Oletteko panneet merkille, että Suomeen on rantautunut
uusi puhetyyli ?
Kuuntelen paljon radiota ja huvitti tässä päivänä
muutamana, kun haastateltava puhui ... " ja sitten me ööö,
menimme vanhalle ... äää ja siellä oli ööö ... muitakin äää .
Jees, okei ... en tarkalleen tiedä ööö ... se oli sikahyvä ööö
sairaan kaunis , törkeen makee niin että nauroin räkänä .
Sun kaa ja mun kaa, itseasiassa ... ööö, jees okei ?
Ei sillä, että itsekään osaisin kirjakieltä, mutta tällainen
kuulostaa niin hauskalta !
Mitä mieltä olette ?
Uusi puhetyyli
Wanha Wilma
62
568
Vastaukset
- ...
Totas.
"Veetu, vaatu, vettu vattu, venetto jne"
Ite kylläkin kiroilen kuin palokunnan hevonen, mutta toi ääliömäinen kiroilu tympii muakin. Noin pääsääntöisesti "v"- sanaa käyttävät vaikuttaisivat olevan jotain amislaisia tai yleensäkin alemmista sosiaaliluokista. Erityismaininta usrheilojoista, ne käyttävät "v"- sanaa kaikista yhteiskuntaluokista tai muista asioista riippumatta äärettömän paljon. Etenkin tenniksen pelaajat ja potkupallistit.
En oikein tiedä, mitä toi nyt yleensä laajemmin kertoo mistään. Kuitenkin vaikutaisi, että urheilu tasa-arvoistaa ihmisiä. >:/
=DW=- bessie*
Luulin että palokunnan hevonen tunnetaan enemmänkin kusemisestaan, =DW=?
Mielestäni aloituksen esimerkkien tyylinen puhetapa viittaa kiroilemista selvemmin "alempiin sosiaaliluokkiin" tai ehkä pikemminkin sivistymättömyyteen.Tai vain epävarmuuteen ja keskenkasvuisuuteenkin. Tietysti myös kiroilu silloin kun se on jatkuvaa.
Hyvin sivistymättömänä pidän myös tuota sinun "amislaisia" viittaustasi. - ukkometsonpoika
bessie* kirjoitti:
Luulin että palokunnan hevonen tunnetaan enemmänkin kusemisestaan, =DW=?
Mielestäni aloituksen esimerkkien tyylinen puhetapa viittaa kiroilemista selvemmin "alempiin sosiaaliluokkiin" tai ehkä pikemminkin sivistymättömyyteen.Tai vain epävarmuuteen ja keskenkasvuisuuteenkin. Tietysti myös kiroilu silloin kun se on jatkuvaa.
Hyvin sivistymättömänä pidän myös tuota sinun "amislaisia" viittaustasi.Täällä netissä voi laittaa kiroilueston niin ei tarvitse törkeistä sanoista harmistua
- bessie*
ukkometsonpoika kirjoitti:
Täällä netissä voi laittaa kiroilueston niin ei tarvitse törkeistä sanoista harmistua
Ei ole tarvetta estoa laittaa, pois sen otan yleensä. Eikähän se minun "inhoamiani" sanoja tai sanontoja pois siilaisikaan.
- Anonyymi
Ööööö ... Eihän aloituksessa puhuta v-sanasta mitään. "Ööö" taas taitaa puheessa tarkoittaa tuumaustaukoa, kun pitää miettiä, miten sanomistaan jatkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ööööö ... Eihän aloituksessa puhuta v-sanasta mitään. "Ööö" taas taitaa puheessa tarkoittaa tuumaustaukoa, kun pitää miettiä, miten sanomistaan jatkaa.
Samaa itse tässä mietin.
- Satu*
" Kieli on ihmisiä varten, eivät ihmiset kieltä varten."
Professori Auli Hakulinen sanoo sääntöjen hienokseltaan muuttuvan kielen kehittymisen mukana.
Olen joskus asunut tämän Aulin kanssa, ja ihastuin siihen huumoriin, joka aivan päivittäin säteili kaikkeen toimintaan.
Tässä pieni näyte hänen suhteestaan kieleen:
"Kuuntelen puhetta ihastuneena ja jännittyneenä.
Se on kielen eri tasoista hauskinta. Minulla on herkistyneet kuulokkeet, ei normatiiviset silmälasit, luonnehtii Helsingin yliopiston suomen kielen professori Auli Hakulinen suhdettaan äidinkieleen.
Hakulinen on puhutun kielen tutkija. Auli Hakulinen sai Suomen Kulttuurirahaston tämän vuoden vuosijuhlassa
25 000 euron palkinnon ”suomen kielen tutkimisesta ja tuulettamisesta”.
Palkinnon taustana oli viime syksynä ilmestynyt ISO suomen kielioppi, SKS:n julkaisema teos, nimensä mukaisesti iso. Palkintoa hän aikoo käyttää eläkkeelle siirtymisensä jälkeen matkusteluun, mikä ahkeralta tutkijalta on nyt jäänyt liian vähälle.
Miten sallittavuus
määrittyy?
Miten kielentutkimus määrittelee kielen säännöt, sallittavuuden ja ei-sallittavuuden? Maallikon tuntuma on monesti se, että kielentutkijat ovat vapaamielisiä siksi, että kieli on ihmisiä varten, eivät ihmiset kieltä varten. Säännöt tuntuvat hienokseltaan myötäilevän kielenkäytön muutoksia. "- Eikös 71 vuotias
proffa ole vielä eläkkellä ?
Johan tuokin proffa - tutkia tulee kalliiksi veronmaksajille !
Meinaakos hän matkustella kotimaassa vai, missä ?
- ...
Kielen sallivuus.
Tästä piisaisi kyllä tekstiä. Noin lyhyesti, uskikset ja muut faaraoseukset pitää huolen kielen kehittämättömyydestä. Ite jaksan jatkuvasti hämmästellä, jotenkin tuntuu, että oma kieli on niin kaukana monien ihmisten kielestä, että kommunikaatiosta ei tule kerrassaan yhtään mitään. Ja oudointa, ongelmat täysin pääsääntöisesti vain suomalaisten kanssa. Vieraskielisten ihmisten kanssa kommunikaatio onnistuu aina oikein hyvin, syynä kai se, usein kaikki puhuvat itselleen vierasta kieltä, eli puheen pitää olla kaikkien ymmärrettävissä.
On muitakin seikkoja asiaan liittyen, mutta niitten vatvominen olisi äärimmäisen pitkäpiimäistä tällä foorumilla.
=DW= - Tuija Nurve
Kuin kaikki muukin elävä, myös kieli muuttuu, ei yksistään kirosanat.
Jo kauan on puhuttu nuorten naisten nasaalista puhetavasta.
Käsittääkseni et tarkoittanutkaan niinkään yksittäisiä sanoja, vaan tyyliä.
Toisaalta, kirjakieli on kirjojen kieltä, yleinen puhe tuotetaan puhekielellä, niin usein romaaneissakin.
Nuorison suuhun mahtuu joka ikäpolvella uusia sanoja, joista moni ymppääntyy pian muidenkin kielen kantoihin.
Tuo öökkäily ja ääkkäily voisi olla vaikka jonkin kielikurssin käyneiden tapa, jos ajatus katkeaa, ei silti puhe.
http://www.utuonline.fi/sisalto/artikkeli/nuorten_kieli.html- ...
Sivusta.
No olen noin periaatteessa kiinostunut asiasta, siksi taas. Tossa artikkelissa tuli muutamakin asiaan vaikuttava asia esille. Etenkin se, että netti muuttanut kieltä todella paljon. HOX, ite kirjoitin aikalailla erilaista tekstiä parikymmentä vuotta sitten.
Eniten asiaan vaikutti kai chat. En oikein osannut(osaa vieläkään) mitään kymmensormijärjestelmää, lisäksi pieniä käsivikoja, ei edes onnistuisi. Olen kehittänyt omanlaiseni nelisormijärjestelmän...
Chatissa kuitenkin tarvitsi nopeutta, se oli alkuunsa hankalaa ja väkiselläkin oppi omanlaisensa nettislangin. Lyhennykset onneksi jääneet yleisemminkin pois muodista, nettikielikin kehittyy.
Mutta noin puhekielestä. Olen hyvin pitkään ihmetellyt pääkaupunkiseudun ihmisten nasaalisuutta ja eritoten "S"- kirjaimen lausumista. Täällä ässät sähisee kuin käärmeet jokapaikassa. Syytä en ole keksinyt, oletus, tavallaan muoti-ilmiö, ei mikään tarkoituksellinen muoti. Sama ilmiö kaikissa murteissa, koitappa sanoa "jäähalli" kolmella L- kirjaimella tai "poliisi" kahdella L- kirjaimella.
Net ehkä on tavallaan murretta, mutta myös kieltä. Jos kirjoittaisin nyt syntymämurteellani, aika harva saisi oikein mitään selvää. Lisäksi kaikki paikalliset sanonnat ja sananparret jne. "slumppaa", sotkee", "karvoo", "levittää"- Kaikki graafisen alan ammattislangia, eri puolilta suomea.
Asiassa ois paljon, todella paljon jauhamista. Tää ny vaan on tällaista, kieli muuttuu. Jotenkin tuntuu että enenpi, kuin ihminen.
