Talollani ikää nyt 25 vuotta ja mietin jatkoa ajatellen lähteäkkö hoitamaan seuraavia vääjäämättömästi edessä olevia remotteja lähivuosiksi:
1. Salaojituksen uusiminen
2. Jätevesikaivot
3. Kattoremppa
4. Sitä sun tätä
Luultavasti tässä talossa asutaan vielä joten kuten 10-15 vuotta. Remointointi on kallista puuhaa eikä näytä ollenkaan varmalta että talojen hinnat tulevat haja-asutusalueilla enää nousemaan (isoissa kaupungeissa eri juttu).
Olen vakavasti harkinnut sitä etten teekään noita remontteja (ellei tule akuutti tilanne vastaan) vaan asun talossa vielä ehkä kymmenisen vuotta ja puran sitten koko paskan (tai poltan jos siihen annetaan lupa). Myyn kiinteistön ilman taloa ja ellei joku osta talon pilkkahintaan. Olen jokseenkin kokonaan menettänyt uskoni suomalaiseen korjausrakentamiseen sekä yhä kallistuvaan omakotiasumiseen.
Nykyisten omakotitalojen käyttöikä 30-40 vuotta?
33
3951
Vastaukset
- zxs34e
Meidän talo on 32 vuotta vanha, eikä siinä ole mitään remontoitavaa, no ehkä puita voisi raivata, mutta niistähän saa ilmaispuita takkaan. Ikkunatkin on hyvät ja tiiviit, eikä edes tiivisteitä ole tarvetta vaihtaa. Mikä sun salaojia ja jätekaivoja vaivaa kun niitä pitää rempata, eikä ne ole edes taloon kuuluvia osia, elikkä sulla on vain tuo katto-ongelma.
- iuygu
Ette ole sitten kuullut sanontaa: "Omakotitalo ei ole koskaan valmis"
Toiset pitää yllä talon kuntoa, parantaa vuosien aiheuttamaa rapistumista. Toiset tekee pikkurahalla pientä pintaremonttia, toiset vaihtaa vähän enemmän kerralla.
Salaojista...25v sitten on varmaan laitettu ns. peltoputkea, jos sitäkään ja päälle hienoa hiekkaa. :)
Jätevesijärjestelmät on EU:n tiukempia linjauksia, jotka koskettaa vain kunnallistekniikan ulottumattomissa olevia kiinteistöjä.
Toiset tyytyy asumaan rapistuvassa talossa niin kauan kuin se on mahdollista ilman että sinne tukehtuu kaikkeen home sun muihin hengitysteitä rasittaviin hiukkasiin. Enkä sanonut että kaikki vanhat talot on mätiä. Jotkut jopa parempia kuin uudet sateella äkkiä pystyyn laitetut.- Anonyymi
Peltosalaoja toimii siinä kuin ns tuplasalaojaputki.
Oikein asennettuna kunnollisella täyttömateriaalilla salaojahiekalla tai - murskeella ei ole mitään ongelmaa. Vain maanpainekohteissa kuten ajoteillä ja pihoilla ja jos putki tulee lähelle maanpintaa on suositeltavampaa käyttää jäykempää tuplasalaojaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Peltosalaoja toimii siinä kuin ns tuplasalaojaputki.
Oikein asennettuna kunnollisella täyttömateriaalilla salaojahiekalla tai - murskeella ei ole mitään ongelmaa. Vain maanpainekohteissa kuten ajoteillä ja pihoilla ja jos putki tulee lähelle maanpintaa on suositeltavampaa käyttää jäykempää tuplasalaojaa.Hyvin tuppaa ne sokkelien viereenkin asennetut peltoputket olemaan lytyssä tai täynnä juuria, kun talolla muutama vuosikymmen ikää. Onneksi tarkastuskaivojen kannet ymmärrettiin vielä 90-luvullakin jemmata nurmikon alle... jos nyt salaojia edes viitsittiin rakentee. Poissa silmistä, poissa mielestä, kuten tuossa edella onnellisella "20 vuotiaassa talossa ilman remppoja" kirjoittajalla.
Periaatteessa näitä remonttitarpeita alkaa pikku hiljaa kasaantua 15-20 vuoden asumisen jälkeen. Jos ihan kaiken jättää rästiin, niin talo alkaa olla aikalailla asumiskelvoton ja purkukuntoinen siinä 40-50 vuoden haarukassa. Mallisuorituksia kyllä löytyy maastamme ihan riittävästi.
Siti tämä voi olla ihan fiksukin strategia. Etenkin jos kunnossapitoa se verran harrastaa, ettei nyt ihan terveyttään tarvi vaarantaa. Remontointi on kallista, koska harvemmin riittää, että palautetaan paikat alkuperäiseen asuun. Ehei, pitää päivittää tekniikkaa, keittiötä, kylppäriä nykypäivän vaatimusten mukaiseksi, lisäillään lämmöneristystä ym. hups työmäärä ja kustannukset keulivat. Ei ole lainkaan harvinaista, että päästään lähelle uudisrakennuksen kustannusta... eikä talo silti muutu perusteellisellakaan remontilla uudeksi.
Itseasiassa monen rakennustyypin kohdalla on ihan järjetöntä kehitellä mitään fantasioita 50-70-100 vuoden käyttöiästä. Tarpeet muuttuvat ja aika ajaa pohjaratkaisuista ym. ohi. Esim. vaikkapa 70/80 lukujen toimistotalot, joita ei juuri kukaan nyt halua. Voisi olla fiksumpaa ajaa talo ihan raa'ast loppuun 30 vuodessa ja sitten uutta tilalle.
Sama ongelma on nähty myös kouluissa. Alkaa jo 80 ja 90 lukujenkin rakennukset olla epäkuranttia kamaa. Esteettömyys ei ole kunnossa (portaita siellä täällä), tilajakoa ei saa muuteltua eikä rakennettua nykyään "välttämätöntä" 100 oppilaan "avotoimistoa".
Monen rakennuksen kanssa on nähty, että maailma on muuttunut niin, että jo 30 vuoden takaiset ratkaisut ovat jo armottoman vanhentuneita ja talon päivittäminen nykypäivän tarpeisiin tolkuttoman kallista. Tästä huolimatta nimenomaan kouluja suunnitellaan arkkitehtonisiksi monumenteiksi, joide pitäisi jöpöttää järkkymättä paikallaan seuraavat 100 vuotta, jotta arkkitehdin sielu saisi rauhan.... No, onneksi kunnilla on ylenpalttisesti rahaa tällaiseen ;-D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin tuppaa ne sokkelien viereenkin asennetut peltoputket olemaan lytyssä tai täynnä juuria, kun talolla muutama vuosikymmen ikää. Onneksi tarkastuskaivojen kannet ymmärrettiin vielä 90-luvullakin jemmata nurmikon alle... jos nyt salaojia edes viitsittiin rakentee. Poissa silmistä, poissa mielestä, kuten tuossa edella onnellisella "20 vuotiaassa talossa ilman remppoja" kirjoittajalla.
Periaatteessa näitä remonttitarpeita alkaa pikku hiljaa kasaantua 15-20 vuoden asumisen jälkeen. Jos ihan kaiken jättää rästiin, niin talo alkaa olla aikalailla asumiskelvoton ja purkukuntoinen siinä 40-50 vuoden haarukassa. Mallisuorituksia kyllä löytyy maastamme ihan riittävästi.
Siti tämä voi olla ihan fiksukin strategia. Etenkin jos kunnossapitoa se verran harrastaa, ettei nyt ihan terveyttään tarvi vaarantaa. Remontointi on kallista, koska harvemmin riittää, että palautetaan paikat alkuperäiseen asuun. Ehei, pitää päivittää tekniikkaa, keittiötä, kylppäriä nykypäivän vaatimusten mukaiseksi, lisäillään lämmöneristystä ym. hups työmäärä ja kustannukset keulivat. Ei ole lainkaan harvinaista, että päästään lähelle uudisrakennuksen kustannusta... eikä talo silti muutu perusteellisellakaan remontilla uudeksi.
