Mitä eroa valuharkoilla keskenään

Tee lecasta

Ei niissä juuri eroja ole. Rudus ehkä hintalaatusuhteeltaan paras... Jos nyt siis meinaa itse ruveta tekemään. Minä en kyllä noilla lähtisi harjoittelemaan. On ammattilaisillakin riskejä varsinkin jos on päässyt arkkitehti taiteilemaan. Yläpohjathan noissa on perinteisesti puuta ja välipohjat onteloita. Rautojen kanssa pitää olla tarkkana samoin kun valun kanssa. Ei siis mikään helpoin ratkaisu ja jokatapauksessa kallein. Tilaa joltain muulta tai tekee itse, niin hinta n. 10% kalliimpi jos vertaa muurattaviin ratkaisuihin.

kevytbetonimussutus tähän perään;-)

Tässä tilattu kevytbetonimussutus: Tee Jämerä, on nopein ja helpoin rakentaa, kestävin ja energiatehokkain. Dokumentit löytyvät Jämerän sivuilta. =)

Mistä löytyy Lammin leikkauspiirustukset?

Oikeastiko? kirjoitti:

Mistä löytyy Lammin leikkauspiirustukset?

Mitään harkon leikkauspiirustuksia ei tarvita. Asennusohjeet kylläkin:

http://www.lamminbetoni.fi/portal/fi/tuotteet/tyoohjeet/

Näillä mennään kirjoitti:

Tässä tilattu kevytbetonimussutus: Tee Jämerä, on nopein ja helpoin rakentaa, kestävin ja energiatehokkain. Dokumentit löytyvät Jämerän sivuilta. =)

Ei kannata. muuraminen on hidasta ja tylsää kuin myös seinien roilotus ja paklaaminen. Myöskin painavien osien kiinnitys on monimutkaisempaa kevytbetoniin kuin valubetoniin.

3y4g kirjoitti:

Ei kannata. muuraminen on hidasta ja tylsää kuin myös seinien roilotus ja paklaaminen. Myöskin painavien osien kiinnitys on monimutkaisempaa kevytbetoniin kuin valubetoniin.

Lue lisää

Kyllä sanat "työläs" ja "monimutkaisuus" kuuluvat valubetoniin ennenkuin kevytbetoniin. Miksi muuten urakoitsija ottaisi 15-20% kovemman hinnan valuharkkorungon asentamisesta kuin kevytbetonirungon?

Onko näin? kirjoitti:

Kyllä sanat "työläs" ja "monimutkaisuus" kuuluvat valubetoniin ennenkuin kevytbetoniin. Miksi muuten urakoitsija ottaisi 15-20% kovemman hinnan valuharkkorungon asentamisesta kuin kevytbetonirungon?

Lue lisää

Kevytbetoni aiheuttaa mm lukuhäiriöitä:

"ajattelin katella itse komponentit ja opetella rakentamaan. "

Lammiharkoilla syntyy talo helpommin kuin kevytbetonilla, ei tarvitse opetella muuramaan ja roilottamaan. Painavien esineiden kiinnitykset tapahtuvat yksinkertaisesti kiilapulteilla.

Valu betonipumppuautolla on nopeaa ja massa laadukkaampaa kuin työmaalla miten sattuu sekoitettu ouhutmuurauslaasti.

itserakentajalle kirjoitti:

Kevytbetoni aiheuttaa mm lukuhäiriöitä:

"ajattelin katella itse komponentit ja opetella rakentamaan. "

Lammiharkoilla syntyy talo helpommin kuin kevytbetonilla, ei tarvitse opetella muuramaan ja roilottamaan. Painavien esineiden kiinnitykset tapahtuvat yksinkertaisesti kiilapulteilla.

Valu betonipumppuautolla on nopeaa ja massa laadukkaampaa kuin työmaalla miten sattuu sekoitettu ouhutmuurauslaasti.

Lue lisää

Minä urakoin pk-seudulla kivitaloja ja olen tehnyt sitä jo kohta 15 vuotta. Molempia ratkaisuja olen pystyttänyt ja molemmissa on hyvät puolensa. Yksinkertaiset laatikkotalot ilman sen erikoisempaa arkkitehtuuria onnistuvat kyllä valuharkoilla hyvin... varsinkin jos ei ole isoja aukkoja ylitettävänä eikä kiviyläpohjaa viritettävänä. Sitten kun mennään vaativampiin kokonaisuuksiin, joissa kulmaa riittää ja yläpohja halutaan kivestä, on kevytbetoni helpompi ratkaisu. Rakenneosat kun löytyvät valmiina ja määrämitassa työmaalla. Samoiten elementtien työstäminen materiaalista johtuen on helpompaa. Eli yleisesti: Jos haluaa perussimppelin talon seinät kivestä, valuharkko on oiva ratkaisu. Jos taas haluaa yksilöllisen talon kivestä, kevytbetoni on oiva ratkaisu. Näitä on turha vertailla muulla tavalla. Kevytsoraharkkoa en kyllä käyttäisi kuin perustuksissa.

Mattilan poeka kirjoitti:

Minä urakoin pk-seudulla kivitaloja ja olen tehnyt sitä jo kohta 15 vuotta. Molempia ratkaisuja olen pystyttänyt ja molemmissa on hyvät puolensa. Yksinkertaiset laatikkotalot ilman sen erikoisempaa arkkitehtuuria onnistuvat kyllä valuharkoilla hyvin... varsinkin jos ei ole isoja aukkoja ylitettävänä eikä kiviyläpohjaa viritettävänä. Sitten kun mennään vaativampiin kokonaisuuksiin, joissa kulmaa riittää ja yläpohja halutaan kivestä, on kevytbetoni helpompi ratkaisu. Rakenneosat kun löytyvät valmiina ja määrämitassa työmaalla. Samoiten elementtien työstäminen materiaalista johtuen on helpompaa. Eli yleisesti: Jos haluaa perussimppelin talon seinät kivestä, valuharkko on oiva ratkaisu. Jos taas haluaa yksilöllisen talon kivestä, kevytbetoni on oiva ratkaisu. Näitä on turha vertailla muulla tavalla. Kevytsoraharkkoa en kyllä käyttäisi kuin perustuksissa.

Lue lisää

Perustelotko hieman miksi ei muurattavasta harkosta kannata taloa tehdä?

Tonnin stiflat kirjoitti:

Perustelotko hieman miksi ei muurattavasta harkosta kannata taloa tehdä?

Voinhan perustellakin... kevytsoraharkkojen mittatarkkuus ei pärjää esim. Siporexille. Lisäksi se vaatii lähes tuplatyön tasoitusvaiheessa (voi toki olla, että en vain osaa muurata niitä suoraan). Niille ei löydy myöskään kunnollisia aukonylitysratkaisuja ja terästäkin menee enemmän. Niiden työstäminen on työläämpää kuin esim. Kevytbetonin. En ole myöskään tyytyväinen kevytsoraharkkotalojen julkisivuihin, sillä tuppaavat saumat kuultamaan kosteilla ilmoilla. Tämä kertonee seinän lämmön eristyksen ja tiiveyden tasalaauisuudesta jotakin.

34t1 kirjoitti:

Mitään harkon leikkauspiirustuksia ei tarvita. Asennusohjeet kylläkin:

http://www.lamminbetoni.fi/portal/fi/tuotteet/tyoohjeet/

Lue lisää

Kiitos. Pitänee lukea tarkemmin läpi.
Sieltä täältä luin kiinnostavia kohtia jo. Sen perusteella kuvia olisin kyllä kaivannut enemmän. Ilman kuvia kun en oikein tajua kaikkia lauseita, esim. mitäköhän tämä tarkoittaa:
"Käytä profiilien kanssa päätykiviä aina kun mahdollista!"

Suoraan luettuna tuo tarkoittaisi että profiilien päälle pitäisi laittaa päätykiviä, mutta tuskin sentään. Eiköhän aukon ylityksissä nimen omaa haluta että valubetonista tulee yhteneväinen palkki.

Mattilan poeka kirjoitti:

Voinhan perustellakin... kevytsoraharkkojen mittatarkkuus ei pärjää esim. Siporexille. Lisäksi se vaatii lähes tuplatyön tasoitusvaiheessa (voi toki olla, että en vain osaa muurata niitä suoraan). Niille ei löydy myöskään kunnollisia aukonylitysratkaisuja ja terästäkin menee enemmän. Niiden työstäminen on työläämpää kuin esim. Kevytbetonin. En ole myöskään tyytyväinen kevytsoraharkkotalojen julkisivuihin, sillä tuppaavat saumat kuultamaan kosteilla ilmoilla. Tämä kertonee seinän lämmön eristyksen ja tiiveyden tasalaauisuudesta jotakin.

Lue lisää

Oma talo tehty kevytsoraharkoista ja valuharkoista. Mittatarkkuus oli peruslämpöharkossa ok. Kylmän ja lämpöharkon koossa oli enempi heittoa mutta se pykälä jäi maan alle piiloon ja HB toimitti kaksi lavaa tasoitetta että tuon sai silläkin kyllä piiloon. Kulmaharkoissa alapuoli muistaakseni hieman levinnyt mutta ei vaatinut tasoitusvaiheessa toimenpiteitä. Ainakin HB:n aukon ylitysharkkoja muurari kehui helpoiksi. Edellisessä kohteessa sillä oli ollut jotain aikaa vievempiä harkkoja. Noilla HB:n harkoilla ylityksissä ei tullut mitään viivästyksiä.

Terästä meni se mikä oli piirretty.

Roilomiskone imuriin ja roilotin kaikki paikat mitä tarvittiin. Silti paskanen ja hikinen homma sitä en kiellä, mutta eipä tarvinnut muille maksaa ja olivat ammattilaiset tyytyväisiä kun ei tarvinnut noihin hommiin ryhtyä.

Kyllä se on rapparista kiinni jos saumat paistaa. Vaikka olisi elkusta tehty niin seinät on kuin äänisen allot, eli kyllä minulla käy silmään huonosti tehty pinnoitus ei se mitä pinnoitteen takana.

Lämmönerityksestä sanoisin sen että paperilla nuo kevytsoraharkot ovat kai parhaimpia noista harkkotoimittajista. Enempi olisin huolissani isojen ikkunoiden lämmönhävikistä tai niiden asennuksesta.

Mattilan poeka kirjoitti:

Minä urakoin pk-seudulla kivitaloja ja olen tehnyt sitä jo kohta 15 vuotta. Molempia ratkaisuja olen pystyttänyt ja molemmissa on hyvät puolensa. Yksinkertaiset laatikkotalot ilman sen erikoisempaa arkkitehtuuria onnistuvat kyllä valuharkoilla hyvin... varsinkin jos ei ole isoja aukkoja ylitettävänä eikä kiviyläpohjaa viritettävänä. Sitten kun mennään vaativampiin kokonaisuuksiin, joissa kulmaa riittää ja yläpohja halutaan kivestä, on kevytbetoni helpompi ratkaisu. Rakenneosat kun löytyvät valmiina ja määrämitassa työmaalla. Samoiten elementtien työstäminen materiaalista johtuen on helpompaa. Eli yleisesti: Jos haluaa perussimppelin talon seinät kivestä, valuharkko on oiva ratkaisu. Jos taas haluaa yksilöllisen talon kivestä, kevytbetoni on oiva ratkaisu. Näitä on turha vertailla muulla tavalla. Kevytsoraharkkoa en kyllä käyttäisi kuin perustuksissa.

Lue lisää

"yläpohja halutaan kivestä, on kevytbetoni "
"Jos taas haluaa yksilöllisen talon kivestä, kevytbetoni on oiva ratkaisu."

Kevytbetoni ei ole kiveä nähnytkään kuin jos miljoona vuotta sitten.

Tietämätönmies70 rakentaa elämänsä aikana 1-2 taloa, joten lammiharkoilla syntyy yksilöllinen talo itserakentaen.

5y255 kirjoitti:

"yläpohja halutaan kivestä, on kevytbetoni "
"Jos taas haluaa yksilöllisen talon kivestä, kevytbetoni on oiva ratkaisu."

Kevytbetoni ei ole kiveä nähnytkään kuin jos miljoona vuotta sitten.

Tietämätönmies70 rakentaa elämänsä aikana 1-2 taloa, joten lammiharkoilla syntyy yksilöllinen talo itserakentaen.

Lue lisää

Taas ollaan asian ytimessä... Mitäs ainetta se kevytbetoni Lammimyyjän mielestä sitten jossei kiviainesta? Edelliseen aukonyliityshommaan liittyen, kyllä kevytbetoni on ainoa järjestelmä josta löytyy valmiit palkit aukonylityksiin... Jopa 4 metrisiin aukkoihn löytyy valmis vakiopalkki.

Suunnittelija Wasa kirjoitti:

Taas ollaan asian ytimessä... Mitäs ainetta se kevytbetoni Lammimyyjän mielestä sitten jossei kiviainesta? Edelliseen aukonyliityshommaan liittyen, kyllä kevytbetoni on ainoa järjestelmä josta löytyy valmiit palkit aukonylityksiin... Jopa 4 metrisiin aukkoihn löytyy valmis vakiopalkki.

Lue lisää

Eps-valuharkoon löytyy ikkunapalkki samasta tavarasta vaikka kuuteen metriin, mitään erillisiä osia ei tarvita. Samoin on peruspalkin kanssa, erillistä antura palkkiakaan ei tarvita. Betonia ja painoa säästyy melkoisesti.

Useita palkkeja tehnyt kirjoitti:

Eps-valuharkoon löytyy ikkunapalkki samasta tavarasta vaikka kuuteen metriin, mitään erillisiä osia ei tarvita. Samoin on peruspalkin kanssa, erillistä antura palkkiakaan ei tarvita. Betonia ja painoa säästyy melkoisesti.

Lue lisää

Siis muovista tehty valumuotti, tarkoitit. Se ei ole sama asia kuin palkki.

Suunnittelija Wasa kirjoitti:

Taas ollaan asian ytimessä... Mitäs ainetta se kevytbetoni Lammimyyjän mielestä sitten jossei kiviainesta? Edelliseen aukonyliityshommaan liittyen, kyllä kevytbetoni on ainoa järjestelmä josta löytyy valmiit palkit aukonylityksiin... Jopa 4 metrisiin aukkoihn löytyy valmis vakiopalkki.

Lue lisää

Siporex on hiekkaa.

Lammiharkoissa käytetään yhden henkilön käsivoimin asennettavia teräskiskoja aukkojen ylityksiin. Höttöharkkopalkki ilmeisesti tarvitsee kaksi miestä tai nosturin.

