Kumpi parempi

vai nopeampi =))), ja kestävämpi... joo, ehkä pommitusta vastaan ajateltuna, mutta miten se on kestävämpi kun ajatellaa asumista tai rakenteen elinikää/-kaarta?

kaiken tietäjä? kirjoitti:

vai nopeampi =))), ja kestävämpi... joo, ehkä pommitusta vastaan ajateltuna, mutta miten se on kestävämpi kun ajatellaa asumista tai rakenteen elinikää/-kaarta?

Rakenteen elinikä laskettaneen sadoissa vuosissa. Betoni sen todistetusti kestää.

Mitä asumiseen tulee, kevytsoraharkkoon ruuvattu kiinnike ei tunnu kestävän resonointia kovin hyvin. En tiedä kestäisikö betonissa paremmin. Veikkaisin, että kestäisi.

Ja eiköhän se nopeampi kuitenkin ole. Varsinkin jos käyttää niitä legopalikoita, tai mitä eps -lootia ne olivatkaan. Valu toki kuivuu aikansa, mutta taitaapa se muurattukin talo vuoden saada kuivua ennen rappausta.

Mitä hintaan tulee, aika samantekevää varmaan on, kumman valitsee. Niin pieni ero on loppusummassa ja sen verran merkittävä päätös kuitenkin kyseessä.

Omat havainnot kyllä tukee ihan päinvastaista käsitystä.

Mitä tulee kestävyyteen, niin kevytbetonista teet sisäseinät ilman teräksiä. Tee sama valubetonista niin seinäsi romahtaa omasta painostaan kasaan. Kumpi on kestävämpi materiaali?

Höpötihöp kirjoitti:

Omat havainnot kyllä tukee ihan päinvastaista käsitystä.

Mitä tulee kestävyyteen, niin kevytbetonista teet sisäseinät ilman teräksiä. Tee sama valubetonista niin seinäsi romahtaa omasta painostaan kasaan. Kumpi on kestävämpi materiaali?

Lue lisää

> Tee sama [sisäseinä ilman teräksiä] valubetonista
> niin seinäsi romahtaa omasta painostaan kasaan.

Aika korkeita seiniä teette? Kyllä se betoni oman painonsa kestää aika korkeana seinänä vielä...

Tuskinpa kukaan betonia kuitenkaan ilman raudoitusta valaa. Ainakaan tuollaiseen käyttöön. Siinä mielessä vertaus on hieman erikoinen.

The_Rat kirjoitti:

Rakenteen elinikä laskettaneen sadoissa vuosissa. Betoni sen todistetusti kestää.

Mitä asumiseen tulee, kevytsoraharkkoon ruuvattu kiinnike ei tunnu kestävän resonointia kovin hyvin. En tiedä kestäisikö betonissa paremmin. Veikkaisin, että kestäisi.

Ja eiköhän se nopeampi kuitenkin ole. Varsinkin jos käyttää niitä legopalikoita, tai mitä eps -lootia ne olivatkaan. Valu toki kuivuu aikansa, mutta taitaapa se muurattukin talo vuoden saada kuivua ennen rappausta.

Mitä hintaan tulee, aika samantekevää varmaan on, kumman valitsee. Niin pieni ero on loppusummassa ja sen verran merkittävä päätös kuitenkin kyseessä.

Lue lisää

Kyllä se vaan niin on, että kevytbetonirakenteella päästään pinnoitushommiin kun valuharkkorakentaja alkaa suunnittelemaan kattoa päänsä päälle. Rakennettiin Lammin kanssa kilpaa ja meillä oli Jämerä. Perustukset oli samaan aikaan valmiina lokakuussa ja kaksikerroksiset mörskät molemmilla... Neliöissä 10m2 ero. Meillä oltiin kivilankkujen alla suojassa jo silloin kun lammilaiset aloitti toista kerrosta byggaamaan. Me pistettiin alkukeväästä rapaten ja asuttiin torpassa kun naapurissa naputeltiin vasta kattoa päälle... Oli talvi yllättänyt... Samoin valuharkkorakenteen vaatima työmäärä ja kustannuksetkin kait. Ulkoasustahan meitä ei erota, sillä arkkitehikin oli sama. Suurin ero oli varmaankin se, että me asutaan tässä vieläkin kun naapuri joutui myymään talousvaikeuksien vuoksi.

The_Rat kirjoitti:

Rakenteen elinikä laskettaneen sadoissa vuosissa. Betoni sen todistetusti kestää.

Mitä asumiseen tulee, kevytsoraharkkoon ruuvattu kiinnike ei tunnu kestävän resonointia kovin hyvin. En tiedä kestäisikö betonissa paremmin. Veikkaisin, että kestäisi.

Ja eiköhän se nopeampi kuitenkin ole. Varsinkin jos käyttää niitä legopalikoita, tai mitä eps -lootia ne olivatkaan. Valu toki kuivuu aikansa, mutta taitaapa se muurattukin talo vuoden saada kuivua ennen rappausta.

Mitä hintaan tulee, aika samantekevää varmaan on, kumman valitsee. Niin pieni ero on loppusummassa ja sen verran merkittävä päätös kuitenkin kyseessä.

Lue lisää

Kyllä se vaan niin on, että kevytbetonirakenteella päästään pinnoitushommiin kun valuharkkorakentaja alkaa suunnittelemaan kattoa päänsä päälle. Rakennettiin Lammin kanssa kilpaa ja meillä oli Jämerä. Perustukset oli samaan aikaan valmiina lokakuussa ja kaksikerroksiset mörskät molemmilla... Neliöissä 10m2 ero. Meillä oltiin kivilankkujen alla suojassa jo silloin kun lammilaiset aloitti toista kerrosta byggaamaan. Me pistettiin alkukeväästä rapaten ja asuttiin torpassa kun naapurissa naputeltiin vasta kattoa päälle... Oli talvi yllättänyt... Samoin valuharkkorakenteen vaatima työmäärä ja kustannuksetkin kait. Ulkoasustahan meitä ei erota, sillä arkkitehikin oli sama. Suurin ero oli varmaankin se, että me asutaan tässä vieläkin kun naapuri joutui myymään talousvaikeuksien vuoksi.

Vain yksi tarina kirjoitti:

Kyllä se vaan niin on, että kevytbetonirakenteella päästään pinnoitushommiin kun valuharkkorakentaja alkaa suunnittelemaan kattoa päänsä päälle. Rakennettiin Lammin kanssa kilpaa ja meillä oli Jämerä. Perustukset oli samaan aikaan valmiina lokakuussa ja kaksikerroksiset mörskät molemmilla... Neliöissä 10m2 ero. Meillä oltiin kivilankkujen alla suojassa jo silloin kun lammilaiset aloitti toista kerrosta byggaamaan. Me pistettiin alkukeväästä rapaten ja asuttiin torpassa kun naapurissa naputeltiin vasta kattoa päälle... Oli talvi yllättänyt... Samoin valuharkkorakenteen vaatima työmäärä ja kustannuksetkin kait. Ulkoasustahan meitä ei erota, sillä arkkitehikin oli sama. Suurin ero oli varmaankin se, että me asutaan tässä vieläkin kun naapuri joutui myymään talousvaikeuksien vuoksi.

Lue lisää

Meillä kavi taas toisinpäin, itse jos tekee rakentaa n kertaa nopeammin kuin ammtilaiset. Lammmitalo syntyi vesikatooon 5 viikossa, sipotaloa muuraattiin ja roiloitettiin kaksi kertaa kauemmin.

Kustannukset ja rakentamisen laatu myöskin parempaa kuin yhdessäkään höttötalossa.

Vain yksi tarina kirjoitti:

Kyllä se vaan niin on, että kevytbetonirakenteella päästään pinnoitushommiin kun valuharkkorakentaja alkaa suunnittelemaan kattoa päänsä päälle. Rakennettiin Lammin kanssa kilpaa ja meillä oli Jämerä. Perustukset oli samaan aikaan valmiina lokakuussa ja kaksikerroksiset mörskät molemmilla... Neliöissä 10m2 ero. Meillä oltiin kivilankkujen alla suojassa jo silloin kun lammilaiset aloitti toista kerrosta byggaamaan. Me pistettiin alkukeväästä rapaten ja asuttiin torpassa kun naapurissa naputeltiin vasta kattoa päälle... Oli talvi yllättänyt... Samoin valuharkkorakenteen vaatima työmäärä ja kustannuksetkin kait. Ulkoasustahan meitä ei erota, sillä arkkitehikin oli sama. Suurin ero oli varmaankin se, että me asutaan tässä vieläkin kun naapuri joutui myymään talousvaikeuksien vuoksi.

Lue lisää

Ei riitä sipoprojektin jälkeen malttia odottaa netin viiveitä.

f333333 kirjoitti:

Meillä kavi taas toisinpäin, itse jos tekee rakentaa n kertaa nopeammin kuin ammtilaiset. Lammmitalo syntyi vesikatooon 5 viikossa, sipotaloa muuraattiin ja roiloitettiin kaksi kertaa kauemmin.

Kustannukset ja rakentamisen laatu myöskin parempaa kuin yhdessäkään höttötalossa.

Lue lisää

varmaan rakensitte kaksi samanlaista taloa?

jukilo kirjoitti:

varmaan rakensitte kaksi samanlaista taloa?

ihan sama vaikka itse rakentaisi 5 taloa, raksa-ammatilaiset ovat rapakunnossa vuosikymmenten rankan työn jälkeen.

