Koirani on 2.5 vuotias sakemanninkokoinen seropi narttu ja "remmiräyhääjä". Kamalan kuuloinen sana. Noh, eli hermostuu monista asioista lenkillä. JOskus ei mistään, joskus todella monista asiosta ja äänistä.. sen tunnusmerkit "rähisemiseen" on:
-hengitys kiivastuu (tässä vaiheessa tiedän jo puuttua asiaan, joskus ei ehdi puuttua kun koira räjähtää samantien)
-niskakarvat pystyssä
-häntä ylhäällä
-jäykistyy -esimerkiksi kun yrittää kääntää sen huomion muualle, sen keskittyminen on tasan siinä kohteessa mitä tapittaa.
-tuijotus
-pahalle kuulostava murina/haukkuminen
Ja kyseessä on koira joka ei koskaan ole aloittanut tappelua vaan tulee äärimmäisen hyvin ja leikkisästi muiden koirien kanssa toimeen. Käydään koirapuistoissa ja se näkee paljon vieraita koiria. Koirapuistossa tosin koitan olla välittämättä muista koirista, muuten se on mustasukkainen minusta, välillä kyllä koulutuksen puolesta annan huomioni muillekkin koirille, mutta silloin pitää olla varma niistä muista koirista myös.. Se miten se osoittaa mustasukkaisuuttaan:
hakeutuu seuraani, ilmoittaa omistavansa minut haukahtamalla.(
Taas 1 remmiräyhääjä kyselee kokemuksia
40
1052
Vastaukset
- canis.familiaris
Sano miehellesi, että miksi yrittää vaatia jotain, mikä ei ole koiralle opetettu?..Koira on aika yksikertainen kapistus, joten siten sitten...johdon mukaisesti ohjaten. Ei vaadita, kuin se mikä osataan ja loppuja treenataan., missä on puutteita..
Sano tämä miehellesi esimerkkinä.
Mies tee näin ja vaadi tämä:.. dkhv- haukun omistaja
Joo hyvä pointti. Olen kyllä sanonutkin.
- canis.familiaris
haukun omistaja kirjoitti:
Joo hyvä pointti. Olen kyllä sanonutkin.
Mitähän tuolle viestille oikein tapahtui?? yli puolet on pois?? äsken vielä oli tallella koko kirjoitus...No ei ehdi uusia.
- haukun omistaja
canis.familiaris kirjoitti:
Mitähän tuolle viestille oikein tapahtui?? yli puolet on pois?? äsken vielä oli tallella koko kirjoitus...No ei ehdi uusia.
..ai, mulle ei kyllä näkyny tuon enempää.
- haukun omistaja
Lisään vielä että sen jlk kun koira aloitti uudelleen rr, niin mistään jo aiemminkin kokeilemastani koulutustavasta ei ole ollut apua tai vaikutusta. Ei edes siitä millä edellisellä kerralla sain sen loppumaan. Kaikkea olen kokeillut yksitellen vähintään kuukauden ajan kerrallaan, ja toitottanut miehellekkin että samat säännöt. :
NAMEILLA HUOMIO POIS- canis.familiaris
Annetaan hieman kritiikkiä, koska on yritetty liikaa ja liina erillaisilla tavoilla, mutta mitään ei ole viety silti loppuun..Koulutus tapa on silloin väärä, jos koira ei vastaan ota, mitä yritetään tai osoita, että pysyvää edistystä ei tapahdu. Jos vielä epäillään että ei ole, niin se mikä on varmaa, on, että motivaatio koiralla tehdä/oppia matala..
Tähän motivointi tapaan pitäisi tarttua...siihen voi tarvita ulkopuolisen apua/näkemystä.... - haukun omistaja
canis.familiaris kirjoitti:
Annetaan hieman kritiikkiä, koska on yritetty liikaa ja liina erillaisilla tavoilla, mutta mitään ei ole viety silti loppuun..Koulutus tapa on silloin väärä, jos koira ei vastaan ota, mitä yritetään tai osoita, että pysyvää edistystä ei tapahdu. Jos vielä epäillään että ei ole, niin se mikä on varmaa, on, että motivaatio koiralla tehdä/oppia matala..
Tähän motivointi tapaan pitäisi tarttua...siihen voi tarvita ulkopuolisen apua/näkemystä....Kiitos kritiikistä, tiedostan kyllä että koulutus kuin koulutus on vietävä loppuun saakka, mutta kysynpä että mikä on loppuun viemistä? Onko hyvä jatkaa koulutusta mistä ei vaikutusta? Eikö silloin kannata kokeilla muita vaihtoehtoja? Niinkuin näit, ei ei tapoja kovinkaan monia ole koiran ikään nähden, joten kyllä niitä on tahkottu ihan ajan kanssa.
Mutta kiitos kumminkin vastauksesta, näin varmaan itsekkin olisin kommentoinut :) - haukun omistaja
haukun omistaja kirjoitti:
Kiitos kritiikistä, tiedostan kyllä että koulutus kuin koulutus on vietävä loppuun saakka, mutta kysynpä että mikä on loppuun viemistä? Onko hyvä jatkaa koulutusta mistä ei vaikutusta? Eikö silloin kannata kokeilla muita vaihtoehtoja? Niinkuin näit, ei ei tapoja kovinkaan monia ole koiran ikään nähden, joten kyllä niitä on tahkottu ihan ajan kanssa.
Mutta kiitos kumminkin vastauksesta, näin varmaan itsekkin olisin kommentoinut :)Niin joo ja tässä tapauksessa kyllä on vissiin aika matala tuo motivaatio oppia, syy siihen varmaan ettei tämä ole miellyttävä asia opittavaksi sen mielestä, miten siis saan sille taottua että lenkillä kohtaamat koirat on miellyttävä tapahtuma....
- tarmosetä
haukun omistaja kirjoitti:
Kiitos kritiikistä, tiedostan kyllä että koulutus kuin koulutus on vietävä loppuun saakka, mutta kysynpä että mikä on loppuun viemistä? Onko hyvä jatkaa koulutusta mistä ei vaikutusta? Eikö silloin kannata kokeilla muita vaihtoehtoja? Niinkuin näit, ei ei tapoja kovinkaan monia ole koiran ikään nähden, joten kyllä niitä on tahkottu ihan ajan kanssa.
Mutta kiitos kumminkin vastauksesta, näin varmaan itsekkin olisin kommentoinut :)Oletko raskaana tai onko miehelläsi kivessyöpä? Nämä kaksi asiaa on osoitettu laajoissa luotettavissa tutkimuksissa aiheuttavan koirissa puolustusaggressiivista käyttäytymistä vieraita kohtaan.
- canis.familiaris
haukun omistaja kirjoitti:
Kiitos kritiikistä, tiedostan kyllä että koulutus kuin koulutus on vietävä loppuun saakka, mutta kysynpä että mikä on loppuun viemistä? Onko hyvä jatkaa koulutusta mistä ei vaikutusta? Eikö silloin kannata kokeilla muita vaihtoehtoja? Niinkuin näit, ei ei tapoja kovinkaan monia ole koiran ikään nähden, joten kyllä niitä on tahkottu ihan ajan kanssa.
Mutta kiitos kumminkin vastauksesta, näin varmaan itsekkin olisin kommentoinut :)"mikä on loppuun viemistä?"...se että tapahtuu opetuksen kulun aikana näkyvää edistystä ja asia etenee siihen, mikä on asetettu tavoite.
"Eikö silloin kannata kokeilla muita vaihtoehtoja?"..tapa valikoituu koiran ja ohjaajan mukaan (ja resurssien).
Koira kävelee vaikka takaperin puuhun, jos se siihen on motivoitu.
(kannattava asia / hyöty näkökulma) - canis.familiaris
haukun omistaja kirjoitti:
Niin joo ja tässä tapauksessa kyllä on vissiin aika matala tuo motivaatio oppia, syy siihen varmaan ettei tämä ole miellyttävä asia opittavaksi sen mielestä, miten siis saan sille taottua että lenkillä kohtaamat koirat on miellyttävä tapahtuma....
motivointi tehdä jotain, on mielentila koiralla, joka opetetaan ilman paikka tai tilanne sidonnaisuutta. sitä voi harjoittaa missä vain..kuten kontakti, joka tulee lähes siinä sivussa mukaan.
- haukun omistaja
tarmosetä kirjoitti:
Oletko raskaana tai onko miehelläsi kivessyöpä? Nämä kaksi asiaa on osoitettu laajoissa luotettavissa tutkimuksissa aiheuttavan koirissa puolustusaggressiivista käyttäytymistä vieraita kohtaan.
Itseasiassa kyllä! Todellako tällaisia tutkimuksia on tehty.. hyvä tietää!
- haukun omistaja
canis.familiaris kirjoitti:
"mikä on loppuun viemistä?"...se että tapahtuu opetuksen kulun aikana näkyvää edistystä ja asia etenee siihen, mikä on asetettu tavoite.
"Eikö silloin kannata kokeilla muita vaihtoehtoja?"..tapa valikoituu koiran ja ohjaajan mukaan (ja resurssien).
Koira kävelee vaikka takaperin puuhun, jos se siihen on motivoitu.
