Muistisairas-ei hullu eikä humalassa

22.9.2012 4:00 Valtakunnallisen Muistiviikon yhteydessä on hyvä muistuttaa, että muistisairaalla on jokin muistia ja toimintakykyä heikentävä aivosairaus. Hänen käytöksensä voi olla tilanteesta riippuen hyvin haastavaa, jopa niin, että ammattihenkilöstön on vaikea erottaa, onko kyseessä psyykkinen sairaus vai dementoiva muistisairaus.

Muistisairaus on hyvin yksilöllinen sairaus. Sairauden alkuvaihe, sen eteneminen ja eri vaiheet ovat lähes jokaisella sairastuneella omanlaisensa. Joitain tiettyjä yhteispiirteitä voi olla, esimerkiksi Alzheimerin tautiin sairastuneilla lähimuisti heikkenee ensin ja sitten vasta tulevat rajoitukset muuhun toimintakykyyn.

Varsinkin nuoren, työikäisen muistisairauteen voi olla vaikea suhtautua oikealla tavalla. Voidaan tulkita muistisairauden käytösoireet, kuten aggressiivisuus, psyykkisestä sairaudesta johtuviksi, mikä ei suinkaan ole oikein. Turvattomuuden tunne lisää aggressiivista käytöstä, koska sairastunut ei ymmärrä, miksi hänet esimerkiksi on jouduttu sitomaan hoitotoimenpiteenä.

Muistisairaan käytösoireet voivat aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta sille, jolla ei ole tietoa muistisairauksista. Voi tulla tilanteita, ettei tiedetä, miten toimitaan oikein aiheuttamatta hämmennystä ja turvattomuutta muistisairaalle.

Etelä-Karjalassa toimii Etelä-Karjalan Muisti ry, josta saa asiantuntevaa ohjeistusta ja neuvontaa muistisairaan kohtaamiseen niin kotona kuin muuallakin. Kun haluat lisätietoa, ota rohkeasti yhteyttä: [email protected]


Nyky Vanhanen

Puheenjohtaja

Hanna Sinisalo

Kehittämispäällikkö

Etelä-Karjalan Muisti ry
7517
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

vai niin

Äänestä

jk,olet häirikkö

Äänestä

Hyvä juttu!

Äänestä

MUISTILÄÄKKEET. Oletteko panneet lähiomaisina merkille muistilääkkeistä sen, että ne eivät hidasta lainkaan muistinmenetystä, päin vastoin aiheuttavat pahaa oloa ja sekavuutta. Viikatemies tulee melko pian lääkkeiden käytön aloituksen jälkeen (muutama vuosi). Mielialaan vaikuttavat kylläkin jonkin tunnin lääkkeiden oton jälkeen.
Ovatko potilaat taas kerran koekaniineina ? Epäilen suuresti näin tapahtuvan.

Äänestä

No eihän sellaista lääkettä vielä ole joka hidastais muistinmenetystä.Nämä lääkkeethän vaikuttaa oireisiin,pitää sairaan pidemmän aikaa kasassa.
Viikatemies tulee kyllä sairauden takia eikä muistilääkkeiden,meillä ainakin ne lääkkeet lisäsi mieheni toimintakykyä,mutta nekin vaikuttaa vaan aikansa.
Mieheni alzheiemr kyllä jyllää heti jos jää muistilääkkeet ottamatta,en vois kotona edes pitää enää sit.
Meille niistä ollut apua,Ebixa huippuhyvä!

Äänestä

Samaa Ebixsaa oli viimeksi meilläkin pitkät ajat, mutta sairaan sisällä kiehui ja itsetuhoiset ajatukset alinomaa mielessä.
Ennakkoluuloja ja epäilyksiä jos jonkinmoisia.
Meillä sairas on tämän ajan jättänyt ja tilanne sitä myöten rauhoittunut.

Äänestä

Juu,meidän alzheimerkin alkaa ottaa vallan,se kuuluu siihen sairauteen,ne epäilykset ja kaikki ,nyt lisätty ebixan rinnalle muuta,se taas auttaa hetken, pari viikkoa ollut rauhallista,sairaushan aina elää ja muuttuu.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Muistiviikko kirjoitti:

22.9.2012 4:00 Valtakunnallisen Muistiviikon yhteydessä on hyvä muistuttaa, että muistisairaalla on jokin muistia ja toimintakykyä heikentävä aivosairaus. Hänen käytöksensä voi olla tilanteesta riippuen hyvin haastavaa, jopa niin, että ammattihenkilöstön on vaikea erottaa, onko kyseessä psyykkinen sairaus vai dementoiva muistisairaus.

Muistisairaus on hyvin yksilöllinen sairaus. Sairauden alkuvaihe, sen eteneminen ja eri vaiheet ovat lähes jokaisella sairastuneella omanlaisensa. Joitain tiettyjä yhteispiirteitä voi olla, esimerkiksi Alzheimerin tautiin sairastuneilla lähimuisti heikkenee ensin ja sitten vasta tulevat rajoitukset muuhun toimintakykyyn.

Varsinkin nuoren, työikäisen muistisairauteen voi olla vaikea suhtautua oikealla tavalla. Voidaan tulkita muistisairauden käytösoireet, kuten aggressiivisuus, psyykkisestä sairaudesta johtuviksi, mikä ei suinkaan ole oikein. Turvattomuuden tunne lisää aggressiivista käytöstä, koska sairastunut ei ymmärrä, miksi hänet esimerkiksi on jouduttu sitomaan hoitotoimenpiteenä.

Muistisairaan käytösoireet voivat aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta sille, jolla ei ole tietoa muistisairauksista. Voi tulla tilanteita, ettei tiedetä, miten toimitaan oikein aiheuttamatta hämmennystä ja turvattomuutta muistisairaalle.

Etelä-Karjalassa toimii Etelä-Karjalan Muisti ry, josta saa asiantuntevaa ohjeistusta ja neuvontaa muistisairaan kohtaamiseen niin kotona kuin muuallakin. Kun haluat lisätietoa, ota rohkeasti yhteyttä: [email protected]


Nyky Vanhanen

Puheenjohtaja

Hanna Sinisalo

Kehittämispäällikkö

Etelä-Karjalan Muisti ry

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu