Miksi yksinäiset eivät kohtaa

armas aallontie

Täällä kun juttuja lueskelee, niin käy hyvin ilmeiseksi, että vasten tahtoaan yksinäisten määrä on kovasti lisääntymään päin. Molemmat sukupuolet tuntuvat melko tasaiseen tahtiin valittavan kumppanin etsimisen vaikeutta, tai jopa mahdottomuutta.

No mistä moinen johtuu? Pääasiassa se johtuu vaatimustason noususta, enään ei kelpaa kuka tahansa, vaan kriteerit ovat monella nousseet omaan tasoonsa nähden sangen kohtuuttomiksi. Toisaalta taas nyky-yhteiskunta mahdollistaa yksinelämisen kaikille. Aina ei ole ollut niin, ei ainakaan naisten kohdalla.

Yhteiskuntamme on muuttunut kovasti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Elintaso on noussut kohisten, samoin kun naisten asema suhteessa miehiin. Liikkuminen on mullistunut ihan täysin. Vielä 50 vuotta sitten autoja oli vain erittäin harvoilla, nykyään lähes jokaisella. Myös asenteet ja lait ovat muuttuneet.

Kaikki on periaatteessa helpompaa kuin ennen, mutta vain periaatteessa. Nimittäin se kaikista tärkein, eli kumppanin etsiminen ei enää olekaan niin helppoa. Tai siis teoriassahan se on paljon helpompaa kuin ennen, kun tarjontaa on monin kerroin enemmän, mutta se tarjonta on ainoastaan teoreettista.

Se on vähän sama asia kuin, jos vaikka sinä haluaisit ostaa auton ja sinulla olisi siihen ihan mukavasti varattuna rahaakin (ainakin sen tojotan verran) ja autoliikkeet olisi pullollaan myynnissä olevia autoja, mutta kun ne kaikki on uudenkarheita Rolls Royceja, niin saavuttamattomaksi unelmaksihan se autonhankinta silloin jää.

Entisaikaan agraariyhteiskunnassa ei paljon tarvinut päätään vaivata kumppanin etsimis ongelmilla, niitä kun ei ollut. Pientilallisen poika Untamolle oli jo pienestä pitäen selvää, että kylän ainoasta ikäisestään ei oman perheen jäsenestä, eli naapurin Lissusta tulee hänen vaimonsa. Ei silloin tarvinut miettiä, että onko Lissulla liian iso perse, tai liian pienet rinnat, vai onko hn muuten vaan luonteeltaan epäkelpo, koska mitään verrokkejakaan ei ollut, kun Lissu oli ainut vaihtoehto.Ei ollut nettiä mistä pläräillä sopivia ehdokkaita, eikä ollut autoa, millä katsastaa maakuntien muut kylät, löytyisikö kenties sieltä sopivampaa kumppania.

Me tämän päivän sinkut olemme nykyisen yhteiskuntamme vaikutteiden tuloksia. Tällaisiksi ronkeleiksi ja itsekkäiksi omaan napaan tuijottajiksi olemme jalostuneet parin sukupolven aikana. Kyllähän se suurin ongelma meillä tänä päivänä on se, että meidän vaatimukset kumppanin suhteet ovat täysin epärealistiset siihen nähden mitä meillä itsellä on annettavaa, niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Nämä epärealistiset vaatimukset mahdollistaa juurikin se, että kenenkään ei ole elääkseen pakko itselleen kumppania hankkia, vaan jos ei just sopivaa löydy, niin sitten ollaan mieluummin ilman ja elellään yksikseen.

Minä olen jokseenkin varma siitä, että lähes jokainen heistäkin, jotka täällä ovat valittaneet siitä, että heillä ei vielä keski-ikäänkään mennessäkään ole ollut yhtä ainutta ihmissuhdetta, olisi itselleen helpostikin kumppanin löytänyt, jos vaatimukset olisivat olleet edes jossain määrin realistiset.

Keski-ikäiset miehet ovat jo pidempään hakeneet itselleen reilustikin nuorempaa kumppania. Nyt kun tuota deittipalstaa katselee, niin huomaa, että aika monet keski-ikäiset naisetkin ovat alkaneet toimia samoin, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa enää laisinkaan edes ikätoiveiden, saatika sitten muiden lukemattomien kriteereiden suhteen. Kun lisäksi eroamiset yleistyy entisestään, eli sinkkuina on yhä enemmän keski-ikäisiä ihmisiä, niin väistämättä tulevaisuus näyttää sellaiselta, että meillä on jossain kohtaa jo enemmän yksineläviä, kuin pariskuntia.