(kannattava asia / hyöty näkökulma)Tämä aiempi vastaamiseni tähän loppuun viemiseen ym. oli hiukan ironisella pohjalla, olen pahoillani jos viesti ei välittynyt. Mutta Oikeassa olet että koulutustapa valikoituu koirakon mukaan, molempien, näinpä hyvinkin, joskus tapaa joutuu hakemaan jos oikea tapa ei olekkaan se mikä on aiemmin todettu hyväksi/toimi. Tällöin kannattaa kokeilla muita/muuta vaihtoehtoista toimintaa. Näin minä asian ajattelen.
Motivaatiojuttu on kyllä selvä, että mitä se meinaa. Sitähän minä tässä koko kertomuksessani vähän niinkuin kyselenkin. (-millai motivoisin, keinot vähissä) Kerran sinulta tuntuu löytyvän mielipiteitä, kerro ennemmin mikä on mielestäsi hyvä tapa motivoida -kertomukseni perusteella. ?
Vaikka nyt aika vuodatus viestin kirjoitinkin tähän pohjalle niin en nyt sentäs ole mikään eilisen teeren tyttö :D Kiitos sinulle vastauksistasi, olet varmasti hyödyksi monille analysoimalla mitä mikäkin asia tarkoittaa, mutta itse kyselen nimenomaan ydintä juuri näille analysoimillesi asioille :) - canis.familiaris
haukun omistaja kirjoitti:
Tämä aiempi vastaamiseni tähän loppuun viemiseen ym. oli hiukan ironisella pohjalla, olen pahoillani jos viesti ei välittynyt. Mutta Oikeassa olet että koulutustapa valikoituu koirakon mukaan, molempien, näinpä hyvinkin, joskus tapaa joutuu hakemaan jos oikea tapa ei olekkaan se mikä on aiemmin todettu hyväksi/toimi. Tällöin kannattaa kokeilla muita/muuta vaihtoehtoista toimintaa. Näin minä asian ajattelen.
Motivaatiojuttu on kyllä selvä, että mitä se meinaa. Sitähän minä tässä koko kertomuksessani vähän niinkuin kyselenkin. (-millai motivoisin, keinot vähissä) Kerran sinulta tuntuu löytyvän mielipiteitä, kerro ennemmin mikä on mielestäsi hyvä tapa motivoida -kertomukseni perusteella. ?
Vaikka nyt aika vuodatus viestin kirjoitinkin tähän pohjalle niin en nyt sentäs ole mikään eilisen teeren tyttö :D Kiitos sinulle vastauksistasi, olet varmasti hyödyksi monille analysoimalla mitä mikäkin asia tarkoittaa, mutta itse kyselen nimenomaan ydintä juuri näille analysoimillesi asioille :)No mitä se "ydin" voisi sitten olla? Se on se kuluisa tekeminen, jonka kautta opetetaan/opitaan sitä tärkeää "viestintää", millä koira opii miten toimii/toimit saat tarvittavaa luottamusta..jne. Tähtää koiran käsittelyyn ja sen parempaan hallintaan / tuntemukseen.
Koiran historiaa et voi muuttaa, mutta tulevaisuuden voit. Historia pitää huomioida. (käytös epävarmuus jne.)Jos koiralla on vakaat koti olot, missä tapahtuu rutiinit kuten ruoka, lepääminen, muu hoito jne.ja tässä ei ole häiriöitä ja tämä täyttyy, niin sitten sinne ulos sitten, mutta ei koirapuistoon..
Pyritään viemään se tekemään jotain (herätetään koira), josta tykkää ja saa samalla purkaa päätään, näin saat ulkoilusta kivaa/merkittävää ja sinusta tulee se, kenen kanssa kannattaa mennä ulos jne....aika yksinkertainen ketjutapahtuma...Ulos meno pitää olla koiralle kiinnostava (ei stressaava) ja tätä kautta pääset motivoimaan koiraa siihen koulutukseen.....Pääasia että lenkki tapahtuma vaihtelee ja päättyy hyvän fiilikseen. Ei siis pelkkiä "koulutus" lenkkejä..vaan pätkissä mielummin..kannustusta..kannustusta..kan jne...
Viestissä ei tule yhtää esille, että mitä koiran kanssa tehdään. Aina jos koulutus taantuu, niin se on merkki, jostain ja tässä epäilen sen olevan koirapuisto..Se syö mahdollisesti sille koulutuksen kautta kertynyttä itseluottamusta ja nollaa koko asian, kuten jo viitettä on..Lue oma viesti uudestaan ja mene "ytimeen" eli ongelmaan ja tee laskutoimitus.
"ilmoittaa omistavansa minut haukahtamalla."...Ei tapahdu. Kannattaa olla tarkka tulkinnoissa, koska ne muodostavat sen miltä pohalta asioita katselee ja toteuttaa. Koira on tilanteessa, missä sen ei pitäisi olla.Koira ei ole siihen valmis ja on mahdollista että ei tule koskaan olemaankaan. Tässä on koiran historia tausta tärkeä tietää.
Tuossahan on kyse luottamuksesta. Siitä, että koiran vaistopohjainen käytös on vahvempi kuin se koulutuksen tuoma malli. Koulutuksessa tai sen onnistumisessahan on kyse siitä, että koira luottaa ohjaajansa ja ohjaajan kouluttamaan (ymmärrettyy ja sisäistettyyn) malliin enemmän kuin siihen mitä vaistokäytös/ympäristöärsykkeet sitä ohjaisi.
Se mihin tilanteisiin koiraa voi viedä ei määrää ikä, vaan se mihin se on valmis menemään (itsevarmuus ja luottamus) ja mikä ei vaikuta tai ohjaa / muuta koiran käytöstä/ tapoja jne..Ei liian voimakkaisiin kokemuksin ykslötasolla.
Siinä se....ydin - haukun omistaja
canis.familiaris kirjoitti:
No mitä se "ydin" voisi sitten olla? Se on se kuluisa tekeminen, jonka kautta opetetaan/opitaan sitä tärkeää "viestintää", millä koira opii miten toimii/toimit saat tarvittavaa luottamusta..jne. Tähtää koiran käsittelyyn ja sen parempaan hallintaan / tuntemukseen.
Koiran historiaa et voi muuttaa, mutta tulevaisuuden voit. Historia pitää huomioida. (käytös epävarmuus jne.)Jos koiralla on vakaat koti olot, missä tapahtuu rutiinit kuten ruoka, lepääminen, muu hoito jne.ja tässä ei ole häiriöitä ja tämä täyttyy, niin sitten sinne ulos sitten, mutta ei koirapuistoon..
Pyritään viemään se tekemään jotain (herätetään koira), josta tykkää ja saa samalla purkaa päätään, näin saat ulkoilusta kivaa/merkittävää ja sinusta tulee se, kenen kanssa kannattaa mennä ulos jne....aika yksinkertainen ketjutapahtuma...Ulos meno pitää olla koiralle kiinnostava (ei stressaava) ja tätä kautta pääset motivoimaan koiraa siihen koulutukseen.....Pääasia että lenkki tapahtuma vaihtelee ja päättyy hyvän fiilikseen. Ei siis pelkkiä "koulutus" lenkkejä..vaan pätkissä mielummin..kannustusta..kannustusta..kan jne...
Viestissä ei tule yhtää esille, että mitä koiran kanssa tehdään. Aina jos koulutus taantuu, niin se on merkki, jostain ja tässä epäilen sen olevan koirapuisto..Se syö mahdollisesti sille koulutuksen kautta kertynyttä itseluottamusta ja nollaa koko asian, kuten jo viitettä on..Lue oma viesti uudestaan ja mene "ytimeen" eli ongelmaan ja tee laskutoimitus.
"ilmoittaa omistavansa minut haukahtamalla."...Ei tapahdu. Kannattaa olla tarkka tulkinnoissa, koska ne muodostavat sen miltä pohalta asioita katselee ja toteuttaa. Koira on tilanteessa, missä sen ei pitäisi olla.Koira ei ole siihen valmis ja on mahdollista että ei tule koskaan olemaankaan. Tässä on koiran historia tausta tärkeä tietää.
Tuossahan on kyse luottamuksesta. Siitä, että koiran vaistopohjainen käytös on vahvempi kuin se koulutuksen tuoma malli. Koulutuksessa tai sen onnistumisessahan on kyse siitä, että koira luottaa ohjaajansa ja ohjaajan kouluttamaan (ymmärrettyy ja sisäistettyyn) malliin enemmän kuin siihen mitä vaistokäytös/ympäristöärsykkeet sitä ohjaisi.
Se mihin tilanteisiin koiraa voi viedä ei määrää ikä, vaan se mihin se on valmis menemään (itsevarmuus ja luottamus) ja mikä ei vaikuta tai ohjaa / muuta koiran käytöstä/ tapoja jne..Ei liian voimakkaisiin kokemuksin ykslötasolla.
Siinä se....ydinKiitos.
Tätä olen tehnytkin, juuri koittanut tehdä lenkistä mieluisen tapahtuman ja sitä kautta huono tapahtumaketju heikkenisi.. ja koira heikommin reagoikin sitä stressaaviin tilanteisiin. Ollaan siis päästy kaikesta muusta yli, mikä oli kammottavaa/hermostuttavaa/pelottavaa ym. jo pienestä pitäen. Ja tätä olen pitänytkin omanani: eli tulevaisuuden voi muuttaa, historia tiedostaa. Hienosti se on kaikkeen muuhun tottunut... Mutta tämä rr muille koirakoille on hankalampi pois karsittava, tässä tilanteessa se ei, niin kuin sanoitkin hyvin; luota ohjaajansa malliin enemmän kuin siihen mitä vaistokäytös/ympäristöärsykkeet sitä ohjaisi.
