Artina 33

Minulla on Artina 33, ja asia on juuri näin. Ei tarvitse sisällä eikä ulkona pelätä että paikat pettää kun jostain ottaa kiinni; myöskin keulakansi kestää hyppelyä eikä jousta jalkojen alla ;-). Venemessuilla olen monesti käynyt eurooppalaisissa sarjatuotantoveneissä, ja skandiveneisiin verrattuna niissä on ehkä vähän tuota Ikea-tunnelmaa. Toisaalta Artina ei ole sisältä eikä ulkoa kovin uudenaikainen, ja eurooppalaisissa sarjatuontoveneissä alhainen hinta aikaansaa kyllä suhteessa kilpailukykyisen hinta-laatu/ikä/kunto/yms suhteen.

Tässä puhutaan nyt kuitenkin melko hitaasta 33-jalkaisesta, jonka LYS-luku on 1,15! Jos sellaisella ohittaa "uuden 40 ft ammeen", on kyse jostain muusta kuin veneen suorituskyvystä. Vaikkapa jo muutama vuosi sitten tuotannosta poistuneen Bavaria 42 Cruiserin LYS-luku on sentään 1,27 ja silläkin on kisoissa pärjätty ihan hyvin.

Uudempiin verrattuna Artina 33 on kutakuinkin yhtä nopea kuin nykyiset yhtä pitkä cruiserit ja paljon hitaampi kuin nykyiset C/R-veneet.

Joakim_ kirjoitti:

Tässä puhutaan nyt kuitenkin melko hitaasta 33-jalkaisesta, jonka LYS-luku on 1,15! Jos sellaisella ohittaa "uuden 40 ft ammeen", on kyse jostain muusta kuin veneen suorituskyvystä. Vaikkapa jo muutama vuosi sitten tuotannosta poistuneen Bavaria 42 Cruiserin LYS-luku on sentään 1,27 ja silläkin on kisoissa pärjätty ihan hyvin.

Uudempiin verrattuna Artina 33 on kutakuinkin yhtä nopea kuin nykyiset yhtä pitkä cruiserit ja paljon hitaampi kuin nykyiset C/R-veneet.

Lue lisää

Aivan.

Eikö voida siis lopettaa lys- ja muiden tyhjänpäiväisten nettipurjehtijoiden wannabe-lukujen vertailu ja puhua veneistä veneinä.

Todistit juuri itse että lys-lukukin on vain joku matemaatikon määrittelemä luku, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden ja oikean purjehtimisen kanssa.

Taas tullaan siihen faktaan, että tärkeintä on veneen kestävyys, mukavuus ja miellyttävyys silmälle.
Ei ole kivaa purjehtia veneellä jossa silmä itkee, vaikka lys olisi 2.

nautitaanedds kirjoitti:

Aivan.

Eikö voida siis lopettaa lys- ja muiden tyhjänpäiväisten nettipurjehtijoiden wannabe-lukujen vertailu ja puhua veneistä veneinä.

Todistit juuri itse että lys-lukukin on vain joku matemaatikon määrittelemä luku, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden ja oikean purjehtimisen kanssa.

Taas tullaan siihen faktaan, että tärkeintä on veneen kestävyys, mukavuus ja miellyttävyys silmälle.
Ei ole kivaa purjehtia veneellä jossa silmä itkee, vaikka lys olisi 2.

Lue lisää

Jepp, veneet veneinä, juuri sellaisina kuin ne ovat. Artina on erinomainen 80-luvun konstruktio. Ja mainio Groop-konstruktio.
Tuosta ajasta tähän päivään on kohta 30 vuotta ja veneet ovat muuttuneet. Nykypäivän jalkamäärissä samankokoiset ovat paitsi suurempia myös purjehdusominaisuuksiltaan parempia kuin Artina 33. Too bad, näin se vain on. Artina on kaunis ja purjehtii hyvin. Se on myös ahdas joka puolelta: peräkajuutta, istuma-aukko. Ja nykyiset samankokoiset Dehlerit, Elanit, Salonat, jopa Benet, Jeanneautkin menevät ohi ihan niinkuin aiempi kirjoittaja väitti A33n menevän 40-jalkaisten ohi, heh. Ajat ja ominaisuudet muuttuvat ja kehitystä tapahtuu.

nautitaanedds kirjoitti:

Aivan.

Eikö voida siis lopettaa lys- ja muiden tyhjänpäiväisten nettipurjehtijoiden wannabe-lukujen vertailu ja puhua veneistä veneinä.