45ywger kirjoitti:

Ei riitä sipoprojektin jälkeen malttia odottaa netin viiveitä.

Joo ei. Kyllä se sipolla vaan niin nopeasti rakentuu

f333333 kirjoitti:

Meillä kavi taas toisinpäin, itse jos tekee rakentaa n kertaa nopeammin kuin ammtilaiset. Lammmitalo syntyi vesikatooon 5 viikossa, sipotaloa muuraattiin ja roiloitettiin kaksi kertaa kauemmin.

Kustannukset ja rakentamisen laatu myöskin parempaa kuin yhdessäkään höttötalossa.

Lue lisää

Tais unohtua valut sit välistä... Varo ettei seinäs kaadu

Varovaro kirjoitti:

Tais unohtua valut sit välistä... Varo ettei seinäs kaadu

Varo itse, ettei lusikka vahingossa uppoa höttöharkoon tai että joku potkii ohutsaumatun seinäsi paskaksi.

Aino plussa talossasi on, että vedenpaisumuksen tullessa se saattaa kellua.

Rapidia sipoo kirjoitti:

Joo ei. Kyllä se sipolla vaan niin nopeasti rakentuu

Ei rakennu ei, muuraus ja roilotus ja paklaus vie aikaa.

fff4444 kirjoitti:

Varo itse, ettei lusikka vahingossa uppoa höttöharkoon tai että joku potkii ohutsaumatun seinäsi paskaksi.

Aino plussa talossasi on, että vedenpaisumuksen tullessa se saattaa kellua.

Lue lisää

osui ja upposi :D hah haa...

73467367 kirjoitti:

Ei rakennu ei, muuraus ja roilotus ja paklaus vie aikaa.

ai niin sähän oot tehnyt tuotakin sipo taloon :D hurrrrrja "mies" :)

juhyt kirjoitti:

osui ja upposi :D hah haa...

Taitaa olla valuharkkomiehillä vitsit vähissä kun noita vanhoja kulutellaan... Vaan on ne hauskoja juttuja silti, eikä mielenköyhyydessä mitään pahaa ole. Saahan sitä hullu olla

...vaan ei tyhmä kirjoitti:

Taitaa olla valuharkkomiehillä vitsit vähissä kun noita vanhoja kulutellaan... Vaan on ne hauskoja juttuja silti, eikä mielenköyhyydessä mitään pahaa ole. Saahan sitä hullu olla

Lue lisää

uusia juttuja siposta kaipaat, no: Hiekkalinnosta ne lapsetkin tykkää.

normivaluharkkoseinien oletettu käyttöikä on 50 vuotta... kevytbetoniharkkotalojen 100 v... löydät varmaan faktat itsekin ;D

wertygfds kirjoitti:

normivaluharkkoseinien oletettu käyttöikä on 50 vuotta... kevytbetoniharkkotalojen 100 v... löydät varmaan faktat itsekin ;D

Vain tyhmä laittaa raudoituksen niin pintaan, että käyttöikä jää 50 vuoteen.
Ei tarvitse muuta kuin sanoa alussa suunnittelijalle, että laskennalliseksi käyttöiäksi laitetaan sitten 100 vuotta, niin muutamaa pikkujuttua muuttamalla se tulee.

100v kirjoitti:

Vain tyhmä laittaa raudoituksen niin pintaan, että käyttöikä jää 50 vuoteen.
Ei tarvitse muuta kuin sanoa alussa suunnittelijalle, että laskennalliseksi käyttöiäksi laitetaan sitten 100 vuotta, niin muutamaa pikkujuttua muuttamalla se tulee.

Lue lisää

Muuttamalla pääsee helposti eroon valuharkkotalosta. Ei tartte odottaa sitä 50 vuotta

100v kirjoitti:

Vain tyhmä laittaa raudoituksen niin pintaan, että käyttöikä jää 50 vuoteen.
Ei tarvitse muuta kuin sanoa alussa suunnittelijalle, että laskennalliseksi käyttöiäksi laitetaan sitten 100 vuotta, niin muutamaa pikkujuttua muuttamalla se tulee.

Lue lisää

tosin valuharkolla on aika vaikea itse määrätä raudan paikkaa... :D pystyraudan päältä tiputtamalla ja kurat päälle viskaamalla rautahan uiskentelee aivan muottiharkon ulkopintaan... ja vaakateräkselle on oma kolonsa jota et paljon siirtele :D... hah...

anturathan täytyykin jo nykyisin mitoittaa 100 vuoteen. Samoin kaikki piiloon jäävät betoniosat

frgthyjk kirjoitti:

tosin valuharkolla on aika vaikea itse määrätä raudan paikkaa... :D pystyraudan päältä tiputtamalla ja kurat päälle viskaamalla rautahan uiskentelee aivan muottiharkon ulkopintaan... ja vaakateräkselle on oma kolonsa jota et paljon siirtele :D... hah...

anturathan täytyykin jo nykyisin mitoittaa 100 vuoteen. Samoin kaikki piiloon jäävät betoniosat

Lue lisää

Vaakateräs tulee varisin keskelle betonia, ei tarvinne siirrellä.