Itseasiassa monen rakennustyypin kohdalla on ihan järjetöntä kehitellä mitään fantasioita 50-70-100 vuoden käyttöiästä. Tarpeet muuttuvat ja aika ajaa pohjaratkaisuista ym. ohi. Esim. vaikkapa 70/80 lukujen toimistotalot, joita ei juuri kukaan nyt halua. Voisi olla fiksumpaa ajaa talo ihan raa'ast loppuun 30 vuodessa ja sitten uutta tilalle.
Sama ongelma on nähty myös kouluissa. Alkaa jo 80 ja 90 lukujenkin rakennukset olla epäkuranttia kamaa. Esteettömyys ei ole kunnossa (portaita siellä täällä), tilajakoa ei saa muuteltua eikä rakennettua nykyään "välttämätöntä" 100 oppilaan "avotoimistoa".
Monen rakennuksen kanssa on nähty, että maailma on muuttunut niin, että jo 30 vuoden takaiset ratkaisut ovat jo armottoman vanhentuneita ja talon päivittäminen nykypäivän tarpeisiin tolkuttoman kallista. Tästä huolimatta nimenomaan kouluja suunnitellaan arkkitehtonisiksi monumenteiksi, joide pitäisi jöpöttää järkkymättä paikallaan seuraavat 100 vuotta, jotta arkkitehdin sielu saisi rauhan.... No, onneksi kunnilla on ylenpalttisesti rahaa tällaiseen ;-DPuutalo on parhaimmillaan 100 vuotiaana. Täällä kädettömät kaupunkilaiset "tietävät" asioita tosi paljon.
- 14
talo rakennettu 1957, omistaja myi sen onneksi alkuperäiskunnossa, ei edes tapetteja ollu uusittu kertaakaan. Siinä sitten asuimme pintarempan jälkeen, siis ne tapetit, halvinta mitä sai, muutaman vuoden. SITTEN teimme huone kerrallaan täys'rempat oviaukkojen suurennusta myöten ikkunanvaihtoineen koko talon läpi, senjälkeen ulkopuoli, mineriitit pois ja lautaverhoilu tilalle, uusi katto. Sitä ei olisi tarvinut muuten mutta alkuperäinen omistaja oli sen vahvan hyvän katesaumatun pilannut maalaamalla irroitusmaalilla... no, eihän siinä enää senjälkeen mikään pysynytkään.Sitten uusi kattila ja maakaasu. Kyllä kannatti, se kaikki remppa ei ollut mikään homma ja on edullista asua, enpä mene sanomaan että 'halpaa' sillä nykyään ei sellaista olekaan.,mutta voittaa kuitenkin sekä hinnassa että mukavuudessa sen että olisimme uutta alkaneet rakentamaan.Sehän on tosiasia jotta ok-talossa asuminen on samalla harrastus.Jollei halua/osaa itse mitään tehdä on turha vanhaa taloa hankkia 'riesaksi' jos sen niin kokee kun on jotain jatkuvasti tehtävä, nyt syksylläkin 'pitää' rännit putsata lehdistä, ym.'pitää'-tekemistä löytyy aina.
- minävaantaas11
1. salaojat kestää ainakin 100 vuotta, huoltoihin kuuluu tarkistus/puhdistus.
2. jätevesi-eu-direktiivi vaatii kemiallisen pienpuhdistamon, ei kaivo 'kulu'.
3. katemateriaali kestää hyvin sen 25-30 vuotta, uusiminen tai pinnoitus on huoltotoimenpide, ei kovin kummoinen remontti.
4. sitä korjaat miten elät, maksat kerrostalossa myös muiden remontit.- Anonyymi
VTT:n tutkimuksen mukaan asiallisesti huollettu tiilikatto kestää 70 vuotta. Tein viime kesänä ihan itse perusteellisen puhdistuksen sammaleesta ym. painepesurilla ja maalasin katon jonka ikä on 35 vuotta. Koko homma maksoi vajaat tuhat euroa (200 m2 kattoa) ja siitä jäi vielä painepesuri ja valjaat/turvaköysi tuleviin hommiin. Varmaan pitää uusia 30 vuoden päästä, se uusii joka on silloin hengissä, minä en varmaankaan elä yli 100 vuotiaaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VTT:n tutkimuksen mukaan asiallisesti huollettu tiilikatto kestää 70 vuotta. Tein viime kesänä ihan itse perusteellisen puhdistuksen sammaleesta ym. painepesurilla ja maalasin katon jonka ikä on 35 vuotta. Koko homma maksoi vajaat tuhat euroa (200 m2 kattoa) ja siitä jäi vielä painepesuri ja valjaat/turvaköysi tuleviin hommiin. Varmaan pitää uusia 30 vuoden päästä, se uusii joka on silloin hengissä, minä en varmaankaan elä yli 100 vuotiaaksi.