Todistit juuri itse että lys-lukukin on vain joku matemaatikon määrittelemä luku, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden ja oikean purjehtimisen kanssa.

Taas tullaan siihen faktaan, että tärkeintä on veneen kestävyys, mukavuus ja miellyttävyys silmälle.
Ei ole kivaa purjehtia veneellä jossa silmä itkee, vaikka lys olisi 2.

Lue lisää

Tarkkaan ottaen LYS-luku ei ole vain matemaatikon määrittelemä luku, vaan siihen vaikuttaa käytännössä toteutunut suorituskyky. Jos venemallia on käytetty runsaasti kilpailuissa, pitäisi sen todellinen potentiaali tulla esile ainakin ajan kanssa. Vääristymää tulee, jos venemallilla kilpailevat vain tavallista kyvykkäämmät tai tumpelommat purjehtijat.

Mitä itse Artinaan tulee, niin muutaman kerran kokemuksen perusteella ruuvaisin pois sen lujitemuovisen sprayhoodin. Joka reisuulla oli päälaki ruvella, kun spayhoodin kova ja terävänkin tuntuinen reuna ja kallon yläosa osuivat kohtaamiskurssille useamman kerran kajuuttaan kulkiessa. Ehkä sitä oppii varomaan pitemmän päälle tai ehkä sen tarkoituskin on karsia miehistöstä tyhmempi osa pois tai jättää vain kovapäisimmät.

Toinen parannustoive kyseiseen purjehtimaani Artinaan olisi ollut tehokkaampi kone. Muuten vene oli ihan näppärä ja toimiva.

Kehitys kehittyy kirjoitti:

Jepp, veneet veneinä, juuri sellaisina kuin ne ovat. Artina on erinomainen 80-luvun konstruktio. Ja mainio Groop-konstruktio.
Tuosta ajasta tähän päivään on kohta 30 vuotta ja veneet ovat muuttuneet. Nykypäivän jalkamäärissä samankokoiset ovat paitsi suurempia myös purjehdusominaisuuksiltaan parempia kuin Artina 33. Too bad, näin se vain on. Artina on kaunis ja purjehtii hyvin. Se on myös ahdas joka puolelta: peräkajuutta, istuma-aukko. Ja nykyiset samankokoiset Dehlerit, Elanit, Salonat, jopa Benet, Jeanneautkin menevät ohi ihan niinkuin aiempi kirjoittaja väitti A33n menevän 40-jalkaisten ohi, heh. Ajat ja ominaisuudet muuttuvat ja kehitystä tapahtuu.

Lue lisää

Huomion arvoista on myös se että monet, lue useimmat A33:et, on myyty puolivalmisteina, lopputulos vaihtelee...

R-Teen kirjoitti:

Tarkkaan ottaen LYS-luku ei ole vain matemaatikon määrittelemä luku, vaan siihen vaikuttaa käytännössä toteutunut suorituskyky. Jos venemallia on käytetty runsaasti kilpailuissa, pitäisi sen todellinen potentiaali tulla esile ainakin ajan kanssa. Vääristymää tulee, jos venemallilla kilpailevat vain tavallista kyvykkäämmät tai tumpelommat purjehtijat.

Mitä itse Artinaan tulee, niin muutaman kerran kokemuksen perusteella ruuvaisin pois sen lujitemuovisen sprayhoodin. Joka reisuulla oli päälaki ruvella, kun spayhoodin kova ja terävänkin tuntuinen reuna ja kallon yläosa osuivat kohtaamiskurssille useamman kerran kajuuttaan kulkiessa. Ehkä sitä oppii varomaan pitemmän päälle tai ehkä sen tarkoituskin on karsia miehistöstä tyhmempi osa pois tai jättää vain kovapäisimmät.

Toinen parannustoive kyseiseen purjehtimaani Artinaan olisi ollut tehokkaampi kone. Muuten vene oli ihan näppärä ja toimiva.

Lue lisää

Kyllä tällä palstalla vaan jaksetaan jaaritella veneiden nopeuksista ja lys luvuista. Vertaillaan vanhoja konstruktioita uusiin ja haukutaan vuorotellen molempia lyttyyn. Viilataan pilkkua ja takerrutaan toisten kirjoitusvirheisiin jos muuta sanottavaa ei keksitä.

Mutta eipä tämä ole mitään uutta. Vanhoissa Rudder-lehdissä on kirjoiteltu samoista asioista, tosin paljon sivistyneempään sävyyn. Kuvittelin että purjehdusta harrastaisi sivistyneet ihmiset, mutta netin tarjoama anonymiteetti paljastaa tämänkin porukan tason. Vai onko kyse vain tietystä marginaaliryhmästä joka tälle palstalle kirjoittaa?

Oma käsitykseni mittasäännöistä on se että ne rankaisevat hyvistä purjehdusominaisuuksista. Miksi sitten tehdä hyvin purjehtivaa venettä kun huonollakin pärjää? Onko lys luvun suuruus se ainoa tekijä jonka mukaan vene tulisi valita? Vai olisiko viisaampaa tehdä valinta MCF numeron perusteella vai pituuden vai leveyden vai syväyksen vai petipaikkojen vai hinnan vai värin vai purjeiden määrän perusteella. Tältä palstalta löytyy tähänkin asiaan varmasti absoluuttinen totuus, tai ainakin ehdottomia mielipiteitä!

Onkos teistä kukaan käynyt koskaan purjehtimassa?

Ålle kirjoitti:

Kyllä tällä palstalla vaan jaksetaan jaaritella veneiden nopeuksista ja lys luvuista. Vertaillaan vanhoja konstruktioita uusiin ja haukutaan vuorotellen molempia lyttyyn. Viilataan pilkkua ja takerrutaan toisten kirjoitusvirheisiin jos muuta sanottavaa ei keksitä.

Mutta eipä tämä ole mitään uutta. Vanhoissa Rudder-lehdissä on kirjoiteltu samoista asioista, tosin paljon sivistyneempään sävyyn. Kuvittelin että purjehdusta harrastaisi sivistyneet ihmiset, mutta netin tarjoama anonymiteetti paljastaa tämänkin porukan tason. Vai onko kyse vain tietystä marginaaliryhmästä joka tälle palstalle kirjoittaa?

Oma käsitykseni mittasäännöistä on se että ne rankaisevat hyvistä purjehdusominaisuuksista. Miksi sitten tehdä hyvin purjehtivaa venettä kun huonollakin pärjää? Onko lys luvun suuruus se ainoa tekijä jonka mukaan vene tulisi valita? Vai olisiko viisaampaa tehdä valinta MCF numeron perusteella vai pituuden vai leveyden vai syväyksen vai petipaikkojen vai hinnan vai värin vai purjeiden määrän perusteella. Tältä palstalta löytyy tähänkin asiaan varmasti absoluuttinen totuus, tai ainakin ehdottomia mielipiteitä!

Onkos teistä kukaan käynyt koskaan purjehtimassa?

Lue lisää

Vastauksena viimeiseen kysymykseesi, olen, aika montakin kertaa.

LYS-luku on luonteeltaan sellainen, että se ei rankaise eikä suosi erityisesti mitään konstruktiota. Se muokkautuu veneen tilastolliseeen nopeuteen todellisissa olosuhteissa. Tietystikään uudella konstruktiolla ei ole olemassa tätä tietopohjaa, joten LYS-luku johdetaan veneen mitoista. LYS-järjestelmän ansiosta hyvin monenlaiset veneet voivat kilpailla keskenään edes jotenkin järkevästi. Jopa monirunkoveneitä on nähty samalla viivalla uppotukkien kanssa. Jos venetyyppi on yleinen ja sillä on kisailtu paljon, ennakoi LYS-luku ihan hyvin, miten kyseinen vene kulkee matkapurjehduksessakin verrattuna johonkin toiseen venetyyppiin.

LYS-luku on kooste suorituskyvystä vaihtelevissa olosuhteissa, vaihtelevilla tuulensuunnilla. Siksi saman LYS-luvun omaavista veneistä joku voi kulkea paremmin vastaisilla osuuksilla, mutta toinen kuittaa sen sitten avotuulilla. Toinen kulkee hyvin kevyessä tuulessa, toinen kovassa.

Kolmioradoilla samanaikaisissa lähdöissä LYS tasoittaa suorituskykyeroja parhaiten, mutta matkakisoissa tulee mukaan tuurikomponenttia riippuen olosuhteista. Chasing-kisoissa on sama juttu. Tyypillisesti Suomen kesäkisoissa aamulla lähtevät pikku-LYS:t heikkoon, voimistuvaan tuuleen, kun taas isot saavat heti alusta hyvän puhurin ja ottavat pienemmät kiinni aiemmin kuin oli arvioitu. Ja iltalähdöissä sitten päinvastoin. LYS:ssä on heikkouksia, niin on kaikissa mittasäännöissä käytännössä, joten yksityyppiluokat ovat ainoat, joilla saadaan miehistön taidot punnittua ilman tuurikerrointa. Se ei kuitenkaan vähennä LYS:n arvoa veneen yleisen suorituskyvyn mittapuuna. Mikä olisi mielestäsi parempi siihen tarkoitukseen? Laituriparlamentin äänestys?

Kerro parempi kirjoitti:

Vastauksena viimeiseen kysymykseesi, olen, aika montakin kertaa.

LYS-luku on luonteeltaan sellainen, että se ei rankaise eikä suosi erityisesti mitään konstruktiota. Se muokkautuu veneen tilastolliseeen nopeuteen todellisissa olosuhteissa. Tietystikään uudella konstruktiolla ei ole olemassa tätä tietopohjaa, joten LYS-luku johdetaan veneen mitoista. LYS-järjestelmän ansiosta hyvin monenlaiset veneet voivat kilpailla keskenään edes jotenkin järkevästi. Jopa monirunkoveneitä on nähty samalla viivalla uppotukkien kanssa. Jos venetyyppi on yleinen ja sillä on kisailtu paljon, ennakoi LYS-luku ihan hyvin, miten kyseinen vene kulkee matkapurjehduksessakin verrattuna johonkin toiseen venetyyppiin.

LYS-luku on kooste suorituskyvystä vaihtelevissa olosuhteissa, vaihtelevilla tuulensuunnilla. Siksi saman LYS-luvun omaavista veneistä joku voi kulkea paremmin vastaisilla osuuksilla, mutta toinen kuittaa sen sitten avotuulilla. Toinen kulkee hyvin kevyessä tuulessa, toinen kovassa.

Kolmioradoilla samanaikaisissa lähdöissä LYS tasoittaa suorituskykyeroja parhaiten, mutta matkakisoissa tulee mukaan tuurikomponenttia riippuen olosuhteista. Chasing-kisoissa on sama juttu. Tyypillisesti Suomen kesäkisoissa aamulla lähtevät pikku-LYS:t heikkoon, voimistuvaan tuuleen, kun taas isot saavat heti alusta hyvän puhurin ja ottavat pienemmät kiinni aiemmin kuin oli arvioitu. Ja iltalähdöissä sitten päinvastoin. LYS:ssä on heikkouksia, niin on kaikissa mittasäännöissä käytännössä, joten yksityyppiluokat ovat ainoat, joilla saadaan miehistön taidot punnittua ilman tuurikerrointa. Se ei kuitenkaan vähennä LYS:n arvoa veneen yleisen suorituskyvyn mittapuuna. Mikä olisi mielestäsi parempi siihen tarkoitukseen? Laituriparlamentin äänestys?

Lue lisää

Lisäisin edelliseen yhden asian, joka tulee täällä esiin useinkin.
Joku aina mainitsee, että vanaveteen on jäänyt joku vene, joka oli paljon isompi tai nopeaksi tiedetty.
Mielestäni ei saisi näin verrata kahta venettä. Toinen vene ehkä yrittää purjehtia nopeasti, mutta toinen on loma tunnelmissa, vailla mitään pyrkimystä saada veneseen vauhtia.
Näin ollen vertailut pitäisi tehdä kun kumpikin vene osallistuu yht aikaa johonkin purjehduskilpailuun. Vaikka sitten näihin LYS kisoihin.
Tosin eivät kaikki välttämättä kilpaile yhtä verisesti näissäkään kilpailuissa.

12+12 kirjoitti:

Lisäisin edelliseen yhden asian, joka tulee täällä esiin useinkin.
Joku aina mainitsee, että vanaveteen on jäänyt joku vene, joka oli paljon isompi tai nopeaksi tiedetty.
Mielestäni ei saisi näin verrata kahta venettä. Toinen vene ehkä yrittää purjehtia nopeasti, mutta toinen on loma tunnelmissa, vailla mitään pyrkimystä saada veneseen vauhtia.
Näin ollen vertailut pitäisi tehdä kun kumpikin vene osallistuu yht aikaa johonkin purjehduskilpailuun. Vaikka sitten näihin LYS kisoihin.
Tosin eivät kaikki välttämättä kilpaile yhtä verisesti näissäkään kilpailuissa.

Lue lisää

"Toinen vene ehkä yrittää purjehtia nopeasti, mutta toinen on loma tunnelmissa, vailla mitään pyrkimystä saada veneseen vauhtia."

Kyllä se on useimmiten niin, että ei osata purjehtia optimaalisella tavalla. Oishan se lomakävelylläkin tyhmää kontata jos kerran osaa kävellä, mutta jos näkee jonkun konttavaan niin ei ole kaikki ihan kunnossa.

Avuksi purjehdustaitojen kehittämiseen vaikka tämä:

http://www.virtualskipper.com/

12+12 kirjoitti:

Lisäisin edelliseen yhden asian, joka tulee täällä esiin useinkin.
Joku aina mainitsee, että vanaveteen on jäänyt joku vene, joka oli paljon isompi tai nopeaksi tiedetty.
Mielestäni ei saisi näin verrata kahta venettä. Toinen vene ehkä yrittää purjehtia nopeasti, mutta toinen on loma tunnelmissa, vailla mitään pyrkimystä saada veneseen vauhtia.
Näin ollen vertailut pitäisi tehdä kun kumpikin vene osallistuu yht aikaa johonkin purjehduskilpailuun. Vaikka sitten näihin LYS kisoihin.
Tosin eivät kaikki välttämättä kilpaile yhtä verisesti näissäkään kilpailuissa.

Lue lisää

Kilpailustakaan ei juuri voi verrata veneitä ellei miehistöt ole molemmat hyväksi tiedettyjä. Ei ole mitenkään harvinaista, että 10% hitaammat veneet ovat edellä LYS-kisoissa.

Joakim_ kirjoitti:

Tässä puhutaan nyt kuitenkin melko hitaasta 33-jalkaisesta, jonka LYS-luku on 1,15! Jos sellaisella ohittaa "uuden 40 ft ammeen", on kyse jostain muusta kuin veneen suorituskyvystä. Vaikkapa jo muutama vuosi sitten tuotannosta poistuneen Bavaria 42 Cruiserin LYS-luku on sentään 1,27 ja silläkin on kisoissa pärjätty ihan hyvin.

Uudempiin verrattuna Artina 33 on kutakuinkin yhtä nopea kuin nykyiset yhtä pitkä cruiserit ja paljon hitaampi kuin nykyiset C/R-veneet.

Lue lisää

Niin no. Minä vaan kerroin omista kokemuksistani, toki tiedän veneeni LYS-luvun mutta en siitä suuremmin välitä. Tietysti voin olla niin tolkuttoman paljon parempi purjehtija kuin ammeen tollot (tai sitten en), mutta näen kyllä milloin siellä "alkaa tapahtua" eikä enää oteta aurinkoa. Ja tuo hyvä suorituskyky oli nimenomaan kevyellä kelillä, liittynee suht pieneen märkäpintaan - pituussuuntaisen balanssin ollessa kunnossa.

Joakim_ kirjoitti:

Kilpailustakaan ei juuri voi verrata veneitä ellei miehistöt ole molemmat hyväksi tiedettyjä. Ei ole mitenkään harvinaista, että 10% hitaammat veneet ovat edellä LYS-kisoissa.

Lue lisää

Tuo on niin totta kuin olla voi. Myös samanlaisten veneiden nopeudet voivat poiketa toisistaan sen 10 %. Kilpailutilannekaan ei tosiaan takaa muuta kuin sen, että miehistöt ovat edes yrittävinään laittaa veneen kulkemaan. Sitä paitsi, yleensä jos riittävän monta kertaa yrittää ja ottaa virheistään oppia, lähtee se vene kulkemaankin.

Kehitys kehittyy kirjoitti:

Jepp, veneet veneinä, juuri sellaisina kuin ne ovat. Artina on erinomainen 80-luvun konstruktio. Ja mainio Groop-konstruktio.
Tuosta ajasta tähän päivään on kohta 30 vuotta ja veneet ovat muuttuneet. Nykypäivän jalkamäärissä samankokoiset ovat paitsi suurempia myös purjehdusominaisuuksiltaan parempia kuin Artina 33. Too bad, näin se vain on. Artina on kaunis ja purjehtii hyvin. Se on myös ahdas joka puolelta: peräkajuutta, istuma-aukko. Ja nykyiset samankokoiset Dehlerit, Elanit, Salonat, jopa Benet, Jeanneautkin menevät ohi ihan niinkuin aiempi kirjoittaja väitti A33n menevän 40-jalkaisten ohi, heh. Ajat ja ominaisuudet muuttuvat ja kehitystä tapahtuu.

Lue lisää

Se nyt vaan on todistettu, että Artina 33 menee uudemmankin " nykyammeen" ohi ja heittäen! I'm sorry. Ja yhden hengen naisistolla! HEHHEH! Tulkaa perässä....

