Ruotsinkielisten määrä suomessa

valakorpi

Joitakin aikoja sitten ihmettelin kuinka "vanhan suomen" liittäminen suomeen ei pudottanut tilastoissa ruotsia puhuvien määrää suomessa vaan se säilyi esim. 1815 edelleen 15%. Viipurissa oli 1812 asukkaita n.2800, näistä ruotsinkielisiä n. 400, eli 14%. Yleisesti kaupungeissa asui väestöstä 4% (kaupunkeja - viipuri, käkisalmi, lappeenranta, hamina) Koko alueen väkiluku oli 278 00. Maaseudulla ei ruotsinkielisiä juuri asunut , joten voi päätellä että heitä oli koko alueela noin 1500 henkeä.Tästä voimme laskea että kun "vanha suomi" liitettin 1812 emämaahan oli sen väkiluku n.1 140000, joista ruotsinkielisiä 130 800. Se oli 11.5%
Sukupolvi myöhemmin 1840. Luvulla viipurin ruotsinkielisten määrä oli viisinkertaistunut n,2000 henkeen. Suomessa oli jälleen tuo 15% ruotsinkielisiä. Mitä oli tapahtunut? Olivatko ruotsinkieliset lisääntyneet noin ahkerasti? No ei, tähän aikaan alkoi yhä kiihtyvällä vauhdilla siirtyä suomenkielisiä opikelemaan ja opiskelu tapahtui ruotsiksi. Tilastoissa kaikki jotka osasivat ruotsia, laskettiin ruotsinkielisiksi. Myöhemmin 1800 l. Lopulla kun suomenkielen asema nousi, näiden suomalaisjuuristen jälkeläiset jälleen vaihtoivat kieltä ja ryhtyivät fennomaaneiksi. Tästä ryhmästä on lähinnä kysymys kun nykyajan suomenruotsalaiset korostavat kuinka suomen tiedettä ja taidetta tehtiin ruotsiksi. Jotkut lukevat esim. Elias Lönnrotin ja Alexis Stenvallin suomenruotsalaisiin, vaikka näiden suku ja jopa lapsuuden kotikieli oli suomi.

Koko historian ajan on siis varsinaisten ruotsinkielisten määrä ollut pienempi kuin luullaan. Ruotsinkieliset jakautuvat sitäpaitsi useaan eri ryhmään. Muistelen lukeneeni että varsinaisia riikinruotsalaisten jälkeläisiä on vain n,37% suomenruotsalaisten määrästä. Joten jos sinne pohjanmaan "hillbilly" alueelle naidaan sukuun joku ruotsinkielinen varsinais -suomesta tai uudeltamaalta, hän voikin olla juuriltaan oikeasti täysi siperialainen metsä - ugri. Parempi kun naitte toisianne, mutta varokaa ettei tule vesipäitä.

12

618

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hieno juttu joo

      hyvä kun on noita ruotsinkielisä, se on suuri rikkaus muuten niin homogeenisessa maassamme.

    • Hmm...tilastot

      Et kerro, mistä olet lukusi ottanut, mutta ainakin Wikipediassa lähdeviitteen kera ilmoitetaan ruotsinkielisten osuudeksi 1610 17,5 %, 1749 16,3 % ja 1815 14,6 %. Ruotsinkielisten osuus laski siis Uudenkaupungin ja Turun rauhan jälkeen vähemmän kuin vuosien 1749-1815 välillä. Tuosta voisi päätellä, että Vanhan Suomen alueen liittäminen näkyy tilastoissa niin, että suomenkielisten suhteellinen osuus kasvoi, vaikkakin yllättävän vähän.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset#Suomenruotsalainen_v.C3.A4est.C3.B6nkehitys

      On totta, että suomenkielisissä kunnissa esimerkiksi Pohjanmaalla asuneet ruotsinkielistaustaiset laskettiin varsinkin 1800-luvun alussa liioitellusti täysin ruotsinkielisiksi. Siis vaikkapa niin, että ruotsinkielisen äidin lapset laskettiin ruotsinkielisiksi, vaikka puhuivat vain suomea. Syynä oli mm. se, että aidot ruotsinkieliset halusivat heidän avullaan turvata muutaman ruotsinkielisen jumalanpalveluksen säilymisen vuosittain seurakunnassaan. Ruotsinkielisten jumalanpalvelusten pitoon vaadittiin nimittäin jo tuohon aikaan tietty ruotsinkielisten osuus asukkaista.