Noin aloitukseen. Ite tavalaan ohitin ton väliäänteiden käyttämisen. Se nimittäin muotia ollut aikansa. ennen suomalaiset oli paljon hiljaa, sanottiin asia, ei muuta. Jossain vaiheessa suomalaiset muuttuneet puheliammiksi. Tulee noita väliäänteitä, just kuten "öö". Pitää olla äänessä, ei tuppisuuna. Kv- hommia, mutta suomalaiset ilmeisen hitaasti sisäistäneet asian. Kun sanottavaa ei ole enenpää kuin ennenkään, sanojen välit täytetään mölinällä tai onomatospoeettis deskreptiivisiää äännähdyksillä. Ööööööö...
=DW=
- Satu*
Auli Hakulisen ajatuksenjuoksua olen seurannut aina siksi, että pidin siitä ihmisestä opiskeluaikoina, kun asuimme huonetovereina.
"Niinku" oli yhteen aikaan kovasti negatiivisten kommenttien aiheena.
Mutta Auli se sanoi silloin, että niinku on ihan tarpeellinen 'suunnittelusana' !
Kun ihminen puhuu, ajatusten väliin tarvitaan usein pieni suunnitteluhetki. - Silloin voi tuo niinku olla sitä täyttämässä merkkinä siitä, että tarinaan tulee jatkoa.
Nyt niinkuttelu on jäänyt vähemmalle, nyt suunnitellaan 'aaaaaaaaaaa'-äänteellä tai vastaavalla.
:)- Tuija Nurve
Itseasiassa puhuttu kieli usein sisältää täysin turhia täytesanoja, joiden poisotto ei muuta sanonnan sisältöä, pelkästään tekee sen ymmärrettävämmäksi, itseasiassa. :))
Miksi niitä käytetään, huomaamatta, vai onko tarkoitus koristella puhetta, tehdä vakuuttavampi vaikutelma? - bessie*
Tuija Nurve kirjoitti:
Itseasiassa puhuttu kieli usein sisältää täysin turhia täytesanoja, joiden poisotto ei muuta sanonnan sisältöä, pelkästään tekee sen ymmärrettävämmäksi, itseasiassa. :))
Miksi niitä käytetään, huomaamatta, vai onko tarkoitus koristella puhetta, tehdä vakuuttavampi vaikutelma?Ei muuta välttämättä varsinaista sisältöä, mutta voi muuttaa huomattavasti sävyä, ja näin muodoin saattaa aiheuttaa väärin ymmärtämistä.
Vakuuttavuuskaan ei tule pelkistä sanoista, tai siis ei kärsi ylimääräisistä sanoista?
Tietysti riippuen käytetyistä sanoista, ja kuulijoistakin. Esim. minua amen ei vakuuta yhtään sen enempää kuin aprillia, - Sama täällä,
bessie* kirjoitti:
Ei muuta välttämättä varsinaista sisältöä, mutta voi muuttaa huomattavasti sävyä, ja näin muodoin saattaa aiheuttaa väärin ymmärtämistä.
Vakuuttavuuskaan ei tule pelkistä sanoista, tai siis ei kärsi ylimääräisistä sanoista?
Tietysti riippuen käytetyistä sanoista, ja kuulijoistakin. Esim. minua amen ei vakuuta yhtään sen enempää kuin aprillia,samaahan nuo tarkkoittavatkin.
- Tuija Nurve
bessie* kirjoitti:
Ei muuta välttämättä varsinaista sisältöä, mutta voi muuttaa huomattavasti sävyä, ja näin muodoin saattaa aiheuttaa väärin ymmärtämistä.
Vakuuttavuuskaan ei tule pelkistä sanoista, tai siis ei kärsi ylimääräisistä sanoista?
Tietysti riippuen käytetyistä sanoista, ja kuulijoistakin. Esim. minua amen ei vakuuta yhtään sen enempää kuin aprillia,Ihan rehellisesti sanoen, olen senverran yksinkertainen, että jos jonkun haastatellun puhe alkaa olla yhtä niinkuttelua itseasiassa, niin puheen sisältö siirtyy taka-alalle, ja alkaa jännäämään seuraavaa niinkua.
Ihmettelen, että moni puheammattilainen, kirjailija ja näyttelijäkin niin itseään ilmaisee.
Amen ja aprillia, mukavia mutrustella suussa.
Ihan kuin lapsena puhuttiin kieliä, viipula, vaapula, voo. - Satu*
Sama täällä, kirjoitti:
samaahan nuo tarkkoittavatkin.
Vielä muistanette suomen lukijat Lauri Hakulisen kieliopin, joka oli yksi haastavimmista tentittävistä.
Hän on Aulin isä, jonka väitöskirja oli aiheesta:
"Suomalaisten kielten meteorologisen sanaston etymologiaa",
ja Aulin harrastus suomen kieltä kohtaan on varmaan tullut isän puolelta.
