Kauneus

" kauneus on katoavaista "

elämä rajallista

Niin,-- siksi nuo hetket ovatkin niin ainutlaatuisia. Melkeinpä toivoisi ajan pysähtyvän, ettei se menisi niin nopeasti ohi:D Luonto saattaa joskus tarjota kauneusnäkymiä, jotka lähes salpaavat hengityksen!

Muistan joskus mökillä vintin ikkunasta katsellessani joelle päin elokuisena iltana, jolloin sumu nousi joesta ja puki pensaat ja puut sinertävään utuun kuin harsoihin ja pehmensi kaikki ääriviivat. Sadunomaista!

Nyt on sadetta luvassa ja se vain edistää kaiken runsastumista,--hienoa aikaa eletään !

Elämä koostuu hetkistä. Niistä on otettava "kiinni".Joskus nähdessään jotakin kaunista vaikkapa juuri luonnossa, tulee tunne, että sainpa tämänkin nähdä ja kokea.
Matkalla ollessa on joskus tullut tunne, että haluan tämän säilöä sisimpääni ja muistella tätä hetkeä tai tapahtumaa aina, kun elämä tuntuu vaikealta.

Maailmassa on niin paljon kaunista ja ainutkertaista...jokaiselle. Kunhan vain sen tajuaa ja ottaa siitä kiinni.

Täälläpäin on vielä pieniä lumilampareita, eivätkä valkovuokot kaunista näitä maisemia.
Kyllä luonto antaa sen ymmärtäen tarkailijalle sellaisia kauneusnautintoja, joita paraskaan taitaja ei kykene teoksiinsa vangitsemaan.

Siitäpä tuli mieleen, kuinka ihminen saa olla tyytyväinen, että hän näkee silmillään tämän kaiken kauniin. Monia vastoinkäymisiä olen terveyden alalla saanut läpikäydä, mutta onneksi on moni asia vielä kunnossa.
Miksi valittaa, kun tallella on vielä onnen avaimia.
Ja toimeen tulee silläkin, mitä on jäljellä, omalla tavallaan.

On kevät kaunis , niin hempeetä.
Mutta kun nenä vuotaa , aivastuttaa ja voimakkasti ,ei katso missä ,se vaan tulee. Silmistäkin vuotaa ja jos ei laita tippoja sinne sun tänne ja ota sitä yhtä taplettia aamulla ei laulata Kuinka ihanaa , mutta onneksi tällaista on minullakin ollut nyt vasta tässä viimevuosina.
Onneksi nämä onki ainoita lääkkeitä joita otan, ihmettelenkin kuinka minä olen selvinnyt tähän ikään niitä myrkkyjä ,( Painaa puuta )

Ennen ihmettelin, kun meikäläisillä muilla on kaikenlaisia allergioita.

Kissakin oli hävitettävä kin lasten lapseni oli kissalle allergiset.Se kissa tuli minun kanssa tänne Ruotsiin ,ja siittäkin on jo27v

Kaikki neljä vuoden aikaa inspiroi tavallaan minua.
Kevät on voimakasta ja lämmöllä hellivää, värien runsaus lisääntyy päivä päivältä.
Jopa kuuset vaihtavat väriä kevään aurigossa, lehtipuut pukeutuvat neitseelliseen vihreyteen, ja kun lehdistö on täysikasvuista saa koivuista kauan odotetun vihtomisen nautinnon, tuoksun saunaan ja varmasti maailman parhaimman olon.
Tänään haravoin vihdoin tuon pienen nurmikkoni ja jo illalla erottui vihertävä nurmi.

Kesä ei ole enää hyvin kaukkana vaikka sää tuntuu viileältä.
Pääskyparvet tallin lähiställä syöksymässä viserrellen yläs ja taas koukaten pienen tulvavesilammikon pintaan, äänet tuntuivat hyvältä pitkästä aikaa niitä kuunnella
Plantagenissa piti käydä tutkimassa minkälaista tarjontaa on pihakukista, kyllä niitä taas on vaikka vielä ei ole aika istutella

Kyllä kevät on ihanaa aikaa..

Uskoisin olevankin onnellisinta kun oppii olemaan vaatimatta mitään oikeastaan, silloin voi tuntea kiitollisuutta kokemistaan hyvistä hetkistä.

Siellä on sitten edessä tuo hieno aika jolloin luonto pukeutuu huntuihinsa:D

Kyllähän maalari minussa päivällä tuolla rannalla katseli veden kuvajaista ja ajatuksissa *maalasi' herkällä kädellä koivujen peilautuvaa liikehdintää:D Se on kiehtova näky, kun aallot rikkovat kuvan ja saa sen läikehtimään eloisasti. Luonnon mestarin jälkeä ei vaan saa koskaan niin ihanaksi.
Kokea sen voi nähdessään taitavan maalarin ikuistamana.

Luonto antaa niin paljon, se ikäänkuin riisuu kaiken epäolennaisen, ja sitä palaa kotiin kuin kirkastuneena.

Katsele, kuuntele virkein mielin
katsele luontoa kevään.
Kuuntele suhinaa leudon tuulen,
kuuletko kuiskeita metsän
Kuuntele kuinka herkin kielin
leivojen säveleet soivat.
Tunnetko ilmoilla auringon lämmön
aistitko kukkien tuoksut
On tulossa kevät!

Sireenin tuoksua on vahvasti ilmassa.
Mansikat kukkivat ja lukuisat perhoset lentelevät kukasta kukkaan
Naapuri pitkän linssinsä kanssa kirmasi perhosten perässä yrittäen ikuistaa ne filmille.
Iltapäivän raukeus sai istahtamaan varjoon ja nauttimaan keväisestä kauneudesta.
Mikä vihreiden sävyjen sinfonia.
Pihka tihkuu puisesta rakenteesta, mutta viisas muurahainen ei astu siihen.
Maalaus odottaa valmistumista.

Huomenna juoksemaan hyvän asian puolesta (kävelläkin saa), nimittäin syöpätutkimuksen.

Syreenin tuoksu on ihana.

Tähän omaan aloitukseen voi purskahtaa nauruunkin, jonka herätti *palstanpöyhijä* susmorsian :D

Muutaman lakonisen kirjoituksen jälkeen tajusin ja sain hyväntuulisen naurahduksen.

Sateisena on päivä valjennut, ikkunalla on kirkkaita vesihelmiä, ja kahvihetki tässä jatkuu vielä.

Hyviä aamuhetkiä edelleen:)

Jo nuorena miehenä
löysin onnen avaimen.
Se on tehnyt minusta
Onnellisen Miehen!

Vesihelmiä omenapuiden oksilla, verkkoaidan silmukoissa, narsisseissa.
Kevätsade kastelee ja puhdistaa, antaa uutta voimaa kasveille.
Siivoaa ohuen katupölyn ja siitepölynkin osittain, tällaiset lyhyet sateet ovat tosi puhdistavia.
Luin tuossa aiemmin että jossain kukkii jo sireenit, ei vielä meillä eikä ole edes lehtiä sireeneissä silmuja kyllä kunhan aukeavat.

Aamuisin olen seurannut perhosia tässä kukkivien kukkien penkissä, nyt ovat perhosetkin sateelta suojassa, ja ne tarvitsevat auringon lämmön saadaksaaeen lekutella siipiään, ilmakin on kovin viileää.

Lauantai-illan ratoksi Eino Grön Kielon jäähyväiset

http://www.youtube.com/watch?v=Afz-mmKrBKU

ei meinannut millään onnistua, laulaa niiiin helläst :)

Voi, voi. Ei nyt sanota vielä kieloille jäähyväisiä. Voimme toivottaa ne jonkin ajan kuluttua tervetulleiksi. Olivat vasta avanneet pienet lehtitorvet tuolla lehdossa. Sen sijaan valkovuokot täyttävät valkoisenaan koko kauniin rinteen ja metsässä on kuin lumi olisi tullut uudelleen, niin valkoisena on tienoot. Enhän malttanut olla ottamatta niitä mukaani. Nyt ne ilahduttavat meitä olohuoneen pöydällä kauniisti aseteltuina.

Ihmettelen, missä mahtaa sireenit kukkia? Meillä ovat juuri ja juuri tehneet lehtisilmuja. Tuskin aivan heti kukkaan ehtivät.

Onhan tämä kevät vallan ainutlaatuinen vuodenaika. Joka päivä tuolla lenkillä huomaa jonkin uuden kasvi ilmestyneen ojan pientarelle ja tuo lintujen viserrys tuolla kuusikossa. Se on sellainen konsertti, että eipä juuri muuta musiikkia
kaipaa tuolla luonnohelmassa.

Ihmettelen noita juoksijoita. Heillä on kuulokkeet korvilla. Eihän he tiedä noista kevään äänistä yhtään mitään.

Nyt sää on kuitenkin melko kylmä. Mahtanevatko pelargonit tykätä huonoa ulkona? Siellä ne nyt kuitenkin ovat, kauniin punaisena helottavat.

Ihmiset lienevät Maapallolla pieni vähemmistö, mitä lajiyksilöiden lukumäärään tulee. Ainakin termiittejä oli jo 100 miljoonaa vuotta sitten.
Lienevätkö siitä paljoakaan muuttuneet?

Kodeissamme 'alivuokralaisina' asuu esim. sokeritoukka. Muistuttaa hyvin paljon noita esihistoriallisten aikojen elukoit.
Pihamaalla varmaan kaikilla elelee siiralaji, saunamaijanakin tunnettu harmiton elelijä. Sillä oli ainakin 70sm pituisia esi-isiä kauan ennen ihmisen kehittymistä.

Huomenta aamuunne!
Illalla kuuntelin kauan linnun soinnukasta taukoamatonta viserrystä, samaa värssyä toisteli kauniisti kirkkaalla äänellään, kunnes tunsin sen kirjosiepoksi, mutta miltään oksalta en sitä bongannut.
Hainkin vastaisen varalle lintukiikarini että voi tähystää paremmin koivun oksistot.
Tänä aamuna huomasin aivan uuden pöntön tuossa koivussa ja sinne yksi kirjosieppo sujahti sisälle.
Vaikka nyt on tavallista viileämpi aamu tuo risukko on täynnä laulajia, jos jonkin kaltaista oktaavia löytyy.
Tulee niin kesäinen olo tuosta aamuisesta lintukonsertista avasin ikkunan raolleen että saan musiikkia kuunnella tässä samalla.

Tuosta capt.cöpenick'n mainitsemasta saunamaijasta sen verran että viihtyvät ne täällä terassillakin viime kesänä pari huomasin ja heitin ne yli aidan tuonne pensaikon suojaan.
Harmitan kai mutta yäk niin mönkijä niiiin mönkijä!

Kaikenlaista ötökkää mahtuu maailmaan, siivekkäitä ja matelevaisia mönkijöitä:D huvitti tuo yäk!

Kun ajattelee jo kokoeroja mammuteista ja dinosauruksista ja siltä väliltä, ei ole ihme. että öljyäkin on runsain mitoin maan uumenissa.

Muistan aina Mäntyharjun ukon, joka sanoi tiedemiesten huijaavan mistä öljy on kehittynyt: *Niin paljon mammutteja ei ole voinut olla, että niistä olis öljy tullut*

Jäin miettimään sitä minäkin, mutta kun siihen liittää kaiken elollisen, kasvikuntaa myöten, ei se mahdotonta olekaan.

Kasvisrasvaahan tai öljykasveja on myös runsaasti, kaipa ne paineessa puristuvat öljyksi, taitaa vaan olla hitaasti uusiutuva luonnonvara sekin.

Kaikenlaista tulee miettineeksi tänä kauniina sunnuntaiaamuna:) tuolla luin taas itseänikin koskevia asioita, jonkin *valhe replikaattorin* tiedottamina, enpä viitsi niihin kantaa ottaa, mikään ei uutta auringon alla:)

Ällistyin kun olin nyppässyt basiliikan oksia veteen latvoessani sitä, kuinka nopeasti se on kehittänyt juuria! Nyt vaan istuttamaan ne ruukkuun, kunhan ensin seulon multaa kukkapenkistä lämpiämään.

Juuri meneilläään olevassa prismadokumentissa näytetään pienen keilkotilon erikoislaatuinen täsmäase.
Se hiipii isomman saaliin lähelle ja ampuu lamaannuttavan myrkkyharppuunansa saaliin lamauttamiseksi. Sitten se vähitellen syö saaliinsa.
Nykyaikainen kuvaustekniikka tuo eteemme melko uskomattomantuntuisia otoksia.

Hyönteisten ja eläinten myrkkyjä käytetään mm allergioiden hoitoon tai tutkitaan eläinmyrkkyjen käyttöä jopa neurologisten sairauksien parantamiseen.

Joo, monta ihmeteltävää asiaa on luonnossa kun seuraa näitä dokumentteja. Aina herättää ihmetystä siitä monimuotoisuudesta mitä saa nähdä, ja miten*viisailta ne vaikuttaa, niinkuin Avarassa Luonossa se muurahaisten pahin vihollinen, joka kaivoi kuopan, juuri sopiva kaltevuus, ettei se rassukka päässyt ylös takaisin.

On lamaannuttavia myrkkyjä, ja taidokkaita verkkoja, lämpö ja hajuaistimuksia!
Onhan onni sentään, että meillä on aivot! Paljon muuta ei meillä sitten olekaan:D

Päivä on ollut työntäyteinen, taimia olen koulinut hirmuisen määrän, palstalle vilkaisin aamupäivällä, mutta enpä ole halunut osallistua tuohon ikuiseen ajojahtiin aina joitakin vastaan.

Lauman mentaliteetti jyllää taas. Ja kuitenkin täytyy muistaa, että onhan Ruuneperi tehnyt paljon asiallisia aloituksia!

Illan rauhaa:)