Yle Luontoillan kaikki tietävät. Nyt on petoilta menossa. Siinä nämä asiantuntevat juontajat pohtivat koiran ja suden eroja. He eivät keksineet mitään varsinaisia eroja koiran ja suden välillä, jotka tekisivät niistä eri lajit. Heidän mukaansa koira alkaa villiintyneenä käyttäytymään susimaisemmin ja koira on sudesta jalostettu kesyeläin, mutta samaa lajia. Geenipohjakin on kuulemma yhteinen, eikä kuinkaan hankaloita koiran ja suden yhteistä suvunjatkamista. Koira ja susi ovat kuulemma samaa lajia.
Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Vieraina ovat Helsingin yliopiston tutkija Paavo Hellstedt ja Lammin biologisen aseman johtaja Janne Sundell. Eikä heidän mielestään mikän tee sudesta ja koirasta eri lajeja, vaan susi voi vaikka ajan saatossa tietyissä oloissa muokkautua saksanpaimenkoiraksi ja saksanpaimenkoira sudeksi säilyttäen samalla lajiutensa.
Susi ja koira kuulemma samaa lajia
10
226
Vastaukset
- Wuhiko
Vautsi miten hieno juttu!Ja tää ei sitten ole mikään provo vaan tykkään ihan oikeasti susista, joten mukava tietää, että itselläkin on melkein susi sitten kotona myös.Ja lisäksi aivan ihana sellainen vieläpä myös.
- luontoillasta
Tästä ollaan varmaan montaa mieltä, mutta itsekin olen tuota mieltä :-) Suden kesyyntyminen koti- ja hyötyeläimeksi ei ole vaatinut mitään lajinmuutosta, vaan ainoastaan suden sopeutuvuutta. Niin Luontoillassa asiantuntijat kertoivat.
- joobax
Meillä joskus hamassa menneisyydessä opetettiin biologian tunnilla, että lajin tunnusmerkit ovat, että kaksi yksilöä voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä ;) No, sitähän nämä koirasudet ovat. Lisääntymiskykyisiä koiran ja suden jälkeläisiä.
- Peruskoulun käynyt
No kenelle oli uusi asia, että vain samaa lajia olevat yksilöt voivat saada lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä? Kai se opetetaan yhä Suomen peruskoulussa?
Susi ja koira voivat pariutua (koira ja kettu ei, mitä täälläkin on joskus ihmetelty :/). Koirasusien jälkeläiset voivat saada jälkeläisiä. Ei tähän kovin suuri asiantuntija tarvitse olla. - Anna banaani
Ihminen ja apina on samaa lajia?
Ihminen ei ole suoraan kehittynyt nykyisenlaiseksi ihmisapinoista, vaan kehityslinjassa on ollut useita haaroja. Maapallolla on elänyt samanaikaisesti useita eri ihmis- ja apinaihmislajeja. Vasta noin 30 000 vuotta sitten neandertalinihmisen kuoltua sukupuuttoon syntyi nykyinen tilanne, jossa maailmassa on vain yksi ihmislaji, nykyihminen.
Susi ja koira ovat biologeille hieman vaikea tapaus. Ne ovat fyysisesti samaa lajia, risteytyvät keskenään ja tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. En tiedä,onko DNA-tekniikka kehittynyt jo niin paljon, että suden ja koiran pystyisi siitä erottamaan, kun joskus ei pystynyt. Mutta etologisesti eli käyttäytymiseltään aivan erilaisia. Koirista ei kasva susia, jos niitä viskaa laumallisen johonkin luontoon, eikä sudesta saa miellyttävää lemmikkiä kerrostaloon, vaikka kuinka yrittäisi.
Vaikka koiralauma villiintyisi, siitä ei jalostu taas sutta vaan dingoja ja sen kaltaisia villikoiria.
Sutta ei kesytetty, se kesytti itse itsensä. Kun ihminen alkoi asustaa aloillaan, syntyi tunkioita ja sudet hakivat sieltä tähteitä. Siis ne, jotka uskalsivat. Niiden rohkeimmat jälkeläiset saivat valintaedun helpommasta ravinnosta. Aremmat menivät takaisin metsään. Ja, jossain vaiheessa ihminen sitten eli symbioosissa tunkiosuden kanssa ja siitä kehitettyi koira. Ehkä alkukoirat söivät tunkiorottia ja vartioivat tunkiota ja samalla myös ihmisten leiriä ja ihmiset havaitsivat tämän hyödylliseksi.- monimutkaistaa´aa
Suden ja koiran jalieroon ollaan koitettu löytää ratkaisua, mutta sitä ei olle löydetty. Eikä suden villiys ja koiran kesyyn todista mitään, sillä geenit voivat olla täysin samat koko maailman koira- ja susikannalla, vaikka kuinka koira muuttuisi vuosituhansien aikana taas sudeksi, siitä koiraksi, siitä sudeski ym. Koira vain on sopeutunut lemmikiksi ja susi villielimeksi, mutta ainakin koira sopeutuu yhä villiksi tietyissä olosuhteissa ja jopa elämään samoissa laumoissa susien kanssa. Susian soveltuvuutta/sopeutuvuutta lemmikeiksi tuskin kukaan on testannut, eikä koirienkaan villiintymistä kukaan ole varmasti tarkoituksella aiheuttanut. Mutta tarkkaa selitystä ei olla koiran ja suden lajieroille löydetty.