      Tämä oli huomattavasti merkittävämpi tekijä tilastoliioitteluun kuin pienehkö opiskelijoiden määrä. Sitä en osaa sanoa, näkyykö lioittelu tuossa Wikipedian artikkelissa pohjana käytetyssä tutkimuksessa vai ei.

      • valakorpi

        Tuossa wikipedian tilastossa ei näy notkahdusta lainkaan, mikä ihmetyttää vuoden 1812 osalta. Kun "vanhasa suomessa" ei ollut kuin vähän ruotsinkielisiä. Aiheesta on vähän tietoa, viipurin kaupungin osalta väestötilastot minulla on ja siellähän niitä ruotsinkielisiä varmaan eniten asui, Tilastoissa on kuitenkin v. 1812 osalta 40 000 ruotsinkielistä liikaa. Kyllähän sinne houkuteltiin ruotsista virkamiehiä töihin, mutta ei tuota määrää, Joten ainoa tapa on ollut kouluttaa suomenkielisiä, Onkohan aiheesta tutkimusta? Tosin suomessa ei tutkita mitään joka, edes välillisesti uhkaisi suomenruotsalaisten asemaa, esim. Rapolan linnavuoresta on tutkittu 1%. Myöskään turussa olevia kumpuhautoja ei ole tutkittu, niiden on tulkittu olevan venäläisiä kurgaaneja (ruotsissa olevat vastaavat tulkitaan viikinkien haudoiksi,,,) vaikka samanlaisia ja vanhempia hautoja on myös kaakkois-virossa. Suomalaisten historia halutaan pitää pimitettynä.

      • Hmm... tilastot
        valakorpi kirjoitti:

        Tuossa wikipedian tilastossa ei näy notkahdusta lainkaan, mikä ihmetyttää vuoden 1812 osalta. Kun "vanhasa suomessa" ei ollut kuin vähän ruotsinkielisiä. Aiheesta on vähän tietoa, viipurin kaupungin osalta väestötilastot minulla on ja siellähän niitä ruotsinkielisiä varmaan eniten asui, Tilastoissa on kuitenkin v. 1812 osalta 40 000 ruotsinkielistä liikaa. Kyllähän sinne houkuteltiin ruotsista virkamiehiä töihin, mutta ei tuota määrää, Joten ainoa tapa on ollut kouluttaa suomenkielisiä, Onkohan aiheesta tutkimusta? Tosin suomessa ei tutkita mitään joka, edes välillisesti uhkaisi suomenruotsalaisten asemaa, esim. Rapolan linnavuoresta on tutkittu 1%. Myöskään turussa olevia kumpuhautoja ei ole tutkittu, niiden on tulkittu olevan venäläisiä kurgaaneja (ruotsissa olevat vastaavat tulkitaan viikinkien haudoiksi,,,) vaikka samanlaisia ja vanhempia hautoja on myös kaakkois-virossa. Suomalaisten historia halutaan pitää pimitettynä.

        Näkyyhän siinä notkahdusta sen verran, että ruotsinkielisten osuus putosi parilla prosenttyksiköllä vuoden 1749 tilanteeseen verrattuna.

        Tarkempaa tietoa asiasta on varmaan tuossa Wikipedian käyttämässä lähteessä Jungner, Anna: Swedish in Finland Virtual Finland. Suomen ulkoasiainministeriö.

