Joko he eivät sitä ymmärrä tai tahallaan vääristelevät aina kun vääristelystä on etua. Joskus täällä kinattiin siitä miksi ei kehity uusia lentäjiä, kuten liito-oravasta. Evokit selittivät ääni innosta väristen, että "no kun ei sille olisi ekolokeroo ja petolinnut söisi ne heti". Voi rähmä sentään, paljonko Pohjolan luonnossa, isojen puiden välissä, on kautta aikain lennellyt isoja petolintuja? Aika vähän, niin vähän, että kyllä siellä orava voisi pikkuhiljaa lentokykyään parantaa ja opetella kurvailua.
Mutta evokkihömpässä unohtuu se heidän oma hokemansa, että valaat, hylkeet, pingviinit, mursut yms. muut, iso joukko eläimiä, on heidän oman oppinsa mukaan muuttanut maalta mereen. Merien eläimistö on aika runsas Pohjolan luontoon verrattuna eli miten siellä sitten on ollut vapaita ekolokeroita lukematon määrä maaeläimille. Miksi niitä kömpelöitä maaltamuuttajia ei ole syöty, ei meristä varmaan olisi petojakaan puuttunut?
Tämä osoittaa miten evojen leirissä osa ei ymmärrä käsitteestä ekolokero hökkösen pöläystä, toistelee vaan tuota sanaa toisten perässä, ja osaa käyttää sitä propagandistisesti tahallaan ja tietoisesti väärin.
Evokit eivät ymmärrä ekolokeroa
27
247
Vastaukset
Hups hups, tämän möttösiinin myötä käykin ilmi, että tämän arvon kretunikki ei itse näytä ymmärtävän ekolokeron käsitettä.
No, tästä voit opetella: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_lokero
Liito-oravalla on jo oma ekologinen lokeronsa. Liitelystä ei ole vielä lentämiseksi - katsopa lepakon raajojen ja lentopintojen rakennetta ja vertaapa sitä liito-oravan lentopoimuun.
Mitä tulee merinisäkkäisiin, alkujaanhan tuo merinisäkkäiden esivanhempi on elänyt veden ja maan rajapinnassa. Ja kyllähän pedot (tässä tapauksessa hait) syövät edelleenkin merinisäkkäitä, kun kohdalle osuu.- saunaklapi
,,,,,Liito-oravalla on jo oma ekologinen lokeronsa.,,,,
Väitätkö todella, että jos toinen liito-orava kykenee liitämään vaikkapa vain 20 % pitemmälle kuin kaverinsa niin etteikö sille olisi siitä etua. Ja jos joku kykenisi peräti kurvailemaan melkoisen jouheasti puiden välissä niin olisiko se sille haitta?
Teillä evokeilla on se tapa, että teillä ajatus jää aina puolitiehen mutta erilaisia bulkkihokemia kyllä löytyy, tosin ilman päätä ja häntää. - Epäjumalienkieltäjä
saunaklapi kirjoitti:
,,,,,Liito-oravalla on jo oma ekologinen lokeronsa.,,,,
Väitätkö todella, että jos toinen liito-orava kykenee liitämään vaikkapa vain 20 % pitemmälle kuin kaverinsa niin etteikö sille olisi siitä etua. Ja jos joku kykenisi peräti kurvailemaan melkoisen jouheasti puiden välissä niin olisiko se sille haitta?
Teillä evokeilla on se tapa, että teillä ajatus jää aina puolitiehen mutta erilaisia bulkkihokemia kyllä löytyy, tosin ilman päätä ja häntää."Väitätkö todella, että jos toinen liito-orava kykenee liitämään vaikkapa vain 20 % pitemmälle kuin kaverinsa niin etteikö sille olisi siitä etua."
Sehän riippuu ihan olosuhteista. Jos yöeläin liikkuu vanhoissa metsissä (jotka ovat liito-oravan elinympäristö) ja jo nykyisellä liitokyvyllä lähes kaikki yleensä yöllä nähtävissä olevat toiset puut ovat metsässä oravan liitokyvyn ulottuvissa, niin miten suuri etu vähän pitemmälle liitäminen olisi? Tuo 20% tuntuu kertamuutoksena muuten todella suurelta.
Liito-orava pystyy ohjaamaan liitoaan ja tekemään loivia kaarroksia. Puut eivät vaihtele paikkaa, joten liidon ohjailukyky riittää siihen tarpeeseen mikä eläimellä on.
Liitämisen hyöty liito-oravalle koituu energian säästöstä, kun sen ei tarvitse kavuta alas ja ylös puita pitkin siirtyessään metsässä ja toisaalta riskien välttämisestä, kun sen ei tarvitse liikkua maassa, jossa liikku enemmän petoelääimiä kuin puissa (ketut, supikoirat, kärpät, ...)
- Epäjumalienkieltäjä
Mitä hyötyä liito-oravalle olisi siitä, että se alkaisi aktiivisesti lentämään? Lentäminen kuluttaa paljon energiaa eikä liito-orava tarvitse lentotaitoa saadakseen kiinni lehtiä, silmuja ja siemeniä, joita se käyttää ravinnokseen.
- saunaklapi
,,,,Mitä hyötyä liito-oravalle olisi siitä, että se alkaisi aktiivisesti lentämään? Lentäminen kuluttaa paljon energiaa eikä liito-orava tarvitse lentotaitoa saadakseen kiinni lehtiä, silmuja ja siemeniä, joita se käyttää ravinnokseen. ,,,,
Haha, heitetäänpä tuo sama kysymys ihan tuollaisenaan koskien lintujen väitettyjä esivanhempia. Todistit juuri, että evoluutio ei olisi voinutkaan evokkien väitteistä huolimatta tuottaa lintuja. - Epäjumalienkieltäjä
saunaklapi kirjoitti:
,,,,Mitä hyötyä liito-oravalle olisi siitä, että se alkaisi aktiivisesti lentämään? Lentäminen kuluttaa paljon energiaa eikä liito-orava tarvitse lentotaitoa saadakseen kiinni lehtiä, silmuja ja siemeniä, joita se käyttää ravinnokseen. ,,,,
Haha, heitetäänpä tuo sama kysymys ihan tuollaisenaan koskien lintujen väitettyjä esivanhempia. Todistit juuri, että evoluutio ei olisi voinutkaan evokkien väitteistä huolimatta tuottaa lintuja."Haha, heitetäänpä tuo sama kysymys ihan tuollaisenaan koskien lintujen väitettyjä esivanhempia."
Lintujen esi-isät eivät olleet kasvissyöjiä. Kuten ei lepakoidenkaan esi-isä. Silmujen ja siementen pyydystämisessä ei ole hyötyä samoista ominaisuuksista kuin esimerkiksi hyönteisten. - Möttöskä 1
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
"Haha, heitetäänpä tuo sama kysymys ihan tuollaisenaan koskien lintujen väitettyjä esivanhempia."
Lintujen esi-isät eivät olleet kasvissyöjiä. Kuten ei lepakoidenkaan esi-isä. Silmujen ja siementen pyydystämisessä ei ole hyötyä samoista ominaisuuksista kuin esimerkiksi hyönteisten.Silmujen ja siementen pyydystämisessä ei ole hyötyä samoista ominaisuuksista kuin esimerkiksi hyönteisten.
Miksi sitten siemeniä, jopa maasta, syövät linnut laisinkaan lentävät? Todistit nyt sitten sen, että lentokyvyttöminä ne pärjäisivät paremmin kun ei olisi turha lentokyky kuluttamassa energiaa. Eivät taida perustelusi kestää kriittistä analyysiä. Jos siemenien syöjälintujen kannattaa lentää niin miksi ei liito-oravalle aivan samoin perustein olisi hyötyä paremmasta liitokyvystä.
Käsittääkseni uusia lentäjiä voi nykyisistä lajeista kehittyä vain, jos jollakn eläinpopulaatiolla on painetta sopeutua sellaiseen, populaatiossa tapahtuu riittävästi geneettistä muuntelua lentämisen mahdollistamiseksi, ja tarjolla on sopivaa (valintapainetta ylläpitävää) ekolokeroa riittävän pitkään (ehkä miljoonien sukupolvien ajan).