Tarhasusien käytös kuulemma muuttuu sukupolvelta toiselle koiramaisemmaksi, mutta siihen aiheeseen en ole paljoa perehtynyt, eli en väitä lainkaan mitä kaikkea ja kuinka monta sukuolvea vaaditaan saada villisudesta tarhasuden kautta lemmikkisusi.
Mutta moni on varmasti eri mieltä monesta asiasta kanssani. Tämä on aihe, joka herättää susi- ja koiraihmisten keskuudessa (en tarkoita koiraihmisten ja susi-ihmisten välillä) ristiriitoja. Mielenkiintoinen aihe mielestäni, josta erimielisyydet ovat ymmärrettäviä. monimutkaistaa´aa kirjoitti:
Suden ja koiran jalieroon ollaan koitettu löytää ratkaisua, mutta sitä ei olle löydetty. Eikä suden villiys ja koiran kesyyn todista mitään, sillä geenit voivat olla täysin samat koko maailman koira- ja susikannalla, vaikka kuinka koira muuttuisi vuosituhansien aikana taas sudeksi, siitä koiraksi, siitä sudeski ym. Koira vain on sopeutunut lemmikiksi ja susi villielimeksi, mutta ainakin koira sopeutuu yhä villiksi tietyissä olosuhteissa ja jopa elämään samoissa laumoissa susien kanssa. Susian soveltuvuutta/sopeutuvuutta lemmikeiksi tuskin kukaan on testannut, eikä koirienkaan villiintymistä kukaan ole varmasti tarkoituksella aiheuttanut. Mutta tarkkaa selitystä ei olla koiran ja suden lajieroille löydetty.
Tarhasusien käytös kuulemma muuttuu sukupolvelta toiselle koiramaisemmaksi, mutta siihen aiheeseen en ole paljoa perehtynyt, eli en väitä lainkaan mitä kaikkea ja kuinka monta sukuolvea vaaditaan saada villisudesta tarhasuden kautta lemmikkisusi.
Mutta moni on varmasti eri mieltä monesta asiasta kanssani. Tämä on aihe, joka herättää susi- ja koiraihmisten keskuudessa (en tarkoita koiraihmisten ja susi-ihmisten välillä) ristiriitoja. Mielenkiintoinen aihe mielestäni, josta erimielisyydet ovat ymmärrettäviä.Venäjälläkös se oli, kun tehtiin kettukoe. Kettutarhalla valittiin aina vähiten aggressiota osoittavia kettuja jalostukseen ja sukupolvien kuluttua käsissä oli kettu, joka oli yhtä kesy kuin koira. Se myös käyttäytyi hyvin koiramaisesti. Mutta muutakin merkillistä ilmaantui. Niille ilmestyi värimuunnoksia, joita tavataan koirilla, luppakorvia ja kippurahäntiä. Kasvatettiin myös mahdollisimman vihaisia kettuja ja niiden jälkeläiset olivat myös vihaisia.
Tarhasusista on vaikea sanoa, onko niiden "jalostuksessa" miten ajateltu luonnetta. Onko huomaamattaan valittu susista ne, jotka stressaavat tarhaolosuhteista mahdollisimman vähän tai ne, jotka ovat sosiaalisimpia hoitajia kohtaan? Jostain luin, että niihin olisi saatu jopa lonkkavikaa (missähän sekin oli, pitäisi etsiä se artikkeli).
Mutta tempaise keskiverron seurakoiran penikka tuosta vaan ja istuta se susiemon pentueeseen. Luulenpa kuitenkin, ettei se enää vuoden kuluttua siellä ole. Ja kuinka todennäköisesti susilauma huolii nurkkiinsa jonkun alkukantaisemmankaan koiran, jonka metsästyskäytöstä ei ole vielä jalostus häivyttänyt... Ja onko se siltikään susi, vaikka lyöttäytyisi yhteen toisen villiintyneen alkukantaisen koiran kanssa ja voisiko etologisesti niiden n:nnen polven jälkeläisiäkään laskea samanlaisiksi susiksi kuin alati metsässä asuneet serkkunsa.
Ja villiintyneissä koirissa ja koira-susiristeytyksissähän on kuulemma sekin ongelma, että koiran perimä saa sen vähemmän pelokkaaksi ihmistä kohtaan ja lisää susivahinkojen riskiä. Siksihän niitä ollaan heti pyssyjen kanssa ajamassa, jos jostain tulee tieto, että sellaisia on luontoon päässyt villiintymään.- edelliskirjoittaja
Neeta kirjoitti:
Venäjälläkös se oli, kun tehtiin kettukoe. Kettutarhalla valittiin aina vähiten aggressiota osoittavia kettuja jalostukseen ja sukupolvien kuluttua käsissä oli kettu, joka oli yhtä kesy kuin koira. Se myös käyttäytyi hyvin koiramaisesti. Mutta muutakin merkillistä ilmaantui. Niille ilmestyi värimuunnoksia, joita tavataan koirilla, luppakorvia ja kippurahäntiä. Kasvatettiin myös mahdollisimman vihaisia kettuja ja niiden jälkeläiset olivat myös vihaisia.
Tarhasusista on vaikea sanoa, onko niiden "jalostuksessa" miten ajateltu luonnetta. Onko huomaamattaan valittu susista ne, jotka stressaavat tarhaolosuhteista mahdollisimman vähän tai ne, jotka ovat sosiaalisimpia hoitajia kohtaan? Jostain luin, että niihin olisi saatu jopa lonkkavikaa (missähän sekin oli, pitäisi etsiä se artikkeli).
Mutta tempaise keskiverron seurakoiran penikka tuosta vaan ja istuta se susiemon pentueeseen. Luulenpa kuitenkin, ettei se enää vuoden kuluttua siellä ole. Ja kuinka todennäköisesti susilauma huolii nurkkiinsa jonkun alkukantaisemmankaan koiran, jonka metsästyskäytöstä ei ole vielä jalostus häivyttänyt... Ja onko se siltikään susi, vaikka lyöttäytyisi yhteen toisen villiintyneen alkukantaisen koiran kanssa ja voisiko etologisesti niiden n:nnen polven jälkeläisiäkään laskea samanlaisiksi susiksi kuin alati metsässä asuneet serkkunsa.
Ja villiintyneissä koirissa ja koira-susiristeytyksissähän on kuulemma sekin ongelma, että koiran perimä saa sen vähemmän pelokkaaksi ihmistä kohtaan ja lisää susivahinkojen riskiä. Siksihän niitä ollaan heti pyssyjen kanssa ajamassa, jos jostain tulee tieto, että sellaisia on luontoon päässyt villiintymään.On koira samaa lajia suden kanssa. Geenit ovat täysin samat. Sukupolvesta toiselle susi/koira kykenee oikeissa olosuhteissa hiljattain sopeutumaan toisen rooliin koko ajan vain paremmin.
Tuo pieni seurakoira suden laumaan on kyllä jo lapsellinen vertaus. Samalla tavalla minäkin voisin verrata vaikkapa kiinapalatsikoiraa ja karjalankarhukoiraa, että pärjäisikö kiinanpalatsikoira karjalankarhukoiran käyttötarkoituksissa. Suden sopeutuvuus on taannut koirarotujen monipuolisuuden seurakoiramaisimmista alkukantaisimpiin.
Emo opettaa pennuilleen luonnossa saalistusmenetelmät ja muut tärkeät elintavat. Heikot ja liian taidottomat yksilöt hylätään susilaumoista. Villisusien kanssa samoja laumoja perustaneilla entisillä kesykoirillakin on pitkä historia maaseutujen nälkiintyneistä koirista saalistamaan oppineisiin koiriin, niistä hylättyihin kulkukoiriin ja sitä kautta risteytymiseen susien kanssa.
Suden "sopeutuminen" ihmisen koiraksi ei tee sudesta ja koirasta eri lajeja. Ja tietysti kaikki koirasudet tulee tappaa, ovat ne sitten kesyjä tai arkoja.
Sudesta ja koirasta ihmiset vain "haluaisivat" eri lajeja, jonka vuoksi koko ajan "etsitäänkin" selityksiä suden ja koiran lajieroihin, mutta järkevää selitystä ei vieläkään olla saatu. Koira on hyväksyttävä sutena. Geenit ainakin ovat täysin samat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2774722Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452931Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k372899Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771826Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061694Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281531- 621459
- 971322
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2271222