Koira kouluttaa koiraa

76

381

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hittolainen!!!!

      No katohan perhanaa! Noin se televisio turmelee jo koiratkin, eikä enää pelkästään lapsia ja nuoria... Kyllähän tuo nyt on täysin luonnonvastaista käytöstä koirille, ja kukaan ei ole koskaan aiemmin nähnyt koiran tekevän mitään tuon kaltaista! Siis kaataa kyljelleen, alistaa, näykkii kaulanahkoista.... Eihän koirat tee sellaista toisilleen, eikä sellaista ymmärrä, EI!! Uusimmat tutkimuksetkin sen jo kertovat, että koirat eivät dominoi toisiaan, ja tuolla tavalla käyttäydy... Kyllä nyt on sesse pilalle mennyt, kun on annettu telkkaria katsoa ja luonnottomia ja vääriä käytösmalleja sieltä oppia... Toisaalta tuo on taas yksi osoitus koiran älykkyydestä ja oppivaisuudesta, että jo televisiostakin asioita ihan itsekseen oppivat. ;)

      • 242424

        Munkin koiraa yks kisko kaulanahasta tuolla koirapuistossa ja sais pikku koira olla kiitollinen että mun koira on kärsivällinen ja jättää tommoset dominat huomioitta. Muuten ois kyllä pienemmälle käyny huonosti, jos mun koira ois siihen hiiltyny. Musta semmonen että koira menee selälleen ja antaa vanhemman koiran haistella on oikein, mutta semmonen koira joka dominoi toisia on kyllä kouluttamisen tarpeessa ite. Tommosten öykkäreitten pitäs saaha kuonoon.


    • Namikouluttaja

      Noin aggressiivisesti toisia koiria kohtaan käyttäytyvä koira pitäisi lopettaa. Tuollainen rankaisukoulutus ei ole hyväksi koirille ja niistä tulee vaan hyvin passiivisia.

      • :)

        Mielestäni olet julma ihminen, kun heti ensimmäisenä on mielessä piikille vieminen. Koira ei ole aggressiivinen, vai luuletko todella, että toiset ympärillä pyörivät koirat niin rennosti siihen suhtautuisivat, jos se olisi aggressiivinen? Olet taas yksi esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä mistään mitään.


      • koirkoirr
        :) kirjoitti:

        Mielestäni olet julma ihminen, kun heti ensimmäisenä on mielessä piikille vieminen. Koira ei ole aggressiivinen, vai luuletko todella, että toiset ympärillä pyörivät koirat niin rennosti siihen suhtautuisivat, jos se olisi aggressiivinen? Olet taas yksi esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä mistään mitään.

        Näin on, sitäpaitsi vaikka koira olisikin aggressiivinen alistaja, se olisi ihmisten vikaa, koska he ovat sille opettaneet kyseiset ei-koiramaiset käytösmallit.


    • Toivottavasti jättäisi koirat nyt vaan katsomatta,jos tulos on tuota luokkaa...
      Jos vaikka toinen koira ei haluaisikaan kellistyä,niin voisi ikävä soppa syntyä...
      Aika mauton video.

      • canis.familiaris

        aika idioottimainen hässäkkä!


      • kevätpöristelijä

        Komppaan Molossia !


    • _suffeli_

      Huh huh, mikä video. Koirat kasvattaa toisiaan, muttä ei näin. Oma vanhempi koirani kasvattaa nuorta urosta: Jos uros käyttäytyy liian villisti, niin vanhempi kääntää sille selkänsä eikä huomioi sitä. Vanhempi on mielestäni reilu "kasvattaja". Se ei alista eikä yritä voimillaan hallita nuorempaa.

      Lisäksi mallioppimista tapahtuu koko ajan. Monet asiat nuorempi on oppinut kuin itsestään. Esimerkiksi paikalla olon nuorukainen oppi luultavasti mallista, kun isosisko oli mukana näyttämässä esimerkkkiä. Myös maahanmenon oppi, kun yhtäkkiä huomas, mistä vanhempi sai herkun.

    • No voi kyynel!

      Normaalia koirien käytöstä, mitä tuosta vinkumaan... Onko jo inhimillistäminen tällä tasolla? Eri asia sitten on, että antaako ihmiset koiriensa kouluttaa toisiaan vai tekevätkö sen itse... Tosin lopputulos lienee monesti parempi, koiran kannalta kuin ihmisen kouluttamana. Tuossa ei muuten kellekään käy huonosti että voi yhyy, ja nyyhkis sentään, kun vähän muristaan ja näykitään ja kellistetään toinen kumoon ja hampaatkin vilahtaa!! :´( Ainoat jotka henkisiä vaurioita kärsivät, ovat ah niin herkät ihmiset, jotka tuon pätkän katsoo. Oletteko koskaan nähneet kun kissaemo kouluttaa pentujaan? Aijai, siinä kuulkaa terävät kynnet esillä räppäistään pentua päähän, puraistaan ja pelmuutetaan pitkin maata niin kuin rottaa, jos pentu hyppii liiaksi nenille... Entä hevoset? Potkuja ja puraisuja, vaikka on sentään kasvissyöjä ja saaliseläin kyseessä... On se kamalaa tuo eläimen elämä, täyttä väkivaltaa vai mitä pikku herkkikset? Pitäisikö nyt joku kriisiryhmä perustaa teille.. Selviättekö traumasta muuten?

      • canis.familiaris

        Samaa mieltä minäkin olisin, jos en ymmärtäisi tilannetta.


      • dogfighterist
        canis.familiaris kirjoitti:

        Samaa mieltä minäkin olisin, jos en ymmärtäisi tilannetta.

        Selvennä meille tyhmille mitä kauhean pahaa kyseisessä videossa tapahtui ja mihin se jätti jälkensä


    • ...

      Mietin lähinnä, kuinka typerä pitää olla ihmisen joka laskee irti noin käyttäytyvän koiran? Koiralaumassa oli laskettu irti koira joka käyttäytyy agressiivisesti, vaikka toinen koira osoittaa selkeitä alistumisen merkkejä??? Jos kyseistä borderia ei ole koskaan viitsitty sosiaalistaa toisten koirien seuraan, niin miksiköhän hemmetissä sitä viedään nyt toisten eläinten seuraan, kun se on vaaraksi muille?

      • canis.familiaris

        Sanos muuta. Idioottimainen tilanne.


      • dogfighterist

        Jos tuo borderi olisi vaaraksi koirille, kyseisessä "tappelussa" olisi ollut kaikki ympärillä olevat koiratkin. Kannattaa siis katsoa muita koiria koska ne kertovat totuuden (esim. ohi kävelevä labbis) ja ihmiset näkevät mitä haluavat katsoessaan borderin toimintaa. Kyseessä ei ollut aggressiivinen koira vaan dominoiva koira. Se koira osoitti alistumisen merkkejä, muttei totaalisen antautumisen merkkiä = luottamus koirien maailmassa.


      • No voi kyynel!
        dogfighterist kirjoitti:

        Jos tuo borderi olisi vaaraksi koirille, kyseisessä "tappelussa" olisi ollut kaikki ympärillä olevat koiratkin. Kannattaa siis katsoa muita koiria koska ne kertovat totuuden (esim. ohi kävelevä labbis) ja ihmiset näkevät mitä haluavat katsoessaan borderin toimintaa. Kyseessä ei ollut aggressiivinen koira vaan dominoiva koira. Se koira osoitti alistumisen merkkejä, muttei totaalisen antautumisen merkkiä = luottamus koirien maailmassa.

        Näinpä juuri... Labbis kävelee ohi häntää heiluttaen ja toiset koirat vain lievästi kiinnostuneen oloisena katsovat, että mitä on tekeillä. Ketään ympärillä olevaa koiraa ei pelota, eivätkä ne käyttäydy aggressiivisesti. Itseasiassa tuonkin borderin aggressiivisuus on vain ihmisten tulkinta asiasta, ja ihminen katsoo sitä siltä kantilta miten ihmisten elekielessä tuo käytös tulkittaisiin (toinen ihminen kaataa toisen maahan, puraisee toista ihmistä jne..). Tuliko kellekään herkkikselle mieleen, että koirilla nuo on hieman eri asioita kuin ihmisellä? Että ei muuta kuin edelleen -nyyh!! Niisk!! Sniff!! Ja BUHUUUUUUUUU!!! Kriisiryhmää perustamaan traumatisoituneille raukkaparoille.


      • No voi kyynel! kirjoitti:

        Näinpä juuri... Labbis kävelee ohi häntää heiluttaen ja toiset koirat vain lievästi kiinnostuneen oloisena katsovat, että mitä on tekeillä. Ketään ympärillä olevaa koiraa ei pelota, eivätkä ne käyttäydy aggressiivisesti. Itseasiassa tuonkin borderin aggressiivisuus on vain ihmisten tulkinta asiasta, ja ihminen katsoo sitä siltä kantilta miten ihmisten elekielessä tuo käytös tulkittaisiin (toinen ihminen kaataa toisen maahan, puraisee toista ihmistä jne..). Tuliko kellekään herkkikselle mieleen, että koirilla nuo on hieman eri asioita kuin ihmisellä? Että ei muuta kuin edelleen -nyyh!! Niisk!! Sniff!! Ja BUHUUUUUUUUU!!! Kriisiryhmää perustamaan traumatisoituneille raukkaparoille.

        Yksi nainen otti pikkukoiran syliinsä taka-alalla.Myös joku otti siinä lopussa pölläytyksessä koiransa pois kauemmas tilanteesta .Yksi koira takana oli hihnassa ;)

        Jos nyt oli vaan kyseessä tutut koirat ihan filmin tarkoituksessa,niin hupinsa kullakin antaa jonkun rökittää jonkun koiraa.
        Mutta se,että jos kyseessä on oikeasti tuollainen koira,niin toivottavasti ei pelleillä noin vieraitten kanssa.Ei muuten,mutta jos meneekin koiraa röykyttämään,joka ei viitsikkään tuota "leikkiä" leikkiä...

        Ihmiset arvostaa eri asioita.Minä en arvosta koiran huonoa käytöstä,missään muodossa.En edes "leikissä".


      • canis.familiaris
        molossi kirjoitti:

        Yksi nainen otti pikkukoiran syliinsä taka-alalla.Myös joku otti siinä lopussa pölläytyksessä koiransa pois kauemmas tilanteesta .Yksi koira takana oli hihnassa ;)

        Jos nyt oli vaan kyseessä tutut koirat ihan filmin tarkoituksessa,niin hupinsa kullakin antaa jonkun rökittää jonkun koiraa.
        Mutta se,että jos kyseessä on oikeasti tuollainen koira,niin toivottavasti ei pelleillä noin vieraitten kanssa.Ei muuten,mutta jos meneekin koiraa röykyttämään,joka ei viitsikkään tuota "leikkiä" leikkiä...

        Ihmiset arvostaa eri asioita.Minä en arvosta koiran huonoa käytöstä,missään muodossa.En edes "leikissä".

        En minäkään arvosta huono käytöstä, enkä sitä, että ajaudutaan hallitsemattomaan tilanteeseen..Yhtä hauskaa kuin soutaminen ilman airoja..Aika moista pullistelua lisäksi koiralta, jos "johtaja" on vieressä.


      • No voi kyynel!
        molossi kirjoitti:

        Yksi nainen otti pikkukoiran syliinsä taka-alalla.Myös joku otti siinä lopussa pölläytyksessä koiransa pois kauemmas tilanteesta .Yksi koira takana oli hihnassa ;)

        Jos nyt oli vaan kyseessä tutut koirat ihan filmin tarkoituksessa,niin hupinsa kullakin antaa jonkun rökittää jonkun koiraa.
        Mutta se,että jos kyseessä on oikeasti tuollainen koira,niin toivottavasti ei pelleillä noin vieraitten kanssa.Ei muuten,mutta jos meneekin koiraa röykyttämään,joka ei viitsikkään tuota "leikkiä" leikkiä...

        Ihmiset arvostaa eri asioita.Minä en arvosta koiran huonoa käytöstä,missään muodossa.En edes "leikissä".

        "Nainen otti" "yksi koira oli hihnassa" -IHMISTEN reaktioita! Koirat käyttäytyy rauhallisesti ja normaalisti, vai meinaatko että syliin ottaminen tai hihnassa pitäminen estäisi niitä reagoimasta? Eli tilanteessa ei ole niiden mielestä mitään kummallista, tuskin on koirien mielestä edes kovin "huonoa käytöstä." Ja eiköhän tuo dominoiva sesse osaisi ihan itse koirana katsoa toisesta koirasta paljon paremmin kuin ihminen, että alistuuko se sille vai ei -kannattaako mennä yrittämään..? Jos tekisi virheen ja menisi kokeilemaan jotain kovempaa vastusta, jolla ei ole halua alistua, niin kaitpa se koiran järjellään osaisi perääntyäkin... Edelleen voi yhyy!!! :´(


      • ...
        dogfighterist kirjoitti:

        Jos tuo borderi olisi vaaraksi koirille, kyseisessä "tappelussa" olisi ollut kaikki ympärillä olevat koiratkin. Kannattaa siis katsoa muita koiria koska ne kertovat totuuden (esim. ohi kävelevä labbis) ja ihmiset näkevät mitä haluavat katsoessaan borderin toimintaa. Kyseessä ei ollut aggressiivinen koira vaan dominoiva koira. Se koira osoitti alistumisen merkkejä, muttei totaalisen antautumisen merkkiä = luottamus koirien maailmassa.

        Öööh?

        Entäs jo ne muut koirat olikin sosiaalistettu pentuina? Siksi ne eivät todellakaan mene hässäkkään jossa on yksikin agressiivisuutta osoittava koira?

        Mikä idea sinulla oli tuossa? koira osoittaa dominanssia, eli haluaan kilpailla tilanteessa jostain, eli alistaa toista koiraa. Ja sinusta muiden koirien pitää heti rynnätä paikalle: "alista minuakin hei vähän, jippii se on varmasti kivaa"?

        Kun borderin toimintaa katsoo, katsoo miltä kulmalta tahansa, niin se käy päälle, vaikka toinen näyttää selkeitä alistumisen merkkejä. Se ei ole normaalia sosiaalisen eläimen toimintaa. Se on dominoivan koiran toimintaa silloin jos borderi haluaa eliminoida vastustajansa, eli se kokee kilpailevansa. Lähistöllä saattaa olla vaikka juoksuinen narttu ja siksi borderi käyttäytyy noin. Mutta mikä tahansa tervepäinen elukka näkee vastustajan eleistä, että sitä ei tarvitse tappaa, koska se ei ala kilpasiille, vaan alistuu ihan suoriltaan, tappelua ei tällöin tarvita, se kumpi nartun astuu on jo selkeä ilman päälle käymistä. Siitä on kyse dominanssissa; katsotaan kumpi sen nartun astuu. Kyseisessä pätkässä on kyse kuitenkin agressiivisuudesta, koska toinen on jo tehnyt selkeäksi sen, että se ei aio alkaa tappelamaan siitä astumisoikeudesta ja borderi siis käy silti sen päälle... Tilanne olisi eri, silloin tapeltaisiin dominanssista, jos toinenkin olisi sitä mieltä, että muuten et sinä, vaan minä, sillloin koirat siis tappelisivat molemmat.


      • No voi kyynel! kirjoitti:

        "Nainen otti" "yksi koira oli hihnassa" -IHMISTEN reaktioita! Koirat käyttäytyy rauhallisesti ja normaalisti, vai meinaatko että syliin ottaminen tai hihnassa pitäminen estäisi niitä reagoimasta? Eli tilanteessa ei ole niiden mielestä mitään kummallista, tuskin on koirien mielestä edes kovin "huonoa käytöstä." Ja eiköhän tuo dominoiva sesse osaisi ihan itse koirana katsoa toisesta koirasta paljon paremmin kuin ihminen, että alistuuko se sille vai ei -kannattaako mennä yrittämään..? Jos tekisi virheen ja menisi kokeilemaan jotain kovempaa vastusta, jolla ei ole halua alistua, niin kaitpa se koiran järjellään osaisi perääntyäkin... Edelleen voi yhyy!!! :´(

        On ihmisten reaktioita.Ja todellakin hyvä,kun ihmiset reagoi...
        Se on sen verran useasti nähty,mm.tappelut koirapuistoissa,mitä voi seurata,kun antaa vaan koirien reagoida ja hoitaa hommat...

        "Jos tekisi virheen..." .Ja jos koirien käyttäytymisestä enemmän tietäisi,siis nykypäivän jalostettujen,niin tietäisi,että kun se vaan ei ihan noin auvoisasti mene.
        Varsinkin tuontyypin öykkäri ei välttämättä ymmärrä pienestä vihjeestä,jos on saanut harrastuksenaan jo muita kurmottaa.


      • Pyhpyh
        ... kirjoitti:

        Öööh?

        Entäs jo ne muut koirat olikin sosiaalistettu pentuina? Siksi ne eivät todellakaan mene hässäkkään jossa on yksikin agressiivisuutta osoittava koira?

        Mikä idea sinulla oli tuossa? koira osoittaa dominanssia, eli haluaan kilpailla tilanteessa jostain, eli alistaa toista koiraa. Ja sinusta muiden koirien pitää heti rynnätä paikalle: "alista minuakin hei vähän, jippii se on varmasti kivaa"?

        Kun borderin toimintaa katsoo, katsoo miltä kulmalta tahansa, niin se käy päälle, vaikka toinen näyttää selkeitä alistumisen merkkejä. Se ei ole normaalia sosiaalisen eläimen toimintaa. Se on dominoivan koiran toimintaa silloin jos borderi haluaa eliminoida vastustajansa, eli se kokee kilpailevansa. Lähistöllä saattaa olla vaikka juoksuinen narttu ja siksi borderi käyttäytyy noin. Mutta mikä tahansa tervepäinen elukka näkee vastustajan eleistä, että sitä ei tarvitse tappaa, koska se ei ala kilpasiille, vaan alistuu ihan suoriltaan, tappelua ei tällöin tarvita, se kumpi nartun astuu on jo selkeä ilman päälle käymistä. Siitä on kyse dominanssissa; katsotaan kumpi sen nartun astuu. Kyseisessä pätkässä on kyse kuitenkin agressiivisuudesta, koska toinen on jo tehnyt selkeäksi sen, että se ei aio alkaa tappelamaan siitä astumisoikeudesta ja borderi siis käy silti sen päälle... Tilanne olisi eri, silloin tapeltaisiin dominanssista, jos toinenkin olisi sitä mieltä, että muuten et sinä, vaan minä, sillloin koirat siis tappelisivat molemmat.

        Et taida nyt ihan huomata että borderi ei _tappele_ toisen koiran kanssa.. Sehän on jo ihan selvää. Kun koira alkaa tappelemaan se käy päälle ja puree yms. niin kauan että toinen koira pakenee tilanteesta. Borderi vain "ohjeistaa" toista koiraa omalla tavallaan eli hampaita ja kehonasentoa apunaan käyttäen että "voitko mennä nyt kauemmas ja antaa minulle minun henkilökohtaisen tilani takaisin". Nimittäin toinen koira selvästi ärsyttää borderia ja jos tämä toinen osapuoli olisi fiksu se olisi poistunut jo heti ensimmäisen varoituksen jälkeen eikä jatkanut borderin ärsyttämistä! Borderin ensimmäiset varoitukset eivät tehonneet joten sen oli tartuttava kovempiin otteisiin.


    • Pullisti

      Näistä kommenteista huomaa nyt selvästi sen kuinka ihmiset eivät osaa lukea koiria. On tullut monen moista veikkausta siitä mistä tämä käyttäytyminen kertoo, onko se agressiota vai uhittelua vai ehkä kenties vain välien selvittelyä.

      Itselläni on niin sanottu "in your face" koira joka siis tunkee innoissaan muiden koirien naamalle toisen koiran reaktiosta välittämättä eikä lopeta ennenkuin itse menen väliin ja lopetan touhottamisen. Tunnistan kyllä samat elkeet tästä harmaasta koirasta joka videolla näkyy. Se tunkee borderin naamalle useammankin varoituksen jälkeen joten pieni pyöräytys oli varmasti borderin mielestä paikallaan ja ihan ansaittua. Näin siis koirien maailmassa. Jos tämä olisi susilauma näin siellä hoidetaan hommat. Mutta tämä EI ole susilauma eikä koira saa olla laumanjohtaja vaan ihminen on se johtaja.
      Se mikä tässä tilanteessa oli väärin on juurikin se että kukaan ei puutu tähän tilanteeseen! Jonkun ihmisen, mielellään borderin omistajan, olisi pitänyt puuttua tähän ja lopettaa toiminta alkuunsa. Ihmisen olisi pitänyt lopettaa harmaan koiran touhut, puolustaa borderia jotta sen ei itse tarvitse. Vai onko jonkun mielestä ok, että koiraanne saa kiusata miten tykkää eikä se saa puolustautua? Ja turha väittää että harmaa koira alistui samantien! Ei todellakaan! Vasta ihan videon lopussa se alkoi näyttämään HIUKAN alistumisen merkkejä mutta silloin ihminen tuli tilanteeseen viimeinkin mukaan! Jos joku ei sitä hoksannut, sen näkee koiran ruumiin asennosta ja eleistä, sen koko kroppa oli kireä ja se piti katseen kohti borderia, se myös lähti tilanteesta juosten, mikä kertoo siitä että se todennäköisesti jatkaa borderin rienausta heti kun mahdollista.

      Borderin käytöksessä ei ole mitään vikaa, se ei ole yltiö agressiivinen eikä vihainen, se vain yritti päästä ärsyttävästä rienaajasta eroon omalla tavallaan. Koira olisi tarvinnut määrätietoisen ihmisen hoitamaan tällaiset tilanteet sen puolesta jotta sen ei itse tarvitse. Tämä on juuri sitä mitä Cesar Millan ja monet muut kouluttajat jaksavat toitottaa eivätkä ihmiset siltikään näytä tajuavan! Siis videon lähettäjäkin on selvästi Millania katsonut mutta siltikään ei näe oman koiransa tilannetta! Teidän pitää olla JOHTAJIA kaikissa tilanteissa mihin koira joutuu, jos te ette ole siinä tilanteessa johtajia koiranne ottaa sen paikan.

      • Tuota ihan vaan pieni pointti.
        Riippuu täysin koirista,miten homma hoidettaisiin.Mitä parempi koirankielenkäyttäjä ja/tai rauhanomaisempi koira(hyvin itsevarma),niin se ei hoida hommaa noin.Se käyttää rauhoittavia eleitä ja provosoimattomuutta.
        Samoin susilaumassa.Eli viimeiseen asti käytetään rauhoittavia eleitä ja ensisijaisesti.Se on jo tärkeää lauman toimivuuden kannalta.Mikä taas on elinehto.
        Susilaumoissa myös käytöstavat on vähän eri.Ne opitaan jo heti pennusta.Kieli ja lauman tavat.Sosiaalisesti taitavuus on tärkeää,koko lauman kannalta.


      • Pullisti
        molossi kirjoitti:

        Tuota ihan vaan pieni pointti.
        Riippuu täysin koirista,miten homma hoidettaisiin.Mitä parempi koirankielenkäyttäjä ja/tai rauhanomaisempi koira(hyvin itsevarma),niin se ei hoida hommaa noin.Se käyttää rauhoittavia eleitä ja provosoimattomuutta.
        Samoin susilaumassa.Eli viimeiseen asti käytetään rauhoittavia eleitä ja ensisijaisesti.Se on jo tärkeää lauman toimivuuden kannalta.Mikä taas on elinehto.
        Susilaumoissa myös käytöstavat on vähän eri.Ne opitaan jo heti pennusta.Kieli ja lauman tavat.Sosiaalisesti taitavuus on tärkeää,koko lauman kannalta.

        Toki se on koirasta kiinni mutta tämä koira päätti hoitaa asian näin. Ja tässä tilanteessahan me emme näe koko tapahtumaa. Koirathan ovat voineet olla naamatusten jo pitemmän aikaa mutta videossa näkyy vain pieni hetki.. Aivan hyvin on mahdollista että borderi on yrittänyt käyttää rauhoittavia elkeitä ennen kuin ryhtyi fyysisiin otteisiin. Ja useammankin luontodokkarin nähneenä, susilaumassa meno ei todellakaan ole rauhallista, siellä kyllä hampaat vilkkuu ja puremia saadaan! Susilauman meno ei ole tasaista rauhallista elelyä vaan pinnanalla velloo koko ajan ja jokainen yksilö on tarkkailun alla virheiden varalta eikä niihin virheisiin ole varaa tai saa hampaasta..


      • Pullisti kirjoitti:

        Toki se on koirasta kiinni mutta tämä koira päätti hoitaa asian näin. Ja tässä tilanteessahan me emme näe koko tapahtumaa. Koirathan ovat voineet olla naamatusten jo pitemmän aikaa mutta videossa näkyy vain pieni hetki.. Aivan hyvin on mahdollista että borderi on yrittänyt käyttää rauhoittavia elkeitä ennen kuin ryhtyi fyysisiin otteisiin. Ja useammankin luontodokkarin nähneenä, susilaumassa meno ei todellakaan ole rauhallista, siellä kyllä hampaat vilkkuu ja puremia saadaan! Susilauman meno ei ole tasaista rauhallista elelyä vaan pinnanalla velloo koko ajan ja jokainen yksilö on tarkkailun alla virheiden varalta eikä niihin virheisiin ole varaa tai saa hampaasta..

        Ollaan varmaan sitten katsottu eri dokkareita ja oltu eri luennoillakin...

        Toisaalta,ihan turha verrata koiria susiin,kun ne ei sitä ole.Koirat kun on ihan meidän ihmisten tuotteita.
        Myöskään emme nähneet kumpi aloitti.Aloituskohtaa kun katsoo,niin ei ole tyypillisen koiran,joka käyttää kunnolla rauhoittavia eleitä.
        Eli pikemmin voi olla kyse siitä.että tumma bortsukin on voinut ihan hyvin agiteerata ja siitä syntynyt "kierre".


        Ja kuten sanoit,tuo oli tuon koiran tapa hoitaa.
        Josta taas tullaan siihen,mikä on myös meidän ihmisten tapa toimia.
        Minä en pidä huonotapaisista koirista,millään muotoa.Toiset ehkä pitää...
        Minä myös kontrolloin koirieni käytöstä.Jos tarve on,minä puutun,ei koirat.


      • Pullisti kirjoitti:

        Toki se on koirasta kiinni mutta tämä koira päätti hoitaa asian näin. Ja tässä tilanteessahan me emme näe koko tapahtumaa. Koirathan ovat voineet olla naamatusten jo pitemmän aikaa mutta videossa näkyy vain pieni hetki.. Aivan hyvin on mahdollista että borderi on yrittänyt käyttää rauhoittavia elkeitä ennen kuin ryhtyi fyysisiin otteisiin. Ja useammankin luontodokkarin nähneenä, susilaumassa meno ei todellakaan ole rauhallista, siellä kyllä hampaat vilkkuu ja puremia saadaan! Susilauman meno ei ole tasaista rauhallista elelyä vaan pinnanalla velloo koko ajan ja jokainen yksilö on tarkkailun alla virheiden varalta eikä niihin virheisiin ole varaa tai saa hampaasta..

        Luontodokkarien kanssa kannattaa myös muistaa, että sitä kuvataan, mitä katsotaan...

        vrt. konfliktit susilaumassa ja rauhanomainen elo - kummallehan riittää enemmän katsojia...


    • jkjgkö

      voi ei meijän koirat selättää toisiaan jatkuvasti leikki painiessaan, ovat siis vielä molemmat ns. alaikäisiä eli eivät täysikasvuisia. Ei mitään rähisemistä, toinen koira on alistuvampi luonnostaan ja toinen vaan kokeilee johtaja asemaansa.

