EPS-harkkotalo, plussaa ja miinusta

Jos sisäseinien eps ahdistaa voit tehdä niinkin, että ostat betoniseinät elementteinä ja kiinnität styroksin vain ulkopintaan. Styroksia on rapattu iät ja ajat, joten voit olla turvallisin mielin. Kaivinkoneen kauhalla rapattuun styroksiseinään ei kestä täräyttää, mutta ei kestä kyllä mihinkään muuhunkaan seinään. Normi-iskut rapinki kestää hyvin.

Itse asiassa eps-harkkotalohan on betonitalo, jossa on eristeet puolin ja toisin. Ei sen ihmeellisempää. Ja yllätys-yllätys, betonia on enemmän kuin monissa "perinteisissä kivitaloissa", joiden puolesta moni vannoo.

Itse en kuitenkaan näkisi sisäseinien styroksia ongelmana, koska kipsilevyhän siihen päälle tulee. Jos käytät ek-kipsilevyä, siihen kiinnittää kyllä kaiken tavanomaisen. Ja jos haluat kiinnittää "epätavanomaista", kuten saunan lauteita, voit kyllä propata betoniin asti pitkillä ruuveilla. Ei niitä kuule niin monta mene, että homma siihen kaatuisi.

Kaikki Suomessa myytävät eps-harkot ovat sellaisia, joissa sisästyroksi on ohuempi kuin ulkostyroksi, joten ei ongelmaa.

eeppari kirjoitti:

Jos sisäseinien eps ahdistaa voit tehdä niinkin, että ostat betoniseinät elementteinä ja kiinnität styroksin vain ulkopintaan. Styroksia on rapattu iät ja ajat, joten voit olla turvallisin mielin. Kaivinkoneen kauhalla rapattuun styroksiseinään ei kestä täräyttää, mutta ei kestä kyllä mihinkään muuhunkaan seinään. Normi-iskut rapinki kestää hyvin.

Itse asiassa eps-harkkotalohan on betonitalo, jossa on eristeet puolin ja toisin. Ei sen ihmeellisempää. Ja yllätys-yllätys, betonia on enemmän kuin monissa "perinteisissä kivitaloissa", joiden puolesta moni vannoo.

Itse en kuitenkaan näkisi sisäseinien styroksia ongelmana, koska kipsilevyhän siihen päälle tulee. Jos käytät ek-kipsilevyä, siihen kiinnittää kyllä kaiken tavanomaisen. Ja jos haluat kiinnittää "epätavanomaista", kuten saunan lauteita, voit kyllä propata betoniin asti pitkillä ruuveilla. Ei niitä kuule niin monta mene, että homma siihen kaatuisi.

Kaikki Suomessa myytävät eps-harkot ovat sellaisia, joissa sisästyroksi on ohuempi kuin ulkostyroksi, joten ei ongelmaa.

Lue lisää

Eipä ole, katopas vaikka finneps:n uusin!
Juuri kun tajusivat että kiinnikkeet pitää olla muovia, niin sitten laittoivat eristeet samankokoisiksi jostain käsittämättömästä syystä.

Jookosta kirjoitti:

Eipä ole, katopas vaikka finneps:n uusin!
Juuri kun tajusivat että kiinnikkeet pitää olla muovia, niin sitten laittoivat eristeet samankokoisiksi jostain käsittämättömästä syystä.

Lue lisää

Eps välikkeillä on taloja maailmassa tehty kymmeniä vuosia, eikä ongelmia ole tullut vastaan. Eps on juuri yhtä ilma- ja höyrytiivis kuin betonikin.
Muovivälikkeellisiä harkkoja tehdään äänen eristävyyden parantamiseksi, jolloin seinärakenteesta tulee yhtenäistä betonia. Haittana on kalliimpi hinta ja huonompi eristyskyky.
Eps harkko jossa lämmöneristeet ovat yhtä paksuja, ei betonin lämpötila mene koskaan pakkaselle. Paksu eriste pitää hyvin lämmön sisällä ja betoni säilyy hyvin kapseloituna eristeen välissä. Lämpöä läpi tulee talvisaikaan u-arvolla 0.09 vielä jonkin verran. Lämpöä myös sitoutuu betoniin.
Kun lämmöneristys on yhtä paksu, ei tarvita erikseen vasenta ja oikeaa kulmaa, koko talo tulee kätevästi kahdella rakennusosalla avo- ja päätyharkolla.
Valupaineiden kesto on erinomainen, 3 metrin kertavalut on 450 mm harkolla lasten leikkiä. Muutenkin rakentaminen on helppoa kuin tikkarin ottaminen lapselta.
Eps harkoilla eps välikkeillä syntyy markkinoiden ohuin seinä hyvällä u-arvolla ja rakenne on hyvin vahva, silti kevyt kokonaisuutena. Huonoja puolia on hyvin vaikea löytää.
Valinnan varaa alkaa tuotteissa löytyä, niin kotimaista kuin ulkomaista tuotantoa.
Varmasti kannattaa näitä aiheita selvitellä myyjien ja valmistajien kanssa, sekä rakennesuunnittelijoiden avulla. Tällä palstalla satusetiä riittää, joilta perustiedotkin puuttuvat, koulutuksesta puhumattakaan.

Pian 10 vuotta tehnyt kirjoitti:

Eps välikkeillä on taloja maailmassa tehty kymmeniä vuosia, eikä ongelmia ole tullut vastaan. Eps on juuri yhtä ilma- ja höyrytiivis kuin betonikin.
Muovivälikkeellisiä harkkoja tehdään äänen eristävyyden parantamiseksi, jolloin seinärakenteesta tulee yhtenäistä betonia. Haittana on kalliimpi hinta ja huonompi eristyskyky.
Eps harkko jossa lämmöneristeet ovat yhtä paksuja, ei betonin lämpötila mene koskaan pakkaselle. Paksu eriste pitää hyvin lämmön sisällä ja betoni säilyy hyvin kapseloituna eristeen välissä. Lämpöä läpi tulee talvisaikaan u-arvolla 0.09 vielä jonkin verran. Lämpöä myös sitoutuu betoniin.
Kun lämmöneristys on yhtä paksu, ei tarvita erikseen vasenta ja oikeaa kulmaa, koko talo tulee kätevästi kahdella rakennusosalla avo- ja päätyharkolla.
Valupaineiden kesto on erinomainen, 3 metrin kertavalut on 450 mm harkolla lasten leikkiä. Muutenkin rakentaminen on helppoa kuin tikkarin ottaminen lapselta.
Eps harkoilla eps välikkeillä syntyy markkinoiden ohuin seinä hyvällä u-arvolla ja rakenne on hyvin vahva, silti kevyt kokonaisuutena. Huonoja puolia on hyvin vaikea löytää.
Valinnan varaa alkaa tuotteissa löytyä, niin kotimaista kuin ulkomaista tuotantoa.
Varmasti kannattaa näitä aiheita selvitellä myyjien ja valmistajien kanssa, sekä rakennesuunnittelijoiden avulla. Tällä palstalla satusetiä riittää, joilta perustiedotkin puuttuvat, koulutuksesta puhumattakaan.

Lue lisää

Sitä vaan, että tuo viimeinne kommentti on suora copy-paste aikaisemmista eps-talokeskusteluista muilta nettisivuilta. Yleistä tietoa kuin mikä. Kas kun ei vielä passiivitaloa ole kirjoitettu isolla p:llä...

Sitä kommentoisin itse, että rappausjälki on mielestäni epsitaloissa keskimäärin parempi kuin Lammilla tms. Taitaa olla niin, että epsitalon runkoa on vaikea rakentaa pieleen ellei sitten satu villapainajainen -tyyppinen raksaporukka, jolla ei ole tarkoituskaan kuin kääriä rahat ja häipyä.

Pian 10 vuotta tehnyt kirjoitti:

Eps välikkeillä on taloja maailmassa tehty kymmeniä vuosia, eikä ongelmia ole tullut vastaan. Eps on juuri yhtä ilma- ja höyrytiivis kuin betonikin.
Muovivälikkeellisiä harkkoja tehdään äänen eristävyyden parantamiseksi, jolloin seinärakenteesta tulee yhtenäistä betonia. Haittana on kalliimpi hinta ja huonompi eristyskyky.
Eps harkko jossa lämmöneristeet ovat yhtä paksuja, ei betonin lämpötila mene koskaan pakkaselle. Paksu eriste pitää hyvin lämmön sisällä ja betoni säilyy hyvin kapseloituna eristeen välissä. Lämpöä läpi tulee talvisaikaan u-arvolla 0.09 vielä jonkin verran. Lämpöä myös sitoutuu betoniin.
Kun lämmöneristys on yhtä paksu, ei tarvita erikseen vasenta ja oikeaa kulmaa, koko talo tulee kätevästi kahdella rakennusosalla avo- ja päätyharkolla.
Valupaineiden kesto on erinomainen, 3 metrin kertavalut on 450 mm harkolla lasten leikkiä. Muutenkin rakentaminen on helppoa kuin tikkarin ottaminen lapselta.
Eps harkoilla eps välikkeillä syntyy markkinoiden ohuin seinä hyvällä u-arvolla ja rakenne on hyvin vahva, silti kevyt kokonaisuutena. Huonoja puolia on hyvin vaikea löytää.
Valinnan varaa alkaa tuotteissa löytyä, niin kotimaista kuin ulkomaista tuotantoa.
Varmasti kannattaa näitä aiheita selvitellä myyjien ja valmistajien kanssa, sekä rakennesuunnittelijoiden avulla. Tällä palstalla satusetiä riittää, joilta perustiedotkin puuttuvat, koulutuksesta puhumattakaan.

Lue lisää

Oliskos jossain kuvaa, mistä näkisi tarkemmin miten ikkuna kiinnitetään tuollaiseen harkkoon, missä sisä- ja ulkokuori ovat yhtä paksuja?

J E Sus kirjoitti:

Sitä vaan, että tuo viimeinne kommentti on suora copy-paste aikaisemmista eps-talokeskusteluista muilta nettisivuilta. Yleistä tietoa kuin mikä. Kas kun ei vielä passiivitaloa ole kirjoitettu isolla p:llä...

Sitä kommentoisin itse, että rappausjälki on mielestäni epsitaloissa keskimäärin parempi kuin Lammilla tms. Taitaa olla niin, että epsitalon runkoa on vaikea rakentaa pieleen ellei sitten satu villapainajainen -tyyppinen raksaporukka, jolla ei ole tarkoituskaan kuin kääriä rahat ja häipyä.

Lue lisää

Eps talon runkotyö vaatii erittäin tarkkaa työskentelyä.Jos kuvitellaan että helpolla selvitään, homma on heti pielessä. Jos et ole jonkin sortin asentaja unohda rakennushommat. Asentamisen perustieto täytyy olla . Itse rakennan nappulaharkoilla eps taloa.Harkkotyyppi insert 450.

eeppari kirjoitti:

Jos sisäseinien eps ahdistaa voit tehdä niinkin, että ostat betoniseinät elementteinä ja kiinnität styroksin vain ulkopintaan. Styroksia on rapattu iät ja ajat, joten voit olla turvallisin mielin. Kaivinkoneen kauhalla rapattuun styroksiseinään ei kestä täräyttää, mutta ei kestä kyllä mihinkään muuhunkaan seinään. Normi-iskut rapinki kestää hyvin.

Itse asiassa eps-harkkotalohan on betonitalo, jossa on eristeet puolin ja toisin. Ei sen ihmeellisempää. Ja yllätys-yllätys, betonia on enemmän kuin monissa "perinteisissä kivitaloissa", joiden puolesta moni vannoo.

Itse en kuitenkaan näkisi sisäseinien styroksia ongelmana, koska kipsilevyhän siihen päälle tulee. Jos käytät ek-kipsilevyä, siihen kiinnittää kyllä kaiken tavanomaisen. Ja jos haluat kiinnittää "epätavanomaista", kuten saunan lauteita, voit kyllä propata betoniin asti pitkillä ruuveilla. Ei niitä kuule niin monta mene, että homma siihen kaatuisi.

Kaikki Suomessa myytävät eps-harkot ovat sellaisia, joissa sisästyroksi on ohuempi kuin ulkostyroksi, joten ei ongelmaa.

Lue lisää

Finneps insert on hyvä, mutta sitä ei saa kuin 350 leveänä siten, että siinä on ohut sisäpuolen eps. Neopron 450 on ohuella sisäpuolen eps:llä tai mitä neoporia se nyt on. Neoprolla on myös 350 ohuella sisäpuolella. Molemmat valmistetaan Suomessa.

Jos tekee FinnEPS:n symmetrisillä 450:llä harkoilla, valutukia tarvitaan tasan 0 kpl.

Epäsymmetriset ja ohuemmat harkot (kuten FinnEPS:n 350 tai Passiivikivitalojen harkot) puolestaan tarvitsevat valutukia toiselle puolelle, mutta ei todellakaan mitään valtavaa määrää, vaan muutaman metrin välein.

T: pari vuotta sitten rakentanut.

Betoni on hyvä materiaali, siitä varmasti ollaan hyvinkin samaa mieltä. Siitä miksi kaikki pitäisi tehdä hikoillen ja vaikeimman kautta ollaan erimielisiä.
Lämpörappausta eristeen päälle on tehty jo hyvinkin kauan, sen edut ovat myös jo hyvin tiedossa. Rintamamiestaloissa sitäkin käytettiin jo kanaverkolla vahvistettuna ja monissa istunut siinä jo 70 vuotta.
Eniten ehkä väännetään sisäpuolen eristekerroksesta. Sillä aikaansaadaan kylmäsillaton rakenne, joka ei halkeile ja tuntuu lämpimältä. Ei tarvita lasikuitutapetteja tai muita vahvikkeita halkeamia estämään. Gybrock laastilla seinään ja se on turvallisesti siinä, sitten voi käyttää vaikka tapetteja tai ihan mitä vaan pintaa.
Märkätiloissa voi laatoittaa suoraan epsiin joka ei ime kosteutta kuin kivimateriaalit, mikä on etu sekin.

Yli 10 vuotta asunut kirjoitti:

Betoni on hyvä materiaali, siitä varmasti ollaan hyvinkin samaa mieltä. Siitä miksi kaikki pitäisi tehdä hikoillen ja vaikeimman kautta ollaan erimielisiä.
Lämpörappausta eristeen päälle on tehty jo hyvinkin kauan, sen edut ovat myös jo hyvin tiedossa. Rintamamiestaloissa sitäkin käytettiin jo kanaverkolla vahvistettuna ja monissa istunut siinä jo 70 vuotta.
Eniten ehkä väännetään sisäpuolen eristekerroksesta. Sillä aikaansaadaan kylmäsillaton rakenne, joka ei halkeile ja tuntuu lämpimältä. Ei tarvita lasikuitutapetteja tai muita vahvikkeita halkeamia estämään. Gybrock laastilla seinään ja se on turvallisesti siinä, sitten voi käyttää vaikka tapetteja tai ihan mitä vaan pintaa.
Märkätiloissa voi laatoittaa suoraan epsiin joka ei ime kosteutta kuin kivimateriaalit, mikä on etu sekin.

Lue lisää

"Märkätiloissa voi laatoittaa suoraan epsiin"
Onko EPS muka hyväksytty kosteuseristys märkätiloihin?
Rohkenen epäillä, enkä usko ennen kuin saan tuosta jonkun linkin.

Oh kirjoitti:

"Märkätiloissa voi laatoittaa suoraan epsiin"
Onko EPS muka hyväksytty kosteuseristys märkätiloihin?
Rohkenen epäillä, enkä usko ennen kuin saan tuosta jonkun linkin.

Lue lisää

Tietysti kosteuseristys telataan seinään kiinnityslaastin alle, koska laki vaatii. Eihän siitä mitään haittaakaan ole.
Eps 200 kpa mitä harkoissa käytetään on kohtuullisen tiivistä, suurin piirtein Finnfoamin tasoista. Vedeneristeenä käytetään vastaavia tuotteita, nimellä kosteustulppa levy esim. Vedi. Finnfoamilla on rakenteilla kokonainen uusi tuotantolaitos, jossa eps kosteustulppa levyjä aletaan tuottaa.
Eps levy tiiviinä on hyvä kosteustulppa ja eps-harkoissa tulppa on jo valmiina eikä kosteus imeydy betoniin.
Kiviharkoissa, Siporexeissa, kevytsoraharkoissa, Kahitiilissä ym. Kosteustulppa on hankittava erikseen ja se hoituu suulakepuristetulla solupolystyreenillä tai Uretaani levyillä.
Eps-harkko on kätevä, kevyt ja vahva muotti, ei mitään rakettitiedettä.

Epsharkon illuusio helposta rakentamisesta näkyy sitten että talosi on hitaammin valmis kuin lammitalo. Esim rappaaminen ja tavaroiden pulttaaminen on ongelmallisempaa styroksiin. Vähänkin monimutkaisempi design, niin puutukia menee paljon.

566y kirjoitti:

Epsharkon illuusio helposta rakentamisesta näkyy sitten että talosi on hitaammin valmis kuin lammitalo. Esim rappaaminen ja tavaroiden pulttaaminen on ongelmallisempaa styroksiin. Vähänkin monimutkaisempi design, niin puutukia menee paljon.

Lue lisää

Rappaaminen on varmasti helpompaa ja sen voi tehdä heti, ei tarvita mitään vuoden odottelua kuivumisen kanssa.
Mitä monimutkaisempi talo on sitä nopeammin se valmistuu verrattuna valettaviin kiviharkkoihin.
3 miestä vaan töihin niin kuin Luja taloissakin, niin kyllä joutuu, rahaa palaa mutta sitähän on pankissa holvit täynnä.
Metrin valupätkissä tukia ei tarvita, mutta työnjälki on parempi kertavaluna 3 metriä ja myös käytännössä nopeampaa.
Eps valuharkon hinta riippuu versiosta, mitä huonompi U-arvo sen halvempaa. Lammin U-arvolla nelisenkymppiä neliö, ei taida Lammin kiveä sillä hintaa saada.

Myyntimies 12 kirjoitti:

Rappaaminen on varmasti helpompaa ja sen voi tehdä heti, ei tarvita mitään vuoden odottelua kuivumisen kanssa.
Mitä monimutkaisempi talo on sitä nopeammin se valmistuu verrattuna valettaviin kiviharkkoihin.
3 miestä vaan töihin niin kuin Luja taloissakin, niin kyllä joutuu, rahaa palaa mutta sitähän on pankissa holvit täynnä.
Metrin valupätkissä tukia ei tarvita, mutta työnjälki on parempi kertavaluna 3 metriä ja myös käytännössä nopeampaa.
Eps valuharkon hinta riippuu versiosta, mitä huonompi U-arvo sen halvempaa. Lammin U-arvolla nelisenkymppiä neliö, ei taida Lammin kiveä sillä hintaa saada.

Lue lisää

"Rappaaminen on varmasti helpompaa ja sen voi tehdä heti, ei tarvita mitään vuoden odottelua kuivumisen kanssa."

Naapurin uudesta styroksitalossa piti rappausta korjailla heti valmistuttuaan. Styroksin pintaan on vaikeaa kuraa saada kiinni. Myöskin pinta on heikko, ei styroksitalon seinään uskalla potkia futista.

Monimutkaista on kiinnittää keittiön yläkaapit styroksiseinään.

554 kirjoitti:

"Rappaaminen on varmasti helpompaa ja sen voi tehdä heti, ei tarvita mitään vuoden odottelua kuivumisen kanssa."

Naapurin uudesta styroksitalossa piti rappausta korjailla heti valmistuttuaan. Styroksin pintaan on vaikeaa kuraa saada kiinni. Myöskin pinta on heikko, ei styroksitalon seinään uskalla potkia futista.

Monimutkaista on kiinnittää keittiön yläkaapit styroksiseinään.