LauriHakulinen toimi myös Budapestin yliopiston suomen kielen opettajana, ja vaikutti siihen, että Helsingin yliopistoon perustettiin unkarin ja viron lehtoraatit. hän kirjoitti myös semantiikasta kirjoituksia, jotka olivat joissakin suhteissa jopa aikaansa edellä. - Semantiikka =
Satu* kirjoitti:
Vielä muistanette suomen lukijat Lauri Hakulisen kieliopin, joka oli yksi haastavimmista tentittävistä.
Hän on Aulin isä, jonka väitöskirja oli aiheesta:
"Suomalaisten kielten meteorologisen sanaston etymologiaa",
ja Aulin harrastus suomen kieltä kohtaan on varmaan tullut isän puolelta.
LauriHakulinen toimi myös Budapestin yliopiston suomen kielen opettajana, ja vaikutti siihen, että Helsingin yliopistoon perustettiin unkarin ja viron lehtoraatit. hän kirjoitti myös semantiikasta kirjoituksia, jotka olivat joissakin suhteissa jopa aikaansa edellä.merkitysoppi.
- Satu*
Kielestä aina niin innostun, puheiden pitäminenkin on mielestäni aina aivan juhlan kohokohta, ja viimeisen hautajaispuheeni aikana koin tosi mieluisan yllätyksen, kun suuri sali yhtaikaa naurahti hyväksyvästi ääneen.
Se tuntui olevan ihan oikein, vaikka tiedettiin kaikkien surevan.
Minä en tarvitse 'niinku'- tai 'aaaaa'-suunnittelusanoja, - olen sen tyyppinen puhuja, - mutta en paheksu niiden käyttäjääkään. Kukin tyylillään!
Antakaamme suuren hyväksymisen tuulen puhaltaa!
Nyt muualle! - Hyvää jatkoa! - Pirre*
Kuulostaapa nuorten käyttämältä puhekieleltä, niikuin esim. nämäkin "sika hyvä" ja "törkeen makee", ja "räkänä nauraminen", no muut ööt ja äät paremminkin äänekkäiltä tauoilta..
Minua häiritsee puhekielssä esim. ilmaus "alkaa paistamaan", tai "alkaa menemään", kun tarkoitetaan sanoa että esim. aurinko alkaa paistaa jne..nuo maan ja mään loput sanoissa ihmetyttävät.., ainakin kielen ammattilaisten "suussa". - tuottamana.. Mielestäni medialla ja mainostoimistoilla on todella suuri vaikutus kielen kehityksessä ja muuttumisessa. Tutkijoiden vaikutus taitaa jäädä vähäisemmäksi, vaikka kielen opetuksessa ja oppikirjojen tekijöinä heillä onkin tärkeä rooli. Kielitoimisto on voimaton, kun media ja mainosnikkarit valitsevat uudissanoja, jotka voivat olla täysin kieliopin vastaisia.
Mieleen tulee nuoruusvuosilta yksi esimerkki: kysyin työasioihini liittyen kielitoimistolta apua suomalaisen nimen keksimiseksi magnetofonille. Suosittelivat nauhoitinta, mutta nauhuri tuli yleiseen käyttöön rimpuilustamme huolimatta.;)
Pirren mainitsevat esimerkit häiritsevät usein minuakin. Myös se häiritsee, että putoamisen sijasta nykyisin puhutaan useimmiten tippumisesta monissa väärissä yhteyksissä, ja yritykset ilmoittavat olevansa avoinna, sen sijaan ilmoittaisivat palvelevansa tiettyyn aikaan. - Tosin kaupoissa palvelua ei taida ollakaan aina tarjolla.
Olen usein kuullut keskusteltavan kuinka brittien puhekielestä kuule heti, mihin yhteiskuntaluokkaan puhuja kuuluu. Suomen kielen kohdalla sama onnistuu mielestäni ihan yhtä hyvin, joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Onhan julkisuudessa aina esiintynyt joitain liike-elämässä menestyneitä rohkeata ja ronskia puhekieltä käyttäviä.
Minusta keskustelupalstoilla jokainen saa kirjoittaa sellaista kieltä kuin haluaa ja osaa, eikä asiaan ole mitään syytä puuttua. Toimittajilta pitäisi kuitenkin vaatia enemmän, eikä varsinkaan asiaohjelmien toimittajiksi pitäisi valita suomen kieltä hallitsemattomia. Jos ihmisellä on muuten hyvät valmiudet tehtävään, hänelle pitäisi tarjota lisäkoulutusta. Ilmeikästä, jatkuvasti kehittyvää ja muuttuvaa puhekieltä tai murretta on aina ilo kuunnella tai lukea, mutta ammatti-ihmisten ei pitäisi tarjoilla tökeryyksiä median kautta suurelle yleisölle.- ...