26

563

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kumma juttu

      " Kyllähän se suurin ongelma meillä tänä päivänä on se, että meidän vaatimukset kumppanin suhteet ovat täysin epärealistiset siihen nähden mitä meillä itsellä on annettavaa, niin henkisesti, kuin fyysisestikin.

      Minä olen jokseenkin varma siitä, että lähes jokainen heistäkin, jotka täällä ovat valittaneet siitä, että heillä ei vielä keski-ikäänkään mennessäkään ole ollut yhtä ainutta ihmissuhdetta, olisi itselleen helpostikin kumppanin löytänyt, jos vaatimukset olisivat olleet edes jossain määrin realistiset. "

      Huomaatko paradoksin. Jos kaikilla on liian kovat vaatimukset ja sinä luopuisit omistasi, niin kumppanisi ei enää olisi sinulle vertailukelpoinen tai miten sen nyt haluatkin ilmaista.

      • armas aallontie

        Eihän tuossa mitään paradoksia ole, vaan jos minäkin laskisin vaatimustasoni realistisemmalle tasolle, olisin minäkin tällä hetkellä parisuhteessa. Tottahan toki osa niistä, jotka tällä hetkellä ovat parisuhteessa, ovat valinneet kumppaninsa relistisemmilla vaatimuksilla, mutta heidän liittonsa tulevatkin kestämään. Se osa vain on jatkuvasti pienenemään päin.

        Sen sijaan erojen määrän jatkuva kasvu taas kertoo siitä, että kaikki eivät ole olleet liikkeellä realistiselta pohjalta ja myös siitä, että jotkut ovat päässeet naimisiin perusteettomin lupauksin, eli se oma taso ei ole olllut sitä mitä on väitetty/esitetty.


      • kumma juttu
        armas aallontie kirjoitti:

        Eihän tuossa mitään paradoksia ole, vaan jos minäkin laskisin vaatimustasoni realistisemmalle tasolle, olisin minäkin tällä hetkellä parisuhteessa. Tottahan toki osa niistä, jotka tällä hetkellä ovat parisuhteessa, ovat valinneet kumppaninsa relistisemmilla vaatimuksilla, mutta heidän liittonsa tulevatkin kestämään. Se osa vain on jatkuvasti pienenemään päin.

        Sen sijaan erojen määrän jatkuva kasvu taas kertoo siitä, että kaikki eivät ole olleet liikkeellä realistiselta pohjalta ja myös siitä, että jotkut ovat päässeet naimisiin perusteettomin lupauksin, eli se oma taso ei ole olllut sitä mitä on väitetty/esitetty.

        Et ymmärtänyt :( Jos aloittaja sanoo kaikilla olevan epärealistiset odotukset, niin jos itse lasket tasoa, niin se ei tarkoita sitä, että vastapuoli tekisi niin. Johtaako tuollainen sitten onnelliseen parisuhteeseen.


    • ......

      Tännepäs on tullut mukavan asiallisia kommentteja. Nyt kun Iltalehtikin siirtyy rekisteröidyn nimimerkin käyttöön niin veikkaan, että täällä taso tulee laskemaan entisestäänkin.

    • Nii-i. Tähän mä olen yrittänyt sanoa. :-)

      Rima on niin korkeella yhteiskunnan ansiosta ettei siitä pääse yli kun osa porukasta ja loput menee sen alta ellei nosturilla auteta.

      Vaan missä se järki hommassa piilee? Miksi pidetään hengissä tyyliä joka aiheuttaa enemmän kipua ja tuskaa, kun helpotusta?

      • Ei ainakaan mikään tasoluokittelu tee asiaa yhtään helpommaksi. Kun itse ihmisyys jää sen jalkoihin. Ihminen ei ole enää ihmiselle ihminen, vaan taso.


      • armas aallontie
        teevadit kirjoitti:

        Ei ainakaan mikään tasoluokittelu tee asiaa yhtään helpommaksi. Kun itse ihmisyys jää sen jalkoihin. Ihminen ei ole enää ihmiselle ihminen, vaan taso.

        Olen kanssasi samaa mieltä. Tällaiset tasoluokittelut ovat juurikin tämän nykyisen sairaan kilpailuyhteiskunnan tuotoksia. Inhimillisyys ei ole enää arvo, valitettavasti.


      • armas aallontie kirjoitti:

        Olen kanssasi samaa mieltä. Tällaiset tasoluokittelut ovat juurikin tämän nykyisen sairaan kilpailuyhteiskunnan tuotoksia. Inhimillisyys ei ole enää arvo, valitettavasti.

        Niihän se on. Ihmisarvo on määritelty sen mukaan millainen hyödyke hän on. Millainen käyttöarvo hänellä on.

        Nykyään tuntuu muutenkin olevan sen hienompaa, mitä enemmän toista osataan lypsää. Mitä enemmän sen ihmisen mukana tulee läjäpäin kaikkea matskua. Tuntuu olevan sen parempi ihminen, jolla on juuri tota annettavaa muutoinkin kuin vain itsensä ja aidon tunteensa.

        Ts, joskus tuntuu, että itse ihminen on se kylkiäinen. Ei enää se oleellisin asia.


    • Mies1985

      Markkinat ovat kansainvälistyneet, nimittäin naisille. Nyt samojen naisten huomiosta kilpailee myös koko Euroopan sekä useiden kehitysmaiden miehet.
      -
      Kansainvälisyys, gigolokielet ja matkustelu on tärkeämpää naisille mutta ei älyllisistä syistä kuten miehille. Naisten lahjakkuus keskittyy enemmän tuollaisiin asioihin kuin esim.matematiikkaan ja naiset pääsevät helpommin ulkomaille töihin ja viihdytettäväksi au pair-skenaariosta alkaen.
      -
      Toisaalta taas naisen ei tarvitse kuin päästää joku gigoloeino meseensä ja sanoa että hän voisi tulla Kreikasta Suomeen ja se on siinä. Ei mies voi tehdä noin. Mies voi tulla torjutuksi siksi koska välimatkaa on 90km.

    • kelpaamaton mies

      Naisilla on kriteerit nouseet. Ennen kelpas jopa ruma mut nykyään ei.

    • jos tahdot

      Kriteerit nousee molemmilla sukupuolilla. Se on tätä nykyajan kilpailuyhteiskuntaa. Toisaalta minusta on hyvä, että nykyään "saa" valita, eikä pakkoa suhteeseen ole. Niinhän se ihannetilanteessa pitääkin mennä.

    • Olisin silti samassa tilanteessa vaikka miten laskisin tasoa. Eivät vähemmän kiinnostavatkaan naiset ole osoittaneet kiinnostusta.

      • 10e/min

        Sinä tunnutkin juttujes perusteella olevan tuommoinen vitun vässykkä. Kannattaa hankkia jostakin edes etäisesti itsetuntoon viittavia asioita niin naisetkin saattaa kiinnostua.


      • wlfwd
        10e/min kirjoitti:

        Sinä tunnutkin juttujes perusteella olevan tuommoinen vitun vässykkä. Kannattaa hankkia jostakin edes etäisesti itsetuntoon viittavia asioita niin naisetkin saattaa kiinnostua.

        En usko että naiset olisivat yhtään oma-aloitteisempia tutustumaan vaikka itsetuntoni olisi parempi.
        Ujoudestä eroon pääsemisestä voisi olla enemmän hyötyä.


    • "Pääasiassa se johtuu vaatimustason noususta, enään ei kelpaa kuka tahansa, vaan kriteerit ovat monella nousseet omaan tasoonsa nähden sangen kohtuuttomiksi."
      Totta ei kuka tahansa kelpaa, siitä olen samaa mieltä. Mutta en kyllä pidä omia kriteereitäni mitenkään kohtuuttomina jos kerran itse täytän ne myöskin. Ja kyllähän nyt toisen on miellytettävä silmääkin, miksi edes ryhtyä sellaisen kanssa mihinkään joka ei yhtään kiinnosta? Ei mun mielestä mitään järkeä.

      Olen kyllä samaa mieltä että joo tämä nykyaikaistuminen eli kansainvälistyminen, liikkuvuuden paraneminen jne. on syynä siihen vaatimustason nousuun. Koska enää ei tarvitse tyytyä siihen ensimmäiseen vastaantulevaan kun ketään muita ei löydy, vaan voi odottaa ja etsiä oman mieleistään kun tietää että on olemassa muitakin kuin se naapuri. Elikkäs voi sanoa että isommat markkinat (valikoima) tietävät vaatimustason nousua, mikä pitää hämmästyttävästi nykyään paikkansa.

    • fghgdh

      Ihmiset ovat liian ylpeitä. Toisen kysyminen treffeille ja mahdolliset pakit pelottavat ja ylpeyshän siinä menee. Suomalaiset ovat niin jäykkiä. Jossain etelän maissa miehet kilpaa iskevät naisia jotka ottavat sen kohteliaisuutena, mutta ei meillä suomessa, täällä vaan jurotetaan ja ei vahingossakaan anneta toiselle sitä kuvaa että oltaisiin kiinnostuneita, paitsi baareissa silloin kun ylpeys on vaihtunut humalaksi.h

      • dfsgss

        Eli naiset odottavat ylpeinä että mies tekee aloitteen (koska eihän naisen tehtävä ole iskeä naisten mielestä) ja mies on niin ylpeä ettei halua menettää kasvojaan jos pakit tulee.


    • Ikuisesti yksin...

      Mistä noita yksinäisiä voi löytää, koska ei kukaan tuollaista mainosta deittiprofiilissaan, kuten ei muutakaan negatiivista. Aina on jo kaikki kunnossa, mutta se suhde olisi sellainen kirsikka kakun päällä omassa elämässä. Ehkä näin pitääkin, olla mutta kun niitä oikeastikin yksinäisiä ja "viallisia" ihmisiä on, mutta sitä ei voida myöntää.

      Miten sieltä itselleen mitään introverttityttöä löytää...

      • 8+8

        Meidän nykyeläjien täytyy esittää täydellistä. Niin on pakko tehdä. Joka myöntää itsessään mitään puutteita, on heikkoitsetuntoinen luuserireppana. Toisaalta on yleisesti tiedossa, että kukaan ei ole täydellinen. Hah!


    • kjkjgf

      Tiedän, että en tällä ulkonäölläni saa kovin kummoista miestä. Koska miehet haluavat nimenomaan kaunista naista (olikos se Laasasen vai jonkun muun mukaan, että miehellä naisen valintakriteereistä 70 % kohdistuu ulkonäköön ja vain loput 30 % muihin ominaisuuksiin kuten luonteeseen), olen auttamatta pois pelistä.

      Joutuisin tyytymään esimerkiksi lihavaan alkoholistiin tai vaikka rahattomaan työnvieroksujaan, jotta kelpaisin.

    • Pekkis576
      • huorantappaja

        rumille naisille ei kelpaa työtönATM eikä työttömilleAT-miehille käytetyt tavishuorat.


      • 34
        huorantappaja kirjoitti:

        rumille naisille ei kelpaa työtönATM eikä työttömilleAT-miehille käytetyt tavishuorat.

        Vähä-älyisyys yhdistyneenä asennevammaisuuteen, on joidenkin vakiopalstalaisten kohdalla päivänselvä selitys yksinäisyyteen.


    • sdfgjq

      Naisten vaatimukset ovat nousseet kohtuuttomiksi. Ei miesten. Olen kaikilla mittapuilla komeampi kuin isäni ja isoisäni, enkä etsi itselleni yhtään kauniimpaa naista kuin mitä he saivat vaimoikseen.
      Tehtävä on kuitenkin todella haastava. Ehkä lähinnä siksi että nykyään miehen kuuluu olla pelimies.

    • elkona

      On se kyllä kumma, että tosiaan meitä yksinäisiä on niin tolkuttoman paljon. Keski-ikäisenä naisihmisenä en luule itsestäni liikoja enkä odota mitään prinssiä saapuvaksi, mutta en sitä ihan ekaa vastaantulijaa ottaisi. Kyllä pitää olla "sitä jotakin" että viitsii edes kahta kertaa katsoa. Sanotaan, että kyllä se sitten jostakin ilmestyy kun on ilmestyäkseen. No... ei vaan ilmesty. Kun se on näin vaikeaa normaalille terveelle ihmiselle, niin voin vain kuvitella mitä se voi olla esimerkiksi sairaalle tai vammaiselle.

    • Perus(?)Tavis(?!)

      Ajattelin ensin etten tähän soppaan koske mutta...

      Laitanpa itseni tulilinjalle muutamaan väittämään/nykyoletukseen:


      Trendikkäästi ja seksikkäästi 20 - 25?
      - En. 35 v.

      Nyky(euro)standardin mukaisesti 175 - 185 cm?
      - En. 167 cm pätkä.

      Korkeasti koulutettu (vähintään yo) esim. tradenomi, diplomi-insinööri, yms.?
      - En. Vain peruskoulu.

      Kovapalkkainen tai muuten vain taloudellisesti vakavarainen ja menestynyt työelämässä?
      - En. Aikoinaan vartija, mutta tällä hetkellä (ainakin toistaiseksi) työtön.

      Urheilullinen, hyväkroppainen (siis, ehdottomasti lihaksikas) anodis?
      - En. Normaalivartaloinen (?) perussälli jolle on ehättänyt hieman (siis, painotus sanalla hieman) mahankin kokoa kertyä.

      Voimakkaasti ulospäin suuntautunut, Itsevarma ja itsetyytyväinen itseään rakastava (?!) karismaattinen pelimies, jolla "kaikki palikat kopassa tallella"?
      - En ja ei. Itseeni ja elämääni pettynyt ja väsynyt. Kroonista masennusta takana jo 18-vuotta.

      Laaja kaveri/ystävä/tuttavapiiri, eikä uusien kaveri/ystävä/tuttavuuksien solmiminen tee millään muotoa tiukkaa?
      - Ei. Koko elämän ollut henkisesti yksin (muutama ns. kaveri ollut joskus muinoin, jotka sitten pian hävinneet historian hämäriin). Pahimmasta ujoudesta päässyt jo vuosia sitten eroon, mutta silti edelleen lähestyminen toista ja varsinkin vastakkaista sukupuolta on todella korkea kynnys (klassiset "möröt": lukkoon meneminen, itsensä täydellinen nolaus ja naurunalaiseksi saattaminen).

      Rikas seksielämä ja paljon parisuhteita?
      - Yllätys, YLLÄTYS: EI!

      Siispä... Juuri sellainen jollaisesta Top 10 - Nainen, karta tällaisia!-lista/listat varoittaa/varoittavat.
      Koska olen teinivuosien vouhotukset jo ikuisuus sitten taakseni jättänyt, en todellakaan haikaile enää mitään fitnessbabe/supermalli/aikuisviihdestaratyyppistä naisihannetta (Olkoon vain minua pitempi, iso- tai pienibosanen, muhkea pyllynen tai pyllytön, jne. Aivan se ja sama). Olenko sitten täysin pinnallinen paskiainen kun vain ainoastaan sen verran toivon että nainen edes jollain tasolla miellyttää silmää?