VTT voi tutkia mitä haluaa, mutta ainoastaan LASITETTU tiilikatto kestää 70 vuotta. Vaihdatin 30-luvulla rakennetun tiilikaton kymmenen vuotta sitten. 80 vuotta keskti.
Nykyisessä talossani on peltikatto. Vanhimmat Suomessa käytössä olevat peltikatot ovat 1800-luvuklta. Oma peltikattoni on 47-vuotias. Maalaan sen 10 vuoden välein. Ei ole rusotetta. Vaimo haluaaa peltikaton vaihdettavaksi konesaumattuun peltiin. Ajattelin sen joku kesä tehdä, jotta saan helpot kiinnitykset aurinkopaneeleille.
Vanhimmat talot, joita olen ollut remontoimassa olivat 1500-luvulta.
Talo elää satoja vuosia, mikäli sitä hoitaa taidolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VTT:n tutkimuksen mukaan asiallisesti huollettu tiilikatto kestää 70 vuotta. Tein viime kesänä ihan itse perusteellisen puhdistuksen sammaleesta ym. painepesurilla ja maalasin katon jonka ikä on 35 vuotta. Koko homma maksoi vajaat tuhat euroa (200 m2 kattoa) ja siitä jäi vielä painepesuri ja valjaat/turvaköysi tuleviin hommiin. Varmaan pitää uusia 30 vuoden päästä, se uusii joka on silloin hengissä, minä en varmaankaan elä yli 100 vuotiaaksi.
Betonitiilikatto ei kestä. Poltettu savikattotiili kyllä kestää. Eikä nuo taloon laitetut höyrynsulkumuovit kestä kun sen 50 vuotta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VTT voi tutkia mitä haluaa, mutta ainoastaan LASITETTU tiilikatto kestää 70 vuotta. Vaihdatin 30-luvulla rakennetun tiilikaton kymmenen vuotta sitten. 80 vuotta keskti.
Nykyisessä talossani on peltikatto. Vanhimmat Suomessa käytössä olevat peltikatot ovat 1800-luvuklta. Oma peltikattoni on 47-vuotias. Maalaan sen 10 vuoden välein. Ei ole rusotetta. Vaimo haluaaa peltikaton vaihdettavaksi konesaumattuun peltiin. Ajattelin sen joku kesä tehdä, jotta saan helpot kiinnitykset aurinkopaneeleille.
Vanhimmat talot, joita olen ollut remontoimassa olivat 1500-luvulta.
Talo elää satoja vuosia, mikäli sitä hoitaa taidolla.Suomen vanhin puurakennus on Kokkolan pedagogio, vuodelta 1698. Jomalan kivikirkko on vuodelta 1270. Se on vanhin kivirakennus Suomessa. Mitähän 1500-luvun taloja olet ollut korjaamassa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Betonitiilikatto ei kestä. Poltettu savikattotiili kyllä kestää. Eikä nuo taloon laitetut höyrynsulkumuovit kestä kun sen 50 vuotta.
Katoissa et käytetä mitään höyrynsulkumuoveja.
- Anonyymi
Kumpikohan tietää paremmin, VTT (valtion tekninen tutkimuslaitos) vai paikallinen mutu (musta tuntuu) mies. Mitä mieltä olet fuusioreaktorin hyödyistä verrattuna fissioreaktoriin?
- Anonyymi
Vtt tietää myös sen että poltettu savitiili on kestävämpää kuin huokoinen betonitiili. Siksi se on kalliimpaakin ja soveltuu arvorakennuksiin.
- Anonyymi
Kyllä ja maksaaaaa.
- Anonyymi
Ei ole olemassa sellaista kuin betoni'tiili'.
- Anonyymi
Oltiin ostattelemassa vuosi sitten omakotitaloa Savosta, ajatuksena palata kotikulmille etätyöhön. Ostokyvylle sopivat 70-80-lukuisia. Yksi vm. 1979 oli kaiken huippu: savimaapohja, selvisi vasta paikan päällä katsoessa, syksyn sateista piha velloi vedessä. Katolta vedetty hätäpäissään rännien jatkopalat kauas talon sokkelista, aivan tontin reunalle asti ja noista jatkoränneistä parissa tallattu pelti lyttyyn. Salaojista ei saanut mitään tarkkaa selkoa ja yksi salaojakaivo ainakin oli selkeästi rikki, sen totesi välittäjäkin. Talo tiiliverhoiltu, valesokkelirakenne. Kuolleiden vanhempiensa taloa myymässä ollut keski-ikäinen tytär ehti vierailla talossa juuri ennen kiinteistövälittäjän meille varaamaa katselua, oli unohtanut hölmö valot sisälle. Sisällä haisi voimakkaasti juuri aiemmin suihkutettu kukkaistuoksuraikaste, varmasti yritti peitellä epämiellyttävää hajua. Arvatenkaan ei tullut kauppoja.
Samaa kastia oli loputkin. Paras asustella vaan kerrostalossa.- Anonyymi
1990 >> niin valesokkeleita ei juurikaan enää käytetty. Kuten ei myöskään tasakattoja, eikä ilman aluskatetta tehtyjä harjakattoja. Myös salaojitus osattiin tehdä oikein, vaikka tekijästähän kaikki lopulta on kiinni. Märkätilojen vesieristys on kyllä kehittynyt ja vielä 90-lukuisista sellainen saattaa puuttua kokonaan.
70-80 lukuisiin en pääsääntöisesti puuttuisi pikkusormellakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1990 >> niin valesokkeleita ei juurikaan enää käytetty. Kuten ei myöskään tasakattoja, eikä ilman aluskatetta tehtyjä harjakattoja. Myös salaojitus osattiin tehdä oikein, vaikka tekijästähän kaikki lopulta on kiinni. Märkätilojen vesieristys on kyllä kehittynyt ja vielä 90-lukuisista sellainen saattaa puuttua kokonaan.
70-80 lukuisiin en pääsääntöisesti puuttuisi pikkusormellakaan.Puutu pääsääntöisesti vaikka peukalolla. Joka aikana on rakennettu hyvää ja huonoa. Kun ostaa vanhaa taloa niin pitää tehdä/teettää perusteellinen kuntotutkimus asiantuntevalla ammattilaisella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puutu pääsääntöisesti vaikka peukalolla. Joka aikana on rakennettu hyvää ja huonoa. Kun ostaa vanhaa taloa niin pitää tehdä/teettää perusteellinen kuntotutkimus asiantuntevalla ammattilaisella.
Suuressa, ellei suurimmissa osissa 70 - ja vielä 80-lukujenkin taloista on järjettömiä rakenneratkaisuja. Ratkaisut tuppaavat johtamaan ongelmiin, jotka eivät ole pieniä. Perusteellinen kuntotutkimus tarkoittaa rakenteiden avaamista jne... Yleensä tutkimuksesta löytyy vain maininta "ei voitu tehdä ilman rakenteiden avaamista".
On syytä muistaa, ettei asunnon ostaja voi teettää rakenteiden avaamista sisältävää kuntotutkimusta asunnossa ennen kauppaa ilman myyjän lupaa. Myyjä ei useimmiten ole kovin innokas tällaiseen... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1990 >> niin valesokkeleita ei juurikaan enää käytetty. Kuten ei myöskään tasakattoja, eikä ilman aluskatetta tehtyjä harjakattoja. Myös salaojitus osattiin tehdä oikein, vaikka tekijästähän kaikki lopulta on kiinni. Märkätilojen vesieristys on kyllä kehittynyt ja vielä 90-lukuisista sellainen saattaa puuttua kokonaan.
70-80 lukuisiin en pääsääntöisesti puuttuisi pikkusormellakaan.Minulla on talo vuodelta 1985. Julkisivut olen maalannut kerran ja kylpyhuoneen seinien ja lattian vesieristeet ja laatoitukset samoin kerran sekä tiilikaton maalannut kerran, kustannus kaikilla yhteensä alle 3000 €. Tällä vuosikymmenellä ei ole tulossa yli tonnin juttuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on talo vuodelta 1985. Julkisivut olen maalannut kerran ja kylpyhuoneen seinien ja lattian vesieristeet ja laatoitukset samoin kerran sekä tiilikaton maalannut kerran, kustannus kaikilla yhteensä alle 3000 €. Tällä vuosikymmenellä ei ole tulossa yli tonnin juttuja.
Pää tukevasti pensaassa ja sitten vaan hoetaan "hjuva talo, ei tässä ennenkään remonttia ole tehty"
Tällä metodilla on monta taloa saatettu "puskutraktoria vailla" kuntoon vajaassa 50 vuodessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pää tukevasti pensaassa ja sitten vaan hoetaan "hjuva talo, ei tässä ennenkään remonttia ole tehty"
Tällä metodilla on monta taloa saatettu "puskutraktoria vailla" kuntoon vajaassa 50 vuodessa.Olen rakennusalan ammattilainen, sinä et näytä ymmärtävän koko alasta mitään. Oletko koskaan pitänyt vasaraa kädessäsi, tiesin että et. Sossun elätti ja yrität esittää jotain.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1990 >> niin valesokkeleita ei juurikaan enää käytetty. Kuten ei myöskään tasakattoja, eikä ilman aluskatetta tehtyjä harjakattoja. Myös salaojitus osattiin tehdä oikein, vaikka tekijästähän kaikki lopulta on kiinni. Märkätilojen vesieristys on kyllä kehittynyt ja vielä 90-lukuisista sellainen saattaa puuttua kokonaan.
70-80 lukuisiin en pääsääntöisesti puuttuisi pikkusormellakaan.70/80 luvun tuotokset skippaisin minäkin, mutta ei ole kaikki 90-luvunkaan kohteet vielä kunnossa.
90 -luvulla oli vielä tapana potkia peltosalaojaputkea sokkelin viereen. Jos muistettiin. Tarkastuskaivot jemmattiin maanpinnan alle, joten ihan samalta näyttää asennetut ja asentamatta jätetyt salaojat. Monessa talossa ne asennetutkaan ei enää toimi kunnolla, kun ovat painuneet lyttyyn ja/tai täynnä juuria.
Sadevesiviemäritkin saattoi vielä olla perinteistä "loiskekivi sokkelin viereen ja se on siinä" malia. Hiljalleen alkoi kyllä varsinaisten sadevesiviemärien rakentaminen yleistyä.
Tasakattoja ei ole 70-luvun jälkeen juuri tehty, mutta valesokkelieta tehtiin vielä jonkin verran (mm rivi- ja pienkerrostaloissa näkyy). Ja tehdäänhän niitä edelleen mm. päiväkoteihin ja vanhainkoteihin, kun välttämättä halutaan lattia maanpinnan tasoon, mikä on aina loistava lähtökohta!
90-luvulla ei kaikki vielä ymmärtäneet/piitanneet pätkääkään ilmatiiveydestä. Sutta ja sekundaa tehty. Etenkin 90-luvun alussa. Kohteet voi olla sellaisia, mitä ei saatu valmiiksi 80-luvun lopun hintakuplan aikana ja sitten vähän niinkuin into hiipui, kun hinnat sakkasi. Lisäksi kännissä työmaalla kekkulointi ym oli ihan normaalia 80-luvulla ja vasta lamavuosina puoli- ja täysjuopot siivottiin kortistoon.
Vasta 90-luvun lopulla alettiin ymmärtämään tarve laittaa KPH seinille vedeneristys pelkän (käytännössä aina vuotavan) kosteussulun sijaan. Tässäkin varmasti pitkä siirtymäaika ennen kuin jokainen peärkylienkin "rakennusmestari" on uuteen ideaan perehdytetty.
