Liitinten puristustyökalu

Minulla on paljon kokemusta tuon jälkimmäisen työkalun käytöstä. Ihan on toimiva peli, suosittelen. Pihdit ovat paremmat ja helpommat, mutta kunnolliset maksavat todella paljon.

Kiitoksia vastauksista.

Tiedättekö paikkaa, jossa noita mittatilauskaapeleita valmistettaisiin hydraulisella puristimella? Sehän se vissiin asiallisin liitostapa on. Ei huvita sytytellä kipinöitä konehuoneessa...

Jsk1234 kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista.

Tiedättekö paikkaa, jossa noita mittatilauskaapeleita valmistettaisiin hydraulisella puristimella? Sehän se vissiin asiallisin liitostapa on. Ei huvita sytytellä kipinöitä konehuoneessa...

Lue lisää

Vie sopivanmittaiset johdot johonkin akkuliikkeeseen - siellä laittavat liittimet johtuen päihin (edullisesti).

Akkukaapeli kirjoitti:

Vie sopivanmittaiset johdot johonkin akkuliikkeeseen - siellä laittavat liittimet johtuen päihin (edullisesti).

Ennen kuin viet, tarkista, miten kaapelit kulkevat seinien ja laipioiden läpi. Tarkoitan, että pitääkö tehdä reikiä tai suurentaa vanhoja reikiä. Liitin vaatii paljon suuremman reiän kuin kaapeli, joten sinä mielessä on kyllä usein fiksumpaa asentaa ainakin kaapelin toisen pään kenkä vasta veneessä.

Ja muista käyttää monisäikeistä taipuisaa kaapelia, jota saa muun muassa Aditasta. Perinteinen jäykkä akkukaapeli hajoaa liitinten juuresta todella helposti ja on hankala vetää ahtaisiin paikkoihin.

Ja vielä: tarkista kaapelin paksuus. Esimerkiksi tässä on hvä taulukko:
http://www.windsun.com/Hardware/Wire_Table.htm

Uusien veneiden KAIKKI kaapelit ovat POIKKEUKSETTA liian ohuita aiheuttaen kaikenlaisia ongelmia, jopa tulipalovaaran.

Tsekkaa reiät kirjoitti:

Ennen kuin viet, tarkista, miten kaapelit kulkevat seinien ja laipioiden läpi. Tarkoitan, että pitääkö tehdä reikiä tai suurentaa vanhoja reikiä. Liitin vaatii paljon suuremman reiän kuin kaapeli, joten sinä mielessä on kyllä usein fiksumpaa asentaa ainakin kaapelin toisen pään kenkä vasta veneessä.

Ja muista käyttää monisäikeistä taipuisaa kaapelia, jota saa muun muassa Aditasta. Perinteinen jäykkä akkukaapeli hajoaa liitinten juuresta todella helposti ja on hankala vetää ahtaisiin paikkoihin.

Ja vielä: tarkista kaapelin paksuus. Esimerkiksi tässä on hvä taulukko:
http://www.windsun.com/Hardware/Wire_Table.htm

Uusien veneiden KAIKKI kaapelit ovat POIKKEUKSETTA liian ohuita aiheuttaen kaikenlaisia ongelmia, jopa tulipalovaaran.

Lue lisää

Kannattaa myös huomioida, että veneissä kaapelivetojen pituus tuplautuu, koska runko ei toimi maana, kuten autossa. Siis jos laitteiden välille tarvitsee 3m kaksinapaisen johdon, niin tarvittava paksuus pitää katsoa 6m kohdalta.

Tsekkaa reiät kirjoitti:

Ennen kuin viet, tarkista, miten kaapelit kulkevat seinien ja laipioiden läpi. Tarkoitan, että pitääkö tehdä reikiä tai suurentaa vanhoja reikiä. Liitin vaatii paljon suuremman reiän kuin kaapeli, joten sinä mielessä on kyllä usein fiksumpaa asentaa ainakin kaapelin toisen pään kenkä vasta veneessä.

Ja muista käyttää monisäikeistä taipuisaa kaapelia, jota saa muun muassa Aditasta. Perinteinen jäykkä akkukaapeli hajoaa liitinten juuresta todella helposti ja on hankala vetää ahtaisiin paikkoihin.

Ja vielä: tarkista kaapelin paksuus. Esimerkiksi tässä on hvä taulukko:
http://www.windsun.com/Hardware/Wire_Table.htm

Uusien veneiden KAIKKI kaapelit ovat POIKKEUKSETTA liian ohuita aiheuttaen kaikenlaisia ongelmia, jopa tulipalovaaran.

Lue lisää

Kerro ihmeessä lisää uusien veneiden kaapeleista. Faktatiedot vaikkapa kymmenen uuden veneen kohdalta antaisivat tuolle lausumalle hiukan tukea. Pelkkänä heittona tulkitsen tuon TÄYSIN valheeksi.

20+16 kirjoitti:

Kerro ihmeessä lisää uusien veneiden kaapeleista. Faktatiedot vaikkapa kymmenen uuden veneen kohdalta antaisivat tuolle lausumalle hiukan tukea. Pelkkänä heittona tulkitsen tuon TÄYSIN valheeksi.

Lue lisää

En nyt tietenkään ole mitään tilastoa pitänyt, mutta paljon uusien veneiden sähköjä nähnyt. Niissä säästetään, koska ostajat eivät yleensä ymmärrä sähköstä mitään ja koska sähköt ovat yleensä piilossa. Kolmas syy on se, että EU:ssa ei ole heikkovirta-asennuksia koskevia viranomaismääräyksiä, eli saa asentaa laillisesti kuka tahansa ja miten tahansa, maasähkökeskusta lukuun ottamatta.

Yhdysvalloissa tilanne on toinen, koska siellä on määräykset veneiden sähköasennuksista. Ne ovatkin aivan toisenlaiset kuin Eurooppalaisissa veneissä.

20+16 kirjoitti:

Kerro ihmeessä lisää uusien veneiden kaapeleista. Faktatiedot vaikkapa kymmenen uuden veneen kohdalta antaisivat tuolle lausumalle hiukan tukea. Pelkkänä heittona tulkitsen tuon TÄYSIN valheeksi.

Lue lisää

Esimerkiksi 70-neliöistä starttimoottorin kaapelia en ole nähnyt yhdessäkään uudessa veneessä. Moottorin laturin kaapeli on tyypillisesti 25-neliöinen, vaikka siinä kulkee jopa 100 ampeerin virta. Mietipä sitä.

Tsekkaa reiät kirjoitti:

En nyt tietenkään ole mitään tilastoa pitänyt, mutta paljon uusien veneiden sähköjä nähnyt. Niissä säästetään, koska ostajat eivät yleensä ymmärrä sähköstä mitään ja koska sähköt ovat yleensä piilossa. Kolmas syy on se, että EU:ssa ei ole heikkovirta-asennuksia koskevia viranomaismääräyksiä, eli saa asentaa laillisesti kuka tahansa ja miten tahansa, maasähkökeskusta lukuun ottamatta.

Yhdysvalloissa tilanne on toinen, koska siellä on määräykset veneiden sähköasennuksista. Ne ovatkin aivan toisenlaiset kuin Eurooppalaisissa veneissä.

Lue lisää

Vanhoissa veneissä nuo sähköasennukset ovat useammin juosten tehdyt, ei uusissa. Monia uusia veneitä myydään myös jenkkeihin, en jaksa uskoa, että tekisivät kahta eri laatua sähkötöissä. Olen sitä mieltä, että heittosi on pelkästään sinun oma mielipiteesi, ei fakta.

20+16 kirjoitti:

Vanhoissa veneissä nuo sähköasennukset ovat useammin juosten tehdyt, ei uusissa. Monia uusia veneitä myydään myös jenkkeihin, en jaksa uskoa, että tekisivät kahta eri laatua sähkötöissä. Olen sitä mieltä, että heittosi on pelkästään sinun oma mielipiteesi, ei fakta.

Lue lisää

Nimenomaan tehdään kahta eri laatua.

Mietipä, millaiset esimerkiksi turvavarusteet kelpaavat CE-hyväksyttyinä veneisiin. Suurin osa täysin kelvottomia, jopa vaarallisia. Uusissa veneissä kaikki on CE-hyväksyttyä, mutta nimenomaan minimitasolla eli hyvin heikosti.

Ja mieti sitten heikkovirtasähköjä, joista ei edes ole mitään määräyksiä. Tai on tarkkaan ottaen joitakin CE-määräyksiä, jotka ovat lähinnä uskomattomia. Suosittelen tutustumaan.

Suosittelen myös käymään isoissa venetarvikeliikkeissä ja katsomaan esimerkiksi, millaisia valaisimia ja sähkökytkimiä huviveneisiin myydään. Ja muuten: nekin ovat parempia kuin uusien veneiden alkuperäisasennukset.

Tsekkaa reiät kirjoitti:

En nyt tietenkään ole mitään tilastoa pitänyt, mutta paljon uusien veneiden sähköjä nähnyt. Niissä säästetään, koska ostajat eivät yleensä ymmärrä sähköstä mitään ja koska sähköt ovat yleensä piilossa. Kolmas syy on se, että EU:ssa ei ole heikkovirta-asennuksia koskevia viranomaismääräyksiä, eli saa asentaa laillisesti kuka tahansa ja miten tahansa, maasähkökeskusta lukuun ottamatta.

Yhdysvalloissa tilanne on toinen, koska siellä on määräykset veneiden sähköasennuksista. Ne ovatkin aivan toisenlaiset kuin Eurooppalaisissa veneissä.

Lue lisää

EU:ssa sähköt pitää tehdä direktiiviin sovitettujen standardien mukaan niin DC, kuin AC puolelekin. Myös jälkiasennuksissa asennusliikkeiden tulisi noudattaa niitä ohjeita. Säännöt koskevat kuitenkin vain palo- ja sähköiskuvaaran välttämistä. Direktiivinmukainen sähköjärjestelmä ei välttämättä siis ole hyvä ja oikein mitoitettu, tai hyvistä komponenteista järjellä kasattu. Todella harvoin tulee hyviä sähköasennuksia vastaan. Menkääpä katsomaan miten uusissa ammattiveneissä sähköjä tehdään. Tasoero on mittava ns. hyvään hupiveneasennukseen nähden.

Jenkkien säännöt eivät juuri meidän vastaavista poikkea, mutta siellä asiakaskunta ymmärtää laadun päälle ja luokattomia asennuksia ei voi tehdä koska maine ja menestys menee.

Täällä slaaveissa ei oo niin vällää, kuten tämänkin keskustelupalstan tasosta voi päätellä.

Johan on markkinat kirjoitti:

EU:ssa sähköt pitää tehdä direktiiviin sovitettujen standardien mukaan niin DC, kuin AC puolelekin. Myös jälkiasennuksissa asennusliikkeiden tulisi noudattaa niitä ohjeita. Säännöt koskevat kuitenkin vain palo- ja sähköiskuvaaran välttämistä. Direktiivinmukainen sähköjärjestelmä ei välttämättä siis ole hyvä ja oikein mitoitettu, tai hyvistä komponenteista järjellä kasattu. Todella harvoin tulee hyviä sähköasennuksia vastaan. Menkääpä katsomaan miten uusissa ammattiveneissä sähköjä tehdään. Tasoero on mittava ns. hyvään hupiveneasennukseen nähden.

Jenkkien säännöt eivät juuri meidän vastaavista poikkea, mutta siellä asiakaskunta ymmärtää laadun päälle ja luokattomia asennuksia ei voi tehdä koska maine ja menestys menee.

Täällä slaaveissa ei oo niin vällää, kuten tämänkin keskustelupalstan tasosta voi päätellä.

Lue lisää

Parempiin asennuksiin voi jenkkilässä vaikuttaa myös se, että käytettyä venettä ei käytännössä koskaan myydä ilman ammattitaitoista kuntotarkastusta. Sen tekee marine surveyor, jota Suomessa kai vastaisi joku Merenkulkulaitoksen ammattinimike. Meillä huviveneilyn perinteet ovat kuitenkin niin vähäiset, että veneisiin suhtaudutaan kuin polkupyöriin, eli kunhan on ilmaa renkaissa.

Jo Englannissa tulee vastaan sellainen ilmiö, että venetarvikeliikkeessä ei ole enää roskaa myytävänä, ja solas-hyväksyttyä tavaraa on paljon. Solas on aika lailla eri juttu kuin CE.

Suomessa kannattaa käydä Lauttasaaren Nurminen Marinella, niin saa vähän käsitystä siitä, millaista on ammattitasoinen laatukama. Itse olen ostanut kaikki turvavälineet ja navigointitarvikkeet aina sieltä. Solas-tasoinen EPIRB on esimerkiksi hätätilanteessa pikkuisen eri juttu kuin Maritimin muovitorvi :-)

Sähkötarvikkeita ei saa mistään suomalaisesta veneliikkeestä, vaan ne on metsästettävä useasta eri paikasta. Laadukkaita valmistajia kyllä on, mutta turha luulla, että uuteen veneeseen on laitettu esim. 12 kpl 45 euron kytkimiä päätauluun.

Tsekkaa reiät kirjoitti:

Parempiin asennuksiin voi jenkkilässä vaikuttaa myös se, että käytettyä venettä ei käytännössä koskaan myydä ilman ammattitaitoista kuntotarkastusta. Sen tekee marine surveyor, jota Suomessa kai vastaisi joku Merenkulkulaitoksen ammattinimike. Meillä huviveneilyn perinteet ovat kuitenkin niin vähäiset, että veneisiin suhtaudutaan kuin polkupyöriin, eli kunhan on ilmaa renkaissa.

Jo Englannissa tulee vastaan sellainen ilmiö, että venetarvikeliikkeessä ei ole enää roskaa myytävänä, ja solas-hyväksyttyä tavaraa on paljon. Solas on aika lailla eri juttu kuin CE.

Suomessa kannattaa käydä Lauttasaaren Nurminen Marinella, niin saa vähän käsitystä siitä, millaista on ammattitasoinen laatukama. Itse olen ostanut kaikki turvavälineet ja navigointitarvikkeet aina sieltä. Solas-tasoinen EPIRB on esimerkiksi hätätilanteessa pikkuisen eri juttu kuin Maritimin muovitorvi :-)

Sähkötarvikkeita ei saa mistään suomalaisesta veneliikkeestä, vaan ne on metsästettävä useasta eri paikasta. Laadukkaita valmistajia kyllä on, mutta turha luulla, että uuteen veneeseen on laitettu esim. 12 kpl 45 euron kytkimiä päätauluun.

Lue lisää

Suomen venetarvikeliikkeissä laatu on mitä Kiinasta sattuu tulemaan ja mitä halvalla saa. Laadukkammat komponentit pitää metsästää suoraan maahantuojalta tai ulkomailta. Edes kunnollisia johtoja ei tahdo löytyä pronssiheloista puhumattakaan. Useat suomalaiset veneet eivät sovellu oikeaan mereen (esim. Norjassa), koska korroosio-onngelma tulee silmille kun ei ole merikäyttöön soveltuvaa tinattua johtoa, tulee galvaanistakorroosiota heloisa ja jopa rungossa yms.

Made in Finland ei todellakaan ole mikään itseisarvo veneen laadussa. Jopa Puolassa pystytään parempaan laatuun tavallisen tallaajan veneissä etenkin, kun työmotivaatiokin on aivan toinen. Siinä pääasiallinen syy, miksi veneet tehdään tulevaisuudessa muualla kuin Suomessa. Keskinkertainen, jopa välttävä laatu.

Made in Finnland kirjoitti:

Suomen venetarvikeliikkeissä laatu on mitä Kiinasta sattuu tulemaan ja mitä halvalla saa. Laadukkammat komponentit pitää metsästää suoraan maahantuojalta tai ulkomailta. Edes kunnollisia johtoja ei tahdo löytyä pronssiheloista puhumattakaan. Useat suomalaiset veneet eivät sovellu oikeaan mereen (esim. Norjassa), koska korroosio-onngelma tulee silmille kun ei ole merikäyttöön soveltuvaa tinattua johtoa, tulee galvaanistakorroosiota heloisa ja jopa rungossa yms.

Made in Finland ei todellakaan ole mikään itseisarvo veneen laadussa. Jopa Puolassa pystytään parempaan laatuun tavallisen tallaajan veneissä etenkin, kun työmotivaatiokin on aivan toinen. Siinä pääasiallinen syy, miksi veneet tehdään tulevaisuudessa muualla kuin Suomessa. Keskinkertainen, jopa välttävä laatu.

Lue lisää

Pehmoisia väitätte. Jossain parin kymppitonnin veneessä saattaisi olla vähän hepposempaa sähkötarviketta, mutta esim. Nauticateissa ovat sähköt aivan riittävän tasoiset. Ei niistä sähköistä, vaikka ovat tärkeä asia, silti mitään älyttömyyksiä kannata maksaa, ei se turvallisuus siitä paranisi yhtään.

että näin, kirjoitti:

Kannattaa myös huomioida, että veneissä kaapelivetojen pituus tuplautuu, koska runko ei toimi maana, kuten autossa. Siis jos laitteiden välille tarvitsee 3m kaksinapaisen johdon, niin tarvittava paksuus pitää katsoa 6m kohdalta.

Lue lisää

Äläs nyt. Kyllä se kaapelin pituus lasketaan paksuuden määrittämistä varten virtalähteestä kuluttavaan laitteeseen, ei tuplana.

Ei noin kirjoitti:

Äläs nyt. Kyllä se kaapelin pituus lasketaan paksuuden määrittämistä varten virtalähteestä kuluttavaan laitteeseen, ei tuplana.

Ja siis se on tietenkin hvä muistaa, että myös miinuskaapelin pitää olla samaa paksuutta. Joskus esim. Purjeveneen mastoissa tehdään niin, että useampi valo käyttää samaa miinuskaapelia, mutta silloin siis tämän kaapelin pitäisi olla periaatteessa yhtä paksu kuin pluskaapelit yhteensä.

Tsekkaa reiät kirjoitti:

Parempiin asennuksiin voi jenkkilässä vaikuttaa myös se, että käytettyä venettä ei käytännössä koskaan myydä ilman ammattitaitoista kuntotarkastusta. Sen tekee marine surveyor, jota Suomessa kai vastaisi joku Merenkulkulaitoksen ammattinimike. Meillä huviveneilyn perinteet ovat kuitenkin niin vähäiset, että veneisiin suhtaudutaan kuin polkupyöriin, eli kunhan on ilmaa renkaissa.

Jo Englannissa tulee vastaan sellainen ilmiö, että venetarvikeliikkeessä ei ole enää roskaa myytävänä, ja solas-hyväksyttyä tavaraa on paljon. Solas on aika lailla eri juttu kuin CE.

Suomessa kannattaa käydä Lauttasaaren Nurminen Marinella, niin saa vähän käsitystä siitä, millaista on ammattitasoinen laatukama. Itse olen ostanut kaikki turvavälineet ja navigointitarvikkeet aina sieltä. Solas-tasoinen EPIRB on esimerkiksi hätätilanteessa pikkuisen eri juttu kuin Maritimin muovitorvi :-)

Sähkötarvikkeita ei saa mistään suomalaisesta veneliikkeestä, vaan ne on metsästettävä useasta eri paikasta. Laadukkaita valmistajia kyllä on, mutta turha luulla, että uuteen veneeseen on laitettu esim. 12 kpl 45 euron kytkimiä päätauluun.

Lue lisää

En väitä vastaan siinä, että uusienkin veneiden sähköasennuksissa olisi kovastikin parannettavaa. Mutta tuohon "meillä huviveneilyn perinteet ovat niin vähäiset" perusteluun väitän asian olevan juuri päinvastoin. Meillä nimenomaan huviveneilyn perinne on niin pitkä ja laaja, että hommaan suhtaudutaan erittäin arkipäiväisesti ja huolettomasti. Vähän sellainen "kaikki veneilee" juttu. Jossain jenkkilässä niin harvat (suhteessa väestömäärään) veneilee, että suhtautuminen on lähempänä ilmailua.

20+16 kirjoitti:

Pehmoisia väitätte. Jossain parin kymppitonnin veneessä saattaisi olla vähän hepposempaa sähkötarviketta, mutta esim. Nauticateissa ovat sähköt aivan riittävän tasoiset. Ei niistä sähköistä, vaikka ovat tärkeä asia, silti mitään älyttömyyksiä kannata maksaa, ei se turvallisuus siitä paranisi yhtään.

Lue lisää

No, jos jenkit ja puolalaiset tekee parempia sähköjärjestelmiä ja jopa veneitä, kuin suomalaiset, niin eikö asia ole päivän selvää... Harva veneilijä noista asioista oikeasti mitään ymmärtää, kuhan saa haluamansa brändin tuotteen. Oli miten paskaa tahansa! Suomessa luullaan että täällä ollaan jotain supermiehiä, vaikka kehitys on ajanut ohi jo ajat sitten. Miksiköhän muuten ne laivatilauksetkin menevät Ranskaan ja muihin maihin kuin Suomeen? Ollaan tiputtu kehityksen kärjestä.

12+12222 kirjoitti:

En väitä vastaan siinä, että uusienkin veneiden sähköasennuksissa olisi kovastikin parannettavaa. Mutta tuohon "meillä huviveneilyn perinteet ovat niin vähäiset" perusteluun väitän asian olevan juuri päinvastoin. Meillä nimenomaan huviveneilyn perinne on niin pitkä ja laaja, että hommaan suhtaudutaan erittäin arkipäiväisesti ja huolettomasti. Vähän sellainen "kaikki veneilee" juttu. Jossain jenkkilässä niin harvat (suhteessa väestömäärään) veneilee, että suhtautuminen on lähempänä ilmailua.

Lue lisää

Voi olla noinkin.

Joka tapauksessa lopputulos on se, että suomalaiset vene- ja venetarvikemarkkinat ovat surkeat.

Ei noin kirjoitti:

Äläs nyt. Kyllä se kaapelin pituus lasketaan paksuuden määrittämistä varten virtalähteestä kuluttavaan laitteeseen, ei tuplana.

Luullun ymmärrystä...

20+16 kirjoitti:

Pehmoisia väitätte. Jossain parin kymppitonnin veneessä saattaisi olla vähän hepposempaa sähkötarviketta, mutta esim. Nauticateissa ovat sähköt aivan riittävän tasoiset. Ei niistä sähköistä, vaikka ovat tärkeä asia, silti mitään älyttömyyksiä kannata maksaa, ei se turvallisuus siitä paranisi yhtään.

Lue lisää

Nauticattien sähköt suunnittelee ja asentaa 50 vuotta alalla ollut
alihankkija, joka tekee myös lähes kaikila Suomen telakoilla laiva-
asennuksia. Useimmat venevalmistajat taitavat käyttää alihankkijaa,
joka on erikoistunut alallaan ja varmasti tietää mitä on tekemässä ja
tuntee kaikki tarvittavat säännökset

zail1 kirjoitti:

Nauticattien sähköt suunnittelee ja asentaa 50 vuotta alalla ollut
alihankkija, joka tekee myös lähes kaikila Suomen telakoilla laiva-
asennuksia. Useimmat venevalmistajat taitavat käyttää alihankkijaa,
joka on erikoistunut alallaan ja varmasti tietää mitä on tekemässä ja
tuntee kaikki tarvittavat säännökset

Lue lisää

Mitä asentajan ammattitaito kertoo siitä, että millaisella budjetilla ja speksillä veistämö sähköt teettää? Ymmärtääkseni ei mitään. Määräyksiä asentaja varmasti tässä tapauksessa noudattaa, sitä en epäile yhtään.

Made in Finnland kirjoitti:

Suomen venetarvikeliikkeissä laatu on mitä Kiinasta sattuu tulemaan ja mitä halvalla saa. Laadukkammat komponentit pitää metsästää suoraan maahantuojalta tai ulkomailta. Edes kunnollisia johtoja ei tahdo löytyä pronssiheloista puhumattakaan. Useat suomalaiset veneet eivät sovellu oikeaan mereen (esim. Norjassa), koska korroosio-onngelma tulee silmille kun ei ole merikäyttöön soveltuvaa tinattua johtoa, tulee galvaanistakorroosiota heloisa ja jopa rungossa yms.

Made in Finland ei todellakaan ole mikään itseisarvo veneen laadussa. Jopa Puolassa pystytään parempaan laatuun tavallisen tallaajan veneissä etenkin, kun työmotivaatiokin on aivan toinen. Siinä pääasiallinen syy, miksi veneet tehdään tulevaisuudessa muualla kuin Suomessa. Keskinkertainen, jopa välttävä laatu.

Lue lisää

Viime vuoden venemessuilla oli aika hieno muun muassa sellainen kallis uusi purjevene, jossa lähes kaikki kansihelat oli vetäisty kiinni laminaatin läpi peltiruuveilla, jotka sitten törröttivät sisällä joka puolella. En meinannut uskoa silmiäni. Mutta tuollaistahan ei mikään kiellä, eikä se ostaja yleensä päätään johonkin sitloodan laatikkoon työnnä kiinnityksiä katsellakseen.

Peltiruuvin pointsi on se, että sen saa yksi mies kannen päältä kiinni (aika säästyy todella paljon) ja se kuitenkin näyttää päältäpäin ihan samalta kuin pultti.

Jonkinlainen ennätys taisi olla uusi 40-jalkainen Hanse, jossa keulan ankannokkaan kiinnitetty kaide oli vetäisty ankannokan tiikkiin 20 mm mittaisilla peltiruuveilla, ja tiikit oli laitettu ankannokan peltiiosiin samoilla ruuveilla. Arvatkaas, miten käy,kun keulaa satamassa vähän vedetään tupata kaiteesta? ;-)

20+16 kirjoitti:

Pehmoisia väitätte. Jossain parin kymppitonnin veneessä saattaisi olla vähän hepposempaa sähkötarviketta, mutta esim. Nauticateissa ovat sähköt aivan riittävän tasoiset. Ei niistä sähköistä, vaikka ovat tärkeä asia, silti mitään älyttömyyksiä kannata maksaa, ei se turvallisuus siitä paranisi yhtään.

Lue lisää

Siinäpä se taikasana, riittävän tasoiset. Se ei ole sama asia kuin laadukkaat, vaan sellaiset mitä ei tarvi takuuasiana uusia.

20+16 kirjoitti:

Pehmoisia väitätte. Jossain parin kymppitonnin veneessä saattaisi olla vähän hepposempaa sähkötarviketta, mutta esim. Nauticateissa ovat sähköt aivan riittävän tasoiset. Ei niistä sähköistä, vaikka ovat tärkeä asia, silti mitään älyttömyyksiä kannata maksaa, ei se turvallisuus siitä paranisi yhtään.

Lue lisää

Eivät ole riittävän tasoiset valtamerikäyttöön, mihin Nauticatit taatusti on tarkoitettu.

Ei valtamerelle kirjoitti:

Eivät ole riittävän tasoiset valtamerikäyttöön, mihin Nauticatit taatusti on tarkoitettu.

Tästä kaikesta höpinästä tulee mieleen Anne C niminen alus. Laivanrakennustarkastaja diplomi-insinööri rakennutti itselleen kunnollisen veneen, koska hänen kriteerinsä täyttäviä ei markkinoilta löytynyt. Rahaa paloi ja aluksesta tuli valtavan raskas kaksoispohjineen. Se oli siis viimeisen päälle laa-dukkaasti rakennettu, mutta silti se oli täysi susi. Täällä laatutietoiset sähköspesialistit kertovat miten veneen sähköt pitää toteuttaa. Etteivät vain olisi samanlaisia intoilijoita, kuin tuo diplomi-insinööri. Jos vanhojen Nauticattien sähkölaitteet ovat kestäneet 40 vuotta ilman suurempia murheita ja nykyiset ovat parempi laatuiset, niin miksi ne pitäisi tehdä laadukkaammin?

20+16 kirjoitti:

Tästä kaikesta höpinästä tulee mieleen Anne C niminen alus. Laivanrakennustarkastaja diplomi-insinööri rakennutti itselleen kunnollisen veneen, koska hänen kriteerinsä täyttäviä ei markkinoilta löytynyt. Rahaa paloi ja aluksesta tuli valtavan raskas kaksoispohjineen. Se oli siis viimeisen päälle laa-dukkaasti rakennettu, mutta silti se oli täysi susi. Täällä laatutietoiset sähköspesialistit kertovat miten veneen sähköt pitää toteuttaa. Etteivät vain olisi samanlaisia intoilijoita, kuin tuo diplomi-insinööri. Jos vanhojen Nauticattien sähkölaitteet ovat kestäneet 40 vuotta ilman suurempia murheita ja nykyiset ovat parempi laatuiset, niin miksi ne pitäisi tehdä laadukkaammin?

Lue lisää

Hyvä näkökulma.

Se vain sisältää tuon oletuksen "40 vuotta ilman suurempia murheita".

Toimii 40 vuotta vanhalla veneellä, koska silloin sähköasennukse tehtiin käsin ja huolella.

Tarvikkeet olivat huonompia kuin nykyiset, mutta siitä huolimatta veneen sähköt onnistutaan tekemään nyt huonommin. Se johtuu siitä, että markkinoilla on myös huonoa ja halpaa tavaraa, jota käyttämällä valmistuskustannukset putoavat. Eipä ollut sellaista tavaraa 40 vuotta sitten.

Esimerkkejä messuilt kirjoitti:

Viime vuoden venemessuilla oli aika hieno muun muassa sellainen kallis uusi purjevene, jossa lähes kaikki kansihelat oli vetäisty kiinni laminaatin läpi peltiruuveilla, jotka sitten törröttivät sisällä joka puolella. En meinannut uskoa silmiäni. Mutta tuollaistahan ei mikään kiellä, eikä se ostaja yleensä päätään johonkin sitloodan laatikkoon työnnä kiinnityksiä katsellakseen.

Peltiruuvin pointsi on se, että sen saa yksi mies kannen päältä kiinni (aika säästyy todella paljon) ja se kuitenkin näyttää päältäpäin ihan samalta kuin pultti.

Jonkinlainen ennätys taisi olla uusi 40-jalkainen Hanse, jossa keulan ankannokkaan kiinnitetty kaide oli vetäisty ankannokan tiikkiin 20 mm mittaisilla peltiruuveilla, ja tiikit oli laitettu ankannokan peltiiosiin samoilla ruuveilla. Arvatkaas, miten käy,kun keulaa satamassa vähän vedetään tupata kaiteesta? ;-)

Lue lisää

Älä turhaan pidättele, vaan kerro, mikä vene oli kyseessä, jotta voidaan tarkistaa väitteesi todenperäisyys. Jää muuten laituripuheiden tasolle.

Esimerkkejä messuilt kirjoitti:

Viime vuoden venemessuilla oli aika hieno muun muassa sellainen kallis uusi purjevene, jossa lähes kaikki kansihelat oli vetäisty kiinni laminaatin läpi peltiruuveilla, jotka sitten törröttivät sisällä joka puolella. En meinannut uskoa silmiäni. Mutta tuollaistahan ei mikään kiellä, eikä se ostaja yleensä päätään johonkin sitloodan laatikkoon työnnä kiinnityksiä katsellakseen.

Peltiruuvin pointsi on se, että sen saa yksi mies kannen päältä kiinni (aika säästyy todella paljon) ja se kuitenkin näyttää päältäpäin ihan samalta kuin pultti.

Jonkinlainen ennätys taisi olla uusi 40-jalkainen Hanse, jossa keulan ankannokkaan kiinnitetty kaide oli vetäisty ankannokan tiikkiin 20 mm mittaisilla peltiruuveilla, ja tiikit oli laitettu ankannokan peltiiosiin samoilla ruuveilla. Arvatkaas, miten käy,kun keulaa satamassa vähän vedetään tupata kaiteesta? ;-)

Lue lisää

Oletko varma, että laminaatin sisällä ei ole alumiinia helojen kohdalla? Ainakin Dehler ja Bavaria käyttävät alumiinilevyjä helojen kohdalla. Ei näy mitenkään kummaltakaan puolelta laminaattia, mutta poratessa tietysti huomaa. Alumiinilevyä ei välttämättä ole kaikkien helojen kohdalla, mutta ainakin vinssien, vinssivapauttajien ja suuremmille kuormille altistuvien plokien kohdalta löytyy.

Tsekkaa reiät kirjoitti:

Esimerkiksi 70-neliöistä starttimoottorin kaapelia en ole nähnyt yhdessäkään uudessa veneessä. Moottorin laturin kaapeli on tyypillisesti 25-neliöinen, vaikka siinä kulkee jopa 100 ampeerin virta. Mietipä sitä.

Lue lisää

Nyrkkisääntönä kaapelissa saa kulkea virtaa 10 A /mm2. 25 mm2 kaapelissa saa siis kulkea 250 A ja useimmille latureille riittäisi tässä mielessä 10 mm2 ja starttikaapeliksikin riittäisi 16 mm2.

Edellinen on riittävä kaapelin paloturvallisuuden kannalta. Jos kaapeli on pitkä, joutuu myös jännitehäviöitä miettimään. Jos akku on vaikkapa 3 m päässä koneesta, tulee kaapelia edestakaisin 6 m. 100 A virralla jännitehäviö 25 mm2 kaapelissa on 0,42 V eli ei kovinkaan haitallinen, kun muistaa, että akun täyttyessä virta laskee. 100 A virralla kaapeli lämpeää 7 W/m teholla, mikä ei taatusti aiheuta palovaaraa.

Tällä voi laskea jännitehäviöt: http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml18.sis

70 mm2 on aikalailla älytön normaaleissa veneissä niin startti- kuin laturikaapelina.

Joakim_ kirjoitti:

Oletko varma, että laminaatin sisällä ei ole alumiinia helojen kohdalla? Ainakin Dehler ja Bavaria käyttävät alumiinilevyjä helojen kohdalla. Ei näy mitenkään kummaltakaan puolelta laminaattia, mutta poratessa tietysti huomaa. Alumiinilevyä ei välttämättä ole kaikkien helojen kohdalla, mutta ainakin vinssien, vinssivapauttajien ja suuremmille kuormille altistuvien plokien kohdalta löytyy.

Lue lisää

Olen varma, koska ruuvit olivat peltiruuveja, eivätkä koneruuveja. Jos olisi alumiinilista, olisi myös koneruuvit. Kiinnitystapa peltiruuveilla on muuten enemmän sääntö kuin poikkeus myös elektroniikan, lämppäreiden ym. jälkiasennuksissa.

Syy on yksinkertainen: läpipultit ovat monessa kohtaa erittäin työläitä asentaa, ja vaativat usein apumiehen. Omassa veneessäni peltiruuveja ei ole missään, ja puuosiin kiinnitetyt tavarat on ruuvattu asianmukaisilla ja oikeanpituisilla puuruuveilla.

Maston helat ovat kiinni joko pop-niiteillä tai helicoileilla.

Nämä ovat tyypillisiä asioita, jotka eivät näy mihinkään ilman tarkempaa tutkimusta, jota juuri kukaan uuden veneen ostaja ei tee. Säästöt työkustannuksissa ovat kuitenkin valtavia, joten tapa yleistyy.

Joakim_ kirjoitti:

Nyrkkisääntönä kaapelissa saa kulkea virtaa 10 A /mm2. 25 mm2 kaapelissa saa siis kulkea 250 A ja useimmille latureille riittäisi tässä mielessä 10 mm2 ja starttikaapeliksikin riittäisi 16 mm2.

Edellinen on riittävä kaapelin paloturvallisuuden kannalta. Jos kaapeli on pitkä, joutuu myös jännitehäviöitä miettimään. Jos akku on vaikkapa 3 m päässä koneesta, tulee kaapelia edestakaisin 6 m. 100 A virralla jännitehäviö 25 mm2 kaapelissa on 0,42 V eli ei kovinkaan haitallinen, kun muistaa, että akun täyttyessä virta laskee. 100 A virralla kaapeli lämpeää 7 W/m teholla, mikä ei taatusti aiheuta palovaaraa.

Tällä voi laskea jännitehäviöt: http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml18.sis

70 mm2 on aikalailla älytön normaaleissa veneissä niin startti- kuin laturikaapelina.

Lue lisää

70-neliöinen ei ole laisinkaan älytön koko esim. 40-50-hevosvoimaisen dieselin starttikaapeliksi. Kylmäkäynnistyksessä tuon kokoisen koneen starttimoottori saattaa vaatia jopa 500 ampeeria 12 voltin jännitteellä. Siinä kohtaa 25-neliöinen alkaa jo sulaa.

Kunnollinen kuparikaapeli on joka tapauksessa niin kallista, että sen paksuudessa säästävät kaikki sarjavalmisteisia veneitä tekevät veistämöt.

Tulipalot ja niistä aiheutuvat korvausvaatimukset estetään kaapelin mukaan mitoitetuilla sulakkeilla.

70-neliötä ok kirjoitti:

70-neliöinen ei ole laisinkaan älytön koko esim. 40-50-hevosvoimaisen dieselin starttikaapeliksi. Kylmäkäynnistyksessä tuon kokoisen koneen starttimoottori saattaa vaatia jopa 500 ampeeria 12 voltin jännitteellä. Siinä kohtaa 25-neliöinen alkaa jo sulaa.

Kunnollinen kuparikaapeli on joka tapauksessa niin kallista, että sen paksuudessa säästävät kaikki sarjavalmisteisia veneitä tekevät veistämöt.

Tulipalot ja niistä aiheutuvat korvausvaatimukset estetään kaapelin mukaan mitoitetuilla sulakkeilla.

Lue lisää

Mittasin muutama vuosi sitten Yanmar 1GM10:n starttivirran ja se oli n. 100 A. Siinä oli 1,0 kW starttimoottori ja samaa käytetään myös isoimmissa 2 ja 3GM:ssä.

Eipä näytä näissä 37-100 hv Yanmareissakaan olevan kuin 1,4 kW starttimoottori:
http://www.yanmar.fi/content/download/15096/109686/file/JH5_OM_03AUG09.pdf

Käynnistysvirta noissa voi olla 500 A (siis ennen kuin moottori alkaa pyörimään), mutta se ei kestä sekuntiakaan. Vauhtiin päästyään virta laskee huomattavasti. Jos kone ei käynnisty vaikkapa ilmausongelman takia, tasaisesti pyörien ei 1,5 kW starttimoottori taatusti vie lähellekään 500 A. 12 V laskien tuosta tulisi alle 120 A, mutta starttimoottorit on mitotoitettu alemmalle jännitteelle, joten 200 A saattaa pahimmallaan mennä.

Starttimoottori kyllä sulaa ennen kaapeleita. Noille mainitaan 30 s maksimikäyttö.

No lasketaanpa huvikseen mitä tapahtuisi 25 mm2 kaapelille 500 A virralla. Tuolloin kaapeliin jäisi 175 W/m tehoa. 25 mm2 kaapelissa on 224 g/m kuparia. Tuon lämmittäminen 1 C vaatii energiaa 87 J. Jos arvioidaan vaikkapa, että 100 C kuumeneminen olisi riski eristeiden sulamiselle, päädytään 8700 J energiaan unohtamalla täysin lämmönsiirtyminen. 500 A virtaa tuohon vaadittaisiin 50 sekuntia. Ei kovinkaan todennäköinen tapahtuma 1,4 kW starttimoottorilla!

Esimerkkejä messuilt kirjoitti:

Olen varma, koska ruuvit olivat peltiruuveja, eivätkä koneruuveja. Jos olisi alumiinilista, olisi myös koneruuvit. Kiinnitystapa peltiruuveilla on muuten enemmän sääntö kuin poikkeus myös elektroniikan, lämppäreiden ym. jälkiasennuksissa.

Syy on yksinkertainen: läpipultit ovat monessa kohtaa erittäin työläitä asentaa, ja vaativat usein apumiehen. Omassa veneessäni peltiruuveja ei ole missään, ja puuosiin kiinnitetyt tavarat on ruuvattu asianmukaisilla ja oikeanpituisilla puuruuveilla.

Maston helat ovat kiinni joko pop-niiteillä tai helicoileilla.

Nämä ovat tyypillisiä asioita, jotka eivät näy mihinkään ilman tarkempaa tutkimusta, jota juuri kukaan uuden veneen ostaja ei tee. Säästöt työkustannuksissa ovat kuitenkin valtavia, joten tapa yleistyy.

Lue lisää

Joo kyllä minun veneestä löytyy useampi peltiruuvikiinnitys, mutta kaikki suuremmalla rasitukselle tulevat komponentit on koneruuveilla alumiinissa tai läpipultattu. Vielä ainakaan ei ole yksikään kiinnitys pettänyt, vaikka aika hyvin on koeponnistettu. Esimerkiksi spinnuploki on hajonnut (Harken, murtolujuus 1600 kg) ja barberin rapulukosta (Harken carbo) on mennyt hampaat sileäksi.

Mielestäni ainakin joissain paikoissa peltiruuvi on hyvin perustelukin eikä vain halpa. Jos kuormitus ei ole liian suuri ja toiselle puolelle ei pääse laittamaan prikkaa ja mutteria puolta venettä purkamatta, laittaisin itsekin peltiruuvin.

70-neliötä ok kirjoitti:

70-neliöinen ei ole laisinkaan älytön koko esim. 40-50-hevosvoimaisen dieselin starttikaapeliksi. Kylmäkäynnistyksessä tuon kokoisen koneen starttimoottori saattaa vaatia jopa 500 ampeeria 12 voltin jännitteellä. Siinä kohtaa 25-neliöinen alkaa jo sulaa.

Kunnollinen kuparikaapeli on joka tapauksessa niin kallista, että sen paksuudessa säästävät kaikki sarjavalmisteisia veneitä tekevät veistämöt.

Tulipalot ja niistä aiheutuvat korvausvaatimukset estetään kaapelin mukaan mitoitetuilla sulakkeilla.

Lue lisää

Jos 60-heppainen venediisseli vaatii 70mm2 kaapelin, niin kuinka 3-litrainen henkilöautodiesel jota vielä pakkasillakin käynnistellään?

Totta on että älyttömän iso virta kulkee, mutta se on hyvin hetkellistä - sen aikaa kun startti pyörähtää. Mahtaako edes sekuntia kestää huippuvirta, eli ei ehdi johdot sulaa.

No hvetin hyvä juttu!
Kaveri on varmaan odotanut sitä vesi kielellä kaksi ja puoli vuotta!

tauti! kirjoitti:

No hvetin hyvä juttu!
Kaveri on varmaan odotanut sitä vesi kielellä kaksi ja puoli vuotta!

Heh!

Niin kyllä se kaapelikenkäpihti piti Biltemasta käydä hakemassa. Ihan riittävä peli hintaansa nähden, toki 50mm liitinten kanssa ei oikein tiedä puristuuko sillä liitin vai käyttäjä...

Motonetissä myytävät 50mm kaapelikengät ovat kuraa, niitä ei kannata ostaa. Maritimistä ja akkuliikkeistä sai hyviä kenkiä.

Saattaisi kiinnostaa tuollainen puristin, laitatko jotain yhteystietoja?

Mahdollinen ostaja kirjoitti:

Saattaisi kiinnostaa tuollainen puristin, laitatko jotain yhteystietoja?

Kyllä ne tinaamalla pitää laittaa jos kunnolla homman tekee

sportage kirjoitti:

Kyllä ne tinaamalla pitää laittaa jos kunnolla homman tekee

Ei tinaa, puristusliitos on lähes ainoa oikea. Jos tinataan, pitää sitten olla runsaasti hopeaa sisältävä juotostina. Ilman hopeaa tinasta voi vuosien jälkeen olla vain pölyt jäljellä ja hyvälläkin tinalla juotettuna on johtimen pää jäykistetty ja altis väsymällä katkeamaan.

no tina kirjoitti:

Ei tinaa, puristusliitos on lähes ainoa oikea. Jos tinataan, pitää sitten olla runsaasti hopeaa sisältävä juotostina. Ilman hopeaa tinasta voi vuosien jälkeen olla vain pölyt jäljellä ja hyvälläkin tinalla juotettuna on johtimen pää jäykistetty ja altis väsymällä katkeamaan.

Lue lisää

Johtimen täytyy olla tinattua kuparia, tina suojaa puhdasta kuparia korroosiolta. Mutta liittimiä ei kuulu juottaa, juotos jäykistää monisäikeisen johtimen säikeet ja aiheuttaa sen, että johdin murtuu ajan mittaa poikki siitä juotoksen jälkeisestä kohdasta.

Kunnollinen puristusliitos on oikea ratkaisu. Sama pätee myös pienempiin johtimiin.

Ne bilteman ja muiden autotarvikeliikkeiden myymät muovieristetyt abikot eivät sovi muuhun kuin hätäkorjauksiin. Liittimen pitää puristua luotettavasti kahdesta kohtaa, johtimen ympärille (varsinainen liitos) ja myös johtimen eristeen ympärille vedonpoistoksi.

Oikea tapa kirjoitti:

Johtimen täytyy olla tinattua kuparia, tina suojaa puhdasta kuparia korroosiolta. Mutta liittimiä ei kuulu juottaa, juotos jäykistää monisäikeisen johtimen säikeet ja aiheuttaa sen, että johdin murtuu ajan mittaa poikki siitä juotoksen jälkeisestä kohdasta.

Kunnollinen puristusliitos on oikea ratkaisu. Sama pätee myös pienempiin johtimiin.

Ne bilteman ja muiden autotarvikeliikkeiden myymät muovieristetyt abikot eivät sovi muuhun kuin hätäkorjauksiin. Liittimen pitää puristua luotettavasti kahdesta kohtaa, johtimen ympärille (varsinainen liitos) ja myös johtimen eristeen ympärille vedonpoistoksi.

Lue lisää

Osa muovieristeisistä abikoista toimii juuri noin (tarvitaan toki kunnon pihdit). Noita on iso lajitelmasalkku, en muista ovatko würthilta ostettuja vai mahdollisesti joltain autotarviketukkurilta, ei kuitenkaan biltema. Laadukkaita ovat olleet.

Mahdollinen ostaja kirjoitti:

Saattaisi kiinnostaa tuollainen puristin, laitatko jotain yhteystietoja?

laita mailia [email protected]

Kioskiavaimeksi kutsutuista voimapihdeistä saa tehtyä hyvät, kun käyttää vähän rälläkkää leuoissa. Hyviä, toimivia ei kannata muuntaa, hutta sellaisista, mistä leuat ovat menneet ristiin tai loville.