      Olen aina ollut hyvin antisovinistinen ihminen ja vannonut naisten ja miesten tasa-arvon nimeen. Silti viimeisten kuluneiden vuosien saatossa on nämä näkemykseni ja periaatteeni joutuneet toden teolla puntariin. Yhä enenevässä väärin on alkanut tuntua siltä että vastakkaisen sukupuolen asettamat ihanteet ja vaatimustasot alkavat olla lähes mahdottomia saavuttaa (toki tällaista esiintyy varmasti myös "toisessa leirissä", mutta itse pesen käpäläni siitä). Tämä länsimainen (Ameriikan ihmemaasta rantautunut?) kulttuuri kun kovasti tuntuu kannustavan ihmisiä lähes ylettömään minä, MINÄ-ajatusmaailmaan jossa kumppania etsitään vain sillä kriteerillä että kelpuutanko MINÄ hänet itselleni. Siis, kuin oltaisiin kodinkoneliikkeessä tai autokaupassa valitsemassa itselleen sopivaa esinettä/tavaraa/asiaa. Ehkä parempi vertaus olisi sittenkin asuntokaupat jossa haetaan kaikin puolin valmista pakettia mistä mitään ei enää puutu.
      Silläkin uhalla että minua tullaan syyttämään räikeästä yleistyksestä ja toisten suilla puhumisesta, otan tämän oikeuden itselleni:
      Minun kaltaisia yksinäisiä ihmisiä (miehiä?) on tämä maa pullollaan joilla saattaa olla mitä moninaisempia mielenterveysongelmia tai mielialahäiriöitä, joiden kanssa täytyy vain yrittää yksin kamppailla ja pärjäillä (osa tässä varmasti onnistuukin, mutta osalla sitten taas... No, jokainen varmasti arvaa...). Emme edusta ns. länsimaista/keski/eteläeurooppalaista/amerikkalaisten saippuasarjojen miesihannetta, vaan suomalaisia perustaviksia. Emme yritä tavoitella kuuta taivaalta, ainoastaan vain sen että mekin kelpaisimme edes jollekin (ja nyt en tarkoita tyytymistä vaan aitoa kykyä rakastaa). Jo pelkästään se että meille annettaisiin (hmm... mitenköhän tuosta sanasta tulee karvoja nostattava kaiku?) mahdollisuus saattaisi saada ihmeitä aikaiseksi.
      Tässä vaiheessa lopetan toisten suulla puhumisen ja puhun nyt vain itsestäni. Olen henkisesti sen verran kuopan pohjalla etten enää itseni takia jaksa rikkaa ristiin pahemmin laittaa, mutta jos minulla olisi elämässäni joku toinen vierelläni kulkemassa antaisi se minulle vielä sen verran voimaa ja spirittiä yrittää muuttaa ja ottaa oma elämäni takaisin hallintaani hänen takiaan, vuoksi ja varten. Toisin sanoin: Yrittäisin tulla paremmaksi ihmiseksi kuin mitä nyt tällä haavaa olen.
      Kärjistettynä ja kiteytettynä siis: Täydellinen tai lähes täydellinen (Minä-minä-keskeinen?) ihminen saa ja voi valita kenet ikinä haluaa, vähemmän täydellinen tai vajavainen vain sen minkä kykenee saamaan tai hänelle (armosta?) annetaan.

      (PS. Tasa-arvon nimessä, edelliset seikat voi myös toki lukea tarvittaessa toisenkin sukupuolen näkövinkkelistä)

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minä haluun vaa oikeesti kuulla

      Että sulla on kaikki hyvin. Ihan oikeasti haluan. Ehkä meitä ei sit ollu tarkotettu yhteen, mut oot mulle äärettömän tär
      Ikävä
      79
      1879
    2. Olisikin se meidän tapaaminen jo liian jännää

      Näin pitkän ajan jälkeen.
      Ikävä
      73
      1206
    3. Melko hyvin tunnen jo hänet

      Hän ei ole sopiva. Jotain hyvää tässä palstan seuraamisessa on ollut. Omien ajatusten ja tunteiden jäsentämisen lisäksi
      Ikävä
      85
      1084
    4. Mitä tapahtunut?

      Ken tietää mitä viitostiellä betonin kohilla käynyt punaisen auton kanssa?
      Suomussalmi
      17
      1074
    5. Eläkeläisiltä leikataan jo asumistukeakin, osalla loppuu kokonaan!

      https://yle.fi/a/74-20102928 Hallitus varmaan vihaa eläkeläisiä, nyt ollaan kajoamassa eläkeläisten asumistukeenkin, os
      Maailman menoa
      271
      907
    6. Ikävöin kyllä

      En voi ottaa nyt yhteyttä, joten puran tänne järjetöntä ikävääni. Tunteeni sinua kohtaan ovat valtaisat.
      Ikävä
      33
      906
    7. Mies, riittääkö sulle näkemään vilauksen musta?

      Etkö halua ottaa minua kiinni?
      Ikävä
      62
      829
    8. Tiedätkö sinä

      Miten lähellä tänään oli että olisin pyytänyt sua treffaamaan. Olin täysin valmistunut siihen, mutta en löytänyt sinua t
      Ikävä
      19
      819
    9. Hesari tunnustaa että Ukraina on häviämässä sodan - Suomen poliittinen eliitti housut kintuissa

      Oliko aivan pakko sitoutua politiikkaan jossa pumpattiin älyttömät summat rahaa Kankkulan Kaivoon eli Kiovan natseille?
      Maailman menoa
      212
      794
    10. Ken leikkiin ryhtyy

      Se leikin kestäköön. Ei mulle tarvitse kiukutella jos en lähde leikkiin mukaan. Eiköhän se oo molemmille helpoin kun lop
      Ikävä
      66
      766
    Aihe