Jos omaishoitaja saa tarpeekseen ja soittaa päivystävän sossun numeroon, niin mitä sitten tapahtuu? Tulevatko hakemaan hoidettavan pois ja minne? Vai pitääkö itse häipyä ensin ja soittaa niille, että hoitavat potilaan?
Mitä tapahtuu, kun tulee toppi?
18
295
Vastaukset
- toinen omaishoitaja
En tiedä, mutta sinun on nyt saatavaa lomaa ja heti. Soitat asiaasi hoitavalle sos.työntekijälle ja sanot että et nyt todellakaan jaksa ja tarviotset pitkän tauon ja miettimisaikaa!
Voitko soittaa kenellekään sukulaiselle/ttuttavalle, että tulisivat hätiin? Jos olet täysin lopussa, soita sille päivystävälle sossulle ja sano että tarvitset välittömästi tauon. Hänen on pakko järjestää hoidettavallesi joku paikka, vaikka viikoksi, että ehdit asiaasi hoitavan sos.työntekijän kanssa miettiä jatkosta.
Älä ainakaan jätä hoidettavaasi yksin. Jos tilanne on niin raskas että mietit sellaista, soita sinne päivystäjälle!
Voimia! - 77+00
Kun itse sairastuin omainen vietiin terv.keskuksen vuodeosastolle.
Loppuunpalamisesta saa myös sairaslomaa, hae lääkärintodistus. En tiedä maksavatko sairasajan palkkaa, mutta sinun terveytesi on nyt ensi sijalla. - jk
en tiedä
- toinen omaishoitaja
Ratkesiko tilanne? Saitko eilen apua? Olen huolissani Sinusta.
- apua XXXXXXXX
Tilanne ei ratkennut eikä apua tullut mistään. Tosin en sitä apua myöskään pyytänyt.
- 9+20
Niin, onko kenelläkään kokemusta, miten määritellään aikuisen ihmisen heitteillejättö??
Ja se, miksi apua ei ole haettu aikaisemmin, kuin vasta sitten kun tulee mitta täyteen.. kenen vastuulla se on.. Ei niillä vammaispalvessa ole mitään kristallipalloa, josta näkee milloin kukakin vetelee omaishoitajana viimeisiään.. Kai tavallaan odotetaan, että aikuinen ihminen osaa ajoissa ilmoittaa, että alkaa voimiat olla melko vähissä..- toinen omaishoitaja
On pakko kommentoida, että on myös olemassa oman lapsensa omaishoitajia. Kuten minä itse.
Oma kokemus on ollut, että vammaispalveluista ei saa apua. Haastavasti käyttäytyvälle erityislapselle ei aina löydy hoitopaikkaa. Itse olen joutunut ottamaan yhteyttä lastensuojeluun, että saisin edes lakisääteiset omaishoitajan vapaapäivät, koska vammaispalveluilla ei ole ollut tarjota mitään paikkaa lapselle, joka käyttäytyy niin haastavasti ettei kukaan pärjää hänen kanssaan. Paisti minä - äiti. Mutta minunkin täytyy saada hengähtää.
Lastensuojelu tarjoaa ratkaisuksi huostaanottoa ja lapsen sijoittamista PERHEESEEN, vaikka hänet on heitetty ulos jo vaikka kuinka monesta vammaispalvelun aiemmin järjestämästä "erityislapsiin erikoistuneesta" perheestä.
Tämä on tilanne suurten kaupunkien ulkopuolella, joissa ei ole laitospaikkoja tarjolla. Meidän tilanteessamme lapsi joutui lähes 300 km päähän hoitoon, kun lähempänä ei ollut. Eikä minulla edes ole autoa, eikä kuljetusmahdollisuutta. Tilanne oli täysi farssi.
Vanhuksille on kyllä tarjolla laitospaikkoja, mutta kehitysvammaisten laitokset on ajettu/ ajetaan alas, mikä johtaa siihen, että sellaisetkaan omaishoitajat jotka ovat loppuun palamassa, eivät saa tukea vaikk pyytävät. - äiti-olen
toinen omaishoitaja kirjoitti:
On pakko kommentoida, että on myös olemassa oman lapsensa omaishoitajia. Kuten minä itse.
Oma kokemus on ollut, että vammaispalveluista ei saa apua. Haastavasti käyttäytyvälle erityislapselle ei aina löydy hoitopaikkaa. Itse olen joutunut ottamaan yhteyttä lastensuojeluun, että saisin edes lakisääteiset omaishoitajan vapaapäivät, koska vammaispalveluilla ei ole ollut tarjota mitään paikkaa lapselle, joka käyttäytyy niin haastavasti ettei kukaan pärjää hänen kanssaan. Paisti minä - äiti. Mutta minunkin täytyy saada hengähtää.
Lastensuojelu tarjoaa ratkaisuksi huostaanottoa ja lapsen sijoittamista PERHEESEEN, vaikka hänet on heitetty ulos jo vaikka kuinka monesta vammaispalvelun aiemmin järjestämästä "erityislapsiin erikoistuneesta" perheestä.
Tämä on tilanne suurten kaupunkien ulkopuolella, joissa ei ole laitospaikkoja tarjolla. Meidän tilanteessamme lapsi joutui lähes 300 km päähän hoitoon, kun lähempänä ei ollut. Eikä minulla edes ole autoa, eikä kuljetusmahdollisuutta. Tilanne oli täysi farssi.
Vanhuksille on kyllä tarjolla laitospaikkoja, mutta kehitysvammaisten laitokset on ajettu/ ajetaan alas, mikä johtaa siihen, että sellaisetkaan omaishoitajat jotka ovat loppuun palamassa, eivät saa tukea vaikk pyytävät.Ymmärän sinua todella, hyvin toinen omaishoitaja .. kun luin kirjoituksia, niin tosiaan, vanhuksille on tarjolla hoitopaikkoja lähes kaikkialla, vanhusten omaishoidossa vapaan puttuminen johtuu ehkä usein siitä, ettei omaishoitaja kelpuutta hoitopaikkaa..
Sulla on todella rankka tilanne, koska teillä ei siellä ole lapsellesi hoitopaikkaa.. 300 km on ihan kohtuuton matka..
Haastavasti käytäytyvä henkilö ei oikein sovellu perhehoitoon.. varsinkin, kun eihän vammaispalvelu edes täysin oikeasti kerro näille perheille, kuinka haastava henkilö on hoitoon tulossa.. Ystäväni (psykiatriansairaanhoitaja) sai sijaiskotilapsen, kenen taustoja hänelle/perheelle ei selvitetty tarpeeksi.. sitten hän alkoi melko pian huomaamaan, että lapsella pahat ongelmat.. pahemmat mihin he olivat varautuneet..
Voisitko ajatella tuota 300 km haastavsti käyttäytyvien hoitopaikkaa, niin että voisit pitää lapsesi siellä vaikka viikon kerralla? Olisiko se täysin mahdoton ajatus..? Vammaispalvely kyllä maksaa ne matkat, siis taksilla.. voivat toki ensin kieltäytyä.. mutta se vaan kuuluu heille..se on maksettava.. kehitysvammaliitto kyllä neuvoo myös..
Sulla lapsi varmaan täysikäisenä "pääsee" (vaatii kovan painostuksen ja jos et sitä yksin jaksa, pyydä kehitysvammaliitosta siihenkin neuvoja, miten toimia..) johonkin vastaavaan haastavasti käyttäytyvien asumisyksikköön.. sekin on varmasti jossain -ei kovin lähellä-.. ihan totta, että laitospaikat ajetaan alas.. mutta ei niitä vaikeita hoidetavia ilman paikkaa jätetä, tilalle tulee asumisyksiköitä, joissa on oikein koulutettu henkilökunta... yötä päivää..
Sinun tilanne on kyllä raskas, todella.. pienillä kunnilla ei ole resursseja, eikä tarpeeksi ammattitaitoista henkilökuntaakaan tällaisia asioita ratkomaan..
Jaksaimista Sinulle ja varmasti se, kuka lukee sinun kirjoituksen, alkaa miettimään, että onkohan ne omat asiat sittenkään niin huonosti.. - 3+17
äiti-olen kirjoitti:
Ymmärän sinua todella, hyvin toinen omaishoitaja .. kun luin kirjoituksia, niin tosiaan, vanhuksille on tarjolla hoitopaikkoja lähes kaikkialla, vanhusten omaishoidossa vapaan puttuminen johtuu ehkä usein siitä, ettei omaishoitaja kelpuutta hoitopaikkaa..
Sulla on todella rankka tilanne, koska teillä ei siellä ole lapsellesi hoitopaikkaa.. 300 km on ihan kohtuuton matka..
Haastavasti käytäytyvä henkilö ei oikein sovellu perhehoitoon.. varsinkin, kun eihän vammaispalvelu edes täysin oikeasti kerro näille perheille, kuinka haastava henkilö on hoitoon tulossa.. Ystäväni (psykiatriansairaanhoitaja) sai sijaiskotilapsen, kenen taustoja hänelle/perheelle ei selvitetty tarpeeksi.. sitten hän alkoi melko pian huomaamaan, että lapsella pahat ongelmat.. pahemmat mihin he olivat varautuneet..
Voisitko ajatella tuota 300 km haastavsti käyttäytyvien hoitopaikkaa, niin että voisit pitää lapsesi siellä vaikka viikon kerralla? Olisiko se täysin mahdoton ajatus..? Vammaispalvely kyllä maksaa ne matkat, siis taksilla.. voivat toki ensin kieltäytyä.. mutta se vaan kuuluu heille..se on maksettava.. kehitysvammaliitto kyllä neuvoo myös..
Sulla lapsi varmaan täysikäisenä "pääsee" (vaatii kovan painostuksen ja jos et sitä yksin jaksa, pyydä kehitysvammaliitosta siihenkin neuvoja, miten toimia..) johonkin vastaavaan haastavasti käyttäytyvien asumisyksikköön.. sekin on varmasti jossain -ei kovin lähellä-.. ihan totta, että laitospaikat ajetaan alas.. mutta ei niitä vaikeita hoidetavia ilman paikkaa jätetä, tilalle tulee asumisyksiköitä, joissa on oikein koulutettu henkilökunta... yötä päivää..
Sinun tilanne on kyllä raskas, todella.. pienillä kunnilla ei ole resursseja, eikä tarpeeksi ammattitaitoista henkilökuntaakaan tällaisia asioita ratkomaan..
Jaksaimista Sinulle ja varmasti se, kuka lukee sinun kirjoituksen, alkaa miettimään, että onkohan ne omat asiat sittenkään niin huonosti..Minä luin ajatuksella tämän vammaisen lapsen äidin kirjoituksen.. kyllä tuli niin paha mieli.. miten vieläkin Suomessa voi olla tällaista.. nuoren äidin koko elämän pituinen uuvuttava hoitotyö..
Alkoi vähän vinosti hymyilyttämään nämä muiden valitukset..
Toivottavasti tämän äidin asiat olisivat joskus paremmin..
- tsupstuuu
Turha yleistää,paikkakunnasta riippuu saako hoitoa,meidän paikkakunnalla tosi hyvin järjestetty vammaisten hoidot,on intervallia sun muuta,tukea saa jos pyytää,kaikki,ei vain vanhukset,vaan kaikki!Jokaisella oma hoitajuus se rankin,turha hymyillä muille vinosti,yhtä kurjaa hoitaa aikuista sairasta tai lasta!
- 7+6
mull ainakin on helpompi tilanne kuin toisella omaishoitajalla, meillä on kaikki mennyt hvyin, enkä pidä tätä mitenkään rankkana juttuna..
tämä tsupstuu nyt yleistää, että tämä olisi rankkaa.. hei tsupstuuu älä yleistä:) - Sahtivaari
7+6 kirjoitti:
mull ainakin on helpompi tilanne kuin toisella omaishoitajalla, meillä on kaikki mennyt hvyin, enkä pidä tätä mitenkään rankkana juttuna..
tämä tsupstuu nyt yleistää, että tämä olisi rankkaa.. hei tsupstuuu älä yleistä:)Aika kohtuutonta verrata, mikä on vaikeampi hoidettava, vanhus, aikuinen vammainen, tai vammainen lapsi.
Jos itsellä on nämä kolme, niin silloin pystyy omakohtaisesta kokemuksesta tekemään vertailun, ja sekin koskee vain näitä kolmea.
Turha minusta on meidän omaishoitajien kesken alkaa kättä vääntää, kuka on paras, kuka vaikein jne.
Me teemme yhtä arvokasta työtä, jota päättäjät eivät arvosta.
Täällä on palstalla on näitä häirikköjä, joita ei kannata ottaa vakavasti.
Ne on niitä....
Kannattaa vetää yhtä köyttä.
- ylös ja ulos ja heti
Yhden asian olen huomannut,kukaan ei tule kotiin tarjoamaan apua,jos on hätä,pitää kyllä mennä hakemaan sitä,silloin saa,mutta jos neljän seinän sisälle jää,sinne saa vaikka mädäntyä,eli jos teil hätä,soitto vaikka terkkariin ja kerro että nyt katastrofi,niin minä tein ja kaikki alkoi rullaamaan....
- Apua kyllä saa
Olen itse hoitajana vanhainkodissa, joten yritän tietämäni mukaan jotain tähän vastata. En tiedä, mnkä ikäisestä ihmisestä on kyse, mutta jokatapauksessa voisit kokeilla ensin ns. lomapaikkaa, eli omaisesi on tietyn ajan kotona, ja tietyn ajan laitoshoidossa. Älä unohdä myöskään sitä, että omaishoitajalla on oikeus vapaapäiviin ja lomaan. Mutta jos olet niin poikki, ettet jaksa itse hoitaa enää lainkaan, se kannattaa ehdottomasti sanoa kun alat selvittää asiaa. Kotisairaanhoitajalta tai joltain, kenen kanssa olette tekemisissä eniten, asiasta kannattaa puhua viivyttelemättä. Olen työssäni nähnyt kaikenlaista, ja todellakin omaishoitajat joutuvat niin koville, ettei ole ihme, vaikka joskus väsyykin. On todella hieno asia, että olet jaksanut sitä tehdä!
- äidin hoitaja
Minusta omaishoitajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Huomio on usein hoidettavassa, vaikka hoitaja olisi loppuunpalanut. Hoitajat esittavaät vielä jaksavampaa kuin ovatkaan, pelkäävät luovuttaa vaikka olisikin aika tehdä se. - vammaisille palvelut
Toinen omaishoitaja joka puhuit vammaisesta lapsesta ja vammais palveluista jotka on ajettu alas kirjoita tänne adressi joka saa julkisuutta asiassa:
http://www.adressit.com/ - Surullinen tapaus
Ukkini 85 v. oli mummini (pitkälle edennyt dementia, ei syö itse, ei puhu, ei pue, käyttää vaippoja) omaishoitaja, vanhan kansan ihminen, joka piti sosiaaliporukkaa vielä "vaivaistalohommana". Halusi itse hoitaa pitkäaikaisen kumppaninsa, vaikka uupumus lisääntyi. Kodinhoitajat kävivät pari kertaa viikossa ja näkivät tilanteen, mutta kotihoito jatkui ennallaan ukin vaatimuksesta.
Nyt mummi oli viikon intervallihoidossa jotta ukki saisi levätä, mutta siitä ei tullut mitään. Ei osannut ukki nukkua, ei olla yksin. Jäi synkkien ajatusten keskelle?
Yritti muutama päivä sitten itsaria ja taistelee nyt elämästään, ennuste on huono.
Mitä tehdä? Kumppania ei haluta jättää laitokseen, mutta itsekään ei jaksa, ja sekä fyysiset että henkiset kyvyt loppuvat. Koska yhteiskunnan pitää puuttua peliin? Sukulaiset asuvat kaukana, eikä heillä ole mahdollisuutta omaishoitajiksi.- hilma-maria*
Voi kuinka hyvin tajuan ukkiasi.
Muistan kun vein miestä ensimmäisiä kertoja intervalliin, oltiin molemmat ihan raunioina. Mies ei halunnut missään tapauksessa mennä, hän sanoi että rukoilee minua että en veisi häntä. Mies oli henkisesti ajan tasalla.
Pidä siinä sitten vapaata kun on hirveä olo ja sääli hoidettavan takia. Sitä tunnetta ei ymmärrä kun toinen omaishoitaja.
Vähitellen kumpikin totuttiin, olin hoitanut viisi vuotta ilman vapaata.
Myöhemmin mieskään ei pannut hanttiin kuin muodon vuoksi hoitoon lähdettäessä.
Aloin matkustella ja pitää vapaata. Olin onnekas kun sain enemmän vapaata kuin sen 3pv kk. Vapaiden avulla jaksoin pidempään, tietenkin vapaat tulivat maksamaan mutta raha ei ole tärkeää terveyden rinnalla. Viimein oli pakko luovuttaa.
Hoito on hyvää mies on ihan hyvin sopeutunut, hän odottaa joka päivä käymään, olenkin käynyt päivittäin, ensi kuussa lomailen, lähden synnyinseudulle kuukaudeksi, soittelen miehelle ja laitan tekstiviestejä, hoitajat lukevat ne hänelle. Miehellä on oma kännykkä hoitopaikassa, hoitajat auttavat puhumisessa.
Toivon että ukkisi toipuu vielä ja oppii olemaan yksin, hänellä on ikää niin paljon että ei voi vaatia huolehtimaan toisesta, on hyvin jos vielä jaksaa huolehtia itsestään. Tiedän että yksinäisyys tuntuu ahdistavalta, vaikka hoidettava olisi kuinka raskas, ei siitä taakasta halua luopua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 948509
- 926545
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon636399Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345061Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo603827- 493401
- 503325
- 512992
- 562892
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512866