Tiedän että tässä on varmasti suureksi osaksi kyseessä luottamuksesta, eli koiran luottamuksesta ohjaajaansa.. se käy vähän ristiriidassa sen muun käytöksen kanssa, eli ottaa myös hyvin kontaktia lenkkien aikana ja tunnen olevani kyllä siitä ylpeää lenkin aikana, mikä tuo minulle itsevarmuutta tietysti... aina siihen saakka rr alkaa toisen koirakon kohtaamisessa/ohitustilanteessa. Huomaan kyllä ongelman olevan myös itsessäni, tietysti koira on todella herkkä vaikutuksille, mutta minä olen se josta sen muuttuminen lähtee. Sehän tässä on, että se osoittaa kyllä luottamusta ja kunnioitusta minua kohtaan muuten elämässämme, mutta lenkeillä en ehkä enää osaa olla yhtä vahva enää sitten... senhän se vaistoaa varmasti että kun näen toisen koirakon tulevan vaistomaisesti välähtää ajatus omassa päässäni siitä että en luota siihen että se on räyhääämättä. Huomaan sen että se reagoi todella voimakkaasti minuun, jos saan kylmähermoisesti pidettyä ajatukset poissa ja luotan siihen että kaikki menee hyvin, sen käyttäytyminen on parempaa! Ja jos on sattunut päivän aikana esimerkiksi jotain mistä olen surullinen/pahantuulinen, en tietenkään jaksa skarapa lenkeillämme samalla tavalla. Tämän huomaa heti.
*Olen aika paljon tekemisissä muiden koirien kanssa ja jopa kouluttanut (amatöörinä, en ammatikseni) pois ns. ongelmakäyttäytymistä muiden koirilta.. tässä omassa tapauksessani on joku tunnesidonnainen juttu mihin en enää osaa puuttua. Sanoin *tuon siksi, että tämä koirani todella reagoi ihan eri voimakkuudella tunnetiloihini, kuin koirat mitä aiemmin olen tavannut.
jatkuu... - haukun omistaja
haukun omistaja kirjoitti:
Kiitos.
Tätä olen tehnytkin, juuri koittanut tehdä lenkistä mieluisen tapahtuman ja sitä kautta huono tapahtumaketju heikkenisi.. ja koira heikommin reagoikin sitä stressaaviin tilanteisiin. Ollaan siis päästy kaikesta muusta yli, mikä oli kammottavaa/hermostuttavaa/pelottavaa ym. jo pienestä pitäen. Ja tätä olen pitänytkin omanani: eli tulevaisuuden voi muuttaa, historia tiedostaa. Hienosti se on kaikkeen muuhun tottunut... Mutta tämä rr muille koirakoille on hankalampi pois karsittava, tässä tilanteessa se ei, niin kuin sanoitkin hyvin; luota ohjaajansa malliin enemmän kuin siihen mitä vaistokäytös/ympäristöärsykkeet sitä ohjaisi.
Tiedän että tässä on varmasti suureksi osaksi kyseessä luottamuksesta, eli koiran luottamuksesta ohjaajaansa.. se käy vähän ristiriidassa sen muun käytöksen kanssa, eli ottaa myös hyvin kontaktia lenkkien aikana ja tunnen olevani kyllä siitä ylpeää lenkin aikana, mikä tuo minulle itsevarmuutta tietysti... aina siihen saakka rr alkaa toisen koirakon kohtaamisessa/ohitustilanteessa. Huomaan kyllä ongelman olevan myös itsessäni, tietysti koira on todella herkkä vaikutuksille, mutta minä olen se josta sen muuttuminen lähtee. Sehän tässä on, että se osoittaa kyllä luottamusta ja kunnioitusta minua kohtaan muuten elämässämme, mutta lenkeillä en ehkä enää osaa olla yhtä vahva enää sitten... senhän se vaistoaa varmasti että kun näen toisen koirakon tulevan vaistomaisesti välähtää ajatus omassa päässäni siitä että en luota siihen että se on räyhääämättä. Huomaan sen että se reagoi todella voimakkaasti minuun, jos saan kylmähermoisesti pidettyä ajatukset poissa ja luotan siihen että kaikki menee hyvin, sen käyttäytyminen on parempaa! Ja jos on sattunut päivän aikana esimerkiksi jotain mistä olen surullinen/pahantuulinen, en tietenkään jaksa skarapa lenkeillämme samalla tavalla. Tämän huomaa heti.
*Olen aika paljon tekemisissä muiden koirien kanssa ja jopa kouluttanut (amatöörinä, en ammatikseni) pois ns. ongelmakäyttäytymistä muiden koirilta.. tässä omassa tapauksessani on joku tunnesidonnainen juttu mihin en enää osaa puuttua. Sanoin *tuon siksi, että tämä koirani todella reagoi ihan eri voimakkuudella tunnetiloihini, kuin koirat mitä aiemmin olen tavannut.
jatkuu..."koirapuisto..Se syö mahdollisesti sille koulutuksen kautta kertynyttä itseluottamusta ja nollaa koko asian" -oletko varma? Eli mielestäsi muiden koirien kanssa käyminen sosiaalinen tapahtuminen ei ole hyväksi? Vai tarkoitatko että vasta sitten kun koira on täysin koulutettu, se on valmis tapaamaan muita koiria? -tähän voi mennä hyvin kauan, voi olla ettei se koskaan opi täysin stressittömäksi.. pitäisikö siltä sulkea pois mahdollisuus niihin sosiaalisiin tilanteisiin mitä se tuntuu rakastava? Selvennätkö kun jäi nyt varmasti jotain rivien välistä lukematta minulta?
Kyllä me käydään aina välillä puistossa, se on valtavan iloinen siellä ja leikkii mielensä kylläisyydestä. Samalla näkee siellä tuttuja koirakavereita ja saa vapaana viilettää. Miksi tämä olisi huono asia? Valitettavasti täällä kaupungissa asustaessa ei ole kauheasti mahdollisuuksia missä se saisi luonnossa olla vapaana, mikä nyt varmasti olisi ihanteellisempaa, että vain niiden tuttujen koirakavereiden kanssa leikkisi. Toki käymme sillointällöin kauempana metsikössä ja paikoissa missä se voi olla vapaana, siitä huokuu ihan erilainen energia silloin, se on tavallaan helpottunut. Vapaana oleminen on sille muutenkin paljon helpompaa kuin hihnassa lenkkeily. Tosin kyllä se innostuu hihnastakin kun lenkille lähdetään, ettei se mikään kamala asia sen mielestä ole sekään.
Täytyy koittaa keskittyä tuohon omaan olmukseeni enstistä enemmän... huoh. Koen olevani epäonnistunut ja se ei ole hyvä, koska silloin alan välittää liikaa siitä mitä muut kanssa lenkkeilijät ajattelevat.. vaikka näin ei pitäisi koskaan ajatella, mutta takaraivossa niin kumminkin ajattelen. Siksi siis olen alkanut "vältellä" (tarkottaa että käännyn pois tai siirryn tien toiselle puolelle) näitä mahdollisia rr tilanteita. Tiedosta että ei ole hyväksi.. pitäisi saada kunnon ote koulutuksesta uudestaan. Olen vain menettämässä toivoani. Yksi ihan koulutettu ulkopuolinen kouluttaja sanoi kerran minulle että "ei tuosta koirasta tule ikinä kaupunkilaista, maalle se kuuluu vahtikoiraksi." Se oli ainut kerta kun ulkopuolista apua olen pyytänyt ja ei ollut kovin ammattimaista puhetta ja siihen sen neuvojen kuunteleminen silloin jäikin! Nyt ne on mielessä ne sanat siksi, että poltanko itseni loppuun tällä asialla, miten kauan vielä jaksan, pelkään että luovutan ja jo opitut rippeetkin karisee poies. Koska tilanne on ollut PALJON huonompi. Mietin jopa että pitääkö meidän muuttaa maalle rauhalliseen paikkaan koiran takia, elämä olisi paljon helpompaa. Tämä jo näin kauan jatkuneena kiristää meidän perheemme välejä jollain tasolla, ei voida esimerkiksi lähteäö viettämään yhteistä aikaa lenkkeillen tai ulos, ilman että se menee koiran kouluttamiseksi. Ainoastaan silloin kun paikka on rauhallinen jossa ei ole muita vieraita koiria ja tällaisia paikkojahan ei pahemmin ole! Minun mieleni lannistuu tasan siihen aina kun rr alkaa ja petyn niin itseeni kuin koiraan. -Ja vain tällaiset rauhalliset paikat ovat niitä paikkoja, mitkä eivät ole liian voimakkaita kokemuksia. Jos vain näin kuletamme koiraamme, eihän se ikinä tule oppimaan muuksi.
