erittäin tehokkaasti tukahdettua melkein mikä vain käytösmalli, mutta ohella tehdään potentiaalisesti erittäin paljon vahinkoa. Lisäksi Millan liittää metodeihinsa käsittämättömiä määriä sitä puppua kun selittää koirien käytöksessä nähtäviä muutoksia.

Yksi positiivinen asia tosin tulee mieleen Koirakuiskaajasta – painoarvo sillä, mikä ihmisen omalla käytöksellä voi olla koiran mielentilaan. Valitettavasti esimerkiksi pelkokäyttäytymistä pois opettaessaan Millan yhdistää tämän varsin hyödyllisen työkalun tyypillisesti voimakkaaseen floodaamiseen, liittäen samalla tilanteeseen jonkun vakuuttavan nonsense-ilmaisun linjaa "calm assertive energy". Ja yhtäkkiä se ihmisen käytöksen positiivinen vaikutus koiraan onkin tilanteesta harvinaisen kaukana.

Millanin omalla koiraporukalla katsoisin toisaalta olevan asiat aika hyvin – sitä en lähtisi kritisoimaan ihan heti. Ihan jo siksi, että veikkaisin tuon kokoisessa lkoiraaumassa suuren osan koirien sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuvan keskenään ennemmin kuin ihmisten kanssa.

Lue lisää

Ei ne koirat keskenään ole, vaan siellä on ihmisiä koko ajan läsnä. Vaikka koirat olisivatkin keskenään, niin melkoisen muutoksen Millan on niissä aikaan saanut, ne kun on suurelta osin koiria, jotka aiemmin on yrittäneet tappaa toiset koirat. Nyt pystyvät olemaan keskenään laumana. Kannattaisko tulla urputtamaan sitten, kun itse pystyt samanlaista koiralaumaa pitämään sulassa sovussa...

_________. kirjoitti:

Ei ne koirat keskenään ole, vaan siellä on ihmisiä koko ajan läsnä. Vaikka koirat olisivatkin keskenään, niin melkoisen muutoksen Millan on niissä aikaan saanut, ne kun on suurelta osin koiria, jotka aiemmin on yrittäneet tappaa toiset koirat. Nyt pystyvät olemaan keskenään laumana. Kannattaisko tulla urputtamaan sitten, kun itse pystyt samanlaista koiralaumaa pitämään sulassa sovussa...

Lue lisää

En sanonut koirien elävän keskenään. Sanoin, että vaikuttaa siltä, että suurin osa koirien sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuu ennemmin toisten koirien kuin ihmisten kanssa. Mitä tarkoitin tällä on, että suhde ihmiseen ei ole yhtä keskeisessä osassa koiran elämää kuin esimerkiksi normaalissa koirallisessa perheessä, jossa puolestaan valtaosa koiran kanssakäymisestä tapahtuu hyvin läheisesti ihmisen tai ihmisten kanssa. Pitäisi olla varsin helposti ymmärrettävissä, että tämä on välitön ja luonnollinen seuraus koirien huomattavan suuresta lukumäärästä suhteessa ihmisten määrään.

Kritiikki on helppo sivuttaa, jos ei edes yritä ymmärtää sitä. On esimerkiksi irrelevanttia pystyisinkö vai enkö pystyisi ylläpitämään sosiaalisesti toimivaa kymmenien koirien ryhmää yhtäaikaisesti, kun keskustellaan koiran oppimismekanismeja ja käyttäytymistä koskevista faktoista. Kyseenalaistaisin ylipäätään valtavan koiralauman ylläpitämisen pitämisen minkään sortin itseisarvoisena meriittinä – Millanin tyylillä se epäilemättä vaatii paljon erittäin "taitoa" mitä tulee laumalle haitallisten käytösmallien tukahduttamiseen nopeasti suuresta määrästä koiria, mutta en heti näe asiassa mitään suuremmin ihailtavaa. Toki on hienoa että koiria kuntoutetaan, mutta paljon kestävämpiin tuloksiin päästäisiin toisin keinoin.

On lisäksi merkillepantavaa, että useimmissa tapauksissa aggression syyt eivät ole kovinkaan monimutkaiset ja siten käytöksen muuttaminen on tyypillisesti erittäin nopeaa sekä rangaistuksen että palkkion keinoin. Lopputulos on vain kovin erilainen.

PR kirjoitti:

En sanonut koirien elävän keskenään. Sanoin, että vaikuttaa siltä, että suurin osa koirien sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuu ennemmin toisten koirien kuin ihmisten kanssa. Mitä tarkoitin tällä on, että suhde ihmiseen ei ole yhtä keskeisessä osassa koiran elämää kuin esimerkiksi normaalissa koirallisessa perheessä, jossa puolestaan valtaosa koiran kanssakäymisestä tapahtuu hyvin läheisesti ihmisen tai ihmisten kanssa. Pitäisi olla varsin helposti ymmärrettävissä, että tämä on välitön ja luonnollinen seuraus koirien huomattavan suuresta lukumäärästä suhteessa ihmisten määrään.

Kritiikki on helppo sivuttaa, jos ei edes yritä ymmärtää sitä. On esimerkiksi irrelevanttia pystyisinkö vai enkö pystyisi ylläpitämään sosiaalisesti toimivaa kymmenien koirien ryhmää yhtäaikaisesti, kun keskustellaan koiran oppimismekanismeja ja käyttäytymistä koskevista faktoista. Kyseenalaistaisin ylipäätään valtavan koiralauman ylläpitämisen pitämisen minkään sortin itseisarvoisena meriittinä – Millanin tyylillä se epäilemättä vaatii paljon erittäin "taitoa" mitä tulee laumalle haitallisten käytösmallien tukahduttamiseen nopeasti suuresta määrästä koiria, mutta en heti näe asiassa mitään suuremmin ihailtavaa. Toki on hienoa että koiria kuntoutetaan, mutta paljon kestävämpiin tuloksiin päästäisiin toisin keinoin.

On lisäksi merkillepantavaa, että useimmissa tapauksissa aggression syyt eivät ole kovinkaan monimutkaiset ja siten käytöksen muuttaminen on tyypillisesti erittäin nopeaa sekä rangaistuksen että palkkion keinoin. Lopputulos on vain kovin erilainen.

Lue lisää

Cesar ei käytä rangaistuksia, kai sinä nyt sen tiesit oikeasti? :) Rauhallisen itsevarmaa kurinpitoa vain. Siinä on aika iso ero...

PR kirjoitti:

En sanonut koirien elävän keskenään. Sanoin, että vaikuttaa siltä, että suurin osa koirien sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuu ennemmin toisten koirien kuin ihmisten kanssa. Mitä tarkoitin tällä on, että suhde ihmiseen ei ole yhtä keskeisessä osassa koiran elämää kuin esimerkiksi normaalissa koirallisessa perheessä, jossa puolestaan valtaosa koiran kanssakäymisestä tapahtuu hyvin läheisesti ihmisen tai ihmisten kanssa. Pitäisi olla varsin helposti ymmärrettävissä, että tämä on välitön ja luonnollinen seuraus koirien huomattavan suuresta lukumäärästä suhteessa ihmisten määrään.

Kritiikki on helppo sivuttaa, jos ei edes yritä ymmärtää sitä. On esimerkiksi irrelevanttia pystyisinkö vai enkö pystyisi ylläpitämään sosiaalisesti toimivaa kymmenien koirien ryhmää yhtäaikaisesti, kun keskustellaan koiran oppimismekanismeja ja käyttäytymistä koskevista faktoista. Kyseenalaistaisin ylipäätään valtavan koiralauman ylläpitämisen pitämisen minkään sortin itseisarvoisena meriittinä – Millanin tyylillä se epäilemättä vaatii paljon erittäin "taitoa" mitä tulee laumalle haitallisten käytösmallien tukahduttamiseen nopeasti suuresta määrästä koiria, mutta en heti näe asiassa mitään suuremmin ihailtavaa. Toki on hienoa että koiria kuntoutetaan, mutta paljon kestävämpiin tuloksiin päästäisiin toisin keinoin.

On lisäksi merkillepantavaa, että useimmissa tapauksissa aggression syyt eivät ole kovinkaan monimutkaiset ja siten käytöksen muuttaminen on tyypillisesti erittäin nopeaa sekä rangaistuksen että palkkion keinoin. Lopputulos on vain kovin erilainen.

Lue lisää

Tuossa "PR 14.4.2012 15:42"...oli muutama niin helmi ajatus, että kannattaa lukea ajatuksen kanssa uudestaa, jos ei heti ymmärtänyt.

cesar.millan.jr kirjoitti:

Cesar ei käytä rangaistuksia, kai sinä nyt sen tiesit oikeasti? :) Rauhallisen itsevarmaa kurinpitoa vain. Siinä on aika iso ero...

Selitettäköön muutamia perusasioita. Koirien käyttäytymisestä keskustellessa termi rangaistus yleensä merkitsee mitä tahansa koiralle ikävää seuraamusta – kyseessä voi lähtökohtaisesti olla sekä positiivinen tai negatiivinen rangaistus. Molemmissa tapauksissa rangaistus kuitenkin vähentää käytöksen todennäköisyyttä.

Sanan konnotaatioiden takia olen kuitenkin itse taipuvainen käyttämään sanaa rangaistus tarkoittaessani juurikin positiivista rangaistusta, eli sitä kun tietystä käytöksestä seuraa koiralle jotakin konkreettisesti epämiellyttävää. Rangaistuslähtöisellä koulutuksella tarkoitan puolestaan koulutusta, joka oletusarvoisesti käyttää positiivista rangaistusta ja negatiivista vahvistamista koiran käytöksen muokkaamiseksi. Koiralle siis opetetaan uusi käytösmalli siten, että vanhasta toiminnosta seuraa rangaistus kun taas uudesta ei: tällöin vanhan toiminnon todennäköisyys laskee nopeasti ja koira alkaa suosia uutta toimintoa.

Juuri tätä periaatetta Millan käyttää hyödykseen: ei-toivotusta käytöksestä seuraa koiralle negatiivinen seuraamus kuten tempaisu hihnasta, epämiellyttävä tai uhkaava ääni/elekieli tai vaikkapa usein nähty koiran tökkäisy jalalla tai kädellä. (Tässä on muuten kyse rangaistuksesta jo ihan siinäkin merkityksessä, jossa sinä ilmeisesti sanan tulkitsit.) Eksaktilla ajoituksella ja riittävän voimakkaalla pakotteella käytös saadaan tukahdutettua varsin tehokkaasti.
Käytän ilmaisua "tukahdutettua", koska juuri tästä on olennaisesti kyse: käytös tehdään koiralle niin epämieluisaksi, että se lakkaa toimimasta kyseisellä tavalla. Ja kuitenkaan vaihtoehtoista käytösmallia ei suoraan opeteta koiralle, vaan koira joutuu etsimään sen rangaistuksen välttämisen kautta. Metodi ei myöskään tee uudesta käytöksestä suoranaisesti miellyttävää, jolloin koiran mielentila tilanteessa jää pahimmillaan negatiiviseksi ja parhaimmillaankin passiiviseksi.

Tätä voi kutsua toki "rauhallisen itsevarmaksi kurinpidoksi" tai ihan miksi vain haluaa, mutta se ei valitettavasti muuta sitä, että koiralle kyse on rangaistuksesta. Niin koirapsykologian termein kuin sanan arkipäiväsessäkin merkityksessä. Jatkuvien rangaistuksien vaikutuksia eläinten käytökseen – koirat ja ihmiset mukaanlukien – on puolestaan tutkittu varsin paljon, ja tulokset ovat erittäin yksiselitteisiä.

PR kirjoitti:

Selitettäköön muutamia perusasioita. Koirien käyttäytymisestä keskustellessa termi rangaistus yleensä merkitsee mitä tahansa koiralle ikävää seuraamusta – kyseessä voi lähtökohtaisesti olla sekä positiivinen tai negatiivinen rangaistus. Molemmissa tapauksissa rangaistus kuitenkin vähentää käytöksen todennäköisyyttä.

Sanan konnotaatioiden takia olen kuitenkin itse taipuvainen käyttämään sanaa rangaistus tarkoittaessani juurikin positiivista rangaistusta, eli sitä kun tietystä käytöksestä seuraa koiralle jotakin konkreettisesti epämiellyttävää. Rangaistuslähtöisellä koulutuksella tarkoitan puolestaan koulutusta, joka oletusarvoisesti käyttää positiivista rangaistusta ja negatiivista vahvistamista koiran käytöksen muokkaamiseksi. Koiralle siis opetetaan uusi käytösmalli siten, että vanhasta toiminnosta seuraa rangaistus kun taas uudesta ei: tällöin vanhan toiminnon todennäköisyys laskee nopeasti ja koira alkaa suosia uutta toimintoa.

Juuri tätä periaatetta Millan käyttää hyödykseen: ei-toivotusta käytöksestä seuraa koiralle negatiivinen seuraamus kuten tempaisu hihnasta, epämiellyttävä tai uhkaava ääni/elekieli tai vaikkapa usein nähty koiran tökkäisy jalalla tai kädellä. (Tässä on muuten kyse rangaistuksesta jo ihan siinäkin merkityksessä, jossa sinä ilmeisesti sanan tulkitsit.) Eksaktilla ajoituksella ja riittävän voimakkaalla pakotteella käytös saadaan tukahdutettua varsin tehokkaasti.
Käytän ilmaisua "tukahdutettua", koska juuri tästä on olennaisesti kyse: käytös tehdään koiralle niin epämieluisaksi, että se lakkaa toimimasta kyseisellä tavalla. Ja kuitenkaan vaihtoehtoista käytösmallia ei suoraan opeteta koiralle, vaan koira joutuu etsimään sen rangaistuksen välttämisen kautta. Metodi ei myöskään tee uudesta käytöksestä suoranaisesti miellyttävää, jolloin koiran mielentila tilanteessa jää pahimmillaan negatiiviseksi ja parhaimmillaankin passiiviseksi.

Tätä voi kutsua toki "rauhallisen itsevarmaksi kurinpidoksi" tai ihan miksi vain haluaa, mutta se ei valitettavasti muuta sitä, että koiralle kyse on rangaistuksesta. Niin koirapsykologian termein kuin sanan arkipäiväsessäkin merkityksessä. Jatkuvien rangaistuksien vaikutuksia eläinten käytökseen – koirat ja ihmiset mukaanlukien – on puolestaan tutkittu varsin paljon, ja tulokset ovat erittäin yksiselitteisiä.

Lue lisää

Saat Cesarin kuulostamaan ihan eläinten pahoinpitelijältä :O

Jospa me tavataan joskus niin voin näyttää sinulle miten käsitän rangaistuksen ja kurinpidon eron. Koirille näytän kurinpidon ja vaikka jollekin roskapöntölle rangaistuksen. Muista että ei elämä meille eläinmaailman "uusnatseillekaan" ole pelkkää kurinpitoa...

cesar.millan.jr kirjoitti:

Saat Cesarin kuulostamaan ihan eläinten pahoinpitelijältä :O

Jospa me tavataan joskus niin voin näyttää sinulle miten käsitän rangaistuksen ja kurinpidon eron. Koirille näytän kurinpidon ja vaikka jollekin roskapöntölle rangaistuksen. Muista että ei elämä meille eläinmaailman "uusnatseillekaan" ole pelkkää kurinpitoa...

Lue lisää

Yllä selitin, mihin niin Millanin kuin monien muidenkin perinteisen koirankoulutuksen edustajien menetelmät pääosin perustuvat. Siitä voi vetää kukin omat johtopäätöksensä, mutta ymmärtääkseni kuitenkin pahoinpitely määritelmällisesti sisältää ruumiillisen harmin tuottamisen eli ihan siitäkään ei nyt pääsääntöisesti ole kyse. Tosin mainittakoon, että käytetyistä rangaistuksista esimerkiksi hihnasta nykiminen ja hapettaminen saattavat aiheuttaa koiralle pahojakin vammoja.

Rangaistus on rangaistus. Niitä voi toki olla eri vahvuisia, mutta sanan merkitystä ei kannata lähteä muuttamaan. Periaate jolla rangaistus toimii kun on sama sen vahvuudesta riippumatta.

pr_ kirjoitti:

Yllä selitin, mihin niin Millanin kuin monien muidenkin perinteisen koirankoulutuksen edustajien menetelmät pääosin perustuvat. Siitä voi vetää kukin omat johtopäätöksensä, mutta ymmärtääkseni kuitenkin pahoinpitely määritelmällisesti sisältää ruumiillisen harmin tuottamisen eli ihan siitäkään ei nyt pääsääntöisesti ole kyse. Tosin mainittakoon, että käytetyistä rangaistuksista esimerkiksi hihnasta nykiminen ja hapettaminen saattavat aiheuttaa koiralle pahojakin vammoja.

Rangaistus on rangaistus. Niitä voi toki olla eri vahvuisia, mutta sanan merkitystä ei kannata lähteä muuttamaan. Periaate jolla rangaistus toimii kun on sama sen vahvuudesta riippumatta.

Lue lisää

Millan ei varsinaisesti hapeta koiria. Yleensä ne koirat hapettaa ihan itse itsensä, kun riehuvat ja reuhtovat remmissä.

Ne remmistä nykäisytkin hän suorittaa pidellen kahdella sormella remmistä kiinni, niin voit ihan itse testata saako siihen paljon voimaa, niin paljon että se aiheuttaisi kipua... Ja ne jalalla napauttamiset on keveitä napautuksia. Hän itse vertaa näitä kosketuksia siihen, että nykäisee toista ihmistä paidan hihasta herättääkseen huomion, ja sellaisia ne myös ovat. Vai väitätkö oikeasti, että ne sattuvat eläimiin, joilla on paljon paksumpi ja kestävämpi nahka kuin ihmisellä, sillä pitäähän niiden ihon ja ruumiin kestää toisen koiran hampaatkin.

Ihminen on hetkessä verillä ja riekaleina sellaisesta pikku "näpäytyksestä" joita koirat toisilleen antavat varoitukseksi, kuten esim. se jenkkiläinen uutisankkuri, joka sai pureman naamaansa ystävänpäivänaikoihin. Koiranhan ei ollut edes tarkoitus satuttaa sitä naista, vaan sanoa vain "mene pois" koirien kielellä. Silti naiselle laitettiin useita kymmeniä tikkejä, kun toiselle koiralle ei olisi käynyt mitenkään, mutta viesti olisi mennyt perille. Vertaahan sitten mielessäsi tuota koiran antamaa näpäytystä Millanin antamaan, kumpi sattuu enempi -oikeasti?

Siinä sinulle mietittävää, ja sitten voit näpytellä jonkun sivistyssanoja vilisevän puuduttavan pitkän vastauksen todistellaksesi ylivertaista älykkyyttäsi ja tietoasi. ;) Valaise junttia, joka pitää Millania maalaisjärjellä varustettuna ja erittäin pätevänä!

Jep jep! kirjoitti:

Millan ei varsinaisesti hapeta koiria. Yleensä ne koirat hapettaa ihan itse itsensä, kun riehuvat ja reuhtovat remmissä.

Ne remmistä nykäisytkin hän suorittaa pidellen kahdella sormella remmistä kiinni, niin voit ihan itse testata saako siihen paljon voimaa, niin paljon että se aiheuttaisi kipua... Ja ne jalalla napauttamiset on keveitä napautuksia. Hän itse vertaa näitä kosketuksia siihen, että nykäisee toista ihmistä paidan hihasta herättääkseen huomion, ja sellaisia ne myös ovat. Vai väitätkö oikeasti, että ne sattuvat eläimiin, joilla on paljon paksumpi ja kestävämpi nahka kuin ihmisellä, sillä pitäähän niiden ihon ja ruumiin kestää toisen koiran hampaatkin.

Ihminen on hetkessä verillä ja riekaleina sellaisesta pikku "näpäytyksestä" joita koirat toisilleen antavat varoitukseksi, kuten esim. se jenkkiläinen uutisankkuri, joka sai pureman naamaansa ystävänpäivänaikoihin. Koiranhan ei ollut edes tarkoitus satuttaa sitä naista, vaan sanoa vain "mene pois" koirien kielellä. Silti naiselle laitettiin useita kymmeniä tikkejä, kun toiselle koiralle ei olisi käynyt mitenkään, mutta viesti olisi mennyt perille. Vertaahan sitten mielessäsi tuota koiran antamaa näpäytystä Millanin antamaan, kumpi sattuu enempi -oikeasti?

Siinä sinulle mietittävää, ja sitten voit näpytellä jonkun sivistyssanoja vilisevän puuduttavan pitkän vastauksen todistellaksesi ylivertaista älykkyyttäsi ja tietoasi. ;) Valaise junttia, joka pitää Millania maalaisjärjellä varustettuna ja erittäin pätevänä!

Lue lisää

Niin vielä sen verran, että Millan usein käskee pitää asiat yksinkertaisina, eikä lähteä pohtimaan ja analysoimaan jotain koiran sielun liikkeitä, sillä se ei johda mihinkään. Sinäkin voisit hieman tiivistää sanomaasi, että punainen lanka ei katoaisi kesken kaiken tuon hienostelevan liirum laarumin alle. Ei monimutkainen ja vaikeaselkoinen teksti ole merkki älykkyydestä, pystyn siihen itsekin halutessani, enkä luule olevani älykäs. Onko tavoitteesi edes tulla ymmärretyksi ilman, että tarvii jankata "ajatuksen kanssa" jotain kilometrin pituista liirum laarumia?

pr_ kirjoitti:

Yllä selitin, mihin niin Millanin kuin monien muidenkin perinteisen koirankoulutuksen edustajien menetelmät pääosin perustuvat. Siitä voi vetää kukin omat johtopäätöksensä, mutta ymmärtääkseni kuitenkin pahoinpitely määritelmällisesti sisältää ruumiillisen harmin tuottamisen eli ihan siitäkään ei nyt pääsääntöisesti ole kyse. Tosin mainittakoon, että käytetyistä rangaistuksista esimerkiksi hihnasta nykiminen ja hapettaminen saattavat aiheuttaa koiralle pahojakin vammoja.

Rangaistus on rangaistus. Niitä voi toki olla eri vahvuisia, mutta sanan merkitystä ei kannata lähteä muuttamaan. Periaate jolla rangaistus toimii kun on sama sen vahvuudesta riippumatta.

Lue lisää

Minä olen siitä hauska mies, että en edusta mitään tyyliä, enkä tapaa, en siis ikinä kiellä mitä teen ja mitä en. Voin vedellä koiraa vaikka korville, jos tilanne sitä vaatii, mutta ei ole ollut tarvis, mutta se pointti on se, että koen että ihminen rajoittaa itseään sitoutumalla johonkin tiettyyn, tyyliin, tapaan ajatusmaailmaan.

Tottaka se rajoittaa..Sellaiset tilanteet, jossa haetaan tai tuunataan epävakaata koiraa, niin tilanteet tulee aika nopeasti ja muuttuu, että reagointitapa voi olla ja vaatii ohi "ohjekirjan" tapaista toimia...Ikinä ei voi tietää.

Itse kontroloin itseäni siten, että jos huudan, en ymmärrä tilannetta..Painokas puhe on eri juttu..lyömisestä puhumattakaan...

canis.familiaris kirjoitti:

Minä olen siitä hauska mies, että en edusta mitään tyyliä, enkä tapaa, en siis ikinä kiellä mitä teen ja mitä en. Voin vedellä koiraa vaikka korville, jos tilanne sitä vaatii, mutta ei ole ollut tarvis, mutta se pointti on se, että koen että ihminen rajoittaa itseään sitoutumalla johonkin tiettyyn, tyyliin, tapaan ajatusmaailmaan.

Tottaka se rajoittaa..Sellaiset tilanteet, jossa haetaan tai tuunataan epävakaata koiraa, niin tilanteet tulee aika nopeasti ja muuttuu, että reagointitapa voi olla ja vaatii ohi "ohjekirjan" tapaista toimia...Ikinä ei voi tietää.

Itse kontroloin itseäni siten, että jos huudan, en ymmärrä tilannetta..Painokas puhe on eri juttu..lyömisestä puhumattakaan...

Lue lisää

En minäkään edusta mitään tiettyä tyyliä vaikka profiilista muuta voisi päätelläkin. Tunteiden herättelijä oon vain. Oon varmaan Hra. Koiran kanssa aika samantyyppinen koirain kanssa "työskentelijä", vähän tyhmempi vaan.

Jep jep! kirjoitti:

Millan ei varsinaisesti hapeta koiria. Yleensä ne koirat hapettaa ihan itse itsensä, kun riehuvat ja reuhtovat remmissä.

Ne remmistä nykäisytkin hän suorittaa pidellen kahdella sormella remmistä kiinni, niin voit ihan itse testata saako siihen paljon voimaa, niin paljon että se aiheuttaisi kipua... Ja ne jalalla napauttamiset on keveitä napautuksia. Hän itse vertaa näitä kosketuksia siihen, että nykäisee toista ihmistä paidan hihasta herättääkseen huomion, ja sellaisia ne myös ovat. Vai väitätkö oikeasti, että ne sattuvat eläimiin, joilla on paljon paksumpi ja kestävämpi nahka kuin ihmisellä, sillä pitäähän niiden ihon ja ruumiin kestää toisen koiran hampaatkin.

Ihminen on hetkessä verillä ja riekaleina sellaisesta pikku "näpäytyksestä" joita koirat toisilleen antavat varoitukseksi, kuten esim. se jenkkiläinen uutisankkuri, joka sai pureman naamaansa ystävänpäivänaikoihin. Koiranhan ei ollut edes tarkoitus satuttaa sitä naista, vaan sanoa vain "mene pois" koirien kielellä. Silti naiselle laitettiin useita kymmeniä tikkejä, kun toiselle koiralle ei olisi käynyt mitenkään, mutta viesti olisi mennyt perille. Vertaahan sitten mielessäsi tuota koiran antamaa näpäytystä Millanin antamaan, kumpi sattuu enempi -oikeasti?

Siinä sinulle mietittävää, ja sitten voit näpytellä jonkun sivistyssanoja vilisevän puuduttavan pitkän vastauksen todistellaksesi ylivertaista älykkyyttäsi ja tietoasi. ;) Valaise junttia, joka pitää Millania maalaisjärjellä varustettuna ja erittäin pätevänä!

Lue lisää

[Yritin tuoda pointtini esille ehdollistamisen peruskäsitteiden kanssa mahdollisimman yksinkertaisesti, mutta voi olla että epäonnistuin. Yritän myös pitää kirjoitustyylini mahdollisimman tiiviinä ja ymmärrettävänä, mutta koska kirjoitan ja luen pääasiassa englanninkielistä akateemista tekstiä minulla on vaikeuksia ilmaista itseäni suomeksi ja ilman näiden vihaamiesi sivistyssanojen käyttöä. Toisaalta arvostan myös suomen kielen monimuotoisuutta siinä määrin, etten tarkoituksellisesti ala esimerkiksi viljelemään puhekielen ilmaisuja tekstissäni. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole "todistella ylivertaista älykkyyttäni ja tietoani".

Millään edelläolevalla ei kuitenkaan ole nähdäkseni yhtään mitään tekemistä aiheen kanssa.]

Jep jep! kirjoitti:

Millan ei varsinaisesti hapeta koiria. Yleensä ne koirat hapettaa ihan itse itsensä, kun riehuvat ja reuhtovat remmissä.

Ne remmistä nykäisytkin hän suorittaa pidellen kahdella sormella remmistä kiinni, niin voit ihan itse testata saako siihen paljon voimaa, niin paljon että se aiheuttaisi kipua... Ja ne jalalla napauttamiset on keveitä napautuksia. Hän itse vertaa näitä kosketuksia siihen, että nykäisee toista ihmistä paidan hihasta herättääkseen huomion, ja sellaisia ne myös ovat. Vai väitätkö oikeasti, että ne sattuvat eläimiin, joilla on paljon paksumpi ja kestävämpi nahka kuin ihmisellä, sillä pitäähän niiden ihon ja ruumiin kestää toisen koiran hampaatkin.

Ihminen on hetkessä verillä ja riekaleina sellaisesta pikku "näpäytyksestä" joita koirat toisilleen antavat varoitukseksi, kuten esim. se jenkkiläinen uutisankkuri, joka sai pureman naamaansa ystävänpäivänaikoihin. Koiranhan ei ollut edes tarkoitus satuttaa sitä naista, vaan sanoa vain "mene pois" koirien kielellä. Silti naiselle laitettiin useita kymmeniä tikkejä, kun toiselle koiralle ei olisi käynyt mitenkään, mutta viesti olisi mennyt perille. Vertaahan sitten mielessäsi tuota koiran antamaa näpäytystä Millanin antamaan, kumpi sattuu enempi -oikeasti?

Siinä sinulle mietittävää, ja sitten voit näpytellä jonkun sivistyssanoja vilisevän puuduttavan pitkän vastauksen todistellaksesi ylivertaista älykkyyttäsi ja tietoasi. ;) Valaise junttia, joka pitää Millania maalaisjärjellä varustettuna ja erittäin pätevänä!

Lue lisää

Hapettamisen mainitessani muistelin oikeastaan vain yhtä tiettyä Koirakuiskaajassa näytettyä tapausta, ja se tuli mieleen sattumalta kun oli puhetta pahoinpitelystä. Varsinaista hapettamista kevyemmän paineen kohdistamista hengitysteihin toisaalta näkyy paljonkin ohjelmassa.

Sormien lukumäärää en ole tarkkaillut, mutta varsin reiluista nykäisyistä on yleensä kyse – pienen koiran kanssa se kaksikin sormea riittää siihen että se tuntuu melkoisen ikävältä. Isompien koirien kanssa Millan suosii myös paljon korkeampaakin voimankäyttöä, sitä tasoa mikä voi oikeasti aiheuttaa jo vammoja. Nyppimisen lisäksi on raahattu bernhardinkoiraa kaulasta ylös portaita sun muuta.

Millan vieläpä tykkää käyttää pantaa kaulan yläosassa, missä kaulan ja pään alueen herkimmät rakenteet (mm. kurkunpää) sijaitsevat ja niskavamman riski on suurin. Totta ihmeessä koiraa sattuu kun kyseisestä kohdasta tempaistaan, jo pelkällä paineella tälle alueelle saadaan nähtävästi aikaan kuristava tunne. Kevyemmät ja alemmas kohdistuvat nyppäisyt sen sijaan eivät välttämättä satu tai aiheuta vammoja, mutta se ei tarkoita etteivätkö ne olisi koiralle hyvinkin epämiellyttäviä ja paineistavia.

Jalalla napauttamiset puolestaan kohdistetaan yhdelle koiran herkimmistä alueista, vatsan alueelle kylkiluiden taakse. Jälleen kerran vaikka "oikein" mitoitettu potku ei tuottaisikaan kipua, on kyseessä useimmille koiralle erittäin epämiellyttävä pakote.

Koirat pääsääntöisesti eivät varoittele hampaillaan, vaan kevytkin pureminen on vasta varoituksista seuraava vaihe. Uutisankkurin tapauksessa koiran reaktio näytti erittäin vaistomaiselta ja mistään koiran suorittamasta "näpäytyksestä" ei ollut kyse, se oli jo puolustautumista.

Liirum laarumin tiivistävä kysymys: miksi koira muuttaisi käytöstään mikäli nyppäisyssä tai tökkäisyssä ei ole mitään sille voimakkaasti epämiellyttävää?

Jep jep! kirjoitti:

Niin vielä sen verran, että Millan usein käskee pitää asiat yksinkertaisina, eikä lähteä pohtimaan ja analysoimaan jotain koiran sielun liikkeitä, sillä se ei johda mihinkään. Sinäkin voisit hieman tiivistää sanomaasi, että punainen lanka ei katoaisi kesken kaiken tuon hienostelevan liirum laarumin alle. Ei monimutkainen ja vaikeaselkoinen teksti ole merkki älykkyydestä, pystyn siihen itsekin halutessani, enkä luule olevani älykäs. Onko tavoitteesi edes tulla ymmärretyksi ilman, että tarvii jankata "ajatuksen kanssa" jotain kilometrin pituista liirum laarumia?

Lue lisää

Tavoite on, voi vaan olla että verbaaliset keinot tavoitteen saavuttamiseksi puuttuu. Harmi jos näin on, yritän kyllä.

Valitettavasti Suomi24:n formaatti ei myöskään tue kuvien lisäämistä. Muuten voisin ehkä hienostelevan liirum laarumin sijaan piirtää aiheesta diagrammeja?

pr_ kirjoitti:

Hapettamisen mainitessani muistelin oikeastaan vain yhtä tiettyä Koirakuiskaajassa näytettyä tapausta, ja se tuli mieleen sattumalta kun oli puhetta pahoinpitelystä. Varsinaista hapettamista kevyemmän paineen kohdistamista hengitysteihin toisaalta näkyy paljonkin ohjelmassa.

Sormien lukumäärää en ole tarkkaillut, mutta varsin reiluista nykäisyistä on yleensä kyse – pienen koiran kanssa se kaksikin sormea riittää siihen että se tuntuu melkoisen ikävältä. Isompien koirien kanssa Millan suosii myös paljon korkeampaakin voimankäyttöä, sitä tasoa mikä voi oikeasti aiheuttaa jo vammoja. Nyppimisen lisäksi on raahattu bernhardinkoiraa kaulasta ylös portaita sun muuta.

Millan vieläpä tykkää käyttää pantaa kaulan yläosassa, missä kaulan ja pään alueen herkimmät rakenteet (mm. kurkunpää) sijaitsevat ja niskavamman riski on suurin. Totta ihmeessä koiraa sattuu kun kyseisestä kohdasta tempaistaan, jo pelkällä paineella tälle alueelle saadaan nähtävästi aikaan kuristava tunne. Kevyemmät ja alemmas kohdistuvat nyppäisyt sen sijaan eivät välttämättä satu tai aiheuta vammoja, mutta se ei tarkoita etteivätkö ne olisi koiralle hyvinkin epämiellyttäviä ja paineistavia.

Jalalla napauttamiset puolestaan kohdistetaan yhdelle koiran herkimmistä alueista, vatsan alueelle kylkiluiden taakse. Jälleen kerran vaikka "oikein" mitoitettu potku ei tuottaisikaan kipua, on kyseessä useimmille koiralle erittäin epämiellyttävä pakote.

Koirat pääsääntöisesti eivät varoittele hampaillaan, vaan kevytkin pureminen on vasta varoituksista seuraava vaihe. Uutisankkurin tapauksessa koiran reaktio näytti erittäin vaistomaiselta ja mistään koiran suorittamasta "näpäytyksestä" ei ollut kyse, se oli jo puolustautumista.

Liirum laarumin tiivistävä kysymys: miksi koira muuttaisi käytöstään mikäli nyppäisyssä tai tökkäisyssä ei ole mitään sille voimakkaasti epämiellyttävää?

Lue lisää

Liirum laarum, lässyn lää.... PlaaaaaaaaaahHHH!! Tuo sama shaisse on kirjoitettu kaikkiin, siis ihan KAIKKIIN Millania koskeviin ketjuihin miljoona kertaa, mitä sinä suollat. Olet luultavasti se yksi ja sama tyyppi, mutta keksinyt nyt uuden nimimerkin. Millan ei rääkkää koiria, eikä tuota niille suunnatonta kipua. Kaikkien nyppäysten yms. tarkoitus on vaan herättää huomio, ei muuta. Ja nyt en enää jatka kanssasi, sillä olen luultavasti kiistellyt ja jankuttanut samasta asiasta toisissa ketjuissa, ja sinä et muuta mielipidettäsi, enkä minäkään. Ja sen jos lukee vieraskielisiä akateemisia tekstejä ei pitäisi tappaa kykyä tuottaa omalla äidinkielellä lukukelpoista tekstiä, jossa on pää ja häntä, eikä tuhraan tyhjänpäiväisiä täytesanoja ja jaarittelua. Osaan kyllä tuon tyylin itsekin ja esim. jotain esseetä kirjoittaessa se on erittäin käytännöllinen ja hyvä keino naamioida vähä asia pitkään höpinään. Vaikuttaa niin kuin olisi paljonkin sanottavaa....

canis.familiaris kirjoitti:

Minä olen siitä hauska mies, että en edusta mitään tyyliä, enkä tapaa, en siis ikinä kiellä mitä teen ja mitä en. Voin vedellä koiraa vaikka korville, jos tilanne sitä vaatii, mutta ei ole ollut tarvis, mutta se pointti on se, että koen että ihminen rajoittaa itseään sitoutumalla johonkin tiettyyn, tyyliin, tapaan ajatusmaailmaan.

