Kävisikö näin.

Vapautuksen riemautus oli hienosti sanottu.
Aikoinaan, mummolassa, maalla, vaari äksyyntyi lehmille, kun eivät meinanneet mahtua hänen tekemästään ovesta ulos.

Monet kerrat olen ottanut aivoeron näistä palstoista. Aina vain olen tullut takaisin.
Mihinpä vanhan toverinsa jättäisi?

Jätä omaan arvottomuuteensa arvostelu, jota sataa silmittömästi, jos kirjoittaa.
Sinua en uutena tunne, kuten en useimpia muitakaan.
Liekö se tarpeenkaan?

Kaikki olemme saman arvoisia,ketkä palstalle kirjoittelevat,vaikka kuin kouluja olisi käynyt. montako koulun käynyttä on eduskunnassakin,,Julkisuudella suurin os ja suhteilla on ansainneet paikan. Vertaisin tätä meidän kirjoitus ryhmäämme esimerkiksi-perhepotrottiin,emme tänne palsoille ala panettelemaan heitäkään.
Muista rakasta itseäsi ja myös toisia arvosta samoin kuin itseäsi.

palstalaisia luokitteleva ketju. Olkoon vaikka huumoria, eikö tätä jaottelua ole tarpeeksi ollut ja ei siitä ole seurannut kuin pahaa mieltä.

Kuumottaako korvia ..taas avattu... vai miksi pelkästään näet jaottelun.
Siitähän saat sitten lukea jos olet osallistunut toisia mollaamaan.

Eipä paljon minunkaan päätäin pakota tänne kirjoitellessain, mitä päähän pälkähtää.
Nyt sattui tuossa pöydälläin olemaan Kanteletar, ja kas....sattumalta sivun avasin numero 109, runo 41....somastipa solahtaa säkeet:

"Enpä laula laitoissani,
Enkä soita surkeissani,
Kieroissani en kisoa,
En ilotse inhuissani.
Mitäpä tuosta, jos ma laulan,
Tahi tuosta,jos ma soitan,
Jos laulan jokahi lakson,
Joka kummun kukkuelen,
Soitan soien rannikoilla,
Kujertelen kuusikoissa;
Suotta suutani kulutan,
Suotta säätelen sanoja -
Ääni ei kuulu kullalleni,
Armahalleni kujerrus.
On mua kuuset kuulemassa,
Oppimassa hongan oksat;
Kuuset kutsui kullaksensa,
Lepät lemmeksi saneli,
Suopetäjät sorsaksensa,
Ahokoivut armahaksi.
Enma kuuselle kumarra,
Petäjille päätä käännä,
En anna lepälle suuta,
Kättä en koivulle kokota;
Vaan kun kultani tulisi,
Armahani asteleisi,
Sille suun-anto sopisi,
Päätä käänteä päteisi,
Kättä lyöä kelpoaisi.
Sill´ on suu sulasta voista,
Hunajasta huulta kaksi,
Parta sulkusta suettu,
Leuan-alus liessingistä;
Sill´ on päivä silmissänsä,
Sillä kuuhut kulmaluilla,
Tähet taivon hartehilla,
Olkapäillänsä otavat.
Se on armas astunnalta,
Ylen jasnoinen jalalta;
Maksaisin tuhat tulosta,
Astunnasta aikasumman,
Jalansiirröltä sinikön,
Punaisen jalan polulta.

Että tälleen, Joutavoinen....sanat suussani sulavat, puheet putoelevat.......
Ei liene päätä eikä häntää kirjotuksessain taas.
Toukokuun terveisin susmorsian

Minuun aina uppoaa nuo joutavoisen vähän niinkuin ilkikuriset pohdinnat. Näyttää ettei niitä putkiaivot meinaa snaijata, lukevat ja kommentoivat niitä kamalan totisella naamalla. ;)
Voi kun tuon vapautuksen tyrskäyksen meikäläinenkin kokisi, ei vaan kesäksi vaan ikiajoiksi. Minulla näes on kaksi riippuvuutta, kahvi ja 70 palsta.

Kahviriippuvuuden olen hyvin perustellut itselleni ja hyväksynyt, mutta tämä palstariippuvuus hiertää pahasti.
Riippuvuuksia on monenlaisia, mutta kaikissa on se orjuutus ja siitä en tykkää. Vastarannan kiiskenä nousen panemaan hanttiin.
Täällä kaikki puolustelevat tällaista riippuvuutta, eivät pelkää edes aivojensa kutistumista. (hih)
Aika näyttää kuinka muorin lopulta käy. Yksi keino olisi rekkautua ja kirjoittaa ainoastaan sillä tarpeeksi usein. Silloin voisi tulla sitä poistyöntöä irrottautumista avittamaan.
Viestissä on varmaan mielestänne synkkä sävy, mutta uskokaa tai älkää hieman ilkikurisuutta eikä niin vakavaksi teksiksi tarkoitettua löpinää.

joutavoiselle hyvää kesää, tuutha sie takasiiii..

Aina kun avaan tämän palstan ,toivon että joku olisi positiivinen , olen huomannut, että se tarttuu.

Ja Päällekirjoitus ( avaus ) olisi oltava valaiseva , että heti tietää minkä tyylistä kirjoittelu on.

Olen onnistunut aika monasti myös sellaiseen ketjuun . aloituksen tekiä ,pitää kurissa kirjoittajat , ettei tyyli pääse lipsumaan .

Olihan täälä yksi nimeltä mainitsematon kirjoittaja jonka kirjoituksia aina tulkittiin , antaa jokaisen pitää tyylinsä.

Ja kivahan näitä on lukea aina .---ei oteta herneitä nenään.

Nythän ulkoilma vetää puoleensa niin, ettei malta sisällä istua koneen ääressä yhtä paljon kuin pakkasaikaan.

Kävin pienellä lenkillä ja tapasin takasin tullessa nyt sen karkukissan Ukin :D
Pihallaan haravoi ja ohikulkeissani huikkasin, jos on kissa pysynyt kotona? No, tuli oikein juttelemaan, ja kertoi olleensa nivustyrän vuoksi sairaalassa. Sanoi nähneensä minut kyllä lähikaupassa---mukavan ystävällinen oli, vaikka en muista nähneeni ennen. No, nyt voi ainakin tervehtiä, jos joskus näkee!

Hymyilytti kun koiraihmiset ystävystyy ja juttelee lemmikeistään, niin tuntuu kissaihmisetkin löytävän juttuseuraa.

Jaa-a, jatkettava on talvivaatteiden säilöön laittamista, on tuulettuneet terassilla sillä aikaa.

Mukavaa päivää vaan!

Susmorsion kalevalainen kaunis runo ihan herkisti!
Kiitos!
useillahan täällä on terävä kieli,sanoisin,että samanlaisia
me kait olemme,turha on jakoa tehdä!

Mitä sie semmosta kysyt et,,,, käiskö näi,,,,, ei se käy, et sie otat vaa lähet pois, kuuleha siu juttujais tarvitaa tällä, ja mie sanon siulle et vaik kesä tulloo nii ei siul nii kiirettäkkää oo etet ehi palstalle kirjottelemaa.

Ajatteleha nyt itsekkii, myö jäähää kaik paitsioo sekä sie et myö muutkkii,

Alaha perruu sanojais ja oot niiko mittää et ois sanontkaa.

Näi mie toivon !!!

Ihan mukava tyrkäyksen tirskaus. Noin täällä yksi jos toinenkin on käynyt samoja haastelemassa silloin, kun pään silityksiä kaipaa: Alattehan mua?

Kyllä me jokainen tuomme oman mausteemme tähän yhteiseen soppaan. Mutta alemmuuskompleksisia en ainakaan minä rupea paijaamaan. Kyllä itsetuntoaan pitää kasvattaa muualla kuin täällä, sinunkin.

Sinäpä taidat itse päänsilityksiä kaivata, vai riittääkö ynnämerkki. Min en ainakaan sinun paijauksistasi välitä. Kunpa vapautuksen tyrskäyksen teikäläinenkin kokisi,eikä aina olisi muita nälvimässä.

aivan selväst, mutta yritti ottaa joutavoisen murteen käyttöönsä.

nonniin --noista joku voi ottaa herneen nenäänsä . Mutta onhan kesä tulossa ja kärpäsiä niin minullakin on ystäviä . Ollaan huomaamatta noita välihuomautuksia. Hän kanssa kaipailee päänsilitystä . Niinkun itte kukin.

Niinhän se on ensin on erottava että voidaan tavata uudelleen!
Kesä menee parhaiten mökillä kalaa pyydystäen ja siitä nauttien, ja vielä kalaa syöden, auringosta nauttien ja saunoen, siinä on kesää ja nautintoja parhaimmasta päästä.
Hyvä että lupailet käydä ottamassa lukua meistä jotka pysyttelemme ruudulla kertoillen vähäisistä reissuista tai ihan mistä vaan.
Muista esitellä meille ne rusketusraidat, niistähän me olemme kiinnostuneita, ainakin hupimielessä.

Mökillä käväsen minäkin mutta yöksi tulen omaan sänkyyn

Kyll käyp.

sitä mieltä.

Mitäpä näistä hyvä kuitenkin kun 'käyp'. Tärkeää asiaa mielestäni on tämäkin kun olen menossa ulos. Tuolla Luutnantinpuistossa otin huhtikuulla kuvan ja kuvassa kaikki näyttää vielä niin kuolleelta, joten nyt menen katsomaan näyttäisikö siellä elävämmältä ja otan uuden kuvan. Eläväistä päivää!