Eriävä mielipide edelleen.
Ei mediaväki mitään kieltä tuhoa, päinvastoin. Toimittajat ja mainosväen copyt koulutukseltaan vähintään maistereita ja nimenomaan kielen asiantuntijoita.
Mediassa näytettävä materiaali eri asia. Ihmiset puhuu haastatteluissa, kuin puhuvat ja muissa ohjelmissa näyttelijät käyttävät sitä tekstiä, mitä niille eteen on isketty. Erinomainen esimerkki on "Salkkarit". Ei tolleen puhu kuin tsadilaiset, mutta sihisevää "S"- kirjainta se levittää koko maan laajuisesti.
Ei jaksa nyt kirjoittaa koko kirjoitusta uusiksi, edellinen poistettiin, mutta sen nyt luki, kuka luki. Omituista touhua. Onko suoli24 joku kielitoimisto? Meinaan vaan olen narissut monet kerrat kielitoimiston touhuista, pääsääntöisesti kirjoitukset onkin hävinneet jonkun "marin" tms toimesta Kielitoimisto sucks :D
Mutta syytät kyllä kielen muutoksista aivan väärää tahoa, mediaväki ja mainosihmiset ovat erittäin ammattilaisia, nimenomaan kieliasiossa. siis muissa kuin peeceen nuolemisessa.
=DW=
- ++*++
Minustä puheessa kaikki ölinät ja älinät (ööö-öööö--ääää-ääää) kuulostaa typerältä.
On se vaan kumma että joskus puhetyyli vie mukanaan ja itsekin alkaa puhua melkein samaan tyyliin kuin kaveriporukka. Nuo öööt ja äät olen kuitenkin jättänyt pois, kuten v-sanan.
Muistui mieleeni lapsena kuulemani puhetapa joka välillä sanoi aina äp,äp, ..ja sitten... - *tn
Minun kielikorvaani pistää, että "koska" on nykyisin jo melkein syrjäyttänyt
"milloin"- adverbin.- Mistä päin Suomea
olet syntyisin? Se voi olla tuon aiheuttajana.
- *tn
Mistä päin Suomea kirjoitti:
olet syntyisin? Se voi olla tuon aiheuttajana.
*Lapin tyttö mä oon, lailla noitain' :))
- krks
*tn
Sama asia kummastuttaa. Eihän ne sanat tarkoita samaa. "koska sinä lähdet matkoille" - "milloin sinä lähdet matkoille"
Tässä ketjussa on jo mainittukin niinkuttamiset ja äääät. Kun kuuntelee varsinkin amerikkalaisten puhetta, niin siellä on juuri tuota ääää-ääntelyä. Todella ärsyttävän kuuloista. Onko se sieltä sitten tänne Suomeenkin tullut, en tiedä. - *tn
krks kirjoitti:
*tn
Sama asia kummastuttaa. Eihän ne sanat tarkoita samaa. "koska sinä lähdet matkoille" - "milloin sinä lähdet matkoille"
Tässä ketjussa on jo mainittukin niinkuttamiset ja äääät. Kun kuuntelee varsinkin amerikkalaisten puhetta, niin siellä on juuri tuota ääää-ääntelyä. Todella ärsyttävän kuuloista. Onko se sieltä sitten tänne Suomeenkin tullut, en tiedä.Onhan siellä amerikoissa myös "you know", olisiko se meidän 'näät sä'?
- montako puetta itse.
Kauankahan olet kuunnellut puhujien sanomia? Noihan useammat puhuu,
He saavat syllä opettelemansa puheesta taas kiinni, ei siinä mmitään ihmeellisestä ole.- Tottakai media on
vaikuttanut paljon ihmisten puhetyyliin. Jopa 'loppunousu' nuorison puheessa leviää nykyisin.
- akkake
Tottakai media on kirjoitti:
vaikuttanut paljon ihmisten puhetyyliin. Jopa 'loppunousu' nuorison puheessa leviää nykyisin.
se loppunousu on minusta tosi ärsyttävä - ei niinkään ne sanottavat
Minua ärsyttää "kun SÄ - -"!
Kun SÄ vedät kolmanteen sikaaniin
Kun SULLA on näyttely
Kun SÄ heität 10:n paikon
Jne.
Jos olisin toimittaja niin tuskin voisin olla lausumasta: Kuule, en MÄ aja formulaa, en MÄ ole taiteilija, en MÄ keilaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!- krks
laiska-lasse
Tuo on nykyään hyvin yleistä. On jotenkin tyhmän kuuloista kun joku puhuu itsestään ja vaikka urheilusuorituksestaan (Mika Häkkisen kontolle tuon käyttö on joskus laitettu), niin hän sanoo sinä. Ei se urheilutoimittaja ensimmäiseksi maaliin ajanut, tai haastattelija voittanut jotain missikisoja. "Kun sä olet siellä lavalla, niin et sä siinä oikeen mitään pysty ajattelemaan..."
