Taas irtisanomisuutisia ja

Noin se rulla Suomessa ja maailmallakin.

Firmojen tehtävä olisi kuitenkin tuottaa jotainv hyödykkeitä, joilla on käyttöarvoa. Toki voittoakin on tuotettava, mutta jos yleinen näkemys on se, että firmojen tehtävä on tuottaa voittoa, niin joku osa tuotantoketjusta tai yhteiskunnallisen työnjaon ideasta on kyllä jäänyt huomaamatta. Ei sillä, ettäkö tuo huomaamattomuus mitenkään harvinaista olisi.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talta-tuntuu-olla-koyha

Maksettavat lisäosingot suuremmat kuin säästöt jotka saadaan irtisanomisilla?

kaarne kirjoitti:

Noin se rulla Suomessa ja maailmallakin.

Firmojen tehtävä olisi kuitenkin tuottaa jotainv hyödykkeitä, joilla on käyttöarvoa. Toki voittoakin on tuotettava, mutta jos yleinen näkemys on se, että firmojen tehtävä on tuottaa voittoa, niin joku osa tuotantoketjusta tai yhteiskunnallisen työnjaon ideasta on kyllä jäänyt huomaamatta. Ei sillä, ettäkö tuo huomaamattomuus mitenkään harvinaista olisi.

Lue lisää

No niin olisi. Konditionaali oli hyvä valinta.

Vaan aina riittää hyödykkeitä tekeviä firmoja, jotka tarvitsevat investointeihin pääomaa. Joko sijoitettua tai lainattua. Ja kuinka moni sitä pelkkää hyvää hyvyyttään sijoittaisi tai lainaisi menettämisen riskin uhalla, jos siitä ei saisi tuottoa? Minkä takia työntekijät ja ammattiliitot eivät lainaa ja sijoita firmoihin, jos ne oikeasti olisivat kiinnostuneita yhteishyvästä eikä omasta edusta?

Tai onhan sitä hyvällä fiiliksellä ja tasa-arvon hengessä firmoja Suomessakin pyöritetty, kuten 90-luvun lamassa pyllähtäneet vakuutusyhtiö Kansa, rakennusliike Haka, osuusliike Elanto, työväenpankki SKOP jne. Mikähän siinä on, ettei ne pärjänneet, eikä uusia ole tilalle parissa vuosikymmenessä tullut?

Kyöstix kirjoitti:

Maksettavat lisäosingot suuremmat kuin säästöt jotka saadaan irtisanomisilla?

Omistajat ovat pistäneet firmaan rahaa, ja kun firma on tehnyt tulosta, tuottanut ylijäämää, heillä on yksinkertaisesti oikeus saada osinkoa eli korkoa sijoitukselleen. He omistavat firman, ja heidän intressissään on, että firma tuottaisi jatkossakin voittoa. Työntekijöiden intressissä ei yleensä se voitto ole, vaan oma palkka.

Työntekijät ovat saaneet palkkansa, sen mikä heille on luvattu. Ei kukaan meistäkään ole valmis jakamaan omaisuutensa tuottoa vaikkapa lähimarketin kanssa, josta ostamme tietyllä etukäteen sovitulla hinnalla itsellemme tuotteita.

Kyöstix kirjoitti:

Maksettavat lisäosingot suuremmat kuin säästöt jotka saadaan irtisanomisilla?

No tuohon en osaa ottaa kantaa kun en ole Metson talouteen tai liikkeenjohtoon perehtynyt.

Mutta oletko noin periaatteessa kanssani eri mieltä? Pitäisikö firman tarvittaessa vaikka tehdä tappiota ja lopulta mennä konkurssiin, että työpaikat säilyisivät viimeiseen asti? Tosin kuka silloin rahojaan enää mihinkään sijoittaisi ja miten silloin työpaikkojen kävisi?

c kirjoitti:

Omistajat ovat pistäneet firmaan rahaa, ja kun firma on tehnyt tulosta, tuottanut ylijäämää, heillä on yksinkertaisesti oikeus saada osinkoa eli korkoa sijoitukselleen. He omistavat firman, ja heidän intressissään on, että firma tuottaisi jatkossakin voittoa. Työntekijöiden intressissä ei yleensä se voitto ole, vaan oma palkka.

Työntekijät ovat saaneet palkkansa, sen mikä heille on luvattu. Ei kukaan meistäkään ole valmis jakamaan omaisuutensa tuottoa vaikkapa lähimarketin kanssa, josta ostamme tietyllä etukäteen sovitulla hinnalla itsellemme tuotteita.

Lue lisää

Työntekijöistä on tehty pelinappuloita, joita viskotaan pelilaudalta sivuun sen mukaan, että saadaan näytetyä parempaa tulosta neljännesvuosittain.

Ratikkakuski kirjoitti:

No niin olisi. Konditionaali oli hyvä valinta.

Vaan aina riittää hyödykkeitä tekeviä firmoja, jotka tarvitsevat investointeihin pääomaa. Joko sijoitettua tai lainattua. Ja kuinka moni sitä pelkkää hyvää hyvyyttään sijoittaisi tai lainaisi menettämisen riskin uhalla, jos siitä ei saisi tuottoa? Minkä takia työntekijät ja ammattiliitot eivät lainaa ja sijoita firmoihin, jos ne oikeasti olisivat kiinnostuneita yhteishyvästä eikä omasta edusta?

Tai onhan sitä hyvällä fiiliksellä ja tasa-arvon hengessä firmoja Suomessakin pyöritetty, kuten 90-luvun lamassa pyllähtäneet vakuutusyhtiö Kansa, rakennusliike Haka, osuusliike Elanto, työväenpankki SKOP jne. Mikähän siinä on, ettei ne pärjänneet, eikä uusia ole tilalle parissa vuosikymmenessä tullut?

Lue lisää

Kyllä kyllä. Kommentoin vain huomattavan kapeaa näkemysäsi, että firman tehtävä on tuottaa voittoa. Ymmärrän kyllä että tuotanto, työntekijän ansaintatarve, pääoman tarve, sijoittaminen ja sijoittajan tuotto-odotukset ovat kaikki sidoksissa toisiinsa. Olen iloinen siitä, että sinäkin jaat tämän näkemyksen.

Mutta mikä on taloudellisen toiminnan lähtökohta: tuotanto sinänsä, työntekijän ansaintatarve, kuluttajan käyttötarpeet vai sijoittajan osingon tarve?

kaarne kirjoitti:

Kyllä kyllä. Kommentoin vain huomattavan kapeaa näkemysäsi, että firman tehtävä on tuottaa voittoa. Ymmärrän kyllä että tuotanto, työntekijän ansaintatarve, pääoman tarve, sijoittaminen ja sijoittajan tuotto-odotukset ovat kaikki sidoksissa toisiinsa. Olen iloinen siitä, että sinäkin jaat tämän näkemyksen.

Mutta mikä on taloudellisen toiminnan lähtökohta: tuotanto sinänsä, työntekijän ansaintatarve, kuluttajan käyttötarpeet vai sijoittajan osingon tarve?

Lue lisää

Näkemykseni talouden toiminnasta epäilemättä on kapea. Ei se silti tarkoita, ettäkö minä jotenkin iloitsisin kapitalismin aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä yksityiselle ihmiselle. Jokainen meistä kuoleekin, vaikkei sitä kukaan toivoisikaan.

Minusta nuo mainitsemasi asiat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Ihminen voi valita, ryhtyykö yrittäjäksi vai myykö työpanoksensa jollekin yrittäjälle. Jos työn hinta ei jommalle kummalle ole kannattava, jää työ tekemättä. Sehän on harmillista molempien kannalta. Työtön sitten saa inhimillisyyden nimissä korvausta yrittäjän voitosta kerätyistä veroista. Osa voitosta sijoitetaan, että jatkossa tuotettaisiin lisää voittoa. Ja se ei voi loputtomiin onnistua ilman, että joku jälleen korvausta vastaan tekee sen työn.

Onko sinulla joku parempi yhtesikunnallinen malli tilalle? Mielummin tietysti sellainen, joka kaventaisi tulo- ja varallisuuseroja vaurastuttamalla köyhiä kuin köyhdyttämällä varakkaampia.

Kyöstix kirjoitti:

Työntekijöistä on tehty pelinappuloita, joita viskotaan pelilaudalta sivuun sen mukaan, että saadaan näytetyä parempaa tulosta neljännesvuosittain.

Olen vahvasti eri mieltä. Suomessa on hyvä irtisanomissuoja. Yritysten kannalta vähän liiankin hyvä, ei luoteta siihen etteikö yritys osaisi itse arvostaa hyviä työntekijöitään ja maksaa niille niin, että ne pysyvät talossa, ja kohdella heitä kaikin tavoin hyvin. Sääntelyä on liikaa, kansainvälisesti ja pelkästään Euroopankin mittakaavassa Suomen työmarkkinat ovat edelleen jäykät. Huonojen työntekijöiden suojaksi suoraan sanottuna.

Aina näistä osingoista ja pörssiyrityksistä nousee kohu, mutta ei muisteta niitä satoja ja tuhansia pienempiä yrityksiä, jotka menevät konkurssiin ja joiden omistajat maksavat velkojaan loppuelämänsä. Eipä työntekijöilläkään sen kummempaa lojaliteettia ole työnantajaansa kohtaan, kyllä työnteko loppuu jos ei palkkaa kuulu. Juuri näistä vaikeuksista otsikoitiin tällä viikolla "pienyrittäjien hätähuuto" mm. Iltalehdessä.

kaarne kirjoitti:

Kyllä kyllä. Kommentoin vain huomattavan kapeaa näkemysäsi, että firman tehtävä on tuottaa voittoa. Ymmärrän kyllä että tuotanto, työntekijän ansaintatarve, pääoman tarve, sijoittaminen ja sijoittajan tuotto-odotukset ovat kaikki sidoksissa toisiinsa. Olen iloinen siitä, että sinäkin jaat tämän näkemyksen.

Mutta mikä on taloudellisen toiminnan lähtökohta: tuotanto sinänsä, työntekijän ansaintatarve, kuluttajan käyttötarpeet vai sijoittajan osingon tarve?

Lue lisää

Sotken lusikkani soppaan kun ihmisillä aina sekoaa asioiden funktio ja omat ihanteet. Niin myös itelläni ja se turhauttaa usein rankastikin.

Yrityksen puhdas funktio on tuottaa voittoa, piste. Voitolla voidaan tehdä moninaisia asioita, mutta sen tarkoitus pääsääntöisesti on taata firman (elämän) jatkuvuus ja tuottaa omistajilleen "korkoa" sijoitetulle omaisuudelle. Näistä ensimmäinen on minkä tahansa elollisen olennon perimmäinen pyrkimys ja jälkimmäinen puhtaasti rationaalista. On totta, että voittoa voi sijoittaa myös yleiseen hyvinvointiin, mutta valitettavasti ihmisen katsantokanta harvemmin kykenee kestävästi venymään vuotta paria pidemmälle, joten se mikä näkyy omalla tilillä nyt on konkreettisempaa.

Samoin työnteon funktio, sen kuuluu tuottaa tietty kohtuullinen suorite yhdessä sovitussa ajassa, yhdessä sovitulla tavalla ja yhdessä sovittua kohtuullista korvausta vastaan. Ei mitään muuta, ei yhtään mitään muuta. Lisäksi on työehtosopimukset ja muut, jotka tuovat soppaan vielä höysteeksi sen että työsopimuksen funktio on turvata raamit tuolle "yhdessä sovitulle", molemmille osapuolille.

Itse haluaisin että asiat olisivat toisin, että firmojen johto ja omistajat ajattelisivat ensin muita arvoja ja vasta sitten omaa tiliään, mutta maailma on mitä on. Ja toisaalta toivoisin että joka ainoa duunari tekisi tasan tarkkaan vain sen mitä työsopimuksessa lukee, ei pätkääkään enempää, mutta ei myöskään vähempää, ellei neuvotella lisäkompensaatioista. Kumpikin osapuoli kaivaa omalla tahollaan (ainakin) itselleen kuoppaa, mutta sitä saa mitä tilaa, huutoon voi vastatakin eikä vain murista omassa nurkassaan.

Muuten, kannattaa muistaa että useimmat omistajat ja johtajat ovat joskus olleet itsekin haalariketjussa tavalla tai toisella. Kumma homma että se kuskus nousee väistämättä päähän, poikkeukset ovat harvassa enkä usko että meistä nytkään palstalle kirjoittelevista löytyisi yhtään enempää noita positiivisia poikkeuksia.

Ei mulla muuta, tilkka realismia, vaikken tykkääkään siitä miten Metso nyt toimii.

Ratikkakuski kirjoitti:

Näkemykseni talouden toiminnasta epäilemättä on kapea. Ei se silti tarkoita, ettäkö minä jotenkin iloitsisin kapitalismin aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä yksityiselle ihmiselle. Jokainen meistä kuoleekin, vaikkei sitä kukaan toivoisikaan.

Minusta nuo mainitsemasi asiat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Ihminen voi valita, ryhtyykö yrittäjäksi vai myykö työpanoksensa jollekin yrittäjälle. Jos työn hinta ei jommalle kummalle ole kannattava, jää työ tekemättä. Sehän on harmillista molempien kannalta. Työtön sitten saa inhimillisyyden nimissä korvausta yrittäjän voitosta kerätyistä veroista. Osa voitosta sijoitetaan, että jatkossa tuotettaisiin lisää voittoa. Ja se ei voi loputtomiin onnistua ilman, että joku jälleen korvausta vastaan tekee sen työn.

Onko sinulla joku parempi yhtesikunnallinen malli tilalle? Mielummin tietysti sellainen, joka kaventaisi tulo- ja varallisuuseroja vaurastuttamalla köyhiä kuin köyhdyttämällä varakkaampia.

Lue lisää

En yrittänyt pelastaa maailmaa. Kiinnitin vain huomion kysymykseen, mikä on yritysten tarkoitus noin ylimalkaan.

Mutta eise mikään salaisuus ole, että mun mielestä jonkinlainen sosialismi on varteenotettava vaihtoehto, kunhan ei tehdä naiivia samaistusta että sosialismi tarkoittaa samaa kuin neuvostoliittolainen proletariaatin diktatuuri.
Sosialismi, kuten kapitalismikin ovat suht laajoja haitareita ja useimmat sovellukset omaavat molempien piirteitä. Me ollaan kai lähinnä eri mieltä siitä, kumalla puolella keskikohtaa yhteiskunnan olisi parempi sijaita.

Toljake kirjoitti:

Sotken lusikkani soppaan kun ihmisillä aina sekoaa asioiden funktio ja omat ihanteet. Niin myös itelläni ja se turhauttaa usein rankastikin.

Yrityksen puhdas funktio on tuottaa voittoa, piste. Voitolla voidaan tehdä moninaisia asioita, mutta sen tarkoitus pääsääntöisesti on taata firman (elämän) jatkuvuus ja tuottaa omistajilleen "korkoa" sijoitetulle omaisuudelle. Näistä ensimmäinen on minkä tahansa elollisen olennon perimmäinen pyrkimys ja jälkimmäinen puhtaasti rationaalista. On totta, että voittoa voi sijoittaa myös yleiseen hyvinvointiin, mutta valitettavasti ihmisen katsantokanta harvemmin kykenee kestävästi venymään vuotta paria pidemmälle, joten se mikä näkyy omalla tilillä nyt on konkreettisempaa.

Samoin työnteon funktio, sen kuuluu tuottaa tietty kohtuullinen suorite yhdessä sovitussa ajassa, yhdessä sovitulla tavalla ja yhdessä sovittua kohtuullista korvausta vastaan. Ei mitään muuta, ei yhtään mitään muuta. Lisäksi on työehtosopimukset ja muut, jotka tuovat soppaan vielä höysteeksi sen että työsopimuksen funktio on turvata raamit tuolle "yhdessä sovitulle", molemmille osapuolille.

Itse haluaisin että asiat olisivat toisin, että firmojen johto ja omistajat ajattelisivat ensin muita arvoja ja vasta sitten omaa tiliään, mutta maailma on mitä on. Ja toisaalta toivoisin että joka ainoa duunari tekisi tasan tarkkaan vain sen mitä työsopimuksessa lukee, ei pätkääkään enempää, mutta ei myöskään vähempää, ellei neuvotella lisäkompensaatioista. Kumpikin osapuoli kaivaa omalla tahollaan (ainakin) itselleen kuoppaa, mutta sitä saa mitä tilaa, huutoon voi vastatakin eikä vain murista omassa nurkassaan.

Muuten, kannattaa muistaa että useimmat omistajat ja johtajat ovat joskus olleet itsekin haalariketjussa tavalla tai toisella. Kumma homma että se kuskus nousee väistämättä päähän, poikkeukset ovat harvassa enkä usko että meistä nytkään palstalle kirjoittelevista löytyisi yhtään enempää noita positiivisia poikkeuksia.

Ei mulla muuta, tilkka realismia, vaikken tykkääkään siitä miten Metso nyt toimii.

Lue lisää

No, olen eri mieltä yrityksen funktiosta. Itse näen että yrityksen perimmäinen funktio on aina tuotanto, joka vastaa johonkin tarpeeseen. Voitto voi olla vain seuraus tuon funktion toteutumisesta.

Minusta tässä menee sekaisin pörssiyhtiö ja kaiikki muut mahdolliset yritykset.

Pörssiyhtiöthän on myyty sijoittajille - ja niillä ei oikein ole muuta funktiota kuin tuottaa voittoa sijoittajille. Kaikki muut yritykset perustavat olemassaolonsa pikemmin tuotannon, kysynnän ja tarjonnan periaatteille.
Ei saa unohtaa, että yrityksen - firman - toinen ääripää on globaali konserni, jonka omistavat voiton maksimointiin keskittyvät sijoitusyhtiöt ja toinen ääripää on yhden hengen mikroyritys, jonka ainoa pääfunktio on tuottaa omistaja-yrittäjälle kohtuullinen toimeentulo saman hebkilön tuotannollisen työnkautta..

kaarne kirjoitti:

No, olen eri mieltä yrityksen funktiosta. Itse näen että yrityksen perimmäinen funktio on aina tuotanto, joka vastaa johonkin tarpeeseen. Voitto voi olla vain seuraus tuon funktion toteutumisesta.

Minusta tässä menee sekaisin pörssiyhtiö ja kaiikki muut mahdolliset yritykset.

Pörssiyhtiöthän on myyty sijoittajille - ja niillä ei oikein ole muuta funktiota kuin tuottaa voittoa sijoittajille. Kaikki muut yritykset perustavat olemassaolonsa pikemmin tuotannon, kysynnän ja tarjonnan periaatteille.
Ei saa unohtaa, että yrityksen - firman - toinen ääripää on globaali konserni, jonka omistavat voiton maksimointiin keskittyvät sijoitusyhtiöt ja toinen ääripää on yhden hengen mikroyritys, jonka ainoa pääfunktio on tuottaa omistaja-yrittäjälle kohtuullinen toimeentulo saman hebkilön tuotannollisen työnkautta..

Lue lisää

Tuotantoa voi olla ilman yritystäkin, kannattavasti tai tappiollisesti, mutta yrityksen funktio on nimenomaan tehdä sitä kannattavasti, tehokkaammin kuin muilla tavoin ja on aikalailla perusteltua pyrkiä voittoon, koska muuten tuotanto loppuu jossain vaiheessa. Minäkin voin tuottaa vaikka mitä ilman voittoa, mutta vain niin pitkään kun niitä resursseja tuotantoon on jostain muualta saatavilla. Jos resurssit loppuvat, loppuu tuotantokin. Eli on tuotettava vähintään -0, mieluummin ripaus voittoa jotta toiminnan jatkuvuus on taattu ja jotta toimintaa ehkä voitaisiin kehittää, esim- palkata lisää duunareita.

Jos halutaan tuottaa jotain, mutta voitto ei ole itsetarkoitus, on kyseessä yleensä yleishyödyllinen yhteisö. Voi olla, että funktioissa sinällään ei ole eroa, mutta laissa (lokeroinnissa) sitä on senkin edestä.

Mä en kyllä ole tuntenut ainuttakaan pienyrittäjää jonka tarkoituksena ei olisi ollut, suunnilleen tässä järjestyksessäkin: toiminnan pyörittäminen (mm. oma toimeentulo), toiminnan jatkuvuuden takaaminen (mm. velkojen maksaminen), oman vaurauden kasvattaminen (mm. osingot), yrityksenä kasvaminen (voittoa kaikkien menojen jälkeen). Enkä mä myöskään ole ollut töissä yhdessäkään firmassa, enimmät aika pieniä, jotka olis pyrkineet mihinkään muuhun kuin noihin edellä mainittuihin.

Sikäli menee pörssiyhtiöt sekaisin, että periaatteessa osakkeenomistaja joka on ostanut osakkeensa jälkimarkkinoilta, on puhdas loinen. Yhtään senttiä niistä rahoista ei ole mennyt firmalle, vaan edelliselle omistajalle ja välittäjälle. Kun sellainen "omistaja" vaatii omistajan osuutta tuotoista, on korkoperiaatteen mukaisesti tilanne ihan ok. Toisaalta jos tällainen sekundääriomistaja alkaa vaatimaan vielä lisää tuottoa ja sen kattamiseksi säästöjä muualta, on tilanne jo arveluttava.

Pienemmissä firmoissa tilanne on aivan toinen, jokainen killinki näkyy jossain kohden viivan alla, tavalla tai toisella, yleensä. Ja usein omistajat osallistuvat firman arkisempaankin toimintaan aktiivisesti, niin hyvässä kuin pahassa.

Jokaiselle duunarille on mahdollista lopettaa ruikutus ja alkaa itse yhdeksi susista, ulvoa lauman mukana. Osakkeita ja muuta skeidaa saa nykyään ostettua aika helposti, siitä vaan omaisuutta kartuttamaan ja yhtiökokouksiin vaikuttamaan, jopa oman työpaikan asioihin. Jos jokainen Metson suomalainen duunari omistaisi Metsoa vaikkapa 5000 eurolla, niin yhtiökokouksessa olisi ehkä tehty erilaisia päätöksiä...

Toljake kirjoitti:

Tuotantoa voi olla ilman yritystäkin, kannattavasti tai tappiollisesti, mutta yrityksen funktio on nimenomaan tehdä sitä kannattavasti, tehokkaammin kuin muilla tavoin ja on aikalailla perusteltua pyrkiä voittoon, koska muuten tuotanto loppuu jossain vaiheessa. Minäkin voin tuottaa vaikka mitä ilman voittoa, mutta vain niin pitkään kun niitä resursseja tuotantoon on jostain muualta saatavilla. Jos resurssit loppuvat, loppuu tuotantokin. Eli on tuotettava vähintään -0, mieluummin ripaus voittoa jotta toiminnan jatkuvuus on taattu ja jotta toimintaa ehkä voitaisiin kehittää, esim- palkata lisää duunareita.

Jos halutaan tuottaa jotain, mutta voitto ei ole itsetarkoitus, on kyseessä yleensä yleishyödyllinen yhteisö. Voi olla, että funktioissa sinällään ei ole eroa, mutta laissa (lokeroinnissa) sitä on senkin edestä.

Mä en kyllä ole tuntenut ainuttakaan pienyrittäjää jonka tarkoituksena ei olisi ollut, suunnilleen tässä järjestyksessäkin: toiminnan pyörittäminen (mm. oma toimeentulo), toiminnan jatkuvuuden takaaminen (mm. velkojen maksaminen), oman vaurauden kasvattaminen (mm. osingot), yrityksenä kasvaminen (voittoa kaikkien menojen jälkeen). Enkä mä myöskään ole ollut töissä yhdessäkään firmassa, enimmät aika pieniä, jotka olis pyrkineet mihinkään muuhun kuin noihin edellä mainittuihin.