Kynsin hampain tätä kysyn... vaikka käy ylpeyteni päälle, kun keskenäni ole selviytynyt.. :) Katsoin tuon sinun oman sivustosi, sanot olevasi kouluttaja. Voitko suositella jotain ulkopuolista kouluttajaa jolla on ammattitaitoa ja eilaisia näkemyksiä? --ei pelkkää yhtä tapaa millä kaikki maailman koirat on koulutettava, koska joka koiralla on oma syynsä käytökselleen ja sitä kautta se koulutus pohjautuu.
- Wrennie
Koiralla on syynsä remmirähinään ja ne on tarpeellista ymmärtää. Yleensä ne liittyy siihen hihnan toiseen päähän sekä koiran puolustusviettiin. Koiran mielestä on ihan fiksua puolustaa omistajaansa. Se tarkoittaa hyvää.
Mainitset itse selviä syitä koiran puolustustarpeelle: esim. oman hermostumisesi ja hätääntymisesi. Olet myös kokeillut vaikka mitä, ja siitä välittyy epävarmuutesi tilanteessa.
Mutta kuitenkin toinen juttu on koiran käytöksen hallinnan parantaminen. Asiaa voisi edistää, jos opettelet selkeämpiä johtajuustaitoja. Pevi-tyylin kouluttajat mainostavat, että 90% tapauksista onnistuu, joten miksi et hakeutuisi sellaiseen ongelmakoirakoulutukseen?
Itse olen saanut remmirähinän pois kolinapurkkia käyttäen tosi nopeasti. Mutta se toimii vasta, kun sinulla on riittävä auktoriteetti koiraasi. Siksi en suosittele sitä kokeilemaan ennen kouluttajan tapaamista.- haukun omistaja
Olet ihan oikeassa että alan olla jo epävarma mitä tehdä.. enkä enää luota niin paljon omiin päätösiini, koska ne ei ole tuottaneet tulosta niin kuin aikaisemmin! Ja sehän se vaikuttaa sitte koiraani. Sanotaanko näin, että siksi olen kokeillut useita keinoja, koska ei ole saavutettu tarpeeksi tuloksia.. jos olisin vainyhtä keinoa koittanut käyttää koulutuksessa, luulen että täälläkin kehotettaisiin kaikenmoisiin eri kokeiluihin. Täytynee ottaa enemmän selvää tuosta pevi -jutusta! Kiitos vinkistä!
Itse en tuota kolinapurkkia oikein suosi, ei oikein sovi säikylle koiralle. Mutta onnea jos itse olet sillä tuloksia saanut, meillä se olisi vain lisä pelottelua auktoriteetillä tai ilman :)
- ...
Minusta kuulostaa, että kaipaat vain toisenlaisia kokemuksia tunteaksesi, että koiran kanssa on kivaa ja koiran kanssa onnistuu.
Mitä harrastatte yhdessä lenkkeilyn lisäksi? Lenkkeily ei onnistu, eikä sinusta ole lainkaan kivaa, vaan tuntuu vain stressaavan. Ehkä jossain muussa lajissa löydätte paremmin yhteisen sävelen? Paikkakunnilla erilaiset harrasteseurat järjestävät harjoituksia eri lajeille, valitse niistä jokin joka sinua kiinnostaa ja jossa uskot koirasi pärjäävän (ohessa koira myös siedättyy toisiin) tai sitten ihan kahdestaan alatte harjoitella esim joitain jälkiharjoituksia tms. Kaiva siis teidän yhteistyönne vahvuudet esiin ja hekumoi säännöllisesti useita kertoja viikossa yhdessä tekemisen onnistumisen tunteessa.- haukun omistaja
Taidampa ottaa ihan neuvosta vaarin! Se on varmasti tosiaan mitä itse ainakin tarvitsen, onnistumisia. Niiden avulla saan ehkä ainakin oman mieleni parsittua paremmin, joka auttaa sitten siellä toisaalla missä on hankalaa. Olen jättänyt pois mielestäni monet harrastus mahdollisuudet sen takia että ajatuksena on ollut että kunhan se ensin oppii tuo rr pois että kehtaa mennä sen kanssa ilman muiden tuimia katseita ja kummempia selittelyjä. Taidampa ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä vain rohkeasti, sehä voi tosiaan olla että tämä auttaa meitä myös rr asiassa!
(Aiemmin kommentoinut Canis.Familiaris tosin oli sitä mieltä että ei olisi hyväksi viedä koiraani paikkaan johon se ei ole valmis, monissa harrastuksissahan se juuri joutuisi näihin "stressaaviin" tilanteisiin... olisiko siis parempi unohtaa ja mennä vain johonkin pöpelikköön missä ei ole mahdollisuuksia kohdata vieraita koiria?)
Mielipiteitä on monia ja jokaisen mielestä on oma se oikea. Kerro Canis.Familiaris tarkemmin mielipiteesi niin koitan ymmärtää sinua paremmin. - canis.familiaris
haukun omistaja kirjoitti:
Taidampa ottaa ihan neuvosta vaarin! Se on varmasti tosiaan mitä itse ainakin tarvitsen, onnistumisia. Niiden avulla saan ehkä ainakin oman mieleni parsittua paremmin, joka auttaa sitten siellä toisaalla missä on hankalaa. Olen jättänyt pois mielestäni monet harrastus mahdollisuudet sen takia että ajatuksena on ollut että kunhan se ensin oppii tuo rr pois että kehtaa mennä sen kanssa ilman muiden tuimia katseita ja kummempia selittelyjä. Taidampa ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä vain rohkeasti, sehä voi tosiaan olla että tämä auttaa meitä myös rr asiassa!
(Aiemmin kommentoinut Canis.Familiaris tosin oli sitä mieltä että ei olisi hyväksi viedä koiraani paikkaan johon se ei ole valmis, monissa harrastuksissahan se juuri joutuisi näihin "stressaaviin" tilanteisiin... olisiko siis parempi unohtaa ja mennä vain johonkin pöpelikköön missä ei ole mahdollisuuksia kohdata vieraita koiria?)
Mielipiteitä on monia ja jokaisen mielestä on oma se oikea. Kerro Canis.Familiaris tarkemmin mielipiteesi niin koitan ymmärtää sinua paremmin."Canis.Familiaris tarkemmin mielipiteesi niin koitan ymmärtää sinua paremmin"...älä yritä..hyvin harva ymmärtää..eikä ole tarvekkaan tuoda itseään esille, vain keskustella, jos siltä tuntuu...=}
"Aiemmin kommentoinut Canis.Familiaris tosin oli sitä mieltä että ei olisi hyväksi viedä koiraani paikkaan johon se ei ole valmis, monissa harrastuksissahan se juuri joutuisi näihin "stressaaviin" tilanteisiin"...nyt jo pitäisi hieman tarkemmin lukea, mitä vastataan..Aika iso näkemys ero syntyy jo tästä, että ei nähdää asioita edes samasta perspektiivistä.
Jos et ymmärrä koirapuiston ja koulutuskentän eroa ja niiden erillaisia tehtäväkuvia ja merkitystä, niin lauletaan silloin eri lauluja.
Koirapuisto tilana (hallitsematon) ja tapahtumana on niin uranuksesta, verrattuna ohjattuun tapahtumaan, mikä tähtää koiran parempaan hallittavuuteen, sekä nostaa sen käsittelytaitoa ja luo pohjaa molemminpuoliseen ymmärrykseen.....Ei niitä voi edes verrata, mutta niiden merkitystä ja vaikuttimia pitää ymmärtää..
"Voitko suositella jotain ulkopuolista kouluttajaa jolla on ammattitaitoa ja eilaisia näkemyksiä"...voisin useitakin, mutta ovat kouluttajia ja kädet täynnä.
Jos puhut ongelmakoirakouluttajasta, niin en tunne...Täällä on joissain topiikeissa aina välillä ok-kouluttajia ja sivustoja, jotka palvelujaa tarjoaa.
Välillä voi itse olla niin lähellä itse ongelmaa, että ei näe metsää puilta. Voi olla että nyt on niin. Tilanne ei oikein puhumalla parane, vaan varsin nopeasti näkemällä. Todennäköisesti selviät tunin "maksulla" tai ilman jos menet suoraan johonkin koirayhdistyksen tapahtumaan.. (koulutuskenttä)
Keskustelussa on vaikeaa liian tarkan asian kuvaileminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoitetun sisäistäminen...Siksi näissä "nettivinkeissä" ja keskusteluissa on hyvä pysyä "yleisellä" tasolla ja suuntaa antavissa "vinkeissä"...
p.s
"Kerro Canis.Familiaris"...menee liikaa c.f keskeiseksi..={}
- haukun omistaja
Vastaan vain pikaisesti nyt...
"Jos et ymmärrä koirapuiston ja koulutuskentän eroa ja niiden erillaisia tehtäväkuvia ja merkitystä, niin lauletaan silloin eri lauluja."
-Ei kai eroa voi olla tiedostamatta.