Lue lisää

Solupolystyreeni on paljon parempi rappausalusta, kuin kylmä ja kostea betoni.
Mikäli rapattavaa seinää joudutaan korjailemaan on vikaa tekijässä tai ilmassa, ei pohjassa.
Kaappeihin ja niiden kiinnittämiseen on olemassa hyvät kiinnikkeet, vaikka harvemmin kaapit ulkoseinissä kiinni ovat.
Jalkapalloa rappattu eps seinä kestää hyvin, vältä kuitenkin ikkunoiden kohtaa.

Myyntimies myös kirjoitti:

Solupolystyreeni on paljon parempi rappausalusta, kuin kylmä ja kostea betoni.
Mikäli rapattavaa seinää joudutaan korjailemaan on vikaa tekijässä tai ilmassa, ei pohjassa.
Kaappeihin ja niiden kiinnittämiseen on olemassa hyvät kiinnikkeet, vaikka harvemmin kaapit ulkoseinissä kiinni ovat.
Jalkapalloa rappattu eps seinä kestää hyvin, vältä kuitenkin ikkunoiden kohtaa.

Lue lisää

"Solupolystyreeni on paljon parempi rappausalusta, kuin kylmä ja kostea betoni."

Muoviin on vaikempia saada mitään kiinni kuin karheaan betonipintaan. Toisekseen betonia rapatessa vesi toimii primerinä ja rakennetta pitää kastella rakentamisen ajan.

Styroksin sisällä oleva valu kuivuu miten sattuu ja voi lohkeilla kuivatessaan.

554 kirjoitti:

"Rappaaminen on varmasti helpompaa ja sen voi tehdä heti, ei tarvita mitään vuoden odottelua kuivumisen kanssa."

Naapurin uudesta styroksitalossa piti rappausta korjailla heti valmistuttuaan. Styroksin pintaan on vaikeaa kuraa saada kiinni. Myöskin pinta on heikko, ei styroksitalon seinään uskalla potkia futista.

Monimutkaista on kiinnittää keittiön yläkaapit styroksiseinään.

Lue lisää

kyllä ainakin meidän eps-harkko talon seinään on potkittu palloa ja lujaa!!!!
eikä rappauksessa mitään jälkiä..

3t44 kirjoitti:

"Solupolystyreeni on paljon parempi rappausalusta, kuin kylmä ja kostea betoni."

Muoviin on vaikempia saada mitään kiinni kuin karheaan betonipintaan. Toisekseen betonia rapatessa vesi toimii primerinä ja rakennetta pitää kastella rakentamisen ajan.

Styroksin sisällä oleva valu kuivuu miten sattuu ja voi lohkeilla kuivatessaan.

Lue lisää

Päinvastoin, styroxin sisällä valu ei kuivu "miten sattuu" ja lohkeile, vaan kuivuu varsin hitaasti, mikä on paras mahdollinen kuivumistapa valulle.

Ja styrox on aivan loistava rappausalusta verrattuna betoniin. Suora, sileä ja ei imase sitä vettä pois siitä laastista. Ja takuulla kuitenkin tarttuu. Itse en rapannut itse muuta kuin maan alle jääneen osan, mutta yhtään mitään vaikeuksia siinä ei ollut, ja miksi olisikaan?

Kyllä kiviseinä sitoo kylmää itseensä ja myös kesällä lämpöä.
Eps-harkoista seinää syntyy merkittävästi nopeammin, johtuen keveydestä, työstettävyydestä, suuremmasta koosta, 3 metrin kertavalukorkeudesta, vähintään puolet vähemmästä teräksen määrästä. Nostokoneita myös tarvitaan merkittävästi vähemmän ja telineet voivat olla kevyemmät.
Eristyskykyyn verrattuna paljon halvempi ja kylmäsillaton rakenne.

tietoa on kirjoitti:

Kyllä kiviseinä sitoo kylmää itseensä ja myös kesällä lämpöä.
Eps-harkoista seinää syntyy merkittävästi nopeammin, johtuen keveydestä, työstettävyydestä, suuremmasta koosta, 3 metrin kertavalukorkeudesta, vähintään puolet vähemmästä teräksen määrästä. Nostokoneita myös tarvitaan merkittävästi vähemmän ja telineet voivat olla kevyemmät.
Eristyskykyyn verrattuna paljon halvempi ja kylmäsillaton rakenne.

Lue lisää

Minähän en muovista taloani rakenna... Se on varma

Ei muovia kiitos kirjoitti:

Minähän en muovista taloani rakenna... Se on varma

Älä myöskään rakenna muovista yläpohjaa, silloin lauseellasi on jotain ideaakin. Eli ei muovia seiniin, eikä yläpohjaan, niin hyvä tulee.

12+4 kirjoitti:

Älä myöskään rakenna muovista yläpohjaa, silloin lauseellasi on jotain ideaakin. Eli ei muovia seiniin, eikä yläpohjaan, niin hyvä tulee.

Suomeen ei synny yhtään taloa ilman muovia ja varsinkaan solupolystyreeniä. Mitähän eroa on jos solupolystyreeni on seinässä tai lattiassa ?
Taitaapi toimia yhtä hyvin molemmissa ja samoin periaattein.
Eristäminen määrättyyn pisteeseen asti on varmasti järkevää aina, eikä maksa paljon.
Suomessa on ongelmia rakenteissa ollut enemmän, kun muovia ei ole käytetty, kuin päinvastoin. Kosteutta rakenteisiin ei pidä päästää turhaan missään tilanteessa ja jos sitä sinne pääsee on sen päästävä poistumaan.
Katon voi tehdä kevyenä kattotuoleilla tai massiivisena kivirakenteena aivan rahapussin riittävyyden mukaan. Mitä massiivisempi kattorakenne niin sitä äänettömämpi, mutta kevyemmälläkin pärjää jos ei asu moottoritien vieressä.
Eps- harkot näyttävät yleistyvän vauhdikkaasti ja näyttäisi huonoja puolia löytyvän kovin vähän, hyviä paljon enemmän. Betoni on tietysti ollut pitkään rakentamiskäytössä ja tunnetusti kestää isltä pojalle, sekä nykyisin laadultaan aivan eri luokkaa kuin 60 vuotta takaperin.
Solupolystyreeni on myös ollut käytössä jo kymmeniä vuosia ja on varmasti eniten käytetty eriste maailmassa, joten mitään ihmeitä senkään kanssa varmaankaan tapahdu.
Siitä sitten voidaan keskustella missä on rakenteessa oikea eristeen paikka, yleinen rakennusfysiikan peruste on että kylmällä puolella paras.

Raksa Jaska kirjoitti:

Suomeen ei synny yhtään taloa ilman muovia ja varsinkaan solupolystyreeniä. Mitähän eroa on jos solupolystyreeni on seinässä tai lattiassa ?
Taitaapi toimia yhtä hyvin molemmissa ja samoin periaattein.
Eristäminen määrättyyn pisteeseen asti on varmasti järkevää aina, eikä maksa paljon.
Suomessa on ongelmia rakenteissa ollut enemmän, kun muovia ei ole käytetty, kuin päinvastoin. Kosteutta rakenteisiin ei pidä päästää turhaan missään tilanteessa ja jos sitä sinne pääsee on sen päästävä poistumaan.
Katon voi tehdä kevyenä kattotuoleilla tai massiivisena kivirakenteena aivan rahapussin riittävyyden mukaan. Mitä massiivisempi kattorakenne niin sitä äänettömämpi, mutta kevyemmälläkin pärjää jos ei asu moottoritien vieressä.
Eps- harkot näyttävät yleistyvän vauhdikkaasti ja näyttäisi huonoja puolia löytyvän kovin vähän, hyviä paljon enemmän. Betoni on tietysti ollut pitkään rakentamiskäytössä ja tunnetusti kestää isltä pojalle, sekä nykyisin laadultaan aivan eri luokkaa kuin 60 vuotta takaperin.
Solupolystyreeni on myös ollut käytössä jo kymmeniä vuosia ja on varmasti eniten käytetty eriste maailmassa, joten mitään ihmeitä senkään kanssa varmaankaan tapahdu.
Siitä sitten voidaan keskustella missä on rakenteessa oikea eristeen paikka, yleinen rakennusfysiikan peruste on että kylmällä puolella paras.

Lue lisää

Mieletön markkinointipuhe, tuolla logiikalla sitten veneissä kannattaa ehdottomasti balsa ja divinycell laittaa rungon ulko ja sisäpuolelle ja lasikuiturakenne niiden väliin.

Kanna Lammin harkkoja päivä niin tiedät että se on tosi syvältä. Jollet kanna, niin tilaa kurottaja ja lompakko kevenee siinä tahdissa, ettei betoniharkot enää paina.

Itse asiassa umpibetoniseinä on ulkopuolelta (eli rappauksen kosketuspinta) eps seinää lämpimämpi. Olettaen että kaikki muut seikat paitsi seinärakenne ovat yhtenäiset.

Johtuu siitä että kivi päästää styroxia enemmän sisäpuolen lämpöä lämmittämään myös ulkoseinää. Kättä vasten styrox voi tuntua lämpimämmältä, mutta se on heikon lämmönjohtavuuden aiheuttama illuusio.

Nyt pitäisi tietysti vertailla rungon rakentamisen nopeutta, eikä koko talon. Sisustukseen menee rahaa ja aikaa moninkertaisesti, kustannukset tulevat sieltä ja hienosta tekniikasta lisää.
5 kuukaudessa kaksi miestä tekee Eps-harkoilla talon varmasti. Sitten siihen vaikuttaa monet asiat: Tontin olosuhteet, kerrosten määrät, talon koko ja monimuotoisuus jne...
Lammin rakentaminen on hevosen hommaa: Betoni holvaa, rautaa menee sikana, urittaminen yhtä helvettiä, kiviä rikkoontuu vähintään lavallinen jne ...
Kaikilla materiaaleilla talon saa vaikka savella ja oljilla, eikä huono tulekkaan.

Bygg 46 kirjoitti:

Nyt pitäisi tietysti vertailla rungon rakentamisen nopeutta, eikä koko talon. Sisustukseen menee rahaa ja aikaa moninkertaisesti, kustannukset tulevat sieltä ja hienosta tekniikasta lisää.
5 kuukaudessa kaksi miestä tekee Eps-harkoilla talon varmasti. Sitten siihen vaikuttaa monet asiat: Tontin olosuhteet, kerrosten määrät, talon koko ja monimuotoisuus jne...
Lammin rakentaminen on hevosen hommaa: Betoni holvaa, rautaa menee sikana, urittaminen yhtä helvettiä, kiviä rikkoontuu vähintään lavallinen jne ...
Kaikilla materiaaleilla talon saa vaikka savella ja oljilla, eikä huono tulekkaan.

Lue lisää

Jorma täällä vielä hei. Sovitaanpa, että emme nyt keskustele lainkaan rakentamisen nopeudesta vaan muista plussista ja miinuksista. Talon rungon rakentaminen kestää lopultakin niin lyhen aikaa, että muut tekijät ovat minullekin niitä ratkaisevampia loppupeleissä, kun en ole urakoitsija vaan tuleva rakennuttaja. Yksi seikka, josta mielelläni kuulisin enemmän on ns. vesihöyrynläpäisevyys (absorptio ja kuivuminen) ja mahdolliset erot sen suhteen. Eikä mitään hölynpölyä, kiitos.

Jorma K kirjoitti:

Jorma täällä vielä hei. Sovitaanpa, että emme nyt keskustele lainkaan rakentamisen nopeudesta vaan muista plussista ja miinuksista. Talon rungon rakentaminen kestää lopultakin niin lyhen aikaa, että muut tekijät ovat minullekin niitä ratkaisevampia loppupeleissä, kun en ole urakoitsija vaan tuleva rakennuttaja. Yksi seikka, josta mielelläni kuulisin enemmän on ns. vesihöyrynläpäisevyys (absorptio ja kuivuminen) ja mahdolliset erot sen suhteen. Eikä mitään hölynpölyä, kiitos.

Lue lisää

Eps-harkossa, joka on valmistettu eps 200 kpa raakaineesta on vesihöyryn vastus suurin piirtein sama eps kerroksessa ja betonissa. Siis kohtuullisen suuri, mutta puussa se on vieläkin suurempi, jolloin ilmarako lautakuoressa tulee olla tuuletusta varten.
Betoni kuivuu hyvin hitaasti noin kymmenen vuotta ja siitä tulee eps-harkossa näin hyvin lujaa betonia. Ilmeisesti suurempi kuivaava tekijä on betonin lujittumisreaktio, joka käyttää kosteutta hyödykseen.
Betoni on hyvin emäksistä eikä käytännössä homehdu laisinkaan. Solupolystyreeni on myös hyvin neutraali kosteudelle ja homehtumiselle. Rakenne on kosteusteknisesti hyvin turvallinen, se ei lahoa, mätäne tai homehdu.
Eps-harkoilla toteutettu seinä on myös hyvin ilmatiivis, eikä siinä ole laisinkaan konvektiota missään olosuhteissa.

Bygg 46 kirjoitti:

Nyt pitäisi tietysti vertailla rungon rakentamisen nopeutta, eikä koko talon. Sisustukseen menee rahaa ja aikaa moninkertaisesti, kustannukset tulevat sieltä ja hienosta tekniikasta lisää.
5 kuukaudessa kaksi miestä tekee Eps-harkoilla talon varmasti. Sitten siihen vaikuttaa monet asiat: Tontin olosuhteet, kerrosten määrät, talon koko ja monimuotoisuus jne...
Lammin rakentaminen on hevosen hommaa: Betoni holvaa, rautaa menee sikana, urittaminen yhtä helvettiä, kiviä rikkoontuu vähintään lavallinen jne ...
Kaikilla materiaaleilla talon saa vaikka savella ja oljilla, eikä huono tulekkaan.

Lue lisää

"5 kuukaudessa kaksi miestä tekee Eps-harkoilla talon varmasti. "

Tein yksin 6 viikossa lammintalon seinät ja naureskelin tuota rakennusurakkaohjelmaa.

V. Ahanen kirjoitti:

Eps-harkossa, joka on valmistettu eps 200 kpa raakaineesta on vesihöyryn vastus suurin piirtein sama eps kerroksessa ja betonissa. Siis kohtuullisen suuri, mutta puussa se on vieläkin suurempi, jolloin ilmarako lautakuoressa tulee olla tuuletusta varten.
Betoni kuivuu hyvin hitaasti noin kymmenen vuotta ja siitä tulee eps-harkossa näin hyvin lujaa betonia. Ilmeisesti suurempi kuivaava tekijä on betonin lujittumisreaktio, joka käyttää kosteutta hyödykseen.
Betoni on hyvin emäksistä eikä käytännössä homehdu laisinkaan. Solupolystyreeni on myös hyvin neutraali kosteudelle ja homehtumiselle. Rakenne on kosteusteknisesti hyvin turvallinen, se ei lahoa, mätäne tai homehdu.
Eps-harkoilla toteutettu seinä on myös hyvin ilmatiivis, eikä siinä ole laisinkaan konvektiota missään olosuhteissa.

Lue lisää

"Betoni kuivuu hyvin hitaasti noin kymmenen vuotta ja siitä tulee eps-harkossa näin hyvin lujaa betonia"

http://www.betoni.com/pienrakentajalle/pienrakentajan-betonimassat
"Pahimmillaan epäonnistunut, liian aikaisin jäätymään päässyt rakenne on purettava ja tehtävä kokonaan uudestaan.
"

Jorma K kirjoitti:

Jorma täällä vielä hei. Sovitaanpa, että emme nyt keskustele lainkaan rakentamisen nopeudesta vaan muista plussista ja miinuksista. Talon rungon rakentaminen kestää lopultakin niin lyhen aikaa, että muut tekijät ovat minullekin niitä ratkaisevampia loppupeleissä, kun en ole urakoitsija vaan tuleva rakennuttaja. Yksi seikka, josta mielelläni kuulisin enemmän on ns. vesihöyrynläpäisevyys (absorptio ja kuivuminen) ja mahdolliset erot sen suhteen. Eikä mitään hölynpölyä, kiitos.

Lue lisää

"ikä mitään hölynpölyä, kiitos."

usko tai älä, olen seruannut läheltä kahden epstalon valmistumista ja hidasta hommaa on. Ilmeisesti kaikkein laiskimmat rakentajat tarttuvat epsharkkoon ja muukin rakentaminen on sitten hidasta, koska kuntoa ei ole.

rikki on epstalo kirjoitti:

"Betoni kuivuu hyvin hitaasti noin kymmenen vuotta ja siitä tulee eps-harkossa näin hyvin lujaa betonia"

http://www.betoni.com/pienrakentajalle/pienrakentajan-betonimassat
"Pahimmillaan epäonnistunut, liian aikaisin jäätymään päässyt rakenne on purettava ja tehtävä kokonaan uudestaan.
"

Lue lisää

> betoni ei saa jäätyä ennen kuin sen puristuslujuus on 5 Mpa

Eiköhän se tuon lujuuden saavuta aika nopeasti. Kuivumisella tarkoitetaan ylimääräisen veden poistumista betonista (suuri osa kuluu tuohon kovettumiseen).

Tuo onkin suurin piirtein ainut mainituista eroista esimerkiksi Lammin harkkoihin verrattuna. Ne kuivuvat "normaalimmin". Onko tällä sitten merkitystä? En jaksa uskoa.

rikki on epstalo kirjoitti:

"Betoni kuivuu hyvin hitaasti noin kymmenen vuotta ja siitä tulee eps-harkossa näin hyvin lujaa betonia"

http://www.betoni.com/pienrakentajalle/pienrakentajan-betonimassat
"Pahimmillaan epäonnistunut, liian aikaisin jäätymään päässyt rakenne on purettava ja tehtävä kokonaan uudestaan.
"

Lue lisää

Betonin lujuus 5 Mpa saavutetaan kohtuullisen nopeasti ja betonin lujittumisen kemiallinen reaktio muodostaa runsaasti lämpöä. Valettaessa eristekerrosten väliin 20 asteen pakkasessa on seuraavana päivänä lämpötila betonissa jopa 40 astetta.
Eps muottivaluharkkoon valetun betonin jäätyminen on käytännössä mahdotonta ja uudemmissa versioissa joissa Eps kerros voi olla jopa 15 senttiä ei betonin lämpötila ole koskaan pakkasella.

45 kirjoitti:

"5 kuukaudessa kaksi miestä tekee Eps-harkoilla talon varmasti. "

Tein yksin 6 viikossa lammintalon seinät ja naureskelin tuota rakennusurakkaohjelmaa.

Siinä nyt paljonkaan ajatusta tarvita kummalla rakentaminen on kevyempää ja nopeampaa. Isompi valuaukko on merkittävä plussa valettaessa, sekä kosteutta imemätön Eps-muotti joka ei holvaa on myös turvallisuustekijä.
Valettavien kiviharkkojen työmaalla nosturi ja pumppuauto käyvät ahkerasti, näissä töissä plussat menee selvästi Eps-harkko työmaalle.
Materiaalin työstettävyyden helppoudesta tulee Eps-harkolle taas plusaa, se on helppoa urittaa ja samalla putket ovat eristettyjä.
Betoniterästä tarvitaan n. Puolet vähemmän, kuin betonilla täyteen valettavissa harkoissa. Kutistumateräksiä ei tarvita, koska kutistuma halkeamat eivät tule näkymään eristekerroksen alla, plussat taas Eps-harkolle.
Monimuotoistakin voidaan toteuttaa vaivatta, pyöreitä ikkunoita ja erkkereitä, miinukset valettaville kiviharkoille.
Kuljetuskustannukset ovat varmasti edullisemmat Eps-harkoilla, myös käsittelyn nopeus.
Kyllä plussat menee Eps-harkoille kaikki ja lisää tietoa voi Googlettaa avainsanalla eps forms.

45 kirjoitti:

"5 kuukaudessa kaksi miestä tekee Eps-harkoilla talon varmasti. "

Tein yksin 6 viikossa lammintalon seinät ja naureskelin tuota rakennusurakkaohjelmaa.