Suunnittelija Wasa kirjoitti:

Taas ollaan asian ytimessä... Mitäs ainetta se kevytbetoni Lammimyyjän mielestä sitten jossei kiviainesta? Edelliseen aukonyliityshommaan liittyen, kyllä kevytbetoni on ainoa järjestelmä josta löytyy valmiit palkit aukonylityksiin... Jopa 4 metrisiin aukkoihn löytyy valmis vakiopalkki.

Lue lisää

Siporexilta pisin palkki on 6 metriä. Eli päästään noin 5.2 metrin aukkoihin. Palkin korkeus on 600mm. Eli palkista tulee kertaheitolla 30 normaaliharkon verran seinää. Ei valujen odotusta, ei tukia, ei apukarmien upotuksia, ei lisäraudoituksia. Nousee kätevästi sillä samalla pikkukraanalla joka on muutenkin työmaalla.

Puhutaanpa asiaa kirjoitti:

Siis muovista tehty valumuotti, tarkoitit. Se ei ole sama asia kuin palkki.

Ikkunapalkki on aina palkki olkoon sitten betonia, puuta tai metallia. Eps- valuharkoilla se on kylmäsillatonta betonia. Lisäksi erittäin vahva ja kantava 15 x 60 cm pituus 1 - 6 metriä tarvittaessa pidempikin.

1365 kirjoitti:

Siporex on hiekkaa.

Lammiharkoissa käytetään yhden henkilön käsivoimin asennettavia teräskiskoja aukkojen ylityksiin. Höttöharkkopalkki ilmeisesti tarvitsee kaksi miestä tai nosturin.

Lue lisää

Valuharkkotalon runko onkin terästä, muovieristettä, betonia, puuta (yläpohja) . Kevytbetonitalo on kevytbetonia ja teräspalkkeja lisätään vain kun arkkitehti on pääsyt liikaa taiteilemaan. Siinä on se ero!

Kuten viineissä kirjoitti:

Valuharkkotalon runko onkin terästä, muovieristettä, betonia, puuta (yläpohja) . Kevytbetonitalo on kevytbetonia ja teräspalkkeja lisätään vain kun arkkitehti on pääsyt liikaa taiteilemaan. Siinä on se ero!

Lue lisää

Kyllä Siporex harkossakin on muovia eristeenä keskellä halkaisuna, kun kunnon eristystä tarvitaan. Muovi eristää hyvin, on tunteeton kosteudelle ja lisäksi paljon kevyempi kuin Siporex itsessään.
6 metrin palkki jää kyllä haaveeksi tällä eristetyllä Siporex versiolla.

Rakennesuunnittelija 56 kirjoitti:

Kyllä Siporex harkossakin on muovia eristeenä keskellä halkaisuna, kun kunnon eristystä tarvitaan. Muovi eristää hyvin, on tunteeton kosteudelle ja lisäksi paljon kevyempi kuin Siporex itsessään.
6 metrin palkki jää kyllä haaveeksi tällä eristetyllä Siporex versiolla.

Lue lisää

Mistäs tätä eristettyä Siporexharkkoa enää saa kun tehdas ajetaan alas huhtikuussa... Saatikka mitään sipoa.

Ddgjddk kirjoitti:

Siporexilta pisin palkki on 6 metriä. Eli päästään noin 5.2 metrin aukkoihin. Palkin korkeus on 600mm. Eli palkista tulee kertaheitolla 30 normaaliharkon verran seinää. Ei valujen odotusta, ei tukia, ei apukarmien upotuksia, ei lisäraudoituksia. Nousee kätevästi sillä samalla pikkukraanalla joka on muutenkin työmaalla.

Lue lisää

Mutta:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10877914

Ei enää sipoa kirjoitti:

Mistäs tätä eristettyä Siporexharkkoa enää saa kun tehdas ajetaan alas huhtikuussa... Saatikka mitään sipoa.

Saksasta tuodaan eristettyä Sipoa, oli nähtävänä Turun messuilla viikonloppuna.
Siistiä työtä oli, mutta kalliiksi tulee rahtaaminen ja kun messu, sekä myyntikulut lisätään niin epätoivoista voi olla.

hihhiiihii kirjoitti:

Mutta:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10877914

lyhyeenpä loppui Lammi-kauppiaalta argumentit =D hohoo

Käynyt katsomassa kirjoitti:

Saksasta tuodaan eristettyä Sipoa, oli nähtävänä Turun messuilla viikonloppuna.
Siistiä työtä oli, mutta kalliiksi tulee rahtaaminen ja kun messu, sekä myyntikulut lisätään niin epätoivoista voi olla.

Lue lisää

Ei ollut sipoa vaan ytongia... Äläkä vaan sekaannu eristettyyn kevytbetoniin jos olet urakoitsija ja joudut sitä asentamaan... Helvetillistä hommaa. Jämerä kokeili sitä pari vuotta ja ymmärsi lopettaa. Menee ajatus helposta työstämisestä ja rakentamisesta samantien... Tuo ytong kevytbetonikin on yleisesti melko epätasalaatuista jos vaikka sipoon vertaa.

hohoooh kirjoitti:

lyhyeenpä loppui Lammi-kauppiaalta argumentit =D hohoo

Nyt ei tarvii kevytbetonilaisten ja valuharkkolaisten tapella kummalla on parempi tuote. Rock kivitalot on ratkaissut asian tarjoamalla molempia. Argumentit kuin Jämerällä ja logo kuin Lammilla. Noin sitä pitää :)

hohoooh kirjoitti:

lyhyeenpä loppui Lammi-kauppiaalta argumentit =D hohoo

Sipo kauppiaan argumentit:
- testattu ja koeteltu tuote
- energiatehokas
- tiivis
- hyvin ääntäeristävä
- hyvä sisäilma
- kiviyläpohja
- koko runko yhtä materiaalia
- hengittävä
- helposti työstettävä
- suoraviivainen rakennusprojekti
- ei muovia
- materiaalin valmistus ekologisesti kestävällä pohjalla
- palamaton, homehtumaton (koko runko)
- rakenteen yksinkertaisuus pienentää rakennusvirheen riskiä


Lammikauppiaan argumentit:
- sipo kelluu!
- sipo on hiekkaa!
- sipon omistaa virolaiset!
- sipoa voi kaivaa lusikalla!

34t1 kirjoitti:

Mitään harkon leikkauspiirustuksia ei tarvita. Asennusohjeet kylläkin:

http://www.lamminbetoni.fi/portal/fi/tuotteet/tyoohjeet/

Lue lisää

Harkon leikkauspiirustuksia tuskin tarvii, mutta muut leikkauspiirustukset auttavat kyllä hahmottamaan, miten kivitalo rakennetaan. Ja ne varaman löytyvät jostain, mutta en mäkään niitä löytänyt.

Lammi on kivitalomarkkinoiden suurin... Kusettaja. Lammin toimitussisältö ei täytä mitään virallista toimitussisältövaatimusta. Lammia ei voi edes pitää talopakettina. Se on kasa kiviä ja käyntikortteja höystettynä kasalla riskejä ja ylimääräisiä kuluja. Markkinat ovat sokeutuneet tälle faktalle. Laadulle ei ole mitään perusteluja, sillä laadun määrittää urakoitsija, joka Lammityömaalla on usein venäläinen. Valuharkkohan on vain muotti, raudottaja ja valaja joko onnistuvat tai epäonnistuvat. Minä en ymmärrä mihin tämän toimijan osalta voisi perustaa.

Jdjddj kirjoitti:

Lammi on kivitalomarkkinoiden suurin... Kusettaja. Lammin toimitussisältö ei täytä mitään virallista toimitussisältövaatimusta. Lammia ei voi edes pitää talopakettina. Se on kasa kiviä ja käyntikortteja höystettynä kasalla riskejä ja ylimääräisiä kuluja. Markkinat ovat sokeutuneet tälle faktalle. Laadulle ei ole mitään perusteluja, sillä laadun määrittää urakoitsija, joka Lammityömaalla on usein venäläinen. Valuharkkohan on vain muotti, raudottaja ja valaja joko onnistuvat tai epäonnistuvat. Minä en ymmärrä mihin tämän toimijan osalta voisi perustaa.

Lue lisää

Lammin valuharkko on kyllä hyvä tuote osaavalle hartiapankkirakentajalle ja gryndareille. Varsinkin jos suunnitelmissa ei ole liian monta kulmaa. Talopakettina se ei ole kummoinen ja on melko kallis. Sen kanssa pitää olla tarkkana, sillä riskit on isoja ja virheiden tekemisen mahdollisuus suuri. Amatöörit! Älkää sekaantuko.

Haluaako sähkömies tehdä kaikki putkitukset itse?
Voisiko tehdä niin että sähkömies vetää kaapelit valmiisiin asennusputkiin valun jälkeen?
Toki Sähkömiehen pitää kertoa ja ohjeistaa, että miten laitetaan...

Sähäkä kirjoitti:

Haluaako sähkömies tehdä kaikki putkitukset itse?
Voisiko tehdä niin että sähkömies vetää kaapelit valmiisiin asennusputkiin valun jälkeen?
Toki Sähkömiehen pitää kertoa ja ohjeistaa, että miten laitetaan...

Lue lisää

Helpompaa roilottaa sipoon sähköt jälkikäteen... Ei tarvii runkoa pystyttäessä liikaa sopankeittäjiä tontilla. Viikonlopussa saa koko talon sähköt roilottua just niihin paikkoihin kun haluaa..

Sähäkä kirjoitti:

Haluaako sähkömies tehdä kaikki putkitukset itse?
Voisiko tehdä niin että sähkömies vetää kaapelit valmiisiin asennusputkiin valun jälkeen?
Toki Sähkömiehen pitää kertoa ja ohjeistaa, että miten laitetaan...

Lue lisää

Ja meinaat että ne venäläiset osaa laittaa ohjeistuksen mukaan ne?

Sitä tyhmyys tekee kirjoitti:

Helpompaa roilottaa sipoon sähköt jälkikäteen... Ei tarvii runkoa pystyttäessä liikaa sopankeittäjiä tontilla. Viikonlopussa saa koko talon sähköt roilottua just niihin paikkoihin kun haluaa..

Lue lisää

Eps-harkoilla sähköt roilottaa ja asentaa putkitukset parissa tunnissa ilman pölyjä. Ei tarvita koko viikonloppua.
Myös latominen on simppeliä, eikä mitään työmaanostureita tarvita.
Seinästä tulee teräsbetoninen ja paljon lujempi kuin Siporexilla.
Siporexilla eriste keskellä väärässä paikassa, aavistuksen väkisin tehty.
Nykyisin betonirakenne suunnitellaan kestämään 200 vuotta, entisen 50 vuoden sijaan joten kestävyyttä aikaakin vastaan riittää.
Perustukset ovat miltei kaikissa taloissa betonia, joten kestävyydestä ei kannata alkaa väittelemään. Harkkokasakin romahtaa, kun betonin kestokyky perustuksissa tulee tien päähän.

Vihdoinkin oivaltanut kirjoitti:

Eps-harkoilla sähköt roilottaa ja asentaa putkitukset parissa tunnissa ilman pölyjä. Ei tarvita koko viikonloppua.
Myös latominen on simppeliä, eikä mitään työmaanostureita tarvita.
Seinästä tulee teräsbetoninen ja paljon lujempi kuin Siporexilla.
Siporexilla eriste keskellä väärässä paikassa, aavistuksen väkisin tehty.
Nykyisin betonirakenne suunnitellaan kestämään 200 vuotta, entisen 50 vuoden sijaan joten kestävyyttä aikaakin vastaan riittää.
Perustukset ovat miltei kaikissa taloissa betonia, joten kestävyydestä ei kannata alkaa väittelemään. Harkkokasakin romahtaa, kun betonin kestokyky perustuksissa tulee tien päähän.

Lue lisää

Siporexilla ei ole eristettä missään kohdassa, koko harkko on samalla kantava ja eristävä rakenne.

Ykköönbc kirjoitti:

Siporexilla ei ole eristettä missään kohdassa, koko harkko on samalla kantava ja eristävä rakenne.

Kuvaa hyvin miten hataralla pohjalla noita väitteittä viljellään.

Meillä on kevytbetoniharkosta tehty matalaenergiatalo jossa ei ole "eristettä" muuta kuin styroxit lattianalla ja vintillä puolimetriä villaa kevytbetonilankkujen päällä. Seinä on samaa materiaalia koko matkan. Myöskään rakennusvaiheessa ei tarvittu mitään työmaanostureita. Harkot tuli autolla jossa oli kraana jolla harkkolavat purettiin suoraan muurauspaikalle.

Neljän ukon pystytysporukka kasasi talon nollasta vesikattovalmiiksi kolmessa kuukaudessa jonka jälkeen sähkäri ja putkari pääsivät tekemään omat hommansa kerralla valmiiksi (paitsi tietysti pintakalusteet tulivat asentamaan vasta kun seinät oli maalattu). Varsinaiseen seinien muurailuun ei tuosta kolmesta kuukaudesta mennyt kuin korkeintaan puolet. Suurin osa ajasta meni välipohjien asennuksissa, parvekkeessa, kattoruoteiden tekemisessä yms "nysväyksessä". On vaikea kuvitella että EPS harkkoa kannattaisi valita ainakaan sen takia että sillä rakentaminen olisi jotenkin merkittävästi nopeampaa. Jos EPS harkolla seinä nousisikin vaikka kaksi kertaa nopeammin kuin siposta muuraamalla niin meidän työmaalla tällä olisi siis säästetty noin 2 viikkoa, mikä on aika merkityksetöntä kun koko projektiin aloituskokouksesta muuttotarkastukseen menee kuitenkin yli useimmilla noin vuoden verran.

Se on kyllä EPS harvoissa etu että voi tehdä ulkorappauksen samantien eikä tarvitse katsella keskeneräistä julkisivua vuoden vertaa.

Rak vuosi 2011 kirjoitti:

Kuvaa hyvin miten hataralla pohjalla noita väitteittä viljellään.

Meillä on kevytbetoniharkosta tehty matalaenergiatalo jossa ei ole "eristettä" muuta kuin styroxit lattianalla ja vintillä puolimetriä villaa kevytbetonilankkujen päällä. Seinä on samaa materiaalia koko matkan. Myöskään rakennusvaiheessa ei tarvittu mitään työmaanostureita. Harkot tuli autolla jossa oli kraana jolla harkkolavat purettiin suoraan muurauspaikalle.

Neljän ukon pystytysporukka kasasi talon nollasta vesikattovalmiiksi kolmessa kuukaudessa jonka jälkeen sähkäri ja putkari pääsivät tekemään omat hommansa kerralla valmiiksi (paitsi tietysti pintakalusteet tulivat asentamaan vasta kun seinät oli maalattu). Varsinaiseen seinien muurailuun ei tuosta kolmesta kuukaudesta mennyt kuin korkeintaan puolet. Suurin osa ajasta meni välipohjien asennuksissa, parvekkeessa, kattoruoteiden tekemisessä yms "nysväyksessä". On vaikea kuvitella että EPS harkkoa kannattaisi valita ainakaan sen takia että sillä rakentaminen olisi jotenkin merkittävästi nopeampaa. Jos EPS harkolla seinä nousisikin vaikka kaksi kertaa nopeammin kuin siposta muuraamalla niin meidän työmaalla tällä olisi siis säästetty noin 2 viikkoa, mikä on aika merkityksetöntä kun koko projektiin aloituskokouksesta muuttotarkastukseen menee kuitenkin yli useimmilla noin vuoden verran.

Se on kyllä EPS harvoissa etu että voi tehdä ulkorappauksen samantien eikä tarvitse katsella keskeneräistä julkisivua vuoden vertaa.

Lue lisää

Eps-harkoilla rakennettaessa ei myöskään tarvita neljää miestä 1-2 riittää oikein hyvin.
Jos yhteen kerrokseen rakennetaan syntyy runko parissa päivässä kahdelta ammattilaiselta valuineen päivineen.
Rapata voi heti tai ikkunoiden asennuksen jälkeen ja halkeamia ei tule koskaan.
Mitään erillisiä kalliita teräs ym. Palkkeja ei tarvita ja perustukset samasta tavarasta. Kellarikaan ei tarvitse tukevia väliseiniä välttämättä laisinkaan, 150 mm teräsbetonia on hyvin vahva rakenne.
Rakentaminen rungosta eteenpäinkin on nopeaa ja yksinkertaista, mutta etukäteen on hyvä tehdä läpiviennit ja kiinnikekohdat, jotta vältytään turhalta piikkaamiselta ja poraamiselta.
Lopputuloksena kylmäsillaton hyvin eristävämpää rakenne ja mikä rakentamisessa tärkeintä halvalla.

Vihdoinkin oivaltanut kirjoitti:

Eps-harkoilla sähköt roilottaa ja asentaa putkitukset parissa tunnissa ilman pölyjä. Ei tarvita koko viikonloppua.
Myös latominen on simppeliä, eikä mitään työmaanostureita tarvita.
Seinästä tulee teräsbetoninen ja paljon lujempi kuin Siporexilla.
Siporexilla eriste keskellä väärässä paikassa, aavistuksen väkisin tehty.
Nykyisin betonirakenne suunnitellaan kestämään 200 vuotta, entisen 50 vuoden sijaan joten kestävyyttä aikaakin vastaan riittää.
Perustukset ovat miltei kaikissa taloissa betonia, joten kestävyydestä ei kannata alkaa väittelemään. Harkkokasakin romahtaa, kun betonin kestokyky perustuksissa tulee tien päähän.

Lue lisää

Höpö höpö .... Vain anturat suunnitellaan 100 v. käyttöajalle. . . siis pitäisi suunnitella . Kaikki muu runko sitten max 50 vuotta. Pidempi käyttöikä vaatisi reilusti suurempia terästen suojabetonin paksuuksia. Eikä noissa valuharkkojen (sekä Lammit että EPS) terästen asennusurat mahdollista sitä :) Se siitä 200 vuodesta . . . .

Kotilopas kirjoitti:

Höpö höpö .... Vain anturat suunnitellaan 100 v. käyttöajalle. . . siis pitäisi suunnitella . Kaikki muu runko sitten max 50 vuotta. Pidempi käyttöikä vaatisi reilusti suurempia terästen suojabetonin paksuuksia. Eikä noissa valuharkkojen (sekä Lammit että EPS) terästen asennusurat mahdollista sitä :) Se siitä 200 vuodesta . . . .

Lue lisää

Betonin käyttöikä on nykyisin jo 200 vuotta ja kun se kapseloidaan eristeen sisään suojaan jäätymiseltä, sekä ympäristösaasteilta kestää eps-harkkotalo helposti 200 vuotta.
Eps-harkkotalo voidaan myös toteuttaa lähes ilman terästä, koska kutistumateräksiä ei tarvita.
Pienillä ikkunoilla palkkiteräksetkin ovat minimaalisia ja suojabetonia riittää, suojaeristeen lisäksi.
Pelkkään betonin kuivumiseenkin menee 10 vuotta ja vain luoja tietää kuinka lujaa siitä tulee hitaasti kuivuessa.
Ei kannata aliarvioida tuotetta, olen ajat sitten oivaltanut tuotteen nerokkuuden.

5 vuotta asunut kirjoitti:

Betonin käyttöikä on nykyisin jo 200 vuotta ja kun se kapseloidaan eristeen sisään suojaan jäätymiseltä, sekä ympäristösaasteilta kestää eps-harkkotalo helposti 200 vuotta.
Eps-harkkotalo voidaan myös toteuttaa lähes ilman terästä, koska kutistumateräksiä ei tarvita.
Pienillä ikkunoilla palkkiteräksetkin ovat minimaalisia ja suojabetonia riittää, suojaeristeen lisäksi.
Pelkkään betonin kuivumiseenkin menee 10 vuotta ja vain luoja tietää kuinka lujaa siitä tulee hitaasti kuivuessa.
Ei kannata aliarvioida tuotetta, olen ajat sitten oivaltanut tuotteen nerokkuuden.

Lue lisää

Miten teillä on ikkunoiden sivut tehty? Mitä on ikkunan karmin ja betonin välissä?

5 vuotta asunut kirjoitti:

Betonin käyttöikä on nykyisin jo 200 vuotta ja kun se kapseloidaan eristeen sisään suojaan jäätymiseltä, sekä ympäristösaasteilta kestää eps-harkkotalo helposti 200 vuotta.
Eps-harkkotalo voidaan myös toteuttaa lähes ilman terästä, koska kutistumateräksiä ei tarvita.
Pienillä ikkunoilla palkkiteräksetkin ovat minimaalisia ja suojabetonia riittää, suojaeristeen lisäksi.
Pelkkään betonin kuivumiseenkin menee 10 vuotta ja vain luoja tietää kuinka lujaa siitä tulee hitaasti kuivuessa.
Ei kannata aliarvioida tuotetta, olen ajat sitten oivaltanut tuotteen nerokkuuden.

Lue lisää

paskapuhetta :)

kaikki massiviset rakenteet tarvitsevat kutistumaraudoituksen, myös 140/150 mm betonisisuskin... Ja sanopas mikä on ympäristöluokka tuon harkon sisällä olevalla betonilla? Siis ulkopinnan puolella... ja mikä sisäpinnassa? Sen mukaan sitten betoninormeista suojaetäisyydet ja lasketut käyttöiät.

Koet selvittää asioita ennen kuin puhut soopa =)

kolipo kirjoitti:

paskapuhetta :)

kaikki massiviset rakenteet tarvitsevat kutistumaraudoituksen, myös 140/150 mm betonisisuskin... Ja sanopas mikä on ympäristöluokka tuon harkon sisällä olevalla betonilla? Siis ulkopinnan puolella... ja mikä sisäpinnassa? Sen mukaan sitten betoninormeista suojaetäisyydet ja lasketut käyttöiät.

Koet selvittää asioita ennen kuin puhut soopa =)

Lue lisää

Hyvin on kestänyt raudoittamaton betoni rintamamiestalojen maanpaine seinissäkin ilman ympäristöluokkia ja laadultaan mitä sattuu. Ei ole 50 vuoden kestoikä ollut vaike saavuttaa.
Taitaa mennä vielä toinenkin 50 vuotta että heilahtaa.
Ota selvää ennen kuin puhut soopaa.

70 vuotta nyt täynnä kirjoitti:

Hyvin on kestänyt raudoittamaton betoni rintamamiestalojen maanpaine seinissäkin ilman ympäristöluokkia ja laadultaan mitä sattuu. Ei ole 50 vuoden kestoikä ollut vaike saavuttaa.
Taitaa mennä vielä toinenkin 50 vuotta että heilahtaa.
Ota selvää ennen kuin puhut soopaa.

Lue lisää

kait sää ymmärrät mitä käyttöikä tarkoittaa? :)... ilmeisesti et... rakennus EI AUTOMAATTISESTI SORRU tuon jälkeen =) , vaan voi vaatia korjauksia.

Ja kait ymmärrät, että jokainen rakennuspaikka on yksilöllinen, vallitsevat olosuhteet ovat aina hieman erillaiset.

Eli älä vielä ole huolissasi, vaan tulevaisuudessa...

Että silleen... :)

Hyvä video. Tuosta sen näkee miten paljon sontaa tällä foorumilla puhutaan kevytbetonista. Tuossa tehtiin sähkörasian kolo ja syöttöjohdolle roilo ja aikaa meni noin 20 sekuntia. Isohkossa talossa voi olla about 150-200 rasiaa jolloin aikaa roilotuksiin saattaa mennä tuolla ripeydellä jopa toista tuntia... No, oikeasti pitää tietysti hakea se roilokone vuokraamosta (ellei runkourakoitsija lainaa) ja siirrellä työkaluja ja sähköroikkaa huoneesta ja kerroksesta toiseen. Kyllä siihen viikonlopun saa menemään siivouksineen. Tosi työlästä :-)

Ja tuosta videosta näkyy myös hyvin että kun hommaa imuriin liitettävän roilokoneen niin ei sitä siivoamistakaan tule kovin paljoa.

Jep, tuossa tehtiin pistorasian paikka ja sen syöttökaapelin roilo ja aikaa meni 20 sek... Jos isohkossa talossa on 200 rasiaa niin tuosta voi laskea miten "aikaa vievä homma" roilotus oikeasti on. Ja kun roilokone on kytketty imuriin niin siivottavaa ei juuri tule.

Nämä on hyviä videoita ja auttavat havainnollistamaan miten paljon sontaa tällä palstalla kirjoitetaan kevytbetonista. Mielestäni fiksuin tapa rakentaa kivitalo.