        Jungnerin tutkimuksesta on pieni referaattikin netissä (engl.). Tässä linkki:

        http://www.argumentations.com/Argumentations/StoryDetail_2294.aspx

      • valakorpi
        Hmm... tilastot kirjoitti:

        Näkyyhän siinä notkahdusta sen verran, että ruotsinkielisten osuus putosi parilla prosenttyksiköllä vuoden 1749 tilanteeseen verrattuna.

        Tarkempaa tietoa asiasta on varmaan tuossa Wikipedian käyttämässä lähteessä Jungner, Anna: Swedish in Finland Virtual Finland. Suomen ulkoasiainministeriö.

        Jungnerin tutkimuksesta on pieni referaattikin netissä (engl.). Tässä linkki:

        http://www.argumentations.com/Argumentations/StoryDetail_2294.aspx

        Niinpäs onkin, kiitos.

    • mitä väliä

      Tärkeintä on muistaa että Suomessa on ministeri murhattu yhden ainoan kerran. Murhan teki mielisairas ruotsinkielinen.

      • jabadabaduu jee

        persut ja kommarit täällä jyllää. Tuokaan ei nyt ollut tarpeellista.

    • Helan.golan

      Viipurissa enemmistö ruotsinkielisistä asui vanhassa kaupunginosassa eli Linnoituksen alueella. Venäjä on päästänyt Göranien kiinteistöt romahtamaan.

    • ertyuioir

      Tärkeintä on, ettei ruotsinkielisiä ja pakkoruotsia enää ole tulevaisuudessa.

      • koraanialukemaan

        Niin, mieluummin islamisaatio kuin ruotsin kieli. Siinä voi tosin olla suomen kielikin tiukoilla, mutta tärkeintä ettei ole ruotsin kieltä.

      • fghjklölkjhgf
        koraanialukemaan kirjoitti:

        Niin, mieluummin islamisaatio kuin ruotsin kieli. Siinä voi tosin olla suomen kielikin tiukoilla, mutta tärkeintä ettei ole ruotsin kieltä.

        Taidat olla pakkoruotsi-ihmisiä, ne on muuten niitä samoja, jotka hinkuaa suomeen islamin invaasioita.

    • Totta-väliin

      Suomesta ja Ruotsista on väestötilastot ensimmäistä kertaa vasta v. 1749, eikä siinä väestöä vielä eroteltu kielen mukaan. Kaikki arviot ruotsinkielisten määrästä ennen 1880-lukua ovat arvioita. Tuolloin vasta kysyttiin kotikieltä. Ennen tätä kaikki ruotsinkieltä osaavat olivat "ruotsinkielisiä".
      "Vanhassa Suomessa" oli kotikieleltään ruotsinkielisiä v. 1809 erittäin vähän, muutamia satoja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pysy kaukana musta

      Ja kaikista mun läheisistä. Oon tosissani.
      Ikävä
      105
      6378

    2. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä. 💡
      Ikävä
      222
      3595

    3. Näin susta unta

      Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!
      Ikävä
      18
      3415

    4. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      66
      3338

    5. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      33
      2872

    6. Niin voimakkaat tunteet

      Että ajattelin hänen olevan se elämän rakkaus. Silmien edessä vikitteli toista ja hyvästelemättä hylkäs niin tyhjyys jäi
      Ikävä
      16
      2565

    7. Nainen, sinä viisas ja ymmärtäväinen

      sekä hyvällä huumorintajulla varustettu. Kun kaikki muut ovat kaikonneet, vain sinä olet jäljellä. Ellet kestä kirjoituk
      Ikävä
      24
      2534

    8. Katu täyttyy askelista...

      Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.
      Ikävä
      28
      2383

    9. Onko 172cm lyhyt?

      Pitääkö miehen olla pidempi kuin 172cm?
      Sinkut
      274
      2181

    10. Puhe on halpaa

      Katso mitä hän tekee.Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Uskokaa punaisia lippuja.Hyvää yötä.
      Ikävä
      44
      1796
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt