Joitakin aikoja sitten ihmettelin kuinka "vanhan suomen" liittäminen suomeen ei pudottanut tilastoissa ruotsia puhuvien määrää suomessa vaan se säilyi esim. 1815 edelleen 15%. Viipurissa oli 1812 asukkaita n.2800, näistä ruotsinkielisiä n. 400, eli 14%. Yleisesti kaupungeissa asui väestöstä 4% (kaupunkeja - viipuri, käkisalmi, lappeenranta, hamina) Koko alueen väkiluku oli 278 00. Maaseudulla ei ruotsinkielisiä juuri asunut , joten voi päätellä että heitä oli koko alueela noin 1500 henkeä.Tästä voimme laskea että kun "vanha suomi" liitettin 1812 emämaahan oli sen väkiluku n.1 140000, joista ruotsinkielisiä 130 800. Se oli 11.5%
Sukupolvi myöhemmin 1840. Luvulla viipurin ruotsinkielisten määrä oli viisinkertaistunut n,2000 henkeen. Suomessa oli jälleen tuo 15% ruotsinkielisiä. Mitä oli tapahtunut? Olivatko ruotsinkieliset lisääntyneet noin ahkerasti? No ei, tähän aikaan alkoi yhä kiihtyvällä vauhdilla siirtyä suomenkielisiä opikelemaan ja opiskelu tapahtui ruotsiksi. Tilastoissa kaikki jotka osasivat ruotsia, laskettiin ruotsinkielisiksi. Myöhemmin 1800 l. Lopulla kun suomenkielen asema nousi, näiden suomalaisjuuristen jälkeläiset jälleen vaihtoivat kieltä ja ryhtyivät fennomaaneiksi. Tästä ryhmästä on lähinnä kysymys kun nykyajan suomenruotsalaiset korostavat kuinka suomen tiedettä ja taidetta tehtiin ruotsiksi. Jotkut lukevat esim. Elias Lönnrotin ja Alexis Stenvallin suomenruotsalaisiin, vaikka näiden suku ja jopa lapsuuden kotikieli oli suomi.
Koko historian ajan on siis varsinaisten ruotsinkielisten määrä ollut pienempi kuin luullaan. Ruotsinkieliset jakautuvat sitäpaitsi useaan eri ryhmään. Muistelen lukeneeni että varsinaisia riikinruotsalaisten jälkeläisiä on vain n,37% suomenruotsalaisten määrästä. Joten jos sinne pohjanmaan "hillbilly" alueelle naidaan sukuun joku ruotsinkielinen varsinais -suomesta tai uudeltamaalta, hän voikin olla juuriltaan oikeasti täysi siperialainen metsä - ugri. Parempi kun naitte toisianne, mutta varokaa ettei tule vesipäitä.
Sukupolvi myöhemmin 1840. Luvulla viipurin ruotsinkielisten määrä oli viisinkertaistunut n,2000 henkeen. Suomessa oli jälleen tuo 15% ruotsinkielisiä. Mitä oli tapahtunut? Olivatko ruotsinkieliset lisääntyneet noin ahkerasti? No ei, tähän aikaan alkoi yhä kiihtyvällä vauhdilla siirtyä suomenkielisiä opikelemaan ja opiskelu tapahtui ruotsiksi. Tilastoissa kaikki jotka osasivat ruotsia, laskettiin ruotsinkielisiksi. Myöhemmin 1800 l. Lopulla kun suomenkielen asema nousi, näiden suomalaisjuuristen jälkeläiset jälleen vaihtoivat kieltä ja ryhtyivät fennomaaneiksi. Tästä ryhmästä on lähinnä kysymys kun nykyajan suomenruotsalaiset korostavat kuinka suomen tiedettä ja taidetta tehtiin ruotsiksi. Jotkut lukevat esim. Elias Lönnrotin ja Alexis Stenvallin suomenruotsalaisiin, vaikka näiden suku ja jopa lapsuuden kotikieli oli suomi.
Koko historian ajan on siis varsinaisten ruotsinkielisten määrä ollut pienempi kuin luullaan. Ruotsinkieliset jakautuvat sitäpaitsi useaan eri ryhmään. Muistelen lukeneeni että varsinaisia riikinruotsalaisten jälkeläisiä on vain n,37% suomenruotsalaisten määrästä. Joten jos sinne pohjanmaan "hillbilly" alueelle naidaan sukuun joku ruotsinkielinen varsinais -suomesta tai uudeltamaalta, hän voikin olla juuriltaan oikeasti täysi siperialainen metsä - ugri. Parempi kun naitte toisianne, mutta varokaa ettei tule vesipäitä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
hyvä kun on noita ruotsinkielisä, se on suuri rikkaus muuten niin homogeenisessa maassamme.
Et kerro, mistä olet lukusi ottanut, mutta ainakin Wikipediassa lähdeviitteen kera ilmoitetaan ruotsinkielisten osuudeksi 1610 17,5 %, 1749 16,3 % ja 1815 14,6 %. Ruotsinkielisten osuus laski siis Uudenkaupungin ja Turun rauhan jälkeen vähemmän kuin vuosien 1749-1815 välillä. Tuosta voisi päätellä, että Vanhan Suomen alueen liittäminen näkyy tilastoissa niin, että suomenkielisten suhteellinen osuus kasvoi, vaikkakin yllättävän vähän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset#Suomenruotsalainen_v.C3.A4est.C3.B6nkehitys
On totta, että suomenkielisissä kunnissa esimerkiksi Pohjanmaalla asuneet ruotsinkielistaustaiset laskettiin varsinkin 1800-luvun alussa liioitellusti täysin ruotsinkielisiksi. Siis vaikkapa niin, että ruotsinkielisen äidin lapset laskettiin ruotsinkielisiksi, vaikka puhuivat vain suomea. Syynä oli mm. se, että aidot ruotsinkieliset halusivat heidän avullaan turvata muutaman ruotsinkielisen jumalanpalveluksen säilymisen vuosittain seurakunnassaan. Ruotsinkielisten jumalanpalvelusten pitoon vaadittiin nimittäin jo tuohon aikaan tietty ruotsinkielisten osuus asukkaista.
Tämä oli huomattavasti merkittävämpi tekijä tilastoliioitteluun kuin pienehkö opiskelijoiden määrä. Sitä en osaa sanoa, näkyykö lioittelu tuossa Wikipedian artikkelissa pohjana käytetyssä tutkimuksessa vai ei.
Tuossa wikipedian tilastossa ei näy notkahdusta lainkaan, mikä ihmetyttää vuoden 1812 osalta. Kun "vanhasa suomessa" ei ollut kuin vähän ruotsinkielisiä. Aiheesta on vähän tietoa, viipurin kaupungin osalta väestötilastot minulla on ja siellähän niitä ruotsinkielisiä varmaan eniten asui, Tilastoissa on kuitenkin v. 1812 osalta 40 000 ruotsinkielistä liikaa. Kyllähän sinne houkuteltiin ruotsista virkamiehiä töihin, mutta ei tuota määrää, Joten ainoa tapa on ollut kouluttaa suomenkielisiä, Onkohan aiheesta tutkimusta? Tosin suomessa ei tutkita mitään joka, edes välillisesti uhkaisi suomenruotsalaisten asemaa, esim. Rapolan linnavuoresta on tutkittu 1%. Myöskään turussa olevia kumpuhautoja ei ole tutkittu, niiden on tulkittu olevan venäläisiä kurgaaneja (ruotsissa olevat vastaavat tulkitaan viikinkien haudoiksi,,,) vaikka samanlaisia ja vanhempia hautoja on myös kaakkois-virossa. Suomalaisten historia halutaan pitää pimitettynä.
Näkyyhän siinä notkahdusta sen verran, että ruotsinkielisten osuus putosi parilla prosenttyksiköllä vuoden 1749 tilanteeseen verrattuna.
Tarkempaa tietoa asiasta on varmaan tuossa Wikipedian käyttämässä lähteessä Jungner, Anna: Swedish in Finland Virtual Finland. Suomen ulkoasiainministeriö.
Jungnerin tutkimuksesta on pieni referaattikin netissä (engl.). Tässä linkki:
http://www.argumentations.com/Argumentations/StoryDetail_2294.aspx
Niinpäs onkin, kiitos.
Tärkeintä on muistaa että Suomessa on ministeri murhattu yhden ainoan kerran. Murhan teki mielisairas ruotsinkielinen.
persut ja kommarit täällä jyllää. Tuokaan ei nyt ollut tarpeellista.
Viipurissa enemmistö ruotsinkielisistä asui vanhassa kaupunginosassa eli Linnoituksen alueella. Venäjä on päästänyt Göranien kiinteistöt romahtamaan.
Tärkeintä on, ettei ruotsinkielisiä ja pakkoruotsia enää ole tulevaisuudessa.
Niin, mieluummin islamisaatio kuin ruotsin kieli. Siinä voi tosin olla suomen kielikin tiukoilla, mutta tärkeintä ettei ole ruotsin kieltä.
Taidat olla pakkoruotsi-ihmisiä, ne on muuten niitä samoja, jotka hinkuaa suomeen islamin invaasioita.
Suomesta ja Ruotsista on väestötilastot ensimmäistä kertaa vasta v. 1749, eikä siinä väestöä vielä eroteltu kielen mukaan. Kaikki arviot ruotsinkielisten määrästä ennen 1880-lukua ovat arvioita. Tuolloin vasta kysyttiin kotikieltä. Ennen tätä kaikki ruotsinkieltä osaavat olivat "ruotsinkielisiä".
"Vanhassa Suomessa" oli kotikieleltään ruotsinkielisiä v. 1809 erittäin vähän, muutamia satoja.