Sikäli menee pörssiyhtiöt sekaisin, että periaatteessa osakkeenomistaja joka on ostanut osakkeensa jälkimarkkinoilta, on puhdas loinen. Yhtään senttiä niistä rahoista ei ole mennyt firmalle, vaan edelliselle omistajalle ja välittäjälle. Kun sellainen "omistaja" vaatii omistajan osuutta tuotoista, on korkoperiaatteen mukaisesti tilanne ihan ok. Toisaalta jos tällainen sekundääriomistaja alkaa vaatimaan vielä lisää tuottoa ja sen kattamiseksi säästöjä muualta, on tilanne jo arveluttava.

Pienemmissä firmoissa tilanne on aivan toinen, jokainen killinki näkyy jossain kohden viivan alla, tavalla tai toisella, yleensä. Ja usein omistajat osallistuvat firman arkisempaankin toimintaan aktiivisesti, niin hyvässä kuin pahassa.

Jokaiselle duunarille on mahdollista lopettaa ruikutus ja alkaa itse yhdeksi susista, ulvoa lauman mukana. Osakkeita ja muuta skeidaa saa nykyään ostettua aika helposti, siitä vaan omaisuutta kartuttamaan ja yhtiökokouksiin vaikuttamaan, jopa oman työpaikan asioihin. Jos jokainen Metson suomalainen duunari omistaisi Metsoa vaikkapa 5000 eurolla, niin yhtiökokouksessa olisi ehkä tehty erilaisia päätöksiä...

Lue lisää

Jäsennän sanojasi hiukan:

"suunnilleen tässä järjestyksessäkin:
1 toiminnan pyörittäminen (mm. oma toimeentulo),
2 toiminnan jatkuvuuden takaaminen (mm. velkojen maksaminen),
3 oman vaurauden kasvattaminen (mm. osingot),
4 yrityksenä kasvaminen (voittoa kaikkien menojen jälkeen)."

Ja vertaan tuota aiempiin sanoihisi:
"Yrityksen puhdas funktio on tuottaa voittoa, piste."

Jompi kumpi on lähempänä todellista tilannetta, mutta pörssiyritysten ja muiden yritysten kohdalla se ei välttämättä ole sama.

kaarne kirjoitti:

Jäsennän sanojasi hiukan:

"suunnilleen tässä järjestyksessäkin:
1 toiminnan pyörittäminen (mm. oma toimeentulo),
2 toiminnan jatkuvuuden takaaminen (mm. velkojen maksaminen),
3 oman vaurauden kasvattaminen (mm. osingot),
4 yrityksenä kasvaminen (voittoa kaikkien menojen jälkeen)."

Ja vertaan tuota aiempiin sanoihisi:
"Yrityksen puhdas funktio on tuottaa voittoa, piste."

Jompi kumpi on lähempänä todellista tilannetta, mutta pörssiyritysten ja muiden yritysten kohdalla se ei välttämättä ole sama.

Lue lisää

Tilannehan on jäsennyksen osalta se, että jos yritys keskimäärin tuottaa voittoa, on sen osien summa tyydyttävä. Eli se on onnistunut taloudellisesti ensin pyörittämään arkensa, sitten myös maksamaan pitkäkestoisia kulujaan (velkojaan) ja lopuksi saanut viivan alle jotain millä tehdä jotain joko yrityksen tai omistajan (sijoittajan) hyväksi, jopa molempien vuoksi.

Ja jos yritys alkaa keskenkaiken tuottamaan tappiota, niin ensiksi loppuvat ajatukset/haaveet osingoista ja kehittymisestä, keskitytään selviytymään eli kuittaamaan velat ja pyörittämään arki, mitkä molemmat on elinehtoja. Jos tulos edelleen heikkenee, on luovuttava jommasta kummasta tai molemmista jäljemmin mainituista, jotka molemmat johtavat yleensä myös yrityksen päättymiseen.

Kyse on vain selviytymisen loogisesta ketjusta, ei muusta. Aivan sama kuin että henkilö X (Toljake, Kaarne, anyone) koittaisi tehdä töitä. Jos palkka ei riitä, on tingittävä jostain tai saatava lisää tuloja. Koska vuorokaudessa on rajallisesti tunteja, ovat lisäyksen mahdollisuudet rajalliset, niinpä leikkaukset ovat todennäköisempiä. Leikkaat yhdestä, sitten toisesta ja lopulta et leikkauksilta kykene suoriutumaan töistäsi tai töihisi. Tappiokierre on valmis, selviytyminen kyseenalaista. Ja millään muulla ei ole väliä kuin selviytymisellä.

Maslow ei välttämättä ollut pilkulleen oikeassa, mutta pääpiirteiltään hänen ajatelmansa on täysi napakymppi. Ja koska ihminen/ihmiset muodostavat yrityksen, samat lainalaisuudet pätevät varsin pitkälti elleivät jopa täysin.