      Jos tuo koira oisi halunnut tapella niin se olisi kyllä hampaansa tohon toiseen iskenyt.
      pullistin kanssa olen samaa mieltä

      • Eiköhän ne leikkipainimiset ole ihan eri juttu...

        "Jos tuo koira..." Ei välttämättä.On koiria,jotka ei käytä tapellessaan kovinkaan helposti hampaita,onneksi.Tosin riippuu myös vastapuolen tavasta.Tapella voi muutenkin.

        Ei millään pahalla,mutta jos koirien eleet on vielä niin hakusessa,että ei tiedä mikä on leikkipaini ja mukava sellainen tai mikä ei ole ja niiden erot,niin toivon,että et omista kovin vaativia rotuja.
        Voi muuten tulla myöhemmin ongelmia...


    • ...

      Ok, jos kyse on mielestänne leikistä, niin miksi ihmeessä video on otsikolla "koira kouluttaa koiraa", eikä "koira leikkii koiran kanssa"?

      • canis.familiaris

        Ai miksi otsikko on "koira kouluttaa koiraa"...? No siksi, koska sitä ei kukaan ole tehnyt ja ympärillä olevien ihmisten aika menee "eleiden" tulkitsemiseen...Se joka on koirien kanssa enemmän pelannut, niin "sisäistää" nämä ihan rutiininomaisesti "alitajunnassa" ilman sen suurempia juttu tai kahvittelu hetkiä ja videoiden tarkkailua "koirapuistoilu keika" jälkeen....

        Ojaajan eleet ratkaisee, koska niillä mennään ja edetään...Näin ainakin meillä...Tunnen ja osaan koirani elehdinnän, mutta koiran kyky lukea minua ja reagoida on määräävä ja siihen tähdätään koulutuksessa (mahdollistetaan)..koska se kuljettaa arkea..minä huomioin tarvittaessa koiran "eleitä" mutta ne harvoin muuttaa mitään mitä ollaan tekemässä....niillä on lähinnä huomioarvo.

        Kun tuntee koiransa eleet, niin niihin vastaaminen "vastaavilla eleillä" ei toimi, mutta koiran eleeseen vastataan ohjaajan eleelä..so...mikä määrää ja määrittäää?...Kannattaisi monenkin ennemmin keskittyä koirankäsittelyyn ja hallintaan...ennen kaikkea koiran ja ihmisen väliseen viestintään, joka mahdollistuu/muodostuu ja vahvstuu vain olemalla ja tekemällä sen koiran kanssa....Koulutetulle koiralle toisen koiran eleet on toisarvoisia, koska käytösmalli ja tarkoituskin on eri, ja arkikäytöskin on vahvemmin ja vaikuttaa siinä ympäristössä/tehtävässää mihin koulutus on sen ohjannut...Mihin koiran resurssit on ohjattu...Tässä taas koultettukäytös kumoaa vaistopohjaisen.

        Minulla on ollut monia koiria ja tilanteita missä on useampi koira (hyvin usein), niin näissä tilanteissakaan ei juuri "hännänasentoja" katsella, mutta huomioidaan..koirien fokus on itse tilanteessa (mitä ollaan tekemässää) ei toisissa koirissa....

        Koirapuisto "seikkailut" on taas eri juttu, ja niistä olenkin kertonut oman kuivakan mielipiteen.


      • hjkfjdhsölk

        en sanonut että videossa on kyse leikistä kun siinä ei ole, mutta normaalia ja täysin agressiivitonta käytöstä koiralta joka haluaa vähän ojentaa toista.

        Sanoin että omat koirani tekevät samaa leikkipainiessaan.


      • canis.familiaris
        hjkfjdhsölk kirjoitti:

        en sanonut että videossa on kyse leikistä kun siinä ei ole, mutta normaalia ja täysin agressiivitonta käytöstä koiralta joka haluaa vähän ojentaa toista.

        Sanoin että omat koirani tekevät samaa leikkipainiessaan.

        Et siis eroita oman koiran/koirkaverin "leikkipainia" (joka ei ole leikkiä, vaan harjoitusta)

        "en sanonut että videossa on kyse leikistä kun siinä ei ole, mutta normaalia ja täysin agressiivitonta käytöstä koiralta joka haluaa vähän ojentaa toista."...et siis ymmärtänyt asian ydistä...ei se mitään, joskus se selviää.


    • 123456789.

      Mikä vouhkaaminen tuosta tyhmästä videosta! Ihan normaalia koirien käytöstä, noinhan ne tekee keskenään, jos niiden annetaan eikä ihminen/ihmiset puutu tilanteeseen ja määrää tilanteessa. Tuo koira ei ole aggressiivinen, ja sen käytöksessä ei ole toisten koirien mielestä mitään kummallista. Sen kertoo se, että ympärillä olevat koirat ei pelkää, tai mene mukaan ns. tappeluun. Jos tappelusta olisi kyse, osa pelkäisi, osa menisi mukaan tappelemaan. Minusta tuo koira on pikkasen liian sähäkkä, eli ei kaikista tasapainoisin mahdollinen, mutta ihan normaalia käytöstä, että alistaa toista, sillä niin ne vain tekevät vaikka "uusimpien tutkimustulosten mukaan" eivät tekisikään, miksi se pitää kieltää... Tekeekö sen myöntäminen koirista jotenkin "pahiksia" joidenkin ihmisten mielissä, vai mikä siihen on syynä? Eikö se ole söpöä ja herttaista, jos koirat alistaa toisiaan, tekeekö se niistä jotenkin alhaisia ja inhottavia? Ajatelkaa sitä, että koirat saattaa tappaa pikkuisen jäniksen poikasen tai siilen kiinni saadessaan! Onko se söpöä ja herttaista? Ne on elukoita, ja laumaeläimiä, ja jotta lauma pystyisi toimimaan siinä pitää olla jonkinlainen arvojärjestys. Se taas ei tarkoita sitä, että järjestystä pidettäisiin yllä jatkuvalla väkivallalla, sillä silloinhan koirat ja sudetkin olisivat tappaneet oman lajinsa jo sukupuuttoon. Sama juttu ihmisillä ja hevosilla, lehmillä jne... Laumaeläimissä suurin osa pysyy mielellään alemmassa asemassa eivätkä pyri haastamaan itseään vahvempaa ikinä, vain jotkut tietyt yksilöt pyrkivät valtaan. Tämäkin yleensä silloin, jos lauman johtaja tapetaan, vai luuletteko eläinten äänestävän demokraattisesti kenestä tulee uusi johtaja? Kyllä se tappelemalla selvitetään, ja siinä joku saattaa loukkaantua pahasti ja kuolla, jos ei tajua alistua itseään vahvemmalle.

      • ...

        " "uusimpien tutkimustulosten mukaan" eivät tekisikään, miksi se pitää kieltää..."

        miksi pitäåisi kieltää tai ennaltaehkäistä lähinnä, ettei koirasta kasva noin epäsosiaalinen? Olsiko yhteiskuntakelpoisuus hyvä sana kuvaamaan sitä miksi koira ei saisi käyttäytyä noin?

        " Kyllä se tappelemalla selvitetään, ja siinä joku saattaa loukkaantua pahasti ja kuolla, jos ei tajua alistua itseään vahvemmalle. "

        Hirveän hyvin kirjoitettu! Ja juuri tähän videoon liittyen täytyisikin miettiä entä jos koira on niin epäsosiaalinen, ettei tajua lopettaa päälle käymistään, vaikka toinen selkästi alistuu. Miksi tuollainen koira on tuotu toisten koirien sekaan?

        Omasta elämästäni esimerkki vastaavanlaisesta epäsosiaalisesta koirasta on seuraavanlainen: kaksi narttukoiraani leikkii pihalla. Paikalle ryntää uros husky, joka käy vanhemman koiran kimppuun, pentu kerkeää vilahtaa sisälle turvaan. Narttuni makaa selällään, kaikki alistumisen merkki käytössä ja husky puree tappaakseen. Isäni erottaa koirat metrisellä koivuhalolla, joita sattui olemaan tekemässä ihan vieressä.Isäni nopean toiminnan takia husky on tässä tilanteessa se kenellä käy pahemmin, onneksi.


      • ... kirjoitti:

        " "uusimpien tutkimustulosten mukaan" eivät tekisikään, miksi se pitää kieltää..."

        miksi pitäåisi kieltää tai ennaltaehkäistä lähinnä, ettei koirasta kasva noin epäsosiaalinen? Olsiko yhteiskuntakelpoisuus hyvä sana kuvaamaan sitä miksi koira ei saisi käyttäytyä noin?

        " Kyllä se tappelemalla selvitetään, ja siinä joku saattaa loukkaantua pahasti ja kuolla, jos ei tajua alistua itseään vahvemmalle. "

        Hirveän hyvin kirjoitettu! Ja juuri tähän videoon liittyen täytyisikin miettiä entä jos koira on niin epäsosiaalinen, ettei tajua lopettaa päälle käymistään, vaikka toinen selkästi alistuu. Miksi tuollainen koira on tuotu toisten koirien sekaan?

        Omasta elämästäni esimerkki vastaavanlaisesta epäsosiaalisesta koirasta on seuraavanlainen: kaksi narttukoiraani leikkii pihalla. Paikalle ryntää uros husky, joka käy vanhemman koiran kimppuun, pentu kerkeää vilahtaa sisälle turvaan. Narttuni makaa selällään, kaikki alistumisen merkki käytössä ja husky puree tappaakseen. Isäni erottaa koirat metrisellä koivuhalolla, joita sattui olemaan tekemässä ihan vieressä.Isäni nopean toiminnan takia husky on tässä tilanteessa se kenellä käy pahemmin, onneksi.

        "Omasta elämästäni esimerkki .." Eihän tuossa ole sitten ollut kyse dominoinnista kuten lähettämässäni videossa, vaan oikeasta aggressiosta, raivosta, tarkoituksena tappaa. Raivo aiheuttaa kaaoksen, dominointi ei.


      • 123456789.
        ... kirjoitti:

        " "uusimpien tutkimustulosten mukaan" eivät tekisikään, miksi se pitää kieltää..."

        miksi pitäåisi kieltää tai ennaltaehkäistä lähinnä, ettei koirasta kasva noin epäsosiaalinen? Olsiko yhteiskuntakelpoisuus hyvä sana kuvaamaan sitä miksi koira ei saisi käyttäytyä noin?

        " Kyllä se tappelemalla selvitetään, ja siinä joku saattaa loukkaantua pahasti ja kuolla, jos ei tajua alistua itseään vahvemmalle. "

        Hirveän hyvin kirjoitettu! Ja juuri tähän videoon liittyen täytyisikin miettiä entä jos koira on niin epäsosiaalinen, ettei tajua lopettaa päälle käymistään, vaikka toinen selkästi alistuu. Miksi tuollainen koira on tuotu toisten koirien sekaan?

        Omasta elämästäni esimerkki vastaavanlaisesta epäsosiaalisesta koirasta on seuraavanlainen: kaksi narttukoiraani leikkii pihalla. Paikalle ryntää uros husky, joka käy vanhemman koiran kimppuun, pentu kerkeää vilahtaa sisälle turvaan. Narttuni makaa selällään, kaikki alistumisen merkki käytössä ja husky puree tappaakseen. Isäni erottaa koirat metrisellä koivuhalolla, joita sattui olemaan tekemässä ihan vieressä.Isäni nopean toiminnan takia husky on tässä tilanteessa se kenellä käy pahemmin, onneksi.

        Tarkoitin kieltämisellä sitä, että ihmiset väittävät että koirat eivät dominoisi toisiaan, vai väitätkö ettei tälläkin palstalla jotkut suu vaahdossa kiven kovaa väittäisi, että koirat eivät alista toisiaan? Minä ainakin olen lukenut ties kuinka monet sepustukset tästä aiheesta, kuinka "uusimpien tutkimustulosten mukaan" koirilla ei tuota käytöstä olisi, vaikka itsestäänselvyys on, että ne dominoivat toisiaan. Joidenkin maailmankuvaan se ei vain ilmeisesti sovi, sillä heidän mielestään koirat eivät kai ole yhtä arvokkaita, jos myönnetään että ne pyrkivät alistamaan toisiaan ja se on niille luontaista käytöstä.

        Olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen kuuluu hallita oma lemmikkinsä ja estää sitä dominoimasta toisia, juurikin tuon vuoksi, että siitä saattaa syntyä oikeasti tilanne jossa toinen loukkaantuu pahasti.


      • ...
        cesar.millan.jr kirjoitti:

        "Omasta elämästäni esimerkki .." Eihän tuossa ole sitten ollut kyse dominoinnista kuten lähettämässäni videossa, vaan oikeasta aggressiosta, raivosta, tarkoituksena tappaa. Raivo aiheuttaa kaaoksen, dominointi ei.

        The pointti on se, että kun toinen koira näyttää noin selkeitä alistumisen merkkejä, kuin videossa tai minun koirani tilanteessa, tervepäinen koira lopettaa päälle käymisen. Tervepäinen koira ei halua tapella tai tappaa, vaikka se olisi miten dominoiva. Dominanssi liittyy eläinten nokkimisjärjestykseen ja se on selvä jo siinä vaiheessa kun toinen näyttää alistumisemerkkejä.


      • ...
        123456789. kirjoitti:

        Tarkoitin kieltämisellä sitä, että ihmiset väittävät että koirat eivät dominoisi toisiaan, vai väitätkö ettei tälläkin palstalla jotkut suu vaahdossa kiven kovaa väittäisi, että koirat eivät alista toisiaan? Minä ainakin olen lukenut ties kuinka monet sepustukset tästä aiheesta, kuinka "uusimpien tutkimustulosten mukaan" koirilla ei tuota käytöstä olisi, vaikka itsestäänselvyys on, että ne dominoivat toisiaan. Joidenkin maailmankuvaan se ei vain ilmeisesti sovi, sillä heidän mielestään koirat eivät kai ole yhtä arvokkaita, jos myönnetään että ne pyrkivät alistamaan toisiaan ja se on niille luontaista käytöstä.

        Olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen kuuluu hallita oma lemmikkinsä ja estää sitä dominoimasta toisia, juurikin tuon vuoksi, että siitä saattaa syntyä oikeasti tilanne jossa toinen loukkaantuu pahasti.

        " ...että ihmiset väittävät että koirat eivät dominoisi toisiaan, vai väitätkö ettei tälläkin palstalla jotkut suu vaahdossa kiven kovaa väittäisi, että koirat eivät alista toisiaan?"

        En tiedä, en ole huomannut.

        Mutta onko sinulla käsitteet sekaisin? Itsekään en usko johtajuuteen eläinlaumoissa, koska eläimet eivät kykene moraalin mukaiseen ajatteluun, eli arvottamaan joitain asioita ylemmäksi tai alemmaksi kuin toisia. Johtajuus taas perustuu siihen, että koira pitäisi ihmistä itseään ylempiarvoisempana. Oletko sotkenut sen dominanssiin ajatuksissasi? Johtajuudella siis ei ole mitään tekemistä koiran ja ihmisen välisessä tai koirien keskenäisissä suhteissa, mutta dominanssilla kyllä on, ja en ole itse ainakaan lukenut yhtäkään tutkimusta, jossa puhuttaisiin, ettei eläimillä ole nokkimisjärjestystä, vaikka näiden uusimpien tutkimusten mukaan johtajuutta ei ole olemassa.


      • ... kirjoitti:

        The pointti on se, että kun toinen koira näyttää noin selkeitä alistumisen merkkejä, kuin videossa tai minun koirani tilanteessa, tervepäinen koira lopettaa päälle käymisen. Tervepäinen koira ei halua tapella tai tappaa, vaikka se olisi miten dominoiva. Dominanssi liittyy eläinten nokkimisjärjestykseen ja se on selvä jo siinä vaiheessa kun toinen näyttää alistumisemerkkejä.

        Se alla ollut koira ei antautunut missään vaiheessa. Alistuminen ei automaattisesti tarkoita antautumista. Jos on jännittynyt, ei voi olla antautunut, kuten se alla ollut koira oli.


      • 123456789.
        ... kirjoitti:

        " ...että ihmiset väittävät että koirat eivät dominoisi toisiaan, vai väitätkö ettei tälläkin palstalla jotkut suu vaahdossa kiven kovaa väittäisi, että koirat eivät alista toisiaan?"

        En tiedä, en ole huomannut.

        Mutta onko sinulla käsitteet sekaisin? Itsekään en usko johtajuuteen eläinlaumoissa, koska eläimet eivät kykene moraalin mukaiseen ajatteluun, eli arvottamaan joitain asioita ylemmäksi tai alemmaksi kuin toisia. Johtajuus taas perustuu siihen, että koira pitäisi ihmistä itseään ylempiarvoisempana. Oletko sotkenut sen dominanssiin ajatuksissasi? Johtajuudella siis ei ole mitään tekemistä koiran ja ihmisen välisessä tai koirien keskenäisissä suhteissa, mutta dominanssilla kyllä on, ja en ole itse ainakaan lukenut yhtäkään tutkimusta, jossa puhuttaisiin, ettei eläimillä ole nokkimisjärjestystä, vaikka näiden uusimpien tutkimusten mukaan johtajuutta ei ole olemassa.

        Minä käsitän tuon johtajuuden vähän sillä tavalla, kuin esim. perheessä äiti ja isä, enkä minään diktaattorina. Perhehän ON lauma, ja laumassa on aina johtaja ja arvojärjestys -muuten se ei voi toimia, kuten nykypäivän ongelmaperheistäkin joissa lapsilla ei ole mitään rajoja ja sääntöjä, ja vanhemmilla ei puolestaan ole mitään velvollisuuksia ja auktoriteettia voidaan nähdä.... Mikä sitten on tuo sinunkin mainitsemasi nokkimisjärjestys, jos ei arvojärjestys? Mihin sitä tarvitaan, jos ei arvottamaan eri laumanjäsenten paikkaa laumassa? Kyse on vain siitä, että se joka on vahvempi ja jolla on enemmän kokemusta ja älyä määrää ja päättää mitä tehdään ja millloin, ei sen kummemmasta asiasta. Minusta ihmisten ja eläinten muodostamissa laumoissa, eli toisin sanoen perheissä ihminen ON johtaja, jos hän on se joka määrää kuka missäkin nukkuu, kakkaa ja syö ja milloin, ja miten kotona ja kodin ulkopuolella ylipäänsä käyttäydytään. Ei johtajuus ole mikään paha asia, ei se tarkoita sitä että pitää olla väkivaltainen ja pelottava, vai onko koiraemo sellainen -sehän kuitenkin komentaa pentujaan, eikä sen nenille hypitä. Voisihan sitä sanoa olevansa koiransa äiti tai isä -tai vaikka emo, mutta se kuulostaisi jo aika perverssiltä, joten mielestäni on parempi käyttää sanaa johtaja. Siitä kaikki koirattomatkin tajuavat mistä on kyse. Katsos ne on vain sanoja, joilla yritetään kuvailla asioita. Eri asia sitten on, onko vastapuolella jotain vääristyneitä käsityksiä ja tulkintoja liittyen kyseisiin sanoihin, jotka jollekin toiselle ovat ihan neutraaleja. Minulle johtajuus ei kuitenkaan merkitse mitään hitlerinä tai stalinina olemista, vaan pikemmin jonkin sorttisena vanhempana olemista, vaikka en koiraani todellakaan lapsenani pidä. Minä se kuitenkin olen, joka asioista päätän ja määrään tässä huushollissa, koskien myös koiraani, joten olen siis johtaja, ja koirani taatusti tietää sen ja ei pane sitä pahakseen. Vaikkei niillä saman kaltaista ajatusmaailmaa ja käsityskykyä olekaan kuin ihmisellä, tai moraalia niin kyllä niillä kuitenkin arvoasteikko laumoissaan on... Tähän minulla ei ole heittää mitään "uusinta tutkimustulosta" tueksi väitteelleni, sillä se perustuu omiin havaintoihini, ja minä kunnioitan tässä asiassa enemmän sitä kuin jotain tutkimustulosta, joka kenties jo huomenna kumotaan taas uudella tutkimustuloksella. En tarvi arkeni pyörittämiseen mitään tieteellistä jargonia, vain omaa elämänkokemusta ja maalaisjärkeä.


      • canis.familiaris
        123456789. kirjoitti:

        Minä käsitän tuon johtajuuden vähän sillä tavalla, kuin esim. perheessä äiti ja isä, enkä minään diktaattorina. Perhehän ON lauma, ja laumassa on aina johtaja ja arvojärjestys -muuten se ei voi toimia, kuten nykypäivän ongelmaperheistäkin joissa lapsilla ei ole mitään rajoja ja sääntöjä, ja vanhemmilla ei puolestaan ole mitään velvollisuuksia ja auktoriteettia voidaan nähdä.... Mikä sitten on tuo sinunkin mainitsemasi nokkimisjärjestys, jos ei arvojärjestys? Mihin sitä tarvitaan, jos ei arvottamaan eri laumanjäsenten paikkaa laumassa? Kyse on vain siitä, että se joka on vahvempi ja jolla on enemmän kokemusta ja älyä määrää ja päättää mitä tehdään ja millloin, ei sen kummemmasta asiasta. Minusta ihmisten ja eläinten muodostamissa laumoissa, eli toisin sanoen perheissä ihminen ON johtaja, jos hän on se joka määrää kuka missäkin nukkuu, kakkaa ja syö ja milloin, ja miten kotona ja kodin ulkopuolella ylipäänsä käyttäydytään. Ei johtajuus ole mikään paha asia, ei se tarkoita sitä että pitää olla väkivaltainen ja pelottava, vai onko koiraemo sellainen -sehän kuitenkin komentaa pentujaan, eikä sen nenille hypitä. Voisihan sitä sanoa olevansa koiransa äiti tai isä -tai vaikka emo, mutta se kuulostaisi jo aika perverssiltä, joten mielestäni on parempi käyttää sanaa johtaja. Siitä kaikki koirattomatkin tajuavat mistä on kyse. Katsos ne on vain sanoja, joilla yritetään kuvailla asioita. Eri asia sitten on, onko vastapuolella jotain vääristyneitä käsityksiä ja tulkintoja liittyen kyseisiin sanoihin, jotka jollekin toiselle ovat ihan neutraaleja. Minulle johtajuus ei kuitenkaan merkitse mitään hitlerinä tai stalinina olemista, vaan pikemmin jonkin sorttisena vanhempana olemista, vaikka en koiraani todellakaan lapsenani pidä. Minä se kuitenkin olen, joka asioista päätän ja määrään tässä huushollissa, koskien myös koiraani, joten olen siis johtaja, ja koirani taatusti tietää sen ja ei pane sitä pahakseen. Vaikkei niillä saman kaltaista ajatusmaailmaa ja käsityskykyä olekaan kuin ihmisellä, tai moraalia niin kyllä niillä kuitenkin arvoasteikko laumoissaan on... Tähän minulla ei ole heittää mitään "uusinta tutkimustulosta" tueksi väitteelleni, sillä se perustuu omiin havaintoihini, ja minä kunnioitan tässä asiassa enemmän sitä kuin jotain tutkimustulosta, joka kenties jo huomenna kumotaan taas uudella tutkimustuloksella. En tarvi arkeni pyörittämiseen mitään tieteellistä jargonia, vain omaa elämänkokemusta ja maalaisjärkeä.

        "Olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen kuuluu hallita oma lemmikkinsä ja estää sitä dominoimasta"...aivan.Ihminen määrittää käytöksen ja normit.

        "Minä käsitän tuon johtajuuden vähän sillä tavalla, kuin esim. perheessä äiti ja isä, enkä minään diktaattorina. "...näin se vain menee. Asiat tehdään ihmisten säännöillä ja ehdoilla..(koira ja sen alkuperä huomioiden)...ei koiralauman tai käytöksen...

        Minä näen "johtajan"...luotettavana arjen pyörittäjänä, jonka johdolla ja esimerkeillä arki rutiineja pyöritetään...Ja ei ole ollut "murkkukoiria" tai johtajuuden ottajia, vaikka koiria on otettu monista eri lähtökohdista ja tuotu erillaisiin kokoonpanoihin...


      • 123456789.
        canis.familiaris kirjoitti:

        "Olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen kuuluu hallita oma lemmikkinsä ja estää sitä dominoimasta"...aivan.Ihminen määrittää käytöksen ja normit.

        "Minä käsitän tuon johtajuuden vähän sillä tavalla, kuin esim. perheessä äiti ja isä, enkä minään diktaattorina. "...näin se vain menee. Asiat tehdään ihmisten säännöillä ja ehdoilla..(koira ja sen alkuperä huomioiden)...ei koiralauman tai käytöksen...

        Minä näen "johtajan"...luotettavana arjen pyörittäjänä, jonka johdolla ja esimerkeillä arki rutiineja pyöritetään...Ja ei ole ollut "murkkukoiria" tai johtajuuden ottajia, vaikka koiria on otettu monista eri lähtökohdista ja tuotu erillaisiin kokoonpanoihin...

        Sitä se johtaja juuri on - "luotettava arjen pyörittäjä" useimmille koiranomistajille, jotka johtajuudesta puhuvat, ei mikään piru jota pitää häntä koipien välissä luikkia pakoon ja laskea alleen. Minusta tuohon luotettavuuteen kuuluu ehdottomasti myös se, että on auktoriteetti mutta reilu sellainen. Sellaista koira myös mielellään tottelee ja kunnioittaa.


      • canis.familiaris
        123456789. kirjoitti:

        Sitä se johtaja juuri on - "luotettava arjen pyörittäjä" useimmille koiranomistajille, jotka johtajuudesta puhuvat, ei mikään piru jota pitää häntä koipien välissä luikkia pakoon ja laskea alleen. Minusta tuohon luotettavuuteen kuuluu ehdottomasti myös se, että on auktoriteetti mutta reilu sellainen. Sellaista koira myös mielellään tottelee ja kunnioittaa.

        Auktoriteetti ansaitaan, sitä ei saada. Luottamus on myös iso osa sitä..ansaittu sellainen, tekemisen ja esimerkkien kautta.
        Auktoriteetti näkyy ja sitä ei voi "näytellä"..Luottamus näkyy ja sitä ei voi näytellä..jne.


      • ...
        123456789. kirjoitti:

        Minä käsitän tuon johtajuuden vähän sillä tavalla, kuin esim. perheessä äiti ja isä, enkä minään diktaattorina. Perhehän ON lauma, ja laumassa on aina johtaja ja arvojärjestys -muuten se ei voi toimia, kuten nykypäivän ongelmaperheistäkin joissa lapsilla ei ole mitään rajoja ja sääntöjä, ja vanhemmilla ei puolestaan ole mitään velvollisuuksia ja auktoriteettia voidaan nähdä.... Mikä sitten on tuo sinunkin mainitsemasi nokkimisjärjestys, jos ei arvojärjestys? Mihin sitä tarvitaan, jos ei arvottamaan eri laumanjäsenten paikkaa laumassa? Kyse on vain siitä, että se joka on vahvempi ja jolla on enemmän kokemusta ja älyä määrää ja päättää mitä tehdään ja millloin, ei sen kummemmasta asiasta. Minusta ihmisten ja eläinten muodostamissa laumoissa, eli toisin sanoen perheissä ihminen ON johtaja, jos hän on se joka määrää kuka missäkin nukkuu, kakkaa ja syö ja milloin, ja miten kotona ja kodin ulkopuolella ylipäänsä käyttäydytään. Ei johtajuus ole mikään paha asia, ei se tarkoita sitä että pitää olla väkivaltainen ja pelottava, vai onko koiraemo sellainen -sehän kuitenkin komentaa pentujaan, eikä sen nenille hypitä. Voisihan sitä sanoa olevansa koiransa äiti tai isä -tai vaikka emo, mutta se kuulostaisi jo aika perverssiltä, joten mielestäni on parempi käyttää sanaa johtaja. Siitä kaikki koirattomatkin tajuavat mistä on kyse. Katsos ne on vain sanoja, joilla yritetään kuvailla asioita. Eri asia sitten on, onko vastapuolella jotain vääristyneitä käsityksiä ja tulkintoja liittyen kyseisiin sanoihin, jotka jollekin toiselle ovat ihan neutraaleja. Minulle johtajuus ei kuitenkaan merkitse mitään hitlerinä tai stalinina olemista, vaan pikemmin jonkin sorttisena vanhempana olemista, vaikka en koiraani todellakaan lapsenani pidä. Minä se kuitenkin olen, joka asioista päätän ja määrään tässä huushollissa, koskien myös koiraani, joten olen siis johtaja, ja koirani taatusti tietää sen ja ei pane sitä pahakseen. Vaikkei niillä saman kaltaista ajatusmaailmaa ja käsityskykyä olekaan kuin ihmisellä, tai moraalia niin kyllä niillä kuitenkin arvoasteikko laumoissaan on... Tähän minulla ei ole heittää mitään "uusinta tutkimustulosta" tueksi väitteelleni, sillä se perustuu omiin havaintoihini, ja minä kunnioitan tässä asiassa enemmän sitä kuin jotain tutkimustulosta, joka kenties jo huomenna kumotaan taas uudella tutkimustuloksella. En tarvi arkeni pyörittämiseen mitään tieteellistä jargonia, vain omaa elämänkokemusta ja maalaisjärkeä.

        "Minä käsitän tuon johtajuuden vähän sillä tavalla, kuin esim. perheessä äiti ja isä, enkä minään diktaattorina."

        normaalisti johtaujuus käsitetään taas ihan muuna asiana kuin vanhemmuus.

        tässä esimerkki johtajuus käsitteen määrittelystä:
        "Useissa ryhmissä on johtaja, joka koordinoi ryhmän toimintaa ja edustaa ryhmää ulospäin. Ryhmässä voi olla virallinen ja/tai epävirallinen johtaja. Virallinen johtaja valitaan johonkin tiettyyn tehtävään, esimerkiksi kokoukselle voidaan valita puheenjohtaja. Ryhmässä voi olla virallinen johtaja myös jo olemassaolevan aseman tai vallan perusteella, esimerkiksi organisaation johtaja on usein myös pienemmän työryhmän johtaja. Epävirallisen johtajan rooli syntyy ryhmän vuorovaikutuksessa kuten muutkin ryhmän roolit. Ryhmän jäsen, jolla on epävirallisen johtajan rooli, on usein aktiivinen osallistumaan ja kannustaa muita sitoutumaan ryhmän toimintaan.

        Johtajuus on vuorovaikutusta, jonka avulla vaikutetaan muiden ryhmän jäsenten asenteisiin ja toimintaan. Johtajuudella tarkoitetaan toimintaa, jolla tulisi tukea ryhmän tavoitetta ja ottaa huomioon ryhmän ja sen jäsenten tarpeet. Johtajan ja ryhmän jäsenten toiminta on riippuvaista toisistaan, sillä johtajuus syntyy ryhmän vuorovaikutuksessa ja sitä harjoitetaan juuri vuorovaikutuksen avulla. Toisaalta johtajuus liittyy yksilön ominaisuuksiin, toisaalta sitä voi kehittää ja harjoitella." http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/osallistujat/johtajuus.html

        Tarkoitat siis vanhemmus vertauksellasi epävirallista johtajaa? Eli kuten esim vanhempaa...

        "Mikä sitten on tuo sinunkin mainitsemasi nokkimisjärjestys, jos ei arvojärjestys?"

        Nokkimisjärjestys on etuoikeus kilpailutilanteissa.

        " Mihin sitä tarvitaan, jos ei arvottamaan eri laumanjäsenten paikkaa laumassa? "

        Tarvitaan lajin säilymiseen, eli vahvemmalla on etuoikeus lisääntyä, vahvemmalla on etuoikeus ruokaan, nuorimmalla on etuoikeus suojaan/huoltoon/hoitoon, vanhimmalla on etuoikeus älykkyyteen/kokemukseen...


        "Kyse on vain siitä, että se joka on vahvempi ja jolla on enemmän kokemusta ja älyä määrää ja päättää mitä tehdään ja millloin, ei sen kummemmasta asiasta."

        Nämä harvemmin ovat samoja yksilöitä. Eli kuka silloin on se johtaja? Susilaumassa saattaa olla viisivuotia fyysisesti voimakas uros, mutta se ei ole alfauros, vaan laumalle tärkein saalistaja, siltä puuttuu edelleen se elämän kokemus jota alfaksi vaaditaan, mutta silti se on vahvempi fyysiesti kuin vaikka kymmenen vuotias alfauros. Jos alfa urokselle tulee ongelmia pitää laumansa stressittömänä, tuo viisi vuotias uros haastaa sen, jotta lauman alfana on aina se taitavin (eli lauman stressittömyyden parhaiten hoitava) uros. Näin viisivuotiaalle tulee alfa oikeudet, eli se astuu juoksuiset nartut, mutta ei sillä kyllä kokemusta lauman uroksista eniten ole, vaan siellä on edelleen se kymmenen vuotias uros...

        "Minusta ihmisten ja eläinten muodostamissa laumoissa, eli toisin sanoen perheissä ihminen ON johtaja,"

        Mitä se sinusta siis käytännössä tarkoittaa? Ihminen johtaa ja on aina taitavampi joka asiassa kuin koiransa? ihminen astuu juoksuiset nartut? ihminen määrää suunnan ja vauhdin jäljestyksessä? ihminen määrää kuinka koira ajaa jänistä?

        " jos hän on se joka määrää kuka missäkin nukkuu, kakkaa ja syö ja milloin, ja miten kotona ja kodin ulkopuolella ylipäänsä käyttäydytään."

        Siinäpä se. Eikö olekin aika toivoton tehtävä... Miksi tuollaisen roolin kukaan haluaisi?

        " Ei johtajuus ole mikään paha asia, ei se tarkoita ..."

        Ei niin. ollakseen johtaja tarvitaan aina alaisia ja perheenjäsenten pitäminen alaisina on jotenkin alentavaa...

        Johtajuus on ihan teoria -oppisuunta- koirankasvatuksessa, tiedäthän. ihminen kulkee aina ensin ovesta (aivan kuten vahhemmat?), ihmiset syövät aina ensin (aivan kuten vanhemmat?), ihmiset määräävät milloin koira leikkii (aivan kuten vanhemmat?), ihmiset määräävät milloin saa lempeä ja lohtajakseen.dutusta (aivan kuten vanhemmat?)... Ei siis se ole vain sana, vaan se on käsite jolla tarkotietaan tiettyä suhtautumsita eläimeen.

        Moraali sanana jo tarkoittaa kykyä arvottaa. Koko johtajuus ajattelu koiran kasvatuksessa on varmasti lähtenyt ihan samasta ajatusvirhestä kuin sinulla: nokkimisjärjestys ei nimittäin tarkoita kykyä arvottaa, vaan se on vain eläinten (sis. ihmisen) lajin säilymisen kannalta tärkeä elinehto, täysin luonnollinen asia, johon ei tarvita minkääntasoista moraalista kykyä.


      • ...
        ... kirjoitti:

        "Minä käsitän tuon johtajuuden vähän sillä tavalla, kuin esim. perheessä äiti ja isä, enkä minään diktaattorina."

        normaalisti johtaujuus käsitetään taas ihan muuna asiana kuin vanhemmuus.

        tässä esimerkki johtajuus käsitteen määrittelystä:
        "Useissa ryhmissä on johtaja, joka koordinoi ryhmän toimintaa ja edustaa ryhmää ulospäin. Ryhmässä voi olla virallinen ja/tai epävirallinen johtaja. Virallinen johtaja valitaan johonkin tiettyyn tehtävään, esimerkiksi kokoukselle voidaan valita puheenjohtaja. Ryhmässä voi olla virallinen johtaja myös jo olemassaolevan aseman tai vallan perusteella, esimerkiksi organisaation johtaja on usein myös pienemmän työryhmän johtaja. Epävirallisen johtajan rooli syntyy ryhmän vuorovaikutuksessa kuten muutkin ryhmän roolit. Ryhmän jäsen, jolla on epävirallisen johtajan rooli, on usein aktiivinen osallistumaan ja kannustaa muita sitoutumaan ryhmän toimintaan.

        Johtajuus on vuorovaikutusta, jonka avulla vaikutetaan muiden ryhmän jäsenten asenteisiin ja toimintaan. Johtajuudella tarkoitetaan toimintaa, jolla tulisi tukea ryhmän tavoitetta ja ottaa huomioon ryhmän ja sen jäsenten tarpeet. Johtajan ja ryhmän jäsenten toiminta on riippuvaista toisistaan, sillä johtajuus syntyy ryhmän vuorovaikutuksessa ja sitä harjoitetaan juuri vuorovaikutuksen avulla. Toisaalta johtajuus liittyy yksilön ominaisuuksiin, toisaalta sitä voi kehittää ja harjoitella." http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/osallistujat/johtajuus.html

        Tarkoitat siis vanhemmus vertauksellasi epävirallista johtajaa? Eli kuten esim vanhempaa...

        "Mikä sitten on tuo sinunkin mainitsemasi nokkimisjärjestys, jos ei arvojärjestys?"

        Nokkimisjärjestys on etuoikeus kilpailutilanteissa.

        " Mihin sitä tarvitaan, jos ei arvottamaan eri laumanjäsenten paikkaa laumassa? "

        Tarvitaan lajin säilymiseen, eli vahvemmalla on etuoikeus lisääntyä, vahvemmalla on etuoikeus ruokaan, nuorimmalla on etuoikeus suojaan/huoltoon/hoitoon, vanhimmalla on etuoikeus älykkyyteen/kokemukseen...


        "Kyse on vain siitä, että se joka on vahvempi ja jolla on enemmän kokemusta ja älyä määrää ja päättää mitä tehdään ja millloin, ei sen kummemmasta asiasta."

        Nämä harvemmin ovat samoja yksilöitä. Eli kuka silloin on se johtaja? Susilaumassa saattaa olla viisivuotia fyysisesti voimakas uros, mutta se ei ole alfauros, vaan laumalle tärkein saalistaja, siltä puuttuu edelleen se elämän kokemus jota alfaksi vaaditaan, mutta silti se on vahvempi fyysiesti kuin vaikka kymmenen vuotias alfauros. Jos alfa urokselle tulee ongelmia pitää laumansa stressittömänä, tuo viisi vuotias uros haastaa sen, jotta lauman alfana on aina se taitavin (eli lauman stressittömyyden parhaiten hoitava) uros. Näin viisivuotiaalle tulee alfa oikeudet, eli se astuu juoksuiset nartut, mutta ei sillä kyllä kokemusta lauman uroksista eniten ole, vaan siellä on edelleen se kymmenen vuotias uros...

        "Minusta ihmisten ja eläinten muodostamissa laumoissa, eli toisin sanoen perheissä ihminen ON johtaja,"

        Mitä se sinusta siis käytännössä tarkoittaa? Ihminen johtaa ja on aina taitavampi joka asiassa kuin koiransa? ihminen astuu juoksuiset nartut? ihminen määrää suunnan ja vauhdin jäljestyksessä? ihminen määrää kuinka koira ajaa jänistä?

        " jos hän on se joka määrää kuka missäkin nukkuu, kakkaa ja syö ja milloin, ja miten kotona ja kodin ulkopuolella ylipäänsä käyttäydytään."

        Siinäpä se. Eikö olekin aika toivoton tehtävä... Miksi tuollaisen roolin kukaan haluaisi?

        " Ei johtajuus ole mikään paha asia, ei se tarkoita ..."

        Ei niin. ollakseen johtaja tarvitaan aina alaisia ja perheenjäsenten pitäminen alaisina on jotenkin alentavaa...

        Johtajuus on ihan teoria -oppisuunta- koirankasvatuksessa, tiedäthän. ihminen kulkee aina ensin ovesta (aivan kuten vahhemmat?), ihmiset syövät aina ensin (aivan kuten vanhemmat?), ihmiset määräävät milloin koira leikkii (aivan kuten vanhemmat?), ihmiset määräävät milloin saa lempeä ja lohtajakseen.dutusta (aivan kuten vanhemmat?)... Ei siis se ole vain sana, vaan se on käsite jolla tarkotietaan tiettyä suhtautumsita eläimeen.

        Moraali sanana jo tarkoittaa kykyä arvottaa. Koko johtajuus ajattelu koiran kasvatuksessa on varmasti lähtenyt ihan samasta ajatusvirhestä kuin sinulla: nokkimisjärjestys ei nimittäin tarkoita kykyä arvottaa, vaan se on vain eläinten (sis. ihmisen) lajin säilymisen kannalta tärkeä elinehto, täysin luonnollinen asia, johon ei tarvita minkääntasoista moraalista kykyä.

        Ai niin ja se paha mitä johtajuudella saavutetaan.

        Ongelmat nähdään johtajuuden kautta ja niitä ei nähdä tilannesidonnaisina. Esimerkiksi koiralla on epävarmuutta toisten koirien kohtaamisessa. Heti joku sanoo, että kyse on johtajuusongelmasta, koska koira ilmaisee epävarmuutensa rähinällä tai ilmaisemalla selkeää pelkoa. Aletaan säätämään jonkun ihmisen määräysvallan kanssa, pohditaan sitä kuka kulkee ovesta ensimmäisenä, kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä, kenen maassa olo käskyä totellaan... Ja se epävarmuus toisten koirien kohtaamistilanteissa unohdetaan täysin. Jos tyaas johtajuutta ei nähdä asian ytimenä aletaan miettiä miksi koira kokee olonsa epävarmaksi ja aletaan sosiaalistamaan koiraa...


      • 123456789.
        ... kirjoitti:

        Ai niin ja se paha mitä johtajuudella saavutetaan.

        Ongelmat nähdään johtajuuden kautta ja niitä ei nähdä tilannesidonnaisina. Esimerkiksi koiralla on epävarmuutta toisten koirien kohtaamisessa. Heti joku sanoo, että kyse on johtajuusongelmasta, koska koira ilmaisee epävarmuutensa rähinällä tai ilmaisemalla selkeää pelkoa. Aletaan säätämään jonkun ihmisen määräysvallan kanssa, pohditaan sitä kuka kulkee ovesta ensimmäisenä, kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä, kenen maassa olo käskyä totellaan... Ja se epävarmuus toisten koirien kohtaamistilanteissa unohdetaan täysin. Jos tyaas johtajuutta ei nähdä asian ytimenä aletaan miettiä miksi koira kokee olonsa epävarmaksi ja aletaan sosiaalistamaan koiraa...

        Herranen aika! Onko sulla kaikki muumit laaksossa? Mistä moinen vihamielisyys...

        "Ei niin. ollakseen johtaja tarvitaan aina alaisia ja perheenjäsenten pitäminen alaisina on jotenkin alentavaa..."

        Siis mitä v*ttua?! Oletko jotenkin häiriintyneessä perheessä kasvanut, vai mitä alentavaa on siinä jos äiti ja isä määräävät milloin mennään nukkumaan, mitä syödään, mihin aikaan tullaan kotiin, miten vieraissa käyttäydytään, miten kotona käyttäydytään, miten toisia perheenjäseniä tai vieraita kohdellaan jne. jne...

        "Nokkimisjärjestys on etuoikeus kilpailutilanteissa."

        Eli ylemmässä asemassa oleva saa kaiken ensin! Muutenhan ne vaan tappelisivat koko ajan ja tappaisivat toisensa sukupuuttoon. Siksi laumoissa tarvitaan arvojärjestys jolla määritellään kuka saa syödä ensin ja kaikki muut hyvät asiat ensin, että kaikki energia ei mene jatkuvaan tappeluun. Helvetti, onko tuo todella niin vaikea ymmärtää? Lue tuolta nokkimisjärjestyksen merkitys.

        http://suomisanakirja.fi/nokkimisj%C3%A4rjestys


        "Mitä se sinusta siis käytännössä tarkoittaa? Ihminen johtaa ja on aina taitavampi joka asiassa kuin koiransa? ihminen astuu juoksuiset nartut? ihminen määrää suunnan ja vauhdin jäljestyksessä? ihminen määrää kuinka koira ajaa jänistä?"

        No eikö se ihminen sitten ole taitavampi kuin koira täällä meidän yhteiskunnassamme, vai hallitseeko sinun koirasi esim. liikennesäännöt? Osaako se käydä kaupassa, maksaa laskut jne..? Aika taitava koira sitten... Jäljestyksessä ja jäniksenajamisessa ei ole johtajankaan tarkoitus määrätä miten elukkaa ajetaan jne. mutta johtaja määrää MILLOIN ja MITÄ ajetaan -eli ei esim. naapurin kissaa, tai pihan poikki juoksevaa oravaa. Ja jätä nuo perverssit eläimiinsekaantumisfantasiasi jonnekin oman mielesi mustiin syövereihin -kiitos. Ketään ei kiinnosta, ja sinä voisit hakea hoitoa tuohon, sillä tuon kaltaiset ajatuskuviot on väärin. Kukaan normaali ihminen ei väännä tuon kaltaisista asioista jollain helvetin koirankoulutuspalstalla, sillä ne eivät kuulu asiaan millään tavalla, eikä ne normaalilla ihmisellä tule edes mieleen. MUTTA kun sulle tuo niin tärkeä asia näyttää olevan, niin kyllähän se on ihminen, omistaja se JOHTAJA joka määrää oman koiransa puolesta nuo asiat, vai annatko sinä sitten koirasi juoksennella vapaana parittelemassa milloin tahtoo ja kenen kanssa tahtoo? Ai että! Oletpa vastuullinen ihminen sitten.

        "Johtajuus on ihan teoria -oppisuunta- koirankasvatuksessa, tiedäthän. "

        Olkoot! Se ymmärretään laajemmin nykyään, kuin tuossa valossa, ja minä en mitään teorioita tankkaa muutenkaan, enkä ole lukkiutunut johonkin yhteen oppisuuntaan! Vaikka sinä ilmeisesti oletkin niin koita ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä kankeita ajatusmaailmaltaan kuin sinä. Minulle johtaja on vain sana, jolla kuvaan sitä kumpi tässä huushollissa määrää ja päättää asioista, minä vai koira.

        "Ongelmat nähdään johtajuuden kautta ja niitä ei nähdä tilannesidonnaisina. Esimerkiksi koiralla on epävarmuutta toisten koirien kohtaamisessa. Heti joku sanoo, että kyse on johtajuusongelmasta, koska koira ilmaisee epävarmuutensa rähinällä tai ilmaisemalla selkeää pelkoa."

        Yllätys, yllätys -koira ei tuntisi pelkoa noissa tilanteissa, jos sillä olisi johtaja, johon se voi turvata ja luottaa. Johtaja, jonka se uskoo hallitsevan tilanteen kuin tilanteen, ja pitävän koiransa turvassa.

        "kuka kulkee ovesta ensimmäisenä, kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä, kenen maassa olo käskyä totellaan"

        Ihan turvallisuuskysymyskin jo tuo, kuka kulkee ovesta ensimmäisenä. Esim. kerrostalossa asuessa et voi koskaan tietää kuka tai mitä on rapussa oven takana, ja miten koira loppujen lopuksi reagoi yllätyksiin, sillä parhaiten koulutetutkin koirat on eläimiä eikä koskaan 100% varmoja -miten edes voisivat olla, kun eihän ihminenkään ole -ja sen käytävässä olijan reagoinnista ei taatusti voi mennä takuuseen. Parempi siis mennä itse edellä, jos siellä onkin vaikka aggressiivinen ja huonosti koulutettu koira vastassa. Minä ainakin mieluummin otan mahdolliset puremat vastaan itse, kuin annan purra omaa koiraani, ja todennäköisesti se koira ei kuitenkaan uskalla purra minua ainakaan heti, joten on enemmän pelivaraa.

        Kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä... Lienee kyse siitä, että koira ei vaadi ihmisen ruokaa, eikä käyttäydy aggressiivisesti ruoka-aikana. Meillä koira syö samaan aikaan ihmisten kanssa, mutta omasta kupistaan ja omalla paikallaan -ei samassa ruokapöydässä istuen, eikä varasta ruokaa pöydältä tai muualtakaan, ei vaikka ruokaa tippuisi lattialle, niin se ei koske siihen jos lupaa ei anneta. Jos tässä on jotain väärää ja traumatisoivaa mielestäsi, niin olkoon sitten... En ole tosin huomannut oman koirani kärsivän järjestelystä millään tavalla...


      • 123456789.
        123456789. kirjoitti:

        Herranen aika! Onko sulla kaikki muumit laaksossa? Mistä moinen vihamielisyys...

        "Ei niin. ollakseen johtaja tarvitaan aina alaisia ja perheenjäsenten pitäminen alaisina on jotenkin alentavaa..."

        Siis mitä v*ttua?! Oletko jotenkin häiriintyneessä perheessä kasvanut, vai mitä alentavaa on siinä jos äiti ja isä määräävät milloin mennään nukkumaan, mitä syödään, mihin aikaan tullaan kotiin, miten vieraissa käyttäydytään, miten kotona käyttäydytään, miten toisia perheenjäseniä tai vieraita kohdellaan jne. jne...

        "Nokkimisjärjestys on etuoikeus kilpailutilanteissa."

        Eli ylemmässä asemassa oleva saa kaiken ensin! Muutenhan ne vaan tappelisivat koko ajan ja tappaisivat toisensa sukupuuttoon. Siksi laumoissa tarvitaan arvojärjestys jolla määritellään kuka saa syödä ensin ja kaikki muut hyvät asiat ensin, että kaikki energia ei mene jatkuvaan tappeluun. Helvetti, onko tuo todella niin vaikea ymmärtää? Lue tuolta nokkimisjärjestyksen merkitys.

        http://suomisanakirja.fi/nokkimisj%C3%A4rjestys


        "Mitä se sinusta siis käytännössä tarkoittaa? Ihminen johtaa ja on aina taitavampi joka asiassa kuin koiransa? ihminen astuu juoksuiset nartut? ihminen määrää suunnan ja vauhdin jäljestyksessä? ihminen määrää kuinka koira ajaa jänistä?"

        No eikö se ihminen sitten ole taitavampi kuin koira täällä meidän yhteiskunnassamme, vai hallitseeko sinun koirasi esim. liikennesäännöt? Osaako se käydä kaupassa, maksaa laskut jne..? Aika taitava koira sitten... Jäljestyksessä ja jäniksenajamisessa ei ole johtajankaan tarkoitus määrätä miten elukkaa ajetaan jne. mutta johtaja määrää MILLOIN ja MITÄ ajetaan -eli ei esim. naapurin kissaa, tai pihan poikki juoksevaa oravaa. Ja jätä nuo perverssit eläimiinsekaantumisfantasiasi jonnekin oman mielesi mustiin syövereihin -kiitos. Ketään ei kiinnosta, ja sinä voisit hakea hoitoa tuohon, sillä tuon kaltaiset ajatuskuviot on väärin. Kukaan normaali ihminen ei väännä tuon kaltaisista asioista jollain helvetin koirankoulutuspalstalla, sillä ne eivät kuulu asiaan millään tavalla, eikä ne normaalilla ihmisellä tule edes mieleen. MUTTA kun sulle tuo niin tärkeä asia näyttää olevan, niin kyllähän se on ihminen, omistaja se JOHTAJA joka määrää oman koiransa puolesta nuo asiat, vai annatko sinä sitten koirasi juoksennella vapaana parittelemassa milloin tahtoo ja kenen kanssa tahtoo? Ai että! Oletpa vastuullinen ihminen sitten.

        "Johtajuus on ihan teoria -oppisuunta- koirankasvatuksessa, tiedäthän. "

        Olkoot! Se ymmärretään laajemmin nykyään, kuin tuossa valossa, ja minä en mitään teorioita tankkaa muutenkaan, enkä ole lukkiutunut johonkin yhteen oppisuuntaan! Vaikka sinä ilmeisesti oletkin niin koita ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä kankeita ajatusmaailmaltaan kuin sinä. Minulle johtaja on vain sana, jolla kuvaan sitä kumpi tässä huushollissa määrää ja päättää asioista, minä vai koira.

        "Ongelmat nähdään johtajuuden kautta ja niitä ei nähdä tilannesidonnaisina. Esimerkiksi koiralla on epävarmuutta toisten koirien kohtaamisessa. Heti joku sanoo, että kyse on johtajuusongelmasta, koska koira ilmaisee epävarmuutensa rähinällä tai ilmaisemalla selkeää pelkoa."

        Yllätys, yllätys -koira ei tuntisi pelkoa noissa tilanteissa, jos sillä olisi johtaja, johon se voi turvata ja luottaa. Johtaja, jonka se uskoo hallitsevan tilanteen kuin tilanteen, ja pitävän koiransa turvassa.

        "kuka kulkee ovesta ensimmäisenä, kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä, kenen maassa olo käskyä totellaan"

        Ihan turvallisuuskysymyskin jo tuo, kuka kulkee ovesta ensimmäisenä. Esim. kerrostalossa asuessa et voi koskaan tietää kuka tai mitä on rapussa oven takana, ja miten koira loppujen lopuksi reagoi yllätyksiin, sillä parhaiten koulutetutkin koirat on eläimiä eikä koskaan 100% varmoja -miten edes voisivat olla, kun eihän ihminenkään ole -ja sen käytävässä olijan reagoinnista ei taatusti voi mennä takuuseen. Parempi siis mennä itse edellä, jos siellä onkin vaikka aggressiivinen ja huonosti koulutettu koira vastassa. Minä ainakin mieluummin otan mahdolliset puremat vastaan itse, kuin annan purra omaa koiraani, ja todennäköisesti se koira ei kuitenkaan uskalla purra minua ainakaan heti, joten on enemmän pelivaraa.

        Kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä... Lienee kyse siitä, että koira ei vaadi ihmisen ruokaa, eikä käyttäydy aggressiivisesti ruoka-aikana. Meillä koira syö samaan aikaan ihmisten kanssa, mutta omasta kupistaan ja omalla paikallaan -ei samassa ruokapöydässä istuen, eikä varasta ruokaa pöydältä tai muualtakaan, ei vaikka ruokaa tippuisi lattialle, niin se ei koske siihen jos lupaa ei anneta. Jos tässä on jotain väärää ja traumatisoivaa mielestäsi, niin olkoon sitten... En ole tosin huomannut oman koirani kärsivän järjestelystä millään tavalla...

        Jatkoa...

        Kenen maassaolo käskyä totellaan... No tottele sinä sitten koirasi käskyjä -ihan sama minulle. Minusta kuitenkin on parempi, että koirani tottelee minun käskyjä.

        "" jos hän on se joka määrää kuka missäkin nukkuu, kakkaa ja syö ja milloin, ja miten kotona ja kodin ulkopuolella ylipäänsä käyttäydytään."

        Siinäpä se. Eikö olekin aika toivoton tehtävä... Miksi tuollaisen roolin kukaan haluaisi?"

        Mitä toivotonta tuossa on? Eikö se ole ihan normaalia että ihminen määrää saako koira nukkua sängyssä tai sohvalla, vai onko sillä oma peti? Eikö ole ihan normaalia että ihminen päättää milloin illalla mennään nukkumaan eikä koira? Eikö ole ihan normaalia, että ihminen määrää sen, että saako koira kakata huoneelle vai tekeekö se tarpeensa ulos, ja milloin lenkille lähdetään (tarpeiden tekemistäkin varten) ja mihin se siellä pissaa ja kakkaa -keskelle pihaako, vai ehkä keskelle risteystä, vai kenties tien laitaan...? Eikö ole normaalia että ihminen määrää milloin on ruoka-aika, eikä koira saa itse syödä milloin haluaa? Eikö ole normaalia että ihminen määrittelee miten kotona ja kodin ulkopuolella käyttäydytään, eikä niin että koira esim. riekkuu ja hyppii päälle, puree kusee vieraan kintuille jne. jne... Eikö nämä kaikki asiat ole osa sitä vastuuta minkä ottaa osakseen, kun ottaa koiran? Miten se on Sinulle sitten niin toivoton tehtävä, eikö sun koiralla todellakaan ole mitään sääntöjä?