Tottaka se rajoittaa..Sellaiset tilanteet, jossa haetaan tai tuunataan epävakaata koiraa, niin tilanteet tulee aika nopeasti ja muuttuu, että reagointitapa voi olla ja vaatii ohi "ohjekirjan" tapaista toimia...Ikinä ei voi tietää.

Itse kontroloin itseäni siten, että jos huudan, en ymmärrä tilannetta..Painokas puhe on eri juttu..lyömisestä puhumattakaan...

Lue lisää

Juuri siinä minun mielestäni nuo kaikki teoria-intoilijat ja "operantti ehdollistaminen lässyn lää.." -tyypit menee lankaan, että kaikki pitää tehdä niin pilkun tarkkaan ja luullaan, että sama toimii joka koiraan -ihan kuin niillä ei persoonallisuudessa ja temperamentissa olisi eroja, tai tilanteilla olisi joku ihmeen käsikirjoitus ja koreografia ja kaikkien koirien kohdalla asiat menee aina samalla tavalla, ja siksi voi aina reagoida samalla tavalla... Se totuus kun kuitenkin on se, että koira käy sekunnissa vaikka ohjaajan persnahkaan kiinni, niin mitäpä siinä teet -kaivat jonkun opuksen taskusta ja luet ohjeet, jos ei kivun takia heti mieleen muistu... Inhoan tuota, että joka helvetin asiaan pitää nykyisin olla joku arvon herra professori ylijumalan viimeisin sana, ja jos tekee "vanhanaikaisesti" tai jollain toisella tavalla on paha ihminen ja rääkkääjä, ja kaikki hyvät teot, esim. Millanin kohdalla useitten kymmenien koirien pelastaminen on pois pyyhitty... Eihän hän ole edes OPISKELLUT alaa missään -hui kamala!

pr_ kirjoitti:

Hapettamisen mainitessani muistelin oikeastaan vain yhtä tiettyä Koirakuiskaajassa näytettyä tapausta, ja se tuli mieleen sattumalta kun oli puhetta pahoinpitelystä. Varsinaista hapettamista kevyemmän paineen kohdistamista hengitysteihin toisaalta näkyy paljonkin ohjelmassa.

Sormien lukumäärää en ole tarkkaillut, mutta varsin reiluista nykäisyistä on yleensä kyse – pienen koiran kanssa se kaksikin sormea riittää siihen että se tuntuu melkoisen ikävältä. Isompien koirien kanssa Millan suosii myös paljon korkeampaakin voimankäyttöä, sitä tasoa mikä voi oikeasti aiheuttaa jo vammoja. Nyppimisen lisäksi on raahattu bernhardinkoiraa kaulasta ylös portaita sun muuta.

Millan vieläpä tykkää käyttää pantaa kaulan yläosassa, missä kaulan ja pään alueen herkimmät rakenteet (mm. kurkunpää) sijaitsevat ja niskavamman riski on suurin. Totta ihmeessä koiraa sattuu kun kyseisestä kohdasta tempaistaan, jo pelkällä paineella tälle alueelle saadaan nähtävästi aikaan kuristava tunne. Kevyemmät ja alemmas kohdistuvat nyppäisyt sen sijaan eivät välttämättä satu tai aiheuta vammoja, mutta se ei tarkoita etteivätkö ne olisi koiralle hyvinkin epämiellyttäviä ja paineistavia.

Jalalla napauttamiset puolestaan kohdistetaan yhdelle koiran herkimmistä alueista, vatsan alueelle kylkiluiden taakse. Jälleen kerran vaikka "oikein" mitoitettu potku ei tuottaisikaan kipua, on kyseessä useimmille koiralle erittäin epämiellyttävä pakote.

Koirat pääsääntöisesti eivät varoittele hampaillaan, vaan kevytkin pureminen on vasta varoituksista seuraava vaihe. Uutisankkurin tapauksessa koiran reaktio näytti erittäin vaistomaiselta ja mistään koiran suorittamasta "näpäytyksestä" ei ollut kyse, se oli jo puolustautumista.

Liirum laarumin tiivistävä kysymys: miksi koira muuttaisi käytöstään mikäli nyppäisyssä tai tökkäisyssä ei ole mitään sille voimakkaasti epämiellyttävää?

Lue lisää

Kyllä,hapettamista on tapahtunut.

"Millan vielä käyttää..." Kyllä.Ja sillä saadaan vahvaa hallittavuutta.Tuohon samaan perustuu juuri ohuitten näyttelykaulaimien tehokkuus myös hallinnassa.Eli on tekniikasta kyse.Siinä ei tarvi voimaa,vaan pienelläkin liikkeellä saadaan aikaan epämiellyttävä tuntemus.Eli voioi sanoa,että jos haluaa,niin niillä muutamalla sormellakin saa melkoisen tehon aikaiseksi,vaikka näyttää paljon vienommalta,kuin esim.kurkkarin käyttö...

Jalan napauttaminen osuu sisäelinten kohdalle.Tehokas pienelläkin.

"Liirun laarumin..." Aivan.Ei muuttaisi.Ainoastaan siinä tapauksessa,jos jälkeen tulisi selvä positiivinen vahviste,joka olisi niin vahva,että se motivoisi käytöstä edes osaltaan.
Muuten on kyse puhtaasti pakotteesta.Ja pakote pitää olla riittävän vahva,että siihen reagoi.Elikkä siis tuntuvaa...

Muuten ottamatta kantaa,mutta ei se pahitteeksi ole asioita katsoa ihan realistisesti.
Niin puolelta kuin toiselta.
Näissä tiettyjen tyylien jo miltei palvomisissa kun tuntuu olevan,että asioita ei halutakkaan nähdä kuin niiltä mukavimmin puolin.

Tuosta tvshown näpäytyksestä olen samaa mieltä.Kyllä se oli jo enemmän,kuin pieni näpäytys.Aikuiset koirat myös saattavat näpäyttää pentuja.Jos tuo oli näpäyttämistä,niin jos kohde olisi ollut vaikka pentu,niin ei kiva pelkkä näpäytys...

Jep jep! kirjoitti:

Liirum laarum, lässyn lää.... PlaaaaaaaaaahHHH!! Tuo sama shaisse on kirjoitettu kaikkiin, siis ihan KAIKKIIN Millania koskeviin ketjuihin miljoona kertaa, mitä sinä suollat. Olet luultavasti se yksi ja sama tyyppi, mutta keksinyt nyt uuden nimimerkin. Millan ei rääkkää koiria, eikä tuota niille suunnatonta kipua. Kaikkien nyppäysten yms. tarkoitus on vaan herättää huomio, ei muuta. Ja nyt en enää jatka kanssasi, sillä olen luultavasti kiistellyt ja jankuttanut samasta asiasta toisissa ketjuissa, ja sinä et muuta mielipidettäsi, enkä minäkään. Ja sen jos lukee vieraskielisiä akateemisia tekstejä ei pitäisi tappaa kykyä tuottaa omalla äidinkielellä lukukelpoista tekstiä, jossa on pää ja häntä, eikä tuhraan tyhjänpäiväisiä täytesanoja ja jaarittelua. Osaan kyllä tuon tyylin itsekin ja esim. jotain esseetä kirjoittaessa se on erittäin käytännöllinen ja hyvä keino naamioida vähä asia pitkään höpinään. Vaikuttaa niin kuin olisi paljonkin sanottavaa....

Lue lisää

Päädyin itse asiassa vastaamaan tänne vasta tämän ketjun myötä. Aikaisemmin tänä vuonna kirjoitin kai pari yksittäistä viestiä tälle palstalle, en enää muista mitä koskien.

Viestisi ainut olennainen sisältö on jo aiemmin toistamasi väite: "nyppäysten yms. tarkoitus on vaan herättää huomio". Et kuitenkaan vastaa yllä esittämääni kysymykseen siitä, miten pelkkä huomion herättäminen saa koiran muuttamaan käytöstään. Ei sillä, että olisit vastannut myöskään yhteenkään muuhun tekemääni huomioon tai väitteeseen. Itse edes yritin vastata kaikkiin väitteisiisi.

Reaktiosi on muuten aika jännä:
- Aloitat jälleen kerran kritisoimalla kirjoitustyyliäni, vaikka sen ei pitäisi vaikuttaa yhtään mihinkään
- Syytät juttujani "shaisseksi" ilman että yritätkään argumentoida näitä (perusteltuja) väitteitäni vastaan
- Sen jälkeen annat ymmärtää, että olisin väittänyt Millanin rääkkäävän koiria ja tuottavan suunnatonta kipua. Missä tein näin?
- Tässä välissä toistat yhden aiemmin tekemäsi (yllä perustellusti kyseenalaistamani) väitteen
- Lopuksi palaat taas kerran äidinkielen osaamiseeni. Miksi?

Ja totta ihmeessä vaikuttaa ihmisen äidinkielen taitoon se, jos käyttää elämässään erittäin suurelta osin jotain toista kieltä.

Jep jep! kirjoitti:

Millan ei varsinaisesti hapeta koiria. Yleensä ne koirat hapettaa ihan itse itsensä, kun riehuvat ja reuhtovat remmissä.

Ne remmistä nykäisytkin hän suorittaa pidellen kahdella sormella remmistä kiinni, niin voit ihan itse testata saako siihen paljon voimaa, niin paljon että se aiheuttaisi kipua... Ja ne jalalla napauttamiset on keveitä napautuksia. Hän itse vertaa näitä kosketuksia siihen, että nykäisee toista ihmistä paidan hihasta herättääkseen huomion, ja sellaisia ne myös ovat. Vai väitätkö oikeasti, että ne sattuvat eläimiin, joilla on paljon paksumpi ja kestävämpi nahka kuin ihmisellä, sillä pitäähän niiden ihon ja ruumiin kestää toisen koiran hampaatkin.

Ihminen on hetkessä verillä ja riekaleina sellaisesta pikku "näpäytyksestä" joita koirat toisilleen antavat varoitukseksi, kuten esim. se jenkkiläinen uutisankkuri, joka sai pureman naamaansa ystävänpäivänaikoihin. Koiranhan ei ollut edes tarkoitus satuttaa sitä naista, vaan sanoa vain "mene pois" koirien kielellä. Silti naiselle laitettiin useita kymmeniä tikkejä, kun toiselle koiralle ei olisi käynyt mitenkään, mutta viesti olisi mennyt perille. Vertaahan sitten mielessäsi tuota koiran antamaa näpäytystä Millanin antamaan, kumpi sattuu enempi -oikeasti?

Siinä sinulle mietittävää, ja sitten voit näpytellä jonkun sivistyssanoja vilisevän puuduttavan pitkän vastauksen todistellaksesi ylivertaista älykkyyttäsi ja tietoasi. ;) Valaise junttia, joka pitää Millania maalaisjärjellä varustettuna ja erittäin pätevänä!

Lue lisää

Jep jep kirjoittelet kuin koiralla ei olisi tuntoaistia tai tuntemuksia ollenkaan. Sinulla on ikävä suhtautuminen koiriin.

Muuta suhtautumistasi.

molossi kirjoitti:

Kyllä,hapettamista on tapahtunut.

"Millan vielä käyttää..." Kyllä.Ja sillä saadaan vahvaa hallittavuutta.Tuohon samaan perustuu juuri ohuitten näyttelykaulaimien tehokkuus myös hallinnassa.Eli on tekniikasta kyse.Siinä ei tarvi voimaa,vaan pienelläkin liikkeellä saadaan aikaan epämiellyttävä tuntemus.Eli voioi sanoa,että jos haluaa,niin niillä muutamalla sormellakin saa melkoisen tehon aikaiseksi,vaikka näyttää paljon vienommalta,kuin esim.kurkkarin käyttö...

Jalan napauttaminen osuu sisäelinten kohdalle.Tehokas pienelläkin.

"Liirun laarumin..." Aivan.Ei muuttaisi.Ainoastaan siinä tapauksessa,jos jälkeen tulisi selvä positiivinen vahviste,joka olisi niin vahva,että se motivoisi käytöstä edes osaltaan.
Muuten on kyse puhtaasti pakotteesta.Ja pakote pitää olla riittävän vahva,että siihen reagoi.Elikkä siis tuntuvaa...

Muuten ottamatta kantaa,mutta ei se pahitteeksi ole asioita katsoa ihan realistisesti.
Niin puolelta kuin toiselta.
Näissä tiettyjen tyylien jo miltei palvomisissa kun tuntuu olevan,että asioita ei halutakkaan nähdä kuin niiltä mukavimmin puolin.

Tuosta tvshown näpäytyksestä olen samaa mieltä.Kyllä se oli jo enemmän,kuin pieni näpäytys.Aikuiset koirat myös saattavat näpäyttää pentuja.Jos tuo oli näpäyttämistä,niin jos kohde olisi ollut vaikka pentu,niin ei kiva pelkkä näpäytys...

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=lD3zT0x5JMI Tässä siis on se naisuutisankkuri joka ahdistutti koiran, jos joku ei tapausta vielä ole nähnyt

http://www.youtube.com/watch?v=PHLnjiISsOo Ja löytyy toinenkin samankaltaisen tilanteen aiheuttanut valopää, miesreportteri... :)

Olisikohan pelkkä silmien sulkeminen voinut tehdä tilanteista vähemmän dramaattisia? Itse ainakin suljen silmät jos vieras koira haistelee kasvojani, vaikka koira oma-aloitteisesti lähestyisikin minua.

Jep jep! kirjoitti:

Juuri siinä minun mielestäni nuo kaikki teoria-intoilijat ja "operantti ehdollistaminen lässyn lää.." -tyypit menee lankaan, että kaikki pitää tehdä niin pilkun tarkkaan ja luullaan, että sama toimii joka koiraan -ihan kuin niillä ei persoonallisuudessa ja temperamentissa olisi eroja, tai tilanteilla olisi joku ihmeen käsikirjoitus ja koreografia ja kaikkien koirien kohdalla asiat menee aina samalla tavalla, ja siksi voi aina reagoida samalla tavalla... Se totuus kun kuitenkin on se, että koira käy sekunnissa vaikka ohjaajan persnahkaan kiinni, niin mitäpä siinä teet -kaivat jonkun opuksen taskusta ja luet ohjeet, jos ei kivun takia heti mieleen muistu... Inhoan tuota, että joka helvetin asiaan pitää nykyisin olla joku arvon herra professori ylijumalan viimeisin sana, ja jos tekee "vanhanaikaisesti" tai jollain toisella tavalla on paha ihminen ja rääkkääjä, ja kaikki hyvät teot, esim. Millanin kohdalla useitten kymmenien koirien pelastaminen on pois pyyhitty... Eihän hän ole edes OPISKELLUT alaa missään -hui kamala!

Lue lisää

Ehdollistuminen on melkolailla kaikkien eläinten jakama oppimistapa – laakamadoista ihmisiin. Siihen mekanismiin jolla oppiminen tapahtuu aivoissa ei vaikuta koiran temperamentti mitenkään, ehkäpä juuri sen takia me "teoriaintoilijat", hmm, intoillaan niin paljon teoriasta? Teorian käytännön sovellukset ovat sitten riippuvaisia koirasta.

Otan asiallista kritiikkiä enemmän kuin mielelläni vastaan enkä toisaalta pane pahakseni asiatontakaan. Tästä huolimatta kuitenkin suosittelisin, ettet välttämättä kritisoisi toisten äidinkielen osaamista tai itseilmaisua niin kauan kuin itsekin loppupeleissä päädyt kirjottamaan viestejä joissa yhdessä pitkässä kappaleessa näemmä sekä kiroilet, panettelet, teet yhdyssana- ja välimerkkivirheitä että hädin tuskin kirjoitat ymmärrettäviä lauseita. Se kun näyttää vähän hassulta.

pr_ kirjoitti:

Ehdollistuminen on melkolailla kaikkien eläinten jakama oppimistapa – laakamadoista ihmisiin. Siihen mekanismiin jolla oppiminen tapahtuu aivoissa ei vaikuta koiran temperamentti mitenkään, ehkäpä juuri sen takia me "teoriaintoilijat", hmm, intoillaan niin paljon teoriasta? Teorian käytännön sovellukset ovat sitten riippuvaisia koirasta.

Otan asiallista kritiikkiä enemmän kuin mielelläni vastaan enkä toisaalta pane pahakseni asiatontakaan. Tästä huolimatta kuitenkin suosittelisin, ettet välttämättä kritisoisi toisten äidinkielen osaamista tai itseilmaisua niin kauan kuin itsekin loppupeleissä päädyt kirjottamaan viestejä joissa yhdessä pitkässä kappaleessa näemmä sekä kiroilet, panettelet, teet yhdyssana- ja välimerkkivirheitä että hädin tuskin kirjoitat ymmärrettäviä lauseita. Se kun näyttää vähän hassulta.