Nisäkkäiden paluu meriin on hieno osoitus elämän sopeutumiskyvystä. Sekin on tietenkin vaatinut sopivan ekolokeron, painetta ja aikaa. Ja näyttää todisteiden valossa onnistuneen. [Jos väität, ettei sitä ole tapahtunut, ja hauat koettaa asian perustella, niin lienee massiivinen mutta turha käsienheiluttelu-urakka edessä.]
No niin. Pidän evoluutiota todellisena prosessina. Mikä ekolokeroajattelussani on pielessä ja millä perusteella?- saunaklapi
,,,,,Mikä ekolokeroajattelussani on pielessä ja millä perusteella? ,,,
Se että siinä ei ole logiikkaa vaan se perustuu uskoon tässä järjestyksessä: evoluutio on tämän ja tuon tehnyt mistä seuraa, että on ollut olemassa ekolokero. Tuollaisella logiikattomuudellahan voisi maailmassa todistaa mitä tahansa.
Uskosi on samaa kuin lakitermi taannehtiva lainsäädäntö. Lähdet siitä että kun evoluutiouskosi on oikein niin silloin ilman muuta, ihan sillä perusteella, kaikkien sen uskosi perusteidenkin on pakko olla oikein. saunaklapi kirjoitti:
,,,,,Mikä ekolokeroajattelussani on pielessä ja millä perusteella? ,,,
Se että siinä ei ole logiikkaa vaan se perustuu uskoon tässä järjestyksessä: evoluutio on tämän ja tuon tehnyt mistä seuraa, että on ollut olemassa ekolokero. Tuollaisella logiikattomuudellahan voisi maailmassa todistaa mitä tahansa.
Uskosi on samaa kuin lakitermi taannehtiva lainsäädäntö. Lähdet siitä että kun evoluutiouskosi on oikein niin silloin ilman muuta, ihan sillä perusteella, kaikkien sen uskosi perusteidenkin on pakko olla oikein.Kuvitelmistasi poiketen ajatteluni perusta erilaisten ekolokerojen olemassaololle on seuraava: Planeettamme biosfääri tarjoaa erilaisia elinoloja erilaisille eliöpopulaatioille. Myös keskinäisessä vuorovaikutuksessa elävät eliöpopulaatiot muokkaavat yhteisiä elinolojaan.
saunaklapi kirjoitti:
,,,,,Mikä ekolokeroajattelussani on pielessä ja millä perusteella? ,,,
Se että siinä ei ole logiikkaa vaan se perustuu uskoon tässä järjestyksessä: evoluutio on tämän ja tuon tehnyt mistä seuraa, että on ollut olemassa ekolokero. Tuollaisella logiikattomuudellahan voisi maailmassa todistaa mitä tahansa.
Uskosi on samaa kuin lakitermi taannehtiva lainsäädäntö. Lähdet siitä että kun evoluutiouskosi on oikein niin silloin ilman muuta, ihan sillä perusteella, kaikkien sen uskosi perusteidenkin on pakko olla oikein."Uskosi on samaa kuin lakitermi taannehtiva lainsäädäntö."
No ei ole. Lähempänä se on teidän kretardien ajattelua, että jälkikäteen sorvaatte tulokset "sopimaan" uskoonne.
Me "evokit" olemme ennemminkin laillisuusperiaatteen puolella. Nulla poena sine lege, nullum crimen sine lege poenali (ei rikosta ilman lainkohtaa), mikä kieltää jälkikäteen sorvailun. Me perustamme päätelmämme objektiivisiin havantoihin ja logiikkaan, emme yliluonnollisuuksiin.solon1 kirjoitti:
"Uskosi on samaa kuin lakitermi taannehtiva lainsäädäntö."
No ei ole. Lähempänä se on teidän kretardien ajattelua, että jälkikäteen sorvaatte tulokset "sopimaan" uskoonne.