        Olet todella hämärä tyyppi, etkä ilmeisesti ymmärrä jokatapauksessakaan mitä sinulle sanon, jos käytän pahaa j -alkuista sanaa, joten jätän tämän jankutukusen osaltani tähän. Ja hieman valoisampaa tulevaisuutta ja järjenjuoksua Sinulle toivotan.


      • ...
        123456789. kirjoitti:

        Herranen aika! Onko sulla kaikki muumit laaksossa? Mistä moinen vihamielisyys...

        "Ei niin. ollakseen johtaja tarvitaan aina alaisia ja perheenjäsenten pitäminen alaisina on jotenkin alentavaa..."

        Siis mitä v*ttua?! Oletko jotenkin häiriintyneessä perheessä kasvanut, vai mitä alentavaa on siinä jos äiti ja isä määräävät milloin mennään nukkumaan, mitä syödään, mihin aikaan tullaan kotiin, miten vieraissa käyttäydytään, miten kotona käyttäydytään, miten toisia perheenjäseniä tai vieraita kohdellaan jne. jne...

        "Nokkimisjärjestys on etuoikeus kilpailutilanteissa."

        Eli ylemmässä asemassa oleva saa kaiken ensin! Muutenhan ne vaan tappelisivat koko ajan ja tappaisivat toisensa sukupuuttoon. Siksi laumoissa tarvitaan arvojärjestys jolla määritellään kuka saa syödä ensin ja kaikki muut hyvät asiat ensin, että kaikki energia ei mene jatkuvaan tappeluun. Helvetti, onko tuo todella niin vaikea ymmärtää? Lue tuolta nokkimisjärjestyksen merkitys.

        http://suomisanakirja.fi/nokkimisj%C3%A4rjestys


        "Mitä se sinusta siis käytännössä tarkoittaa? Ihminen johtaa ja on aina taitavampi joka asiassa kuin koiransa? ihminen astuu juoksuiset nartut? ihminen määrää suunnan ja vauhdin jäljestyksessä? ihminen määrää kuinka koira ajaa jänistä?"

        No eikö se ihminen sitten ole taitavampi kuin koira täällä meidän yhteiskunnassamme, vai hallitseeko sinun koirasi esim. liikennesäännöt? Osaako se käydä kaupassa, maksaa laskut jne..? Aika taitava koira sitten... Jäljestyksessä ja jäniksenajamisessa ei ole johtajankaan tarkoitus määrätä miten elukkaa ajetaan jne. mutta johtaja määrää MILLOIN ja MITÄ ajetaan -eli ei esim. naapurin kissaa, tai pihan poikki juoksevaa oravaa. Ja jätä nuo perverssit eläimiinsekaantumisfantasiasi jonnekin oman mielesi mustiin syövereihin -kiitos. Ketään ei kiinnosta, ja sinä voisit hakea hoitoa tuohon, sillä tuon kaltaiset ajatuskuviot on väärin. Kukaan normaali ihminen ei väännä tuon kaltaisista asioista jollain helvetin koirankoulutuspalstalla, sillä ne eivät kuulu asiaan millään tavalla, eikä ne normaalilla ihmisellä tule edes mieleen. MUTTA kun sulle tuo niin tärkeä asia näyttää olevan, niin kyllähän se on ihminen, omistaja se JOHTAJA joka määrää oman koiransa puolesta nuo asiat, vai annatko sinä sitten koirasi juoksennella vapaana parittelemassa milloin tahtoo ja kenen kanssa tahtoo? Ai että! Oletpa vastuullinen ihminen sitten.

        "Johtajuus on ihan teoria -oppisuunta- koirankasvatuksessa, tiedäthän. "

        Olkoot! Se ymmärretään laajemmin nykyään, kuin tuossa valossa, ja minä en mitään teorioita tankkaa muutenkaan, enkä ole lukkiutunut johonkin yhteen oppisuuntaan! Vaikka sinä ilmeisesti oletkin niin koita ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä kankeita ajatusmaailmaltaan kuin sinä. Minulle johtaja on vain sana, jolla kuvaan sitä kumpi tässä huushollissa määrää ja päättää asioista, minä vai koira.

        "Ongelmat nähdään johtajuuden kautta ja niitä ei nähdä tilannesidonnaisina. Esimerkiksi koiralla on epävarmuutta toisten koirien kohtaamisessa. Heti joku sanoo, että kyse on johtajuusongelmasta, koska koira ilmaisee epävarmuutensa rähinällä tai ilmaisemalla selkeää pelkoa."

        Yllätys, yllätys -koira ei tuntisi pelkoa noissa tilanteissa, jos sillä olisi johtaja, johon se voi turvata ja luottaa. Johtaja, jonka se uskoo hallitsevan tilanteen kuin tilanteen, ja pitävän koiransa turvassa.

        "kuka kulkee ovesta ensimmäisenä, kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä, kenen maassa olo käskyä totellaan"

        Ihan turvallisuuskysymyskin jo tuo, kuka kulkee ovesta ensimmäisenä. Esim. kerrostalossa asuessa et voi koskaan tietää kuka tai mitä on rapussa oven takana, ja miten koira loppujen lopuksi reagoi yllätyksiin, sillä parhaiten koulutetutkin koirat on eläimiä eikä koskaan 100% varmoja -miten edes voisivat olla, kun eihän ihminenkään ole -ja sen käytävässä olijan reagoinnista ei taatusti voi mennä takuuseen. Parempi siis mennä itse edellä, jos siellä onkin vaikka aggressiivinen ja huonosti koulutettu koira vastassa. Minä ainakin mieluummin otan mahdolliset puremat vastaan itse, kuin annan purra omaa koiraani, ja todennäköisesti se koira ei kuitenkaan uskalla purra minua ainakaan heti, joten on enemmän pelivaraa.

        Kenellä on ruoka suussa ensimmäisenä... Lienee kyse siitä, että koira ei vaadi ihmisen ruokaa, eikä käyttäydy aggressiivisesti ruoka-aikana. Meillä koira syö samaan aikaan ihmisten kanssa, mutta omasta kupistaan ja omalla paikallaan -ei samassa ruokapöydässä istuen, eikä varasta ruokaa pöydältä tai muualtakaan, ei vaikka ruokaa tippuisi lattialle, niin se ei koske siihen jos lupaa ei anneta. Jos tässä on jotain väärää ja traumatisoivaa mielestäsi, niin olkoon sitten... En ole tosin huomannut oman koirani kärsivän järjestelystä millään tavalla...

        Yksi viesti kerrallaan.

        Vihamielisyys? onko kyseessä ehkä nyt se,e ttä kun joku esittää omaa maailmankuvaasi vastaavan näkemyksen, kuvittelet hänen olevan vihamielinen, koska ei ole myötämielinen?

        En ole kasvanut häiriintyneessä perheessä, vaan vanhempien ohjaamassa perheessä. Luitko tekstin jonka annoin? ASiinä puuttiin siitä mitä on johtajuus? Asia pähkinän kuoressa on virallsita johtajuuta ja on epävirallsita johtajuutta. Epävirallisien johtajuuden tunnusmerkki on,e ttä johtajuus ei ole virallista, eli määräysvalta on tilannesidonnaista. Ja tällaisessa perheessä minäkin olen kasvanut, jos perhettä ja vanhemmuutta haluaa vertailla. Vanhemmat määräävät osa asioissa, mutta välillä lapset määräävät, eli vanhemmat päättävät esimerkiksi mitä syödään, muta lapset saattavat johtaa leikkiä, johon vanhemmatkin osallistuvat. Itsekin kasvatan lasta ja oikeastaan kaikki ulkoilumme ja leikkituokiomme ovat lapsen johtamia; "mitä haluat tehdä, mikä äidin rooli on tässä leikissä?"

        "Eli ylemmässä asemassa oleva saa kaiken ensin"

        Mikä on ylempi asema. Eli minä saan tikkarin ensin, sitten vasta lapseni jos jää? Miksi? koska minä olen vahvempi ja kokeneempi? Itse asiassa viralliset johtajat toimivat aina eritavoin, eli alaiset saavat aina ensin ja jos firmalla on esim. taloudellisesti tiukkaa, alaisten palkat maksetaan ja johtajat saavat mikäli varoja jää.

        "Siksi laumoissa tarvitaan arvojärjestys jolla määritellään kuka saa syödä ensin ja kaikki muut hyvät asiat ensin, että kaikki energia ei mene jatkuvaan tappeluun. "

        Hieno pätkä! juuri niin, kun vain vaihdat vielä sen oikeian sanan: siksi laumoissa on nokkimisjärjestys tai laumahierarkia... hyvä suomalaisen sanakirjan linkkikin oli.

        "No eikö se ihminen sitten ole taitavampi kuin koira täällä meidän yhteiskunnassamme, vai hallitseeko sinun koirasi esim. liikennesäännöt?"

        sääli koiraa joka elää vain ihmisten yhteiskunnassa... Jotain koiralle luontaistakin olisi kiva koiran tehdä. Uskon,e ttä sinunkin koirasi on taitavampi nuolemaan takapuoltaa, noutamaan palloja ja tehokkaampi häätämään lintuja kuin sinä, myös puiden juurille kuseskelu saattaa siltä sujua tehokkaammin, kuten niiden toisten kusien analysointi.

        Yleensä kun puhutaan eläinten johtajuudesta, puhutaan esimerkiksi susilaumojen alfa yksilöistä. Alfuus taas tarkoittaa lisääntymsioikeutta, alfuus ei tarkoita sitä,e ttä määrää miten muut lisääntyvät. Siksi on outoa ohittaa lisääntymisoikeus, jos vetoaa johonkin alfa parin toimintaan... Mutta jos aiheesta puhuminen on sinusta hankalaa, voi sen jättää, muta toivotavasti jää takaraivoosi vaivaamaan...

        "Minulle johtaja on vain sana, jolla kuvaan sitä kumpi tässä huushollissa määrää ja päättää asioista, minä vai koira."

        Olen kysynyt aiemmin ja kysyn edelleen: miksi haluat olla se joka määrää koirastasi? miksei koirasi voi olla vain ihan oma itsenäinen eläimensä, joka saa elää niinkuin koira?

        "Yllätys, yllätys -koira ei tuntisi pelkoa noissa tilanteissa, jos sillä olisi johtaja, johon se voi turvata ja luottaa."

        Ja miljoonat koirat eivät koe epävarmuutta tilanteissa, vaikkei niillä ole johtajia. Minulla itselläni on johtajia monessa tasossa, mutta silti välillä töissä tulee epävarmuutta, eli ei se johtajien puutteesta ole kiinni. Lähi esimieheni on fyysiesti päätä minua lyhempi, liikuntaa harrastamaton erittäin häseltävä naisihminen ja jos koen pelottavksi töissä esimerkiksi väkivalta tilanteen, niin hänen puuttumisensa olisi tasan viimeinen jonka kokisin tilannetta rauhoittavaksi. Silti hän on minun johtajani. Johtajan ei siis tarvitse hallita tilannetta, vaan johtaja on ylemmässä arvoasemassa työhierarkiassa oleva henkilö.

        tuo oli hyvä kanssa, tuo rappukäytävä ja turvallisuus. Mietin vain tuon asian tiimoilta ristiriitaasi; nythän koira on vain eläin, jonka ei voikaan olettaa aina pitävän ihmsitä itsensä yläpuolella olevana, jolloin koira saattaisi esimerkiksi käydä ihmisen päälle rappukäytävässä. Mietin siis; pystyikö se koira arvottamaan ihmisen itseänsä korkeammaksi olennoksi vai ei?

        Minun mielestäni koirat saavat syödä silloin kun niillä on ruoka-aika, vaikka ihmisten ruoka-aika sattuisikin samaan aikaan. Minä en siis siitä traumatisoidu, mutta saatoit juuri sivaltaa pahasti jonkun johtajuusopin kannattajan hermoon. ehkä tulevista kommenteista tulet näkemään miten pahasti heidän mielestään aiheutat traumoja ja kenelle antamalla koiran syödä teidän kanssa samaan aikaan...


      • ...
        123456789. kirjoitti:

        Jatkoa...

        Kenen maassaolo käskyä totellaan... No tottele sinä sitten koirasi käskyjä -ihan sama minulle. Minusta kuitenkin on parempi, että koirani tottelee minun käskyjä.

        "" jos hän on se joka määrää kuka missäkin nukkuu, kakkaa ja syö ja milloin, ja miten kotona ja kodin ulkopuolella ylipäänsä käyttäydytään."

        Siinäpä se. Eikö olekin aika toivoton tehtävä... Miksi tuollaisen roolin kukaan haluaisi?"

        Mitä toivotonta tuossa on? Eikö se ole ihan normaalia että ihminen määrää saako koira nukkua sängyssä tai sohvalla, vai onko sillä oma peti? Eikö ole ihan normaalia että ihminen päättää milloin illalla mennään nukkumaan eikä koira? Eikö ole ihan normaalia, että ihminen määrää sen, että saako koira kakata huoneelle vai tekeekö se tarpeensa ulos, ja milloin lenkille lähdetään (tarpeiden tekemistäkin varten) ja mihin se siellä pissaa ja kakkaa -keskelle pihaako, vai ehkä keskelle risteystä, vai kenties tien laitaan...? Eikö ole normaalia että ihminen määrää milloin on ruoka-aika, eikä koira saa itse syödä milloin haluaa? Eikö ole normaalia että ihminen määrittelee miten kotona ja kodin ulkopuolella käyttäydytään, eikä niin että koira esim. riekkuu ja hyppii päälle, puree kusee vieraan kintuille jne. jne... Eikö nämä kaikki asiat ole osa sitä vastuuta minkä ottaa osakseen, kun ottaa koiran? Miten se on Sinulle sitten niin toivoton tehtävä, eikö sun koiralla todellakaan ole mitään sääntöjä?

        Olet todella hämärä tyyppi, etkä ilmeisesti ymmärrä jokatapauksessakaan mitä sinulle sanon, jos käytän pahaa j -alkuista sanaa, joten jätän tämän jankutukusen osaltani tähän. Ja hieman valoisampaa tulevaisuutta ja järjenjuoksua Sinulle toivotan.

        "Mitä toivotonta tuossa on? Eikö se ole ihan normaalia että ihminen määrää saako koira nukkua sängyssä tai sohvalla, vai onko sillä oma peti? "

        Itse tykkään niin kovasti nukkua, että siksi minusta tuo tuntuisi toivottomalta. Kulkea nyt yötä myöten vahtimassa mihin koira vaihtoi paikkaa milläkin kuljeskelu kerrallaan. Nukkuuko nyt olohuoneen vai keittiön matolla, oven edessä vai omalla pedillään. Eikös se ole ihan sama missä nukutaan, kunhan nukutaan siellä missä on luvallista, miksi nukkumispaikkakin pitää olla käsketty? Myös ulostamisen kanssa sama juttu, koira sa tehdä tarpeensa kun on tarve, ei tarvita minun käskyä. Ruuasta todella ihmettelen; jos koirasi kieltäytyy syömästä (mitä se ei toki tee, koska ei taida olla mahdollisuutta), niin etkö todella tarjoa myöhemmin ruokaa? Meidän koirilla on monenlaisia vatsavaivoja ollut, joskus jopa niin kova kakkahätä, että syönti ei onnistu enne pientä ulkoilua, joskus joku hyvä haju kesken eikä malta tulla heti ruokakupille...

        " Eikö ole normaalia että ihminen määrittelee miten kotona ja kodin ulkopuolella käyttäydytään, eikä niin että koira esim. riekkuu ja hyppii päälle, puree kusee vieraan kintuille jne. jne... "

        Ei ole tullut mieleen, että koiria voi kasvattaa? Opettaa niille tapoja? Asioiden opettamiseen, kasvattamiseen, siis toisten toimintoihin vaikuttamiseen ei tarvita koskaan mitään johtoasemaa, vaan ihan kaikki asiat kasvattavat toisiaan, kuten nyt vaikka matto opetti minulle tänä aamuna, että ei kannata yrittää kulkea lapsi sylissä ja harjata samaanaikaan hampaita, jos se on rullalla lattialla... Kuitenkin tuolla opettamisella noihin asioihin vaikutetaan. Itse olen aikuisopiskelija ja nauran kovasti ajatukselle, jota ilmeisesti ajat takaa (?): jotta voisi opettaa jollekin jotain täytyy opettajan olla johtaja oppilaaseen verrattuna, eli älykkäämpi asioissa, vahvempi ja kokeneempi...

        toivon todella, että sinulle valkeni dominanssin ja johtajuuden ero. Olin varmaankin oikeassa päätellessäni, että tämä oli se väärinkäsityksesi, josta oletit että "uusimpiin tutkimuksiin" vetoavat kieltäisivät dominanssin olemassa olon? Jos jokin vielä kyselyttää asiassa, vastaan mielelläni... Aurinkoista kevättä!


      • --------------------
        ... kirjoitti:

        Yksi viesti kerrallaan.

        Vihamielisyys? onko kyseessä ehkä nyt se,e ttä kun joku esittää omaa maailmankuvaasi vastaavan näkemyksen, kuvittelet hänen olevan vihamielinen, koska ei ole myötämielinen?

        En ole kasvanut häiriintyneessä perheessä, vaan vanhempien ohjaamassa perheessä. Luitko tekstin jonka annoin? ASiinä puuttiin siitä mitä on johtajuus? Asia pähkinän kuoressa on virallsita johtajuuta ja on epävirallsita johtajuutta. Epävirallisien johtajuuden tunnusmerkki on,e ttä johtajuus ei ole virallista, eli määräysvalta on tilannesidonnaista. Ja tällaisessa perheessä minäkin olen kasvanut, jos perhettä ja vanhemmuutta haluaa vertailla. Vanhemmat määräävät osa asioissa, mutta välillä lapset määräävät, eli vanhemmat päättävät esimerkiksi mitä syödään, muta lapset saattavat johtaa leikkiä, johon vanhemmatkin osallistuvat. Itsekin kasvatan lasta ja oikeastaan kaikki ulkoilumme ja leikkituokiomme ovat lapsen johtamia; "mitä haluat tehdä, mikä äidin rooli on tässä leikissä?"

        "Eli ylemmässä asemassa oleva saa kaiken ensin"

        Mikä on ylempi asema. Eli minä saan tikkarin ensin, sitten vasta lapseni jos jää? Miksi? koska minä olen vahvempi ja kokeneempi? Itse asiassa viralliset johtajat toimivat aina eritavoin, eli alaiset saavat aina ensin ja jos firmalla on esim. taloudellisesti tiukkaa, alaisten palkat maksetaan ja johtajat saavat mikäli varoja jää.

        "Siksi laumoissa tarvitaan arvojärjestys jolla määritellään kuka saa syödä ensin ja kaikki muut hyvät asiat ensin, että kaikki energia ei mene jatkuvaan tappeluun. "

        Hieno pätkä! juuri niin, kun vain vaihdat vielä sen oikeian sanan: siksi laumoissa on nokkimisjärjestys tai laumahierarkia... hyvä suomalaisen sanakirjan linkkikin oli.

        "No eikö se ihminen sitten ole taitavampi kuin koira täällä meidän yhteiskunnassamme, vai hallitseeko sinun koirasi esim. liikennesäännöt?"

        sääli koiraa joka elää vain ihmisten yhteiskunnassa... Jotain koiralle luontaistakin olisi kiva koiran tehdä. Uskon,e ttä sinunkin koirasi on taitavampi nuolemaan takapuoltaa, noutamaan palloja ja tehokkaampi häätämään lintuja kuin sinä, myös puiden juurille kuseskelu saattaa siltä sujua tehokkaammin, kuten niiden toisten kusien analysointi.

        Yleensä kun puhutaan eläinten johtajuudesta, puhutaan esimerkiksi susilaumojen alfa yksilöistä. Alfuus taas tarkoittaa lisääntymsioikeutta, alfuus ei tarkoita sitä,e ttä määrää miten muut lisääntyvät. Siksi on outoa ohittaa lisääntymisoikeus, jos vetoaa johonkin alfa parin toimintaan... Mutta jos aiheesta puhuminen on sinusta hankalaa, voi sen jättää, muta toivotavasti jää takaraivoosi vaivaamaan...

        "Minulle johtaja on vain sana, jolla kuvaan sitä kumpi tässä huushollissa määrää ja päättää asioista, minä vai koira."

        Olen kysynyt aiemmin ja kysyn edelleen: miksi haluat olla se joka määrää koirastasi? miksei koirasi voi olla vain ihan oma itsenäinen eläimensä, joka saa elää niinkuin koira?

        "Yllätys, yllätys -koira ei tuntisi pelkoa noissa tilanteissa, jos sillä olisi johtaja, johon se voi turvata ja luottaa."

        Ja miljoonat koirat eivät koe epävarmuutta tilanteissa, vaikkei niillä ole johtajia. Minulla itselläni on johtajia monessa tasossa, mutta silti välillä töissä tulee epävarmuutta, eli ei se johtajien puutteesta ole kiinni. Lähi esimieheni on fyysiesti päätä minua lyhempi, liikuntaa harrastamaton erittäin häseltävä naisihminen ja jos koen pelottavksi töissä esimerkiksi väkivalta tilanteen, niin hänen puuttumisensa olisi tasan viimeinen jonka kokisin tilannetta rauhoittavaksi. Silti hän on minun johtajani. Johtajan ei siis tarvitse hallita tilannetta, vaan johtaja on ylemmässä arvoasemassa työhierarkiassa oleva henkilö.

        tuo oli hyvä kanssa, tuo rappukäytävä ja turvallisuus. Mietin vain tuon asian tiimoilta ristiriitaasi; nythän koira on vain eläin, jonka ei voikaan olettaa aina pitävän ihmsitä itsensä yläpuolella olevana, jolloin koira saattaisi esimerkiksi käydä ihmisen päälle rappukäytävässä. Mietin siis; pystyikö se koira arvottamaan ihmisen itseänsä korkeammaksi olennoksi vai ei?

        Minun mielestäni koirat saavat syödä silloin kun niillä on ruoka-aika, vaikka ihmisten ruoka-aika sattuisikin samaan aikaan. Minä en siis siitä traumatisoidu, mutta saatoit juuri sivaltaa pahasti jonkun johtajuusopin kannattajan hermoon. ehkä tulevista kommenteista tulet näkemään miten pahasti heidän mielestään aiheutat traumoja ja kenelle antamalla koiran syödä teidän kanssa samaan aikaan...

        Pakko vielä vastata...

        "Olen kysynyt aiemmin ja kysyn edelleen: miksi haluat olla se joka määrää koirastasi? miksei koirasi voi olla vain ihan oma itsenäinen eläimensä, joka saa elää niinkuin koira?"

        Koirani saa elää kuin koira, se saa leikkiä kotona itsekseen milloin haluaa, mutta minun ei tarvi suostua leikkimään sen kanssa jos en halua, toki se voi "ehdottaa" sitä minulle, mutta se ei saa alkaa vaatimaan. Leikit on osittain koiranleikkejä eli se saa päättää mitä haluaa leikkiä, toisinaan minä päätän mitä leikitään ja milloin leikitään, mutta minä olen aina se joka leikin omalta osaltani lopetan, eikä niin että heitän neljä tuntia palloa sille jos se tahtoo.

        Se mitä tarkoitan koirastani määräämisellä on ihan ylipäänsä kaikki sen elämään liittyvä. Minä määrään milloin se syö, mitä syö, kuinka paljon syö, milloin lähdetään lenkille, miten siellä käyttäydytään, miten vieraitten ihmisten ja koirien seurassa käyttäydytään jne.. normaaleja jokapäiväisiä asioita.

        Miksi sitten ihmettelet edes tuota aloitusviestin linkkiä, jossa KOIRAN ANNETAAN PÄÄTTÄÄ miten se tilanteessa käyttäytyy ja kukaan ihminen ei puutu siihen, kun sinun mielestäsi kerta koiria ei saa määrätä ja päättää niiden puolesta noita asioita? Sehän on "oma itsenäinen eläimensä" ja elää ja toimii tuossa tilanteessa niinkuin koira, kaikkihan on siis hyvin! Hurraa ihmisille, jotka eivät leiki johtajaa ja puutu tilanteeseen mitenkään!! Muistahan sinäkin seuraavalla kerralla olla puuttumatta, jos tuollaista jossain havaitset.

        Ja rappukäytävä -jutusta sen verran, että en voi tietää mitä joku vieras koira joka siellä mahdollisesti oveni takana seisoo tekee. En voi tietää onko sitä koulutettu vai ei, ja saako sekin olla rennosti "koiramainen oma itsensä" ja päättää ja määrätä asioista ja reagoinnistaan oman päänsä mukaan, vai päättääkö ja määrääkö sen omistaja. Ja kuten sanoin -mikään koira ei ole 100% varma, ei edes ihmiset ole. Ja omasta koirastani tiedän, että se ei käy ihmisten päälle rappukäytävässä, mutta siitä vieraasta ihmisestä en voi tietää käykö hän koirien päälle.

        Niin ja tässäpä sanan hierarkia merkitys:

        http://suomisanakirja.fi/hierarkia

        Et siis kiellä sitä, että koirilla on hierarkia? Miksi sitten kiellät sen, että niillä olisi johtaja? Hierarkiassahan on kyse siitä, että joku on ylempänä arvoasteikossa kuin joku toinen ja toisessa ääripäässä on se kaikista alin, ja yllätys, yllätys toisessa on JOHTAJA... Muut on sitten siinä välissä. Vaikeaa vissiin ymmärtää edelleen?

        Ja enpä usko, että kaikki johtajuusopin kannattajat on niin tiukkoja tuossa ruokkimisessa, tai muussakaan -vaan eiköhän niissä talouksissa toimita jokseenkin samalla tavalla kuin minäkin teen. Minä olen ymmärtänyt sen niin, että jokainen tekee niin kuin itselle sopii -siis ihmiselle EI koiralle. Joko koirat syövät yhtäaikaa keittiössä ihmisten kanssa, mutta eivät vaadi ruokaa ihmiseltä -jotkut voivat antaa koirien jopa kerjätä, mutta huom -ei vaatia. Jotkut taas tahtovat syödä itsekseen perheen kanssa, ja koirat eivät saa tulla keittiöön vaan saavat ruuan vasta sitten kun ihmiset on syöneet. Pointti lienee se, että ihmiset sanelevat sen, miten ruoka-aikana ja muulloinkin käyttäydytään, ei koirat.

        Mutta minä vihaan jankutusta ja jos huomaan, että joku on lukkiutunut omiin ajatuksiinsa, eikä edes kykene kuvittelemaan katsovansa asiaa toiselta kannalta, niin silloin nostan käteni pystyyn suosiolla. En tahdo olla kaltaistesi jästipäiden kanssa tekemisissä. Tämä on osaltani loppu nyt, ja parempaa onnea jollekin raukalle, joka erehtyy kanssasi sananvaihtoon, jos ei raukkaparka tajua olla samaa mieltä Sinun kanssasi ja myötäillä sinua kaikessa.