Lue lisää

hehehe...Lue muutama minun viesti, niin näyttää hieman "hassulta"..Minä hädin tuskin kirjoitan, ymmärrettävää ja varsin virheitä vilisevää tekstiä...Syytän aina osaksi läppäriä, ja sitä että teen kirjoittamisen ohessa muuta ja kuuntelen muita, ja joskus asiaa on enemmän kuin pystyy kirjoittamaan...Niin. ei ne sa-nat vaan yritys keskustella ei-kö...=D

cesar.millan.jr kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=lD3zT0x5JMI Tässä siis on se naisuutisankkuri joka ahdistutti koiran, jos joku ei tapausta vielä ole nähnyt

http://www.youtube.com/watch?v=PHLnjiISsOo Ja löytyy toinenkin samankaltaisen tilanteen aiheuttanut valopää, miesreportteri... :)

Olisikohan pelkkä silmien sulkeminen voinut tehdä tilanteista vähemmän dramaattisia? Itse ainakin suljen silmät jos vieras koira haistelee kasvojani, vaikka koira oma-aloitteisesti lähestyisikin minua.

Lue lisää

Kummassakin videossa on erittäin selkeät ennakkomerkit koiralta. Äärimmäistä amatöörimäisyyttä ja sokeutta, kummassakin tilanteessa olla reagoimatta niihin..miksi ensimmäistä koiraa edes on viety studioon. Siinäkin näkee kuinka pihalla "ohjaaja" on...Harmittaa koirien puolesta.

Tuo Poliisin koirankäsittely noin ylipäätään on todella surkuhupaisaa....

pr_ kirjoitti:

Ehdollistuminen on melkolailla kaikkien eläinten jakama oppimistapa – laakamadoista ihmisiin. Siihen mekanismiin jolla oppiminen tapahtuu aivoissa ei vaikuta koiran temperamentti mitenkään, ehkäpä juuri sen takia me "teoriaintoilijat", hmm, intoillaan niin paljon teoriasta? Teorian käytännön sovellukset ovat sitten riippuvaisia koirasta.

Otan asiallista kritiikkiä enemmän kuin mielelläni vastaan enkä toisaalta pane pahakseni asiatontakaan. Tästä huolimatta kuitenkin suosittelisin, ettet välttämättä kritisoisi toisten äidinkielen osaamista tai itseilmaisua niin kauan kuin itsekin loppupeleissä päädyt kirjottamaan viestejä joissa yhdessä pitkässä kappaleessa näemmä sekä kiroilet, panettelet, teet yhdyssana- ja välimerkkivirheitä että hädin tuskin kirjoitat ymmärrettäviä lauseita. Se kun näyttää vähän hassulta.

Lue lisää

Puutuin kielenkäyttöösi siitä syystä, että asia ei välity kaiken sen jaarittelun ja tyhjän paskan jauhamisen alta. Jaarittelulle on paikka jossain muualla, kuin tämän kaltaisilla palstoilla. Koita ilmaista asiasi ytimekkäästi. Ilmeisesti osuin arkaan paikkaan, ja todistit olevasi juuri sellainen, kuin ajattelinkin -itsesi toisten yläpuolelle nostanut hienostelija, joka luulee tietävänsä paremmin ja luulee todistavansa sen jollain tyhjällä muka hienolla jaarittelulla. En arvoista sellaista ollenkaan... Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat asuneet yli puolet elämästään ulkomailla ja käyttävät omaa äidinkieltään hyvin harvoin, eivät läheskään päivittäin. Silti he eivät ole unohtaneet taitoa tuottaa järjellistä tekstiä, jota lukiessa ei unohdu alku niin kuin sinun kilometri-jankutustesi kohdalla käy. Minusta se on latvalahon merkki, jos noin kovasti vaikuttaa se, että tuottaa ja lukee vieraskielistä akateemista tekstiä päivittäin. Ei pitäisi vaikuttaa... Ja nyt en enempää kanssasi jankuta, sillä olen jankuttanut luultavasti aiemmin, ja se riitti.

cesar.millan.jr kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=lD3zT0x5JMI Tässä siis on se naisuutisankkuri joka ahdistutti koiran, jos joku ei tapausta vielä ole nähnyt

http://www.youtube.com/watch?v=PHLnjiISsOo Ja löytyy toinenkin samankaltaisen tilanteen aiheuttanut valopää, miesreportteri... :)

Olisikohan pelkkä silmien sulkeminen voinut tehdä tilanteista vähemmän dramaattisia? Itse ainakin suljen silmät jos vieras koira haistelee kasvojani, vaikka koira oma-aloitteisesti lähestyisikin minua.

Lue lisää

Molemmissa tilanteissa oli sen verran stressaantunut koira ja niin aggressiivinen ele ihmiseltä, että olisikohan pelkän katsekontaktin yhtälöstä poistamalla lopputulos suuresti erilainen? Toisaalta jossainhan se raja kulkee koiran paineensietokyvyllä, ja riippunee ihan koirasta että päästäänkö yksi tekijä poistamalla sen rajan alle.
Ja voi toki olla, että silmät kiinni ei ehkä tulisi kumarrettua yhtä herkästi koiran puoleen. :D

Muutamia huomioita kuitenkin silmien kiinni pitämisestä:
- Katsekontaktin välttäminen saavutetaan kyllä näin, mutta toisaalta muualle suunnattu katse saattaisi yhtä lailla vähentää koiran mahdollista stressiä?
- Silmät auki näkee, jos koiran mielentilassa tapahtuu jotain äkillisiä muutoksia itsestä tai jostain muusta johtuen. Jos kärjistetyksi esimerkiksi vaikka oletetaan, että kyseisten ei-koiraihmisten tilanteessa koira puolustautuu katsekontaktista riippumatta: silmät auki ehtii reagoida jo ennen kuin koira on kiinni naamassa. Koiraa lukemaan pystyvä puolestaan ehtisi nähdä mahdolliset stressi- tai varoittevat eleet.
- Voi olla, että tilanteissa missä koira tulee luottavaisesti haistelemaan naamaa ja ihminen ei käyttäydy uhkaavasti sellaiset syyt, joiden voisi kuvitella missään tilanteessa johtavan vaikkapa siihen puremiseen ovat lähinnä ulkopuolisia? Eli vaikka paha säikähtäminen tai kova kipu. Silloin omalla käytöksellä – kuten katsekontaktin välttämisellä – voi olla aika rajallinen vaikutus koiraan.

pr_ kirjoitti:

Päädyin itse asiassa vastaamaan tänne vasta tämän ketjun myötä. Aikaisemmin tänä vuonna kirjoitin kai pari yksittäistä viestiä tälle palstalle, en enää muista mitä koskien.

Viestisi ainut olennainen sisältö on jo aiemmin toistamasi väite: "nyppäysten yms. tarkoitus on vaan herättää huomio". Et kuitenkaan vastaa yllä esittämääni kysymykseen siitä, miten pelkkä huomion herättäminen saa koiran muuttamaan käytöstään. Ei sillä, että olisit vastannut myöskään yhteenkään muuhun tekemääni huomioon tai väitteeseen. Itse edes yritin vastata kaikkiin väitteisiisi.

Reaktiosi on muuten aika jännä:
- Aloitat jälleen kerran kritisoimalla kirjoitustyyliäni, vaikka sen ei pitäisi vaikuttaa yhtään mihinkään
- Syytät juttujani "shaisseksi" ilman että yritätkään argumentoida näitä (perusteltuja) väitteitäni vastaan
- Sen jälkeen annat ymmärtää, että olisin väittänyt Millanin rääkkäävän koiria ja tuottavan suunnatonta kipua. Missä tein näin?
- Tässä välissä toistat yhden aiemmin tekemäsi (yllä perustellusti kyseenalaistamani) väitteen
- Lopuksi palaat taas kerran äidinkielen osaamiseeni. Miksi?

Ja totta ihmeessä vaikuttaa ihmisen äidinkielen taitoon se, jos käyttää elämässään erittäin suurelta osin jotain toista kieltä.

Lue lisää

"Viestisi ainut olennainen sisältö on jo aiemmin toistamasi väite: "nyppäysten yms. tarkoitus on vaan herättää huomio". Et kuitenkaan vastaa yllä esittämääni kysymykseen siitä, miten pelkkä huomion herättäminen saa koiran muuttamaan käytöstään. Ei sillä, että olisit vastannut myöskään yhteenkään muuhun tekemääni huomioon tai väitteeseen. Itse edes yritin vastata kaikkiin väitteisiisi."

Minä olen ymmärtänyt sen nyppäyksen, tökkäyksen ym. pahoinpitelyn niin että koiran sen hetkinen epäsopiva aivotyöskentely taukoaa ja se kiinnittää huomion nyppäyksen, tökkäyksen ym. pahoinpitelyn tulosuuntaan eli omistajaan. Omistaja voi sitten katsekontaktin saadessa vaatia sillä rauhallisen itsevarmalla käytöksellä myös koiraa rauhoittumaan tilanteessa.

Koira sitten rauhallisuuden saavutettuaan ajattelee näin: "Vaikka tuo koira tuolla takakani räyhää, minulle ei käykään mitään pahaa vaikka en räyhää vastaan. JEE voin ollakin rento ja rauhallinen. Kiitos omistajani kun opetit minulle miten suuri vaikutus rauhoittumisella ja rentoutumisella on minun henkisen hyvinvointini kannalta. Tunnen oloni paljon itsevarmemmaksikin. Saat syödä vaikka kaikki mun namut, jos vaan turvaat selustani rauhallisen itsevarmalla energiallasi jotta voin olla rauhallisin mielin, paitsi et ruokakupistani"

Voin olla väärässäkin koska en ole lukenut akateemista aineistoa.

Jep jep! kirjoitti:

Puutuin kielenkäyttöösi siitä syystä, että asia ei välity kaiken sen jaarittelun ja tyhjän paskan jauhamisen alta. Jaarittelulle on paikka jossain muualla, kuin tämän kaltaisilla palstoilla. Koita ilmaista asiasi ytimekkäästi. Ilmeisesti osuin arkaan paikkaan, ja todistit olevasi juuri sellainen, kuin ajattelinkin -itsesi toisten yläpuolelle nostanut hienostelija, joka luulee tietävänsä paremmin ja luulee todistavansa sen jollain tyhjällä muka hienolla jaarittelulla. En arvoista sellaista ollenkaan... Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat asuneet yli puolet elämästään ulkomailla ja käyttävät omaa äidinkieltään hyvin harvoin, eivät läheskään päivittäin. Silti he eivät ole unohtaneet taitoa tuottaa järjellistä tekstiä, jota lukiessa ei unohdu alku niin kuin sinun kilometri-jankutustesi kohdalla käy. Minusta se on latvalahon merkki, jos noin kovasti vaikuttaa se, että tuottaa ja lukee vieraskielistä akateemista tekstiä päivittäin. Ei pitäisi vaikuttaa... Ja nyt en enempää kanssasi jankuta, sillä olen jankuttanut luultavasti aiemmin, ja se riitti.

Lue lisää

Kuten sanoin, otan mielelläni asiallista kritiikkiä vastaan ja tällä kertaa olin jo valmiiksi tietoinen huonosta itseilmaisustani. Viimeinen kommenttini oli lähinnä yritys saada sinut huomaamaan tiettyjä piirteitä omista viesteistäsi, jotka eivät ihan kuulu rakentavaan keskusteluun – minua eivät listaamani seikat yleisesti ottaen haittaa.

Tai siis taas äsken sanoit minun olevan latvalaho hienostelija – tämä parin pääosin koirien käyttäytymistä koskevan viestin kirjoitusasun perusteella ja yhden pienen (kyllä, minun osaltani huonoa makua osoittavan) provokaation jälkeen. Huomaatko edes miten vahvasti reagoit ihan turhaan asiaan?

Kuulisin nyt kyllä oikeasti jonkun muunkin mielipiteen tekstini ymmärrettävyydestä, koska vaikka sen huonon itseilmaisuni tunnistan itsekin niin ihan noin pahalla tolalla sen ei pitäisi olla. Myöskään yhtään "tyhjää paskanjauhantaa" en tiedosta kirjoittaneeni tämän äidinkielikeskustelun lisäksi.

pr_ kirjoitti:

Molemmissa tilanteissa oli sen verran stressaantunut koira ja niin aggressiivinen ele ihmiseltä, että olisikohan pelkän katsekontaktin yhtälöstä poistamalla lopputulos suuresti erilainen? Toisaalta jossainhan se raja kulkee koiran paineensietokyvyllä, ja riippunee ihan koirasta että päästäänkö yksi tekijä poistamalla sen rajan alle.
Ja voi toki olla, että silmät kiinni ei ehkä tulisi kumarrettua yhtä herkästi koiran puoleen. :D

Muutamia huomioita kuitenkin silmien kiinni pitämisestä:
- Katsekontaktin välttäminen saavutetaan kyllä näin, mutta toisaalta muualle suunnattu katse saattaisi yhtä lailla vähentää koiran mahdollista stressiä?
- Silmät auki näkee, jos koiran mielentilassa tapahtuu jotain äkillisiä muutoksia itsestä tai jostain muusta johtuen. Jos kärjistetyksi esimerkiksi vaikka oletetaan, että kyseisten ei-koiraihmisten tilanteessa koira puolustautuu katsekontaktista riippumatta: silmät auki ehtii reagoida jo ennen kuin koira on kiinni naamassa. Koiraa lukemaan pystyvä puolestaan ehtisi nähdä mahdolliset stressi- tai varoittevat eleet.
- Voi olla, että tilanteissa missä koira tulee luottavaisesti haistelemaan naamaa ja ihminen ei käyttäydy uhkaavasti sellaiset syyt, joiden voisi kuvitella missään tilanteessa johtavan vaikkapa siihen puremiseen ovat lähinnä ulkopuolisia? Eli vaikka paha säikähtäminen tai kova kipu. Silloin omalla käytöksellä – kuten katsekontaktin välttämisellä – voi olla aika rajallinen vaikutus koiraan.

Lue lisää

Itse tunnen oloni rauhallisemmaksi silmät kiinni kuin silmät auki. Siksi esim. nukunkin silmät kiinni :) Samalla viestin koiralle luottamustani siihen, jotta se voi luottaa minuun. En tietenkään ihmisiä kohtaan aggressiivista koiraa päästä kasvojeni lähelle enkä hihnassa tai missään kytkentälaitteessa olevaa koiraa missään tapauksessa, mikäli koiralle ei ole pakomahdollisuutta ympärillä tapahtuvan stressireaktion aiheuttajan takia. Mielestäni on hyvin epätodennäköistä, että koira joka nenän tuomana tulee kasvojeni lähelle yhtäkkiä hyökkäisi minua kohtaan ellen tee nopeita liikkeitä tai avaa silmiäni suoralle katsekontaktille. Ainakaa sellainen hyökkäys ei mielessäni pyöri. Ja minkälainen todennäköisyys koiran stressaantuessa ulkoisesta tekijä, olisi minun saada purema kasvoihini... uskon että häviävän pieni.

Ja pitäähän elämässä ottaa riskejä ettei mene ihan mummoiluksi! D

cesar.millan.jr kirjoitti:

Itse tunnen oloni rauhallisemmaksi silmät kiinni kuin silmät auki. Siksi esim. nukunkin silmät kiinni :) Samalla viestin koiralle luottamustani siihen, jotta se voi luottaa minuun. En tietenkään ihmisiä kohtaan aggressiivista koiraa päästä kasvojeni lähelle enkä hihnassa tai missään kytkentälaitteessa olevaa koiraa missään tapauksessa, mikäli koiralle ei ole pakomahdollisuutta ympärillä tapahtuvan stressireaktion aiheuttajan takia. Mielestäni on hyvin epätodennäköistä, että koira joka nenän tuomana tulee kasvojeni lähelle yhtäkkiä hyökkäisi minua kohtaan ellen tee nopeita liikkeitä tai avaa silmiäni suoralle katsekontaktille. Ainakaa sellainen hyökkäys ei mielessäni pyöri. Ja minkälainen todennäköisyys koiran stressaantuessa ulkoisesta tekijä, olisi minun saada purema kasvoihini... uskon että häviävän pieni.

Ja pitäähän elämässä ottaa riskejä ettei mene ihan mummoiluksi! D

Lue lisää

Oma rauhallisempi mielentila on totta kai hyvä perustelu. (Tosin väittäisin silmät kiinni nukkumiseen olevan vähän muitakin syitä. :D)

Edellinen viesti oli tosiaan pelkkää mielenkiintoiseen kysymykseen liittyvää spekulaatiota, olen yhtä mieltä siitä että mainitsemasi todennäköisyys on häviävän pieni. Lähinnä yritin keksiä tilanteen, missä oma-alotteisesti asiallisesti toimivaa ihmistä tervehtivä, ei-aggressiivinen koira aiheuttaisi mitään vastaavia ongelmia – ja olisiko tällaisessa tilanteessa silmien sulkemisesta apua.

Rauhoittavista signaaleista tietysti on aina hyötyä, ajattelin vain alkuun katseen suuntaamisen muualle olevan mahdollisesti vielä tehokkaampi vaihtoehto. Sitä kuitenkin on melkolailla mahdotonta arvioida.

pr_ kirjoitti:

Päädyin itse asiassa vastaamaan tänne vasta tämän ketjun myötä. Aikaisemmin tänä vuonna kirjoitin kai pari yksittäistä viestiä tälle palstalle, en enää muista mitä koskien.

Viestisi ainut olennainen sisältö on jo aiemmin toistamasi väite: "nyppäysten yms. tarkoitus on vaan herättää huomio". Et kuitenkaan vastaa yllä esittämääni kysymykseen siitä, miten pelkkä huomion herättäminen saa koiran muuttamaan käytöstään. Ei sillä, että olisit vastannut myöskään yhteenkään muuhun tekemääni huomioon tai väitteeseen. Itse edes yritin vastata kaikkiin väitteisiisi.

Reaktiosi on muuten aika jännä:
- Aloitat jälleen kerran kritisoimalla kirjoitustyyliäni, vaikka sen ei pitäisi vaikuttaa yhtään mihinkään
- Syytät juttujani "shaisseksi" ilman että yritätkään argumentoida näitä (perusteltuja) väitteitäni vastaan
- Sen jälkeen annat ymmärtää, että olisin väittänyt Millanin rääkkäävän koiria ja tuottavan suunnatonta kipua. Missä tein näin?
- Tässä välissä toistat yhden aiemmin tekemäsi (yllä perustellusti kyseenalaistamani) väitteen
- Lopuksi palaat taas kerran äidinkielen osaamiseeni. Miksi?