Me "evokit" olemme ennemminkin laillisuusperiaatteen puolella. Nulla poena sine lege, nullum crimen sine lege poenali (ei rikosta ilman lainkohtaa), mikä kieltää jälkikäteen sorvailun. Me perustamme päätelmämme objektiivisiin havantoihin ja logiikkaan, emme yliluonnollisuuksiin.typo. (ei rikosta, eikä rangaistusta ilman lainkohtaa)
- ei evohömppää
saunaklapi kirjoitti:
,,,,,Mikä ekolokeroajattelussani on pielessä ja millä perusteella? ,,,
Se että siinä ei ole logiikkaa vaan se perustuu uskoon tässä järjestyksessä: evoluutio on tämän ja tuon tehnyt mistä seuraa, että on ollut olemassa ekolokero. Tuollaisella logiikattomuudellahan voisi maailmassa todistaa mitä tahansa.
Uskosi on samaa kuin lakitermi taannehtiva lainsäädäntö. Lähdet siitä että kun evoluutiouskosi on oikein niin silloin ilman muuta, ihan sillä perusteella, kaikkien sen uskosi perusteidenkin on pakko olla oikein.,,,, Lähdet siitä että kun evoluutiouskosi on oikein niin silloin ilman muuta, ihan sillä perusteella, kaikkien sen uskosi perusteidenkin on pakko olla oikein. ,,,,,
Noinhan se tunnetusti menee. Ensin on tehty ikäänkuin hallinnollisena päätös, että "me uskomme evoluutioon ja alamme saarnata sitä". Siitä seuraa luonnollisena se johtopäätös, että samoin voidaan hallinnollisena päätöksenä päättää sen kummemmin perustelematata, että kaikkien sen perustelujenkin täytyy olla oikein. Helppoa kun vain ensin oivaltaa niksin. ei evohömppää kirjoitti:
,,,, Lähdet siitä että kun evoluutiouskosi on oikein niin silloin ilman muuta, ihan sillä perusteella, kaikkien sen uskosi perusteidenkin on pakko olla oikein. ,,,,,
Noinhan se tunnetusti menee. Ensin on tehty ikäänkuin hallinnollisena päätös, että "me uskomme evoluutioon ja alamme saarnata sitä". Siitä seuraa luonnollisena se johtopäätös, että samoin voidaan hallinnollisena päätöksenä päättää sen kummemmin perustelematata, että kaikkien sen perustelujenkin täytyy olla oikein. Helppoa kun vain ensin oivaltaa niksin."Noinhan se tunnetusti menee. Ensin on tehty ikäänkuin hallinnollisena päätös, että "me uskomme evoluutioon ja alamme saarnata sitä"."
Kyse ei tietenkään ole mistään "hallinnollisesta päätöksestä, vaan suorista havainnoista luonnosta, jotka ovat johtaneet tuohon johtopäätökseen..
"Siitä seuraa luonnollisena se johtopäätös, että samoin voidaan hallinnollisena päätöksenä päättää sen kummemmin perustelematata, että kaikkien sen perustelujenkin täytyy olla oikein."
Ehei. Kukaan ei luule näin, vaan perustelut pitää toki olla myös havaittavissa luonnosta: esim. Darwinin perusteet evoluutiolle keskittyivät luonnonvalintaan, nyt tiedämme, että esim. lajiutumiseen on useinkin aivan muita syitä, satunnaisia ympäristöstä johtuvia isolaatioita ym.
"Helppoa kun vain ensin oivaltaa niksin."
Te kreationistithan olette tuota jo yrittäneet, mutta tieteen tulokset ovat kumonneet kreationisminne juuri siksi, että siltä puuttuvat perusteet.
- joskus uskoin
On tunnettu juttu miten evokin puhuessa tarinaa tulee mutta vastuu on kuulijalla. Ei evokin mielestä hölmö ole se joka valehtelee vaan se joka uskoo.
No mistä tietää vaikka liito-oravasta kehittyiskin joskus uusi lentävä laji.
Ja ekolokero on lähinnä abstrakti käsite.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_lokero
"Koska kaikkia moninaisia ympäristötekijöitä on vaikea määrittää, on ekologisen lokeron täydellinen määrittäminen käytännössä hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta."- tieteenharrastaja
"Ja ekolokero on lähinnä abstrakti käsite."
Hyvä, että muistutit tuosta.
Liito-oravahan on jó aika harvinainen ja ainakin Suomessa häviämässä lokerokilvan tavalliselle oravalle. Olen miettinyt, mikä on liitämisen etu tässä kisassa ja huomannut vain yhden eli näätää (tai muuta oravan taidolla kiipeävää petoa) karkuun pääsyn. Koska ihminen on huolehtinut tuon edun poistamisesta, en oikein usko lento-(tai edes liito-)oravan selviämiseen luonnonvalinnassa - Kokemus-K
"Ja ekolokero on lähinnä abstrakti käsite."
Nimenomaan. Ja yleinen väärinkäsitys näyttää ainakin Kretujen taholta olevan että evoluutioteoria jotenkin väittäisi että evoluutio automaattisesti täyttäisi jokaisen vapaan ekolokeron maailmassa. Näinhän ei toki ole. Ei evoluutio ole mikään älykäs toimija joka äkkää että "ahaa, tuolla on nyt vapaa lokero, täytänpä sen heti sopivalla uudella lajilla". Ei tosiaankaan. Evoluutio tuottaa uusia mahdollisuuksia täysin vailla ilman älyä pelkän sattuman kautta. Jos sitten satuu syntymään sopivasti johonkin "lokeroon" sopiva eli elinkelpoinen ja kilpailukykyinen laji, se jää elämään omana populaationaan. Mutta muuten tuo mahdollisuus jää käyttämättä.
Ekolokinen lokero on siis enemmänkin selitys jo olemassa olevan lajin selviämiselle, ei joku vapaa tila johon evoluutio automaattisesti tuottaisi täytettä. - Epäjumalienkieltäjä
tieteenharrastaja kirjoitti:
"Ja ekolokero on lähinnä abstrakti käsite."
Hyvä, että muistutit tuosta.
Liito-oravahan on jó aika harvinainen ja ainakin Suomessa häviämässä lokerokilvan tavalliselle oravalle. Olen miettinyt, mikä on liitämisen etu tässä kisassa ja huomannut vain yhden eli näätää (tai muuta oravan taidolla kiipeävää petoa) karkuun pääsyn. Koska ihminen on huolehtinut tuon edun poistamisesta, en oikein usko lento-(tai edes liito-)oravan selviämiseen luonnonvalinnassa"Olen miettinyt, mikä on liitämisen etu tässä kisassa ja huomannut vain yhden eli näätää (tai muuta oravan taidolla kiipeävää petoa) karkuun pääsyn."
Liitämisen etu on energiansäästö. Liito-orava on sopeutunut vanhoihin metsiin, jossa puut ovat korkeita ja niinpä Liito-oravan ruoka on myös korkealla. Liitämällä orava pääsee puusta seuraavaan mielenkiintoiseen ravinnonlähteeseen yhdellä liidolla, jolloin loikkiminen ja ylös/alas kapuaminen jäävät pois.
Lentämisen kannalta liito-oravan "konsepti" on ongelmallinen, koska se on kasvissyöjä. Ravinnon sijainti on siksi aika ennustettavaa ja toisaalta ravinto ei ole kovin kaloripitoista. Lehtien ja silmujen perässä ei oikein kannata lennellä ja kun eläin elää puussa, joka on useimpien petojen ulottamattomissa, niin pakenemiskykykään ei juuri kasva, jos siirtyy liidosta lentelyyn. - tieteenharrastaja
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
"Olen miettinyt, mikä on liitämisen etu tässä kisassa ja huomannut vain yhden eli näätää (tai muuta oravan taidolla kiipeävää petoa) karkuun pääsyn."
Liitämisen etu on energiansäästö. Liito-orava on sopeutunut vanhoihin metsiin, jossa puut ovat korkeita ja niinpä Liito-oravan ruoka on myös korkealla. Liitämällä orava pääsee puusta seuraavaan mielenkiintoiseen ravinnonlähteeseen yhdellä liidolla, jolloin loikkiminen ja ylös/alas kapuaminen jäävät pois.
Lentämisen kannalta liito-oravan "konsepti" on ongelmallinen, koska se on kasvissyöjä. Ravinnon sijainti on siksi aika ennustettavaa ja toisaalta ravinto ei ole kovin kaloripitoista. Lehtien ja silmujen perässä ei oikein kannata lennellä ja kun eläin elää puussa, joka on useimpien petojen ulottamattomissa, niin pakenemiskykykään ei juuri kasva, jos siirtyy liidosta lentelyyn.Sen kerran, kun näin liito-oravia tv-dokumentissa ne laskeutuivat liidostaan tulopuuhun melkein tyveen, koska liitosuhde (korkeusero vs etäisyys) ei selvästikään ollut kovin hyvä. Kiipeämisestä ei siis päässyt, vaikka kyllä maassa rämminnästä, mutta puunvaihto oli tosi nopea Lähipuuhun kannatti silti paremmin mennä oksia pitkin muiden oravien tapaan.
Ajatukseni takana on silti kysymys liito-oravan harvinaistumisesta, joka merkitsee sen valintaedun vähenemistä muihin saman ekolokeron käyttäjiin. Ihmistähän sen uhanalaisuudesta tietenkin syytetään, mutta mitä kautta tuo konnuus mahtaa olla tehty. - Epäjumalienkieltäjä
tieteenharrastaja kirjoitti:
Sen kerran, kun näin liito-oravia tv-dokumentissa ne laskeutuivat liidostaan tulopuuhun melkein tyveen, koska liitosuhde (korkeusero vs etäisyys) ei selvästikään ollut kovin hyvä. Kiipeämisestä ei siis päässyt, vaikka kyllä maassa rämminnästä, mutta puunvaihto oli tosi nopea Lähipuuhun kannatti silti paremmin mennä oksia pitkin muiden oravien tapaan.
Ajatukseni takana on silti kysymys liito-oravan harvinaistumisesta, joka merkitsee sen valintaedun vähenemistä muihin saman ekolokeron käyttäjiin. Ihmistähän sen uhanalaisuudesta tietenkin syytetään, mutta mitä kautta tuo konnuus mahtaa olla tehty.Liito-oravien harvinaistuminen johtuu etpäässä vanhojen metsien vähenemisestä hakkuiden takia ja metsäalueiden pirstoutumisesta.
Harvinaisuuskin on suhteellista. Suomessa on osapuilleen yhtä paljon teeriä ja liito-oravia. Vaikkapa kuikkaan verrattuna liito-oravia on 15 kertaa enemmän. - tieteenharrastaja
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
Liito-oravien harvinaistuminen johtuu etpäässä vanhojen metsien vähenemisestä hakkuiden takia ja metsäalueiden pirstoutumisesta.
Harvinaisuuskin on suhteellista. Suomessa on osapuilleen yhtä paljon teeriä ja liito-oravia. Vaikkapa kuikkaan verrattuna liito-oravia on 15 kertaa enemmän.Kiitos hyvistä lisätiedoista.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä sinusta on liitämisen antama valintaetu perusoravaan (tai muuhun relevanttiin vaihtoehtoon) verrattuna. - tieteenharrastaja
tieteenharrastaja kirjoitti:
Kiitos hyvistä lisätiedoista.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä sinusta on liitämisen antama valintaetu perusoravaan (tai muuhun relevanttiin vaihtoehtoon) verrattuna.Sorry, perun kysymyksen, johon ylempänä jo tyydyttävästi vastasit.
- Epäjumalienkieltäjä
tieteenharrastaja kirjoitti:
Kiitos hyvistä lisätiedoista.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä sinusta on liitämisen antama valintaetu perusoravaan (tai muuhun relevanttiin vaihtoehtoon) verrattuna.Sen verran voi täydentää liito-oravan ekolokerosta, että se on erikoistunut elämään vanhoissa kuusivaltaisissa sekametsissä ja saa ravintonsa pelkästään lehtipuista. Liito-oravan liitokyky on parhaimmillaan jopa100 metriä, mikä sopii (ja riittää) sekametsässä ravintoloista toiseen liitämiseen.
Liito-orava pystyy näin hyödyntämään tehokkaasti harvassa kasvavien lehtipuiden ravintovaroja kun liitämällä siirtyminen puusta toiseen ei vie juuri energiaa. Yöaktiivisuus selittyy sillä, että liitävä eläin on esimerkiksi varpushaukalle liian helppo saalis.
Liito-oravan ekolokero on tyyppiesimerkki. Sillä on erityisominaisuus (liitäminen) jonka avulla se voi hyödyntää muuten vaikeasti hyödynnettävää ravintolähdettä ja näin se pystyy välttämään kilpailua muiden lajien kanssa.
Se että kuusivaltaisissa sekametsissä on enemmän tavallisia oravia on väistämätöntä, koska orava hyödyntää valtalajia eli kuusta ja sen lisäksi monipuolisesti muuta ravintoa (marjat, sienet, linnunpoikaset ja jopa raadot). - Epäjumalienkieltäjä
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
Sen verran voi täydentää liito-oravan ekolokerosta, että se on erikoistunut elämään vanhoissa kuusivaltaisissa sekametsissä ja saa ravintonsa pelkästään lehtipuista. Liito-oravan liitokyky on parhaimmillaan jopa100 metriä, mikä sopii (ja riittää) sekametsässä ravintoloista toiseen liitämiseen.
Liito-orava pystyy näin hyödyntämään tehokkaasti harvassa kasvavien lehtipuiden ravintovaroja kun liitämällä siirtyminen puusta toiseen ei vie juuri energiaa. Yöaktiivisuus selittyy sillä, että liitävä eläin on esimerkiksi varpushaukalle liian helppo saalis.
Liito-oravan ekolokero on tyyppiesimerkki. Sillä on erityisominaisuus (liitäminen) jonka avulla se voi hyödyntää muuten vaikeasti hyödynnettävää ravintolähdettä ja näin se pystyy välttämään kilpailua muiden lajien kanssa.
Se että kuusivaltaisissa sekametsissä on enemmän tavallisia oravia on väistämätöntä, koska orava hyödyntää valtalajia eli kuusta ja sen lisäksi monipuolisesti muuta ravintoa (marjat, sienet, linnunpoikaset ja jopa raadot).Hauska typo tuo "ravintoloista". Piti olla "ravintopuusta".
No liito-oravalle kyse on aika samasta asiasta. - tieteenharrastaja
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
Sen verran voi täydentää liito-oravan ekolokerosta, että se on erikoistunut elämään vanhoissa kuusivaltaisissa sekametsissä ja saa ravintonsa pelkästään lehtipuista. Liito-oravan liitokyky on parhaimmillaan jopa100 metriä, mikä sopii (ja riittää) sekametsässä ravintoloista toiseen liitämiseen.
Liito-orava pystyy näin hyödyntämään tehokkaasti harvassa kasvavien lehtipuiden ravintovaroja kun liitämällä siirtyminen puusta toiseen ei vie juuri energiaa. Yöaktiivisuus selittyy sillä, että liitävä eläin on esimerkiksi varpushaukalle liian helppo saalis.
Liito-oravan ekolokero on tyyppiesimerkki. Sillä on erityisominaisuus (liitäminen) jonka avulla se voi hyödyntää muuten vaikeasti hyödynnettävää ravintolähdettä ja näin se pystyy välttämään kilpailua muiden lajien kanssa.
Se että kuusivaltaisissa sekametsissä on enemmän tavallisia oravia on väistämätöntä, koska orava hyödyntää valtalajia eli kuusta ja sen lisäksi monipuolisesti muuta ravintoa (marjat, sienet, linnunpoikaset ja jopa raadot).Kiitos. Kävi hyvin järkeen - typoineen kaikkineen.
- KATin haamu
Tavalllinen oravakin pystyy "liitämään" jonkin verran - hännällään. Toimii kantopintana ja vaimentaa pudotusta ja ehkä 45 asteen kulmaan pystyy.
Muistelisin.
Eläin on senverran monimutkainen ja optimoinnissa hyvinkin monta parametria ettei suoralta kädeltä voi heittää "mitä sen pitäisi tehdä jos..(oletus)..totta".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot6394754Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j503660Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.1173640- 383051
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni132622Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192414- 322311
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my172170- 302097
Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu502069