- Anonyymi
Kyllä kerrostaloon jäppääntyneen on paras pysyä siellä.
Ei pankki anna teille velkaa talon ostoon.
Sen kuntotarkistuksen takia voi panna ehdoksi kaupan synnylle tiilen irrottamisen ulkopinnasta ja sitä kautta tarkistaa seinän kunnon. Muurari tekee tuon satasella.
Jalkalistan irrotus ja jalkalistan takaa poraa kokeen koepalan niin selviää sisäpuolen tilanne.
Ei se valesokkeli ole mikään iso mörkö, jos salaojat kunnossa ja johtaa pintavedet pois.
Repolainenkin totesi pihlajanmarjoista...- Anonyymi
Ikävä kyllä salaojat eivät useinkaan ole kunnossa, tai puuttuvat kokonaan. Pintavedetkin valutetaan usein valesokkelin juurelle.
Tyttären perheelle käyty katsomassa heidän budjettiinsa sopivia rivi- pari ja omakotitaloja. Kaikki budjettiin mahtuvat ovat olleet 70-80 lukuisia valesokkelitaloja, joissa on ollut em. ongelmia ja pahoja sellaisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikävä kyllä salaojat eivät useinkaan ole kunnossa, tai puuttuvat kokonaan. Pintavedetkin valutetaan usein valesokkelin juurelle.
Tyttären perheelle käyty katsomassa heidän budjettiinsa sopivia rivi- pari ja omakotitaloja. Kaikki budjettiin mahtuvat ovat olleet 70-80 lukuisia valesokkelitaloja, joissa on ollut em. ongelmia ja pahoja sellaisia.Sä tiedät, vaikka ei ole tutkittu. Mulla valesokkelitalo jonka lattiat avattu ja kaikki seinät ilman mitään moitteita. Muutettiin huonejärjestys ja uusittiin lattialämmitys, maalämmölle.
Ei kaikki valesokkelit ole homeessa ja lahoja. Luulo on tiedon vastakohta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä tiedät, vaikka ei ole tutkittu. Mulla valesokkelitalo jonka lattiat avattu ja kaikki seinät ilman mitään moitteita. Muutettiin huonejärjestys ja uusittiin lattialämmitys, maalämmölle.
Ei kaikki valesokkelit ole homeessa ja lahoja. Luulo on tiedon vastakohta.Niin, se valesokkeli on vain riski, joka usein realisoituu just siitä syystä, että
a) kattovedet lorotetaan sokkelin viereen + lisäbonuksena maanpinta ei kaada poispäin seinästa, vaan voi olla jopa "perskaato"
b) salaojat on tehty miten sattuu (jos on tehty ollenkaan) eivätkä ne toimi enää.
Vanhat rivarit pahoja siitä syystä, että tahtipuikkoa huiluttaa usein pappakööri, joka on päättänyt viedä talon mukanaan hautaansa. Halpa vastike on Saavutettu Etu ja tarkkaan vahditaan, ettei tule Tarpeettomia Lisäkuluja. Mitään ei kannata tutkia, jottei löydy mitään korjattavaa. Kunnossapito = piha-aidan maalaus 5 vuoden välein talkoilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, se valesokkeli on vain riski, joka usein realisoituu just siitä syystä, että
a) kattovedet lorotetaan sokkelin viereen lisäbonuksena maanpinta ei kaada poispäin seinästa, vaan voi olla jopa "perskaato"
b) salaojat on tehty miten sattuu (jos on tehty ollenkaan) eivätkä ne toimi enää.
Vanhat rivarit pahoja siitä syystä, että tahtipuikkoa huiluttaa usein pappakööri, joka on päättänyt viedä talon mukanaan hautaansa. Halpa vastike on Saavutettu Etu ja tarkkaan vahditaan, ettei tule Tarpeettomia Lisäkuluja. Mitään ei kannata tutkia, jottei löydy mitään korjattavaa. Kunnossapito = piha-aidan maalaus 5 vuoden välein talkoilla.Paremmin et asiaa olisi voinut ilmaista. Juuri tällaiseen törmättiin tyttären perheelle asuntoja katsellessamme.
Edelliselle vastaan, etten väitä valesokkelitalojen aina olevan kosteusvaurioituneita, mutta usein ovat. Riippuu paljon siitä millaiseen paikkaan ne on rakennettu. Riittävän korkealla ja maaperä hyvin vettä läpäisevää, niin hyvinkin voi olla täysin ok. Ikävä kyllä suuri osa ei todellakaan sitä ole. Kokemusta on myös vanhempieni 72 rakennetusta talosta ja monesta muustakin hometalosta.
Kun tarpeeksi herkkänokkainen (esim. minä) astuu sisään hometaloon , niin kosteusvaurion aiheuttaman hajun tunnistaa saman tien. Tosin hajuun tottuu hetkessä ja muutaman minuutin päästä et haista mitään.
Toimiva keino on sellainen, että "unohtaa" taloon esim puuvillahupparin ja hakee sen seuraavana päivänä. Jos on hometalo, niin haju on tarttunut huppariin satavarmasti.
Sellainen joka asuu puhtaassa talossa, tunnistaa hajun saman tien.
Homeen ja sienien hajun haistan myös hometalossa asuvien tuttujen ja tuntemattomien vaatteista, jos ja kun käyvät meillä vierailulla. Enkä taatusti ole ainoa herkkänokka 👃 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paremmin et asiaa olisi voinut ilmaista. Juuri tällaiseen törmättiin tyttären perheelle asuntoja katsellessamme.
Edelliselle vastaan, etten väitä valesokkelitalojen aina olevan kosteusvaurioituneita, mutta usein ovat. Riippuu paljon siitä millaiseen paikkaan ne on rakennettu. Riittävän korkealla ja maaperä hyvin vettä läpäisevää, niin hyvinkin voi olla täysin ok. Ikävä kyllä suuri osa ei todellakaan sitä ole. Kokemusta on myös vanhempieni 72 rakennetusta talosta ja monesta muustakin hometalosta.
Kun tarpeeksi herkkänokkainen (esim. minä) astuu sisään hometaloon , niin kosteusvaurion aiheuttaman hajun tunnistaa saman tien. Tosin hajuun tottuu hetkessä ja muutaman minuutin päästä et haista mitään.
Toimiva keino on sellainen, että "unohtaa" taloon esim puuvillahupparin ja hakee sen seuraavana päivänä. Jos on hometalo, niin haju on tarttunut huppariin satavarmasti.
Sellainen joka asuu puhtaassa talossa, tunnistaa hajun saman tien.
Homeen ja sienien hajun haistan myös hometalossa asuvien tuttujen ja tuntemattomien vaatteista, jos ja kun käyvät meillä vierailulla. Enkä taatusti ole ainoa herkkänokka 👃Hyvä vinkki ja kommentti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä vinkki ja kommentti.
No eipä oikeastaan. Haju ei automaattisesti indikoi kosteusvauriota suuntaan eikä toiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No eipä oikeastaan. Haju ei automaattisesti indikoi kosteusvauriota suuntaan eikä toiseen.
No jos ei ole kosteusvaurio, niin sitten ilmavuoto alapohjasta/maaperästä. Maassa kun tuppaa aina olemaan mikrobikasvua. Muttei tällainen mikrobian aineenvaihduntatuotteita ja mahd. radonias kuljettava ilmavuotokaan ole varsinaisesti terveyttä ja viihtyisyyttä edistävä eikä yleensä helppo ja nopea korjata. Jos olisi helppo ja nopea korjata, se varmaan olisi laitettu kuntoon jo aikapäiviä sitten?
Täysin järjenvastaista ostaa homeenhajuinen kämppä! Pl. jos pystyy päättelemään ongelman perussyyn ja korjaustapa on helppo.
Vaikka onkin myyjän mielestä hjuva talo, jossa ei ole ennenkään tarvinnut remonttia tehdä (siis ei tarkastaa salaojia, uusia KPH vesieristeitä jne.) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No eipä oikeastaan. Haju ei automaattisesti indikoi kosteusvauriota suuntaan eikä toiseen.
Ilman kosteutta ei ole, eikä tule hometta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri181495- 281305
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka631202Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111102Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651036Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?101026Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.271025Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se6991Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan30989Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha1980