Ja totta ihmeessä vaikuttaa ihmisen äidinkielen taitoon se, jos käyttää elämässään erittäin suurelta osin jotain toista kieltä.

Lue lisää

Täysi komppi nimimerkille pr_ sekä varsinaiseen asiaan liittyvän sisällön vuoksi että tämän asiallisen palautteen ansiosta. Suomessa alkaa olemaan jo kirjakaupoissa ja netissä runsaasti suomenkielistä ja helppolukuista materiaalia sekä koirakouluissa kursseja koirien käyttäytymiseen ja oppimiseen liittyen, nimenomaan tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen. Joten sen ettei osaa tai halua lukea tieteellisiä, englanninkielisiä tutkimuksia, ei pitäisi estää ketään hankkimasta lisää tietoa siitä miten koira oppii tehokkaimmin ja helpoimmin. Ja sen joka epäilee tieteen ja käytännön yhteensopivuutta eläinten kouluttamisessa, kannattaa perehtyä Bob Baileyn erittäin mielenkiintoiseen elämäntyöhön, liitteenä lyhyt kuvaus: http://www.freewebs.com/klikki/bobbailey.html

Cesar Millaniin liittyen vielä pieni juttu, itse ainakin sain makeat naurut tästä ja kyllähän tässä jutussa tietty totuuden siemenkin on mitä tulee Millanin koulutustyyliin... http://fiktiivisiakeskusteluja.blogspot.com/2012/04/koirakuiskaaja-suomeen-elainsuojelijat.html?m=1

koiran_ehdoilla ei rek. kirjoitti:

Täysi komppi nimimerkille pr_ sekä varsinaiseen asiaan liittyvän sisällön vuoksi että tämän asiallisen palautteen ansiosta. Suomessa alkaa olemaan jo kirjakaupoissa ja netissä runsaasti suomenkielistä ja helppolukuista materiaalia sekä koirakouluissa kursseja koirien käyttäytymiseen ja oppimiseen liittyen, nimenomaan tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen. Joten sen ettei osaa tai halua lukea tieteellisiä, englanninkielisiä tutkimuksia, ei pitäisi estää ketään hankkimasta lisää tietoa siitä miten koira oppii tehokkaimmin ja helpoimmin. Ja sen joka epäilee tieteen ja käytännön yhteensopivuutta eläinten kouluttamisessa, kannattaa perehtyä Bob Baileyn erittäin mielenkiintoiseen elämäntyöhön, liitteenä lyhyt kuvaus: http://www.freewebs.com/klikki/bobbailey.html

Cesar Millaniin liittyen vielä pieni juttu, itse ainakin sain makeat naurut tästä ja kyllähän tässä jutussa tietty totuuden siemenkin on mitä tulee Millanin koulutustyyliin... http://fiktiivisiakeskusteluja.blogspot.com/2012/04/koirakuiskaaja-suomeen-elainsuojelijat.html?m=1

Lue lisää

Montako ongelmakoiraa olet kouluttanut? Mitä tekisit tälle koiralle, miten kouluttaisit sen?

http://www.youtube.com/watch?v=Rtu24Gh0_VY

pr_ kirjoitti:

Kuten sanoin, otan mielelläni asiallista kritiikkiä vastaan ja tällä kertaa olin jo valmiiksi tietoinen huonosta itseilmaisustani. Viimeinen kommenttini oli lähinnä yritys saada sinut huomaamaan tiettyjä piirteitä omista viesteistäsi, jotka eivät ihan kuulu rakentavaan keskusteluun – minua eivät listaamani seikat yleisesti ottaen haittaa.

Tai siis taas äsken sanoit minun olevan latvalaho hienostelija – tämä parin pääosin koirien käyttäytymistä koskevan viestin kirjoitusasun perusteella ja yhden pienen (kyllä, minun osaltani huonoa makua osoittavan) provokaation jälkeen. Huomaatko edes miten vahvasti reagoit ihan turhaan asiaan?

Kuulisin nyt kyllä oikeasti jonkun muunkin mielipiteen tekstini ymmärrettävyydestä, koska vaikka sen huonon itseilmaisuni tunnistan itsekin niin ihan noin pahalla tolalla sen ei pitäisi olla. Myöskään yhtään "tyhjää paskanjauhantaa" en tiedosta kirjoittaneeni tämän äidinkielikeskustelun lisäksi.

Lue lisää

Montako ongelmakoiraa olet kouluttanut? Mitä tekisit tälle koiralle, miten kouluttaisit sen?

http://www.youtube.com/watch?v=Rtu24Gh0_VY

cesar.millan.jr kirjoitti:

"Viestisi ainut olennainen sisältö on jo aiemmin toistamasi väite: "nyppäysten yms. tarkoitus on vaan herättää huomio". Et kuitenkaan vastaa yllä esittämääni kysymykseen siitä, miten pelkkä huomion herättäminen saa koiran muuttamaan käytöstään. Ei sillä, että olisit vastannut myöskään yhteenkään muuhun tekemääni huomioon tai väitteeseen. Itse edes yritin vastata kaikkiin väitteisiisi."

Minä olen ymmärtänyt sen nyppäyksen, tökkäyksen ym. pahoinpitelyn niin että koiran sen hetkinen epäsopiva aivotyöskentely taukoaa ja se kiinnittää huomion nyppäyksen, tökkäyksen ym. pahoinpitelyn tulosuuntaan eli omistajaan. Omistaja voi sitten katsekontaktin saadessa vaatia sillä rauhallisen itsevarmalla käytöksellä myös koiraa rauhoittumaan tilanteessa.

Koira sitten rauhallisuuden saavutettuaan ajattelee näin: "Vaikka tuo koira tuolla takakani räyhää, minulle ei käykään mitään pahaa vaikka en räyhää vastaan. JEE voin ollakin rento ja rauhallinen. Kiitos omistajani kun opetit minulle miten suuri vaikutus rauhoittumisella ja rentoutumisella on minun henkisen hyvinvointini kannalta. Tunnen oloni paljon itsevarmemmaksikin. Saat syödä vaikka kaikki mun namut, jos vaan turvaat selustani rauhallisen itsevarmalla energiallasi jotta voin olla rauhallisin mielin, paitsi et ruokakupistani"

Voin olla väärässäkin koska en ole lukenut akateemista aineistoa.

Lue lisää

Asiallisia ajatuksia, kiitos niistä. Suunnilleen samalla periaatteella itse asiassa tulkitsisin koiran mahdollisesti siirtyvän rankaisemalla opetetusta passiivisuuden tilasta ajan myötä (hyvällä tuurilla) positiiviseen mielentilaan. Tietyissä tilanteissa uuden rauhallisen käytösmallin palkitsevuutta en siis ollenkaan sulkisi pois, mutta suhtaudun siihen hyvin epäilevästi tässä yhteydessä.

Tähän väliin vielä lyhyt huomio nyppäyksen tai muun keskeytyksen merkityksestä koiralle: lähes aina koirilta tulee välitön rauhoittava signaali näiden käytön jälkeen, usein olen nähnyt myös selvästi tilanteesta stressaantuneita koiria. Eikö tämä viittaa melko suoraan siihen, että koira kokee vaikkapa sen nyppäyksen selvästi epämiellyttävänä? Ihan vain tuohon vertaukseen hihasta vetämisestä.

Joka tapauksessa – en muista kertaakaan nähneeni esimerkiksi hihnarähjäämisen katkeavan pelkkään koiran huomion kiinnittämiseen Koirakuiskaajassa tai missään muuallakaan. Eri tyyppisten selvästi aggressiivisten käytösmallien kohdalla on aina nähdäkseni ollut hyvin selvästi kyse rangaistuksen käytöstä ja metodit paljon, paljon rajumpia kuin "huomion kiinnittävä" kevyt nyppäisy tai potkaisu: hyvin rajua hihnan käyttöä ja pahimmillaan koiran selättämistä ja opittuun avuttomuuteen pakottamista. Nämä keinot "tarvitaan" ihan jo siksi, että tyypillisesti koira viedään tarkoituksella tilanteeseen jossa esimerkiksi aggressio pääsee äärimmilleen.
Löytyisikö sulta siis esimerkkivideoita tästä? En nimittäin saa oikeasti päähäni yhtäkään tapausta jossa tapahtuisi oikein mitään kuvaamasi mukaista.

? kirjoitti:

Montako ongelmakoiraa olet kouluttanut? Mitä tekisit tälle koiralle, miten kouluttaisit sen?

http://www.youtube.com/watch?v=Rtu24Gh0_VY

Lue lisää

Videossa ei näy tilanteeseen johtaneita tapahtumia, ja kysymyksesi on siksi hieman järjetön.

Mutta oletetaan vaikka, että koira on kaikkia vieraita koiria kohtaan aggressiivinen. Aika suurella todennäköisyydellä kyseessä olevan koiran aggressio ei kuitenkaan juuri eroa keskimääräisestä siltä osin mitä koiran päässä tapahtuu sen nähdessä toisen koiran. Ero on vasta koiran armottomassa ja epäluonnollisessa tavassa tapella – se taipumus on koiran geeniperimässä, ja johtaa tässäkin tapauksessa veriseen lopputulokseen.

Kyseisen videon shokkiarvo ja syy, miksi tämä ehkä vaikuttaa esimerkiltä erityisen vaikeasta tapaukselta (edelleenkään kyseisen videon perusteella ei voi sanoa mitään), ei siis ole siinä että koira hyökkää toisen kimppuun vaan nimenomaan pitbullin taipumuksessa olla sokean raivon vallassa päästämättä irti missään olosuhteissa tappelun jo alettua. Silti se ei olennaisesti vaikuta aggression poiskouluttamiseen tai sen vaikeuteen – entisiä taistelukoiriakin, joilla aggressiivinen käytös on siis sekä opittua että vaistonvaraista, kuntoutetaan paljon.

pr_ kirjoitti:

Videossa ei näy tilanteeseen johtaneita tapahtumia, ja kysymyksesi on siksi hieman järjetön.

Mutta oletetaan vaikka, että koira on kaikkia vieraita koiria kohtaan aggressiivinen. Aika suurella todennäköisyydellä kyseessä olevan koiran aggressio ei kuitenkaan juuri eroa keskimääräisestä siltä osin mitä koiran päässä tapahtuu sen nähdessä toisen koiran. Ero on vasta koiran armottomassa ja epäluonnollisessa tavassa tapella – se taipumus on koiran geeniperimässä, ja johtaa tässäkin tapauksessa veriseen lopputulokseen.

Kyseisen videon shokkiarvo ja syy, miksi tämä ehkä vaikuttaa esimerkiltä erityisen vaikeasta tapaukselta (edelleenkään kyseisen videon perusteella ei voi sanoa mitään), ei siis ole siinä että koira hyökkää toisen kimppuun vaan nimenomaan pitbullin taipumuksessa olla sokean raivon vallassa päästämättä irti missään olosuhteissa tappelun jo alettua. Silti se ei olennaisesti vaikuta aggression poiskouluttamiseen tai sen vaikeuteen – entisiä taistelukoiriakin, joilla aggressiivinen käytös on siis sekä opittua että vaistonvaraista, kuntoutetaan paljon.

Lue lisää

Mitä olisit tehnyt tuossa tilanteessa, jos olisit sattunut paikalle, olipa se ongelmakoira tai ei?
Entä montako ongelmakoiraa olet kouluttanut?
Mistä tietosi ja taitosi kumpuaa?

pr_ kirjoitti:

Videossa ei näy tilanteeseen johtaneita tapahtumia, ja kysymyksesi on siksi hieman järjetön.

Mutta oletetaan vaikka, että koira on kaikkia vieraita koiria kohtaan aggressiivinen. Aika suurella todennäköisyydellä kyseessä olevan koiran aggressio ei kuitenkaan juuri eroa keskimääräisestä siltä osin mitä koiran päässä tapahtuu sen nähdessä toisen koiran. Ero on vasta koiran armottomassa ja epäluonnollisessa tavassa tapella – se taipumus on koiran geeniperimässä, ja johtaa tässäkin tapauksessa veriseen lopputulokseen.

Kyseisen videon shokkiarvo ja syy, miksi tämä ehkä vaikuttaa esimerkiltä erityisen vaikeasta tapaukselta (edelleenkään kyseisen videon perusteella ei voi sanoa mitään), ei siis ole siinä että koira hyökkää toisen kimppuun vaan nimenomaan pitbullin taipumuksessa olla sokean raivon vallassa päästämättä irti missään olosuhteissa tappelun jo alettua. Silti se ei olennaisesti vaikuta aggression poiskouluttamiseen tai sen vaikeuteen – entisiä taistelukoiriakin, joilla aggressiivinen käytös on siis sekä opittua että vaistonvaraista, kuntoutetaan paljon.

Lue lisää

Tuossa tilanteessa tehdään kaikki tarpeellinen toisen koiran hengissäpitämiseksi. Sokean raivon vallassa oleva voimakas koira voi kuitenkin suunnata aggressionsa tuosta vain väliin yrittävään ihmiseen, ja tehtävissä on hyvin vähän ilman voimaa, jotain kättä pidempää ja hyvää tuuria. Tuolin kanssa videolla väliin mennyt toimi erittäin hyvin ja huomattavan rohkeasti, muttei tietenkään yksin pystynyt koiraa pidättelemään.
Huomaathan kuitenkin, että koirankouluttamisella ei ole tämän aiheen kanssa mitään tekemistä.

Ad hominem, ad hominem. Kaksi viimeistä kysymystäsi tuntuvat erittäin tarkoitushakuisilta, ja normaalisti jättäisin vastaamatta. Esittämieni väitteiden ja perustelujen todenmukaisuuteen kun ei vaikuttaisi mitenkään, vaikka en olisi koskaan nähnytkään koiraa. Uskottavuuteeni kyllä tietenkin, mutta se on edelleenkin epäolennaista.

pr_ kirjoitti:

Videossa ei näy tilanteeseen johtaneita tapahtumia, ja kysymyksesi on siksi hieman järjetön.

Mutta oletetaan vaikka, että koira on kaikkia vieraita koiria kohtaan aggressiivinen. Aika suurella todennäköisyydellä kyseessä olevan koiran aggressio ei kuitenkaan juuri eroa keskimääräisestä siltä osin mitä koiran päässä tapahtuu sen nähdessä toisen koiran. Ero on vasta koiran armottomassa ja epäluonnollisessa tavassa tapella – se taipumus on koiran geeniperimässä, ja johtaa tässäkin tapauksessa veriseen lopputulokseen.

Kyseisen videon shokkiarvo ja syy, miksi tämä ehkä vaikuttaa esimerkiltä erityisen vaikeasta tapaukselta (edelleenkään kyseisen videon perusteella ei voi sanoa mitään), ei siis ole siinä että koira hyökkää toisen kimppuun vaan nimenomaan pitbullin taipumuksessa olla sokean raivon vallassa päästämättä irti missään olosuhteissa tappelun jo alettua. Silti se ei olennaisesti vaikuta aggression poiskouluttamiseen tai sen vaikeuteen – entisiä taistelukoiriakin, joilla aggressiivinen käytös on siis sekä opittua että vaistonvaraista, kuntoutetaan paljon.

Lue lisää

...Kuitenkin voin vain kuvitella sen reaktion joka seuraa jos jätän vastaamatta, joten siispä tästä aika mielenkiinnottomasta aiheesta:
"Tietoni ja taitoni kumpuaa" koirien käyttäytymisen opiskelusta yhdistettynä omiin havaintoihini koirien käytöksestä – lisäksi yhteistyötä on tullut tehtyä monenlaisen koiran kanssa papillonista tanskandogiin ja pikkupennuista koiravanhuksiin. Tähän joukkoon on mahtunut niin pahaa pelkoagressiota, aggressiota, erittäin huonoa hermorakennetta kuin sitä perinteistä yleistä kurittomuuttakin (:D). Yhtä tapausta (epilepsia) lukuunottamatta kaikki koirat ovat olleet hyvin nopeasti koulutettavissa pois tavoistaan – paitsi ehkä pari ne huonosti sosiaalistettua ja erittäin heikkohermoista koiraa, jotka olisivat vaatineet pitkäjänteisempää työtä. Omistajien viitsimättömyydestä on valitettavasti johtunut, että tulokset ovat jääneet usein hyvin lyhytaikaisiksi. Eikä ole edes tajuttu, miten paljon ko. ongelmat saattavat hallita koiran elämää.

pr_ kirjoitti:

Asiallisia ajatuksia, kiitos niistä. Suunnilleen samalla periaatteella itse asiassa tulkitsisin koiran mahdollisesti siirtyvän rankaisemalla opetetusta passiivisuuden tilasta ajan myötä (hyvällä tuurilla) positiiviseen mielentilaan. Tietyissä tilanteissa uuden rauhallisen käytösmallin palkitsevuutta en siis ollenkaan sulkisi pois, mutta suhtaudun siihen hyvin epäilevästi tässä yhteydessä.

Tähän väliin vielä lyhyt huomio nyppäyksen tai muun keskeytyksen merkityksestä koiralle: lähes aina koirilta tulee välitön rauhoittava signaali näiden käytön jälkeen, usein olen nähnyt myös selvästi tilanteesta stressaantuneita koiria. Eikö tämä viittaa melko suoraan siihen, että koira kokee vaikkapa sen nyppäyksen selvästi epämiellyttävänä? Ihan vain tuohon vertaukseen hihasta vetämisestä.