Mietitytti vain miksi viedä koiralta ilo tavata oman eläinkuntansa leikkikavereita. Millä tavalla se on haitaksi sen muulle käyttäytymiselle. Tietysi joku äärimmäistapaus missä joku tohelo tuo koiransa tappelemaan niihin, mutta kyllä meillä ainakin pääsääntöisesti on ollut vain ne samat tutut kaverukset leikkimässä. Jos joku koirista epäilyttää vähääkään, niin silloin parempi pysyä tietysti poissa. - Joobax
En nyt ihan kaikkia vastauksia jaksanut lukea mutta... kerron omista kokemuksista :)
Jos koiralla on purkamatonta energiaa, se purkaa sitä johonkin. Sun tapauksessa muille räyhäämiseen. Jos olen kiireinen, enkä ehdi täyttää koirani tarpeita useampaan päivään perätysten, se alkaa näkyä ensimmäisenä hihnakäyttäytymisessä. Tulee nykimistä, vetämistä, muitten koirien tuijottelua, jopa rähinää. ELI hetimmiten lisäät tekemistä koirasi kanssa. Se tarvitsee lisää tekemistä. Kuten itsekin olet havainnut, että se on helpottuneen oloinen metsälenkin jälkeen ;)
Koira, joka on väsynyt, ei jaksa korvaansa lotkauttaa vastaantulevalle koiralle. Suosittelenkin hakemaan näitä onnistumisen fiiliksiä koiran väsyttämisen jälkeen. Eli menette metsään ja pitkän lenkin jälkeen menette vielä lenkille vilkkaammalle tielle. Ei varmasti jaksa kiinnostua muista koirista samassa määrin.
Harrastuspaikoissa on se hyvä puoli, että muita koiria ei voisi vähempää kiinnostaa sinun koirasi. Samaten kaikki ihmiset ovat välinpitämättömiä. Eli kukaan ei jää tuijottamaan eli uhkaamaan koiraasi ja se voi rentoutua. Mulla oli erittäin innokas koira ja sitä vein paljon katsomaan agilitykisoja ja näyttelyitä, koska siellä kukaan ei antanut vastetta sen remmihepuloinnille, ja pikkuhiljaa se jäi pois ja se alkoi keskittyä minuun, koska muitten kanssa ei tapahdu mitään...
CF on täällä aika paljon toitottanut sitä, että kaikki lähtee liikkeelle koiran perustarpeitten täyttämisestä, ja suurin osa oireista johtuu siitä, ettei niitä perustarpeita ole täytetty. En voisi olla enempää samaa mieltä! Väsynyt koira on tyytyväinen koira! Tyytyväisellä koiralla ei ole tarvetta tehdä mitään ylimääräistä.- haukun omistaja
"CF on täällä aika paljon toitottanut sitä, että kaikki lähtee liikkeelle koiran perustarpeitten täyttämisestä, ja suurin osa oireista johtuu siitä, ettei niitä perustarpeita ole täytetty. En voisi olla enempää samaa mieltä! Väsynyt koira on tyytyväinen koira! Tyytyväisellä koiralla ei ole tarvetta tehdä mitään ylimääräistä."
-En voisi itsekkään enempää samaa mieltä :)
Perustarpeet on kyllä muilta osin kunnossa meilläkin. Ja tuo metsälenkki-väsytys kikka on itseasiassa meillä ollutkin aina käytössä, tai siis aina kun mahdollista. Mutta niinku varmaan ymmärrät, ihan joka lenkkiä ennen ei vaan ole mahdollisuutta. Mutta tosi hyvä pointti, kiitos siitä :) Ikävä kyllä tämän haukun kohdalla väsytystaktiikka ei vie hermostuneisuutta pois rr -tilanteissa, oli se miten väsynyt tahansa.
Sanot että veit oman koirasi katsomaan a-kisoja ja näyttelyitä. Kiva että teille siitä oli apua! Mekin ollaan käyty vastaavanlaisissa tapahtumissa muutamia kertoja ja siellä haukkuni käyttäytyy kyllä hyvin/ ei räyhää. Uskoisin että ottaa tavallaan "mallia" muista lajitovereistaan, näinhän koirat laumassa käyttäytyvät. Sama juttu jos on paljon ihmisiä ja siellä sattuu olemaan muita koirakkoja myös silloin käyttäytyminen hyvin erilaista kuin lenkeillä jossa siis räyhätään vastaantuleville koirakoille :/
En tiedä sitten olisiko apua jos alkaisi ramppaamaan oikein urakalla kaikenmoisissa tapahtumissa... siirtysikö se sama käyttäytyminen myös lenkkipoluille, tietysti muun koulutuksen ohessa.
Kiitos kumminkin vastauksestasi.. jään pohtimaan tätä asiaa :) - Eläinkouluttaja C.
haukun omistaja kirjoitti:
"CF on täällä aika paljon toitottanut sitä, että kaikki lähtee liikkeelle koiran perustarpeitten täyttämisestä, ja suurin osa oireista johtuu siitä, ettei niitä perustarpeita ole täytetty. En voisi olla enempää samaa mieltä! Väsynyt koira on tyytyväinen koira! Tyytyväisellä koiralla ei ole tarvetta tehdä mitään ylimääräistä."
-En voisi itsekkään enempää samaa mieltä :)
Perustarpeet on kyllä muilta osin kunnossa meilläkin. Ja tuo metsälenkki-väsytys kikka on itseasiassa meillä ollutkin aina käytössä, tai siis aina kun mahdollista. Mutta niinku varmaan ymmärrät, ihan joka lenkkiä ennen ei vaan ole mahdollisuutta. Mutta tosi hyvä pointti, kiitos siitä :) Ikävä kyllä tämän haukun kohdalla väsytystaktiikka ei vie hermostuneisuutta pois rr -tilanteissa, oli se miten väsynyt tahansa.
Sanot että veit oman koirasi katsomaan a-kisoja ja näyttelyitä. Kiva että teille siitä oli apua! Mekin ollaan käyty vastaavanlaisissa tapahtumissa muutamia kertoja ja siellä haukkuni käyttäytyy kyllä hyvin/ ei räyhää. Uskoisin että ottaa tavallaan "mallia" muista lajitovereistaan, näinhän koirat laumassa käyttäytyvät. Sama juttu jos on paljon ihmisiä ja siellä sattuu olemaan muita koirakkoja myös silloin käyttäytyminen hyvin erilaista kuin lenkeillä jossa siis räyhätään vastaantuleville koirakoille :/
En tiedä sitten olisiko apua jos alkaisi ramppaamaan oikein urakalla kaikenmoisissa tapahtumissa... siirtysikö se sama käyttäytyminen myös lenkkipoluille, tietysti muun koulutuksen ohessa.
Kiitos kumminkin vastauksestasi.. jään pohtimaan tätä asiaa :)Toinen vinkki voisi ollaan että kävelyillä olisi mukana mallikkaasti käyttäytyvä koirakko josta koirasi voisi ottaa esimerkkiä :) Eritoten epävarmuuttaan ärräävä koira voi tuntea olonsa mukavammaksi jos toinen koira on rauhallinen ja luotettava ohituksissa.
- Joobax
haukun omistaja kirjoitti:
"CF on täällä aika paljon toitottanut sitä, että kaikki lähtee liikkeelle koiran perustarpeitten täyttämisestä, ja suurin osa oireista johtuu siitä, ettei niitä perustarpeita ole täytetty. En voisi olla enempää samaa mieltä! Väsynyt koira on tyytyväinen koira! Tyytyväisellä koiralla ei ole tarvetta tehdä mitään ylimääräistä."
-En voisi itsekkään enempää samaa mieltä :)
Perustarpeet on kyllä muilta osin kunnossa meilläkin. Ja tuo metsälenkki-väsytys kikka on itseasiassa meillä ollutkin aina käytössä, tai siis aina kun mahdollista. Mutta niinku varmaan ymmärrät, ihan joka lenkkiä ennen ei vaan ole mahdollisuutta. Mutta tosi hyvä pointti, kiitos siitä :) Ikävä kyllä tämän haukun kohdalla väsytystaktiikka ei vie hermostuneisuutta pois rr -tilanteissa, oli se miten väsynyt tahansa.
Sanot että veit oman koirasi katsomaan a-kisoja ja näyttelyitä. Kiva että teille siitä oli apua! Mekin ollaan käyty vastaavanlaisissa tapahtumissa muutamia kertoja ja siellä haukkuni käyttäytyy kyllä hyvin/ ei räyhää. Uskoisin että ottaa tavallaan "mallia" muista lajitovereistaan, näinhän koirat laumassa käyttäytyvät. Sama juttu jos on paljon ihmisiä ja siellä sattuu olemaan muita koirakkoja myös silloin käyttäytyminen hyvin erilaista kuin lenkeillä jossa siis räyhätään vastaantuleville koirakoille :/
En tiedä sitten olisiko apua jos alkaisi ramppaamaan oikein urakalla kaikenmoisissa tapahtumissa... siirtysikö se sama käyttäytyminen myös lenkkipoluille, tietysti muun koulutuksen ohessa.