Voisin kuvitella, että pystyteräksen voi ankkuroida vaakateräkseen joko rautalangalla, tai ihan lomittamalla kolmen vaakateräksen kanssa. Tulee sekin sitten keskelle.

Mutta jos nyt aikuisten oikeasti ajatellaan, niin eipä mikään teräs tuollaisessa rakenteessa kovin lähellä ulkopintaa ole, ja kun ne vielä pinnoitetaan, niin eiköhän joku sata vuotta ole minimi, minkä tuo kestää, jos ei vettä päästä jäätymään mihinkään rakoihin...

The_Rat kirjoitti:

Vaakateräs tulee varisin keskelle betonia, ei tarvinne siirrellä.

Voisin kuvitella, että pystyteräksen voi ankkuroida vaakateräkseen joko rautalangalla, tai ihan lomittamalla kolmen vaakateräksen kanssa. Tulee sekin sitten keskelle.

Mutta jos nyt aikuisten oikeasti ajatellaan, niin eipä mikään teräs tuollaisessa rakenteessa kovin lähellä ulkopintaa ole, ja kun ne vielä pinnoitetaan, niin eiköhän joku sata vuotta ole minimi, minkä tuo kestää, jos ei vettä päästä jäätymään mihinkään rakoihin...

Lue lisää

eikös se ole aika vaikea sitoa niitä pystyteräksiä, kun ladonnan jälkeen ne tiputetaaan alas? ja maanpaine seinissä ne pitäisi nimenomaan saada mahdollisimaan lähelle pintoja, kuitenkaan aivanmuotin kuoreen kiinni :D...

ja tuosta mutukestämisestä on myös oikea dokumentti, nimeltään LifePlan........

tgyhjo kirjoitti:

eikös se ole aika vaikea sitoa niitä pystyteräksiä, kun ladonnan jälkeen ne tiputetaaan alas? ja maanpaine seinissä ne pitäisi nimenomaan saada mahdollisimaan lähelle pintoja, kuitenkaan aivanmuotin kuoreen kiinni :D...

ja tuosta mutukestämisestä on myös oikea dokumentti, nimeltään LifePlan........

Lue lisää

Toiseksi alin vaakateräs sen verran ulommaksi, että pystyteräksen voi pujottaa sen sisäpuolelle ja muiden vaakaterästen ulkopuolelle. (Toki tuo sisä/ulkopuoli voi olla toisessa raudoituksessa päinvastoin, mutta idean kai tuosta tajuaa.)
Sitten ylhäältä sidotaan kiinni.
Ei Ø10 mm pystyteräs siinä välissä valupaineesta taivu. Tuskin Ø8 mm myöskään.

Ø10 kirjoitti:

Toiseksi alin vaakateräs sen verran ulommaksi, että pystyteräksen voi pujottaa sen sisäpuolelle ja muiden vaakaterästen ulkopuolelle. (Toki tuo sisä/ulkopuoli voi olla toisessa raudoituksessa päinvastoin, mutta idean kai tuosta tajuaa.)
Sitten ylhäältä sidotaan kiinni.
Ei Ø10 mm pystyteräs siinä välissä valupaineesta taivu. Tuskin Ø8 mm myöskään.

Lue lisää

Kuulostaapa riskialttiilta toivomus. Mitäs teette..? Laituria?

frgthyjk kirjoitti:

tosin valuharkolla on aika vaikea itse määrätä raudan paikkaa... :D pystyraudan päältä tiputtamalla ja kurat päälle viskaamalla rautahan uiskentelee aivan muottiharkon ulkopintaan... ja vaakateräkselle on oma kolonsa jota et paljon siirtele :D... hah...

anturathan täytyykin jo nykyisin mitoittaa 100 vuoteen. Samoin kaikki piiloon jäävät betoniosat

Lue lisää

"kurat päälle viskaamalla rautahan uiskentelee aivan muottiharkon ulkopintaan"

Lammiharkoissa tuossa kohtta harkon paksuus on noin 2cm. Ulkoiseinän kyseessä ollessa päälle tulee vielä noin 5mm rappaus ja betonimaalikerros.

kevytbetoniharkko menee aivan hötöksi kastuessaan, betoni ei. Joten varo potkimasta jalkapalloa siihen siposeinään;-)

Muuta pois kirjoitti:

Muuttamalla pääsee helposti eroon valuharkkotalosta. Ei tartte odottaa sitä 50 vuotta

Heti pääsee potkimaan ohutmuuraatuja seiniä, siten höttötaloista pääsee eroon.