Leikkimökin kyllä tekee 3 viikossa.

eps-forms kirjoitti:

Siinä nyt paljonkaan ajatusta tarvita kummalla rakentaminen on kevyempää ja nopeampaa. Isompi valuaukko on merkittävä plussa valettaessa, sekä kosteutta imemätön Eps-muotti joka ei holvaa on myös turvallisuustekijä.
Valettavien kiviharkkojen työmaalla nosturi ja pumppuauto käyvät ahkerasti, näissä töissä plussat menee selvästi Eps-harkko työmaalle.
Materiaalin työstettävyyden helppoudesta tulee Eps-harkolle taas plusaa, se on helppoa urittaa ja samalla putket ovat eristettyjä.
Betoniterästä tarvitaan n. Puolet vähemmän, kuin betonilla täyteen valettavissa harkoissa. Kutistumateräksiä ei tarvita, koska kutistuma halkeamat eivät tule näkymään eristekerroksen alla, plussat taas Eps-harkolle.
Monimuotoistakin voidaan toteuttaa vaivatta, pyöreitä ikkunoita ja erkkereitä, miinukset valettaville kiviharkoille.
Kuljetuskustannukset ovat varmasti edullisemmat Eps-harkoilla, myös käsittelyn nopeus.
Kyllä plussat menee Eps-harkoille kaikki ja lisää tietoa voi Googlettaa avainsanalla eps forms.

Lue lisää

Minun taloani ei rakenneta muovista tai villasta... Vaadin aitoa tavaraa. Massiivipuuta tai betonia. Muut on feikkejä ja epäaitoja. Maksan vaikka 25% enemmän jos saan aidon.

Ei aito kirjoitti:

Minun taloani ei rakenneta muovista tai villasta... Vaadin aitoa tavaraa. Massiivipuuta tai betonia. Muut on feikkejä ja epäaitoja. Maksan vaikka 25% enemmän jos saan aidon.

Lue lisää

Se on sitten keskimääräisen kivitalon hinnassa 100 000 till. Typerää maksaa lisää raskaasta hikoiluttavasta selkää särkevästä rakentamisesta lisää, kun kaiken voi tehdä kevyestikin betonipumpulla.
Ilman muovia rakentaminen on täysin järjetöntä, muovi on yksi maailman parhaita keksintöjä, kevyt, pitkäikäinen ja hyvä eristysominaisuuksiltaankin.
Tuskin saat taloa aikaiseksi ilman muovia, kyllä jo heinien käyttö saappaissakin on unohdettu, kivikauteen ei ole enää paluuta.
Hengittävän talon höpinät ovat tulleet jo liian kalliiksi monelle rakentajalle ja korjaajalle.

Betoni on kiveä kirjoitti:

Se on sitten keskimääräisen kivitalon hinnassa 100 000 till. Typerää maksaa lisää raskaasta hikoiluttavasta selkää särkevästä rakentamisesta lisää, kun kaiken voi tehdä kevyestikin betonipumpulla.
Ilman muovia rakentaminen on täysin järjetöntä, muovi on yksi maailman parhaita keksintöjä, kevyt, pitkäikäinen ja hyvä eristysominaisuuksiltaankin.
Tuskin saat taloa aikaiseksi ilman muovia, kyllä jo heinien käyttö saappaissakin on unohdettu, kivikauteen ei ole enää paluuta.
Hengittävän talon höpinät ovat tulleet jo liian kalliiksi monelle rakentajalle ja korjaajalle.

Lue lisää

Hengittävä, eli ilmasuluton rakenne, jossa ei ole mahdollista syntyä kastepistettä rakenteen sisään on kosteustekniseltä käyttäytymiseltään varmin rakenne. Nykyisten, osittain markkinavoimien toiminnan kautta säädettyjen, energiamääräysten vuoksi massiivirakenteiden seinäpaksuuksia on jouduttu kasvattamaan vaikka todellista, energiankulutusta vähentävää merkitystä tällä ei olisikaan. On olemassa paljon tutkimuksia siitä, että vaikka tuplataan seinärakenteen U-arvo, niin massiivirakenteen energian kulutus on pienempi. Ts. Lisäeristetty 0,1 U-arvoinen rakenne kuluttaa lämmitysenergiaa yhtä paljon kuin vastaava 0,2 laskennallisella U-arvolla varustettu massiivirakenne. Energian kulutus perustuu todellisuudessa rakenteen kykyyn varata lämpöä sekä siihen, että lämpötilavaihteluista johtuen lisäeristeeseen tai sen pintaan syntyy kosteutta, minkä kuivattamiseen joudutaan käyttämään energiaa. Lisäeristetyt rakenteet ja niihin liittyvien laskennallisten energiakulutuslukujen kiristäminen ovat pääsääntöisesti puuelementtitoimijoiden keksintöä luoda uutta markkinaa, kysyntää ja tekokeinoista kilpailuetua. Ns. Businesta. Verrattavissa siihen kun vaikka Nokian kasvu on aina perustunut siihen että tuodaan uusi malli uudella latausliittimellä varustettuna, jotta pitää hankkia uudet vaikka vanhat ovat hyviä ja toimivatkin.

Tutkija 62 kirjoitti:

Hengittävä, eli ilmasuluton rakenne, jossa ei ole mahdollista syntyä kastepistettä rakenteen sisään on kosteustekniseltä käyttäytymiseltään varmin rakenne. Nykyisten, osittain markkinavoimien toiminnan kautta säädettyjen, energiamääräysten vuoksi massiivirakenteiden seinäpaksuuksia on jouduttu kasvattamaan vaikka todellista, energiankulutusta vähentävää merkitystä tällä ei olisikaan. On olemassa paljon tutkimuksia siitä, että vaikka tuplataan seinärakenteen U-arvo, niin massiivirakenteen energian kulutus on pienempi. Ts. Lisäeristetty 0,1 U-arvoinen rakenne kuluttaa lämmitysenergiaa yhtä paljon kuin vastaava 0,2 laskennallisella U-arvolla varustettu massiivirakenne. Energian kulutus perustuu todellisuudessa rakenteen kykyyn varata lämpöä sekä siihen, että lämpötilavaihteluista johtuen lisäeristeeseen tai sen pintaan syntyy kosteutta, minkä kuivattamiseen joudutaan käyttämään energiaa. Lisäeristetyt rakenteet ja niihin liittyvien laskennallisten energiakulutuslukujen kiristäminen ovat pääsääntöisesti puuelementtitoimijoiden keksintöä luoda uutta markkinaa, kysyntää ja tekokeinoista kilpailuetua. Ns. Businesta. Verrattavissa siihen kun vaikka Nokian kasvu on aina perustunut siihen että tuodaan uusi malli uudella latausliittimellä varustettuna, jotta pitää hankkia uudet vaikka vanhat ovat hyviä ja toimivatkin.

Lue lisää

Jos käytetään eristettä ja on lämpötilaero, niin silloin rakenteessa on AINA kastepiste.

On kaksi mahdollisuutta, ei päästetä kosteutta rakenteeseen tai tehdään rakenne joka kestää kastumisen. Minusta ensimmäinen tapa on fiksumpi, myös silloin vaikka rakenne se kestäisi.

Tutkija 62 kirjoitti:

Hengittävä, eli ilmasuluton rakenne, jossa ei ole mahdollista syntyä kastepistettä rakenteen sisään on kosteustekniseltä käyttäytymiseltään varmin rakenne. Nykyisten, osittain markkinavoimien toiminnan kautta säädettyjen, energiamääräysten vuoksi massiivirakenteiden seinäpaksuuksia on jouduttu kasvattamaan vaikka todellista, energiankulutusta vähentävää merkitystä tällä ei olisikaan. On olemassa paljon tutkimuksia siitä, että vaikka tuplataan seinärakenteen U-arvo, niin massiivirakenteen energian kulutus on pienempi. Ts. Lisäeristetty 0,1 U-arvoinen rakenne kuluttaa lämmitysenergiaa yhtä paljon kuin vastaava 0,2 laskennallisella U-arvolla varustettu massiivirakenne. Energian kulutus perustuu todellisuudessa rakenteen kykyyn varata lämpöä sekä siihen, että lämpötilavaihteluista johtuen lisäeristeeseen tai sen pintaan syntyy kosteutta, minkä kuivattamiseen joudutaan käyttämään energiaa. Lisäeristetyt rakenteet ja niihin liittyvien laskennallisten energiakulutuslukujen kiristäminen ovat pääsääntöisesti puuelementtitoimijoiden keksintöä luoda uutta markkinaa, kysyntää ja tekokeinoista kilpailuetua. Ns. Businesta. Verrattavissa siihen kun vaikka Nokian kasvu on aina perustunut siihen että tuodaan uusi malli uudella latausliittimellä varustettuna, jotta pitää hankkia uudet vaikka vanhat ovat hyviä ja toimivatkin.

Lue lisää

"On olemassa paljon tutkimuksia siitä, että vaikka tuplataan seinärakenteen U-arvo, niin massiivirakenteen energian kulutus on pienempi."

Kuulostaa uskottavalta, mutta laita nyt linkki tai viite johonkin tuollaiseen, kiitos.

Seinän koputtelu paljastaa ettei ole kiviseinä. Se on sitten hlökohtaisista mieltymyksistä kiinni että pitääkö tuota plussana vai miinuksena.

Miinus ehkä myös rakenteen uutuudesta. Nyt kun noita rakennetaan suht paljon niin 15-20v kuluttua tiedetään miten rakenne toimii.

Vfghvc kirjoitti:

Seinän koputtelu paljastaa ettei ole kiviseinä. Se on sitten hlökohtaisista mieltymyksistä kiinni että pitääkö tuota plussana vai miinuksena.

Miinus ehkä myös rakenteen uutuudesta. Nyt kun noita rakennetaan suht paljon niin 15-20v kuluttua tiedetään miten rakenne toimii.

Lue lisää

Seinää koputtelemalla voi selvittää kohtalaisella tarkkuudella miten hyvä seinä on akustiikan kannalta. Kun koputtelet voimakkaasti massiivista betonipintaa rystysillä, tunnet kipua, mikä on merkki siitä, että pinta on turhan kovaa myös ääniaalloille, jotka heijastuvat seinästä siinä juurikaan vaimentumatta. Mutta kun koputtelet voimakkaasti EK-kipsilevyllä päällystettyä eristeharkkoseinää, kipu rystysissäsi on lievempi, merkkinä siitä että seinä on myös akustisesti parempi: ääni heijastuu, mutta myös vaimenee. Ääni heijastuu myös useasta kerroksesta (mm maalatun kipsilevyn pinnasta, kipsilevyn takapinnasta ja betonikerroksen pinnalta), vaimentuen lisää rakenteen läpi kulkiessaan. Lopputuloksena eristeharkkoseinästä saadaan vähemmän kaikuva huone kuin seinissä, joissa betoni ulottuu seinän sisäpintaan asti.

Piirakainen kirjoitti:

Seinää koputtelemalla voi selvittää kohtalaisella tarkkuudella miten hyvä seinä on akustiikan kannalta. Kun koputtelet voimakkaasti massiivista betonipintaa rystysillä, tunnet kipua, mikä on merkki siitä, että pinta on turhan kovaa myös ääniaalloille, jotka heijastuvat seinästä siinä juurikaan vaimentumatta. Mutta kun koputtelet voimakkaasti EK-kipsilevyllä päällystettyä eristeharkkoseinää, kipu rystysissäsi on lievempi, merkkinä siitä että seinä on myös akustisesti parempi: ääni heijastuu, mutta myös vaimenee. Ääni heijastuu myös useasta kerroksesta (mm maalatun kipsilevyn pinnasta, kipsilevyn takapinnasta ja betonikerroksen pinnalta), vaimentuen lisää rakenteen läpi kulkiessaan. Lopputuloksena eristeharkkoseinästä saadaan vähemmän kaikuva huone kuin seinissä, joissa betoni ulottuu seinän sisäpintaan asti.

Lue lisää

Piirakainen se vasta esittikin hassun teorian. Niin hassun, että todellisuus oli kaukana siitä.

Noita ohjeita ilmeisesti asuntomessuilla aina ollaan noudatettu ja lopputulos on korville hyvin ikävä.

Piirakainen kirjoitti:

Seinää koputtelemalla voi selvittää kohtalaisella tarkkuudella miten hyvä seinä on akustiikan kannalta. Kun koputtelet voimakkaasti massiivista betonipintaa rystysillä, tunnet kipua, mikä on merkki siitä, että pinta on turhan kovaa myös ääniaalloille, jotka heijastuvat seinästä siinä juurikaan vaimentumatta. Mutta kun koputtelet voimakkaasti EK-kipsilevyllä päällystettyä eristeharkkoseinää, kipu rystysissäsi on lievempi, merkkinä siitä että seinä on myös akustisesti parempi: ääni heijastuu, mutta myös vaimenee. Ääni heijastuu myös useasta kerroksesta (mm maalatun kipsilevyn pinnasta, kipsilevyn takapinnasta ja betonikerroksen pinnalta), vaimentuen lisää rakenteen läpi kulkiessaan. Lopputuloksena eristeharkkoseinästä saadaan vähemmän kaikuva huone kuin seinissä, joissa betoni ulottuu seinän sisäpintaan asti.

Lue lisää

Ehdottomasti kannattaa erottaa kaksi asiaa toisistaan eli ilmaäänen eristävyys ja jälkikaiunta-aika. Ilmaäänen eristävyys tarkoitt sitä, että kuinka paljon mölyä kuljee seinän toiselta puolelta toiselle. Siihen vaikuttaa moni asia, kuten tiiiveys, rakenteen massa ja dynaaminen jäykkyys. Jälkikaiunta-aikaan taas vaikuttaa tilan muoto ja koko sekä tilan pintojen materiaalit ja äänen taajuus. Materiaalit vaikuttavat siten, että ne vaimentavat ääniaaltojen kulkeutumista tilassa. Jos pinnat on päällystetty pehmeillä/ hyvin ääntä absorboivilla materiaaleilla, niin kaiunta-aika pienenee. Kaiunta on merkityksellistä, koska mm. puheen selkoisuus riippuu siitä. Tavallisesti ei ole juurikaan eroa siinä, onko pintamateriaali betonia vai kipsilevyä. Kun tilassa on huonekalut, verhot ja matot jne, niin yleensä se on jo riittävä keino jälkikauinta-ajan lyhentämiseksi niin, että puheesta saa selvän. Jollei se riitä, niin sitten pitää ottaa käyttöön ihan eri keinot. Eli summa summarum: EPS-muotiharkkotalo ei ole millään ominaiisuuksiltaan muita taloa huonompi!!!

tässa tämä kirjoitti:

Ehdottomasti kannattaa erottaa kaksi asiaa toisistaan eli ilmaäänen eristävyys ja jälkikaiunta-aika. Ilmaäänen eristävyys tarkoitt sitä, että kuinka paljon mölyä kuljee seinän toiselta puolelta toiselle. Siihen vaikuttaa moni asia, kuten tiiiveys, rakenteen massa ja dynaaminen jäykkyys. Jälkikaiunta-aikaan taas vaikuttaa tilan muoto ja koko sekä tilan pintojen materiaalit ja äänen taajuus. Materiaalit vaikuttavat siten, että ne vaimentavat ääniaaltojen kulkeutumista tilassa. Jos pinnat on päällystetty pehmeillä/ hyvin ääntä absorboivilla materiaaleilla, niin kaiunta-aika pienenee. Kaiunta on merkityksellistä, koska mm. puheen selkoisuus riippuu siitä. Tavallisesti ei ole juurikaan eroa siinä, onko pintamateriaali betonia vai kipsilevyä. Kun tilassa on huonekalut, verhot ja matot jne, niin yleensä se on jo riittävä keino jälkikauinta-ajan lyhentämiseksi niin, että puheesta saa selvän. Jollei se riitä, niin sitten pitää ottaa käyttöön ihan eri keinot. Eli summa summarum: EPS-muotiharkkotalo ei ole millään ominaiisuuksiltaan muita taloa huonompi!!!

Lue lisää

> Eli summa summarum: EPS-muotiharkkotalo
> ei ole millään ominaiisuuksiltaan muita taloa
> huonompi!!!

Ääneneristävyydessä vielä taitaa olla vastausta vaille ovien ja ikkunoiden liitokset. Niissähän on vain tuota huonosti ääntä eristävää epsiä eristeenä... Tietysti jos epsit raapii pois, niin voi laittaa paremman eristeen tilalle? Vaan miten neuvotaan tekemään.

Tämäkin siis olettaen, että kalalaatikon reunat on kiinnitetty toisiinsa muovikiinnikkein, eikä eps-välipalikoilla.

Mutta edelleen lämpöteknisesti jää hyödyntämättä se massan varaavuus. Sisäpuolinen eriste on väärässä paikassa.

Eps-harkoilla taloja on rakennettu jo 50 vuotta, paljon ennen Palikkaakin. Solupolystyreeni ja betoni kyllä tunnetaan maailmassa erittäin hyvin ja molemmat rakennusmateriaalit toimivat varmasti moitteettomasti.

Seurannut kauan kirjoitti:

Eps-harkoilla taloja on rakennettu jo 50 vuotta, paljon ennen Palikkaakin. Solupolystyreeni ja betoni kyllä tunnetaan maailmassa erittäin hyvin ja molemmat rakennusmateriaalit toimivat varmasti moitteettomasti.

Lue lisää

Eikö kukaan ole mukamas kuullut eps talojen ongelmista jotka ilmaantuvat noin 5 vuoden kuluttua

home sweet homr kirjoitti:

Eikö kukaan ole mukamas kuullut eps talojen ongelmista jotka ilmaantuvat noin 5 vuoden kuluttua

Ihan oikeasti.... Internet on jo valmiiksi täynnä sontaa. Eikö olisi kaikille parempaa, jos viesteissä olisi jotain sisältöäkin.

Eli voisitko kertoa mitä ongelmia EPS-taloihin tulee noin 5 vuoden kuluttua. Jakakaa tietoa, älkääkä heittäkö tyhmää läppää.

home sweet homr kirjoitti:

Eikö kukaan ole mukamas kuullut eps talojen ongelmista jotka ilmaantuvat noin 5 vuoden kuluttua

ja mikähän se onglema on joka laukeaa päälle 5 vuoden päästä?

Olen asunut jo kymmenen vuotta Malander eps-harkkotalossani, eikä ole tullut vastaan mitään ongelmia. Yhtä lämmin ja vedoton on kuin uutenakin.
Rappauspinta ei ole muuttunut miksikään, sisäpuolella ei ole kuin joitakin pintojen kulumisjälkiä.
Energian kulutus on ollut pientä, vaikka nykyisin harkko on 15 cm paksumpaa ja varmaan asukkaat pääsevät vieläkin pienemmällä sähkölaskulla.
Sähkölämmitys oli sen ajan valinta, varmaankin ainoa jonka ehkä muuttaisin valinnassani olisi jonkinmoisen lämpöpumpun valinta.
Harkon eristyskerrosten vahvuus oli silloin hyvinkin ohut ja muistaakseni U-arvo 0.18, mikä oli siihen aikaan käsittämättömän alhainen. Rakentaessa ei ollut minkäänlaisia repeämisongelmia, vaikka olin kauhuissani ensimmäisessä valussa, kun 120 cm korkeaa sokkelia valettiin. Eniten pelkäsin mutterin mallisten erkkereiden kohtaa, jotka oli liimattu Uretaanilla.
Kerros valettiinkin silloinkin jo 3 metrin valukorkeutena ilman minkäänlaisia ongelmia.
Yksi asia on jäänyt vaivaamaan, miksei silloin tehty ikkunoiden pieliä kylmäsillattomasti päätyharkoilla eristettynä ? Ei siitäkään mitään ongelmaa ole näkynyt, mutta ainahan se on parempi jos ikkunoiden ympärystät myös eristetään.
Minulla on myös silloisten rakennustarkastajien vierastama lämmin alapohja, eli rossipermanto jossa lämmöneristeet ovat maata vasten. Ilmanvaihto hoidetaan talon ilmanvaihtokoneella ja on kuiva sekä lämmin. Sitä voin suositella paalutetun talon ratkaisuksi kenelle tahansa tulevalle rakentajalle.
Miksi työntäisin kylmää ja kosteaa ulkoilmaa talon alle, kun minulla on ilmanvaihtokone, jolla saan myös lämpöä talteen ? Poistoilmalämpöpumppu olisi varmaankin piste iin päälle lämpimän alapohjan rakenteen yhteydessä.
Leveät räystäät ja kunnon harjakatto on ollut hyvä ratkaisu, viistosateet eivät ole lianneet talon rappauspintoja.
Netistä olen lukenut muutamien kohteiden ongelmia ja täytyy ihmetellä jos eps-harkoilla saa tyrittyä, niin täytyy olla täysin ajattelematon tolvana tai sitten yritetään toteuttaa liian vaikeita rakenteita.
Itse en silloisena melkoisena pioneerina epäillyt mitenkään betonin ja Styroxin toimivuutta, enkä epäile nytkään.