Toljake kirjoitti:

Tilannehan on jäsennyksen osalta se, että jos yritys keskimäärin tuottaa voittoa, on sen osien summa tyydyttävä. Eli se on onnistunut taloudellisesti ensin pyörittämään arkensa, sitten myös maksamaan pitkäkestoisia kulujaan (velkojaan) ja lopuksi saanut viivan alle jotain millä tehdä jotain joko yrityksen tai omistajan (sijoittajan) hyväksi, jopa molempien vuoksi.

Ja jos yritys alkaa keskenkaiken tuottamaan tappiota, niin ensiksi loppuvat ajatukset/haaveet osingoista ja kehittymisestä, keskitytään selviytymään eli kuittaamaan velat ja pyörittämään arki, mitkä molemmat on elinehtoja. Jos tulos edelleen heikkenee, on luovuttava jommasta kummasta tai molemmista jäljemmin mainituista, jotka molemmat johtavat yleensä myös yrityksen päättymiseen.

Kyse on vain selviytymisen loogisesta ketjusta, ei muusta. Aivan sama kuin että henkilö X (Toljake, Kaarne, anyone) koittaisi tehdä töitä. Jos palkka ei riitä, on tingittävä jostain tai saatava lisää tuloja. Koska vuorokaudessa on rajallisesti tunteja, ovat lisäyksen mahdollisuudet rajalliset, niinpä leikkaukset ovat todennäköisempiä. Leikkaat yhdestä, sitten toisesta ja lopulta et leikkauksilta kykene suoriutumaan töistäsi tai töihisi. Tappiokierre on valmis, selviytyminen kyseenalaista. Ja millään muulla ei ole väliä kuin selviytymisellä.

Maslow ei välttämättä ollut pilkulleen oikeassa, mutta pääpiirteiltään hänen ajatelmansa on täysi napakymppi. Ja koska ihminen/ihmiset muodostavat yrityksen, samat lainalaisuudet pätevät varsin pitkälti elleivät jopa täysin.

Lue lisää

MInähän en sanonut missään etteikö yrityksen pitäisi tuottaa voittoa, koska toki sen täytyy. Ymärrän asian oikein hyvin, koska pyöritän itsekin yritystä.
Kritisoin vain sitä, että voiton tuottaminen olisi yritystoiminnan lähtökohta ja ainoa tarkoitus. Mutta varmaan ymmärsit minut oikein. Katsomme asiaa eri näkökulmista.

Paitsi että voitoista maksetaan veroja, millä saadaan palveluita.

Lisäksi sekä työnantaja, että työntekijä maksaa eläkemaksuja, joilla maksetaan matti ja maija meikäläistenkin eläkkeet. Ja ne olisivat pienempiä ilman sijoituksia ja niille saatuja tuottoja. Ymmärtääkseni suurimpia sijoittajia, "riistokapitalismin aatelia", ovat juuri eläkeyhtiöt. Ei pienet investointirahastot varakkaine yksityissijoittajineen.

Ratikkakuski kirjoitti:

Paitsi että voitoista maksetaan veroja, millä saadaan palveluita.

Lisäksi sekä työnantaja, että työntekijä maksaa eläkemaksuja, joilla maksetaan matti ja maija meikäläistenkin eläkkeet. Ja ne olisivat pienempiä ilman sijoituksia ja niille saatuja tuottoja. Ymmärtääkseni suurimpia sijoittajia, "riistokapitalismin aatelia", ovat juuri eläkeyhtiöt. Ei pienet investointirahastot varakkaine yksityissijoittajineen.

Lue lisää

Jep, verotus pelastaa tilanteen, ja tekee pelistä kontrolloidumman. Jostain syystä vaikuttaa vain siltä, että verojen kiertäminen on myös yksi asia mihin ainakin rikastumaan pyrkivät yksityissijoittajat panostavat melkoisesti. Vrt. pääoma- ja tuloverotus, eri maiden yritysverot, veroparatiisit jne.

silverfire kirjoitti:

Jep, verotus pelastaa tilanteen, ja tekee pelistä kontrolloidumman. Jostain syystä vaikuttaa vain siltä, että verojen kiertäminen on myös yksi asia mihin ainakin rikastumaan pyrkivät yksityissijoittajat panostavat melkoisesti. Vrt. pääoma- ja tuloverotus, eri maiden yritysverot, veroparatiisit jne.

Lue lisää

Siinäpä sitä olisikin koko kansainväliselle yhteisölle yhteistä työsarkaa. Ja kaipa tuolle asialle voisi kansallinenkin lainsäätäjä jotain tehdä. Tosin minua aina talouden ja työllisyyden kannalta hirvittää, jos Suomi on mukana vähentämässä omaa ja kansalaistensa kilpailukykyä globaalissa talousmaailmassa.

Mutta osaisikohan joku sanoa, miten Suomen talous kärsisi, jos ansio- ja pääomatulot laskettaisiin henkilöverotuksessa yhteen ja verotettaisiin progressiivisesti? Tuloveroasteikko onkin sitten politikkojen heiniä. (Nythän molempia verotetaan samalla prosentilla noin 50.000€/v. tuloilla.)

Ratikkakuski kirjoitti:

Siinäpä sitä olisikin koko kansainväliselle yhteisölle yhteistä työsarkaa. Ja kaipa tuolle asialle voisi kansallinenkin lainsäätäjä jotain tehdä. Tosin minua aina talouden ja työllisyyden kannalta hirvittää, jos Suomi on mukana vähentämässä omaa ja kansalaistensa kilpailukykyä globaalissa talousmaailmassa.

Mutta osaisikohan joku sanoa, miten Suomen talous kärsisi, jos ansio- ja pääomatulot laskettaisiin henkilöverotuksessa yhteen ja verotettaisiin progressiivisesti? Tuloveroasteikko onkin sitten politikkojen heiniä. (Nythän molempia verotetaan samalla prosentilla noin 50.000€/v. tuloilla.)

Lue lisää

Tuo onkin kinkkisempi asia hienossa globaalissa maailmassa...
Nosta veroja, ne jotka kykenevät alkavat siirtämään toimintojaan muualle. Ne jotka eivät kykene joutuvat tehostamaan toimintojaan. Ei tietenkään pienillä muutoksilla, siitä syntyy vain vikinää ja uhkavaateita, mutta isommilla muutoksilla kyllä.

Sama koskee ns. verosuunnittelua ja suoranaista veronkiertoa, mitä nytkin kansallisen päätäntätahon puolella halutaan suitsia, hyvästä syystäkin. Mutta ajatellaanpa vaikka nyt Metsoa, jolla on paljon toimintaa sikinsokin maailmalla, eli mahdollisuuksia kaikenlaiseen verosuunnitteluun ja kuvitellaan että Metso harrastaa em. toimintaa reippaasti. Jos tämä tie suljetaan täysin keskusteluissa olleessa emo-tytäryhtiö verokikkailuskenaariossa, niin Metso joutuu maksamaan tuloksestaan paljon enemmän veroja. Se summa on olisi varmasti huomattava, ko. firman kohdalla luultavasti paljon suurempi kuin nyt esillä olevan lisäosingon kustannukset. Mitähän Metso seuraavaksi tekisi?

Tässä nimenomaisessa mielessä ei äkkiseltään tule mieleen muuta kuin että tietyistä asioista sovittaisiin globaalisti, esimerkiksi verohelpotusten käyttämisestä kilpailumielessä, ja pidettäisiin sopimuksista kiinni järkyttävien sanktioiden pelossa. Jotenkin en vain näe että sellaista olisi edessä ainakaan minun elinaikanani...

Itse olen tuota pääomatulojen progressiota kannattanut jo pitkään, mutta tämä äänetön kannattamiseni ei tuota tuloksia, tietenkään. Kumma homma se on kyllä, meillä olisi niin hyvä osaaminen tuon progression käytöstä eri yhteyksissä, ihme ettei päättäjät ole vielä keksineet sitä hyödynnettävän myö pääomatuloissa. Todella ihme...

Joukossa yksilön moraali heikkenee. Pankit olivat hyviä renkejä
muttta nyt huonoja isäntiä, kuten tuli ja sai maailmantalouden tulipaloon-80-luvulla Reagan sai talouden nousuun ja Saksan talousihme sodan jälkeen.
Nyt virtuaalirahan tyrkyttäminen vei kansan niin köyhiksi, etteivät enää pysty ostamaan hyödykkeitä-asuntoja kuplasta jne
kun pitää virtuaaliraha maksaa oikealla rahalla takaisin

Olisko ollut medialla osuutta asiaan :)

Kyöstix kirjoitti:

Olisko ollut medialla osuutta asiaan :)

Taas sensuroitu keskustelu tämäkin:(

Firmanne on sitten positiivinen poikkeus vallitsevaan trendiin :)

Hyvällä henkilöstöpolitiikalla yritys pääsee parempiin tuloksiin.
Se voi esim. maksaa joitain euroja, mutta se tuo ne moninkertaisesti takaisin pitkässä juoksussa.
Useasti se lähtee siitä, että työilmapiiri on ns. me-henkeä kannustava: ketään ei sorsita ja yhdessä ponnistetaan kaikkien eduksi.
Tässä sitä mitataan pienemmissä yrityksissä johtajaomistajan/-omistajien
henkistä kapasiteettiä/kykyä todelliseen henkilöstöjohtamiseen, joiltain se vaan puuttuu, mutta henkilöstöjohtamiseenkin on koulutusta saatavana.
Hajoita ja hallitse johtamistyylillä ei työhyvinvointia luoda/hyviin tuloksiin pitkässä juoksussa päästä :)