      • ...
        ... kirjoitti:

        "Mitä toivotonta tuossa on? Eikö se ole ihan normaalia että ihminen määrää saako koira nukkua sängyssä tai sohvalla, vai onko sillä oma peti? "

        Itse tykkään niin kovasti nukkua, että siksi minusta tuo tuntuisi toivottomalta. Kulkea nyt yötä myöten vahtimassa mihin koira vaihtoi paikkaa milläkin kuljeskelu kerrallaan. Nukkuuko nyt olohuoneen vai keittiön matolla, oven edessä vai omalla pedillään. Eikös se ole ihan sama missä nukutaan, kunhan nukutaan siellä missä on luvallista, miksi nukkumispaikkakin pitää olla käsketty? Myös ulostamisen kanssa sama juttu, koira sa tehdä tarpeensa kun on tarve, ei tarvita minun käskyä. Ruuasta todella ihmettelen; jos koirasi kieltäytyy syömästä (mitä se ei toki tee, koska ei taida olla mahdollisuutta), niin etkö todella tarjoa myöhemmin ruokaa? Meidän koirilla on monenlaisia vatsavaivoja ollut, joskus jopa niin kova kakkahätä, että syönti ei onnistu enne pientä ulkoilua, joskus joku hyvä haju kesken eikä malta tulla heti ruokakupille...

        " Eikö ole normaalia että ihminen määrittelee miten kotona ja kodin ulkopuolella käyttäydytään, eikä niin että koira esim. riekkuu ja hyppii päälle, puree kusee vieraan kintuille jne. jne... "

        Ei ole tullut mieleen, että koiria voi kasvattaa? Opettaa niille tapoja? Asioiden opettamiseen, kasvattamiseen, siis toisten toimintoihin vaikuttamiseen ei tarvita koskaan mitään johtoasemaa, vaan ihan kaikki asiat kasvattavat toisiaan, kuten nyt vaikka matto opetti minulle tänä aamuna, että ei kannata yrittää kulkea lapsi sylissä ja harjata samaanaikaan hampaita, jos se on rullalla lattialla... Kuitenkin tuolla opettamisella noihin asioihin vaikutetaan. Itse olen aikuisopiskelija ja nauran kovasti ajatukselle, jota ilmeisesti ajat takaa (?): jotta voisi opettaa jollekin jotain täytyy opettajan olla johtaja oppilaaseen verrattuna, eli älykkäämpi asioissa, vahvempi ja kokeneempi...

        toivon todella, että sinulle valkeni dominanssin ja johtajuuden ero. Olin varmaankin oikeassa päätellessäni, että tämä oli se väärinkäsityksesi, josta oletit että "uusimpiin tutkimuksiin" vetoavat kieltäisivät dominanssin olemassa olon? Jos jokin vielä kyselyttää asiassa, vastaan mielelläni... Aurinkoista kevättä!

        Vielä muutama ajatus heräsi viestistäsi ja omistanikin...

        Tuosta opettajuus suhteesta, eli näkemyksestä, että opettaakseen jotain toisille täysyisi olla älykkäämpi, vahvempi ja kokeneempi... Oma ammattitaitoni töissä on tulosta siitä, että minua on mentoroineet koko työhistoriani kehitysvammaiset lapset ja nuoret.

        Ja yleensä tuosta johtajuus asetelmasta koirien suhteen... Olen menettänyt nyt vuoden sisällä kaksi koiraa. Joskus täällä olen käynyt keskustelua tästä samasta aiheesta ja tämä yksi esimerkki tuli mieleen selkeästi moneen kertaan viimeisen vuoden aikana. Oli puhetta siitä saako koira äristä tai puraistakin omistajaansa. Olen kertonut, että oma koirani on mm. näykkäissyt minua nilkasta, kun astuin hännälle vahingossa sen nukkuessa syvää unta. Terävältä koiralta varsin luonnollinen refleksi, minusta. jonkun toisen mielestä taas täysin epänormaali. Mutta siihen asiaan. Kerroin myös mitä tapahtui sen jälkeen, koska jonkun toisen mielestä minun olisi pitänyt ottaa koiralta luulot pois ja rangaista, mutta minäpä vajosin lattialle ja silittelin ja rapsuttelin anteeksi pyytelevästi, koska tarkoitus ei ollut ohikävellessäni todellakaan satuttaa koiraa. No niin, nyt kun koirat olivat vanhoja ja luopuminen oli vääjäämättä edessä, niin kaikkea tätä mietti. Mietti sitä mikä oli minun ja koirien suhde, oliko niillä hyvä elämä, rakastettiinko niitä niinkuin mielestäni koiraa kuuluu rakastaa vai oliko jotain vialla, jotain joka nyt olisi hirveän vaikea antaa itselle anteeksi? Olen tyytyväinen tässä tilanteessa, että pystyin rehellisesti sanomaan, että tapahtui mitä tapahtui, niin en mielestäni ollut kohtuuton koiria kohtaan milloinkaan ja rakastin, rakastin aivan äärettömästi sillä tavalla jolla rakkaus mielestäni näytetään. Eli ei millään alistamisella, rankaisemisella tai vastaavalla... Ja kenenkään turha tulla sanomaan, että olen epänormaali, surun työstämiseen kuuluu aina itsesyytökset, "olisinko voinut tehdä jotain toisin". Suhteessa koiriini itse voin onneksi sanoa, että mitään en olisi todella halunnut tehdä toisin, toimin aina oman parhaan sen hetkisen tiedon ja taidon mukaan, enempää en voi itseltäni vaatia...


      • ...
        -------------------- kirjoitti:

        Pakko vielä vastata...

        "Olen kysynyt aiemmin ja kysyn edelleen: miksi haluat olla se joka määrää koirastasi? miksei koirasi voi olla vain ihan oma itsenäinen eläimensä, joka saa elää niinkuin koira?"

        Koirani saa elää kuin koira, se saa leikkiä kotona itsekseen milloin haluaa, mutta minun ei tarvi suostua leikkimään sen kanssa jos en halua, toki se voi "ehdottaa" sitä minulle, mutta se ei saa alkaa vaatimaan. Leikit on osittain koiranleikkejä eli se saa päättää mitä haluaa leikkiä, toisinaan minä päätän mitä leikitään ja milloin leikitään, mutta minä olen aina se joka leikin omalta osaltani lopetan, eikä niin että heitän neljä tuntia palloa sille jos se tahtoo.

        Se mitä tarkoitan koirastani määräämisellä on ihan ylipäänsä kaikki sen elämään liittyvä. Minä määrään milloin se syö, mitä syö, kuinka paljon syö, milloin lähdetään lenkille, miten siellä käyttäydytään, miten vieraitten ihmisten ja koirien seurassa käyttäydytään jne.. normaaleja jokapäiväisiä asioita.

        Miksi sitten ihmettelet edes tuota aloitusviestin linkkiä, jossa KOIRAN ANNETAAN PÄÄTTÄÄ miten se tilanteessa käyttäytyy ja kukaan ihminen ei puutu siihen, kun sinun mielestäsi kerta koiria ei saa määrätä ja päättää niiden puolesta noita asioita? Sehän on "oma itsenäinen eläimensä" ja elää ja toimii tuossa tilanteessa niinkuin koira, kaikkihan on siis hyvin! Hurraa ihmisille, jotka eivät leiki johtajaa ja puutu tilanteeseen mitenkään!! Muistahan sinäkin seuraavalla kerralla olla puuttumatta, jos tuollaista jossain havaitset.

        Ja rappukäytävä -jutusta sen verran, että en voi tietää mitä joku vieras koira joka siellä mahdollisesti oveni takana seisoo tekee. En voi tietää onko sitä koulutettu vai ei, ja saako sekin olla rennosti "koiramainen oma itsensä" ja päättää ja määrätä asioista ja reagoinnistaan oman päänsä mukaan, vai päättääkö ja määrääkö sen omistaja. Ja kuten sanoin -mikään koira ei ole 100% varma, ei edes ihmiset ole. Ja omasta koirastani tiedän, että se ei käy ihmisten päälle rappukäytävässä, mutta siitä vieraasta ihmisestä en voi tietää käykö hän koirien päälle.

        Niin ja tässäpä sanan hierarkia merkitys:

        http://suomisanakirja.fi/hierarkia

        Et siis kiellä sitä, että koirilla on hierarkia? Miksi sitten kiellät sen, että niillä olisi johtaja? Hierarkiassahan on kyse siitä, että joku on ylempänä arvoasteikossa kuin joku toinen ja toisessa ääripäässä on se kaikista alin, ja yllätys, yllätys toisessa on JOHTAJA... Muut on sitten siinä välissä. Vaikeaa vissiin ymmärtää edelleen?

        Ja enpä usko, että kaikki johtajuusopin kannattajat on niin tiukkoja tuossa ruokkimisessa, tai muussakaan -vaan eiköhän niissä talouksissa toimita jokseenkin samalla tavalla kuin minäkin teen. Minä olen ymmärtänyt sen niin, että jokainen tekee niin kuin itselle sopii -siis ihmiselle EI koiralle. Joko koirat syövät yhtäaikaa keittiössä ihmisten kanssa, mutta eivät vaadi ruokaa ihmiseltä -jotkut voivat antaa koirien jopa kerjätä, mutta huom -ei vaatia. Jotkut taas tahtovat syödä itsekseen perheen kanssa, ja koirat eivät saa tulla keittiöön vaan saavat ruuan vasta sitten kun ihmiset on syöneet. Pointti lienee se, että ihmiset sanelevat sen, miten ruoka-aikana ja muulloinkin käyttäydytään, ei koirat.

        Mutta minä vihaan jankutusta ja jos huomaan, että joku on lukkiutunut omiin ajatuksiinsa, eikä edes kykene kuvittelemaan katsovansa asiaa toiselta kannalta, niin silloin nostan käteni pystyyn suosiolla. En tahdo olla kaltaistesi jästipäiden kanssa tekemisissä. Tämä on osaltani loppu nyt, ja parempaa onnea jollekin raukalle, joka erehtyy kanssasi sananvaihtoon, jos ei raukkaparka tajua olla samaa mieltä Sinun kanssasi ja myötäillä sinua kaikessa.

        "Miksi sitten ihmettelet edes tuota aloitusviestin linkkiä, jossa KOIRAN ANNETAAN PÄÄTTÄÄ miten se tilanteessa käyttäytyy ja kukaan ihminen ei puutu siihen, kun sinun mielestäsi kerta koiria ei saa määrätä ja päättää niiden puolesta noita asioita? "

        Olen tuonut esiin, että aloituslinkin koira olisi pitänyt sosiaalistaa aikoinaan tai kyllä vanhakin koira temppuja oppii... Se että koiralla ei ole johtajaa, ei todella tarkoita, ettei koiraa kasvateta tai opeteta. Kasvattaminen ja opettaminen ei koskaan vaadi ylempää arvoasemaa... Omilla koirillani ei ollut johtajia kummallakaan siinä vaiheessa kun saavuttivat tottelevaisuusvalion arvot. Olen elänyt kuitenkin minäkin johtajuusopin lumoissa aikoinaan, mutta kun siitä luovuin, koirien opettaminen ei todella mihinkään siitä loppunut. Ja suoraan sanottuna johtajuus ajattelu esti nuoremman koiran kanssa etenemisen tokossa, hyvin varhain jo ja se oli syy miksi aloin etsiä jotain muuta kuin koirieni johtamista elämäämme. Vanhemman koiran kanssa olisi sokeakin saavuttanut noudattaen vaikka stalinin oppeja arvon, mutta nuorempaan suhteen luominen oli vaikeaa...

        En kiellä, etteikö koirilla olisi laumahierarkia, eli nokkimisjärjestys. eli koiratkin ovat siis vain laumaeläimiä meidän muiden laumaeläinten joukossa... Tämä ilmeneekin koirlla juuri dominanssina. Pointti on siinä, että jos koira tietää, että tuo toinen koira on tunnollisempi pentujen suojelija kuin minä itse, niin ei se silti tuota toista arvota itseään tärkeämmäksi, korkeammaksi tai ylemmäksi olennoksi. Se vain tietää, että tuo on koetusti parempi tässä jutussa kuin minä. Jos koira tietää,e ttä sinä olet parempi suojelemaan teitä ulkoillessa, niin et sinä silti ole sen silmissä tärkeämpi olento kuin se itse, mutta se jättää sen teidän suojelun innoissaan vain sille joka sen hoitaa paremmin.

        erittäin vaikea ymmärtä'ä edelleen tuon hierarkian perusteella johtajuutta. johtajahan on johtaja, eikä mitenkään riipu tilanteesta. Susi lauma taas esimerkiksi elää täysin tilanteiden varassa. jos on leppoisa kesäpäivä, ruokaa riittävästi, niin lauma loikoilee. Pennut vilistävät ja saavat tappaa sorsia ja syödäkin ne ihan itse, iloman,e ttä joukon suurimetsästäjä käy syömässä ensin sitä pennun saalsitamaa sorsaa. Jos lauma siirtyy johonkin, se siirtyy pentujen määräämällä vauhdilla tai sitten jos joukossa on joku invalidi, se määrää tahdin millä joukko etenee. Jos alfa määrittäisi susilauman etenemisen tahdin ja suunnan, laumaa ei olisi enää päivän päätteeksi, ensin hyytyisi ne invalidit, sitten pennut, nuoret aikusiet jaksaisivat ehkä muutaman kilometrin päähän siitä missä alfa vihdoin päättää, että nyt on jolkoteltu tarpeeksi. Jos lauma siirtyy takaajettuna johonkin, niin silloin paras juoksija on viimeinen joka on elossa, silloin se määrää tahdin, muta ne muut on ajettu jo sitä ennen kiinni. Sama nukkumisten suhteen. lauma nukkuu silloin kun sen heikointa yksilöä väsyttää, ei silloin kun sen vahvin yksilö haluaa levätä. Eli miljoonia asioita joissa laumahierarkian alemmat olennot johtavat lauman toimintaa. Ja tätä uusimmat tutkimukset nyt toitottavat kovasti; ei ole mitään jokapaikan johtajaa, vaan vetovastuu vaihtelee lauman sisällä, asioista määräävät eri yksilöt, eikä eläin arvota jonkun tietyn asian vetovastuuta tärkeämmäksi kuin toisen asian vetovastuu. Lisääntyminen on yksi oikeus, ruoka on yksi oikeus, pentujen hoitaminen on yksi oikeus, leikkiminen on yksi oikeus,nukkuminen on yksi oikeus, pentujen turvaaminen on yksi oikeus ja jokaisella yksilöllä on roolinsa jossain kohden noiden oikeuksien saamista. Hierarkian päässä on paras ja heikoin, on lajin säilymisen kannalta erittäin oleellista, että käytännössä asian hoitavat ne parhaat. Ja se paras ei ole yksi ainut yksilö, vaan joku on hyvä jossain ja toinen toisessa. Johtajien sijasta susissakin puhutaan nykyisin alfoista (oikeus lisääntymiseen), hoitotädeistä (oikeus pentujen vahtimiseen), viisaista/kokeneista yksilöistä (oikeus määrittää missä milloinkin kannattaa saalistaa), saalistajista (yleensä se vahvin nuori uros, joka kaataa parhaiten riistaa, oikeus ruokaan...). Alfa on mielletty johtajaksi, eli kuviteltu sen määräävän kaikesta, mutta tätä ei nykyiset tutkimukset tue millään tavalla...

        Äläs nyt. Minä olen aloittanut koira harrastamisen 1990-luvun puolella ja ei silloin minunkaan mielessäni ollut muuta kuin johtajuus. Eli en ole lukkiutunut onnekseni yhteen näkemykseen, muutenhan edelleen meidänkin elukoilla olisi ihmisjohtajia... Tiedän siis tarkalleen, mitä johtajuudella haetaan, siinä ei ole ongelmaa.

        toivon, kuitenkin, että sait sen mitä halusit, eli aloit ymmärtää miten johtajuus ja dominanssi eroavat toisistaan? Dominassia vastaan ole mitään, johtajuus taas on harhapolku, jolle tietenkin on niin helppoa lipsahtaa, koska asiaan tutustumatta tai sitä kyseenalaistamatta, se markkinoidaan usein ainoana vaihtoehtona...


      • Miten lienee...
        ... kirjoitti:

        "Miksi sitten ihmettelet edes tuota aloitusviestin linkkiä, jossa KOIRAN ANNETAAN PÄÄTTÄÄ miten se tilanteessa käyttäytyy ja kukaan ihminen ei puutu siihen, kun sinun mielestäsi kerta koiria ei saa määrätä ja päättää niiden puolesta noita asioita? "

        Olen tuonut esiin, että aloituslinkin koira olisi pitänyt sosiaalistaa aikoinaan tai kyllä vanhakin koira temppuja oppii... Se että koiralla ei ole johtajaa, ei todella tarkoita, ettei koiraa kasvateta tai opeteta. Kasvattaminen ja opettaminen ei koskaan vaadi ylempää arvoasemaa... Omilla koirillani ei ollut johtajia kummallakaan siinä vaiheessa kun saavuttivat tottelevaisuusvalion arvot. Olen elänyt kuitenkin minäkin johtajuusopin lumoissa aikoinaan, mutta kun siitä luovuin, koirien opettaminen ei todella mihinkään siitä loppunut. Ja suoraan sanottuna johtajuus ajattelu esti nuoremman koiran kanssa etenemisen tokossa, hyvin varhain jo ja se oli syy miksi aloin etsiä jotain muuta kuin koirieni johtamista elämäämme. Vanhemman koiran kanssa olisi sokeakin saavuttanut noudattaen vaikka stalinin oppeja arvon, mutta nuorempaan suhteen luominen oli vaikeaa...

        En kiellä, etteikö koirilla olisi laumahierarkia, eli nokkimisjärjestys. eli koiratkin ovat siis vain laumaeläimiä meidän muiden laumaeläinten joukossa... Tämä ilmeneekin koirlla juuri dominanssina. Pointti on siinä, että jos koira tietää, että tuo toinen koira on tunnollisempi pentujen suojelija kuin minä itse, niin ei se silti tuota toista arvota itseään tärkeämmäksi, korkeammaksi tai ylemmäksi olennoksi. Se vain tietää, että tuo on koetusti parempi tässä jutussa kuin minä. Jos koira tietää,e ttä sinä olet parempi suojelemaan teitä ulkoillessa, niin et sinä silti ole sen silmissä tärkeämpi olento kuin se itse, mutta se jättää sen teidän suojelun innoissaan vain sille joka sen hoitaa paremmin.

        erittäin vaikea ymmärtä'ä edelleen tuon hierarkian perusteella johtajuutta. johtajahan on johtaja, eikä mitenkään riipu tilanteesta. Susi lauma taas esimerkiksi elää täysin tilanteiden varassa. jos on leppoisa kesäpäivä, ruokaa riittävästi, niin lauma loikoilee. Pennut vilistävät ja saavat tappaa sorsia ja syödäkin ne ihan itse, iloman,e ttä joukon suurimetsästäjä käy syömässä ensin sitä pennun saalsitamaa sorsaa. Jos lauma siirtyy johonkin, se siirtyy pentujen määräämällä vauhdilla tai sitten jos joukossa on joku invalidi, se määrää tahdin millä joukko etenee. Jos alfa määrittäisi susilauman etenemisen tahdin ja suunnan, laumaa ei olisi enää päivän päätteeksi, ensin hyytyisi ne invalidit, sitten pennut, nuoret aikusiet jaksaisivat ehkä muutaman kilometrin päähän siitä missä alfa vihdoin päättää, että nyt on jolkoteltu tarpeeksi. Jos lauma siirtyy takaajettuna johonkin, niin silloin paras juoksija on viimeinen joka on elossa, silloin se määrää tahdin, muta ne muut on ajettu jo sitä ennen kiinni. Sama nukkumisten suhteen. lauma nukkuu silloin kun sen heikointa yksilöä väsyttää, ei silloin kun sen vahvin yksilö haluaa levätä. Eli miljoonia asioita joissa laumahierarkian alemmat olennot johtavat lauman toimintaa. Ja tätä uusimmat tutkimukset nyt toitottavat kovasti; ei ole mitään jokapaikan johtajaa, vaan vetovastuu vaihtelee lauman sisällä, asioista määräävät eri yksilöt, eikä eläin arvota jonkun tietyn asian vetovastuuta tärkeämmäksi kuin toisen asian vetovastuu. Lisääntyminen on yksi oikeus, ruoka on yksi oikeus, pentujen hoitaminen on yksi oikeus, leikkiminen on yksi oikeus,nukkuminen on yksi oikeus, pentujen turvaaminen on yksi oikeus ja jokaisella yksilöllä on roolinsa jossain kohden noiden oikeuksien saamista. Hierarkian päässä on paras ja heikoin, on lajin säilymisen kannalta erittäin oleellista, että käytännössä asian hoitavat ne parhaat. Ja se paras ei ole yksi ainut yksilö, vaan joku on hyvä jossain ja toinen toisessa. Johtajien sijasta susissakin puhutaan nykyisin alfoista (oikeus lisääntymiseen), hoitotädeistä (oikeus pentujen vahtimiseen), viisaista/kokeneista yksilöistä (oikeus määrittää missä milloinkin kannattaa saalistaa), saalistajista (yleensä se vahvin nuori uros, joka kaataa parhaiten riistaa, oikeus ruokaan...). Alfa on mielletty johtajaksi, eli kuviteltu sen määräävän kaikesta, mutta tätä ei nykyiset tutkimukset tue millään tavalla...

        Äläs nyt. Minä olen aloittanut koira harrastamisen 1990-luvun puolella ja ei silloin minunkaan mielessäni ollut muuta kuin johtajuus. Eli en ole lukkiutunut onnekseni yhteen näkemykseen, muutenhan edelleen meidänkin elukoilla olisi ihmisjohtajia... Tiedän siis tarkalleen, mitä johtajuudella haetaan, siinä ei ole ongelmaa.

        toivon, kuitenkin, että sait sen mitä halusit, eli aloit ymmärtää miten johtajuus ja dominanssi eroavat toisistaan? Dominassia vastaan ole mitään, johtajuus taas on harhapolku, jolle tietenkin on niin helppoa lipsahtaa, koska asiaan tutustumatta tai sitä kyseenalaistamatta, se markkinoidaan usein ainoana vaihtoehtona...

        Oon sun kirjoituksia lukenut tältä palstalta aikaisemminkin, ja hämmennyksen valtaan aina jätät. En puutu tuohon muuten kuin vaan esimerkillä elävästä elämästä, ja toivon että kerrot oman näkemyksesi.

        Naapurissani asuu perhe, jolla on perhoskoira. Koira on 10 -vuotiaan tyttären lemmikki, ja hän on siitä suurimmaksi osaksi vastuussa, eli ruokkii, leikkii ja ulkoiluttaakin suurimmaksi osaksi (vanhemmat aika harvakseltaan käyttää koiraa lenkillä). Koiraa on käytetty koulutuksessa ja kaikki tehty mielestäni oikein. Miksi sitten on niin, että tämä pikkukoira käyttäytyy tottelevaisesti, itsevarmasti ja hyvin perheen isän ja äidin taluttaessa sitä, mutta kun lapsi (joka kuitenkin on sille se läheisin henkilö ja eniten siitä vastuussa) taluttaa sitä, niin koira räksyttää vastaantulijoille on pelokkaan oloinen ja kiskoo yms. vaikka tyttö kyllä komentaa sitä samoilla sanoilla kuin vanhemmatkin?

        Sitten noista lauma asioista. Minusta nykypäivän työ yhteisöjä ei nyt voi oikein verrata, että jos sulla on paska pomo, niin miten se susilaumaan tai johtajuuteen ylipäänsä liittyy tai luottamukseen johtajaa kohtaan? Työ yhteisöissä sen johtajan aseman voi saada epäpätevä tollokin, eli ei suinkaan se kykenevin, luotettavin, älykkäin, varsinkin jos se on firman itse perustanut (itselläkin tästä kokemusta on). Onhan niitä luonnonkansoja, jotka elää melko alkeellista elämää, ja siellä kun on ruoka ns. kortilla ne on miehet jotka ensimmäisenä syö, ja naiset ja lapset vasta sitten jos jotain jäljelle jää. Siltikin näin, vaikka usein ne on naiset jotka suurimman osan tekee kaikesta työstä jopa ruuan hankkimisessa noissa yhteisöissä. Miehet vaan silloin tällöin sotii toisen heimon kanssa, tai käy metsällä joskus harvoin ja senkin saaliin pistelevät poskeensa itse, eli itse lähinnä ajattelen mihin niitä ukkoja edes tarvii sen jälkeen kun ne on siittäneet lapset, miksi antaa niille niille ruoka? Vähän sama juttu leijonien kanssa. Naaraat hoitaa pennut ja saalistaa ravinnon, koska urokset on liian suuria ja kömpelöitä saalistamaan. Ne vaan siittää, ja puolustaa pentuja toisia uroksia vastaan, mutta muuta tehtävää niillä ei juurikaan ole. Kuitenkin ne on urokset, jotka sen puhvelin pistelee poskeensa. Että kyllä se laumoissa menee niin, että vahvat ensin ja heikommat vasta sitten. Ainakin tosipaikan tullen. Tietysti pennut ja muuten heikommat saavat myös suojaa laumoista, eihän niiden muuten kannattais olla edes osa mitään laumaa, mutta kiltisti ne vaan siirtyy pois siitä puhvelinraadolta, kun johtaja uros paikalle tulee.

        Sä olet ehkä sitten johonkin kovempaan johtajuus aatteeseen aikoinasi tutustunut, mutta onko tullut mieleen, että nykyään voi olla monia tapoja ymmärtää asiaa? On mullakin ystäviä, jotka sanoo kannattavansa johtajuus aatetta koiriensa kasvatuksessa, ja nähdäkseni ne toimii ihan samoin kuin mitä sinä kerrot, eli opettavat koirilleen että sänkyyn ei hypitä ja lattialle ei ulosteta (ripuli tietenkin asia erikseen). Eihän tuossa nukkumapaikan yms. määräämisessä ole muitten kun vaan sun mielestä kyse siitä, että kuljetaan yökaudet koiran perässä kyttäämässä missä se nukkuu. Siinähän on vaan siitä kyse, että koiralle opetetaan missä se saa nukkua (oma peti, minkä tahansa huoneen lattia ymv.) ja missä se ei saa nukkua (ihmisten sängyt, se hieno perintösohva). Ylipäänsä rajojen asettamisestahan siinä vaan on kyse, ja olet se säkin johtaja sille koiralles ja se sua johtajanaan pitää, vaikka sä et niin ajattelekaan. Jos se olet kuitenkin sä joka määrittelet nuo säännöt teillä ja koira sua tottelee eikä kyseenalaista sun komentoja, se pitää sua johtajanaan. Eihän se johtajuus tarkoita sitä, että asiat opetetaan väkivallalla, vaan kyllä ne palkitsemalla opetetaan koska sehän on ihmisen kannalta helpoin tapa saada koiralle asia jakeluun, ainakin yleensä näin on. Johtajuus tarkoittaa vaan sitä, että kuka perheessä määrittelee nuo säännöt ja että niistä pidetään kiinni johdonmukaisesti. Näin minä tän asian ymmärrän noitten ystävieni kanssa asiasta puhuttuani.


      • Edellinen...
        Miten lienee... kirjoitti:

        Oon sun kirjoituksia lukenut tältä palstalta aikaisemminkin, ja hämmennyksen valtaan aina jätät. En puutu tuohon muuten kuin vaan esimerkillä elävästä elämästä, ja toivon että kerrot oman näkemyksesi.

        Naapurissani asuu perhe, jolla on perhoskoira. Koira on 10 -vuotiaan tyttären lemmikki, ja hän on siitä suurimmaksi osaksi vastuussa, eli ruokkii, leikkii ja ulkoiluttaakin suurimmaksi osaksi (vanhemmat aika harvakseltaan käyttää koiraa lenkillä). Koiraa on käytetty koulutuksessa ja kaikki tehty mielestäni oikein. Miksi sitten on niin, että tämä pikkukoira käyttäytyy tottelevaisesti, itsevarmasti ja hyvin perheen isän ja äidin taluttaessa sitä, mutta kun lapsi (joka kuitenkin on sille se läheisin henkilö ja eniten siitä vastuussa) taluttaa sitä, niin koira räksyttää vastaantulijoille on pelokkaan oloinen ja kiskoo yms. vaikka tyttö kyllä komentaa sitä samoilla sanoilla kuin vanhemmatkin?

        Sitten noista lauma asioista. Minusta nykypäivän työ yhteisöjä ei nyt voi oikein verrata, että jos sulla on paska pomo, niin miten se susilaumaan tai johtajuuteen ylipäänsä liittyy tai luottamukseen johtajaa kohtaan? Työ yhteisöissä sen johtajan aseman voi saada epäpätevä tollokin, eli ei suinkaan se kykenevin, luotettavin, älykkäin, varsinkin jos se on firman itse perustanut (itselläkin tästä kokemusta on). Onhan niitä luonnonkansoja, jotka elää melko alkeellista elämää, ja siellä kun on ruoka ns. kortilla ne on miehet jotka ensimmäisenä syö, ja naiset ja lapset vasta sitten jos jotain jäljelle jää. Siltikin näin, vaikka usein ne on naiset jotka suurimman osan tekee kaikesta työstä jopa ruuan hankkimisessa noissa yhteisöissä. Miehet vaan silloin tällöin sotii toisen heimon kanssa, tai käy metsällä joskus harvoin ja senkin saaliin pistelevät poskeensa itse, eli itse lähinnä ajattelen mihin niitä ukkoja edes tarvii sen jälkeen kun ne on siittäneet lapset, miksi antaa niille niille ruoka? Vähän sama juttu leijonien kanssa. Naaraat hoitaa pennut ja saalistaa ravinnon, koska urokset on liian suuria ja kömpelöitä saalistamaan. Ne vaan siittää, ja puolustaa pentuja toisia uroksia vastaan, mutta muuta tehtävää niillä ei juurikaan ole. Kuitenkin ne on urokset, jotka sen puhvelin pistelee poskeensa. Että kyllä se laumoissa menee niin, että vahvat ensin ja heikommat vasta sitten. Ainakin tosipaikan tullen. Tietysti pennut ja muuten heikommat saavat myös suojaa laumoista, eihän niiden muuten kannattais olla edes osa mitään laumaa, mutta kiltisti ne vaan siirtyy pois siitä puhvelinraadolta, kun johtaja uros paikalle tulee.

        Sä olet ehkä sitten johonkin kovempaan johtajuus aatteeseen aikoinasi tutustunut, mutta onko tullut mieleen, että nykyään voi olla monia tapoja ymmärtää asiaa? On mullakin ystäviä, jotka sanoo kannattavansa johtajuus aatetta koiriensa kasvatuksessa, ja nähdäkseni ne toimii ihan samoin kuin mitä sinä kerrot, eli opettavat koirilleen että sänkyyn ei hypitä ja lattialle ei ulosteta (ripuli tietenkin asia erikseen). Eihän tuossa nukkumapaikan yms. määräämisessä ole muitten kun vaan sun mielestä kyse siitä, että kuljetaan yökaudet koiran perässä kyttäämässä missä se nukkuu. Siinähän on vaan siitä kyse, että koiralle opetetaan missä se saa nukkua (oma peti, minkä tahansa huoneen lattia ymv.) ja missä se ei saa nukkua (ihmisten sängyt, se hieno perintösohva). Ylipäänsä rajojen asettamisestahan siinä vaan on kyse, ja olet se säkin johtaja sille koiralles ja se sua johtajanaan pitää, vaikka sä et niin ajattelekaan. Jos se olet kuitenkin sä joka määrittelet nuo säännöt teillä ja koira sua tottelee eikä kyseenalaista sun komentoja, se pitää sua johtajanaan. Eihän se johtajuus tarkoita sitä, että asiat opetetaan väkivallalla, vaan kyllä ne palkitsemalla opetetaan koska sehän on ihmisen kannalta helpoin tapa saada koiralle asia jakeluun, ainakin yleensä näin on. Johtajuus tarkoittaa vaan sitä, että kuka perheessä määrittelee nuo säännöt ja että niistä pidetään kiinni johdonmukaisesti. Näin minä tän asian ymmärrän noitten ystävieni kanssa asiasta puhuttuani.

        Viestin sisältö näköjään liian pitkä, joten tässä loput.

        Oon tuota johtajuus asiaa mietiskellyt nyt viime aikoina siltäkin kantilta, kun jenkeissä se koira tappoi perheen yksivuotiaan vauvan ja vielä syntymäpäivänä. Netistä asiasta lueskelin, ja ilmeisesti se koira oli isoäidin lemmikki ja ollut epävirallisena terapiakoirana hänelle hänen sairastaessaan syöpää. Sain käsityksen, että koira oli ollut todellinen halinalle ja kuviakin löytyi missä se makasi isoäidin vatsan päällä, kun hän makoili sohvalla. Olipa kuvia myös missä nukkui vauvan vieressä. Tuli vaan mieleen, että ehkä sille olisi kuitenkin pitänyt näyttää paikkansa, ja opettaa se väistämään lasta, kun nyt se leikki lapsen kanssa, ja oli sinä syntymäpäivänäkin leikkinyt koko päivän lapsen kanssa. Lapsen kimppuun se oli käynyt, kun vauva oli yrittänyt nousta seisaalleen siitä tukea ottaen (oli tehnyt niin lukemattomia kertoja ilman ongelmaa) ja mummo oli mennyt paikalle auttamaan lasta. Mistäpä tuon tietää, oliko koira tullut jollain tapaa mustasukkaiseksi mummusta, vai oliko se vain jatkanut leikkiä ja alkanut retuuttaa vauvaa leikillään. Lopputulos oli joka tapauksessa todella surullinen. Tuli mieleen vaan, että esim. Millanin opetukset noissa asioissa lasten ja koirien suhteen ja siitä saako koira olla sylivauvana ja jatkuvasti ihmisten päällä, voi olla melkoisesti järkeä. Omat koirat tosin on aina saaneet päälläni makoilla, mutta mulla ei olekaan lapsia vielä. Niin ja tuossa surullisessa tapauksessa ei sitten ollut kyse siitä, että vauva ei olisi kuulunut perheeseen koiran mittapuulla, kun alunperin mummun koira oli, vaan käsittääkseni vauva ja isä asuivat mummun ja koiran kanssa samassa kodissa, että kyllä se vauva oli samaa laumaa. Ja jotain kertonee auktoriteetista sekin, että mummo ei ollut saanut koiraa komennettua irrottamaan otetta vauvasta, mutta kun vauvan isä oli yläkerrasta juossut paikalle, koira oli totellut hänen komentoaan heti. Sääli vaan että se oli liian myöhään lapsen kannalta, ja koirankin sillä henkihän siltäkin on varmasti otettu, tai otetaan. Kyseessä oli lapsen isänkin mukaan erittäin hyväpäinen ja rauhallinen koira, joka ei ollut merkkejä aggressiivisesta käytöksestä näyttänyt koskaan aiemmin. Kuulemma tuonkin tapauksen jälkeen oli heti "palannut omaksi rauhalliseksi itsekseen."

        Että kyllä ne rajat ja johtaja pitää koiralla olla, ja selkeät sellaiset.


      • ...
        Edellinen... kirjoitti:

        Viestin sisältö näköjään liian pitkä, joten tässä loput.

        Oon tuota johtajuus asiaa mietiskellyt nyt viime aikoina siltäkin kantilta, kun jenkeissä se koira tappoi perheen yksivuotiaan vauvan ja vielä syntymäpäivänä. Netistä asiasta lueskelin, ja ilmeisesti se koira oli isoäidin lemmikki ja ollut epävirallisena terapiakoirana hänelle hänen sairastaessaan syöpää. Sain käsityksen, että koira oli ollut todellinen halinalle ja kuviakin löytyi missä se makasi isoäidin vatsan päällä, kun hän makoili sohvalla. Olipa kuvia myös missä nukkui vauvan vieressä. Tuli vaan mieleen, että ehkä sille olisi kuitenkin pitänyt näyttää paikkansa, ja opettaa se väistämään lasta, kun nyt se leikki lapsen kanssa, ja oli sinä syntymäpäivänäkin leikkinyt koko päivän lapsen kanssa. Lapsen kimppuun se oli käynyt, kun vauva oli yrittänyt nousta seisaalleen siitä tukea ottaen (oli tehnyt niin lukemattomia kertoja ilman ongelmaa) ja mummo oli mennyt paikalle auttamaan lasta. Mistäpä tuon tietää, oliko koira tullut jollain tapaa mustasukkaiseksi mummusta, vai oliko se vain jatkanut leikkiä ja alkanut retuuttaa vauvaa leikillään. Lopputulos oli joka tapauksessa todella surullinen. Tuli mieleen vaan, että esim. Millanin opetukset noissa asioissa lasten ja koirien suhteen ja siitä saako koira olla sylivauvana ja jatkuvasti ihmisten päällä, voi olla melkoisesti järkeä. Omat koirat tosin on aina saaneet päälläni makoilla, mutta mulla ei olekaan lapsia vielä. Niin ja tuossa surullisessa tapauksessa ei sitten ollut kyse siitä, että vauva ei olisi kuulunut perheeseen koiran mittapuulla, kun alunperin mummun koira oli, vaan käsittääkseni vauva ja isä asuivat mummun ja koiran kanssa samassa kodissa, että kyllä se vauva oli samaa laumaa. Ja jotain kertonee auktoriteetista sekin, että mummo ei ollut saanut koiraa komennettua irrottamaan otetta vauvasta, mutta kun vauvan isä oli yläkerrasta juossut paikalle, koira oli totellut hänen komentoaan heti. Sääli vaan että se oli liian myöhään lapsen kannalta, ja koirankin sillä henkihän siltäkin on varmasti otettu, tai otetaan. Kyseessä oli lapsen isänkin mukaan erittäin hyväpäinen ja rauhallinen koira, joka ei ollut merkkejä aggressiivisesta käytöksestä näyttänyt koskaan aiemmin. Kuulemma tuonkin tapauksen jälkeen oli heti "palannut omaksi rauhalliseksi itsekseen."

        Että kyllä ne rajat ja johtaja pitää koiralla olla, ja selkeät sellaiset.

        Hienoa, että asia herättää ajatuksia sinussa ja kykenet kyseenalaistamaan.

        Antasmistasi esimerkeistä ja viimeisestä lauseestasi: "Että kyllä ne rajat ja johtaja pitää koiralla olla, ja selkeät sellaiset." Jäin ihmettelemään, että miksi koiralla ei olisi rajoja tai perustarpeita, vaikkei sillä olekaan johtajaa? Esimerkki perhoskoirasi tapaus: miksi koira ei tarvitsisi turvallisuuden tunteen toisten koirien kohtaamisessa, vaikkei sillä ole johtajaa? Ikävä vauvan tappo esimerkkisi: miksi koiraa ei täytyisi opettaa olemaan vauvan kanssa vaikkei sillä ole johtajaa?

        Opettamiseen tai turvallisuuden tunteen luomiseenko se johtajan tarvitsee?

        Mielestäni ihmisten olisi syytä miettiä sitä puolta paljon nykyistä enemmän, että mikä sitä koiraa motivoi toimimaan. Tiedän johtajuusteorian mukaan sen olevan lauman johtajan miellyttäminen. Nämä uusimmat tutkimukset taas joista tässäkin on puhuttu kertovat motivaation syntyvän kiintymyksestä, välittämisestä ja sosiaalisuudesta. Eli kun susilauma vaihtaa päivän mittaan paikasta a paikkaan b, niin miksi se lauma on edelleen illasta koossa? Siksikö, että johtaja on niin määrännyt koko päivän ajan, vai siksikö, että lauma tyydyttää silkasta toisistaan välittämisestä yksilöiden tarpeita?

        Molossi esim ei pidä koirien ja susien vertaamisesta ja täysin ymmärrettävästi, koska koirat eivät muodosta luonnollista laumaa. Minunkaan kahta koiraani ei olisi voinut laumaksi nimetä, koska on aivan varmaa, että ne olivat vain yhdessä meidän kauttamme, jos ne olisvat olleet vapaita liikkumaan, ne eivät olisi saalistaneet, nukkuneet, liikkuneet jne yhdessä. Molempien kiintymyksestä taas perheemme jäseniin, ne kuuluivat samaan perheseen. Vertaan kuitenkin mielelläni susilaumaan, koska sieltähän näemme koirien tämän hetkisen tiedon mukaisten lähimpien sukulaisten luonnollista käyttäytymistä, eli sitä entä jos koirat olisivatkin vapaina luonnossa, mikä niiden toimintaa silloin ohjaisi? Susi ja koira ei ole verrannollinen tietenkään siltäkään osin, että susi stressaantuu aina ihmisen läheisyydestä villieläimenä, kun taas koiralle ihminen kuuluu osaksi elinympäristöä. Sutta ja koiraa ei voi verrata silläkään, että susi ei muodosta koskaan laumaa erilajiin kuuluvien yksilöiden kanssa, kun taas koiran elinpiiriin kuuluu toisen lajin edustaja eli ihminen. Se onko ihminen ja koira lauma koiran mielestä on tietenkin kyseenalaista, koska koirilta asiaa ei ole päästy kysymään.


        Mutta mielestäni tärkein pointti on se, että olisiko tämä elinyhteisö -nimitettiin sitä miksi tahansa ja oli se minkä lajin edustajien muodostama tahansa- edelleen yhdessä (ilman hihnoja ja aitauksia) kun päivä vaihtuu illaksi ja matkaa on kertynyt ja erilaisia kokemuksia tuon matkan aikana. Ja jos on edelleen yhdessä, niin miksi ihmeessä se on edelleen yhdessä? Koska sillä on sisäinen hierarkia vai koska sen jäsenet ovat kiintyneitä toisiinsa ja tyydyttävät toistensa tarpeita?


      • Miten lienee...
        ... kirjoitti:

        Hienoa, että asia herättää ajatuksia sinussa ja kykenet kyseenalaistamaan.

        Antasmistasi esimerkeistä ja viimeisestä lauseestasi: "Että kyllä ne rajat ja johtaja pitää koiralla olla, ja selkeät sellaiset." Jäin ihmettelemään, että miksi koiralla ei olisi rajoja tai perustarpeita, vaikkei sillä olekaan johtajaa? Esimerkki perhoskoirasi tapaus: miksi koira ei tarvitsisi turvallisuuden tunteen toisten koirien kohtaamisessa, vaikkei sillä ole johtajaa? Ikävä vauvan tappo esimerkkisi: miksi koiraa ei täytyisi opettaa olemaan vauvan kanssa vaikkei sillä ole johtajaa?

        Opettamiseen tai turvallisuuden tunteen luomiseenko se johtajan tarvitsee?

        Mielestäni ihmisten olisi syytä miettiä sitä puolta paljon nykyistä enemmän, että mikä sitä koiraa motivoi toimimaan. Tiedän johtajuusteorian mukaan sen olevan lauman johtajan miellyttäminen. Nämä uusimmat tutkimukset taas joista tässäkin on puhuttu kertovat motivaation syntyvän kiintymyksestä, välittämisestä ja sosiaalisuudesta. Eli kun susilauma vaihtaa päivän mittaan paikasta a paikkaan b, niin miksi se lauma on edelleen illasta koossa? Siksikö, että johtaja on niin määrännyt koko päivän ajan, vai siksikö, että lauma tyydyttää silkasta toisistaan välittämisestä yksilöiden tarpeita?

        Molossi esim ei pidä koirien ja susien vertaamisesta ja täysin ymmärrettävästi, koska koirat eivät muodosta luonnollista laumaa. Minunkaan kahta koiraani ei olisi voinut laumaksi nimetä, koska on aivan varmaa, että ne olivat vain yhdessä meidän kauttamme, jos ne olisvat olleet vapaita liikkumaan, ne eivät olisi saalistaneet, nukkuneet, liikkuneet jne yhdessä. Molempien kiintymyksestä taas perheemme jäseniin, ne kuuluivat samaan perheseen. Vertaan kuitenkin mielelläni susilaumaan, koska sieltähän näemme koirien tämän hetkisen tiedon mukaisten lähimpien sukulaisten luonnollista käyttäytymistä, eli sitä entä jos koirat olisivatkin vapaina luonnossa, mikä niiden toimintaa silloin ohjaisi? Susi ja koira ei ole verrannollinen tietenkään siltäkään osin, että susi stressaantuu aina ihmisen läheisyydestä villieläimenä, kun taas koiralle ihminen kuuluu osaksi elinympäristöä. Sutta ja koiraa ei voi verrata silläkään, että susi ei muodosta koskaan laumaa erilajiin kuuluvien yksilöiden kanssa, kun taas koiran elinpiiriin kuuluu toisen lajin edustaja eli ihminen. Se onko ihminen ja koira lauma koiran mielestä on tietenkin kyseenalaista, koska koirilta asiaa ei ole päästy kysymään.


        Mutta mielestäni tärkein pointti on se, että olisiko tämä elinyhteisö -nimitettiin sitä miksi tahansa ja oli se minkä lajin edustajien muodostama tahansa- edelleen yhdessä (ilman hihnoja ja aitauksia) kun päivä vaihtuu illaksi ja matkaa on kertynyt ja erilaisia kokemuksia tuon matkan aikana. Ja jos on edelleen yhdessä, niin miksi ihmeessä se on edelleen yhdessä? Koska sillä on sisäinen hierarkia vai koska sen jäsenet ovat kiintyneitä toisiinsa ja tyydyttävät toistensa tarpeita?

        No mutta kun mun mielestä siihen kuuluu sekä kiintymys toisiinsa ja tarpeiden tyydyttäminen, että se hierarkia. Hierarkiaa tarvii siksi, ettei koko ajan synny kilpailutilannetta kaikesta, ja myös sen johtajan, joka loppu peleissä määrittelee sen miten asiat ratkeaa. Muuten lauman jäsenet olis koko ajan haavoilla ja kipeinä tappelusta, tai jopa tappasivat toisensa, eihän se vois toimia. Johtaja on vaan sana, ja siitä tulee mulla mieleen johdonmukaisuus, luotettavuus, turvallisuus ja vastuu. Eihän se muuta tarkota. Siksi kai esim. tuo paljon haukuttu Millan puhuu johtajuudesta jenkeille, kun niillä ei ole mitään käsitystä siitä että koiria pitää ruokkia tiettyyn aikaan, käyttää säännöllisesti lenkillä, harrastaa jotain niiden kanssa missä ne saa toteuttaa rotunsa mukaista tehtävää (esim. paimentaa), määrittää niille säännöt miten käyttäydytään kotona ja kodin ulkopuolella ja pitää niistä kiinni. Ylipäänsä tyydyttää niiden perustarpeet. Ei kai siinä mun mielestä ole kyse mistään sen kummemmasta, kun oon lukenut mitä äijä sanoo, ja sitä ohjelmaa katsellut toisinaan. Hän puhuu tosi paljon siitä vastuusta ja työstä mikä johtajan pitää ottaa, kun ottaa nyt vaikka koiran. Minä käsitän sen aikalailla niin, että kyse on paljolti vastuusta. Kuka on vastuussa siitä, että kaikilla on perheessä hyvä olla. Tuskin koirat käsittää samalla tavalla asioita kun ihminen, mutta kyllä ne mielellään seuraa jotain luotettavaa ihmistä tai vaikka toista koiraa, ja tottelee sen komentoja. Ei kai sitä koiralaumaa Millankaan pidä mitenkään niin sotilaallisen tiukkana, vaan hän jopa sanoo että hänen lapsuuden kotitilan koiralaumat oli löyhiä. Minä oon saanut sen käsityksen, että jos koirat vois elää ilman ihmistä, niin yksilö saattais kuulua monenlaisiin laumoihin. Esim. omaan emon ja sisarusten muodostamaan ja sitten joittenkin tuttujen koirien jotka samalla seudulla asuu ja elää jne. Eli vähän kuin ihmisillä on monta laumaa - oma perhe, suku (isovanhemmat, serkut, sedät, tädit, enot), koulussa kaverit, työ yhteisöt, harrastusten piirissä tulevat esim. jalkapallojoukkue. Nehän on kaikki laumoja, ja yksi yksilö seilaa sujuvasti niiden välillä.


      • ...
        Miten lienee... kirjoitti:

        No mutta kun mun mielestä siihen kuuluu sekä kiintymys toisiinsa ja tarpeiden tyydyttäminen, että se hierarkia. Hierarkiaa tarvii siksi, ettei koko ajan synny kilpailutilannetta kaikesta, ja myös sen johtajan, joka loppu peleissä määrittelee sen miten asiat ratkeaa. Muuten lauman jäsenet olis koko ajan haavoilla ja kipeinä tappelusta, tai jopa tappasivat toisensa, eihän se vois toimia. Johtaja on vaan sana, ja siitä tulee mulla mieleen johdonmukaisuus, luotettavuus, turvallisuus ja vastuu. Eihän se muuta tarkota. Siksi kai esim. tuo paljon haukuttu Millan puhuu johtajuudesta jenkeille, kun niillä ei ole mitään käsitystä siitä että koiria pitää ruokkia tiettyyn aikaan, käyttää säännöllisesti lenkillä, harrastaa jotain niiden kanssa missä ne saa toteuttaa rotunsa mukaista tehtävää (esim. paimentaa), määrittää niille säännöt miten käyttäydytään kotona ja kodin ulkopuolella ja pitää niistä kiinni. Ylipäänsä tyydyttää niiden perustarpeet. Ei kai siinä mun mielestä ole kyse mistään sen kummemmasta, kun oon lukenut mitä äijä sanoo, ja sitä ohjelmaa katsellut toisinaan. Hän puhuu tosi paljon siitä vastuusta ja työstä mikä johtajan pitää ottaa, kun ottaa nyt vaikka koiran. Minä käsitän sen aikalailla niin, että kyse on paljolti vastuusta. Kuka on vastuussa siitä, että kaikilla on perheessä hyvä olla. Tuskin koirat käsittää samalla tavalla asioita kun ihminen, mutta kyllä ne mielellään seuraa jotain luotettavaa ihmistä tai vaikka toista koiraa, ja tottelee sen komentoja. Ei kai sitä koiralaumaa Millankaan pidä mitenkään niin sotilaallisen tiukkana, vaan hän jopa sanoo että hänen lapsuuden kotitilan koiralaumat oli löyhiä. Minä oon saanut sen käsityksen, että jos koirat vois elää ilman ihmistä, niin yksilö saattais kuulua monenlaisiin laumoihin. Esim. omaan emon ja sisarusten muodostamaan ja sitten joittenkin tuttujen koirien jotka samalla seudulla asuu ja elää jne. Eli vähän kuin ihmisillä on monta laumaa - oma perhe, suku (isovanhemmat, serkut, sedät, tädit, enot), koulussa kaverit, työ yhteisöt, harrastusten piirissä tulevat esim. jalkapallojoukkue. Nehän on kaikki laumoja, ja yksi yksilö seilaa sujuvasti niiden välillä.

        Nokkimisjärjestys, eli laumahierarkia kuuluu ehdottomasti koirienkin elämään, kuten kaikkien muidenkin elänten. Sillä me ihmisetkin päästään ylistressitilanteista, vahvempi tai muuten taitavampi jyrää ja näin se jatkaa elämäänsä ja sukuaan.

        Miksi laumanjäsenet ovat jatkuvasti haavoilla ja hiertymillä? Ethän kai sinäkään ole, vaikka sinun perheessäsi ei sinulla toivottavasti johtajaa ole? Eikö se kiintymys toiseen riitä, että et esimerkiksi koko ajan tappele miehesi tai vaimosi kanssa, vaikka elättekin tasa-arvoisessa (toivottavasti) suhteessa. jos taas ette elä tasa-arvoisessa suhteesa, on teillä jatkuva stressi päällä, toisella ylivaltansa ylläpitämisestä, tosiella pärjäämisestä alaisen asemassaan.


        "Kuka on vastuussa siitä, että kaikilla on perheessä hyvä olla"

        Äiti, isä, lapset, lemmikit, mummot, ukit... jokainen jäsen omalla panoksellaan tilannesidonnaisesti.

        "Tuskin koirat käsittää samalla tavalla asioita kun ihminen, mutta kyllä ne mielellään seuraa jotain luotettavaa ihmistä tai vaikka toista koiraa, ja tottelee sen komentoja"

        Aivan totta, kun motivaatio on kohdallaan. Palaamme mikä motivoi koiraa; laumahierarkiako?

        Puhuit hiensoti ihmistenkin erilaisista elinyhteisöistä. Niissä ihmisilläkin on monta roolia; työpaikalla ollaan vaikka johtaja, kotona äiti, haarasteryhmärrä alioittelija... Tällöin johtajuuskin onv ain tilannesidonnainen ominaisuus, ei mikään johdonmukainen rooli. Juuri ytimessä! Tietyissä tilanteissa joku handlaa parhaiten ja joku heikommin,s e hoitaa homman joka parhaiten handlaa. Susilaumoissa esimerkiksi siis saalistaa ne jotka sen parhaiten osaa, saalistusalueen määräävt ne jotka ovat kokeneimpia metsästäjiä (ei siis suinkaan enää vahvimpia metsästäjiä), pennut hoitaa se joka on lempein ja pitkäpinnaisin jne ja ne määräävät siitä omasta roolistaan käsin muidenkin toimintaa, eli johtajuus vaihtelee jatkuvasti. Ihmisen ongelma koiran johtajaksi pääsyssä on se, että ihminen hakee jotain "joka paikan päsmärin" -tittleliä, mikä on sula mahdottomuus saavuttaa, yksinkertaisesti kaikessa ei voi olla parempi kuin koira...


      • Miten lienee...
        ... kirjoitti:

        Nokkimisjärjestys, eli laumahierarkia kuuluu ehdottomasti koirienkin elämään, kuten kaikkien muidenkin elänten. Sillä me ihmisetkin päästään ylistressitilanteista, vahvempi tai muuten taitavampi jyrää ja näin se jatkaa elämäänsä ja sukuaan.

        Miksi laumanjäsenet ovat jatkuvasti haavoilla ja hiertymillä? Ethän kai sinäkään ole, vaikka sinun perheessäsi ei sinulla toivottavasti johtajaa ole? Eikö se kiintymys toiseen riitä, että et esimerkiksi koko ajan tappele miehesi tai vaimosi kanssa, vaikka elättekin tasa-arvoisessa (toivottavasti) suhteessa. jos taas ette elä tasa-arvoisessa suhteesa, on teillä jatkuva stressi päällä, toisella ylivaltansa ylläpitämisestä, tosiella pärjäämisestä alaisen asemassaan.


        "Kuka on vastuussa siitä, että kaikilla on perheessä hyvä olla"

        Äiti, isä, lapset, lemmikit, mummot, ukit... jokainen jäsen omalla panoksellaan tilannesidonnaisesti.

        "Tuskin koirat käsittää samalla tavalla asioita kun ihminen, mutta kyllä ne mielellään seuraa jotain luotettavaa ihmistä tai vaikka toista koiraa, ja tottelee sen komentoja"

        Aivan totta, kun motivaatio on kohdallaan. Palaamme mikä motivoi koiraa; laumahierarkiako?

        Puhuit hiensoti ihmistenkin erilaisista elinyhteisöistä. Niissä ihmisilläkin on monta roolia; työpaikalla ollaan vaikka johtaja, kotona äiti, haarasteryhmärrä alioittelija... Tällöin johtajuuskin onv ain tilannesidonnainen ominaisuus, ei mikään johdonmukainen rooli. Juuri ytimessä! Tietyissä tilanteissa joku handlaa parhaiten ja joku heikommin,s e hoitaa homman joka parhaiten handlaa. Susilaumoissa esimerkiksi siis saalistaa ne jotka sen parhaiten osaa, saalistusalueen määräävt ne jotka ovat kokeneimpia metsästäjiä (ei siis suinkaan enää vahvimpia metsästäjiä), pennut hoitaa se joka on lempein ja pitkäpinnaisin jne ja ne määräävät siitä omasta roolistaan käsin muidenkin toimintaa, eli johtajuus vaihtelee jatkuvasti. Ihmisen ongelma koiran johtajaksi pääsyssä on se, että ihminen hakee jotain "joka paikan päsmärin" -tittleliä, mikä on sula mahdottomuus saavuttaa, yksinkertaisesti kaikessa ei voi olla parempi kuin koira...

        No kyllä mun perheessä ainakin oli äiti ja isä ketkä määräs asioista, eli ne oli vahvoja auktoriteetteja eikä niitten nenille hypitty. Ei ne silti olleet pelottavia ja väkivaltasia. Ei se jos on joku johtaja asema laumassa tai arvojärjestys tarkota sitä, että pitää olla väkivaltanen. Ei kai kukaan ymmärrä asiaa sillä tavalla, tai ainakaan mä en ketään sellaista tunne, joka noin ajattelis. Kuitenki niissä ihmistenki eri laumoissa (jalkapallojoukkue, työpaikka, koulu jne.) on aina joku joka on johdossa ja päättää, vaikka sama yksilö oliski vaihtelevissa rooleissa eri laumoissaan. Voihan koirillaki olla niin, miks ei vois? Ei se sulje mun mielestä kuitenkaan pois sitä, että aina jokaisessa laumassa jokasella on oma paikkansa, ja joku johtaa kaikkia. Ja mikä "jokapaikan päsmäri" mä en nyt oikein tajua tuota.. Eikö se nyt ole kaikkien - oman itsen, oman koiran ja ulkopuolisten kannalta paljo parempi ja helpompi että sä oot sille omalle koiralles jokapaikan päsmäri, jonka komentoja se tottelee. Eikö koirien kouluttamisessa ole just siitä kyse, että saadaan aikaan omistajalleen kuuliainen koira, koska se on ns. varma koira, eikä aiheuta mitään ongelmia ulkopuolisillekaan. Ei kai sillä paremmuudella suhteessa omaan koiraan ole mitään merkitystä tuossa asiassa, sen kummemmin kun susilaumassakaan, tai sillonhan ne paremmat saalistajat tai vahvemmat yksilöt vois alkaa kyseenalaistaa niitten päätöstä, jotka määrittelee sen missä saalistetaan. Siitähän johtajuudessa just on kyse, että se esim. kokeneempi vaikka ehkä kropaltaan heikompi ja hitaampi määrää missä saalistetaan ja millon. En kai mä väitä olevani esim. nopeampi juoksija kun koirani, sillä en todellakaan ole, mutta mä nyt en oikein ymmärrä että mitä sillä on tekemistä sen kanssa pitääkö tuo karvakasa joka tossa jalkojen juuressa makaa mua johtajanaan vai ei. Mun oma käsitys asiasta on, että se pitää mua johtajanaan, vaikka mä en palloa nappaakaan lennosta, enkä juokse kovin lujaa, en haista yhtä hyvin jne. Eihän se johtajuus tarkota sitä, että pitää voittaa joka asiassa alamaiset, vaan pikemmin tarvii vaan oikeanlaisen luonteen ja enempi järkeä ja kokemusta. Niitä mulla varmaanki on enempi kun koirallani, tai mistä tuota loppu peleissä voi mennä vannomaan.


      • ... kirjoitti:

        Hienoa, että asia herättää ajatuksia sinussa ja kykenet kyseenalaistamaan.

        Antasmistasi esimerkeistä ja viimeisestä lauseestasi: "Että kyllä ne rajat ja johtaja pitää koiralla olla, ja selkeät sellaiset." Jäin ihmettelemään, että miksi koiralla ei olisi rajoja tai perustarpeita, vaikkei sillä olekaan johtajaa? Esimerkki perhoskoirasi tapaus: miksi koira ei tarvitsisi turvallisuuden tunteen toisten koirien kohtaamisessa, vaikkei sillä ole johtajaa? Ikävä vauvan tappo esimerkkisi: miksi koiraa ei täytyisi opettaa olemaan vauvan kanssa vaikkei sillä ole johtajaa?

        Opettamiseen tai turvallisuuden tunteen luomiseenko se johtajan tarvitsee?

        Mielestäni ihmisten olisi syytä miettiä sitä puolta paljon nykyistä enemmän, että mikä sitä koiraa motivoi toimimaan. Tiedän johtajuusteorian mukaan sen olevan lauman johtajan miellyttäminen. Nämä uusimmat tutkimukset taas joista tässäkin on puhuttu kertovat motivaation syntyvän kiintymyksestä, välittämisestä ja sosiaalisuudesta. Eli kun susilauma vaihtaa päivän mittaan paikasta a paikkaan b, niin miksi se lauma on edelleen illasta koossa? Siksikö, että johtaja on niin määrännyt koko päivän ajan, vai siksikö, että lauma tyydyttää silkasta toisistaan välittämisestä yksilöiden tarpeita?

        Molossi esim ei pidä koirien ja susien vertaamisesta ja täysin ymmärrettävästi, koska koirat eivät muodosta luonnollista laumaa. Minunkaan kahta koiraani ei olisi voinut laumaksi nimetä, koska on aivan varmaa, että ne olivat vain yhdessä meidän kauttamme, jos ne olisvat olleet vapaita liikkumaan, ne eivät olisi saalistaneet, nukkuneet, liikkuneet jne yhdessä. Molempien kiintymyksestä taas perheemme jäseniin, ne kuuluivat samaan perheseen. Vertaan kuitenkin mielelläni susilaumaan, koska sieltähän näemme koirien tämän hetkisen tiedon mukaisten lähimpien sukulaisten luonnollista käyttäytymistä, eli sitä entä jos koirat olisivatkin vapaina luonnossa, mikä niiden toimintaa silloin ohjaisi? Susi ja koira ei ole verrannollinen tietenkään siltäkään osin, että susi stressaantuu aina ihmisen läheisyydestä villieläimenä, kun taas koiralle ihminen kuuluu osaksi elinympäristöä. Sutta ja koiraa ei voi verrata silläkään, että susi ei muodosta koskaan laumaa erilajiin kuuluvien yksilöiden kanssa, kun taas koiran elinpiiriin kuuluu toisen lajin edustaja eli ihminen. Se onko ihminen ja koira lauma koiran mielestä on tietenkin kyseenalaista, koska koirilta asiaa ei ole päästy kysymään.


        Mutta mielestäni tärkein pointti on se, että olisiko tämä elinyhteisö -nimitettiin sitä miksi tahansa ja oli se minkä lajin edustajien muodostama tahansa- edelleen yhdessä (ilman hihnoja ja aitauksia) kun päivä vaihtuu illaksi ja matkaa on kertynyt ja erilaisia kokemuksia tuon matkan aikana. Ja jos on edelleen yhdessä, niin miksi ihmeessä se on edelleen yhdessä? Koska sillä on sisäinen hierarkia vai koska sen jäsenet ovat kiintyneitä toisiinsa ja tyydyttävät toistensa tarpeita?

        "Molossi ei pidä..."

        Siis ei pidä siksi,että koirat on jo melkoisen kaukana sudesta.Ja koirat on melko puhtaasti ihan ihmisen tekemällä tehtyjä.Kaikin tavoin.Toki siellä jotain suteen viittavia piirteitä on jäljellä,jotka geeneissä kulkee.

        "...eli sitä,entä jos..."Mielenkiintoista olisikin nähdä,miten nopeasti esim.eri rodut muotoutuisivat samaan muottiin eli rotuominaisuudet jäisi pois ja kommunikaatio kaikin tavoin ja toiminta tulisi yhteneväiseksi ja laumallisesti toimivaksi kaikin tavoin.
        Toisaalta mielenkiintoista olisi myös,tulisiko niistä kostaan (täysin) suden kaltaisia ja toimivia kokonaan,vai jotain muuta.

        Johtajuusjutuista en viitsi,kun mielipiteeni ja näkemykseni siitä on jo ollut esillä.


      • ...
        Miten lienee... kirjoitti:

        No kyllä mun perheessä ainakin oli äiti ja isä ketkä määräs asioista, eli ne oli vahvoja auktoriteetteja eikä niitten nenille hypitty. Ei ne silti olleet pelottavia ja väkivaltasia. Ei se jos on joku johtaja asema laumassa tai arvojärjestys tarkota sitä, että pitää olla väkivaltanen. Ei kai kukaan ymmärrä asiaa sillä tavalla, tai ainakaan mä en ketään sellaista tunne, joka noin ajattelis. Kuitenki niissä ihmistenki eri laumoissa (jalkapallojoukkue, työpaikka, koulu jne.) on aina joku joka on johdossa ja päättää, vaikka sama yksilö oliski vaihtelevissa rooleissa eri laumoissaan. Voihan koirillaki olla niin, miks ei vois? Ei se sulje mun mielestä kuitenkaan pois sitä, että aina jokaisessa laumassa jokasella on oma paikkansa, ja joku johtaa kaikkia. Ja mikä "jokapaikan päsmäri" mä en nyt oikein tajua tuota.. Eikö se nyt ole kaikkien - oman itsen, oman koiran ja ulkopuolisten kannalta paljo parempi ja helpompi että sä oot sille omalle koiralles jokapaikan päsmäri, jonka komentoja se tottelee. Eikö koirien kouluttamisessa ole just siitä kyse, että saadaan aikaan omistajalleen kuuliainen koira, koska se on ns. varma koira, eikä aiheuta mitään ongelmia ulkopuolisillekaan. Ei kai sillä paremmuudella suhteessa omaan koiraan ole mitään merkitystä tuossa asiassa, sen kummemmin kun susilaumassakaan, tai sillonhan ne paremmat saalistajat tai vahvemmat yksilöt vois alkaa kyseenalaistaa niitten päätöstä, jotka määrittelee sen missä saalistetaan. Siitähän johtajuudessa just on kyse, että se esim. kokeneempi vaikka ehkä kropaltaan heikompi ja hitaampi määrää missä saalistetaan ja millon. En kai mä väitä olevani esim. nopeampi juoksija kun koirani, sillä en todellakaan ole, mutta mä nyt en oikein ymmärrä että mitä sillä on tekemistä sen kanssa pitääkö tuo karvakasa joka tossa jalkojen juuressa makaa mua johtajanaan vai ei. Mun oma käsitys asiasta on, että se pitää mua johtajanaan, vaikka mä en palloa nappaakaan lennosta, enkä juokse kovin lujaa, en haista yhtä hyvin jne. Eihän se johtajuus tarkota sitä, että pitää voittaa joka asiassa alamaiset, vaan pikemmin tarvii vaan oikeanlaisen luonteen ja enempi järkeä ja kokemusta. Niitä mulla varmaanki on enempi kun koirallani, tai mistä tuota loppu peleissä voi mennä vannomaan.

        Johtajuus ajatelun mukaan ei saakaan olla väkivaltainen, vaan johtajuudessa painotetaan toisten hyväksyntää ja alistumsita, ilman minkäänlaista fyysistä kosketusta.

        "Kuitenki niissä ihmistenki eri laumoissa (jalkapallojoukkue, työpaikka, koulu jne.) on aina joku joka on johdossa ja päättää, vaikka sama yksilö oliski vaihtelevissa rooleissa eri laumoissaan"

        Näin on. Ja näin on myös susilaumoissa: joku ohjaa toimintaa tai määrää toiminnasta ja se joku on eri tilnteissa eri yksilö. Kun ollaan leppoisasti etenemässä tahdin ja lepotauot määrää joukon hitain, kun ollaan saalistamassa tahdin määrää paras saalsitaja, paras saalistaja ei siis pätkän vertaa puutu siihen millä tahdilla lauma etenee leppoisassa tilnteessa, eikä joukon hitain 8invalidi tai pieni pentu) pätkän vertaa puutu saalistamiseen.

        "Eikö se nyt ole kaikkien - oman itsen, oman koiran ja ulkopuolisten kannalta paljo parempi ja helpompi että sä oot sille omalle koiralles jokapaikan päsmäri, jonka komentoja se tottelee."

        koirani -myös se jonka takia jouduin miettimään muuta tietä kuin jhtajuus- kyllä totteli komentojani, muttei siihen muuten saanut luotua suhdetta, jolla työskentely olisi ollut niin motivoivaa,e ttä siinä edetään. Elis e että yritin olla jokapaikan päsmäri, siis ylempi arvoisempi kuin koirani, söi koiran motivaation täysin. Tiedäthän, kun harrastaa koiran kanssa tavoite hakuisesti, silloin ei riitä,e ttä koira totelee käskyjä, vaan työskentylyssä pitää olla intoa ja tulta. Jätin koiran tarpeet noteeraamatta, koska pyrin olemaan johtaja joka määrää mm. leikin ja oltiin tilanteessa,e ttä koiraa ei pätkän vertaa enää kiinnsotanut leikkiä kanssani, mikä aiheutti hirveitä ongelmia vietteihin perustuvaan kouluttamiseen.

        "Siitähän johtajuudessa just on kyse, että se esim. kokeneempi vaikka ehkä kropaltaan heikompi ja hitaampi määrää missä saalistetaan ja millon"

        Tuota voisit miettiä uudelleen. Susilaumassa johtajana kai pidetään edelleen alfayksilöä, ei sitä välttämättä vanhimpaa ja kokeneinta. Alfa on aina fyysisesti vahvin sukupuolensa edustaja, koska juuri vahvimman yksilön geeniperimää kannattaa siirtää tuleville polville.

        " Eihän se johtajuus tarkota sitä, että pitää voittaa joka asiassa alamaiset, vaan pikemmin tarvii vaan oikeanlaisen luonteen ja enempi järkeä ja kokemusta. "

        Tuo on täysin johtajuusopin vastaista. Aina siinä painotetaan,e ttä johtajuus ei ole titteli jota koiran saa ymmärtämään, vaan johtajuus ansaistaan hoitamalla asiat paremmin kuin koira. Eli koira ei ole rähisemättä vastaantuleville lenkille, sillä,e ttä kerrot sille olevasi johtaja, vaan koira on rähisemättä lenkillä vastaantuleville, koska se tietää sinun handlaavan vieraat koirat paremmin kuin se. Koirana olemisesta muuten me ihmiset omaamme aina vähemmän kokemusta kuin koira oli se koira sitten vaikka vasta ihan pieni pentu.

        Niin onko ihminen älykkäämpi kuin koira? Ikuisuus kysymys. Jos älykkyyttä mitataan ihmisten luomilla neron mittareilla, toki ihminen on älykkäämpi. Mutta jos älykkyydestä puhuttaisiin laskenta ja "mikä kuvio tulee seuraavkasi" -taidon sijaan esim. luonnossa selviämisestä ja se olisikin kyky sopeutua ja selvitä hengissä luonnon armoilla, niin ihminen jäisi selkeästi kakkoseksi...


      • ...
        molossi kirjoitti:

        "Molossi ei pidä..."

        Siis ei pidä siksi,että koirat on jo melkoisen kaukana sudesta.Ja koirat on melko puhtaasti ihan ihmisen tekemällä tehtyjä.Kaikin tavoin.Toki siellä jotain suteen viittavia piirteitä on jäljellä,jotka geeneissä kulkee.

        "...eli sitä,entä jos..."Mielenkiintoista olisikin nähdä,miten nopeasti esim.eri rodut muotoutuisivat samaan muottiin eli rotuominaisuudet jäisi pois ja kommunikaatio kaikin tavoin ja toiminta tulisi yhteneväiseksi ja laumallisesti toimivaksi kaikin tavoin.
        Toisaalta mielenkiintoista olisi myös,tulisiko niistä kostaan (täysin) suden kaltaisia ja toimivia kokonaan,vai jotain muuta.

        Johtajuusjutuista en viitsi,kun mielipiteeni ja näkemykseni siitä on jo ollut esillä.

        En ihan varma ole mihin viittasit kun aloit puhua rotuominaisuuksista, mutta uskon että puhut jostain; "entä jos koirat eläisivätkin ihan vapaina".

        Joskus näin jonkun dokumentin, jossa spekuloitiin juuri sillä millainen olisi koira, jos ihminen ei stiä jalsotaisi ja saisi lisääntyä valitsemallaan tavalla. Lopputulos ei msutiuttanut ulkoisesti juurikaan sutta, oli käytännöölisen kompaktin kokoinen jne, eli dsudesta on edetty kauas.

        Sudell on ne ominaisuudet jalsotuneena mitä villieläin tarvitsee; pystyt korvat, oikea ruumiinrakenne, sopiva väritys ja tämä on tietenkin saavutettu sillä, että vain ne elinkelpoiset ja selviävät ominaisuudet omaavat ovat jatkaneet sukuaan. Jos nyt koriille kävisi samoin, eli koirista vain ne hyvät ominaisuudet omaavat jatkaisivat sukuaan ja selviäisivät, niin kai se riippuisi hyvin paljon silti ihmisestä: jos ihminen olisi edelleen kuviossa lajsita tulisi varmasti pieni ja miellyttämisen haluinen, leppoinen ja suhteellisen pienikokoinen. Jos taas ihmistä ei enää olisi niin varmaan nuo terävyys, saalistamis ja koko ominaisuudet olisivat ihan erilaisia. Ihmisen kanssahan parhaiten pärjää leppoisa koira, jolla on suhteellisen söpö olomuoto, ei pehmeyttä tai kovuutta ääripäissään... Joku kääpiö villakoiran ja kultaisennoutajan välimuoto mahdollisesti?


      • Miten lienee...
        ... kirjoitti:

        Johtajuus ajatelun mukaan ei saakaan olla väkivaltainen, vaan johtajuudessa painotetaan toisten hyväksyntää ja alistumsita, ilman minkäänlaista fyysistä kosketusta.

        "Kuitenki niissä ihmistenki eri laumoissa (jalkapallojoukkue, työpaikka, koulu jne.) on aina joku joka on johdossa ja päättää, vaikka sama yksilö oliski vaihtelevissa rooleissa eri laumoissaan"

        Näin on. Ja näin on myös susilaumoissa: joku ohjaa toimintaa tai määrää toiminnasta ja se joku on eri tilnteissa eri yksilö. Kun ollaan leppoisasti etenemässä tahdin ja lepotauot määrää joukon hitain, kun ollaan saalistamassa tahdin määrää paras saalsitaja, paras saalistaja ei siis pätkän vertaa puutu siihen millä tahdilla lauma etenee leppoisassa tilnteessa, eikä joukon hitain 8invalidi tai pieni pentu) pätkän vertaa puutu saalistamiseen.

        "Eikö se nyt ole kaikkien - oman itsen, oman koiran ja ulkopuolisten kannalta paljo parempi ja helpompi että sä oot sille omalle koiralles jokapaikan päsmäri, jonka komentoja se tottelee."

        koirani -myös se jonka takia jouduin miettimään muuta tietä kuin jhtajuus- kyllä totteli komentojani, muttei siihen muuten saanut luotua suhdetta, jolla työskentely olisi ollut niin motivoivaa,e ttä siinä edetään. Elis e että yritin olla jokapaikan päsmäri, siis ylempi arvoisempi kuin koirani, söi koiran motivaation täysin. Tiedäthän, kun harrastaa koiran kanssa tavoite hakuisesti, silloin ei riitä,e ttä koira totelee käskyjä, vaan työskentylyssä pitää olla intoa ja tulta. Jätin koiran tarpeet noteeraamatta, koska pyrin olemaan johtaja joka määrää mm. leikin ja oltiin tilanteessa,e ttä koiraa ei pätkän vertaa enää kiinnsotanut leikkiä kanssani, mikä aiheutti hirveitä ongelmia vietteihin perustuvaan kouluttamiseen.

        "Siitähän johtajuudessa just on kyse, että se esim. kokeneempi vaikka ehkä kropaltaan heikompi ja hitaampi määrää missä saalistetaan ja millon"

        Tuota voisit miettiä uudelleen. Susilaumassa johtajana kai pidetään edelleen alfayksilöä, ei sitä välttämättä vanhimpaa ja kokeneinta. Alfa on aina fyysisesti vahvin sukupuolensa edustaja, koska juuri vahvimman yksilön geeniperimää kannattaa siirtää tuleville polville.

        " Eihän se johtajuus tarkota sitä, että pitää voittaa joka asiassa alamaiset, vaan pikemmin tarvii vaan oikeanlaisen luonteen ja enempi järkeä ja kokemusta. "

        Tuo on täysin johtajuusopin vastaista. Aina siinä painotetaan,e ttä johtajuus ei ole titteli jota koiran saa ymmärtämään, vaan johtajuus ansaistaan hoitamalla asiat paremmin kuin koira. Eli koira ei ole rähisemättä vastaantuleville lenkille, sillä,e ttä kerrot sille olevasi johtaja, vaan koira on rähisemättä lenkillä vastaantuleville, koska se tietää sinun handlaavan vieraat koirat paremmin kuin se. Koirana olemisesta muuten me ihmiset omaamme aina vähemmän kokemusta kuin koira oli se koira sitten vaikka vasta ihan pieni pentu.

        Niin onko ihminen älykkäämpi kuin koira? Ikuisuus kysymys. Jos älykkyyttä mitataan ihmisten luomilla neron mittareilla, toki ihminen on älykkäämpi. Mutta jos älykkyydestä puhuttaisiin laskenta ja "mikä kuvio tulee seuraavkasi" -taidon sijaan esim. luonnossa selviämisestä ja se olisikin kyky sopeutua ja selvitä hengissä luonnon armoilla, niin ihminen jäisi selkeästi kakkoseksi...

        Mä nyt en olekaan lukemalla lukenut jostain johtajuus opista, ja opetellut ulkoo liirum laarumeita, vaan menen maalaisjärjen perusteella ja jos jossain ilmenee ongelmaa, tai en jotain osaa, niin sitten katson vaikka telkkarista koulutusohjelmia (niitä tosin katson ennen kaikkea viihteen vuoksi, mutta kyllä sieltäkin monesti jotain ahaa - elämyksiä tulee ja oppii jotain uutta), etsin netistä tai luen kirjoista tai kysyn joltain pitemmän kokemuksen omaavalta. Niin tekee suurin osa mun tutuistakin. Mun käsitys johtajuudesta suhteessa omaan koiraan on se, että se kuitenki vaikka saisikin määrätä toisinaan mitä vaikka leikitään, niin tottelee mua jos mä en tahdo alkaa leikkimään tai en halua leikkiä sitä tiettyä leikkiä, eikä ala vaatimaan ja komentamaan mua noissa tilanteissa, saati ruoka-aikaan kun sen mielestä mun pihvi on parempi kun sen nappulat. Siitä kai vaan on kyse, että ei jatkuvasti tarvi tapella kumpi saa nukkua sängyssä, kumpi syö sen pihvin, kumpi määrää suunnan ja vauhdin lenkillä jne. sillä jos on iso ja vahva koira, niin kyllä sille kakkoseksi jää. Pienissä koirissahan noita tuon kaltaisia tyranneja onkin ihan suomessakin, ja jenkeissä on kaiken kokoisissa kun noita Stilwellin ja Millanin ja Pattisonin ohjelmia katselee. Suuntaus tuossa että koira saa määrätä asiassa kun asiassa, eikä sitä uskalleta ja raskita komentaa ettei loukata sen tunteita - taitaa olla kyllä rantautunut jo suomeenkin, kun paljo tulee vastaan jo isompiakin koiria, jotka on käymässä päälle, kun toisen koiran näkevät ymv.... Jos noista ongelmista päästään eroon, niin onko sillä loppujen lopuksi niin suurta merkitystä millä metodilla se tapahtuu, jos koira ei siitä kärsi?


      • Miten lienee...
        ... kirjoitti:

        En ihan varma ole mihin viittasit kun aloit puhua rotuominaisuuksista, mutta uskon että puhut jostain; "entä jos koirat eläisivätkin ihan vapaina".

        Joskus näin jonkun dokumentin, jossa spekuloitiin juuri sillä millainen olisi koira, jos ihminen ei stiä jalsotaisi ja saisi lisääntyä valitsemallaan tavalla. Lopputulos ei msutiuttanut ulkoisesti juurikaan sutta, oli käytännöölisen kompaktin kokoinen jne, eli dsudesta on edetty kauas.

        Sudell on ne ominaisuudet jalsotuneena mitä villieläin tarvitsee; pystyt korvat, oikea ruumiinrakenne, sopiva väritys ja tämä on tietenkin saavutettu sillä, että vain ne elinkelpoiset ja selviävät ominaisuudet omaavat ovat jatkaneet sukuaan. Jos nyt koriille kävisi samoin, eli koirista vain ne hyvät ominaisuudet omaavat jatkaisivat sukuaan ja selviäisivät, niin kai se riippuisi hyvin paljon silti ihmisestä: jos ihminen olisi edelleen kuviossa lajsita tulisi varmasti pieni ja miellyttämisen haluinen, leppoinen ja suhteellisen pienikokoinen. Jos taas ihmistä ei enää olisi niin varmaan nuo terävyys, saalistamis ja koko ominaisuudet olisivat ihan erilaisia. Ihmisen kanssahan parhaiten pärjää leppoisa koira, jolla on suhteellisen söpö olomuoto, ei pehmeyttä tai kovuutta ääripäissään... Joku kääpiö villakoiran ja kultaisennoutajan välimuoto mahdollisesti?

        No Moskovan katukoiriahan on tutkittu, joten sieltä vois löytyy vastaus tohon.


      • ... kirjoitti:

        En ihan varma ole mihin viittasit kun aloit puhua rotuominaisuuksista, mutta uskon että puhut jostain; "entä jos koirat eläisivätkin ihan vapaina".

        Joskus näin jonkun dokumentin, jossa spekuloitiin juuri sillä millainen olisi koira, jos ihminen ei stiä jalsotaisi ja saisi lisääntyä valitsemallaan tavalla. Lopputulos ei msutiuttanut ulkoisesti juurikaan sutta, oli käytännöölisen kompaktin kokoinen jne, eli dsudesta on edetty kauas.

        Sudell on ne ominaisuudet jalsotuneena mitä villieläin tarvitsee; pystyt korvat, oikea ruumiinrakenne, sopiva väritys ja tämä on tietenkin saavutettu sillä, että vain ne elinkelpoiset ja selviävät ominaisuudet omaavat ovat jatkaneet sukuaan. Jos nyt koriille kävisi samoin, eli koirista vain ne hyvät ominaisuudet omaavat jatkaisivat sukuaan ja selviäisivät, niin kai se riippuisi hyvin paljon silti ihmisestä: jos ihminen olisi edelleen kuviossa lajsita tulisi varmasti pieni ja miellyttämisen haluinen, leppoinen ja suhteellisen pienikokoinen. Jos taas ihmistä ei enää olisi niin varmaan nuo terävyys, saalistamis ja koko ominaisuudet olisivat ihan erilaisia. Ihmisen kanssahan parhaiten pärjää leppoisa koira, jolla on suhteellisen söpö olomuoto, ei pehmeyttä tai kovuutta ääripäissään... Joku kääpiö villakoiran ja kultaisennoutajan välimuoto mahdollisesti?

        "En ole ihan varma..." Sitä lähinnä,että onko esim.eroja siinä,miten nopeasti eri tyyppiset rodut,erikoisominaisuudet ym.muotoutuisi ns.samankaltaiseksi,kuten nyt vaikka susilauma.Siis kaikin tavoin,mutta lähinnä käyttäytymiseltään.
        Postuuko jotkut rotuominaisuudet ehkä nopeammin kuin toiset ym.
        Menisikö yhtään lähelle sutta vai millainen kanta tulisi olemaan.Tuollaisia mietin.
        Ja täysin ilman ihmisen sotkeutumista.

        ps.En kyllä ymmärrä millaista johtajuutta olet noudattanut,jos koirallesi se on stopin tehnyt halukkuudessa...
        Joko koulutusvirhe ylipäätään tai tässä taaaaas tullaan siihen,miten kukakin mitäkin käsittää.
        Omat rotuni on pääasiassa ollut nimenomaan niitä,joden kanssa koulutus on vaativaa,mutta ei ainakaan omissa "johtajuusjutuissa" ole tuota sentäs koskaan tullut vastaan.


      • eläintenjohtaja
        ... kirjoitti:

        En ihan varma ole mihin viittasit kun aloit puhua rotuominaisuuksista, mutta uskon että puhut jostain; "entä jos koirat eläisivätkin ihan vapaina".

        Joskus näin jonkun dokumentin, jossa spekuloitiin juuri sillä millainen olisi koira, jos ihminen ei stiä jalsotaisi ja saisi lisääntyä valitsemallaan tavalla. Lopputulos ei msutiuttanut ulkoisesti juurikaan sutta, oli käytännöölisen kompaktin kokoinen jne, eli dsudesta on edetty kauas.

        Sudell on ne ominaisuudet jalsotuneena mitä villieläin tarvitsee; pystyt korvat, oikea ruumiinrakenne, sopiva väritys ja tämä on tietenkin saavutettu sillä, että vain ne elinkelpoiset ja selviävät ominaisuudet omaavat ovat jatkaneet sukuaan. Jos nyt koriille kävisi samoin, eli koirista vain ne hyvät ominaisuudet omaavat jatkaisivat sukuaan ja selviäisivät, niin kai se riippuisi hyvin paljon silti ihmisestä: jos ihminen olisi edelleen kuviossa lajsita tulisi varmasti pieni ja miellyttämisen haluinen, leppoinen ja suhteellisen pienikokoinen. Jos taas ihmistä ei enää olisi niin varmaan nuo terävyys, saalistamis ja koko ominaisuudet olisivat ihan erilaisia. Ihmisen kanssahan parhaiten pärjää leppoisa koira, jolla on suhteellisen söpö olomuoto, ei pehmeyttä tai kovuutta ääripäissään... Joku kääpiö villakoiran ja kultaisennoutajan välimuoto mahdollisesti?

        Ihme sepostaja tämä ...-nimimerkillä kirjottelija. Vetää aivan järjettömiä vertauksia ihmisten johtamisen ja eläinmaailman johtajien välillä. Pelkkä sanan johtajuusoppi käyttäminen tässä keskustelussa on aivan tarpeetonta olipa kyse mistä tahansa näkökulmasta katsomisesta. Kyseessä on varmaan pätemisen tarpeessa oleva nainen tai sitten hyvin kieroon kasvanut mies :)

        ps. tein ihan silmäilevää lukua mutta kyllä siitä jo aika paljon käy selväksi

        terveisin eläinten johtaja


      • ...
        Miten lienee... kirjoitti:

        Mä nyt en olekaan lukemalla lukenut jostain johtajuus opista, ja opetellut ulkoo liirum laarumeita, vaan menen maalaisjärjen perusteella ja jos jossain ilmenee ongelmaa, tai en jotain osaa, niin sitten katson vaikka telkkarista koulutusohjelmia (niitä tosin katson ennen kaikkea viihteen vuoksi, mutta kyllä sieltäkin monesti jotain ahaa - elämyksiä tulee ja oppii jotain uutta), etsin netistä tai luen kirjoista tai kysyn joltain pitemmän kokemuksen omaavalta. Niin tekee suurin osa mun tutuistakin. Mun käsitys johtajuudesta suhteessa omaan koiraan on se, että se kuitenki vaikka saisikin määrätä toisinaan mitä vaikka leikitään, niin tottelee mua jos mä en tahdo alkaa leikkimään tai en halua leikkiä sitä tiettyä leikkiä, eikä ala vaatimaan ja komentamaan mua noissa tilanteissa, saati ruoka-aikaan kun sen mielestä mun pihvi on parempi kun sen nappulat. Siitä kai vaan on kyse, että ei jatkuvasti tarvi tapella kumpi saa nukkua sängyssä, kumpi syö sen pihvin, kumpi määrää suunnan ja vauhdin lenkillä jne. sillä jos on iso ja vahva koira, niin kyllä sille kakkoseksi jää. Pienissä koirissahan noita tuon kaltaisia tyranneja onkin ihan suomessakin, ja jenkeissä on kaiken kokoisissa kun noita Stilwellin ja Millanin ja Pattisonin ohjelmia katselee. Suuntaus tuossa että koira saa määrätä asiassa kun asiassa, eikä sitä uskalleta ja raskita komentaa ettei loukata sen tunteita - taitaa olla kyllä rantautunut jo suomeenkin, kun paljo tulee vastaan jo isompiakin koiria, jotka on käymässä päälle, kun toisen koiran näkevät ymv.... Jos noista ongelmista päästään eroon, niin onko sillä loppujen lopuksi niin suurta merkitystä millä metodilla se tapahtuu, jos koira ei siitä kärsi?

        "Jos noista ongelmista päästään eroon, niin onko sillä loppujen lopuksi niin suurta merkitystä millä metodilla se tapahtuu, jos koira ei siitä kärsi?"

        Ei varmasti. Juuri siinä onkin se juttu, että kun taas aletaan puhua johtajuudesta, alkaa koira kärsiä. Eli remmirähisijän kanssa aletaan säätämään jotain ruokakuppijärjestystä ja ottamaan luita kesken ruokailun, ei anneta sen enää leikkiä tai touhuta omantahtisesti, vaan ainoastaan ihmisen tahtisesti, jopa nukkumsipaikkaansa koira ei saa kuulema enää sitten itse päättää jne.... Ja unohtuu täysin se, että koira koki itsensä epävarmaksi lenkillä ja siksi rähisi toisille koirille...

        Dominanssi eli laumahierarkia ajatuksen mukaan eläin laumoissa (siis ihmisryhmissäkin) on aina tietty etuoikeusjärjestelmä. Koiralla saattaa olla esimerkiksi etuoikeus leikkiä aina päivälevon jälkeen tiettyyn kellonaikaan. Nyt jos koiralle tulee jokin ongelma ja omistaja alkaa säätämään johtajuuden kanssa, se vie koiralta etuoikeuden myös tuohon leikkiin, mistä koira alkaa jo kärsiä.

        Vilanderin johtajuusoppiin liittyvät jääkaudet jne ovat karmein esimerkki siitä mitä johtajuudella haetaan: koiralta viedään oikeus hellyyteen ja hyväksytyksi kokemiseen, sen takia, että sillä sattuu olemaan jokin ongelma esimerkiksi toisten koirien ohittamisessa. Viikko, ettei koiraa noteerata ollenkaan. Toisella viikolla noteerataan vain kieltämällä ja kolinapurkilla, kolmannella viikolla saa jo rauhallisesti kehua... Älyttömyyden huippu, eikä varmasti kenelläkään käy mielessä, että koira ei kärsisi... Tiedän, on äärilaita, eikä monenkaan johtajuuden allekirjoittajankaan mielestä enää eettsitä, mutta aivan loistava esimerkki siitä mitä johtajuusajattelulla saavuutetaan...

        Jos minä motivoidun, minä tottelen meistäni (keitän pyynnöstä vaikka kahvit, jos lupaa hieronnan). Enkä pidä missään nimessä meistäni ylempiarvosiempana olentona kuin olen itse, en johtajana enkä kyllä alaisenakaan, vaan elämme tasa-arvoisessa parisuhteessa, lapsemme on kolmas tasa-arvoinen olento tähän sakkiin, jota perheeksi kutsutaan. Ei täällä ole pomoja, mutta toisiamme totellaan joka tapauksessa, jos sattuu innostamaan ja on oikein motivoitu... Emme me myöskään vaadi tai komentele toisiamme, vaikka toisella olisikin pelkkää makaroonia ja toisella kaikki pihvit. Olen kuusi kertaa painavampi kuin lapseni, silti hänen tarpeistaan lähtien on meillä tietyt ruokailuajat, eli tahdin ruokailuissa määrää kaksivuotias rääpäle, eikä se syö minun auktoriteettiani jos sanon jotain laspelle...


      • Miten lienee...
        ... kirjoitti:

        "Jos noista ongelmista päästään eroon, niin onko sillä loppujen lopuksi niin suurta merkitystä millä metodilla se tapahtuu, jos koira ei siitä kärsi?"

        Ei varmasti. Juuri siinä onkin se juttu, että kun taas aletaan puhua johtajuudesta, alkaa koira kärsiä. Eli remmirähisijän kanssa aletaan säätämään jotain ruokakuppijärjestystä ja ottamaan luita kesken ruokailun, ei anneta sen enää leikkiä tai touhuta omantahtisesti, vaan ainoastaan ihmisen tahtisesti, jopa nukkumsipaikkaansa koira ei saa kuulema enää sitten itse päättää jne.... Ja unohtuu täysin se, että koira koki itsensä epävarmaksi lenkillä ja siksi rähisi toisille koirille...

        Dominanssi eli laumahierarkia ajatuksen mukaan eläin laumoissa (siis ihmisryhmissäkin) on aina tietty etuoikeusjärjestelmä. Koiralla saattaa olla esimerkiksi etuoikeus leikkiä aina päivälevon jälkeen tiettyyn kellonaikaan. Nyt jos koiralle tulee jokin ongelma ja omistaja alkaa säätämään johtajuuden kanssa, se vie koiralta etuoikeuden myös tuohon leikkiin, mistä koira alkaa jo kärsiä.

        Vilanderin johtajuusoppiin liittyvät jääkaudet jne ovat karmein esimerkki siitä mitä johtajuudella haetaan: koiralta viedään oikeus hellyyteen ja hyväksytyksi kokemiseen, sen takia, että sillä sattuu olemaan jokin ongelma esimerkiksi toisten koirien ohittamisessa. Viikko, ettei koiraa noteerata ollenkaan. Toisella viikolla noteerataan vain kieltämällä ja kolinapurkilla, kolmannella viikolla saa jo rauhallisesti kehua... Älyttömyyden huippu, eikä varmasti kenelläkään käy mielessä, että koira ei kärsisi... Tiedän, on äärilaita, eikä monenkaan johtajuuden allekirjoittajankaan mielestä enää eettsitä, mutta aivan loistava esimerkki siitä mitä johtajuusajattelulla saavuutetaan...

        Jos minä motivoidun, minä tottelen meistäni (keitän pyynnöstä vaikka kahvit, jos lupaa hieronnan). Enkä pidä missään nimessä meistäni ylempiarvosiempana olentona kuin olen itse, en johtajana enkä kyllä alaisenakaan, vaan elämme tasa-arvoisessa parisuhteessa, lapsemme on kolmas tasa-arvoinen olento tähän sakkiin, jota perheeksi kutsutaan. Ei täällä ole pomoja, mutta toisiamme totellaan joka tapauksessa, jos sattuu innostamaan ja on oikein motivoitu... Emme me myöskään vaadi tai komentele toisiamme, vaikka toisella olisikin pelkkää makaroonia ja toisella kaikki pihvit. Olen kuusi kertaa painavampi kuin lapseni, silti hänen tarpeistaan lähtien on meillä tietyt ruokailuajat, eli tahdin ruokailuissa määrää kaksivuotias rääpäle, eikä se syö minun auktoriteettiani jos sanon jotain laspelle...

        "Juuri siinä onkin se juttu, että kun taas aletaan puhua johtajuudesta, alkaa koira kärsiä. Eli remmirähisijän kanssa aletaan säätämään jotain ruokakuppijärjestystä ja ottamaan luita kesken ruokailun, ei anneta sen enää leikkiä tai touhuta omantahtisesti, vaan ainoastaan ihmisen tahtisesti, jopa nukkumsipaikkaansa koira ei saa kuulema enää sitten itse päättää jne...."

        WTF?! Onko sulla omaa järkeä ollenkaan, seuraatko aina jotain tiettyä oppia, pitääkö jonkun kertoa sulle miten toimitaan ja tehdään missäkin asiassa, menetkö aina pilkulleen jonkun uuden opin (mistä milloinkin olet innostunut) mukaan? Viime vuonna johtajuusoppi, ja nyt positiivinen vahvistaminen, entä vuoden päästä - ehkä doogaaminen?

        Minä en ainakaan tunne ja tiedä yhtään ketään ihmistä, joka alkaisi säätää yökaudet nukkumapaikkojen tai päiväkaudet ruokakuppien kanssa, jos koira rähisee lenkillä. Toki jos noissa asioissa rähinän lisäksi on jotain ongelmaa, eli koira puolustaa ruokaansa raivokkaasti (puree esim. ohi kävelevää omistajaansa, joka ei ole aikeissakaan kuppiin koskea) tai menee ihmisten sänkyyn ja murisee eikä päästä ihmisiä nukkumaan, niin silloin säädetään. Ehkä jos on hankala tapaus, niin pitää katsoa kaikki rutiinit läpi kotona ja miettiä onko jossain muussakin ongelmaa, ja sitten korjataan jos on.

        Jos sulla on oma järki, niin hyvä ihminen KÄYTÄ SITÄ!!!!!!!! Voihan noita koirankoulutusohjelmia katsoa telkkarista, lukea kirjallisuutta ja ottaa selvää eri suuntauksista, käydä vaikka jollain kursseilla - mitä vaan, mutta ei kai nyt joksikin uskovaiseksi sentään tarvi alkaa! Voihan sieltä poimia sen mikä oman koiran kanssa toimii, ja itselle sopii ja muun jättää pois.

        Ja sun lapsen ruokkimiset ei nyt mitenkään liity koko aiheeseen. Hyvä että annat lapsellesi tarpeeksi ruokaa ja tarpeeksi usein, mutta se nyt ei liity johtajuusajatteluun varmaankaan yhtään millään tavalla.


    • Ai niin,vielä aloitukseen.
      Mites CM:n omassa laumassa?Löytyykö siellä yhtä mahtavia koiria eli koiria,jotka on oppineet tuon tekniikan häneltä ja käyttävät myös sitä...?

      • Miten lienee...

        Millaninkin ajatusmaailmaan jossain määrin tutustuneena voisin sanoa, että ei löydy. Koirat eivät ole tuota käytöstä Millanilta oppineet, ei tuokaan kyseinen koira telkkaria katsomalla, kuten varsin hyvin kaikki koirista jotain tietävät tajuaa ja vitsihän tuo koko video on tietysti alunperin. Varmaan tyypillä on ollut vaan tarkotus näyttää, että koirat dominoi ja selättää toisiaan, tai pikemmin pistää kyljelleen makaamaan, vaikka jotkut nykysin väittää ettei niillä tuota käytöstä ollenkaan esiintyisi. Näin minä tulkitsen ton varsin mauttoman videon ja sen tarkotuksen. Millanin ei anna koiriensa osoittaa toisiaan tai vierailulle tulevia koiria kohtaan mitään merkkejä dominoinnista. Hän sanoo, että vain ja ainoastaan ihminen saa dominoida koiria, koirat ei koskaan toisiaan, siis jos perheessä on useampia koiria. Eikä tietysti vieraitakaan koiria saa antaa dominoida esim. koirapuistoissa tai muuallakaan, koska se voi johtaa tappeluun. Jos Millanin laumassa tai koirissa mitä kouluttaa meinaa esiintyä tuollasta käytöstä, hän puuttuu siihen heti. Hänen mukaansa koirilla ei saa olla arvojärjestystä perheessä, eli ns. lellikkejä tai suosikkeja koirien joukossa ei saa olla joita ihmiset paapoo ja toiset on alemmassa asemassa, eikä koirienkaan saa antaa päättää mitään arvojärjestysä keskenään, vaan kaikkien koirien pitää olla saman arvoisia keskenään, ja kaikki ihmiset on kaikkien koirien yläpuolella.


      • canis.familiaris
        Miten lienee... kirjoitti:

        Millaninkin ajatusmaailmaan jossain määrin tutustuneena voisin sanoa, että ei löydy. Koirat eivät ole tuota käytöstä Millanilta oppineet, ei tuokaan kyseinen koira telkkaria katsomalla, kuten varsin hyvin kaikki koirista jotain tietävät tajuaa ja vitsihän tuo koko video on tietysti alunperin. Varmaan tyypillä on ollut vaan tarkotus näyttää, että koirat dominoi ja selättää toisiaan, tai pikemmin pistää kyljelleen makaamaan, vaikka jotkut nykysin väittää ettei niillä tuota käytöstä ollenkaan esiintyisi. Näin minä tulkitsen ton varsin mauttoman videon ja sen tarkotuksen. Millanin ei anna koiriensa osoittaa toisiaan tai vierailulle tulevia koiria kohtaan mitään merkkejä dominoinnista. Hän sanoo, että vain ja ainoastaan ihminen saa dominoida koiria, koirat ei koskaan toisiaan, siis jos perheessä on useampia koiria. Eikä tietysti vieraitakaan koiria saa antaa dominoida esim. koirapuistoissa tai muuallakaan, koska se voi johtaa tappeluun. Jos Millanin laumassa tai koirissa mitä kouluttaa meinaa esiintyä tuollasta käytöstä, hän puuttuu siihen heti. Hänen mukaansa koirilla ei saa olla arvojärjestystä perheessä, eli ns. lellikkejä tai suosikkeja koirien joukossa ei saa olla joita ihmiset paapoo ja toiset on alemmassa asemassa, eikä koirienkaan saa antaa päättää mitään arvojärjestysä keskenään, vaan kaikkien koirien pitää olla saman arvoisia keskenään, ja kaikki ihmiset on kaikkien koirien yläpuolella.

        Miksi perusjutut pitää esittää suomalaisille telkkarista ja lontooksi puhuttuna sekä suomeksi tekstitettynä?...Kuulostaa monimutkaiselta.

        Tää on tätä, nyky suomessa...


      • Miten lienee...
        canis.familiaris kirjoitti:

        Miksi perusjutut pitää esittää suomalaisille telkkarista ja lontooksi puhuttuna sekä suomeksi tekstitettynä?...Kuulostaa monimutkaiselta.

        Tää on tätä, nyky suomessa...

        Nooh, telkkarihan on mitä mainioin opetusväline toisinaan. Minusta nuo ohjelmatkin tukee monesti sitä, mitä on lukenut jostain kirjasta, kun sen näkee käytännössä niin ymmärtää paremmin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta nähdä asioita niinku livenä ihan ite. Tosin voishan sitä suomeksikin tehdä laadukkaita sarjoja koirienkin kouluttamisesta, mut se kait on raha kysymys. Varmaan niitä hyviä suomalaisiakin sarjoja on ollut ja kenties on nyttenki, jossa koirien kouluttamisesta on, mutta ne aina piilotetaan niin kummallisiin aikoihin kanaville, et kukaan ei vahingossakaan katso niitä eikä tiedä et sellaista ohjelmaa on olemassakaan.


      • canis.familiaris
        Miten lienee... kirjoitti:

        Nooh, telkkarihan on mitä mainioin opetusväline toisinaan. Minusta nuo ohjelmatkin tukee monesti sitä, mitä on lukenut jostain kirjasta, kun sen näkee käytännössä niin ymmärtää paremmin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta nähdä asioita niinku livenä ihan ite. Tosin voishan sitä suomeksikin tehdä laadukkaita sarjoja koirienkin kouluttamisesta, mut se kait on raha kysymys. Varmaan niitä hyviä suomalaisiakin sarjoja on ollut ja kenties on nyttenki, jossa koirien kouluttamisesta on, mutta ne aina piilotetaan niin kummallisiin aikoihin kanaville, et kukaan ei vahingossakaan katso niitä eikä tiedä et sellaista ohjelmaa on olemassakaan.

        Tekemällä oppii ja koira opettee. Sain ensimmäisen koiran -71 kun olin 6v. Koira oli 5v. am.kokkeri jenkeistä, joka oli palkittu kehäraakki. Koira tupsahti kotini ja vanhemmat sanoi heihei ja suurimman osan olivat töissä...Itsellä pohjalla mielikuva Tintti sarjakuvalehdestä ja pari kämystä Lassie elokuvaa.

        Homma ei alkanut stömsöö hengessä. Lähdin heti ulos "seikailemaan" seurauksella, että koira oli kadoksissa 24h. Oli siinä selittämistä, kun arvokas koira hävisi..Sen verran sain ohjeita, että koiraa ei saa pitää vapaana, ja häpesin taas hihnassa kuljettamista, koska ei vastannut mielikuvaa (tinttiä) vetävä koira, jonka hädin tuskin pystyin ulkoiluttamaan...Kun kysyin miksi koira murisee ja näykkii..niin vastaus oli se "että koska on näyttelykoira".

        Luonne oli silloin jo perkisiantamaton ja tahto kova..kädet/nilkat mustelmilla tyylinen käytös hiipui sen kesän aikana ja siitä tuli hyvä kaveri moneksi vuotta..
        Jäi tosin myös "neppailu" hiekkalaatikoiltakin väliin.

        Trimmauksen ja näyttelyiden jälkeen koira tuli aina jalkoihin ja oli vihainen sen jäkeen mm.muille perheenjäsenille...He oppivat, että koiraa pitää tietyn tapahtuman ja ja ajan vältellä "kun oli näyttelykoira", mutta minä en ajatusta ymmärtänyt....Seuraava koira oli sitten pennusta n.-76 ja sen pelastin vahingossa 6vko.pentu "hieman" kehityshäiriöinen ..Oli helppo keikka kokkerin jälken ja siitä koirasta olin tavattoman ylpeä..Sitä pidettiinkin sitten pääosin vapaana missä milloin mentiin..Tavoitteessa oltiin ja se ei häirinnyt, että koira oli tavattoman ruma kehityshäiriöineen. (mutta onnellinen)

        Asenne, tahto ja tekeminen merkitsee ja opettaa. Muuten on vaikeampi aloittaa ja toteuttaa....Tekemisen ohella itsensä valistaminen on ok.

        Onneksi ei ollut millaneita eikä kirjoja..ja teevee elokuvista (lassie) sai hieman "väärää" infoa ja mielikuvaa, mutta päättelin sen johtuvan "Lassie rodusta"...

        Tämä oli ainoa opus, joka löytyi kirjastosta. Kannattaisi lukea ihan siinä mielessä, että minkä oli "johtava opus" monelle vielä tuonne pitkään -70 luvulle

        Konrad Lorenz :Koiran elämää..
        Tiedemies kertoo koirista. (So kam der Mensch auf den Hund, 1950.) Suomentaneet Kirsti Ahlman ja Kari Lagerspetz. 2. painos 1965. Helsinki: Tammi, 1955...aika karu kirja, mutta teki vaikutuksen.


      • koiran_ehdoilla
        Miten lienee... kirjoitti:

        Nooh, telkkarihan on mitä mainioin opetusväline toisinaan. Minusta nuo ohjelmatkin tukee monesti sitä, mitä on lukenut jostain kirjasta, kun sen näkee käytännössä niin ymmärtää paremmin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta nähdä asioita niinku livenä ihan ite. Tosin voishan sitä suomeksikin tehdä laadukkaita sarjoja koirienkin kouluttamisesta, mut se kait on raha kysymys. Varmaan niitä hyviä suomalaisiakin sarjoja on ollut ja kenties on nyttenki, jossa koirien kouluttamisesta on, mutta ne aina piilotetaan niin kummallisiin aikoihin kanaville, et kukaan ei vahingossakaan katso niitä eikä tiedä et sellaista ohjelmaa on olemassakaan.

        Kyllä löytyy erittäin hyvä suomalainen koirankoulutusohjelma Hienosti Hihnassa, kouluttajana Tommy Wiren. Ohjelma pyörii aina välillä uusintana Ylen kanavilla ja DVD:t voi ostaa myös esim. Koirakoulu Vision kautta, löytynee myös markettien DVD-hyllyistä ja nettikaupoista. Ohjelmaa on tehty 2 tuotantokautta, yksi DVD maksaa 15 euroa:
        http://www.koirakouluvisio.com/tuotteet.html?id=4/337
        http://www.koirakouluvisio.com/tuotteet.html?id=4/338

        Tommy Wireniltä on myös juuri ilmestynyt kirja Onnistu koirasi koulutuksessa joka vaikuttaa nopean selailun jälkeen erittäin hyvältä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510386839 .


      • Miten lienee...
        koiran_ehdoilla kirjoitti:

        Kyllä löytyy erittäin hyvä suomalainen koirankoulutusohjelma Hienosti Hihnassa, kouluttajana Tommy Wiren. Ohjelma pyörii aina välillä uusintana Ylen kanavilla ja DVD:t voi ostaa myös esim. Koirakoulu Vision kautta, löytynee myös markettien DVD-hyllyistä ja nettikaupoista. Ohjelmaa on tehty 2 tuotantokautta, yksi DVD maksaa 15 euroa:
        http://www.koirakouluvisio.com/tuotteet.html?id=4/337
        http://www.koirakouluvisio.com/tuotteet.html?id=4/338

        Tommy Wireniltä on myös juuri ilmestynyt kirja Onnistu koirasi koulutuksessa joka vaikuttaa nopean selailun jälkeen erittäin hyvältä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510386839 .

        Kiitti tiedosta, pitääpä tutustua. Oon kyllä monesti ihmetellyt, et miksi kaikki kotimaiset kiinnostavat ohjelmat piilotetaan kanaville niin kummallisiin aikoihin, ettei niitä tiedä olevankaan. Sitten niitä ei katso kukaan, ja ne voidaan lakkauttaa kun ei ole katsojia. Tosi loogista...


    • Wsabi

      Katsokaa uudelleen. Bordercollie on narttu ja mv-koira nuori uros, jolla silmät pyörivät päässä ja se tulee kosimaan yhä uudelleen. Taakse tullut toinen paimenkoirauros ei osallistu riitaan, koska sellaista ei ole. Mistään koulutuksesta ole kyse, vaan kiimasta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      122
      4760
    2. Veli Sofia teki urosmehiläisen työn

      Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa
      Maailman menoa
      4
      3384
    3. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      126
      3190
    4. Hjallis Harkimon, 72, Jasmine-rakas, 37, paljastaa suhteen alusta: "Vähän..."

      Liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo ja tuottaja-juontaja Jasmine Pajari ovat pariskunta. He asuvat yhdessä Sipooss
      Suomalaiset julkkikset
      26
      2627
    5. Unisex-vessat

      Ahdistaa. Miksi kaikki pitää tasapäistää tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan sukupuolien erilaisu
      Tunteet
      73
      2343
    6. Jutta Larm, 52, haluaa kumota tämän piintyneen ikämyytin

      Oletko samaa mieltä? Jutta Larm on 52-vuotias ja tehnyt pitkän uran yrittäjänä. Hän haluaa kumota tämän piintyneen ikämy
      50 plus
      18
      1779
    7. Henri Alen tilittää yllättäen Vappu Pimiän uudesta MasterChef -pestistä: "Vaikka hän ei..."

      Vappu Pimiä on uusi MasterChef Suomi -tuomari. Hän liittyi uudella MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoo
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1384
    8. Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista

      Olen huomannut tuttavapiirissäni ihmisiä, joilla on mt-diagnooseja. Sen sijaan, että millekään asialle yritettäisiin teh
      117
      1255
    9. Minkä kouluarvosanan 4-10 annat Beck-leffoille?

      Vähiin käy ennen kuin loppuu... Beck-elokuvia on tullut tv:stä jopa 2-3 viikossa. Nyt leffojen esitystiheys on muuttunut
      Elokuva
      9
      1233
    10. Jäit kiinni siitä

      että katselet minua. Käänsin pääni, minäkin etsin sinua, ja meidän katseemme kohtasivat. Eikä se haittaa - molemmat ky
      Ikävä
      4
      1128
    Aihe