10 vuotta asunut kirjoitti:

Olen asunut jo kymmenen vuotta Malander eps-harkkotalossani, eikä ole tullut vastaan mitään ongelmia. Yhtä lämmin ja vedoton on kuin uutenakin.
Rappauspinta ei ole muuttunut miksikään, sisäpuolella ei ole kuin joitakin pintojen kulumisjälkiä.
Energian kulutus on ollut pientä, vaikka nykyisin harkko on 15 cm paksumpaa ja varmaan asukkaat pääsevät vieläkin pienemmällä sähkölaskulla.
Sähkölämmitys oli sen ajan valinta, varmaankin ainoa jonka ehkä muuttaisin valinnassani olisi jonkinmoisen lämpöpumpun valinta.
Harkon eristyskerrosten vahvuus oli silloin hyvinkin ohut ja muistaakseni U-arvo 0.18, mikä oli siihen aikaan käsittämättömän alhainen. Rakentaessa ei ollut minkäänlaisia repeämisongelmia, vaikka olin kauhuissani ensimmäisessä valussa, kun 120 cm korkeaa sokkelia valettiin. Eniten pelkäsin mutterin mallisten erkkereiden kohtaa, jotka oli liimattu Uretaanilla.
Kerros valettiinkin silloinkin jo 3 metrin valukorkeutena ilman minkäänlaisia ongelmia.
Yksi asia on jäänyt vaivaamaan, miksei silloin tehty ikkunoiden pieliä kylmäsillattomasti päätyharkoilla eristettynä ? Ei siitäkään mitään ongelmaa ole näkynyt, mutta ainahan se on parempi jos ikkunoiden ympärystät myös eristetään.
Minulla on myös silloisten rakennustarkastajien vierastama lämmin alapohja, eli rossipermanto jossa lämmöneristeet ovat maata vasten. Ilmanvaihto hoidetaan talon ilmanvaihtokoneella ja on kuiva sekä lämmin. Sitä voin suositella paalutetun talon ratkaisuksi kenelle tahansa tulevalle rakentajalle.
Miksi työntäisin kylmää ja kosteaa ulkoilmaa talon alle, kun minulla on ilmanvaihtokone, jolla saan myös lämpöä talteen ? Poistoilmalämpöpumppu olisi varmaankin piste iin päälle lämpimän alapohjan rakenteen yhteydessä.
Leveät räystäät ja kunnon harjakatto on ollut hyvä ratkaisu, viistosateet eivät ole lianneet talon rappauspintoja.
Netistä olen lukenut muutamien kohteiden ongelmia ja täytyy ihmetellä jos eps-harkoilla saa tyrittyä, niin täytyy olla täysin ajattelematon tolvana tai sitten yritetään toteuttaa liian vaikeita rakenteita.
Itse en silloisena melkoisena pioneerina epäillyt mitenkään betonin ja Styroxin toimivuutta, enkä epäile nytkään.

Lue lisää

Iso ei muoville! Mieti nyt hyvä ihminen mistä muovi tehdään. Anna kun arvaan, pihalla yli 4 litran bensakoneella varustettu jenkki?

Ei muoville! kirjoitti:

Iso ei muoville! Mieti nyt hyvä ihminen mistä muovi tehdään. Anna kun arvaan, pihalla yli 4 litran bensakoneella varustettu jenkki?

Muovitalo (= seinässä on enemmän muovia kuin betonia) on laillistettu ympäristörikos.

Onkohan kukaan laskenut tuollaisen talon kokonaishiilijalanjälkeä?

Tyynellä valtamerellä kelluu etelä-suomen kokoinen muovilautta ja täällä valopäät ehdottelee että aletaan rakentamaan talojen seinätkin muovista... Huh huh.

Huolestunut kirjoitti:

Muovitalo (= seinässä on enemmän muovia kuin betonia) on laillistettu ympäristörikos.

Onkohan kukaan laskenut tuollaisen talon kokonaishiilijalanjälkeä?

Tyynellä valtamerellä kelluu etelä-suomen kokoinen muovilautta ja täällä valopäät ehdottelee että aletaan rakentamaan talojen seinätkin muovista... Huh huh.

Lue lisää

Ette te ainakaa aitoja virheitä ole - saati ilmastonmuutoksen vastustajia.
Kerran kun juttelin tuosta täysvirheän kanssa, niin hän oli sitä mieltä, että öljy pitäisi nimenomaa valmistaa eristeiksi.
Eristeinä ne eivät aiheuta kasvihuoneilmiötä, mitä öljy aiheuttaa poltettuna.
Samoin oli sitä mieltä että ei haittaa vaikka öljy loppuisi aiemmin vaikka sitä käytetään paljon.
Itse olen tästä jälkimmäisestä toki eri mieltä, sillä nytkin käytän näppistä, näyttöä, kännykkää, yms. missä on kaikissa muovia.

Muovia muovia lisää kirjoitti:

Ette te ainakaa aitoja virheitä ole - saati ilmastonmuutoksen vastustajia.
Kerran kun juttelin tuosta täysvirheän kanssa, niin hän oli sitä mieltä, että öljy pitäisi nimenomaa valmistaa eristeiksi.
Eristeinä ne eivät aiheuta kasvihuoneilmiötä, mitä öljy aiheuttaa poltettuna.
Samoin oli sitä mieltä että ei haittaa vaikka öljy loppuisi aiemmin vaikka sitä käytetään paljon.
Itse olen tästä jälkimmäisestä toki eri mieltä, sillä nytkin käytän näppistä, näyttöä, kännykkää, yms. missä on kaikissa muovia.

Lue lisää

Uskokaa jo nyt, ettei Suomi voi pelastaa koko maaimaa, eikä ainakaan rahoittaa.
Solupolystyreeni on 100 prosenttisesti kierrätettävää, eikä siinä ole mitään vihreää ongelmaa.
Sen avulla tosiaankin säästetään energiaa ja luontoa merkittävästi myös Suomessa.

Järki vihreä kirjoitti:

Uskokaa jo nyt, ettei Suomi voi pelastaa koko maaimaa, eikä ainakaan rahoittaa.
Solupolystyreeni on 100 prosenttisesti kierrätettävää, eikä siinä ole mitään vihreää ongelmaa.
Sen avulla tosiaankin säästetään energiaa ja luontoa merkittävästi myös Suomessa.

Lue lisää

Asiasta kiinnostuneet voivat googlettaa vaikka hakusanoilla "polystyrene environmental impact".

Solupolystyreeni on kierrätettävissä, mutta tästä ei ole iloa ennen kuin rakennus puretaan. Suurempi ongelma on valmistus joka tuottaa kasvihuonepäästöjä aivan holtittomasti:

"Extruded polystyrene is usually made with hydrofluorocarbons (HFC-134a),[18] which have global warming potentials of approximately 1000–1300 times that of carbon dioxide" (wikipedia)

EPS-taloja markkinoidaan energian ja sitä kautta ympäristön säästymisellä ja pienellä asumisen aikaisella hiilijalanjäljellä, mutta mikä mahtaa olla todellisuus kun otetaan huomioon rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus? Onkohan kukaan vertaillut eri runkomateriaalien kokonaishiilijalanjälkeä rakennuksen koko elinkaaren aikana?

Ei ihan noin... kirjoitti:

Asiasta kiinnostuneet voivat googlettaa vaikka hakusanoilla "polystyrene environmental impact".

Solupolystyreeni on kierrätettävissä, mutta tästä ei ole iloa ennen kuin rakennus puretaan. Suurempi ongelma on valmistus joka tuottaa kasvihuonepäästöjä aivan holtittomasti:

"Extruded polystyrene is usually made with hydrofluorocarbons (HFC-134a),[18] which have global warming potentials of approximately 1000–1300 times that of carbon dioxide" (wikipedia)

EPS-taloja markkinoidaan energian ja sitä kautta ympäristön säästymisellä ja pienellä asumisen aikaisella hiilijalanjäljellä, mutta mikä mahtaa olla todellisuus kun otetaan huomioon rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus? Onkohan kukaan vertaillut eri runkomateriaalien kokonaishiilijalanjälkeä rakennuksen koko elinkaaren aikana?

Lue lisää

Vaikka hassulta kuulostaa, niin EPS talossa on sitä EPS:ää suhteellisen vähän. Miettikää mikä määrä tuota kuluu erilaisissa pakkauksissa (vaikka TV-laatikossa), joista kama ajautuu heti kaatikselle.

Talossa sen on tarkoitus pysyä 100 vuotta. Tuona aikana kotiin kannetuissa ostoksissa tulee vähintään pari kertaa sen talon verran styroksia.

Itse hyvin todennäköisesti selvittäisin EPS talon rakentamisen jos tulee rakennushanke eteen. Ei se täydellinen ratkaisu ole kuten ei mikään muukaan. Mutta kyllä siinä ajatuksessa joku houkuttaa, että tuodaan betoni pumpulla, eikä ensin kantamalla 35kg harkkoja ja sitten vielä tilaamalla se pumppuauto paikalle.

xzczxcz kirjoitti:

Vaikka hassulta kuulostaa, niin EPS talossa on sitä EPS:ää suhteellisen vähän. Miettikää mikä määrä tuota kuluu erilaisissa pakkauksissa (vaikka TV-laatikossa), joista kama ajautuu heti kaatikselle.

Talossa sen on tarkoitus pysyä 100 vuotta. Tuona aikana kotiin kannetuissa ostoksissa tulee vähintään pari kertaa sen talon verran styroksia.

Itse hyvin todennäköisesti selvittäisin EPS talon rakentamisen jos tulee rakennushanke eteen. Ei se täydellinen ratkaisu ole kuten ei mikään muukaan. Mutta kyllä siinä ajatuksessa joku houkuttaa, että tuodaan betoni pumpulla, eikä ensin kantamalla 35kg harkkoja ja sitten vielä tilaamalla se pumppuauto paikalle.

Lue lisää

Ongelma ei ole se muovin kierrätettävyys vaan muovin valmistaminen joka kuormittaa ympäristöä.

Se on kehno peruste muovin käytölle että muovis käytetään niin paljon. Oikeastaan juuri tuon takia muovien käyttöä tulisi pyrkiä minimoimaan.

Ei ihan noin... kirjoitti:

Asiasta kiinnostuneet voivat googlettaa vaikka hakusanoilla "polystyrene environmental impact".

Solupolystyreeni on kierrätettävissä, mutta tästä ei ole iloa ennen kuin rakennus puretaan. Suurempi ongelma on valmistus joka tuottaa kasvihuonepäästöjä aivan holtittomasti:

"Extruded polystyrene is usually made with hydrofluorocarbons (HFC-134a),[18] which have global warming potentials of approximately 1000–1300 times that of carbon dioxide" (wikipedia)

EPS-taloja markkinoidaan energian ja sitä kautta ympäristön säästymisellä ja pienellä asumisen aikaisella hiilijalanjäljellä, mutta mikä mahtaa olla todellisuus kun otetaan huomioon rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus? Onkohan kukaan vertaillut eri runkomateriaalien kokonaishiilijalanjälkeä rakennuksen koko elinkaaren aikana?

Lue lisää

Jos verrataan rakenteita kasvihuonepäästö näkökulmasta, voidaan todeta betonin olevan se pahin. Vaikka valmistajat toitottavat vihreästä betonista, niin betonin raaka-aineena käytetyn sementin valmistuksessa vapautuu huomattavia määriä CO2. Ekobetoniksi se muuttuu, kun se on valettu ja betoni reagoi ilman kanssa puhdisten sitä-> betoni karbonatisoituu, joka taasen ei ole hyvä asia raudoitteille.

Lisäksi kaivokset rumentavat maisemaa. Betoniharkon kuljetus tuottaa enemmän päästöjä (paino). Mutta meneehän eps-harkkoonkin betoni ja jostain sekin kuljetetaan.

Voi jestas! Onko toyot huono auto jos siitä meni rengas puhki tai jos tankkasit bensaa dieselin sijasta!

Karu totuus on se, että tuossa kohteessa eivät asentajat tienneet mitä tekivät. TOtta kai kaarevat seinät vaativat enemmän ammattitaitoa kuin suorat ja noilla sitä ei ollut. Eikä tuon toteamiseen mennyt viittä vuotta vaan 15 minuuttia!

EPS harkossa vaan on niin paljon pieniä yksityiskohtia, mitä en tiedä, joten en oikein uskalla harkita vakavammin.
Pitäisi saada enemmän tietoa siitä, että miten asiat käytännössä - siis ihan aikuisen oikeasti tehdään.
Aluksi tulee heti mieleen, että miten harkot kiinnitetään anturaan, jotta valupaine ei nosta niitä ylös?

Vedetäänkö laastilla vai miten?
Betoniharkon oma massa pitää niillä huolen tuosta, mutta EPS harkon massa tuskin riittää.

Yksityiskohtia? kirjoitti:

EPS harkossa vaan on niin paljon pieniä yksityiskohtia, mitä en tiedä, joten en oikein uskalla harkita vakavammin.
Pitäisi saada enemmän tietoa siitä, että miten asiat käytännössä - siis ihan aikuisen oikeasti tehdään.
Aluksi tulee heti mieleen, että miten harkot kiinnitetään anturaan, jotta valupaine ei nosta niitä ylös?

Vedetäänkö laastilla vai miten?
Betoniharkon oma massa pitää niillä huolen tuosta, mutta EPS harkon massa tuskin riittää.

Lue lisää

Harkkoja kootaan päällekkäin 3 kappaletta liimaamalla, kiilataan suoraksi ja sen jälkeen täytetään Uretaanilla harkkojen ja anturan väli. Näin sanotaan asennusohjeissa ja niitä saa myyjiltä varmasti veloituksetta.
Suomeenkin on jo tehty satoja ellei tuhansia taloja eps-harkoilla ja tietoa alkaa olla melkoisesti. Itse olen yhden tehnyt tämän nykyisen taloni, eikä ollut oikeastaan minkäänlaisia ongelmia.
Eps-harkoissa ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, kuvia kun noudattaa ja ohjeita niin onnistuu. Betonia vaan sisään ja vibraa hieman, niin vahvaa tulee.
Lämmöneristys on hyvä ja rakenne varsinkin kulmistaan hyvin ilmatiivis.
Eristeestä sisäpuolella on paljon keskustelua, se ei ole mikään ongelma, tuossa se on vieressä gybrockin ja tapetin alla, eikä kukaan näe. Täytyyhän se eriste olla molemmin puolin, jotta betoni pysyy muotissa.

5 vuotta asunut kirjoitti:

Harkkoja kootaan päällekkäin 3 kappaletta liimaamalla, kiilataan suoraksi ja sen jälkeen täytetään Uretaanilla harkkojen ja anturan väli. Näin sanotaan asennusohjeissa ja niitä saa myyjiltä varmasti veloituksetta.
Suomeenkin on jo tehty satoja ellei tuhansia taloja eps-harkoilla ja tietoa alkaa olla melkoisesti. Itse olen yhden tehnyt tämän nykyisen taloni, eikä ollut oikeastaan minkäänlaisia ongelmia.
Eps-harkoissa ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, kuvia kun noudattaa ja ohjeita niin onnistuu. Betonia vaan sisään ja vibraa hieman, niin vahvaa tulee.
Lämmöneristys on hyvä ja rakenne varsinkin kulmistaan hyvin ilmatiivis.
Eristeestä sisäpuolella on paljon keskustelua, se ei ole mikään ongelma, tuossa se on vieressä gybrockin ja tapetin alla, eikä kukaan näe. Täytyyhän se eriste olla molemmin puolin, jotta betoni pysyy muotissa.

Lue lisää

Kiitos. Kuulostaa ok ohjeelta.
Joskus sain vain sellaisen kuvan noista ohjeista, että ovat mustasukkaisia omista ohjeistaan, kun joku toinen rupesi kopioimaan jonkun aiemman ohjeita tai jotain, joten en ole ajatellutkaan että kysyisin. Mutta pitää harkita josko kysyisinkin. Ehkä joku EPS myyjä voisi kertoa, että antavatko nykyisin ohjeita jo etukäteen?

Onko niissä ohjeissa kaikki tarvittava?

Esim. miten sähkörasiat laitetaan?
Jotenkin olettaisin että ensin laitetaan vain sähköasennusputket sisäEPS:stä betonitilaan ja joskus valun jälkeen sahataan sisäEPS:stä rasian kokoinen pala pois.

Vesijohdot tietty laitetaan sisäEPS:ään, niin saa eristyksen samalla.

5 vuotta asunut kirjoitti:

Harkkoja kootaan päällekkäin 3 kappaletta liimaamalla, kiilataan suoraksi ja sen jälkeen täytetään Uretaanilla harkkojen ja anturan väli. Näin sanotaan asennusohjeissa ja niitä saa myyjiltä varmasti veloituksetta.
Suomeenkin on jo tehty satoja ellei tuhansia taloja eps-harkoilla ja tietoa alkaa olla melkoisesti. Itse olen yhden tehnyt tämän nykyisen taloni, eikä ollut oikeastaan minkäänlaisia ongelmia.
Eps-harkoissa ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, kuvia kun noudattaa ja ohjeita niin onnistuu. Betonia vaan sisään ja vibraa hieman, niin vahvaa tulee.
Lämmöneristys on hyvä ja rakenne varsinkin kulmistaan hyvin ilmatiivis.
Eristeestä sisäpuolella on paljon keskustelua, se ei ole mikään ongelma, tuossa se on vieressä gybrockin ja tapetin alla, eikä kukaan näe. Täytyyhän se eriste olla molemmin puolin, jotta betoni pysyy muotissa.

Lue lisää

> Eristeestä sisäpuolella on paljon keskustelua, se ei ole mikään
> ongelma, tuossa se on vieressä gybrockin ja tapetin alla, eikä kukaan
> näe.

Ongelma ei varmaankaan ole sen näkymisessä tai näkymättömyydessä.

Se mitä minä kysyin, ja mihin en koskaan vastausta saanut, oli kastepisteen käyttäytyminen tuollaisessa seinässä. "Oikein" tehdyssä seinässä, jossa eriste olisi vain ulkopuolella kastepiste muodostuisi eristeen sisään oikeastaan aina talvikeleillä (tai ei sinnekään, jos on tarpeeksi tiivis), mutta EPS-harkon tapauksessa tietyissä oloissa kastepiste muodostuu betonin sisään. Onko tästä sitten haittaa, on eri asia. En tiedä, kun en vastausta saanut (ei niin, että tämän palstan vastauksiin ihan hirveästi luottaisin).

Toinen asia, josta olen keskustelua nähnyt, mutten mitään kunnon vastausta, on ontelolaattojen tuenta EPS-harkoilla rakennettaessa. Käytetäänkö jotain puolikkaita harkkoja, vai miten?

The_Rat kirjoitti:

> Eristeestä sisäpuolella on paljon keskustelua, se ei ole mikään
> ongelma, tuossa se on vieressä gybrockin ja tapetin alla, eikä kukaan
> näe.

Ongelma ei varmaankaan ole sen näkymisessä tai näkymättömyydessä.

Se mitä minä kysyin, ja mihin en koskaan vastausta saanut, oli kastepisteen käyttäytyminen tuollaisessa seinässä. "Oikein" tehdyssä seinässä, jossa eriste olisi vain ulkopuolella kastepiste muodostuisi eristeen sisään oikeastaan aina talvikeleillä (tai ei sinnekään, jos on tarpeeksi tiivis), mutta EPS-harkon tapauksessa tietyissä oloissa kastepiste muodostuu betonin sisään. Onko tästä sitten haittaa, on eri asia. En tiedä, kun en vastausta saanut (ei niin, että tämän palstan vastauksiin ihan hirveästi luottaisin).

Toinen asia, josta olen keskustelua nähnyt, mutten mitään kunnon vastausta, on ontelolaattojen tuenta EPS-harkoilla rakennettaessa. Käytetäänkö jotain puolikkaita harkkoja, vai miten?

Lue lisää

Vesijohdot uritetaan kuumalankaleikkurilla sisäkuoren eristekerrokseen suojaputkissa ja ovat samalla lämmöneristettyjä. Betonitilaan niitä on turha tunkea, hankaloittaa vain työn tekoa turhanpäiväisesti. Samoin on sähköputkitusten, ne on erittäin helppoa urittaa sisäkuoren eristekerrokseen. Sähkörasiat sitten kiinnitetään Uretaanilla eristekerrokseen ja levy päälle.
Kastepisteellä tällaisessa massiivirakenteessa ole väliä ja sekin on vain hyvin lyhytaikaista. Siellä se betoni kuivuu eristeen välissä hitaasti ja varmasti, lopputuloksen huippu luja teräsbetoni seinä.
Aiheesta löytyy myös VTT:n tutkimus, jossa rakenne todetaan turvalliseksi, eikä myöskään minkäänlaisia ongelmia ole vuosikymmenten aikana tullut vastaan.
Eiköhän kaikilta myyjiltä löydy asennusohjeet tuotteilleen, sehän on selvää ettei kilpailijoiden tuotteista rakentavien neuvonta paljonkaan kiinnosta.
Allekirjoittaneella on kokemusta Eps-harkoista n. 10 vuoden ajalta ja ovat päteviä tuotteita osaavissa käsissä, oikeastaan ihmetyttää miksi betonimuotteja oikeastaan enää käytetään.

Rakennesuunnittelija 56 kirjoitti:

Vesijohdot uritetaan kuumalankaleikkurilla sisäkuoren eristekerrokseen suojaputkissa ja ovat samalla lämmöneristettyjä. Betonitilaan niitä on turha tunkea, hankaloittaa vain työn tekoa turhanpäiväisesti. Samoin on sähköputkitusten, ne on erittäin helppoa urittaa sisäkuoren eristekerrokseen. Sähkörasiat sitten kiinnitetään Uretaanilla eristekerrokseen ja levy päälle.
Kastepisteellä tällaisessa massiivirakenteessa ole väliä ja sekin on vain hyvin lyhytaikaista. Siellä se betoni kuivuu eristeen välissä hitaasti ja varmasti, lopputuloksen huippu luja teräsbetoni seinä.
Aiheesta löytyy myös VTT:n tutkimus, jossa rakenne todetaan turvalliseksi, eikä myöskään minkäänlaisia ongelmia ole vuosikymmenten aikana tullut vastaan.
Eiköhän kaikilta myyjiltä löydy asennusohjeet tuotteilleen, sehän on selvää ettei kilpailijoiden tuotteista rakentavien neuvonta paljonkaan kiinnosta.
Allekirjoittaneella on kokemusta Eps-harkoista n. 10 vuoden ajalta ja ovat päteviä tuotteita osaavissa käsissä, oikeastaan ihmetyttää miksi betonimuotteja oikeastaan enää käytetään.

Lue lisää

Onpa tosi kiva lukea asiassa pysyvää ketjua pitkästä aikaa!

Meinasin sanoa suoralta kädeltä että kastepiste ei ole ongelma, kunhan vaan ulkopuolen eristettä on enemmän kuin sisäpuolen. Mutta tein sitten pikaisen DOF laskelman: 130 mm eriste ulkopuolella, ja 80 mm eriste sisäpuolella. Tämä näytti aiheuttavan kastepisteen joillain keleillä betonin ja sisäpuolen EPS:n kohdalle! Se olikin yllätys mulle. Tosin käytin EPS:n vesihöyrynläpäisynä 6x10e-12 kg/msPa. Enkä ruvennut etsimään, mikä se EPS harkoissa oikeasti on. Varmaan jotain tuota luokkaa kuitenkin.

Joten tuota ulkopuolen eristettä pitäisi laittaa enemmän. 180 mm eriste ulkopuolella ja 80 sisäpuolella näytti jo olevan ok. Varmaan tuo ulkopuolen eriste halutaankin paksummaksi.

Siitä, miksi EPS harkoilla ei rakenneta kovin paljoa: kyse on aika pitkälle juuri siitä, että EPS harkoista ei ole riittävästi tietoa saatavilla, vaan sen valinta taitaa perustua lähinnä mielikuviin. Muista harkoista on tietoa paljon enemmän saatavilla julkisesti. Rakentajat kuitenkin haluavat usein aika paljonkin selvitellä asioita etukäteen ennen kuin päättävät, mistä ja miten rakentavat ja siinä faktatietoja paljon kertovat ovat aina etulyöntiasemassa.
Käykää vaikka katsomassa finneps:n sivuja niin huomaatte, että eihän siellä kerrota paljon mitään. Aika moni rakentaja joka joskus EPS harkkoja harkitsee taitaa lopettaa harkinnan jo ihan sen takia kun nettisivut ovat ikivanhat eivätkä edes yritä oikeasti mainostaa omaa tuotettaan.

Amatööri Piirtelijä kirjoitti:

Onpa tosi kiva lukea asiassa pysyvää ketjua pitkästä aikaa!

Meinasin sanoa suoralta kädeltä että kastepiste ei ole ongelma, kunhan vaan ulkopuolen eristettä on enemmän kuin sisäpuolen. Mutta tein sitten pikaisen DOF laskelman: 130 mm eriste ulkopuolella, ja 80 mm eriste sisäpuolella. Tämä näytti aiheuttavan kastepisteen joillain keleillä betonin ja sisäpuolen EPS:n kohdalle! Se olikin yllätys mulle. Tosin käytin EPS:n vesihöyrynläpäisynä 6x10e-12 kg/msPa. Enkä ruvennut etsimään, mikä se EPS harkoissa oikeasti on. Varmaan jotain tuota luokkaa kuitenkin.

Joten tuota ulkopuolen eristettä pitäisi laittaa enemmän. 180 mm eriste ulkopuolella ja 80 sisäpuolella näytti jo olevan ok. Varmaan tuo ulkopuolen eriste halutaankin paksummaksi.

Siitä, miksi EPS harkoilla ei rakenneta kovin paljoa: kyse on aika pitkälle juuri siitä, että EPS harkoista ei ole riittävästi tietoa saatavilla, vaan sen valinta taitaa perustua lähinnä mielikuviin. Muista harkoista on tietoa paljon enemmän saatavilla julkisesti. Rakentajat kuitenkin haluavat usein aika paljonkin selvitellä asioita etukäteen ennen kuin päättävät, mistä ja miten rakentavat ja siinä faktatietoja paljon kertovat ovat aina etulyöntiasemassa.
Käykää vaikka katsomassa finneps:n sivuja niin huomaatte, että eihän siellä kerrota paljon mitään. Aika moni rakentaja joka joskus EPS harkkoja harkitsee taitaa lopettaa harkinnan jo ihan sen takia kun nettisivut ovat ikivanhat eivätkä edes yritä oikeasti mainostaa omaa tuotettaan.

Lue lisää

Soitin Finnepsille ja kertoivat etteivät myy harkkoja, myynnistä ja teknisistä tiedoista vastaa M. Alander Oy.
Kävin sen jälkeen Malanderin kotisivuilla ja lähetin sähköpostia, tietoa alkoi tulla ainakin viikoksi luettavaksi.
Alan tulla vakuuttuneeksi eps-harkkojen toimivuudesta.

Kevään rakentaja kirjoitti:

Soitin Finnepsille ja kertoivat etteivät myy harkkoja, myynnistä ja teknisistä tiedoista vastaa M. Alander Oy.
Kävin sen jälkeen Malanderin kotisivuilla ja lähetin sähköpostia, tietoa alkoi tulla ainakin viikoksi luettavaksi.
Alan tulla vakuuttuneeksi eps-harkkojen toimivuudesta.

Lue lisää

Hhyvä. KErrotko sitten kun saat ne luettua että miten väliseinät liitetään ulkoseinään? Otetaanko EPS pois ulkoseinästä seinän korkeudelta?
Entä, miten maanpaine ulkoseinän ja maanvaraisen laatan väli radoneristetään?

Ju.S. kirjoitti:

Hhyvä. KErrotko sitten kun saat ne luettua että miten väliseinät liitetään ulkoseinään? Otetaanko EPS pois ulkoseinästä seinän korkeudelta?
Entä, miten maanpaine ulkoseinän ja maanvaraisen laatan väli radoneristetään?

Lue lisää

Väliseinät voidaan tehdä ohjelmilla eps-harkoilla, jolloin betonitilat kohtaavat, mutta se on kohtuullisen harvinaista ja käytetään yleisesti ainoastaan saunan ja pesuhuoneen kosteuden kestoa vaativissa seinissä.
Puurunkoinen gybrock väliseinä on varmasti yleisin ja koolinki voidaan kiinnittää Fix ankkureilla betoniin. Eristettä ei tietenkään koskaan poisteta, koska sen tarkoitus on eristää.
Tiili väliseinä voidaan kiinnittää, ennen valua betonitilaan työnnetyillä ramloilla ja keinoja on yhtä paljon kuin rakentajiakin.
Radon tuuletuksen lisäksi on käytetty Delta radonsuoja kalvoja, joita maahantuo Lektar yhtymä ja myydään hyvin varustetuissa rautakaupoissa. Kalvoa on saatavana rullissa ja kulmakappaleet sisä- ja ulkokulmiin ovat myös olemassa.
Todellisille Radon alueille voisi suositella ainoastaan rossipermantoja.

Rakennesuunnittelija 56 kirjoitti:

Väliseinät voidaan tehdä ohjelmilla eps-harkoilla, jolloin betonitilat kohtaavat, mutta se on kohtuullisen harvinaista ja käytetään yleisesti ainoastaan saunan ja pesuhuoneen kosteuden kestoa vaativissa seinissä.
Puurunkoinen gybrock väliseinä on varmasti yleisin ja koolinki voidaan kiinnittää Fix ankkureilla betoniin. Eristettä ei tietenkään koskaan poisteta, koska sen tarkoitus on eristää.
Tiili väliseinä voidaan kiinnittää, ennen valua betonitilaan työnnetyillä ramloilla ja keinoja on yhtä paljon kuin rakentajiakin.
Radon tuuletuksen lisäksi on käytetty Delta radonsuoja kalvoja, joita maahantuo Lektar yhtymä ja myydään hyvin varustetuissa rautakaupoissa. Kalvoa on saatavana rullissa ja kulmakappaleet sisä- ja ulkokulmiin ovat myös olemassa.
Todellisille Radon alueille voisi suositella ainoastaan rossipermantoja.

Lue lisää

Voiko epsillä lisäeristää vanhaa Kiviseinää ulkopuolelta? Miten se EPS levy kinnitettäisiin ja voiko sen päälle rapata? Kyseessä on kevytbetonirakenteinen autotalli josta olisi tarkoitus tehdä vierasmaja/sauna. Kiitos asiallisista ohjeista etukäteen.

EPS lisäeristys kirjoitti:

Voiko epsillä lisäeristää vanhaa Kiviseinää ulkopuolelta? Miten se EPS levy kinnitettäisiin ja voiko sen päälle rapata? Kyseessä on kevytbetonirakenteinen autotalli josta olisi tarkoitus tehdä vierasmaja/sauna. Kiitos asiallisista ohjeista etukäteen.

Lue lisää

Kevytbetonisen seinän eristäminen onnistuu hienosti ulkopuolisella EPS:llä. Sen voi kiinittää seinään laastilla ja päälle voi tehdä rappauksen. Jos haluaa niin EPS:n kiinnityksen voi vielä varmistaa eristekiinnikkeillä ennen rappinkia.

200mm riittää mainiosti ja rakenne on melkeinpä paras mahdollinen rakenne.

Rakennesuunnittelija 56 kirjoitti:

Väliseinät voidaan tehdä ohjelmilla eps-harkoilla, jolloin betonitilat kohtaavat, mutta se on kohtuullisen harvinaista ja käytetään yleisesti ainoastaan saunan ja pesuhuoneen kosteuden kestoa vaativissa seinissä.
Puurunkoinen gybrock väliseinä on varmasti yleisin ja koolinki voidaan kiinnittää Fix ankkureilla betoniin. Eristettä ei tietenkään koskaan poisteta, koska sen tarkoitus on eristää.
Tiili väliseinä voidaan kiinnittää, ennen valua betonitilaan työnnetyillä ramloilla ja keinoja on yhtä paljon kuin rakentajiakin.
Radon tuuletuksen lisäksi on käytetty Delta radonsuoja kalvoja, joita maahantuo Lektar yhtymä ja myydään hyvin varustetuissa rautakaupoissa. Kalvoa on saatavana rullissa ja kulmakappaleet sisä- ja ulkokulmiin ovat myös olemassa.
Todellisille Radon alueille voisi suositella ainoastaan rossipermantoja.

Lue lisää

Kiitoksia.
Ovien ja ikkunoiden ympäristön äänieristys tulee varmaan sitten ongelmaksi, jos halutaan eristää tuo kantava betoniseinä sisäpuoleltakin EPS:in sisään.
Voisi ajatella että tuossa ovien ja ikkunoiden ympärillä olisi normaalisti EPS:ä eristeenä, ja jollain pitkillä EPS:n läpi menevillä metallikiinnikkeillä sitten ovet ja ikkunat betonissa kiinni.
Mutta ääni ja paloeristys kärsivät tuossa jo sen verran pahasti, että ei taida kaupunkialueella viitsiä tuollaista laittaa. Onnistuisikohan ikkunoiden ympäristöjen eristäminen kivivillalla? Toisaalta pitäisi saada ikkunan ja betonin välinen osuus myös höyrytiiviiksi, mikä tehdään normaalisti uretaanilla.

Yksityiskohtia? kirjoitti:

Kiitoksia.
Ovien ja ikkunoiden ympäristön äänieristys tulee varmaan sitten ongelmaksi, jos halutaan eristää tuo kantava betoniseinä sisäpuoleltakin EPS:in sisään.
Voisi ajatella että tuossa ovien ja ikkunoiden ympärillä olisi normaalisti EPS:ä eristeenä, ja jollain pitkillä EPS:n läpi menevillä metallikiinnikkeillä sitten ovet ja ikkunat betonissa kiinni.
Mutta ääni ja paloeristys kärsivät tuossa jo sen verran pahasti, että ei taida kaupunkialueella viitsiä tuollaista laittaa. Onnistuisikohan ikkunoiden ympäristöjen eristäminen kivivillalla? Toisaalta pitäisi saada ikkunan ja betonin välinen osuus myös höyrytiiviiksi, mikä tehdään normaalisti uretaanilla.

Lue lisää

Ikkunat voi tuossa rakenteessa kiinnittää kestopuusta tehtyyn apukarmiin (joka on siis ulkopuolella.

Ei sitä sisäpuolta tarvitse EPS:llä eristää. Tosin jos haluat paljon lisää sähköpistokkeita tai kytkimiä, niin sitten sisäpuolelle voisi harkita 40mm FinnFoam levyä.

Sitä löytyy sellaista saneerauslevyä, jossa on urat valmiina puurimoille, joihin sitten kipsilevy ruuvataan. Tuohon FinnFoamiin voi sitten tehdä urat sähköputkille ja rasioille.

sfsfsd kirjoitti:

Ikkunat voi tuossa rakenteessa kiinnittää kestopuusta tehtyyn apukarmiin (joka on siis ulkopuolella.

Ei sitä sisäpuolta tarvitse EPS:llä eristää. Tosin jos haluat paljon lisää sähköpistokkeita tai kytkimiä, niin sitten sisäpuolelle voisi harkita 40mm FinnFoam levyä.

Sitä löytyy sellaista saneerauslevyä, jossa on urat valmiina puurimoille, joihin sitten kipsilevy ruuvataan. Tuohon FinnFoamiin voi sitten tehdä urat sähköputkille ja rasioille.

Lue lisää

Tuntuu siltä kuin pyörää yritettäisiin keksiä uudelleen tässä osiossa. Mitään Finfoameja ei tarvita, eikä kestopuita, eps-harkko on jo keksitty ja ikkunoiden pielet tehdään eristetyillä pieliharkoilla.
Tarvitaan vain kahta rakennusosaa, avo- ja päätyharkkoja. Ikkunoiden kiinnitykseen löytyy valmiit kiinnikkeet ja mitään virityksiä ei tarvita.

Osatajan ohjeet kirjoitti:

Tuntuu siltä kuin pyörää yritettäisiin keksiä uudelleen tässä osiossa. Mitään Finfoameja ei tarvita, eikä kestopuita, eps-harkko on jo keksitty ja ikkunoiden pielet tehdään eristetyillä pieliharkoilla.
Tarvitaan vain kahta rakennusosaa, avo- ja päätyharkkoja. Ikkunoiden kiinnitykseen löytyy valmiit kiinnikkeet ja mitään virityksiä ei tarvita.

Lue lisää

Eps-harkosta näyttää keskustelua riittävän ja vuosien varrella jopa tällä palstalla keskustelun taso mennyt huomattavasti hienostuneempaan suuntaan tässä aiheessa.
Enemmän kaipaisi kommentteja jo taloissaan asuvilta, miten pelittää ? Tietysti myös parhaillaan rakentavien kommentit kiinnostavat. Miten sujuu talvella ? Uusia niksejä rakentamiseen ja tietysti kustannuksetkin aina kiinnostavat, vaikka niitä onkin vaikea vertailla.
Toimittajien palvelualttiudesta ja koko homman sujuminen myös kiinnostaisi.
Näin muutamia kohteita seuranneena, niin ongelmia teettää tässäkin varsin yksinkertaisessa rakennustavassa Suomalainen slaavilainen huolimattomuus, kiire ja säästäminen.

Osatajan ohjeet kirjoitti:

Tuntuu siltä kuin pyörää yritettäisiin keksiä uudelleen tässä osiossa. Mitään Finfoameja ei tarvita, eikä kestopuita, eps-harkko on jo keksitty ja ikkunoiden pielet tehdään eristetyillä pieliharkoilla.
Tarvitaan vain kahta rakennusosaa, avo- ja päätyharkkoja. Ikkunoiden kiinnitykseen löytyy valmiit kiinnikkeet ja mitään virityksiä ei tarvita.

Lue lisää

Vastaatko vielä tähän kysyjää askarruttaneeseen asiaan:
> Ovien ja ikkunoiden ympäristön äänieristys tulee varmaan sitten
> ongelmaksi, jos halutaan eristää tuo kantava betoniseinä sisäpuoleltakin
> EPS:in sisään.

Tuossa kai nimen omaan haluttiin välttää pieliharkkojen (onko sama kuin päätyharkko?) käyttöä. Lisäksi tietysti ala- ja yläreunaan tarvittaisiin kai EPS-kaistaleet eristeeksi. Mutta miten ääni? Onko kysyjän ehdottama kivivilla mahdollinen tai parempi? Onko paloeristys ongelma?

Osatajan ohjeet kirjoitti:

Tuntuu siltä kuin pyörää yritettäisiin keksiä uudelleen tässä osiossa. Mitään Finfoameja ei tarvita, eikä kestopuita, eps-harkko on jo keksitty ja ikkunoiden pielet tehdään eristetyillä pieliharkoilla.
Tarvitaan vain kahta rakennusosaa, avo- ja päätyharkkoja. Ikkunoiden kiinnitykseen löytyy valmiit kiinnikkeet ja mitään virityksiä ei tarvita.

Lue lisää

Vastaus meni siihen, että miten vanha olemassaoleva ulkorakennus eristetään. Eli ei ollut enää kyse EPS harkoista rakentamisesta uutta taloa.

The_Rat kirjoitti:

Vastaatko vielä tähän kysyjää askarruttaneeseen asiaan:
> Ovien ja ikkunoiden ympäristön äänieristys tulee varmaan sitten
> ongelmaksi, jos halutaan eristää tuo kantava betoniseinä sisäpuoleltakin
> EPS:in sisään.

Tuossa kai nimen omaan haluttiin välttää pieliharkkojen (onko sama kuin päätyharkko?) käyttöä. Lisäksi tietysti ala- ja yläreunaan tarvittaisiin kai EPS-kaistaleet eristeeksi. Mutta miten ääni? Onko kysyjän ehdottama kivivilla mahdollinen tai parempi? Onko paloeristys ongelma?

Lue lisää

Juuri tätä tarkoitin kysymyksessäni. Siis jos EPS harkosta tekee uutta taloa, niin miten ääni ja paloeristetään ikkunoiden ympärys? EPS ei eristä ääntä eikä paloa, joten noi valmiit päätyharkot eivät tuossa auta.

Tuon apukarmin käytön olen jo aikaisemmin ymmärtänyt että se on jo ainakin osin vanhentunut tapa, ja että nykyään suositeltaisiin suoraan metallikiinnikkeitä betonista suoraan ikkunan karmiin.

Joten kivivillaa tuohon betoniseinän ja ikkunan väliin pitäisi varmaankin saada. Ja se EPS:n sisällä oleva betoniseinä kai pitäisi eristää sisäpuolellekin päin ainakin osittain, jotta EPS harkon sisäpuolen eristeen hyöty ei katoaisi ikkunoiden kohdalla.

Paloeristystä varten kivivilla pitäisi kai saada kiinnitettyä sen verran johonkin muuhun kuin EPS:ään ettei se heti kättelyssä tipahda pois paikaltaan, kun EPS sulaa. Tosin tuo paloeristys ei kai niin tärkeä ole kuin äänieristys, mutta kun rungon rakenteita miettii, niin mieluummin haluaisin että kaikki olisi kerralla mietitty loppuun asti.

Yksityiskohtia? kirjoitti:

Juuri tätä tarkoitin kysymyksessäni. Siis jos EPS harkosta tekee uutta taloa, niin miten ääni ja paloeristetään ikkunoiden ympärys? EPS ei eristä ääntä eikä paloa, joten noi valmiit päätyharkot eivät tuossa auta.

Tuon apukarmin käytön olen jo aikaisemmin ymmärtänyt että se on jo ainakin osin vanhentunut tapa, ja että nykyään suositeltaisiin suoraan metallikiinnikkeitä betonista suoraan ikkunan karmiin.

Joten kivivillaa tuohon betoniseinän ja ikkunan väliin pitäisi varmaankin saada. Ja se EPS:n sisällä oleva betoniseinä kai pitäisi eristää sisäpuolellekin päin ainakin osittain, jotta EPS harkon sisäpuolen eristeen hyöty ei katoaisi ikkunoiden kohdalla.

Paloeristystä varten kivivilla pitäisi kai saada kiinnitettyä sen verran johonkin muuhun kuin EPS:ään ettei se heti kättelyssä tipahda pois paikaltaan, kun EPS sulaa. Tosin tuo paloeristys ei kai niin tärkeä ole kuin äänieristys, mutta kun rungon rakenteita miettii, niin mieluummin haluaisin että kaikki olisi kerralla mietitty loppuun asti.

Lue lisää

Onko tuo Villa PAINAJAINEN näitä epsitaloja?

Kevään rakentaja kirjoitti:

Soitin Finnepsille ja kertoivat etteivät myy harkkoja, myynnistä ja teknisistä tiedoista vastaa M. Alander Oy.
Kävin sen jälkeen Malanderin kotisivuilla ja lähetin sähköpostia, tietoa alkoi tulla ainakin viikoksi luettavaksi.
Alan tulla vakuuttuneeksi eps-harkkojen toimivuudesta.

Lue lisää

Itseä askarruttaa myöskin vs-us liitos. Myös kylpyhuone vesieristeineen ja sauna-ph väliseinä. Onko näistä olemassa jotain detaljeja, miltään sivuilta en ole moisia löytänyt.

Harmittaa miksi eivät kerro näitä asioita sekä se, että markkinoinnissa käytetään argumentteina "parempi kuin muiden" ilman perusteluita, ja varsinkin lausetta "muut ovat meidän kopioitamme". Jos jotain voisi toivoa, niin markkinointi koulutusta koko porukalle.

epsiä harkitseva kirjoitti:

Itseä askarruttaa myöskin vs-us liitos. Myös kylpyhuone vesieristeineen ja sauna-ph väliseinä. Onko näistä olemassa jotain detaljeja, miltään sivuilta en ole moisia löytänyt.

Harmittaa miksi eivät kerro näitä asioita sekä se, että markkinoinnissa käytetään argumentteina "parempi kuin muiden" ilman perusteluita, ja varsinkin lausetta "muut ovat meidän kopioitamme". Jos jotain voisi toivoa, niin markkinointi koulutusta koko porukalle.

Lue lisää

Epäasialliseen markkinointiin ei liene syyllistyneet muut kuin tämä pilipalimies.

Yksityiskohtia? kirjoitti:

Juuri tätä tarkoitin kysymyksessäni. Siis jos EPS harkosta tekee uutta taloa, niin miten ääni ja paloeristetään ikkunoiden ympärys? EPS ei eristä ääntä eikä paloa, joten noi valmiit päätyharkot eivät tuossa auta.

Tuon apukarmin käytön olen jo aikaisemmin ymmärtänyt että se on jo ainakin osin vanhentunut tapa, ja että nykyään suositeltaisiin suoraan metallikiinnikkeitä betonista suoraan ikkunan karmiin.

Joten kivivillaa tuohon betoniseinän ja ikkunan väliin pitäisi varmaankin saada. Ja se EPS:n sisällä oleva betoniseinä kai pitäisi eristää sisäpuolellekin päin ainakin osittain, jotta EPS harkon sisäpuolen eristeen hyöty ei katoaisi ikkunoiden kohdalla.

Paloeristystä varten kivivilla pitäisi kai saada kiinnitettyä sen verran johonkin muuhun kuin EPS:ään ettei se heti kättelyssä tipahda pois paikaltaan, kun EPS sulaa. Tosin tuo paloeristys ei kai niin tärkeä ole kuin äänieristys, mutta kun rungon rakenteita miettii, niin mieluummin haluaisin että kaikki olisi kerralla mietitty loppuun asti.

Lue lisää

Ulkopuolelle tulee rappaus ja sisäpuolelle gybrock 13 mm kerros ja itse solupolystyreenissä on palonestoaine ainakin Suomalaisissa harkoissa. Ikkuna mäjähtää ulos paineesta ennen kuin runko kärsii mitenkään jos huonekalut sisällä syttyisivät.
Millekkään talolle ei tulipalo ole eduksi, joten tulen kanssa tulee olla aina varovainen ja huonekaluiksikin kannattaa hankkia paloturvallisia versioita.
Eps-harkkotalo ei ole mitenkään ääni ongelmainen, kuten esim. Urretaani talot joista linnun laulukin kuuluu läpi. Heikoin lenkki on katto jos se on kevytrakenteinen, mutta nykyaikainen paksu villakerroskin jo eristää ääntä.
Ilmatiiveyskin on nykyisin ensi luokkaista, joten ilmavuotojen mukana ei ääntä enää kulkeudu.
Melualueiden rakennuksissa tulee suunnitelussa paneutua aiheeseen kaikissa taloissa, varsinkin ikkunat ovat heikko kohta ei ikkunoiden pielet sinällään.
Eristyskyvyn kannalta aukkojen pielien eristäminen on suositeltavaa, erinäköiset puukalikka virityksen ikkunoiden pielissä tuovat omat tiiveysongelmansa. Puukalikat eivät oikein muutenkaan sovi kivitaloon, jonka runko koostuu epäorgaanisesta aineesta.

harkitse vaan kirjoitti:

Epäasialliseen markkinointiin ei liene syyllistyneet muut kuin tämä pilipalimies.

se koira älähtää johon kalikka kalahtaa :D Saa nähdä millaista markkinointi on livenä kevään messuilla

epsiä harkitseva kirjoitti:

Itseä askarruttaa myöskin vs-us liitos. Myös kylpyhuone vesieristeineen ja sauna-ph väliseinä. Onko näistä olemassa jotain detaljeja, miltään sivuilta en ole moisia löytänyt.

Harmittaa miksi eivät kerro näitä asioita sekä se, että markkinoinnissa käytetään argumentteina "parempi kuin muiden" ilman perusteluita, ja varsinkin lausetta "muut ovat meidän kopioitamme". Jos jotain voisi toivoa, niin markkinointi koulutusta koko porukalle.

Lue lisää

Liitostapa riippuu väliseinän materiaalista, joka yleisimmin on kertopuurunko Gybrockilla päällystettynä. Tällöin seinä tulee puskuliitoksellta ja ulkoseinän Gybrock liittyy väliseinän gybrockkiin. Rakenteet ovat täysin elämättömiä, eikä mitään ongelmaa.
Väliseinän voi tietysti tehdä myös eps-harkolla, mutta silloin siitä tulee turhan paksu. Saunan ja pesuhuoneen seinissä näitä käytetään, koska eps-harkko on hyvin eristetty ja lähes tunteeton kosteudelle.
Kaakelit tulee suoraan vedeneristettyyn eps-pintaan ilman Gybrockeja.
Jo tarjouspyynnönkin takia on otettava yhteyttä eps-harkkojen toimittajiin, antavat varmasti mielellään tietoja. Kyllä heiltä detallit löytyy, ei varmasti tarvitse itse arvailla.
Kotimaisilla toimijoilla on jo useiden vuosien kokemus rakennustavasta ja satoja taloja toteutettuna, joten uskoisin tietoa löytyvän. Ja ellei tietoa löydy, niin ei kannata kokemattomia harkitakkaan.

5 vuotta asunut kirjoitti:

Liitostapa riippuu väliseinän materiaalista, joka yleisimmin on kertopuurunko Gybrockilla päällystettynä. Tällöin seinä tulee puskuliitoksellta ja ulkoseinän Gybrock liittyy väliseinän gybrockkiin. Rakenteet ovat täysin elämättömiä, eikä mitään ongelmaa.
Väliseinän voi tietysti tehdä myös eps-harkolla, mutta silloin siitä tulee turhan paksu. Saunan ja pesuhuoneen seinissä näitä käytetään, koska eps-harkko on hyvin eristetty ja lähes tunteeton kosteudelle.
Kaakelit tulee suoraan vedeneristettyyn eps-pintaan ilman Gybrockeja.
Jo tarjouspyynnönkin takia on otettava yhteyttä eps-harkkojen toimittajiin, antavat varmasti mielellään tietoja. Kyllä heiltä detallit löytyy, ei varmasti tarvitse itse arvailla.
Kotimaisilla toimijoilla on jo useiden vuosien kokemus rakennustavasta ja satoja taloja toteutettuna, joten uskoisin tietoa löytyvän. Ja ellei tietoa löydy, niin ei kannata kokemattomia harkitakkaan.

Lue lisää

Nuo perusdetaljit perustuvat juuri noihin pieliharkkoihin tai päätyharkkoihin, miten niitä sitten kutsutaankaan. Niitä on niissä laitettu ovien & ikkunoiden pieliin yms.
Tämä "perusvastaushan" ei kelvannut yllä oleville kysyjille.

asdadadss kirjoitti:

Kevytbetonisen seinän eristäminen onnistuu hienosti ulkopuolisella EPS:llä. Sen voi kiinittää seinään laastilla ja päälle voi tehdä rappauksen. Jos haluaa niin EPS:n kiinnityksen voi vielä varmistaa eristekiinnikkeillä ennen rappinkia.

200mm riittää mainiosti ja rakenne on melkeinpä paras mahdollinen rakenne.

Lue lisää

voisiko Eps asiantuntijat vastata? Meillä nyt rakenne sisäpuolelta päin siroplast-LR-L-teräsbetoni 150mm-EPS thermisol platina 250mm-kolmik.rappaus. onko paras? Rungon teko 8pv,elementeistä. Lammin tarjouksen kanssa meni samoihin...

harkkopuuhastelijat kirjoitti:

voisiko Eps asiantuntijat vastata? Meillä nyt rakenne sisäpuolelta päin siroplast-LR-L-teräsbetoni 150mm-EPS thermisol platina 250mm-kolmik.rappaus. onko paras? Rungon teko 8pv,elementeistä. Lammin tarjouksen kanssa meni samoihin...

Lue lisää

Elementtien ongelma on saumaus. Valamalla tulee yhtenäinen rakenne. Muuten varmaan ihan hyvä rakenne.

The_Rat kirjoitti:

Elementtien ongelma on saumaus. Valamalla tulee yhtenäinen rakenne. Muuten varmaan ihan hyvä rakenne.

Mikä ongelma siinä on? Sisäpuolella vaarnalenkeistä harjateräkset pystyyn
ja PSL pystysaumalaastilla tai S30 25mm elementtisaumat umpeen. Sisäseinä
tällöin yhtenäinen betoniseinä. Voi vetää L suoraan päälle. Jos se pystysauma
ei ole yhtenäinen, niin lupaan syödä yhden EPS harkon lounaaksi.

Saumaa ei ole ulkona. Ne ulkopuolen EPS eristeet on elementtien saumojen kohdasta tilkitty uretaanilla. Noin 2h homma.

Betonin kuivumista ei tarvitse odottaa, vaan talon voi rapata välittömästi. Sisäpuolelle ei tarvitse kipsilevy virityksiä ja sähköputket tulee valmiina tehtaalta.

Eli tässä nyt vaan haluan valottaa, että kivitalo EPS eristys voi onnistua muutenkin kuin harkoista. Joillakin ihmisillä voi olla mielenkiintoa saada runko oikeasti nopeasti pystyyn ja myös rapata samana kesänä (ilman kuivumishuolia). Sisäpuolella voi jättää näkyviin myös nyt muodossa olevaa betoniseinää...meille tuli elementteinä ulkoseinät, portaat, osa väliseinistä, maanpaineseinät , kaikki ulkoportaat ja parvekkeet ja terassit.

Lisäksi jos teette kellarin niin sandwich elementit ei vaadi erillistä EPS ulkopuolella eikä slammausta. Vesieristeen kiinnitys suoraan elementtiin. Sandwich elementtien ulkokuoret ovat pakkasenkestoon suunniteltua betonia.

Näin rakentaen valmista tulee n. 8kk, mikäli sisähommat ja tekniikat teetetään ulkopuolisilla urakalla.

Yksityiskohtia? kirjoitti:

Kiitos. Kuulostaa ok ohjeelta.
Joskus sain vain sellaisen kuvan noista ohjeista, että ovat mustasukkaisia omista ohjeistaan, kun joku toinen rupesi kopioimaan jonkun aiemman ohjeita tai jotain, joten en ole ajatellutkaan että kysyisin. Mutta pitää harkita josko kysyisinkin. Ehkä joku EPS myyjä voisi kertoa, että antavatko nykyisin ohjeita jo etukäteen?

Onko niissä ohjeissa kaikki tarvittava?

Esim. miten sähkörasiat laitetaan?
Jotenkin olettaisin että ensin laitetaan vain sähköasennusputket sisäEPS:stä betonitilaan ja joskus valun jälkeen sahataan sisäEPS:stä rasian kokoinen pala pois.

Vesijohdot tietty laitetaan sisäEPS:ään, niin saa eristyksen samalla.

Lue lisää

Soita malanderille tai neoprolle, niin saat tiedon heti

Amatööri Piirtelijä kirjoitti:

Onpa tosi kiva lukea asiassa pysyvää ketjua pitkästä aikaa!

Meinasin sanoa suoralta kädeltä että kastepiste ei ole ongelma, kunhan vaan ulkopuolen eristettä on enemmän kuin sisäpuolen. Mutta tein sitten pikaisen DOF laskelman: 130 mm eriste ulkopuolella, ja 80 mm eriste sisäpuolella. Tämä näytti aiheuttavan kastepisteen joillain keleillä betonin ja sisäpuolen EPS:n kohdalle! Se olikin yllätys mulle. Tosin käytin EPS:n vesihöyrynläpäisynä 6x10e-12 kg/msPa. Enkä ruvennut etsimään, mikä se EPS harkoissa oikeasti on. Varmaan jotain tuota luokkaa kuitenkin.

Joten tuota ulkopuolen eristettä pitäisi laittaa enemmän. 180 mm eriste ulkopuolella ja 80 sisäpuolella näytti jo olevan ok. Varmaan tuo ulkopuolen eriste halutaankin paksummaksi.

Siitä, miksi EPS harkoilla ei rakenneta kovin paljoa: kyse on aika pitkälle juuri siitä, että EPS harkoista ei ole riittävästi tietoa saatavilla, vaan sen valinta taitaa perustua lähinnä mielikuviin. Muista harkoista on tietoa paljon enemmän saatavilla julkisesti. Rakentajat kuitenkin haluavat usein aika paljonkin selvitellä asioita etukäteen ennen kuin päättävät, mistä ja miten rakentavat ja siinä faktatietoja paljon kertovat ovat aina etulyöntiasemassa.
Käykää vaikka katsomassa finneps:n sivuja niin huomaatte, että eihän siellä kerrota paljon mitään. Aika moni rakentaja joka joskus EPS harkkoja harkitsee taitaa lopettaa harkinnan jo ihan sen takia kun nettisivut ovat ikivanhat eivätkä edes yritä oikeasti mainostaa omaa tuotettaan.

Lue lisää

DOF lämpö ei ole sellainen ohjelma, jolla voit näitä laskea, sillä se ei huomioi lisäkonduktansseja. Antaa se tietenkin vähän viitettä, mutta pitäisi olla joku 3d ohjelma.

Muottiharkot ovat kyllä muuten todella fiksu tapa rakentaa!!

Eps talo vaan ei ole täyskivitalo. Se on muovikivitalo

Pistä höyrynsuluksi polyeteenilaminaatti, kestää paljon paremmin.

Muovikivitalo kirjoitti:

Eps talo vaan ei ole täyskivitalo. Se on muovikivitalo

Kyllä se kivitalo on, koko runko paksua teräsbetonia, ei lahoa tai mätäne, eikä sorru.
Rakenne hyvin eristetty ja täysin kylmäsillaton.
Välipohjat ja katto ontelolaatoilla, niin kestää pienen granaatti keskityksenkin.
Papana harkot ja Siporexit on höttöä.

Ins. kirjoitti:

Kyllä se kivitalo on, koko runko paksua teräsbetonia, ei lahoa tai mätäne, eikä sorru.
Rakenne hyvin eristetty ja täysin kylmäsillaton.
Välipohjat ja katto ontelolaatoilla, niin kestää pienen granaatti keskityksenkin.
Papana harkot ja Siporexit on höttöä.

Lue lisää

Eps ja valuharkkotalot ovat synteettistä pask.. joissa asuvat ovat tehneet epäeettisen ja luonnottoman valinnan talonsa rungoksi.