Skönärimuija kirjoitti:

Se nyt vaan on todistettu, että Artina 33 menee uudemmankin " nykyammeen" ohi ja heittäen! I'm sorry. Ja yhden hengen naisistolla! HEHHEH! Tulkaa perässä....

Uskon että ohi on menty, mutta uskon että ero on enemmän miehistössä kuin veneessä. Voi olla kokematon miehistö, joka ei osaa ottaa kaikkea veneestä irti. Esim. Bavarian 38-42jalkaiset kyllä kulkevat, jos miehistö osaa hommansa.

Mulla on A33:ssa kaksi akkupankkia, molemmat 2*86Ah (bilteman hupiakkuja nykyiset), ei erillistä starttiakkua. Toistaiseksi toiminut hyvin, jääkaappi (Supercool - joka on tuhoton virtasyöppö, pitäisi vaihtaa kompuraan) pudottaa kuorman jännitteen pudotessa mutta vielä kone lähtee hyvin käyntiin vaikkei kakkospankille vaihdakaan. Sinällään voisi tietysti pistää jaon 3*86Ah hupipankiksi ja yksi 86 startiksi mutta toistaiseksi ei tarvetta. Yksi 55W aurinkopaneli ja molemmille pankeille oma automaattilaturi maasähkössä. Paikka nähtävästi sama kuin yllä eli laipion peräpuolella mastontuen vieressä punkan alla 2 akkua ja viereisessä lootassa 2 akkua.

jt kirjoitti:

Mulla on A33:ssa kaksi akkupankkia, molemmat 2*86Ah (bilteman hupiakkuja nykyiset), ei erillistä starttiakkua. Toistaiseksi toiminut hyvin, jääkaappi (Supercool - joka on tuhoton virtasyöppö, pitäisi vaihtaa kompuraan) pudottaa kuorman jännitteen pudotessa mutta vielä kone lähtee hyvin käyntiin vaikkei kakkospankille vaihdakaan. Sinällään voisi tietysti pistää jaon 3*86Ah hupipankiksi ja yksi 86 startiksi mutta toistaiseksi ei tarvetta. Yksi 55W aurinkopaneli ja molemmille pankeille oma automaattilaturi maasähkössä. Paikka nähtävästi sama kuin yllä eli laipion peräpuolella mastontuen vieressä punkan alla 2 akkua ja viereisessä lootassa 2 akkua.

Lue lisää

Minä laitoin Artinassa 2 x 115 Ah hupiakut keulapunkan alle; laitoin sinne muovilaatikon ja tuin sen hyvin. Varmistin myös että tila ei ole liian tiivis. Starttina yksi tuollainen myös, joka on siinä "normalissa starttiakun paikassa" Artinassa.

Joo. Ja jos ajaa alas Niagaran putouksesta, niin menee 20 solmua rikki.

Haa, siinä on kivasti pieleen (tahallaan) kalibroitu loki! Mitähän gps sanoi? Tai salaa käynnistit ruokapöydän alle sijoitetun lentokoneen moottorin.

Kali B. Rointi kirjoitti:

Haa, siinä on kivasti pieleen (tahallaan) kalibroitu loki! Mitähän gps sanoi? Tai salaa käynnistit ruokapöydän alle sijoitetun lentokoneen moottorin.

Niin, ihan gps:n mukaan 16.4kn. Ei ollut tarvetta lentokoneen moottorille, mut jetti perseessä vois olla kyllä kiva.

Keijo123 kirjoitti:

Niin, ihan gps:n mukaan 16.4kn. Ei ollut tarvetta lentokoneen moottorille, mut jetti perseessä vois olla kyllä kiva.

Vastaavan nopeuden saavuttamiseksi tarvitsin 38 jalkaisen (11.7m x 3,9m) modernimman veneen, täyden ison, 100m2 spinnun, 25 kts myötätuulta ja noin 5 m korkean myötäaallokon. Tarkistahan mittariesi kalibrointi.

Keijo123 kirjoitti:

Niin, ihan gps:n mukaan 16.4kn. Ei ollut tarvetta lentokoneen moottorille, mut jetti perseessä vois olla kyllä kiva.

Edelleenkään gps ei ole niin tarkka, etteikö välillä sijainti saattaisi heittää hetkellisesti sen verran että laskee nopeuden väärin. Ei sitä usein satu, mutta on mahdollista.

kaxx kirjoitti:

Edelleenkään gps ei ole niin tarkka, etteikö välillä sijainti saattaisi heittää hetkellisesti sen verran että laskee nopeuden väärin. Ei sitä usein satu, mutta on mahdollista.

Lue lisää

GPS voi laskea nopeuden myös satellittisignaalin doppler-ilmiön perusteella ja se on paljon tarkempaa, kuin paikan mittaus. Tavallinen GPS-mokkula pystyy 0,1 m/s tarkkuuteen nopeuden mittauksessa.

40kts-16,4kts= 24,6 apparentilla olisit ajanut pelkällä pohjaanreivatulla isolla ohi kun itse olisin samassa tuulessa spinnulla ja täydellä isolla. Artina on tosi nopea!

seppomartti kirjoitti:

40kts-16,4kts= 24,6 apparentilla olisit ajanut pelkällä pohjaanreivatulla isolla ohi kun itse olisin samassa tuulessa spinnulla ja täydellä isolla. Artina on tosi nopea!

Tuossahan oli puhe nopeudesta surffin aikana, jolloin on aika turha laskea apparenttituulista vertailukohtia. Jos tosituuli on 40 solmua, spinnu ei kyllä enää nouse (juuri) missään veneessä ja täydellä isolla ajaminen on 99% veneistä sulaa hulluutta. MM-kisoissa tuuli pahimmillaan mun mittareiden mukaan 26 solmua (Kasuunin mittauspisteessä oli kyllä 15 m/s keskituuli) ja ehkä kolmannes spinnuista jäi nousematta ja ehkä puolet nostaneesta 2/3:sta teki kunnon broachin. Tämä siis MM:n ratakisassa täysillä miehistöillä.

Kaikki mun nopeusennätykset ovat tulleet reivatulla isopurjeella ilman spinnua, vaikka spinnulla on tullut monesti ajettua pitkälti yli 10 m/s tuulissa.

Ei ole mitään kinasteltavaa. Kerroin vain ne olosuhteet, missä hetkellisesti saavutettiin mainitsemasi 16,4 solmun nopeus pitkässä pasaatiaallossa ennen kuin spinnu hajosi. Jos Artina liikkuu yhtä kovaa Itämerellä pelkällä reivatulla isolla niin on tosinopea vene.

seppomartti kirjoitti:

Ei ole mitään kinasteltavaa. Kerroin vain ne olosuhteet, missä hetkellisesti saavutettiin mainitsemasi 16,4 solmun nopeus pitkässä pasaatiaallossa ennen kuin spinnu hajosi. Jos Artina liikkuu yhtä kovaa Itämerellä pelkällä reivatulla isolla niin on tosinopea vene.

Lue lisää

Ei 16,4 Artinalla ole mitenkään mahdoton. Hiljattain käydyissä ORCi MM-kisoissa useat n. 30 jalkaiset vetivät yli 14 solmun surffeja ja 33-36 jalkaiset tuota kuuttatoista. Nämä tosin spinnuilla max 15 m/s tuulessa. Ihan hyvin on Artinalla voinut aallossa vetää yksittäisen huippulukeman 16,4 pelkällä isolla 20 m/s tuulessa..

sdfg sdfgeryjjfj kirjoitti:

Ei 16,4 Artinalla ole mitenkään mahdoton. Hiljattain käydyissä ORCi MM-kisoissa useat n. 30 jalkaiset vetivät yli 14 solmun surffeja ja 33-36 jalkaiset tuota kuuttatoista. Nämä tosin spinnuilla max 15 m/s tuulessa. Ihan hyvin on Artinalla voinut aallossa vetää yksittäisen huippulukeman 16,4 pelkällä isolla 20 m/s tuulessa..

Lue lisää

Voisko joku fiksu laskea paljonko pääsee spinulla ja iso ykkosreivillä,jos tuulen nopeus on 110 metriä sekunnissa.Kiitollinen tiedosta,thanks!

Juu, puoltoääni tuolle surffi nopeudelle.
Loppupelissä todellisuus ja matematiikka eroaa aika paljon 15m/s tuulissa.
Laskutikulla on melko vaikea hahmottaa noita olosuhteita.
Ite saatiin 12,5 kns surffi spinnulla ja isolla vaan ei lähtenyt toista kertaa, vaikka kuinka yritettiin. Meni vain 11-12 kns.
Muutaman jalan lyhyempi paatti veti samassa kelissä ~14 kns

26 kirjoitti:

Juu, puoltoääni tuolle surffi nopeudelle.
Loppupelissä todellisuus ja matematiikka eroaa aika paljon 15m/s tuulissa.
Laskutikulla on melko vaikea hahmottaa noita olosuhteita.
Ite saatiin 12,5 kns surffi spinnulla ja isolla vaan ei lähtenyt toista kertaa, vaikka kuinka yritettiin. Meni vain 11-12 kns.
Muutaman jalan lyhyempi paatti veti samassa kelissä ~14 kns

Lue lisää

Täältä kans. Aallostahan se on kiinni, eikä tuulesta. Sopivan alamäen kohdalle osuessa mennään. Hiukan päälle 20 m/s äkäinen puuska ja suunnilleen Artinan kokoisen veneen lokiin tuli 10 kts, mutta keula upposi kantta myöten, kun sitä aaltoa ei ollut.

26 kirjoitti:

Juu, puoltoääni tuolle surffi nopeudelle.
Loppupelissä todellisuus ja matematiikka eroaa aika paljon 15m/s tuulissa.
Laskutikulla on melko vaikea hahmottaa noita olosuhteita.
Ite saatiin 12,5 kns surffi spinnulla ja isolla vaan ei lähtenyt toista kertaa, vaikka kuinka yritettiin. Meni vain 11-12 kns.
Muutaman jalan lyhyempi paatti veti samassa kelissä ~14 kns

Lue lisää

itsekin epäilen vahvasti tuota Artinan surffinopeutta, jos olisi kyseessä esim. x-99, voisin uskoakin. Veneen pituus kun rajoittaa nopeuden tiettyihin maksimeihin. Voihan GPS näyttää hetkellisen surffin nopeuden yläkanttiin, jos esim. vene/antenni heilahtaa sopivasti surffin lisäksi. Kerro mieluummin mikä oli keskinopeus esim. paras 1h, 3h, koko ylitys. Itsellä viime viikon to Hanko-Tallinna avomeriosuus 7,5h, 53mpk, 7,1 kn, 35ft vene. Tuuli sw 8-12 m/s.

Ei valmisteta kuoli arteknon kanssa

sfjntfjykyufky kirjoitti:

Ei valmisteta kuoli arteknon kanssa

Keväällä kävin viimeksi Arteknolla. Silloin olivat vielä hengissä.

tekeekö artekno enää 30 ft purjeveneitä, ei taida ,onko tietoa.

llllllllllllllliiiii kirjoitti:

tekeekö artekno enää 30 ft purjeveneitä, ei taida ,onko tietoa.

Ei tee enää kuin soutu- ja perämoottoriveneitä:
http://www.artekno.fi/Yritys/Historia
"1968
Purjeveneiden valmistus aloitettiin. Lähes 20 vuoden ja 3500 purjeveneen valmistuksen jälkeen venetuotanto lopetettiin vuonna 1989."

on tietoa kirjoitti:

Ei tee enää kuin soutu- ja perämoottoriveneitä:
http://www.artekno.fi/Yritys/Historia
"1968
Purjeveneiden valmistus aloitettiin. Lähes 20 vuoden ja 3500 purjeveneen valmistuksen jälkeen venetuotanto lopetettiin vuonna 1989."

Lue lisää

Hei

joku kysyi akuista. Meille laitettiin artinan akkukoteloon, siihen maston tyveen 210 ah geeliakku, mahtui juuri ja juuri ja on oltu todella tyytyväisiä.

Moottori on ylisuuri, pienempi 2GM jo olisi enemmän kuin riittävä.

Nätti vene. Enpä tiennytkään, että nykyisin voi pyytää noin kovia hintoja vanhoista veneistä. Pitäiskö laittaa omakin myyntiin vaikka 80 tonnilla.

Anonyymi kirjoitti:

Nätti vene. Enpä tiennytkään, että nykyisin voi pyytää noin kovia hintoja vanhoista veneistä. Pitäiskö laittaa omakin myyntiin vaikka 80 tonnilla.

Mikä estää pyytämisen?

Anonyymi kirjoitti:

Nätti vene. Enpä tiennytkään, että nykyisin voi pyytää noin kovia hintoja vanhoista veneistä. Pitäiskö laittaa omakin myyntiin vaikka 80 tonnilla.

Tässä on kyllä klassinen albin novan omistajan kommentti.. tai todella tietämättömän kommentti. Artinassa ostetaan laatua. Lue ensin vaikka hiukan ruiskulaminoinnista, rustiraudoista jne ja sitten tänne kommentoimaan?