Joka tapauksessa – en muista kertaakaan nähneeni esimerkiksi hihnarähjäämisen katkeavan pelkkään koiran huomion kiinnittämiseen Koirakuiskaajassa tai missään muuallakaan. Eri tyyppisten selvästi aggressiivisten käytösmallien kohdalla on aina nähdäkseni ollut hyvin selvästi kyse rangaistuksen käytöstä ja metodit paljon, paljon rajumpia kuin "huomion kiinnittävä" kevyt nyppäisy tai potkaisu: hyvin rajua hihnan käyttöä ja pahimmillaan koiran selättämistä ja opittuun avuttomuuteen pakottamista. Nämä keinot "tarvitaan" ihan jo siksi, että tyypillisesti koira viedään tarkoituksella tilanteeseen jossa esimerkiksi aggressio pääsee äärimmilleen.
Löytyisikö sulta siis esimerkkivideoita tästä? En nimittäin saa oikeasti päähäni yhtäkään tapausta jossa tapahtuisi oikein mitään kuvaamasi mukaista.

Lue lisää

Tämä on yks hienoimmista kohtauksista joita olen nähnyt kyseisessä TV-ohjelmassa. Pedon kesytys, räyh!

http://www.youtube.com/watch?v=TEBN6G9Lrc8&feature=related

pr_ kirjoitti:

...Kuitenkin voin vain kuvitella sen reaktion joka seuraa jos jätän vastaamatta, joten siispä tästä aika mielenkiinnottomasta aiheesta:
"Tietoni ja taitoni kumpuaa" koirien käyttäytymisen opiskelusta yhdistettynä omiin havaintoihini koirien käytöksestä – lisäksi yhteistyötä on tullut tehtyä monenlaisen koiran kanssa papillonista tanskandogiin ja pikkupennuista koiravanhuksiin. Tähän joukkoon on mahtunut niin pahaa pelkoagressiota, aggressiota, erittäin huonoa hermorakennetta kuin sitä perinteistä yleistä kurittomuuttakin (:D). Yhtä tapausta (epilepsia) lukuunottamatta kaikki koirat ovat olleet hyvin nopeasti koulutettavissa pois tavoistaan – paitsi ehkä pari ne huonosti sosiaalistettua ja erittäin heikkohermoista koiraa, jotka olisivat vaatineet pitkäjänteisempää työtä. Omistajien viitsimättömyydestä on valitettavasti johtunut, että tulokset ovat jääneet usein hyvin lyhytaikaisiksi. Eikä ole edes tajuttu, miten paljon ko. ongelmat saattavat hallita koiran elämää.

Lue lisää

Eli olet ns. kirjaviisas, mutta kouluttanut koiriakin oikeasti. Mitä mieltä olet tästä linkittämästäni videosta, mitä Cesar tekee väärin mielestäsi? Vai ymmärrätkö tämän videoklipin perusteella, mikä niiden tökkäysten ja näpäytysten tarkoitus on? Huomaatko mitä toiset koirat tekevät mustalle labradorille kohdasta 6:26 eteen päin, onko siinä mitään yhtäläisyyttä siihen, että ihminen tökkää sormilla koiraa, vai onko kyse täysin eri asiasta, ja jos niin miksi? Oletko nähnyt ikinä koirien kesken tuota käytöstä, jos toinen käyttäytyy huonosti? Minä olen.

http://www.youtube.com/watch?v=N0F8QedOa8o

? kirjoitti:

Montako ongelmakoiraa olet kouluttanut? Mitä tekisit tälle koiralle, miten kouluttaisit sen?

http://www.youtube.com/watch?v=Rtu24Gh0_VY

Lue lisää

Aiheellinen kysymys. Moni idealisti kertoo miten asiat tehdään aina nätisti ja positiivisesti palkitsemalla.
Akuutissa tilanteessa, joka ei sovikaan tuttuihin teorioihin, ei sitten osata tehdä mitään. Kun tosielämässä on aika paljon virhetekijöitä.

Eli miten toimit kun vaikkapa koirapuistossa menee rähinäksi jostain syystä ja vaaditaan fyysistä puuttumista.
Vai vältteletkö hankalia paikkoja ja tilanteita?

arkielämän koulutus kirjoitti:

Aiheellinen kysymys. Moni idealisti kertoo miten asiat tehdään aina nätisti ja positiivisesti palkitsemalla.
Akuutissa tilanteessa, joka ei sovikaan tuttuihin teorioihin, ei sitten osata tehdä mitään. Kun tosielämässä on aika paljon virhetekijöitä.

Eli miten toimit kun vaikkapa koirapuistossa menee rähinäksi jostain syystä ja vaaditaan fyysistä puuttumista.
Vai vältteletkö hankalia paikkoja ja tilanteita?

Lue lisää

Tuon videon olen nähnyt ennenkin ja katsonut monta kertaa, ja se on yksi kauheimmista pätkistä mitä ikinä olen nähnyt. Se labbis parka haukkuu ja huutaa apua, ja kukaan ei auta, ja miten avuttoman näköisesti se yrittää potkia takajallaan tuota pittiä kimpustaan.

Todella kammottavaa on, että siinä on ilmeisesti menossa mukana koko ajan pitin omistaja, sillä eikös se mustiin vaatteisiin pukeutunut nainen, joka tuolilla koiria yrittää erottaa ole pitin omistaja? Kuinka löysää toimintaa! Nainen pelkää ilmeisesti oman koiransa purevan itseään, ja tuossa tilanteessa se jopa olisi todennäköistä. Itse silti olisin mennyt ja ottanut niskanahkoista kiinni koiraa, ja nostanut sen ilmaan, vaikka potkaissut -ihan mitä tahansa, että koira olisi suunnannut huomion vaikka minuun, ja labbis -ressukalla olisi ollut mahdollisuus päästä turvaan.

Kerran lenkillä ollessani toisen koiranomistajan dobermanni pääsi irti, ja aikoi hyökätä minun koirani kimppuun. Minä nappasin omaa koiraani pannasta, ja vedin sen pään polviani vasten ja sen jälkeen pyörin koirineni niin, että olin aina tämän dobberin ja oman koirani välissä selkä dobermanniin päin, sillä dobberi yritti kiertää minut päästäkseen koirani kimppuun. Ajattelin kuitenkin vaistomaisesti, että on pienempi paha, jos se puree minua perseestä, kuin että puree minun koiraani. Minulle on käsittämätöntä, että ihmiset vain huutavat tuossa videossa, eikä kukaan edes yritä mennä kunnolla fyysisesti väliin.

arkielämän koulutus kirjoitti:

Aiheellinen kysymys. Moni idealisti kertoo miten asiat tehdään aina nätisti ja positiivisesti palkitsemalla.
Akuutissa tilanteessa, joka ei sovikaan tuttuihin teorioihin, ei sitten osata tehdä mitään. Kun tosielämässä on aika paljon virhetekijöitä.

Eli miten toimit kun vaikkapa koirapuistossa menee rähinäksi jostain syystä ja vaaditaan fyysistä puuttumista.
Vai vältteletkö hankalia paikkoja ja tilanteita?

Lue lisää

Vastasinkin samaan viestiin tuolla jo ylempänä viestiketjussa, voitte sieltä lukea pitempiä jaarituksia aiheesta mitä tulee koiran aggressioon ja tappelun erottamiseen.

Näihin viesteihin haluaisin vielä sanoa, etten tiedä ketään palkitsemislähtöistä kouluttajaa, joka ei tekisi kaikkea mahdollista vastaavassa tilanteessa pelastaakseen koiran(sa). Tässä ei ole kyse koulutus- tai arkipäivän tilanteesta, ja olisikin aika absurdia ajatella, että tappeluun pitäisi suhtautua sellaisena. Toivottavasti kukaan ei tee niin...
Huono vertauskuva: vanhempi, joka ei usko fyysisen rangaistuksen käyttöön, näkee toisen lapsen pahoinpitelevän omaa lastansa henkihieveriin. Ihan varmasti menee väliin fyysisesti – ei siinäkään tilanteessa kuitenkaan ole kasvatusmetodeista kyse.

Sivustaseuraaminen videolla on tosiaan shokeeraavaa, mutta toisaalta kannattaa muistaa, että sokean raivon vallassa oleva koira saattaa sekunnin murto-osassa kääntää hyökkäyksensä väliin yrittävään ihmiseen. Se on pahimmillaan (eikä vähiten pitbullin kohdalla) hengenvaarallinen tilanne, ja minusta näytti siltä että tuolin kanssa väliin mennyt ihminen toimi erittäin hyvin – siihen olisi vaan tarvittu paljon lisää ihmisiä pysäyttämään koira. Tosin jos kyseessä on tosiaan pitin omistaja, niin toiminnan kehuttavuus kyllä muuttuu.. Käsittämättömän kauan kesti, että kukaan edes yritti väliin.

Useimmat koiratappelut vaikka siellä koirapuistossa ovat onneksi kuitenkin tilanteeena (koiran sekoamisen aste, niin sanoakseni) lievempiä, ja silloin sinne uskaltaakin mennä paremmin väliin kiskomaan koirat erilleen.

pr_ kirjoitti:

Vastasinkin samaan viestiin tuolla jo ylempänä viestiketjussa, voitte sieltä lukea pitempiä jaarituksia aiheesta mitä tulee koiran aggressioon ja tappelun erottamiseen.

Näihin viesteihin haluaisin vielä sanoa, etten tiedä ketään palkitsemislähtöistä kouluttajaa, joka ei tekisi kaikkea mahdollista vastaavassa tilanteessa pelastaakseen koiran(sa). Tässä ei ole kyse koulutus- tai arkipäivän tilanteesta, ja olisikin aika absurdia ajatella, että tappeluun pitäisi suhtautua sellaisena. Toivottavasti kukaan ei tee niin...
Huono vertauskuva: vanhempi, joka ei usko fyysisen rangaistuksen käyttöön, näkee toisen lapsen pahoinpitelevän omaa lastansa henkihieveriin. Ihan varmasti menee väliin fyysisesti – ei siinäkään tilanteessa kuitenkaan ole kasvatusmetodeista kyse.

Sivustaseuraaminen videolla on tosiaan shokeeraavaa, mutta toisaalta kannattaa muistaa, että sokean raivon vallassa oleva koira saattaa sekunnin murto-osassa kääntää hyökkäyksensä väliin yrittävään ihmiseen. Se on pahimmillaan (eikä vähiten pitbullin kohdalla) hengenvaarallinen tilanne, ja minusta näytti siltä että tuolin kanssa väliin mennyt ihminen toimi erittäin hyvin – siihen olisi vaan tarvittu paljon lisää ihmisiä pysäyttämään koira. Tosin jos kyseessä on tosiaan pitin omistaja, niin toiminnan kehuttavuus kyllä muuttuu.. Käsittämättömän kauan kesti, että kukaan edes yritti väliin.

Useimmat koiratappelut vaikka siellä koirapuistossa ovat onneksi kuitenkin tilanteeena (koiran sekoamisen aste, niin sanoakseni) lievempiä, ja silloin sinne uskaltaakin mennä paremmin väliin kiskomaan koirat erilleen.

Lue lisää

Anteeksi taas pitkä tarinointi, mutta pitää vielä kommentoida tuohon hankalien ja vaikeiden paikkojen välttelemiseen. Siitä kun oikeastaan on eräällä tavalla kyse, kun koulutetaan koiralta pois positiivisen vahvistamisen keinoin aggressiota tai pelkotiloja (tai no, kun koulutetaan mitä tahansa) – ja se ei ole mitenkään negatiivinen asia.

Englanniksi tätä kuvaa ilmaisu "setting the dog up for success" – yritetään varmistaa, että koira ei voi epäonnistua siinä mitä siltä pyydetään jolloin saadaan aikaan erittäin varma käytösmalli. Esim. aggression/pelkojen kohdalla kyse on muun muassa siitä, että kouluttaminen tapahtuu aina tasolla, jossa reaktiota ei vielä synny. Tämä "taso" muuttuukin nopeasti, kun koiran tunnetila ärsykkeen läheisyydessä muuttuu. Lopulta aggressio/pelko katoaa kokonaan.

Kun koira on kunnossa, potentiaalisesti hankalia tilanteita tai paikkoja ei pitäisi olla mitään erityistä syytä vältellä.

pr_ kirjoitti:

Anteeksi taas pitkä tarinointi, mutta pitää vielä kommentoida tuohon hankalien ja vaikeiden paikkojen välttelemiseen. Siitä kun oikeastaan on eräällä tavalla kyse, kun koulutetaan koiralta pois positiivisen vahvistamisen keinoin aggressiota tai pelkotiloja (tai no, kun koulutetaan mitä tahansa) – ja se ei ole mitenkään negatiivinen asia.

Englanniksi tätä kuvaa ilmaisu "setting the dog up for success" – yritetään varmistaa, että koira ei voi epäonnistua siinä mitä siltä pyydetään jolloin saadaan aikaan erittäin varma käytösmalli. Esim. aggression/pelkojen kohdalla kyse on muun muassa siitä, että kouluttaminen tapahtuu aina tasolla, jossa reaktiota ei vielä synny. Tämä "taso" muuttuukin nopeasti, kun koiran tunnetila ärsykkeen läheisyydessä muuttuu. Lopulta aggressio/pelko katoaa kokonaan.

Kun koira on kunnossa, potentiaalisesti hankalia tilanteita tai paikkoja ei pitäisi olla mitään erityistä syytä vältellä.

Lue lisää

Minä olen aina pyrkinyt tekemään, muuttamaan onnistumiset ja muut yhdessä tehdyksi ja koetuksi...En anna muuta mahdollisuutta, kuin onnistua...Se vahvistaa ja tuo luottamusta. En jätä koiralle ikinä liikaa aikaa pohtia, vaan vien tilanteeseen suoraan, mutta varmalla ohjauksella. Tätä täytyy edeltää se, että molemmin puolinen ymmärrys ja viestintä on hyvä.

Kannustan, pakotan, mutta en peräännyt missään..Kaikki tehdään vahvassa kannustuksessa, mutta vain yhdellä vaihtoehdolla...Se tehdään mitä ollaan tekemässä...Tosin se mitä ollaan tekemässä, niin koiran sen hetkisen henkisen kunnon mukaan...Vastaavasti taas edetään pitkin askelin, ei lyhyin...ne kohtaamiset on aina isoja, niin alle sen tulee ikään kuin "kaupanpäälle".

Pääasia on että on kartalla mitä voi ja ei, mutta edellytys on että tekemiset päättyy onnistumisiin ja sitä kautta koiran itsevarmuuden nousuun.

Tärkein noissa kuitenkin on, että koira oppii luottamaan, siihen ketä nuo asiat vie läpi ja siihen että ne tehdään yhdessä.

Tämä on ollut lähinnä spk.aikaista liibalaabaa...sopii sen rodun luontelle.

Eli kai uskon ohjausvoittoiseen koulutukseen.....

cesar.millan.jr kirjoitti:

Tämä on yks hienoimmista kohtauksista joita olen nähnyt kyseisessä TV-ohjelmassa. Pedon kesytys, räyh!

http://www.youtube.com/watch?v=TEBN6G9Lrc8&feature=related

Lue lisää

Jindo on tuttu tapaus, ja ihan mielenkiintoinen sellainen. "Aggressio" kun liittyy poikkeuksellisen vahvasti ainoastaan tiettyyn paikkaan – talon sisälle. Tuntuu todennäköiseltä, että koiralla on joko erittäin pahoja muistoja vastaavasta ympäristöstä (kuten pahoinpidelty sisällä edellisessä kodissaan), tai alun perin kaikkialla aggressiivisen käytöksen poisopettaminen on laiminlyöty sisätiloissa: "He can be so well-behaved, especially on a walk, because Scott trained him to do that." Videolla en näe kuitenkaan mitään, mikä viittaisi muuhun kuin pelkoaggressivisuuteen.

Tähän väliin kysymys: jos kyse on dominanssista (?) ja koiran pitäisi alistua, miksi käytös ilmenee vain sisätiloissa? Paljon videota näkyy hyväkäytöksisestä, rentoutuneesta koirasta missä tahansa muussa ympäristössä – sisälläkö yhtäkkiä koira alkaa kyseenalaistaa laumanjohtajuuden?
Miksi ylipäätään vielä kuntoutuvaa koiraa (tai no, yhtään mitään koiraa) halutaan selättää väkisin?

Kerron kuitenkin, mitä itse näen videolla:
05:40 Koira on jo erittäin jännittynyt, tästä tilanteesta selättäminen on epäilemättä ennenkin alkanut ja lisäksi päällä häärii täysin vieras ihminen. Koira ei kuitenkaan reagoi millään tavoin aggressivisesti.
06:10 Sama tilanne, missä lisäksi koiraa painetaan alaspäin kohdistaen painetta kaulaan ja selkään. Uhkaava tilanne jatkuu entistä voimakkaampana, ja ei liene ihme, että Jindo hyökkää.
06:13 Välittömästi näkyy, että kyse oli pelkästä puolustautumisesta. Koira pysäyttää "hyökkäyksen" heti, kun Millan antaa sille tilaa. Huomatkaa häntä iskettynä koipien väliin ja voimakas jännittyneisyys.
06:15 Koira yrittää lähteä tilanteesta, mikä on erittäin luonnollinen reaktio. Millan kuitenkin koskettaa edelleen hyvin jännittynyttä koiraa takaapäin, mikä, yllätys yllätys, saa koiran taas puolustautumaan.
06:19 Hyökkäys loppuu taas, kun Millan etääntyy. Koiraa kuitenkin jälleen estetään pakenemasta tilanteesta, ja nyt jo erittäin lähelle paniikkitilaa ajettu koira reagoi pelkkään käden lähestymiseen. Yllättävää?
06:21 Millan pitää taas kaulasta koiran lähellään. Huomatkaa kuitenkin, ettei Jindo yritä puolustautua ennenkuin sitä jälleen aloitetaan pakottamaan maahan voimalla. Silloinkin hyökkäystä edeltää pitkä murina. Monelle koiralle jo aiempi olisi ollut liikaa ja aiheuttanut erittäin aggressiivisen puolustautumisen.

Tätä seuraa pitkä pätkä koiran yrityksiä puolustautua ja paeta tilanteesta.

08:00 Tässä vaiheessa pelkät puolustautumisyritykset alkavat muuttua jatkuvammiksi. Koira on pakotettu pysymään erittäin uhkaavassa tilanteessa nyt pari minuuttia, hihna sen seurauksena koko ajan kireällä ja se alkaa väsymään sekä henkisesti että fyysisesti.
08:15 Koira luovuttaa ja jättää nyt puolustautumatta. Huomatkaa rauhoittavat eleet – tästä huolimatta Millan jatkaa koiran painamista maahan. Seurauksena koira murisee edelleen, muttei enää hyökkää.
08:20 Edelleen kähisevä, mutta muutoin luovuttanut koira viedään nyt kyljelleen. Maassa koira läähättää erittäin jännittyneenä, muttei liikahdakaan. Normaali paniikkireaktio tilanteessa, jossa eläin ei pysty mitenkään vaikuttamaan sille tapahtuviin asioihin.

Vähän silleen, ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Voisin Millanin metodit huomioon ottae vielä jotenkin ymmärtää "logiikan" vastaavan tekemisessä aggressiiviselle koiralle, mutta Jindon reaktio on erittäin selvä stressi- ja pelkoreaktio. Koira ilmaisee toistuvasti ja selvimmin mahdollisen elein asian, mutta Millan jatkaa itse luomaansa tilannetta kunnes äärimmäinen stressireaktio saa koiran luovuttamaan kokonaan.

Selättämisessä ei ole mitään koiralle luonnollista, puhumattakaan siitä että yritetään estää koiraa pakenemasta sille voimakkaasti uhkaavasta tilanteesta joka on vielä itse luotu. Tilanne on täysin luonnoton ja koiralla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä sille tapahtuu. On hyvin mahdollista että erityisesti näin puhtaasti pelkoaggressiviinen koira siirtyy yhdestä kerrasta opittuun avuttomuuteen, ja samassa tilanteessa aggressiota ei suoranaisesti enää ilmene jatkossa.

Pidän edelleen mielenkiintoisena mahdollisuutena rauhallisen käytöksen itsepalkitsevuutta joissain tilanteessa, mutta tällä videolla ei tosiaan näy mitään etäisesti siihen viittaavaakaan.

? kirjoitti:

Eli olet ns. kirjaviisas, mutta kouluttanut koiriakin oikeasti. Mitä mieltä olet tästä linkittämästäni videosta, mitä Cesar tekee väärin mielestäsi? Vai ymmärrätkö tämän videoklipin perusteella, mikä niiden tökkäysten ja näpäytysten tarkoitus on? Huomaatko mitä toiset koirat tekevät mustalle labradorille kohdasta 6:26 eteen päin, onko siinä mitään yhtäläisyyttä siihen, että ihminen tökkää sormilla koiraa, vai onko kyse täysin eri asiasta, ja jos niin miksi? Oletko nähnyt ikinä koirien kesken tuota käytöstä, jos toinen käyttäytyy huonosti? Minä olen.

http://www.youtube.com/watch?v=N0F8QedOa8o

Lue lisää

En juurikaan näe tökkäysten tai suhisemisten edes vaikuttavan koiraan tässä tapauksessa, lukuunottamatta yhtä kylkeen tähdättyä joka saa koiran hetkeksi perääntymään ja istumaan. Mitä suurimmaksi osaksi videon alussa tapahtuu, on ihme kyllä pääosin positiivista vahvistamista ja negatiivista rankaisua! Olen oikeasti ilahtunut näkemään, että Millan käyttää kerrankin sitäkin lähestymistapaa.
Koiraa on aikaisemmin palkittu riehumisesta heittämällä sille pallo – nyt sitä käytöstä ei palkitakaan, vaan pallo tulee vasta rauhallisesta käytöksestä. Nopeammin haluttu lopputulos olisi saatu aikaan tarkemmalla palkitsemitsemisella – monesti kun koira rauhoittui hetkeksi, se ei saanut mitään sellaista palautetta mikä olisi kertonut sille sen käytöksen olevan sitä, mitä siltä halutaan.

Samoin esimerkiksi 5:55 koira on selvästi jo hoksannut asian, ja odottaa aika pitkään suhteellisen rauhallisesti. Kun se käytös ei olekaan koiralle millään tavalla kannattavaa ja toisaalta halu saada pallo kasvaa tasaisesti, palaa se takaisin riehumiseen. Tässä tehtiin virhe, mutta ei toki muuta vahinkoa kuin että koiran oppiminen kestää pitempään. Sama toistuu 7:50 tienoilla.
Dominansissta puhuminen oli myös (taas kerran) ihan kummallista, kun kyseessä oli vain nuori energinen koira jota ei oltu opetettu käyttäytymään.

Se, että muut koirat eivät pidä riehuvasta ja häsläävästä koirasta ei ole mitenkään ihmeellistä ja pieni nappaistu hampailla on ihan tavallinen siinä vaiheessa kun häslääjä alkaa ärsyttää liikaa. Ihmisillä toisaalta ei pitäisi olla tarvetta toimia näin, kun rauhallinen käytös saadaan muutenkin helposti aikaiseksi. Kuitenkaan en myöskään pidä kieltoa, pientä kosketusta (koiralla, jota se oikeasti ei haittaa) tmv. pientä palautetta oikeastaan varsinaisesti vääränä – painon pitäisi vaan aina olla palkitsemisella, ja se yleensä Millanilta ja monilta muilta unohtuu.

Lisäksi ylienergiselle koiralle pitäisi saada paljon lisää tekemistä ja samalla rauhoittumisen opettelu toteuttaa laajemminkin. Toivottavasti niin kävi tässä tapauksessa.

canis.familiaris kirjoitti:

Minä olen aina pyrkinyt tekemään, muuttamaan onnistumiset ja muut yhdessä tehdyksi ja koetuksi...En anna muuta mahdollisuutta, kuin onnistua...Se vahvistaa ja tuo luottamusta. En jätä koiralle ikinä liikaa aikaa pohtia, vaan vien tilanteeseen suoraan, mutta varmalla ohjauksella. Tätä täytyy edeltää se, että molemmin puolinen ymmärrys ja viestintä on hyvä.

Kannustan, pakotan, mutta en peräännyt missään..Kaikki tehdään vahvassa kannustuksessa, mutta vain yhdellä vaihtoehdolla...Se tehdään mitä ollaan tekemässä...Tosin se mitä ollaan tekemässä, niin koiran sen hetkisen henkisen kunnon mukaan...Vastaavasti taas edetään pitkin askelin, ei lyhyin...ne kohtaamiset on aina isoja, niin alle sen tulee ikään kuin "kaupanpäälle".

Pääasia on että on kartalla mitä voi ja ei, mutta edellytys on että tekemiset päättyy onnistumisiin ja sitä kautta koiran itsevarmuuden nousuun.

Tärkein noissa kuitenkin on, että koira oppii luottamaan, siihen ketä nuo asiat vie läpi ja siihen että ne tehdään yhdessä.

Tämä on ollut lähinnä spk.aikaista liibalaabaa...sopii sen rodun luontelle.

Eli kai uskon ohjausvoittoiseen koulutukseen.....

Lue lisää

Hyvä painoarvo taas ohjaajan ja koiran yhteistyöllä – olen taipuvainen lähestymään käytösongelmia vahingossa välillä kokonaankin sen ulkopuolelta, kun aina on tullut toimittua vieraiden koirien kanssa. Käytännössä tietenkin tutumman koiran kanssa se vahvempi yhteistyö tulee automaattisesti mukaan, mutta näin "teorisoidessa" ei aina.

Ollaan ehkä vähän eri mieltä edelleen tämän kaiken käytännön toteutuksesta, mutta tottahan isot onnistumiset nopeuttavat koiran oppimista. Samoin riippuu koirasta, että miten paljon tilanteeseen voi (tai voiko ylipäätään) yhdistää vaatimista ja painetta – itse en näin toimisi, mutta toisaalta joillekin koirille siitä ei tosiaan ole mitään vahinkoakaan.

pr_ kirjoitti:

Hyvä painoarvo taas ohjaajan ja koiran yhteistyöllä – olen taipuvainen lähestymään käytösongelmia vahingossa välillä kokonaankin sen ulkopuolelta, kun aina on tullut toimittua vieraiden koirien kanssa. Käytännössä tietenkin tutumman koiran kanssa se vahvempi yhteistyö tulee automaattisesti mukaan, mutta näin "teorisoidessa" ei aina.

Ollaan ehkä vähän eri mieltä edelleen tämän kaiken käytännön toteutuksesta, mutta tottahan isot onnistumiset nopeuttavat koiran oppimista. Samoin riippuu koirasta, että miten paljon tilanteeseen voi (tai voiko ylipäätään) yhdistää vaatimista ja painetta – itse en näin toimisi, mutta toisaalta joillekin koirille siitä ei tosiaan ole mitään vahinkoakaan.

Lue lisää

"olen taipuvainen lähestymään käytösongelmia"...niin. Pitäisi varmaan aina hieman tarkentaa mitä sanoo...Minä siis tarkoitin ihan oman koiran koulutusta (peruskoulutusta) tai koiran rakentamista yleensä..pennusta.

"Ollaan ehkä vähän eri mieltä edelleen..."..?

Jos ongelmakoirasta puhutaan, niin on kai luonnollista, että itse ongelmaa lähestytään tasottain..koiran sen hetkisen tilan mukaan..Mennään vain tilanteisiin, joihin koira on valmis noin henkiseltä kantilta...joka tapauksessa mennään...sehän on ydin.

Mutta itse tuunaaminen alkaa vahvistamalla koirassa asioita, jotka ei ole sillä ongelma-alueella..tällä haetaan tarvittava luottamus ohjaajaan, sekä yhteistyöhön jne....

No olkoon. Menee nippelinappeli jaaritteluksi.....

canis.familiaris kirjoitti:

"olen taipuvainen lähestymään käytösongelmia"...niin. Pitäisi varmaan aina hieman tarkentaa mitä sanoo...Minä siis tarkoitin ihan oman koiran koulutusta (peruskoulutusta) tai koiran rakentamista yleensä..pennusta.

"Ollaan ehkä vähän eri mieltä edelleen..."..?

Jos ongelmakoirasta puhutaan, niin on kai luonnollista, että itse ongelmaa lähestytään tasottain..koiran sen hetkisen tilan mukaan..Mennään vain tilanteisiin, joihin koira on valmis noin henkiseltä kantilta...joka tapauksessa mennään...sehän on ydin.

Mutta itse tuunaaminen alkaa vahvistamalla koirassa asioita, jotka ei ole sillä ongelma-alueella..tällä haetaan tarvittava luottamus ohjaajaan, sekä yhteistyöhön jne....

No olkoon. Menee nippelinappeli jaaritteluksi.....

Lue lisää

Aa okei, ymmärsin väärin mistä puhuit. Eipä sitten mitään. :)

pr_ kirjoitti:

En juurikaan näe tökkäysten tai suhisemisten edes vaikuttavan koiraan tässä tapauksessa, lukuunottamatta yhtä kylkeen tähdättyä joka saa koiran hetkeksi perääntymään ja istumaan. Mitä suurimmaksi osaksi videon alussa tapahtuu, on ihme kyllä pääosin positiivista vahvistamista ja negatiivista rankaisua! Olen oikeasti ilahtunut näkemään, että Millan käyttää kerrankin sitäkin lähestymistapaa.
Koiraa on aikaisemmin palkittu riehumisesta heittämällä sille pallo – nyt sitä käytöstä ei palkitakaan, vaan pallo tulee vasta rauhallisesta käytöksestä. Nopeammin haluttu lopputulos olisi saatu aikaan tarkemmalla palkitsemitsemisella – monesti kun koira rauhoittui hetkeksi, se ei saanut mitään sellaista palautetta mikä olisi kertonut sille sen käytöksen olevan sitä, mitä siltä halutaan.

Samoin esimerkiksi 5:55 koira on selvästi jo hoksannut asian, ja odottaa aika pitkään suhteellisen rauhallisesti. Kun se käytös ei olekaan koiralle millään tavalla kannattavaa ja toisaalta halu saada pallo kasvaa tasaisesti, palaa se takaisin riehumiseen. Tässä tehtiin virhe, mutta ei toki muuta vahinkoa kuin että koiran oppiminen kestää pitempään. Sama toistuu 7:50 tienoilla.
Dominansissta puhuminen oli myös (taas kerran) ihan kummallista, kun kyseessä oli vain nuori energinen koira jota ei oltu opetettu käyttäytymään.

Se, että muut koirat eivät pidä riehuvasta ja häsläävästä koirasta ei ole mitenkään ihmeellistä ja pieni nappaistu hampailla on ihan tavallinen siinä vaiheessa kun häslääjä alkaa ärsyttää liikaa. Ihmisillä toisaalta ei pitäisi olla tarvetta toimia näin, kun rauhallinen käytös saadaan muutenkin helposti aikaiseksi. Kuitenkaan en myöskään pidä kieltoa, pientä kosketusta (koiralla, jota se oikeasti ei haittaa) tmv. pientä palautetta oikeastaan varsinaisesti vääränä – painon pitäisi vaan aina olla palkitsemisella, ja se yleensä Millanilta ja monilta muilta unohtuu.

Lisäksi ylienergiselle koiralle pitäisi saada paljon lisää tekemistä ja samalla rauhoittumisen opettelu toteuttaa laajemminkin. Toivottavasti niin kävi tässä tapauksessa.

Lue lisää

Tiedät siis, että koirat keskenäänkin näykkivät huonosti käyttäytyvää lajitoveria. Olet kysellyt tässä ketjussa mikä tarkoitus niillä Cesar Millanin tökkimisillä yms. on, ja se on juuri tuo sama, mikä toisen koiran näykkäisyllä. Toivottavasti tajusit nyt.

Itse asiassa tuo mitä Millan tässä videossa tekee on aika tyypillistä toimintaa hänelle. Ehkä sarjan alussa (jota luultavasti olet seurannut) on ollut paino enemmän niissä aggressiivisissa koirissa, ja sitä hihnasta nyppimistä ja tökkimistä on siksi enemmän, mutta uudemmissa jaksoissa on ollut enemmän tuollaisia "tavallisempia tapauksia" ja niiden kohdalla Millan käyttää jopa makupaloja ja muuta palkitsemista.

Ja Millan kyllä korostaa, että lähes kaikki käytösongelmat johtuvat liiasta energiasta, ja koirille pitää järjestää tekemistä pitkien lenkkejen lisäksi. Hän vie esim. paimenkoiria paimentamaan lampaita, ja muuta vastaavaa. Ja hän korostaa ennen kaikkea sitä, että koirien pitää saada kivat asiat vasta sitten kun ne ovat rauhallisia, jotta ne oppivat rauhoittumaan ja rauhoittuminen on niille palkitsevaa.

Ei se Millan niin paha tyyppi ole, usko pois.

pr_ kirjoitti:

Vastasinkin samaan viestiin tuolla jo ylempänä viestiketjussa, voitte sieltä lukea pitempiä jaarituksia aiheesta mitä tulee koiran aggressioon ja tappelun erottamiseen.

Näihin viesteihin haluaisin vielä sanoa, etten tiedä ketään palkitsemislähtöistä kouluttajaa, joka ei tekisi kaikkea mahdollista vastaavassa tilanteessa pelastaakseen koiran(sa). Tässä ei ole kyse koulutus- tai arkipäivän tilanteesta, ja olisikin aika absurdia ajatella, että tappeluun pitäisi suhtautua sellaisena. Toivottavasti kukaan ei tee niin...
Huono vertauskuva: vanhempi, joka ei usko fyysisen rangaistuksen käyttöön, näkee toisen lapsen pahoinpitelevän omaa lastansa henkihieveriin. Ihan varmasti menee väliin fyysisesti – ei siinäkään tilanteessa kuitenkaan ole kasvatusmetodeista kyse.

Sivustaseuraaminen videolla on tosiaan shokeeraavaa, mutta toisaalta kannattaa muistaa, että sokean raivon vallassa oleva koira saattaa sekunnin murto-osassa kääntää hyökkäyksensä väliin yrittävään ihmiseen. Se on pahimmillaan (eikä vähiten pitbullin kohdalla) hengenvaarallinen tilanne, ja minusta näytti siltä että tuolin kanssa väliin mennyt ihminen toimi erittäin hyvin – siihen olisi vaan tarvittu paljon lisää ihmisiä pysäyttämään koira. Tosin jos kyseessä on tosiaan pitin omistaja, niin toiminnan kehuttavuus kyllä muuttuu.. Käsittämättömän kauan kesti, että kukaan edes yritti väliin.

Useimmat koiratappelut vaikka siellä koirapuistossa ovat onneksi kuitenkin tilanteeena (koiran sekoamisen aste, niin sanoakseni) lievempiä, ja silloin sinne uskaltaakin mennä paremmin väliin kiskomaan koirat erilleen.

Lue lisää

Joo tuo on eri tilanne kuin varsinainen koulutus, mutta Cesar Millanin koirista suuri osa ei muulla tavalla alunperin ole reagoinutkaan toisiin koiriin, kuin käymällä kimppuun sillä niissä on koiratappeluissa olleita koiria.

Huonosti kysymykseni varmasti asettelin, mutta olen kauan aikaa halunnut tietää, että mitä tuon kaltaisessa tilanteessa tekisi joku sellainen, joka saa raivokohtauksen jo ajatuksestakin, että koiraan koskettaisiin fyysisesti sen käyttäytyessä huonosti, mutta kukaan ei koskaan vastaa tuohon kysymykseen, vaikka se on tällä palstalla monta kertaa esitetty.

Se mustavaatteinen nainen kai tosiaan on pitbullin omistaja, kun lopussa lähtee taluttamaan sitä pois. Minustakin nainen toimii törkeän huonosti. Vaikka koira ihan varmasti olisi purrut ihmistä joka väliin menee, niin silti tuollaisessa tilanteessa väliin pitää mennä, ja ennen kaikkea omistajan! Se on omistajan velvollisuus, jos tuommoisen koiran tahtoo. Inhottaa katsoa, kun labradori kärsii ja ihmiset vaan toljottaa vierestä ja akka pikkuisen tuolilla nakkaa ja sitten joku äijä vähän puutarhaletkulla vettä ruiskuttaa päälle. Tuossa annetaan raadella toista koiraa tosi kauan, ja siinä on monta tilaisuutta mennä väliin, kun labradori raukka pääsee muutaman kerran pitbullin otteesta. Siinä vaiheessa se ämmä olisi voinut viimeistään mennä ja ottaa koiransa kiinni.

pr_ kirjoitti:

Jindo on tuttu tapaus, ja ihan mielenkiintoinen sellainen. "Aggressio" kun liittyy poikkeuksellisen vahvasti ainoastaan tiettyyn paikkaan – talon sisälle. Tuntuu todennäköiseltä, että koiralla on joko erittäin pahoja muistoja vastaavasta ympäristöstä (kuten pahoinpidelty sisällä edellisessä kodissaan), tai alun perin kaikkialla aggressiivisen käytöksen poisopettaminen on laiminlyöty sisätiloissa: "He can be so well-behaved, especially on a walk, because Scott trained him to do that." Videolla en näe kuitenkaan mitään, mikä viittaisi muuhun kuin pelkoaggressivisuuteen.

Tähän väliin kysymys: jos kyse on dominanssista (?) ja koiran pitäisi alistua, miksi käytös ilmenee vain sisätiloissa? Paljon videota näkyy hyväkäytöksisestä, rentoutuneesta koirasta missä tahansa muussa ympäristössä – sisälläkö yhtäkkiä koira alkaa kyseenalaistaa laumanjohtajuuden?
Miksi ylipäätään vielä kuntoutuvaa koiraa (tai no, yhtään mitään koiraa) halutaan selättää väkisin?

Kerron kuitenkin, mitä itse näen videolla:
05:40 Koira on jo erittäin jännittynyt, tästä tilanteesta selättäminen on epäilemättä ennenkin alkanut ja lisäksi päällä häärii täysin vieras ihminen. Koira ei kuitenkaan reagoi millään tavoin aggressivisesti.
06:10 Sama tilanne, missä lisäksi koiraa painetaan alaspäin kohdistaen painetta kaulaan ja selkään. Uhkaava tilanne jatkuu entistä voimakkaampana, ja ei liene ihme, että Jindo hyökkää.
06:13 Välittömästi näkyy, että kyse oli pelkästä puolustautumisesta. Koira pysäyttää "hyökkäyksen" heti, kun Millan antaa sille tilaa. Huomatkaa häntä iskettynä koipien väliin ja voimakas jännittyneisyys.
06:15 Koira yrittää lähteä tilanteesta, mikä on erittäin luonnollinen reaktio. Millan kuitenkin koskettaa edelleen hyvin jännittynyttä koiraa takaapäin, mikä, yllätys yllätys, saa koiran taas puolustautumaan.
06:19 Hyökkäys loppuu taas, kun Millan etääntyy. Koiraa kuitenkin jälleen estetään pakenemasta tilanteesta, ja nyt jo erittäin lähelle paniikkitilaa ajettu koira reagoi pelkkään käden lähestymiseen. Yllättävää?
06:21 Millan pitää taas kaulasta koiran lähellään. Huomatkaa kuitenkin, ettei Jindo yritä puolustautua ennenkuin sitä jälleen aloitetaan pakottamaan maahan voimalla. Silloinkin hyökkäystä edeltää pitkä murina. Monelle koiralle jo aiempi olisi ollut liikaa ja aiheuttanut erittäin aggressiivisen puolustautumisen.

Tätä seuraa pitkä pätkä koiran yrityksiä puolustautua ja paeta tilanteesta.

08:00 Tässä vaiheessa pelkät puolustautumisyritykset alkavat muuttua jatkuvammiksi. Koira on pakotettu pysymään erittäin uhkaavassa tilanteessa nyt pari minuuttia, hihna sen seurauksena koko ajan kireällä ja se alkaa väsymään sekä henkisesti että fyysisesti.
08:15 Koira luovuttaa ja jättää nyt puolustautumatta. Huomatkaa rauhoittavat eleet – tästä huolimatta Millan jatkaa koiran painamista maahan. Seurauksena koira murisee edelleen, muttei enää hyökkää.
08:20 Edelleen kähisevä, mutta muutoin luovuttanut koira viedään nyt kyljelleen. Maassa koira läähättää erittäin jännittyneenä, muttei liikahdakaan. Normaali paniikkireaktio tilanteessa, jossa eläin ei pysty mitenkään vaikuttamaan sille tapahtuviin asioihin.

Vähän silleen, ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Voisin Millanin metodit huomioon ottae vielä jotenkin ymmärtää "logiikan" vastaavan tekemisessä aggressiiviselle koiralle, mutta Jindon reaktio on erittäin selvä stressi- ja pelkoreaktio. Koira ilmaisee toistuvasti ja selvimmin mahdollisen elein asian, mutta Millan jatkaa itse luomaansa tilannetta kunnes äärimmäinen stressireaktio saa koiran luovuttamaan kokonaan.

Selättämisessä ei ole mitään koiralle luonnollista, puhumattakaan siitä että yritetään estää koiraa pakenemasta sille voimakkaasti uhkaavasta tilanteesta joka on vielä itse luotu. Tilanne on täysin luonnoton ja koiralla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä sille tapahtuu. On hyvin mahdollista että erityisesti näin puhtaasti pelkoaggressiviinen koira siirtyy yhdestä kerrasta opittuun avuttomuuteen, ja samassa tilanteessa aggressiota ei suoranaisesti enää ilmene jatkossa.

Pidän edelleen mielenkiintoisena mahdollisuutena rauhallisen käytöksen itsepalkitsevuutta joissain tilanteessa, mutta tällä videolla ei tosiaan näy mitään etäisesti siihen viittaavaakaan.

Lue lisää

Join yhden oluen ennen kuin aloin lukemaan tekstiäsi joten saatoin ymmärtää jotain väärin.. :D Mutta kyllähän Cesar tiesi että koira on epävarma ja peloissaan eikä tarkoituksena ollut dominoida koiraa sillä ajatuksella että siinä otetaan miehestä mittaa kuka täällä määrää. Tarkoituksena oli pienen mieleni mukaan asettaa koira kylkiasentoon (ei siis selättää) jossa se voi rauhoittua ja rentoutuminenkin onnistuu paremmin. Minusta koira alkoi noinkin lyhyen session aikana silmin nähden luottamaan Cesariin, koska hän ei panikoinut, hermoillut, pelännyt tai ollut jännittynyt ja minulle aggressio (jokin heikkous) meinaa luottamuksen puutetta. Enkä usko että se koira pysyi siinä kylkiasennossa itsekseen pelon takia tai ettei olisi jaksanut liikkua.

cesar.millan.jr kirjoitti:

Join yhden oluen ennen kuin aloin lukemaan tekstiäsi joten saatoin ymmärtää jotain väärin.. :D Mutta kyllähän Cesar tiesi että koira on epävarma ja peloissaan eikä tarkoituksena ollut dominoida koiraa sillä ajatuksella että siinä otetaan miehestä mittaa kuka täällä määrää. Tarkoituksena oli pienen mieleni mukaan asettaa koira kylkiasentoon (ei siis selättää) jossa se voi rauhoittua ja rentoutuminenkin onnistuu paremmin. Minusta koira alkoi noinkin lyhyen session aikana silmin nähden luottamaan Cesariin, koska hän ei panikoinut, hermoillut, pelännyt tai ollut jännittynyt ja minulle aggressio (jokin heikkous) meinaa luottamuksen puutetta. Enkä usko että se koira pysyi siinä kylkiasennossa itsekseen pelon takia tai ettei olisi jaksanut liikkua.

Lue lisää

Taisit juoda yhden, jos toisenkin.

kippis. kirjoitti:

Taisit juoda yhden, jos toisenkin.

Olut päivässä pitää lääkärit leivässä

pr_ kirjoitti:

Jindo on tuttu tapaus, ja ihan mielenkiintoinen sellainen. "Aggressio" kun liittyy poikkeuksellisen vahvasti ainoastaan tiettyyn paikkaan – talon sisälle. Tuntuu todennäköiseltä, että koiralla on joko erittäin pahoja muistoja vastaavasta ympäristöstä (kuten pahoinpidelty sisällä edellisessä kodissaan), tai alun perin kaikkialla aggressiivisen käytöksen poisopettaminen on laiminlyöty sisätiloissa: "He can be so well-behaved, especially on a walk, because Scott trained him to do that." Videolla en näe kuitenkaan mitään, mikä viittaisi muuhun kuin pelkoaggressivisuuteen.

Tähän väliin kysymys: jos kyse on dominanssista (?) ja koiran pitäisi alistua, miksi käytös ilmenee vain sisätiloissa? Paljon videota näkyy hyväkäytöksisestä, rentoutuneesta koirasta missä tahansa muussa ympäristössä – sisälläkö yhtäkkiä koira alkaa kyseenalaistaa laumanjohtajuuden?
Miksi ylipäätään vielä kuntoutuvaa koiraa (tai no, yhtään mitään koiraa) halutaan selättää väkisin?

Kerron kuitenkin, mitä itse näen videolla:
05:40 Koira on jo erittäin jännittynyt, tästä tilanteesta selättäminen on epäilemättä ennenkin alkanut ja lisäksi päällä häärii täysin vieras ihminen. Koira ei kuitenkaan reagoi millään tavoin aggressivisesti.
06:10 Sama tilanne, missä lisäksi koiraa painetaan alaspäin kohdistaen painetta kaulaan ja selkään. Uhkaava tilanne jatkuu entistä voimakkaampana, ja ei liene ihme, että Jindo hyökkää.
06:13 Välittömästi näkyy, että kyse oli pelkästä puolustautumisesta. Koira pysäyttää "hyökkäyksen" heti, kun Millan antaa sille tilaa. Huomatkaa häntä iskettynä koipien väliin ja voimakas jännittyneisyys.
06:15 Koira yrittää lähteä tilanteesta, mikä on erittäin luonnollinen reaktio. Millan kuitenkin koskettaa edelleen hyvin jännittynyttä koiraa takaapäin, mikä, yllätys yllätys, saa koiran taas puolustautumaan.
06:19 Hyökkäys loppuu taas, kun Millan etääntyy. Koiraa kuitenkin jälleen estetään pakenemasta tilanteesta, ja nyt jo erittäin lähelle paniikkitilaa ajettu koira reagoi pelkkään käden lähestymiseen. Yllättävää?
06:21 Millan pitää taas kaulasta koiran lähellään. Huomatkaa kuitenkin, ettei Jindo yritä puolustautua ennenkuin sitä jälleen aloitetaan pakottamaan maahan voimalla. Silloinkin hyökkäystä edeltää pitkä murina. Monelle koiralle jo aiempi olisi ollut liikaa ja aiheuttanut erittäin aggressiivisen puolustautumisen.

Tätä seuraa pitkä pätkä koiran yrityksiä puolustautua ja paeta tilanteesta.

08:00 Tässä vaiheessa pelkät puolustautumisyritykset alkavat muuttua jatkuvammiksi. Koira on pakotettu pysymään erittäin uhkaavassa tilanteessa nyt pari minuuttia, hihna sen seurauksena koko ajan kireällä ja se alkaa väsymään sekä henkisesti että fyysisesti.
08:15 Koira luovuttaa ja jättää nyt puolustautumatta. Huomatkaa rauhoittavat eleet – tästä huolimatta Millan jatkaa koiran painamista maahan. Seurauksena koira murisee edelleen, muttei enää hyökkää.
08:20 Edelleen kähisevä, mutta muutoin luovuttanut koira viedään nyt kyljelleen. Maassa koira läähättää erittäin jännittyneenä, muttei liikahdakaan. Normaali paniikkireaktio tilanteessa, jossa eläin ei pysty mitenkään vaikuttamaan sille tapahtuviin asioihin.

Vähän silleen, ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Voisin Millanin metodit huomioon ottae vielä jotenkin ymmärtää "logiikan" vastaavan tekemisessä aggressiiviselle koiralle, mutta Jindon reaktio on erittäin selvä stressi- ja pelkoreaktio. Koira ilmaisee toistuvasti ja selvimmin mahdollisen elein asian, mutta Millan jatkaa itse luomaansa tilannetta kunnes äärimmäinen stressireaktio saa koiran luovuttamaan kokonaan.

Selättämisessä ei ole mitään koiralle luonnollista, puhumattakaan siitä että yritetään estää koiraa pakenemasta sille voimakkaasti uhkaavasta tilanteesta joka on vielä itse luotu. Tilanne on täysin luonnoton ja koiralla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä sille tapahtuu. On hyvin mahdollista että erityisesti näin puhtaasti pelkoaggressiviinen koira siirtyy yhdestä kerrasta opittuun avuttomuuteen, ja samassa tilanteessa aggressiota ei suoranaisesti enää ilmene jatkossa.

Pidän edelleen mielenkiintoisena mahdollisuutena rauhallisen käytöksen itsepalkitsevuutta joissain tilanteessa, mutta tällä videolla ei tosiaan näy mitään etäisesti siihen viittaavaakaan.

Lue lisää

Ymmärrätkö sitä minkälaisten koirien kanssa Cesar työskentelee? Eivät ole ihan mitään koirien käytösmalleja. Ei näitä ihan raksuilla kesytetä.

Herääpahvi kirjoitti:

Ymmärrätkö sitä minkälaisten koirien kanssa Cesar työskentelee? Eivät ole ihan mitään koirien käytösmalleja. Ei näitä ihan raksuilla kesytetä.

Herääpahvi: Viestisi perusteella vaikuttaa siltä, ettet joko tunne tai sitten ymmärrä esimerkiksi vastaehdollistamisen toimintaperiaatetta lainkaan. Suosittelen lämpimästi tutustumaan aiheeseen.

Koitan vastata noihin pariin pitempään viestiin tässä ketjussa parin päivän sisällä, nyt just tekee vähän tiukkaa ajan kanssa.

PR kirjoitti:

Selitettäköön muutamia perusasioita. Koirien käyttäytymisestä keskustellessa termi rangaistus yleensä merkitsee mitä tahansa koiralle ikävää seuraamusta – kyseessä voi lähtökohtaisesti olla sekä positiivinen tai negatiivinen rangaistus. Molemmissa tapauksissa rangaistus kuitenkin vähentää käytöksen todennäköisyyttä.

Sanan konnotaatioiden takia olen kuitenkin itse taipuvainen käyttämään sanaa rangaistus tarkoittaessani juurikin positiivista rangaistusta, eli sitä kun tietystä käytöksestä seuraa koiralle jotakin konkreettisesti epämiellyttävää. Rangaistuslähtöisellä koulutuksella tarkoitan puolestaan koulutusta, joka oletusarvoisesti käyttää positiivista rangaistusta ja negatiivista vahvistamista koiran käytöksen muokkaamiseksi. Koiralle siis opetetaan uusi käytösmalli siten, että vanhasta toiminnosta seuraa rangaistus kun taas uudesta ei: tällöin vanhan toiminnon todennäköisyys laskee nopeasti ja koira alkaa suosia uutta toimintoa.

Juuri tätä periaatetta Millan käyttää hyödykseen: ei-toivotusta käytöksestä seuraa koiralle negatiivinen seuraamus kuten tempaisu hihnasta, epämiellyttävä tai uhkaava ääni/elekieli tai vaikkapa usein nähty koiran tökkäisy jalalla tai kädellä. (Tässä on muuten kyse rangaistuksesta jo ihan siinäkin merkityksessä, jossa sinä ilmeisesti sanan tulkitsit.) Eksaktilla ajoituksella ja riittävän voimakkaalla pakotteella käytös saadaan tukahdutettua varsin tehokkaasti.
Käytän ilmaisua "tukahdutettua", koska juuri tästä on olennaisesti kyse: käytös tehdään koiralle niin epämieluisaksi, että se lakkaa toimimasta kyseisellä tavalla. Ja kuitenkaan vaihtoehtoista käytösmallia ei suoraan opeteta koiralle, vaan koira joutuu etsimään sen rangaistuksen välttämisen kautta. Metodi ei myöskään tee uudesta käytöksestä suoranaisesti miellyttävää, jolloin koiran mielentila tilanteessa jää pahimmillaan negatiiviseksi ja parhaimmillaankin passiiviseksi.

Tätä voi kutsua toki "rauhallisen itsevarmaksi kurinpidoksi" tai ihan miksi vain haluaa, mutta se ei valitettavasti muuta sitä, että koiralle kyse on rangaistuksesta. Niin koirapsykologian termein kuin sanan arkipäiväsessäkin merkityksessä. Jatkuvien rangaistuksien vaikutuksia eläinten käytökseen – koirat ja ihmiset mukaanlukien – on puolestaan tutkittu varsin paljon, ja tulokset ovat erittäin yksiselitteisiä.

Lue lisää

samaa mieltä!

Olisit heittänyt arvauksesi rodusta, muttet ilmeisesti mesoamiseltasi enää muistanutkaan :)

cesar.millan.jr kirjoitti:

Olisit heittänyt arvauksesi rodusta, muttet ilmeisesti mesoamiseltasi enää muistanutkaan :)

jo 22:29 eikä vieläkään näy voittajan nimeä missään. Kuka meistä voitti ilmaisen ilmaisWC-vessakäynnin? Jännityksellä odotamme arvonnan tulosta kuin lauantain lottoarvontaa jättipottikierroksella.

Ennen oli omistajalleen häpeä, jos koira puri ihmistä. Nykyään syy on muissa - ei koiran kasvattajassa.

"hei haloo..!!! kukaan ei ole täydellinen!!!! aina voi saattua vahinko!! on munkin koira purru kahta miestä, mut oma vikansa ku ei uskonut ohjeita...!! "

Erittäin kovasta ruoka-aggressiostahan siinä oli kyse ja kämmeneen sekä ranteeseen oli tullut neljä useita tikkejä vaativaa haavaa. Varmaan jossain tulevissa Koirakuiskaaja-jaksoissa näytetään se tilanne.