Eps manit menee kirjoitti:

Eps ja valuharkkotalot ovat synteettistä pask.. joissa asuvat ovat tehneet epäeettisen ja luonnottoman valinnan talonsa rungoksi.

Eiköhän se eettisyys tule takaisin lämmityskustannusten ja pitkäikäisyyden kautta.
Rakenne ei homehdu, lahoa tai mätäne, eikä myöskään vaadi kalliita lämmityslaitteita.
Puutalon perustuksissa pelkästään on muuten miltei saman verran betonia ja rautaa kuin Koko Eps harkkotalossa, varsinkin jos joudutaan paaluttamaan.
130 neliön Eps harkkorungossa perustuksineen betonia tarvitaan ainoastaan n. 16 m3.

Pikopa kirjoitti:

Pistä höyrynsuluksi polyeteenilaminaatti, kestää paljon paremmin.

Kalalaatikkoja saa prismastakin!

Huhhuhuh.. kirjoitti:

Kalalaatikkoja saa prismastakin!

Eipä sulla paljon ollut sanottavaa, mutta eipä tainnut paljon olla tietoakaan.
Alkuperäinen kysymys oli plussat ja miinukset Eps harkkotaloissa ?
Plussaa löytyy paljon enemmän kuin miinuksia, joita on kohtuullisen vaikea löytää.
Kivitalo yhtenäisellä betonirungolla on lahoamaton, homehtumaton ja mätänemätön on yksi valintakriteeri kivitalon rakentajilla. Toinen toivekkin toteutuu erinomainen täysin kylmäsillaton lämmöneristys. Kolmas plussa on helppo työstettävyys ja keveys rakennettaessa.
Betonin kuivuessa hyvin hitaasti muotin sisällä siitä tulee vielä erittäin lujaa ja pitkäikäistä. Eps-harkkotalon rappaukseen tule halkeamia ja läpivärjättynä ei vaadi käytännössä laisinkaan hoitoa.
Eps harkkotalo on myös turvallinen: Tuulessa, tuiskussa, maanjäristyksessä, jopa ukonilmalla. Eps harkkotalo hyvän eristyksensä ansiosta kuluttaa vähän lämmitysenergiaa talvella ja vähän jäähdytysenergiaa kesällä.
Miinuksia on vaikea löytää, ehkä se on ainoastaan tiedon puute.
Alkaisikohan tällä provolla keskustelu käydä ?

Tyytyväinen omistaja kirjoitti:

Eipä sulla paljon ollut sanottavaa, mutta eipä tainnut paljon olla tietoakaan.
Alkuperäinen kysymys oli plussat ja miinukset Eps harkkotaloissa ?
Plussaa löytyy paljon enemmän kuin miinuksia, joita on kohtuullisen vaikea löytää.
Kivitalo yhtenäisellä betonirungolla on lahoamaton, homehtumaton ja mätänemätön on yksi valintakriteeri kivitalon rakentajilla. Toinen toivekkin toteutuu erinomainen täysin kylmäsillaton lämmöneristys. Kolmas plussa on helppo työstettävyys ja keveys rakennettaessa.
Betonin kuivuessa hyvin hitaasti muotin sisällä siitä tulee vielä erittäin lujaa ja pitkäikäistä. Eps-harkkotalon rappaukseen tule halkeamia ja läpivärjättynä ei vaadi käytännössä laisinkaan hoitoa.
Eps harkkotalo on myös turvallinen: Tuulessa, tuiskussa, maanjäristyksessä, jopa ukonilmalla. Eps harkkotalo hyvän eristyksensä ansiosta kuluttaa vähän lämmitysenergiaa talvella ja vähän jäähdytysenergiaa kesällä.
Miinuksia on vaikea löytää, ehkä se on ainoastaan tiedon puute.
Alkaisikohan tällä provolla keskustelu käydä ?

Lue lisää

Kun tehdään valintoja, iso osa valintaa perustuu tunteeseen. Joillakin jopa puolet. Minusta tuntuu väärältä, että seinärakenteesta iso osa on synteettista muovia. Olkoon vaikka kuinka hyvä ja edullinen, minä tekisin jostain muusta, mieluiten yksiaineisesta kivimateriaalista taloni rungon. Legotalot tehdään muovista ja minusta se on ok. Onhan siinä kyse kehittävästä leikistä.

Muovi on muovia kirjoitti:

Kun tehdään valintoja, iso osa valintaa perustuu tunteeseen. Joillakin jopa puolet. Minusta tuntuu väärältä, että seinärakenteesta iso osa on synteettista muovia. Olkoon vaikka kuinka hyvä ja edullinen, minä tekisin jostain muusta, mieluiten yksiaineisesta kivimateriaalista taloni rungon. Legotalot tehdään muovista ja minusta se on ok. Onhan siinä kyse kehittävästä leikistä.

Lue lisää

Muovi on yksi maailman parhaista keksinnöistä ja sitä käytetään lähes kaikkialla: Se on kevyttä, ei lahoa, mätäne, homehdu tai ruostu.
Ne kehittyvät jatkuvasti, eikä ainuttakaan taloa enää nykyisin tehdä ilman sitä. Eristeenä se on yksi parhaimmista ja eristystä tarvitaan meidän ilmastossa paljon, jotta energian kulutus pysyy aisoissa.
Lattia eristämisen ja routaeristämisen muovi on vallannut lähes kokonaan ja seinissäkin sen osuus on jo suuri. Kattoon sopiikin kivivilla sitten taas paremmin.
Orgaanisen aineen eli puun ongelma on herkkä homehtuminen ja siksi betonirunko kasvattaa jatkuvasti suosiotaan.
Yksiaineisuuden paremmuuden väitteen voi jo unohtaa, kun eristettyjä kivitalojakin on tehty ilman minkäänlaisia ongelmia eri harkoista jo kymmeniä vuosia.
Toisen väitteen massiivisuuden ylivoimasta voi myös unohtaa, näillä kulutuslukemilla joita taloilta nykyisin vaaditaan. Nyt on paneuduttava ilmatiiveyteen ja huolellisuuteen, niin se maailma vain menee eteenpäin.
Eps-harkko on hyvin mielenkiintoinen tuote ja se oikeastaan sisältää kaikki rakentajan toiveet: Luja rakenne, kevyt ja helppo rakentaa, kylmäsillaton nurkista ja välipohjista, varmasti pitkäikäinen, helposti muotoiltava pyöreä ikkunakin toteutuu tarvittaessa niin että heilahtaa. Eristyskykyä piisaa, eikä ilmavuotoja ole.
Voi aivan yhtä helposti tehdä rapattuna, kuin puuverhoiltunakin.

Kilpailua tuotteessa tuntuu riittävän ja Palikan patenttiväitteet saa unohtaa.
Lammi ja Luja alkaa pian olla helisemässä näiden tuotteiden kanssa ja kohtuullisen vaikeahkoa perustella ihmisille, jotta kiveä kannattaa käsin nostella.
Markkinoiden massiivisin, ei oikein enää uppoa.
Eps- harkko rakentamisen pääongelma alkaakin olla nykyisin tiedon ja taidon puute, jolla hyvää materiaalia on liiaksikin pilattu. Monet onnen onkijat ovat tuotteeseen sekaantuneet vähäisin eväin ja se näkyy alalle tulevien yritysten perustamis vuosista.
Monenmoista Capitalia ja löysän rahan tavoittelijaa näyttää mukaan liittyvän. Asiakkaan tulee nyt olla entistäkin tarkempi, jotta saa sovitut tuotteet, sovittuun hintaan ja apua rakentamiseen koko vuodeksi.

Pullotalo kuten nykypuutalotkin

Edellinen kirjoitus rakennusvaiheesta kuvaa hyvin juuri Eps-harkoilla rakentamisen pääongelmana. Tietoa ja taitoa puuttuu kaikissa rakentamisen vaiheissa, suunnittelusta asti.
Tiedon puute tuo runsaasti kustannuksia ja riskejä rakenteiden toimivuudelle.
Eps-harkko tuotteena on erinomainen, mutta kun niihin sekaantuu monet onnen onkijat niin ongelmia riittää. Suomalainen kun on huono kysymään, mutta nopea tekemään.
Kustannuksia kertyy jo paljon suunnittelusta lähtien , käytetään kaikenlaisia tuotteita sekaisin, kuten esimerkki tapauksessa, Eps-harkkoa ja kevytsoraharkkoa ja sitten liimaillaan kaakeleiden alle homehtuvia Gybrockeja.
Viritellään peltejä kaappien taakse jne...
Rautaa tungetaan runkoon tarpeettoman paljon ja jopa vääriin paikkoihin.
Yksi perusongelma on tietysti säästäminen, jolloin sunnittelupalkkiot vedetään niin alas, että vasemmalla kädellä suunnittelijat saavat työt ja työmaa maksaa kustannukset.
Tietysti rakentaminen kehittyy virheiden kautta, mutta kuka haluaa olla näiden virheiden maksaja ? Suomessakin alkaa olla Eps-harkkojen toimittajia, joilla alkaa olla kokemusta, tietoa ja taitoa.
Kannattaa selvitellä referenssejä näiltä toimijoilta, ulkomailta kopiotuja kauniita kuvia on monilla jopa kotisivuillaan.

Rakentaja EPS kirjoitti:

Edellinen kirjoitus rakennusvaiheesta kuvaa hyvin juuri Eps-harkoilla rakentamisen pääongelmana. Tietoa ja taitoa puuttuu kaikissa rakentamisen vaiheissa, suunnittelusta asti.
Tiedon puute tuo runsaasti kustannuksia ja riskejä rakenteiden toimivuudelle.
Eps-harkko tuotteena on erinomainen, mutta kun niihin sekaantuu monet onnen onkijat niin ongelmia riittää. Suomalainen kun on huono kysymään, mutta nopea tekemään.
Kustannuksia kertyy jo paljon suunnittelusta lähtien , käytetään kaikenlaisia tuotteita sekaisin, kuten esimerkki tapauksessa, Eps-harkkoa ja kevytsoraharkkoa ja sitten liimaillaan kaakeleiden alle homehtuvia Gybrockeja.
Viritellään peltejä kaappien taakse jne...
Rautaa tungetaan runkoon tarpeettoman paljon ja jopa vääriin paikkoihin.
Yksi perusongelma on tietysti säästäminen, jolloin sunnittelupalkkiot vedetään niin alas, että vasemmalla kädellä suunnittelijat saavat työt ja työmaa maksaa kustannukset.
Tietysti rakentaminen kehittyy virheiden kautta, mutta kuka haluaa olla näiden virheiden maksaja ? Suomessakin alkaa olla Eps-harkkojen toimittajia, joilla alkaa olla kokemusta, tietoa ja taitoa.
Kannattaa selvitellä referenssejä näiltä toimijoilta, ulkomailta kopiotuja kauniita kuvia on monilla jopa kotisivuillaan.

Lue lisää

Eipä tuo sinun horinasi ainakaan tietoa lisää. Kaikki käyttämämme ratkaisut käytiin läpi harkkotoimittajan kanssa. Jos sisäseiniä haluaa kivestä, eivätkä ne ole kantavia, niin tuo 88-harkko on ainoa järkevä ratkaisu. Mitään järkeä sisäseiniä ei ole tehdä eps-harkolla. Ihan turhaan tulee eristeseiniä, jotka syövät huoneiden pinta-alaa.

EK-kipsilevy on ihan yleisesti käytetty ratkaisu märkätiloissa, vaikka kiviseinä on toki suositellumpi.

Et taida tietää rakentamisesta oikeasti mitään?

3+2 kirjoitti:

Eipä tuo sinun horinasi ainakaan tietoa lisää. Kaikki käyttämämme ratkaisut käytiin läpi harkkotoimittajan kanssa. Jos sisäseiniä haluaa kivestä, eivätkä ne ole kantavia, niin tuo 88-harkko on ainoa järkevä ratkaisu. Mitään järkeä sisäseiniä ei ole tehdä eps-harkolla. Ihan turhaan tulee eristeseiniä, jotka syövät huoneiden pinta-alaa.

EK-kipsilevy on ihan yleisesti käytetty ratkaisu märkätiloissa, vaikka kiviseinä on toki suositellumpi.

Et taida tietää rakentamisesta oikeasti mitään?

Lue lisää

No ei tuo sinun toimittajasi, noista tiedoista päätellen todellakaan ollut mikään ruudin keksijä. Kuluu juuri niihin koviin liikemiehiin , joka tekee tulosta tuollaisten nörttien kanssa toimiessaan, jotka uskovat kaiken mitä pari vuotta tai kuukautta toiminut harkkokauppias kertoo.
Todellinen ammattilainen ei kyllä Gybrockia märkätiloihin asenna.
Myöskään ei kaappeja liimaile tai peltejä virittele kaappien taakse.
Rungon kasauskin on vienyt aivan järkyttävän ajan, lähes puoli vuotta. Normaalisti tuollaiset kaksi kerrosta tulee 6 viikossa parilta ammattilaiselta.
Epäilen että et ole tehnyt ainoatakaan Eps-harkkotaloa, ehkä käynyt jonkun työmaalla pällistelemässä.

Rakentaja EPS kirjoitti:

No ei tuo sinun toimittajasi, noista tiedoista päätellen todellakaan ollut mikään ruudin keksijä. Kuluu juuri niihin koviin liikemiehiin , joka tekee tulosta tuollaisten nörttien kanssa toimiessaan, jotka uskovat kaiken mitä pari vuotta tai kuukautta toiminut harkkokauppias kertoo.
Todellinen ammattilainen ei kyllä Gybrockia märkätiloihin asenna.
Myöskään ei kaappeja liimaile tai peltejä virittele kaappien taakse.
Rungon kasauskin on vienyt aivan järkyttävän ajan, lähes puoli vuotta. Normaalisti tuollaiset kaksi kerrosta tulee 6 viikossa parilta ammattilaiselta.
Epäilen että et ole tehnyt ainoatakaan Eps-harkkotaloa, ehkä käynyt jonkun työmaalla pällistelemässä.

Lue lisää

Enää ei voi kuin ihmetellä sitä intoa nostella noita raskaita kiviharkkoja päällekäin. Kaiken saman voi tehdä kevyesti betonipumpulla.
Kuitenkin kaikki talot on eristettävä energian kulutuksen minimoimiseksi.

Mainos kirjoitti:

Enää ei voi kuin ihmetellä sitä intoa nostella noita raskaita kiviharkkoja päällekäin. Kaiken saman voi tehdä kevyesti betonipumpulla.
Kuitenkin kaikki talot on eristettävä energian kulutuksen minimoimiseksi.

Lue lisää

Ei... Kaikkia kiviseinärakenteita ei tarvitse lisäeristää ja energiankulutus on minimissään jo valmiiksi. On harmaa ja valkoinen tapa tehdä kivitaloja... Joo. Olen niitä valkoisia ja ylpeä siitä. Kivi nousee hyvin vaikka iää onkin jo kohta 55. Tää on mahtavaa.

Sipomies mä oon kirjoitti:

Ei... Kaikkia kiviseinärakenteita ei tarvitse lisäeristää ja energiankulutus on minimissään jo valmiiksi. On harmaa ja valkoinen tapa tehdä kivitaloja... Joo. Olen niitä valkoisia ja ylpeä siitä. Kivi nousee hyvin vaikka iää onkin jo kohta 55. Tää on mahtavaa.

Lue lisää

Mahtavuus loppuu sulta kun alat seiniin sähköjä roilottaan ja viimeistään kun yrität valmiin talon halkeamia paikkailla.
Kyllä Virolaista Sipoakin joutuu eristämään jos vähän energiaa kuluttavaa taloa haaveilet.
Rahaa alkaa sitten palaa reilusti, kun tasoittelet seinät molemmin puolin. Ensin tietysti odottelet vuoden verran jotta kuivuu.
Betonia sen rungon pitää olla ja teräsbetonia, kestää isältä pojalle.

Betonia kehiin kirjoitti:

Mahtavuus loppuu sulta kun alat seiniin sähköjä roilottaan ja viimeistään kun yrität valmiin talon halkeamia paikkailla.
Kyllä Virolaista Sipoakin joutuu eristämään jos vähän energiaa kuluttavaa taloa haaveilet.
Rahaa alkaa sitten palaa reilusti, kun tasoittelet seinät molemmin puolin. Ensin tietysti odottelet vuoden verran jotta kuivuu.
Betonia sen rungon pitää olla ja teräsbetonia, kestää isältä pojalle.

Lue lisää

Tässä taas nähdään sipon kilpailijoiden tietämättömyys tuotteesta... Siporunko kuivuu reilusti nopeammin kuin valettu runko. Tehdäänhän se jo valmiiksi karkaistusta harkosta. Siporunko halkeaa vain jos perustukset pettävät... Kuten mikä tahansa muukin kivitalo. Pintahalkeamat taas ovat pinnoittajan vastuulla, joten ei niistä enempää. Sähköjen roilottaminen taas on huomattavasti mielekkäämpää ja huom! Edullisempaa kuin valujen sisään virittely. Lisäksi koko talon roilotukset tekee viikonlopussa yhdellä roilokoneella. Jos on imuri koneessa kiinni ei tule edes pölyä huonetilaan.

Rakentaja EPS kirjoitti:

No ei tuo sinun toimittajasi, noista tiedoista päätellen todellakaan ollut mikään ruudin keksijä. Kuluu juuri niihin koviin liikemiehiin , joka tekee tulosta tuollaisten nörttien kanssa toimiessaan, jotka uskovat kaiken mitä pari vuotta tai kuukautta toiminut harkkokauppias kertoo.
Todellinen ammattilainen ei kyllä Gybrockia märkätiloihin asenna.
Myöskään ei kaappeja liimaile tai peltejä virittele kaappien taakse.
Rungon kasauskin on vienyt aivan järkyttävän ajan, lähes puoli vuotta. Normaalisti tuollaiset kaksi kerrosta tulee 6 viikossa parilta ammattilaiselta.
Epäilen että et ole tehnyt ainoatakaan Eps-harkkotaloa, ehkä käynyt jonkun työmaalla pällistelemässä.

Lue lisää

Etpä ole yhtään vaihtoehtoista ratkaisua itse tuonut esille, joten kirjoituksesi on yhtä tyhjän kanssa. 4-5 kk säältä suojaan ei ole mitenkään huonosti, kun ottaa huomioon, että ensimmäinen kuukausi kaivettiin maata, louhittiin, tuotiin täytemaata ja valmisteltiin paikkaa anturavalua varten. Talvella rakennettiin, joten lähes kuukauden työmaa seisoi kovien pakkasten vuoksi. Kyllähän homman tekee 6 viikossa, jos ei laske muuta kuin harkkojen pinoamisen. Valitettavasti talon rakentaminen on muutakin kuin harkkojen pinoamista, joten ihan tuohon aikaa ei meidän talommenoussut.

Oletkos Rauno huomannut, että normien mukaan on saatu aikaiseksi vain home ja kosteusongelmia ?
Mihin sinä sitä vedeneristystä tarvitset, tuleeko mielestäsi vesi läpi pystysalaojitus kerroksesta seinään ?
Mitä tapahtuu huovalla eristetyssä seinässä, jos esim. Salaojan purkuputki jäätyy ?
Tuleekohan pohjavesi pohjasta läpi kellariin ?
Mihin suuntaan tuollainen bitumieristetty seinä kuivuu, jos se pääsee kastumaan.
Eiköhän suurin ongelma ole patolevyn nappuloiden painuminen eristekerrokseen ja höyrynsulun muodostuminen ulkopintaan.
Itse käytin Fuktisol levyä ja 7 vuotta on toiminut ongelmitta, mikä tietysti vielä on hyvin vähän.
Amerikkalaisilta sivuilta löytyy paljon tietoa eps block rakentamisesta, mutta kosteuseristyksestä sieltäkin hyvin vähän.
Välillä tuntuu että meidänkin suositukset ja ohjeet valtionkin toimesta ovat 50 luvulta ja eri insinööri yhdistysten ja rakennusmestari yhdistysten 40 luvulta.