Kiitos kumminkin vastauksestasi.. jään pohtimaan tätä asiaa :)Muutos ei tapahdu hetkessä. Ymmärsin, ettei teillä ole nyt mitään harrastusta koiran kanssa? Työn tekeminen kuuluu myös koiran perustarpeisiin, ei pelkkä liikunnan määrä. Aktiivista energian purkamista ja siihen paneutumista vähintään kuukausi niin muutosta koiran yleisessä energiatasossa pitäisi alkaa näkyä. Eikä se tarkoita, että pitäisi mennä metsään joka lenkillä ;) Samaan syssyyn näitä Eläinkouluttaja C:n ehdottamia yhteislenkkejä tasaisen hyvinkäyttäytyvän koiran kanssa kannattaa harkita. Eipä tullutkaan toisen koiran tuki heti mieleen, mutta apua voisi saada jo ihan siitäkin. Jos räyhääminen on enemmän epävarmuutta, niin se ei välttis sitten johdukaan liiasta energiasta. Vaikia sanoa näin näkemättä. Tekemällä koiran kanssa enemmän ei kuitenkaan ainakaan haittaa tee :) Sanotaan että puolen tunnin nenä- tai muu aivotyöskentely vastaa parin tunnin hihnalenkkiä..
haukun omistaja kirjoitti:
"CF on täällä aika paljon toitottanut sitä, että kaikki lähtee liikkeelle koiran perustarpeitten täyttämisestä, ja suurin osa oireista johtuu siitä, ettei niitä perustarpeita ole täytetty. En voisi olla enempää samaa mieltä! Väsynyt koira on tyytyväinen koira! Tyytyväisellä koiralla ei ole tarvetta tehdä mitään ylimääräistä."
-En voisi itsekkään enempää samaa mieltä :)
Perustarpeet on kyllä muilta osin kunnossa meilläkin. Ja tuo metsälenkki-väsytys kikka on itseasiassa meillä ollutkin aina käytössä, tai siis aina kun mahdollista. Mutta niinku varmaan ymmärrät, ihan joka lenkkiä ennen ei vaan ole mahdollisuutta. Mutta tosi hyvä pointti, kiitos siitä :) Ikävä kyllä tämän haukun kohdalla väsytystaktiikka ei vie hermostuneisuutta pois rr -tilanteissa, oli se miten väsynyt tahansa.
Sanot että veit oman koirasi katsomaan a-kisoja ja näyttelyitä. Kiva että teille siitä oli apua! Mekin ollaan käyty vastaavanlaisissa tapahtumissa muutamia kertoja ja siellä haukkuni käyttäytyy kyllä hyvin/ ei räyhää. Uskoisin että ottaa tavallaan "mallia" muista lajitovereistaan, näinhän koirat laumassa käyttäytyvät. Sama juttu jos on paljon ihmisiä ja siellä sattuu olemaan muita koirakkoja myös silloin käyttäytyminen hyvin erilaista kuin lenkeillä jossa siis räyhätään vastaantuleville koirakoille :/
En tiedä sitten olisiko apua jos alkaisi ramppaamaan oikein urakalla kaikenmoisissa tapahtumissa... siirtysikö se sama käyttäytyminen myös lenkkipoluille, tietysti muun koulutuksen ohessa.
Kiitos kumminkin vastauksestasi.. jään pohtimaan tätä asiaa :)" ...ja siellä haukkuni käyttäytyy hyvin..."
Noh,yleisemmin syy kuitenkin on hyvin käytökseen se,että liikaa ärsykkeitä,koiralla ei ole kanttia räyhätä.Eli epävarma koira.Varma koira taas uskaltaa räyhätä täysin paikasta ja ärsykkeistä riippumatta.
Toisaalta ihan hyvä noita on käyttää hyväkseen,mutta se pitää myös käyttää opetustilanteena.Pelkkä oleminen ei useastikkaan riitä.
Eli siihen pitää yhdistää koulutus.Tässä tapauksessa palkitaan siitä,että koira on kunnolla.Mieluiten niin,että kun huomaa,että koira on rauhallisimmillaan,niin siitä mielentilasta palkitaan.Siitä muitten lähellä ym.
Tuo toisen käyttäminen mukana(hyvin käyttäytyvän) on joillekkin ihan hyvä apu osaltaan myös.Tosin hyvin yksilöllistä.Parhaiten sen toimii,kun se toinen koira olisi ns.johtavammassa asemassa räyhääjään nähden.Eli koira ottaa paremmin oppia koirasta,jota se ns.kunnioittaa.
Muuten vaan lyht vastaus,itse aloitukseen,koska monista samanlaisista ketjuista voi mielipiteitä lukea ;) ja c.f on pitkälti jo kertonut (muutkin hyviä pointteja).
Eli ihan kuin kaikessa muussakin,koira OPETETAAN ihan A:sta alkaen kunnolla,motivoidaan ja myös vaaditaan.
Ongelmissa otetaan joku kunnon tapa,harjoitellaan riittävän kauan,siedätetään.
Itse ollaan aina rauhallisia,motivoivia ja määrätietoisia.Ja mikä tärkeintä myös,loogisia sitä koiraa kohtaan,ja ihan koko perhe.
Paljon kivoja tekemistä,yhteistä harrastusta,johon koira saa purkaa tarmoaan(niin fyysistä kuin psyykkistä),mikä kehittää kuunteluyhteyttä ja kunnioitusta omistajaan.
Tuossa edellisessä viestissäni sanoinkin mielipiteeni koskien muitten koirien kanssa olemista yleensäkin.- haukun omistaja
Joobax kirjoitti:
Muutos ei tapahdu hetkessä. Ymmärsin, ettei teillä ole nyt mitään harrastusta koiran kanssa? Työn tekeminen kuuluu myös koiran perustarpeisiin, ei pelkkä liikunnan määrä. Aktiivista energian purkamista ja siihen paneutumista vähintään kuukausi niin muutosta koiran yleisessä energiatasossa pitäisi alkaa näkyä. Eikä se tarkoita, että pitäisi mennä metsään joka lenkillä ;) Samaan syssyyn näitä Eläinkouluttaja C:n ehdottamia yhteislenkkejä tasaisen hyvinkäyttäytyvän koiran kanssa kannattaa harkita. Eipä tullutkaan toisen koiran tuki heti mieleen, mutta apua voisi saada jo ihan siitäkin. Jos räyhääminen on enemmän epävarmuutta, niin se ei välttis sitten johdukaan liiasta energiasta. Vaikia sanoa näin näkemättä. Tekemällä koiran kanssa enemmän ei kuitenkaan ainakaan haittaa tee :) Sanotaan että puolen tunnin nenä- tai muu aivotyöskentely vastaa parin tunnin hihnalenkkiä..
No joo ymmärsit ihan oikein, kyllä meillä toki niitä tavallisia etsimis ja muuta aivotyöskentely harrastuksia on, niitä tehdään päivittäin ihan kaikkien iloksi :) Kun on vielä kyseessä virikkeitä kaipaava koira, (ei niinkään turhauttavan energian purkamisen vuoksi) siitä näkee miten se nauttii aivojumpasta. Mutta ei mitään virallista harrastusta, mihin erikseen lähdetään rutiininomaisesti. Ja siinä olet aivan oikeilla jäljillä myös, ettei rr ole energian purkamista vaan ennemmin epävarmuutta... siihen ei niinkään juoksutukset vaikuta siinä määrin kun turhautuneella koiralla, mutta silti tätä keinoa käytetään aina kun mahdollista, koska vaikkei siinä turhautuneisuus ole pääasiassa, niin kyllä siitä hyötyä silti varmasti on. :)
Joo, täytyykin koittaa tuota "tasapainoinen koirakko" -metodia.On meillä toki ollutkin lenkkikavereita tässä vuosien varrella, muttei se kyllä ole näkynyt käytöskessämme... ehkä jos saisin vaikka useamman koirakon kerralla kasattua yhteen! Kiitos vinkeistä! Ja täytyy koittaa panostaa tuohon älylliseen toimintaan entistä enemmän myös. - Joobax
haukun omistaja kirjoitti:
No joo ymmärsit ihan oikein, kyllä meillä toki niitä tavallisia etsimis ja muuta aivotyöskentely harrastuksia on, niitä tehdään päivittäin ihan kaikkien iloksi :) Kun on vielä kyseessä virikkeitä kaipaava koira, (ei niinkään turhauttavan energian purkamisen vuoksi) siitä näkee miten se nauttii aivojumpasta. Mutta ei mitään virallista harrastusta, mihin erikseen lähdetään rutiininomaisesti. Ja siinä olet aivan oikeilla jäljillä myös, ettei rr ole energian purkamista vaan ennemmin epävarmuutta... siihen ei niinkään juoksutukset vaikuta siinä määrin kun turhautuneella koiralla, mutta silti tätä keinoa käytetään aina kun mahdollista, koska vaikkei siinä turhautuneisuus ole pääasiassa, niin kyllä siitä hyötyä silti varmasti on. :)
Joo, täytyykin koittaa tuota "tasapainoinen koirakko" -metodia.On meillä toki ollutkin lenkkikavereita tässä vuosien varrella, muttei se kyllä ole näkynyt käytöskessämme... ehkä jos saisin vaikka useamman koirakon kerralla kasattua yhteen! Kiitos vinkeistä! Ja täytyy koittaa panostaa tuohon älylliseen toimintaan entistä enemmän myös.Ei sillä niin väliä ole, onko varsinaisia harrastuksia. Jotain rutiininomaisesti tehtävää pitäisi kuitenkin olla, jonka vaikeustaso kasvaa koiran kehittyessä. Jo opittujen temppujen toisto ei kuluta koiraa samoin kuin uuden oppiminen. Silläpä nuo säännölliset jossain käytävät kurssit ja harrastukset ovat niin hyviä, kun treenejä on säännöllisesti ja tehtävät vaikeutuvat tasaisesti kehityksen mukaan. Ilman säännöllistä ohjausta voi käydä niin, että tulee hiukan sokeaksi koiran osaamiselle eikä huomaa vaatia koiralta enemmän..jää vain toistamaan samaa. Tai tuhauttaa koiran vaatimalla yhtäkkiä liikaa.