- pisteli vihaksi
SITÄ MIELTÄ, olen kuullu saman haastateltavan öööööööö,,, sitä
ääääääääääää,,, tätä,
hermostuin niin paljon kuuntelemaan kummaa ä n k y t y s t ä , oli pakko kääntää kanava muualle, - Kaikesta jaksatte
aina ja ikuisesti haukkua muita! Oletteko itse täydellisiä muussa kuin muiden haukkumisessa?
Viekää iso peili ulos aurinkoisena päivänä, ja katselkaa tarkkaan sitä ihmistä...- L - L
Onko sinut itsesi todettu objektiivisesti täydelliseksi koska katsot oikeudeksesi arvostella muita?
Sinun ehdoillasi tyrehtyisi yhteiskunnassa kaikki keskustelu!
Ps. En ole täydellinen mutta omasta mielestäni hyvin lähellä sellaista!
- katsomatta peiliin,,
Tälläviikolla oli iltalehdissä otsikko..Voi räkä! Jonkun urheilijan suorituksesta. Katsoin toisenkin kerran, mut niin siinä edelleen luki.
Liippaa siihen 64v vanhus...sarjaann.
Ja kirjainvikaisia on ällöttävää kuunnella selostajina/kuuluttajina. - Niinkuööö
Käväisin neljän viikon lomilla Suomessa. Niinku-maassa.
Öööö-ökin tuli tutuksi ja myös käsittämätön äkinä. Sanottavaa olisi varmaan ollut, mutta ulos ei sitä ehtinyt saada siinä ajassa mikä oli varattu haastatteluun.
Mitä on tapahtunut sujuvalle, selkeälle suomen kielelle?!@ niinkuööö
Sinun olisi varmaan pitänyt tutustua erilaisiin ympäristöihin ja ihmisiin, niin kokemuksesi olisivat olleet aivan erilaisia.
Itse en ole moista Suomessa kohdannut kuin äärimmäisen harvoin. Mielestäni ihmiset ovat pääsääntöisesti ystävällisiä ja sanavalmiita. Asiakaspalvelu on parantunut lähes kaikkialla, kohtaamisissa käytetään lähes poikkeuksetta kohteliasta ja ihan hyvää suomea. (Jos kielitaito ontuu ja sanoissa kuuluu vieras aksentti, palveluhalu ja -taito yleensä korvaa sen.)
Suomalaiset uskaltavat nykyään kohdata jo rohkeasti myös ihan vieraita ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Suurin osa puhuu erinomaista suomea, ainakin silloin, kun keskustelee kohteliaan, asiallista kieltä käyttävän ihmisen kanssa.
Vuorovaikutus on aina kaksisuuntaista!;)
Jos toimittaja tyrkkää mikrofonin ilman pienintäkään ennakkokeskustelua vieraan ihmisen eteen ja töräyttää kysymyksensä, en ihmettele kuvattua lopputulosta. Vika on toimittajan ei haastateltujen. Vähänkin ammattitaitoinen haastattelija kertoisi haastateltavalleen, mihin aiheeseen kysymyksensä liittyvät ja antaisi haastateltavalle hetken aikaa virittyä oikealle aaltopituudelle. On ymmärrettävää, että kokematon haastateltava saattaa kuvitella, ettei mikrofonin edessä voisi käyttää aikaa pohtimalla vastausta täysin äänettömänä. Toimittajan elekieli saattaa vielä vahvistaa kiireen tuntua.
Iloitsen siitä, että jo 1970-luvulla monissa perheissä omaksuttu tapa keskustella myös lasten kanssa asiallisesti, kunnioittavasti ja kohteliaasti, hyvää suomen kieltä käyttäen on laajentunut entisestään, kun ihmiset ovat alkaneet arvostaa enemmän perhettään ja sen kanssa vietettyä aikaa. Lapset saavat hyvät valmiudet asioista keskustelemiseen pienestä pitäen ja taidot kasvavat vuosien myötä. - Tietysti on myös toisenlaisia perheitä ja kasvuympäristöjä, mutta ne ovat vain pieni äänekäs vähemmistö.
Vaikka englantilaisia lainoja on iskostunut kielenkäyttöömme, suomen kieli ei ole köyhtynyt. Päinvastoin.- Anonyymi
Suomen kieltä kuopataan ja tilalle titennii Eng
lanti.
Turistit osaa jo valmiiksi ja tahkpäät teloituksen uhalla opettelee uuttuus- kansainvälisyysenklantia.
God bless you finnish people!
Ei kai kyse muusta ole kuin että haastatellaan nykyisin paljon sellaista väkeä joka ei ole etukäteen miettimään saati valmistelemaan vastaustaan. Siitä nuo äännähdysvälikkeet ja merkityksettömät täytesanat ja lopulta myös epämääräiset vastaukset ja puheet.
Ei kukaan keksi mitään järkevää sitä mukaa kun puhuu, pitäisi ymmärtää antaa hetki aikaa valmistautua. Nykyisin vain suoraan mikrofoni kurkkuun tai puhelinkeskustelu suorana lähetykseen ja tenttaamaan, vaikka aamukuudelta lähes sängystä luuriin revittynä... Tämä on perustapa millä toimittajat tyhmistävät maailmaa tasoisekseen.- pah.puh.
Minulla oli aikoinaan anatomian opettajana naisihminen, jonka lähes joka toinen sana oli niiku, aika ärsyttävää ja oppi meni sivu suun, kun laskettiin niinkutuksia.
Joku mainitsikin loppukiekaisut, se on uudehko asia kielenkäytössä ja ominaista varsinkin nuorille naisille.
Sitten on nämä saman sanan toistajat, jotka sanovat lähes kaikki sanat kahteen kertaa, että puheeseen tulee pituutta, muttei sisältöä.
En myöskään ymmärrä itse asiassa sanontaa, jota ilmaisua jotkut puhujat viljelevät. - älkää ähkikö ,,,
puhukaa reippaasti asiaa !
mikään ei ole niin hirveetä kuin kokoaikainen ähkiminen puhuessa,
ei jaksa ähkimistä kuunella, asiastakin menee mielenkiinto. - Please more more
Kun huutaa yöt läpeensä oujeah oujeah oujeah.....niin siinä vasta sanavaratoa.
- Tilja K
Hauskalta ööö kuulostaa ööö.
- vai et iha ihmettele
tai sellainen kirjoitustapa, kun vanhempi ihminen olisi joku kummajainen, kun luin aamun lehteä,,,jotenkin huvitti, missä maailmassa toimittaja itse elää, tuli mieleen..
- Anonyymi
En ole mikään suomenkielen taitaja,kun tässä en kirjoittajakaan lukihäiriöni takia.Olen vain huomannut kun naiset yli 60v.Ovat siellä some F.B/ instagram.Kaiket illat yöhön asti. Jos heillä sitä aikaa tavata ihan oikeasselämässä? Nin todella puhuvat kuin pika viestit.Aihen aloitavat,lopetavat .Taas uusi aihe. Mitän lausetta ei viedä lopuun asti.Ei osatapuhua kasvotuste,Ei kunella mitä itse puhuvat tai mitä heille puhuu.Ainakin näin on minun lähisuvussa ja tutava pirissä. Hyvää aikaa. Itä-Helsinki vanha nainen.ps.en ole muuten insta ,en F.B. On tietoinen valintani.
- Anonyymi
Tuo ööö oli esim. vanhemman ikäpolven poliitikoilla hyvinkin yleinen sana, niitä tuli vähän joka lauseeseen. Tuollaiset ovat eräänlaisia apusanoja joilla puhuja huomaamattaan hakee lisää aikaa löytää seuraavat sanansa.
Jos jostain löydätte vaikkapa edesmenneen Ahti Karjalaisen haastattelun tms. niin kuunnelkaa...
Nyt kuulee paljon sellaista apusanaa kuin tuotanoin, tuosta hyvänä esimerkikinä vaikka kirjailija J. Tervo eräässä pitkään TV:stä tulleesta jonkinlaisesta visailunokkeluusohjelmasta, hänen puheessaa kai joka toisessa lauseessa putkahti mukaan sana tuotanoin...itse asiassa se oli niin kamalaa kuunneltavaa että ohjelmat jäivät seuraamatta, tuotanoin... - Anonyymi
Näin puhutaan 2023. Varsinkin nuoret naiset puhuvat niin nopeasti, että vanhemmat ihmiset eivät kuule ja ymmärrä puheesta mitään. Puhe on yhtä papatusta ja aivan kuin olisi nopeutettua. Radiotakaan ei kehtaa enää kuunnella.
- Anonyymi
Kuka kehtaa mitäkin. Ei kai radion kuuntelussa ole mitään hävettävää, etteikö rohkene sitä tehdä?
Murteissa sanalla kehdata on kaksi merkitystä, paitsi yleiskielestäkin tuttu ’saada kainoudeltaan tai tahdikkuudeltaan tehdyksi, rohjeta, iljetä’, niin myös ’viitsiä’. Murteissa kehdata-verbin merkitys ’viitsiä’ on selvästi itäinen ja ’ilkeämisen’ merkitys puolestaan on läntinen. Kehdata-verbin avulla ilmaistaan idässä myös pyyntöä: voitko, viitsitkö.
- Anonyymi
enään, tarkoittaa enää eli usein nykyisin käytetään tuota enään
- Anonyymi
kymmenen vuotta vanha aloitus.
- Anonyymi
Ja kyllä se vanha hyvä "niinku" sieltä esiin pullahtaa edelleenkin äärettömän useasti,,
Sekaan kirosanoja tai vitusta erilaisia kesympiä muunnoksia.
Tyhmän ihmisen tunnistaa noista. - Anonyymi
Ärsyttävää tarttes mennä puheterapeutille.
Öööö ja ääää- Anonyymi
Presidentti Stubb puhuu juuri näin, äää ööö!
- Anonyymi
Tunnetuimmasta päästä tuollaistä "äääääää" juttua joka völiin laittoi muuan suomalainen formulakuski.
- Anonyymi
Nykyään haastatellaan nuoria naisia asiantuntijoina ym. Puhetapa on liian nopeaa säplätystä.
- Anonyymi
minusta tuo ääääääääää ja öööööööööööööööööö jokavälissä tympii hiivatusti joskus enkertakaikkiaan jaksa sitä änkytystä kuunnella pakko kääntää kava muualle,
- Anonyymi
jooooooooo haastattelu pitäisi heti lopettaa jos vastaaja alkaa ääntelee ääää ööööööööööö aaaaaaaaaaaaaaaa ym idioottimaista, pitäisi sentää kuuntelijoitten korvat säästää tommoseltä ÄHKIMISELTÄ,
kauheeta suorastaan hirveetä jos muka on asiantuntija muka eikä osaa muuta kuin ähkiä joka välissä,- Anonyymi
TAI voshan haastattelija sanoa haastateltavalle,,,,, esm.
anteeksi, mutta on sinin pakko ÄHKIÄ kun puhut ,,, heh
ja sanois älä ähki puhu normaalisti.
- Anonyymi
Tutkimus: 50 vuoden kuluttua kaikki ruotsalaiset puhuvat ”blattesvenskaa”
Ruotsalaiset sopeuttavat yhä enemmän puhetapaansa nykyiseen lähiöruotsiin eli ”blattesvenskaan”, sanoo kielitieteilijä Nathan Young SVT:n Kulturnyheterna -ohjelmassa.
Nathan Young on havainnut suuntauksen, jossa lähiöruotsin ”staccato-rytmi” vaikuttaa normaaliin ruotsin kieleen vähentämällä korostettujen ja korostamattomien tavujen välistä eroa.
Normaalin ruotsin laululliseen kielimelodiaan, joka syntyy suurista rytmisistä kontrasteista, vaikuttaa tämä ja siitä tulee enemmän ”kuoppainen” niin sanottu ”blattevenska” (”lakuruotsi”).
”Lähiöruotsissa, erityisesti nykyaikaisimmassa lajikkeessa, on huomattavan vähän rytmistä kontrastia ja se erottuu, koska odotettu melodinen dynamiikka puuttuu”, Nathan Young kertoi SVT:lle.
Hänellä on oma ennuste ruotsin kielen kehityksestä
”50 vuoden kuluttua ruotsin kielen melodinen ja rytminen kontrasti on paljon, paljon vähäisempi ja se muistuttaa paljon enemmän nykyistä lähiöruotsia”, Nathan Young sanoo.
Akateemikko ei kuitenkaan ymmärrä, miksi kukaan pitäisi tätä ongelmallisena.
”Onko kultaketju uhka kravatille tai Stone Island uhka Acnelle? Koulutetut ihmiset eivät pidä proletaarisista tavoista. Se [ajattelu] on tunkkaisen vanhanaikaista”, hän sanoi SVT:lle.
Nathan Young, joka opiskelee parhaillaan ”blattesvenskaa” 80- ja 90-luvulla syntyneiden ihmisten parissa YouTubessa, huomauttaa, että ”niin sanottua matalan statuksen sosiaalista murretta puhuvien on vaikeampi saada korkean statuksen työpaikkoja. Siksi ääntämistä pitäisi opettaa jo peruskoulussa, jotta ”blattesvenskaa” puhuvista tulisi kaksikielisiä ja jotta he hallitsisivat myös normaalin ruotsin peruskielen”.
”Jos on matalan statuksen sosiaalinen murre, kuten lähiöruotsi, olisi erittäin hyödyllistä hallita sen rinnalla peruskieltä. Näin oppilaille annetaan enemmän mahdollisuuksia”, hän sanoo.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1112188
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi602046- 161951
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa191687"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla211618Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O131412Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu271353Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak121344Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.161337Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.61262