7 vuotta OK kirjoitti:

Oletkos Rauno huomannut, että normien mukaan on saatu aikaiseksi vain home ja kosteusongelmia ?
Mihin sinä sitä vedeneristystä tarvitset, tuleeko mielestäsi vesi läpi pystysalaojitus kerroksesta seinään ?
Mitä tapahtuu huovalla eristetyssä seinässä, jos esim. Salaojan purkuputki jäätyy ?
Tuleekohan pohjavesi pohjasta läpi kellariin ?
Mihin suuntaan tuollainen bitumieristetty seinä kuivuu, jos se pääsee kastumaan.
Eiköhän suurin ongelma ole patolevyn nappuloiden painuminen eristekerrokseen ja höyrynsulun muodostuminen ulkopintaan.
Itse käytin Fuktisol levyä ja 7 vuotta on toiminut ongelmitta, mikä tietysti vielä on hyvin vähän.
Amerikkalaisilta sivuilta löytyy paljon tietoa eps block rakentamisesta, mutta kosteuseristyksestä sieltäkin hyvin vähän.
Välillä tuntuu että meidänkin suositukset ja ohjeet valtionkin toimesta ovat 50 luvulta ja eri insinööri yhdistysten ja rakennusmestari yhdistysten 40 luvulta.

Lue lisää

Kohta kolkyt vuotta olen päätyökseni suunnitellut taloja ja noudattanut noita parjaamiasia normeja. Tuona aikana ne ovat olleet koko aika kehitystyön alaisina, jotta yliopistolaitoksemme ja muiden tutkimusinstansssien tiedot saataisiin aktiivikäyttöön.

Ja havaintonani voin julki tuoda, että väitteesi home- ja kosteusongelmien synnyttämisestä nimenomaan normien mukaisella rakentamisella on aika pahasti vääristelty - itse en edes osaa laskea, monessako hankkeessa näinä vuosina on tullut oltua mukana, enkä koskaan vielä ole joutunut osalliseksi kosteus- tai homeongelmatapauksiin.

Palatakseni aiheeseen, olet siinä kohtaa oikeassa, että kyseessä on kosteustekniikan kannalta erinomaisen haasteellinen paikka, onhan siinä selkeästi konfliktipiste, koska lämpövirta ja huoneilmankosteus ovat matkalla eri suuntaan kuin tuo satunnaisempi vajovesivirta - eikä ole mielekkäitä tapoja järjesttää tuulettuvia ulkoverhousrakenteita. Toinen selkeä ongelma on se, että höyrynsulku pitäisi laittaa eristeen lämpimälle puolelle ja vesieristys sen ulkopuolelle, mutta siten, ettei eriste jää kahden tiiviin pinnan väliin...

Patolevy on siinä mielessä hyvä, että se jäljittelee tuon tuulettuvan verhouksen ideaa, mutta niin kuin edellä kerroin, se ei täytä eristysominaisuuksiltaan vesieristeelle asetettuja vaatimuksia. Eikä tilannetta ratkaisisi sekään, että sinne patolevyn taakse laittaisi vesieristyksen, koskapa silloin "höyrynsulku" tulisi eristeen väärälle puolelle. Siksi lienee parasta, että EPS-harkkojen tapauksessa jatketaan tuolla patolevylla ja tehdään salaojituskerroksen niin huolella, ettei vajovedet pääse seinärakenteisiin - ja sitten vaan toivotaan, että on OK seitsemän tai neljänkintoista vuoden päästä.

rauno_kangas kirjoitti:

Kohta kolkyt vuotta olen päätyökseni suunnitellut taloja ja noudattanut noita parjaamiasia normeja. Tuona aikana ne ovat olleet koko aika kehitystyön alaisina, jotta yliopistolaitoksemme ja muiden tutkimusinstansssien tiedot saataisiin aktiivikäyttöön.

Ja havaintonani voin julki tuoda, että väitteesi home- ja kosteusongelmien synnyttämisestä nimenomaan normien mukaisella rakentamisella on aika pahasti vääristelty - itse en edes osaa laskea, monessako hankkeessa näinä vuosina on tullut oltua mukana, enkä koskaan vielä ole joutunut osalliseksi kosteus- tai homeongelmatapauksiin.

Palatakseni aiheeseen, olet siinä kohtaa oikeassa, että kyseessä on kosteustekniikan kannalta erinomaisen haasteellinen paikka, onhan siinä selkeästi konfliktipiste, koska lämpövirta ja huoneilmankosteus ovat matkalla eri suuntaan kuin tuo satunnaisempi vajovesivirta - eikä ole mielekkäitä tapoja järjesttää tuulettuvia ulkoverhousrakenteita. Toinen selkeä ongelma on se, että höyrynsulku pitäisi laittaa eristeen lämpimälle puolelle ja vesieristys sen ulkopuolelle, mutta siten, ettei eriste jää kahden tiiviin pinnan väliin...

Patolevy on siinä mielessä hyvä, että se jäljittelee tuon tuulettuvan verhouksen ideaa, mutta niin kuin edellä kerroin, se ei täytä eristysominaisuuksiltaan vesieristeelle asetettuja vaatimuksia. Eikä tilannetta ratkaisisi sekään, että sinne patolevyn taakse laittaisi vesieristyksen, koskapa silloin "höyrynsulku" tulisi eristeen väärälle puolelle. Siksi lienee parasta, että EPS-harkkojen tapauksessa jatketaan tuolla patolevylla ja tehdään salaojituskerroksen niin huolella, ettei vajovedet pääse seinärakenteisiin - ja sitten vaan toivotaan, että on OK seitsemän tai neljänkintoista vuoden päästä.

Lue lisää

Taisit ymmärtää hieman väärin, tarkoitus ei ollut parjata ohjeita, ainoastaan todeta, ettei niistä pahemmin ole ollut apua.
Jos on ollut 30 vuotta alalla, niin varmasti on törmännyt kosteusongelmiin. Tehnyt myös itsekin Virheitä.
Patolevyllä ei muuten ole mitään tekemistä tuuletuksen kanssa. Olen ennen rakentamista perehtynyt perusteellisesti eri tuotteisiin ja myös rakennustapa ohjeisiin.
Alan konkarina voisit vastata kysymyksiin perustellen, pelkkä mielipide 30 vuoden kokemuksella ei ole riittävä.
Koska toimit suunnittelijana on sinulla vähintään insinöörin pätevyys ja tiedät varmaan että nykyisin on suunnittelijan velvollisuus kosteuden tunkeutumisen estämisen lisäksi suunniteltava myös rakenteen mahdollisimman hyvä kuivuminen.

7 vuotta OK kirjoitti:

Taisit ymmärtää hieman väärin, tarkoitus ei ollut parjata ohjeita, ainoastaan todeta, ettei niistä pahemmin ole ollut apua.
Jos on ollut 30 vuotta alalla, niin varmasti on törmännyt kosteusongelmiin. Tehnyt myös itsekin Virheitä.
Patolevyllä ei muuten ole mitään tekemistä tuuletuksen kanssa. Olen ennen rakentamista perehtynyt perusteellisesti eri tuotteisiin ja myös rakennustapa ohjeisiin.
Alan konkarina voisit vastata kysymyksiin perustellen, pelkkä mielipide 30 vuoden kokemuksella ei ole riittävä.
Koska toimit suunnittelijana on sinulla vähintään insinöörin pätevyys ja tiedät varmaan että nykyisin on suunnittelijan velvollisuus kosteuden tunkeutumisen estämisen lisäksi suunniteltava myös rakenteen mahdollisimman hyvä kuivuminen.

Lue lisää

Missähän kohtaa esitin mielipiteitäni faktojen sijasta?

En oman tulkintani mukaan missään kohtaa,

Missä kohtaa väitin patolevyn olevan tuulettuva rakenne?

En käsittääkseni missään kohtaa.

Lukisit kommentoimasi jutut ennen kommentointia, niin olisit paremmin kartalla. Kertaan olennaisimmat pointit:

* liki kolkyt vuotinen kokemukseni normeista kertoo päinvastaista esittämiesi väitteisen kanssa - normeja noudattamalla ei oile ainakaan pahennettu kosteusongelmia, ja...

* ...pelkkä patolevy ei vastaa normien minimivaatimusta silloin, kun maanpinnan alapuolisessa kellaritilassa on asuintiloja.

rauno_kangas kirjoitti:

Missähän kohtaa esitin mielipiteitäni faktojen sijasta?

En oman tulkintani mukaan missään kohtaa,

Missä kohtaa väitin patolevyn olevan tuulettuva rakenne?

En käsittääkseni missään kohtaa.

Lukisit kommentoimasi jutut ennen kommentointia, niin olisit paremmin kartalla. Kertaan olennaisimmat pointit:

* liki kolkyt vuotinen kokemukseni normeista kertoo päinvastaista esittämiesi väitteisen kanssa - normeja noudattamalla ei oile ainakaan pahennettu kosteusongelmia, ja...

* ...pelkkä patolevy ei vastaa normien minimivaatimusta silloin, kun maanpinnan alapuolisessa kellaritilassa on asuintiloja.

Lue lisää

Normeilla ei ole saatu kosteusongelmia hallintaan tai poistumaan. Tietysti suunnittelija suojaa niillä hyvin itsensä, koska ovat ongelmien tullen kasvottomia.
Suunnittelija pääsee helposti vastuustaan käyttämällä ohjeita ja suosituksia, sekä ongelmien tullen vetoamalla niihin.
Normit ja ohjeet sitten tekevät suunnittelijat itse työryhmissään ja palkan näille työryhmän jäsenille maksaa rakennusteollisuus yleisesti. Virkamies pääsee taas vastuustaan kun vetoaa työryhmän päätökseen.
Parempaakaan systeemiä ei ole keksitty sen jälkeen, kun talo suunniteltiin Klubiaskin takapuolelle ja kesti hyvin 100 vuotta.

Asukas maksumies kirjoitti:

Normeilla ei ole saatu kosteusongelmia hallintaan tai poistumaan. Tietysti suunnittelija suojaa niillä hyvin itsensä, koska ovat ongelmien tullen kasvottomia.
Suunnittelija pääsee helposti vastuustaan käyttämällä ohjeita ja suosituksia, sekä ongelmien tullen vetoamalla niihin.
Normit ja ohjeet sitten tekevät suunnittelijat itse työryhmissään ja palkan näille työryhmän jäsenille maksaa rakennusteollisuus yleisesti. Virkamies pääsee taas vastuustaan kun vetoaa työryhmän päätökseen.
Parempaakaan systeemiä ei ole keksitty sen jälkeen, kun talo suunniteltiin Klubiaskin takapuolelle ja kesti hyvin 100 vuotta.

Lue lisää

Jotta normien vaikutus kosteusongelmiin selviäisi "ihan oikeasti" - pitäisi normeja noudattaa laajemmin kuin nykyisin tehdään. Sen, mitä minä noita työmaita kiertelen vastaavan työnjohtajan ja/tai valvojan ominaisuudessa, olen tullut huomaamaan, että rakentajat ja rakennuttajat ovat varsin huonosti perillä normien sisällöstä - erityisesti juuri kosteusnormien sisällöstä.

Mitä taas tulee "vanhoihin hyviin aikoihin", jolloin ei tehty kosteusongelmaisia taloja, esittäisin pari seikkaa huomioitavaksenne:
1) Ennen vanhaan rakennettiin huteria hökötyksiä, joissa vuotoilmat ja hukkalämpö pitivät seinärakenteita kuivana, mikä tietystikin näkyy vähän vähäisempinä kosteusongelmina mitä tulee huoneilman kosteuteen seinärakenteissa.
2) Vanhat talot eivät kuitenkaan ole niin vähäisin kosteusongelmin varustettuja kuin yleensäkin kuvitellaan. Ennnen vanhaan talot oli ihan yhtä homeisia kuin nykyisinkin - kenties jopa enemmänkin homeessaa - mutta kun näistäsisäilmaongelmista ei ennen vanhaan osattu mitään meteliä pitää. Silloin yksinkertaisesti kuoltiin keuhkotautiin ihmettelemättä sen kummemmin, mistä se keuhkotauti sai alkunsa - vielä kuuskyt luvulla sisäilmaperäisiin sairauksiin kuoleminen kirjattiin pääsääntöisesti "luonnolliseksi kuolemaksi"

Nykyaikaisessa rakentamisessa tiedetään olevaksi aiemmin tuntemattomia riskejä, jotka syntyvät siitä, että alot tehdään energiatehokkaiksi, mutta noiden riskien hallintaan on keinotkin olemassa. Ja ne keinot on kirjattu niihin normeihin, joita kannattaisi tuntea ja noudattaa. Varmin tapa pilata nykyaikainen rakentaminen on yhdistää nykyaikaiset rakenteet sata vuotta vanhoihin rakentamiskäytäntöihin.

rauno_kangas kirjoitti:

Jotta normien vaikutus kosteusongelmiin selviäisi "ihan oikeasti" - pitäisi normeja noudattaa laajemmin kuin nykyisin tehdään. Sen, mitä minä noita työmaita kiertelen vastaavan työnjohtajan ja/tai valvojan ominaisuudessa, olen tullut huomaamaan, että rakentajat ja rakennuttajat ovat varsin huonosti perillä normien sisällöstä - erityisesti juuri kosteusnormien sisällöstä.

Mitä taas tulee "vanhoihin hyviin aikoihin", jolloin ei tehty kosteusongelmaisia taloja, esittäisin pari seikkaa huomioitavaksenne:
1) Ennen vanhaan rakennettiin huteria hökötyksiä, joissa vuotoilmat ja hukkalämpö pitivät seinärakenteita kuivana, mikä tietystikin näkyy vähän vähäisempinä kosteusongelmina mitä tulee huoneilman kosteuteen seinärakenteissa.
2) Vanhat talot eivät kuitenkaan ole niin vähäisin kosteusongelmin varustettuja kuin yleensäkin kuvitellaan. Ennnen vanhaan talot oli ihan yhtä homeisia kuin nykyisinkin - kenties jopa enemmänkin homeessaa - mutta kun näistäsisäilmaongelmista ei ennen vanhaan osattu mitään meteliä pitää. Silloin yksinkertaisesti kuoltiin keuhkotautiin ihmettelemättä sen kummemmin, mistä se keuhkotauti sai alkunsa - vielä kuuskyt luvulla sisäilmaperäisiin sairauksiin kuoleminen kirjattiin pääsääntöisesti "luonnolliseksi kuolemaksi"

Nykyaikaisessa rakentamisessa tiedetään olevaksi aiemmin tuntemattomia riskejä, jotka syntyvät siitä, että alot tehdään energiatehokkaiksi, mutta noiden riskien hallintaan on keinotkin olemassa. Ja ne keinot on kirjattu niihin normeihin, joita kannattaisi tuntea ja noudattaa. Varmin tapa pilata nykyaikainen rakentaminen on yhdistää nykyaikaiset rakenteet sata vuotta vanhoihin rakentamiskäytäntöihin.

Lue lisää

Rauno: kannattaa tutustua http://www.passiivi.fi/sivu/forum_nayta&vid=2315 keskusteluun, josko sieltä löytyis.

Isoin virhe oli tuoda juokseva vesi sisätiloihin! Sen jälkeen alkoi homehtua mökit.

e rheelli ne kirjoitti:

Rauno: kannattaa tutustua http://www.passiivi.fi/sivu/forum_nayta&vid=2315 keskusteluun, josko sieltä löytyis.

Isoin virhe oli tuoda juokseva vesi sisätiloihin! Sen jälkeen alkoi homehtua mökit.

Lue lisää

M. Alanderilla ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen ollut juurikaan uutta kerrottavaa, joten täältä tähän tällä erää.

Dear Rauno ja kaikki muut tätä vietiketjua kummastelevat.

Lueskelin viestejä, toiset olivat hyviä ja toiset asiattomia. Kaikilla on mielipide- väärät mielipiteet eivät ennenvanhaan päässeet kuuluviin, nykyään väärät mielipiteetkin pääsevät netin kautta esiin.

Sain kuulla jolatin valmistajalta... varmaan Neoprolta tai Malanderilta, että patolevy ei ole välttämällä ollenkaan paras mahdollinen ulkopuolinen kosteuseristys eps-harkolle. Patolevyn nystyrät painuvat aikaamyöten maanpaineen alla eps-harkkoon. Varmaankaan "ryppylevy" ei toimi yhtään sen paremmin. Ilmatilaa ei enää ole, kun muovi on suoraan kiinni eps harkossa. Tällöin rakenne toimii rakennusfysikaalisesti jopa huonommin kuin ilman patolevyä. Isodrän tai fuktisol ovat hyviä kumpikin.

Hei,

Patolevy on huono, sillä se painuu eps-pintaan eikä hengitä yhtään. Pystysalaojittavat levyt ovat parempia esim isodrän tai fuktisol. Ja Rauno... ei normeja välttämättä tarvitse noudattaa. Jos tekee normien vastaisen rakenteen, niin tomivuuden todistus taakka on tekijällä. Ei normien tarkoitus ole tappaa innovatiivisuutta.

Ja normien mukaan on Suomessa rakennettu ja mikä on tulos. Tuhansia kosteusvaurioista kärsiviä taloja.

Jos nyt ehdottomasti haluaa, niin voi aina kustannnuksia lisätäkseen tehdä seuraavan ohjeen mukaisesti kellarin. Tämä kyllä on vähän sellainen ratkaisu, jossa varmuus on paras eli päällekäin 2 kortonkia ja tervattu villasukka. Eli jos saksa taipuu niin lue tämä, jollei, niin katso kuvia

http://www.ceresit-bautechnik.de/uploads/media/BT21_Prospekt.pdf

näin kellarissa kirjoitti:

Hei,

Patolevy on huono, sillä se painuu eps-pintaan eikä hengitä yhtään. Pystysalaojittavat levyt ovat parempia esim isodrän tai fuktisol. Ja Rauno... ei normeja välttämättä tarvitse noudattaa. Jos tekee normien vastaisen rakenteen, niin tomivuuden todistus taakka on tekijällä. Ei normien tarkoitus ole tappaa innovatiivisuutta.

Ja normien mukaan on Suomessa rakennettu ja mikä on tulos. Tuhansia kosteusvaurioista kärsiviä taloja.

Jos nyt ehdottomasti haluaa, niin voi aina kustannnuksia lisätäkseen tehdä seuraavan ohjeen mukaisesti kellarin. Tämä kyllä on vähän sellainen ratkaisu, jossa varmuus on paras eli päällekäin 2 kortonkia ja tervattu villasukka. Eli jos saksa taipuu niin lue tämä, jollei, niin katso kuvia

http://www.ceresit-bautechnik.de/uploads/media/BT21_Prospekt.pdf

Lue lisää

Hei!!

Meillä kellarin eps sokkeli rapattiin ja sitä varten tuli suoraan karkea sepeli.

Valupaineen kesto on ongelma niissä harkoissa, joissa käytetään Neoporia ja myös niissä joissa lämmöneristys on ohut. Ongelmia valupaineen kestossa on myös harkoissa, joissa raaka-ainetta on säästetty valmistuksessa tai käytetty kierrätys raaka-aineita.
Seinässä reikä, eikä ja sitten lapioidaan.
Kokonaisuudessaan suurin ongelma ja miinus on myyjien tietämättömyys ja ostajien vieläkin suurempi tiedon puute. Miltei kaikki muu onkin plussaa.
Malanderilta sain VTT:n tutkimuksen eps-harkosta, jos on epäselvää kosteus asioista niin siitä selviää, mitään ongelmaa ei ole.

Itse projektoimana n. 3000€/m2 ja kaikki toiselta tilaamana 4000€/m2

Meillä toteutui valmiiksi noin 4300€/m2 jossa mukana myös merkittävä oman työn osuus.