Mut tää ei enää liittynyt alkup. aiheeseen :) - ...
Joobax kirjoitti:
Ei sillä niin väliä ole, onko varsinaisia harrastuksia. Jotain rutiininomaisesti tehtävää pitäisi kuitenkin olla, jonka vaikeustaso kasvaa koiran kehittyessä. Jo opittujen temppujen toisto ei kuluta koiraa samoin kuin uuden oppiminen. Silläpä nuo säännölliset jossain käytävät kurssit ja harrastukset ovat niin hyviä, kun treenejä on säännöllisesti ja tehtävät vaikeutuvat tasaisesti kehityksen mukaan. Ilman säännöllistä ohjausta voi käydä niin, että tulee hiukan sokeaksi koiran osaamiselle eikä huomaa vaatia koiralta enemmän..jää vain toistamaan samaa. Tai tuhauttaa koiran vaatimalla yhtäkkiä liikaa.
Mut tää ei enää liittynyt alkup. aiheeseen :)Ei niin hirveästi todella liity alkuperäiseen enää, mutta annoit herkullisen syötin.
Olen huomannut monesti, jopa omista koiristani, että harrastamisesta tulee ohjaajalle pakkomielle, juuri tuosta koko ajan uuden oppimisesta. Se syö koiralta motivaation täydellisesti. Jokainen harrastaja muistaa, että kun aloitetaan uusi harrastus koira on yhtä into piukealla kuin ohjaaja, ensimmäiset kuukaudet se kiljuu jo hyvissä ajoin autossa kun käännytään sille tutulle kentälle johtavalle tielle... Menee kuukausia tai vuosia ja koiraa ei enää nappaa yhtään, tuntuu, että siitä on vastenmielistä tulla kentälle... Tällöin ollaan siinä pisteessä, että koiralta on vaadittu liikaa; opetettu koko ajan vain uutta ja uutta, eikä siinä osaamisen onnen tunteessa muisteta hehkutella. Silloin ohjaajan pitää ottaa järki käteen ja muistaa palkita koira jo pelkästä istumaan menosta, vaikkakin koira osaa suorittaa jo kymmenen minuutin askel- ja toimintokuvion istumaan menemisen päälle, joka kerta ei siis pidä vaatia kuvioon uutta osioita... "Vaikka koirani on tottelevaisuusvalio, se saa palkkiota välillä pelkästä tassun antamisesta, vaikka osaa suorittaa monen minuutin pituisen erikoisoittaja luokan kuvion" -tyylillä pidetään koiralla motivatioita yllä oppimiseen, ei siis todella pelkällä uuden oppimisella.
Koiran motivaation ylläpitäminen on tietenkin yksilöllistä, joten kikkailu ohjaajana välissä on vaikeaa, eikä varmasti mitään nyrkkisääntöä ole. Mutta esim itse olen elänyt koiran motivaation täydellisen lopahtamisen kauden ja siitä kesti kuitenkin useamman vuoden nousta ylös, kun koira koki koko tokon täysin p*skaksi touhuksi. Sen jälkeen olen kyseiselle koiralle joutunut opettamaan paljon yksinkertaisia temppuja, kuten kieri, ympäri, kuollut, tervehdys jne, jotka aina väliin kevennykseksi, helpoiksi onnistumisiksi, kun koira alkaa pähyillä ympärilleen tympääntyneen oloisena. Olen yrittänyt pitää rytmiä; vähintään kymmenen helppoa motivoivaa (varmasti onnistuvaa) harjoitusta väliin ja sitten taas yksi jossa pyritään etenemään taidoissa... - Joobax
... kirjoitti:
Ei niin hirveästi todella liity alkuperäiseen enää, mutta annoit herkullisen syötin.
Olen huomannut monesti, jopa omista koiristani, että harrastamisesta tulee ohjaajalle pakkomielle, juuri tuosta koko ajan uuden oppimisesta. Se syö koiralta motivaation täydellisesti. Jokainen harrastaja muistaa, että kun aloitetaan uusi harrastus koira on yhtä into piukealla kuin ohjaaja, ensimmäiset kuukaudet se kiljuu jo hyvissä ajoin autossa kun käännytään sille tutulle kentälle johtavalle tielle... Menee kuukausia tai vuosia ja koiraa ei enää nappaa yhtään, tuntuu, että siitä on vastenmielistä tulla kentälle... Tällöin ollaan siinä pisteessä, että koiralta on vaadittu liikaa; opetettu koko ajan vain uutta ja uutta, eikä siinä osaamisen onnen tunteessa muisteta hehkutella. Silloin ohjaajan pitää ottaa järki käteen ja muistaa palkita koira jo pelkästä istumaan menosta, vaikkakin koira osaa suorittaa jo kymmenen minuutin askel- ja toimintokuvion istumaan menemisen päälle, joka kerta ei siis pidä vaatia kuvioon uutta osioita... "Vaikka koirani on tottelevaisuusvalio, se saa palkkiota välillä pelkästä tassun antamisesta, vaikka osaa suorittaa monen minuutin pituisen erikoisoittaja luokan kuvion" -tyylillä pidetään koiralla motivatioita yllä oppimiseen, ei siis todella pelkällä uuden oppimisella.
Koiran motivaation ylläpitäminen on tietenkin yksilöllistä, joten kikkailu ohjaajana välissä on vaikeaa, eikä varmasti mitään nyrkkisääntöä ole. Mutta esim itse olen elänyt koiran motivaation täydellisen lopahtamisen kauden ja siitä kesti kuitenkin useamman vuoden nousta ylös, kun koira koki koko tokon täysin p*skaksi touhuksi. Sen jälkeen olen kyseiselle koiralle joutunut opettamaan paljon yksinkertaisia temppuja, kuten kieri, ympäri, kuollut, tervehdys jne, jotka aina väliin kevennykseksi, helpoiksi onnistumisiksi, kun koira alkaa pähyillä ympärilleen tympääntyneen oloisena. Olen yrittänyt pitää rytmiä; vähintään kymmenen helppoa motivoivaa (varmasti onnistuvaa) harjoitusta väliin ja sitten taas yksi jossa pyritään etenemään taidoissa...Treenisessio pitää lopettaa AINA onnistumiseen ja silloin, kun koira haluaisi vielä jatkaa treeniä ja on ihan täpinöissään.
Treenin pitäisi olla sen tasoista, että koira ei juuri epäonnistu kahdesti peräkkäin, eikä todellakaan ikinä missään milloinkaan kolmesti peräkkäin. Silloin tasoa on nostettu ihan liikaa kerralla. Jos koira epäonnistuu, tasoa lasketaan hieman ja yritetään heti perään uudestaan, jotta saadaan sieltä se onnistuminen.
Ja tuo temppujen vaihtelevuus, joo. Pitäähän sitä vanhaa jo opittuakin pitää yllä. Ihan arkikäytöksessäkin on ihan hyvä palkata koiraa vaikka kauniista ohituksesta tai kun se tassuttelee nätisti, vaikka se olisi ihan arkipäivää :)
Mulla on harrastusten alottamisen kanssa käynyt kyllä ihan toisinpäin tuolla pentuajoilla, että koiraa ei voisi vähempää kiinnostaa se tekeminen siellä, mutta pikkuhiljaa syttyi siihen. Tuo olis paaaaaljon mieluummin juoksennellut muitten kanssa ;P Nyt aikuisiällä uusien harrastusten aloitus on helpompaa, kun se haluaa tehdä ohjaajan kanssa mielellään, eikä se ympäristö enää niin kiinnosta. Motivointi on kohdallaan. Toivottavasti pysyykin tuollaisena :) - ...
Joobax kirjoitti:
Treenisessio pitää lopettaa AINA onnistumiseen ja silloin, kun koira haluaisi vielä jatkaa treeniä ja on ihan täpinöissään.
Treenin pitäisi olla sen tasoista, että koira ei juuri epäonnistu kahdesti peräkkäin, eikä todellakaan ikinä missään milloinkaan kolmesti peräkkäin. Silloin tasoa on nostettu ihan liikaa kerralla. Jos koira epäonnistuu, tasoa lasketaan hieman ja yritetään heti perään uudestaan, jotta saadaan sieltä se onnistuminen.
Ja tuo temppujen vaihtelevuus, joo. Pitäähän sitä vanhaa jo opittuakin pitää yllä. Ihan arkikäytöksessäkin on ihan hyvä palkata koiraa vaikka kauniista ohituksesta tai kun se tassuttelee nätisti, vaikka se olisi ihan arkipäivää :)
Mulla on harrastusten alottamisen kanssa käynyt kyllä ihan toisinpäin tuolla pentuajoilla, että koiraa ei voisi vähempää kiinnostaa se tekeminen siellä, mutta pikkuhiljaa syttyi siihen. Tuo olis paaaaaljon mieluummin juoksennellut muitten kanssa ;P Nyt aikuisiällä uusien harrastusten aloitus on helpompaa, kun se haluaa tehdä ohjaajan kanssa mielellään, eikä se ympäristö enää niin kiinnosta. Motivointi on kohdallaan. Toivottavasti pysyykin tuollaisena :)Meillä taas harjoitukset eivät koskaan epäonnsitu, vaan koiralla ja minulla saattaa olla vain eri näkemys harjoituksen lopputuloksesta....
Eikun oikeasti. En ymmärrä mitä mieltä olisi harjoitella epäonnistumisia, eihän niistä mitään kai opi... Ensin leikin tai muun motivoinnin avulla testataan, että koira kykenee suorittamaan odotetun toiminnon, sitten se toiminto tehdään koiralle kannattavaksi ja sitten vasta aletaan odottamaan koiralta sen tekemistä, mahdollisuutta epäonnistua ei ole.
Millaista tarkoitat epäonnistuneella harjoituksella? - Joobax
... kirjoitti:
Meillä taas harjoitukset eivät koskaan epäonnsitu, vaan koiralla ja minulla saattaa olla vain eri näkemys harjoituksen lopputuloksesta....
Eikun oikeasti. En ymmärrä mitä mieltä olisi harjoitella epäonnistumisia, eihän niistä mitään kai opi... Ensin leikin tai muun motivoinnin avulla testataan, että koira kykenee suorittamaan odotetun toiminnon, sitten se toiminto tehdään koiralle kannattavaksi ja sitten vasta aletaan odottamaan koiralta sen tekemistä, mahdollisuutta epäonnistua ei ole.
Millaista tarkoitat epäonnistuneella harjoituksella?Esimerkki. Koira lähetetään metsään etsimään maalimiestä, mutta ei löydä hajua ja lähtee hortoilemaan ihan väärään suuntaan. Siinä on epäonnistunut lähtö. Ei muuta ku koira takaisin ja uutta yritystä kenties jollain helpotuksella.
Ei niitä epäonnistumisia kannatakaan harjotella :D vaan joukkoon niitä mahtuu siltikin, kun lisätään haastetta.
- Muffinituunissa
Itse olin reilu kuukaus sitten jo epätoivon partaalla tuon teinari-uroksen kanssa. Lenkille lähtö nostatti jo verenpaineita ja stressasin monta tuntia jo ennen lenkkiä että "kohta pitäisi lähteä, voi ei..kamalaa,apua". Koira siis HYÖKKI raivokkaasti kaikkea liikkuvaa kohti! SIIS KAIKKEA!
Olemme kokeilleet selätykset, tökkimiset, kunnon fyysiset poskiottet yms muut vanhanajankeinot mitä on vaan tyrkytetty "kun on noin vahvatahtonen rotikka uros". Sitten päätin, että hitot! Mä otan kasan nameja lenkille enkä ruoki koiraa ollenkaa, eli saa ansaita naminsa tottelemalla! Ennenhän se ei siis edes välittänyt nameista tai mistään, kunnes jätin antamatta ruoan kupista.
Annoin koiralle joka kontaktista namin, oli se sitten itseotettu tai kun minä kutsuin sitä nimeltä: pää kääntyy minuunpäin- heitin namin. Saatoin lenkin aikana syöttää yli puolilitraa nappuloita koiralle. Ekana siis opettelimme ihan kontaktiin (tässä vaiheessa en odottanut täydellistä silmäkontaktia vaan riitti että koira ihan katsoi minuunpäin), siitä aloimme treenailla istumista,maahanmenoa, paikkaa ja liikkeestä maahanjääntiä. Aivotoimintaa annon myös enemmän. Saatan piilotella vieläkin sillontällöin johonkin sopiviin koloihin/puskiin yms jotain minulle kuuluvia esineita yhdessä namien kanssa ja koira saa etsiä niitä.
Muutamia ihan ok koiranohituksia on ollut viimeaikoina. Koiraa häiritään esim koulutuspatukan kanssa rempomiseen ja toinen koira saa mennä ohi hyvänmatkan päästä tai sitten jos jossain pihassa räksyää koira, niin me ohitamme samalla tyylillä. Nyt onkin muutama kriittinen paikka, joissa koirat räksyttää aidan takana, päästy ohittamaan ihan pienellä karvojenpörhistelyllä ja pöhinällä.
Jos kierrokset nousee, me vain jäämme seisomaan emmekä liiku ennen kuin koira on rauhoittunut. Ideana oisi opetella koiran kanssa rauhottumista toisia koiria nähdessä. Koirani kuitenkin on sosiaalinen tapaus, en itse vaan ollut tarpeeksi paneutunut siihen miten hihnassa ylipäätään kohdataan toisia kanssaeläjiä ja miten se tehdään OIKEIN. Oma moka.
Nyt reilu kuukausi myöhemmin olemme voittaneet jo n.75-80% ongelmistamme. Ainoita ongelmia on enää koirienohitukset, mutta vahva tunne on, että kesän aikana niistäkin päästään.
Ei kun lenkille!- muffinituunissa
Unohtui lisätä, että lenkkeilemme lähes joka pvä kolmen kääpiörotuisen koiran seurana ja koirani ei niistä ole moksiskaan vaikka jaloissa kävelisivät.. Mutta silti tämä ei ole helpottanut toisien koirien ohitusta.
Testailimme jopa käyttää yhtä näistä kääpiöistä "häiriötekijänä" kun tokoiltiin. Eli kaverini talutti koiraansa ihan liki omaani, edestä takaa sivulta jne.. Koirani ei korvaansa lotkauttanut vaan oli kiinnostunut minusta. Koirallanihan ikää on vasta 15kk. - haukun omistaja
Onnea onnistumiselle, tuntuu varmasti hyvältä! :) Siitä se sitte lähtee... toivottavasti meillä kans lähtee nyt parempaan suuntaan taas. Tilanne ainakin vaikuttaa jo lupaavalta. Ja itseasiassa myös namien kanssa!!
- _suffeli_
Kun pysähdyt koiran kanssa, vaadi myös silloin kontaktia. Älä anna missään nimessä tuijotella korvat pystyssä vastaantulevia koiria, vaikka koira istuisi paikoillaan.
- haukun omistaja
Uskon että kaikki tätä taktiikkaa koulutuskeinona käyttävät nimenomaan tähän pyrkivätkin. Ja tätähän siinä harjoitellaan. Sitten kun ollaan jo tässä vaiheessa että koira jo ottaa kontaktin ohjaajaansa vaikka siinä istuessaan sitten, kun muu koirakko menee ohi, ollaan jo hyvällä mallilla! Mutta toki kannattaa huomioida ettei palkitse koiraa vaikka se istuu siinä, jos se sattuu juuri tuijottamaan "agressiivisesti". Tällöinhän sitä rohkaistaan toimimaan juuri siinä mitä se tekee.
- assasasasaasas
Juurikin tuon takia en annan ukolleni koiraa muuten kuin takapihalle kusetettavaksi!
En halua että hän pilaa sen että olen päässyt hyvin alulle koirani koulutuksessa.- haukun omistaja
Joo saman asian kanssa painin myös... mutta entä sitten kun on semmonen tilanne, että et vaan itse pysty käyttämään ja silloin on pakko antaa puolison käyttää... Olen nyt ottanu oman mieheni mukaan joillekkin lenkeille ja toitottanut kaikki mitä se saa tehdä ja mitä ei, kun se käyttää. Mutta se pelko *p..ssä kumminki että oma koulutus menee hukkaan. Ja huomaan kyllä eron heti koirassa kun hän on sitä käyttänyt, kun sitten itse menen seuraavalla kerralla. Kun ei vain tajua hän että miten pienistä* asioista se on kiinni mitä tekee. Sais vain ymmärtämään jotenkin, että ei se koiran vika ole miten se käyttyäytyy... tuntuu vaan ettei se tahdo mennä kaaliin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal1224760Veli Sofia teki urosmehiläisen työn
Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa43384Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no1263190Hjallis Harkimon, 72, Jasmine-rakas, 37, paljastaa suhteen alusta: "Vähän..."
Liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo ja tuottaja-juontaja Jasmine Pajari ovat pariskunta. He asuvat yhdessä Sipooss262627Unisex-vessat
Ahdistaa. Miksi kaikki pitää tasapäistää tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan sukupuolien erilaisu732343Jutta Larm, 52, haluaa kumota tämän piintyneen ikämyytin
Oletko samaa mieltä? Jutta Larm on 52-vuotias ja tehnyt pitkän uran yrittäjänä. Hän haluaa kumota tämän piintyneen ikämy181779Henri Alen tilittää yllättäen Vappu Pimiän uudesta MasterChef -pestistä: "Vaikka hän ei..."
Vappu Pimiä on uusi MasterChef Suomi -tuomari. Hän liittyi uudella MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoo91384Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista
Olen huomannut tuttavapiirissäni ihmisiä, joilla on mt-diagnooseja. Sen sijaan, että millekään asialle yritettäisiin teh1171255Minkä kouluarvosanan 4-10 annat Beck-leffoille?
Vähiin käy ennen kuin loppuu... Beck-elokuvia on tullut tv:stä jopa 2-3 viikossa. Nyt leffojen esitystiheys on muuttunut91233Jäit kiinni siitä
että katselet minua. Käänsin pääni, minäkin etsin sinua, ja meidän katseemme kohtasivat. Eikä se haittaa - molemmat ky41128