Haluatko kumppaniksi akateemisen

Riippuu siitä, mistä keskustellaan. Vaikeampiin kysymyksiin mennessä alkaa monesti hiertää keskustelukumppanin yleissivistyksen tai tiedon puutteesta johtuvat väärät käsitykset elämästä ja omituiset mielipiteet siitä, miten asiat tulisi hoitaa.

Sellaisiahan ne useimmat höpöhöpökorkeakoulutetut, mäkin kassalle päätyvät humanistinaiset ovat. Oikeasti ei juuri mitään älyä.

Itse aiheeseen: akateemisena miehenä etsin kyllä akateemista naista, mutta koulutus ei ole se itseisarvo, enkä itse asiassa pidä sitä juuri minään. Ongelma vain on, että kaikista niistä elämäni aikana tapaamista tuhansista ihmisistä ehkä pari on ollut sellaisia matalan koulutuksen omaavia, joiden kanssa pystyy juttelemaan asioista. Ja kumpikaan heistä ei ollut nainen. Eli akateemisuus ei todellakaan takaa mitään, mutta parantaa todennäköisyyttä keskustelukyvykkyyteen ja on siten oleellinen.

Valitettavasti kyllä kirjoitti:

Sellaisiahan ne useimmat höpöhöpökorkeakoulutetut, mäkin kassalle päätyvät humanistinaiset ovat. Oikeasti ei juuri mitään älyä.

Itse aiheeseen: akateemisena miehenä etsin kyllä akateemista naista, mutta koulutus ei ole se itseisarvo, enkä itse asiassa pidä sitä juuri minään. Ongelma vain on, että kaikista niistä elämäni aikana tapaamista tuhansista ihmisistä ehkä pari on ollut sellaisia matalan koulutuksen omaavia, joiden kanssa pystyy juttelemaan asioista. Ja kumpikaan heistä ei ollut nainen. Eli akateemisuus ei todellakaan takaa mitään, mutta parantaa todennäköisyyttä keskustelukyvykkyyteen ja on siten oleellinen.

Lue lisää

Akateemisissa on silti monia snobeja jotka kuvittelee olevansa suurtakin eliittiä ja muiden yläpuolella, vaikka päättelykyky ei olisi tavallista hääppöisempi. Toki niistä piireistä löytyy enemmän "järkeviä" ja tietoisia ihmisiä. Turhan moni silti tyytyy oman elämänsä kohentamiseen sen sijaan että yrittäisi kohentaa koko yhteiskuntaa.

Minun tuntemani järkevimmät ihmiset on yhteiskunnasta syrjäytyneet "friikit." Sieltä se totuus pamahtaa, hyvässä ja pahassa.

Korkeakoulujen höpöhöpö tutkinnot on yhtä tyhjän kanssa. Siitä olen samaa mieltä!

Tjaa. Minulla on usein kyllä käynyt ihan toisin. Siis niin että ne akateemiset edes yrittävät perustella väitteitään, kun taas moni duunari jankuttavaa omaa mielipidettään totuutena ilman perusteita.

Sydämen sivistys taas on sellainen ilmaisu joka ei varsinaisesti tarkoita yhtään mitään, eikä ole mitenkään koulutuksesta riippuvainen. Vähän samaa sarjaa kuin se, että korkeammin koulutetut eivät kuulemma tajua "oikeasta elämästä" mitään, mutta kukaan ei osaa kertoa mikä on se "oikea elämä", joka jää kouluttautumisen seurauksena elämättä.

n1155 kirjoitti:

Akateemisissa on silti monia snobeja jotka kuvittelee olevansa suurtakin eliittiä ja muiden yläpuolella, vaikka päättelykyky ei olisi tavallista hääppöisempi. Toki niistä piireistä löytyy enemmän "järkeviä" ja tietoisia ihmisiä. Turhan moni silti tyytyy oman elämänsä kohentamiseen sen sijaan että yrittäisi kohentaa koko yhteiskuntaa.

Minun tuntemani järkevimmät ihmiset on yhteiskunnasta syrjäytyneet "friikit." Sieltä se totuus pamahtaa, hyvässä ja pahassa.

Korkeakoulujen höpöhöpö tutkinnot on yhtä tyhjän kanssa. Siitä olen samaa mieltä!

Lue lisää

Mitkä lasketaan höpöhöpö-tutkinnoiksi?

No tjaahah kirjoitti:

Tjaa. Minulla on usein kyllä käynyt ihan toisin. Siis niin että ne akateemiset edes yrittävät perustella väitteitään, kun taas moni duunari jankuttavaa omaa mielipidettään totuutena ilman perusteita.

Sydämen sivistys taas on sellainen ilmaisu joka ei varsinaisesti tarkoita yhtään mitään, eikä ole mitenkään koulutuksesta riippuvainen. Vähän samaa sarjaa kuin se, että korkeammin koulutetut eivät kuulemma tajua "oikeasta elämästä" mitään, mutta kukaan ei osaa kertoa mikä on se "oikea elämä", joka jää kouluttautumisen seurauksena elämättä.

Lue lisää

Vähän tuollaisia omatkin kokemukseni: mitä vähemmän koulutettu, sitä kaikkitietävämpi ja mahdottomampi keskustelukumppani.
Ei tietysti kaikki, mutta turhan usein näin.

Kerro hei kirjoitti:

Mitkä lasketaan höpöhöpö-tutkinnoiksi?

Kaikki sellainen jonka opiskeluun ei vaadita taskulaskinta.

Naminamitutkinto kirjoitti:

Kaikki sellainen jonka opiskeluun ei vaadita taskulaskinta.

Voih, tutkinto matematiikasta on siis höpöhöpöä :(

mies32 kirjoitti:

Vähän tuollaisia omatkin kokemukseni: mitä vähemmän koulutettu, sitä kaikkitietävämpi ja mahdottomampi keskustelukumppani.
Ei tietysti kaikki, mutta turhan usein näin.

Lue lisää

että heikosti koulutetut ( ja jotkut korkeakoulutetutkin) tuntuvat uskovan abaoluuttisiin totuuksiin ja heidän on vaikea hahmottaa tiedon suhteellista luonnetta. Ihmisen , jonka maailma on kaksiarvoislogiikan mukaan musta-valkoinen, kanssa on hirveän vaikea keskustella mistään ei-käytännöllisestä.

Tuo johtuu siitä kirjoitti:

että heikosti koulutetut ( ja jotkut korkeakoulutetutkin) tuntuvat uskovan abaoluuttisiin totuuksiin ja heidän on vaikea hahmottaa tiedon suhteellista luonnetta. Ihmisen , jonka maailma on kaksiarvoislogiikan mukaan musta-valkoinen, kanssa on hirveän vaikea keskustella mistään ei-käytännöllisestä.

Lue lisää

pitäisi keskustella jostain "ei-käyttännöllisestä"

lord.boredom kirjoitti:

Voih, tutkinto matematiikasta on siis höpöhöpöä :(

hyötyä siitä on? Tutkinto esim. markkinoinnista on paljon hyödyllisempi.

Mitä käytännön kirjoitti:

hyötyä siitä on? Tutkinto esim. markkinoinnista on paljon hyödyllisempi.

Muuan lehtori tapasi aina sanoa, että "Matematiikka pätevöittää ajattelemaan" (toisin kuin filosofia siellä humanistisella puolella, joka opettaa hankaloittamaan keskustelua ja eksymään semantiikkaviidakkoon). Ymmärrän toki että kaikista pinnallisin käytännön taso on se, jonka kaikki muutkin tajuavat, joten sanotaan sitten että kerran kuussa näkyy pankkitilillä ne käytännön konkreettiset hyödyt.

mies32 kirjoitti:

Vähän tuollaisia omatkin kokemukseni: mitä vähemmän koulutettu, sitä kaikkitietävämpi ja mahdottomampi keskustelukumppani.
Ei tietysti kaikki, mutta turhan usein näin.

Lue lisää

"Vähän tuollaisia omatkin kokemukseni: mitä vähemmän koulutettu, sitä kaikkitietävämpi ja mahdottomampi keskustelukumppani.
Ei tietysti kaikki, mutta turhan usein näin".

Esimerkiksi Vihreät De Röda on täynnä akateemisesti koulutettuja täysin keskustelukyvyttömiä sekopäitä.

n1155 kirjoitti:

Akateemisissa on silti monia snobeja jotka kuvittelee olevansa suurtakin eliittiä ja muiden yläpuolella, vaikka päättelykyky ei olisi tavallista hääppöisempi. Toki niistä piireistä löytyy enemmän "järkeviä" ja tietoisia ihmisiä. Turhan moni silti tyytyy oman elämänsä kohentamiseen sen sijaan että yrittäisi kohentaa koko yhteiskuntaa.

Minun tuntemani järkevimmät ihmiset on yhteiskunnasta syrjäytyneet "friikit." Sieltä se totuus pamahtaa, hyvässä ja pahassa.

Korkeakoulujen höpöhöpö tutkinnot on yhtä tyhjän kanssa. Siitä olen samaa mieltä!

Lue lisää

Akateemisiakin on tosiaan monenlaisia. On sellaisia höpö-höpöalojen akateemisia, joiden ajattelussa tai mielipiteissä ei ole mitään logiikkaa tai järjen hiventäkään. Keskimäärin akateemiset osaavat kuitenkin perustella mielipiteensä paremmin.

"olen että wauuuu"

Kuulostaapa älykkäältä.

Allekirjoitan tuon alkuosan akateemisen mielipiteestä. Oma koulutukseni on minulle sillä tapaa tärkeä, että avaa tien mielenkiintoisiin töihin, mutta ei muuten. Sen sijaan jo 40 vuotta kestänyt yleinen uteliaisuus mitä moninaisimpiin asioihin tuskin sammuu tulevaisuudessakaan. Tätä uteliaisuutta kohtaan itse eniten korkeasti koulutetuissa ihmisissä, mutta ei niin, että kaikki akateemiset olisivat uteliaita ja tiedonhaluisia. Eikä myöskään niin, että ilman akateemista koulutusta ei uuden löytämisen intoa ja riemua voisi kokea. Todennäköisyys vain on akateemisten puolella.

Sen sijaan en edellytä mahdolliselta kumppanilta samoja mielenkiinnon kohteita. MInusta on ihan mukava seurata vierestä erilaisten kaukoputkien kanssa hääräilyä ja siinä sivussa olen oppinut niin linnustosta kuin tähdistäkin. Ja silti en välttämättä olisi itse alunperin ilman tuota ystävää lähtenyt kaukoputkea hankkimaan.

Toisaalta, haluaisin nähdä yhdenkin akateemisen (miehen tai naisen), joka osaa vaihtaa autoon renkaat ihan omin voimin ja laittaa tunkin oikeaan paikkaan, niin ettei auton pohja kärsi vaurioita. Tai edes vaihtaa sytytystulpat.

Itse olen oppinut tekemällä, en kirjoista lukemalla, käytäntö kun on joskus tarua ihmeellisempää ja toisenlaista kuin kirjoista luettu teoria.

Et siinä mielessä se kirjanoppineisuus ei takaa yhtään mitään. Ja kuka ne korkeastikoulutettujen ihmisten autot korjaavat ja huoltavat, tai tekevät vaikkapa keittiöremontin heidän asuntoihin? Amikset kenties?

Koska, jos saan pikkuilkeä olla, niin eivät tuollaiset snobit niitä hommia tee/osaa, siinähän voi vaikka kädet tulla likaisiksi tai saada haavan käteen kun ottaa räikän tai ruuvimeisselin ja alkaa hommiin!

Lähestulkoon jokainen "herra maisteri" tai "herra insinööri" on kädetön, koska he eivät osaa erottaa ruuvimeisseliä akkuporakoneesta. Saatikka tiedä mihin suuntaan mutteria pitää vääntää (vastapäivään), jotta sen saisi auki!!

Itseoppineet ovat parhaiten oppineita.....:-)

Eräs amis kirjoitti:

Toisaalta, haluaisin nähdä yhdenkin akateemisen (miehen tai naisen), joka osaa vaihtaa autoon renkaat ihan omin voimin ja laittaa tunkin oikeaan paikkaan, niin ettei auton pohja kärsi vaurioita. Tai edes vaihtaa sytytystulpat.

Itse olen oppinut tekemällä, en kirjoista lukemalla, käytäntö kun on joskus tarua ihmeellisempää ja toisenlaista kuin kirjoista luettu teoria.

Et siinä mielessä se kirjanoppineisuus ei takaa yhtään mitään. Ja kuka ne korkeastikoulutettujen ihmisten autot korjaavat ja huoltavat, tai tekevät vaikkapa keittiöremontin heidän asuntoihin? Amikset kenties?

Koska, jos saan pikkuilkeä olla, niin eivät tuollaiset snobit niitä hommia tee/osaa, siinähän voi vaikka kädet tulla likaisiksi tai saada haavan käteen kun ottaa räikän tai ruuvimeisselin ja alkaa hommiin!

Lähestulkoon jokainen "herra maisteri" tai "herra insinööri" on kädetön, koska he eivät osaa erottaa ruuvimeisseliä akkuporakoneesta. Saatikka tiedä mihin suuntaan mutteria pitää vääntää (vastapäivään), jotta sen saisi auki!!

Itseoppineet ovat parhaiten oppineita.....:-)

Lue lisää

Monenko auton pohjat olet puhkonut opintielläsi?

Eräs amis kirjoitti:

Toisaalta, haluaisin nähdä yhdenkin akateemisen (miehen tai naisen), joka osaa vaihtaa autoon renkaat ihan omin voimin ja laittaa tunkin oikeaan paikkaan, niin ettei auton pohja kärsi vaurioita. Tai edes vaihtaa sytytystulpat.

Itse olen oppinut tekemällä, en kirjoista lukemalla, käytäntö kun on joskus tarua ihmeellisempää ja toisenlaista kuin kirjoista luettu teoria.

Et siinä mielessä se kirjanoppineisuus ei takaa yhtään mitään. Ja kuka ne korkeastikoulutettujen ihmisten autot korjaavat ja huoltavat, tai tekevät vaikkapa keittiöremontin heidän asuntoihin? Amikset kenties?

Koska, jos saan pikkuilkeä olla, niin eivät tuollaiset snobit niitä hommia tee/osaa, siinähän voi vaikka kädet tulla likaisiksi tai saada haavan käteen kun ottaa räikän tai ruuvimeisselin ja alkaa hommiin!

Lähestulkoon jokainen "herra maisteri" tai "herra insinööri" on kädetön, koska he eivät osaa erottaa ruuvimeisseliä akkuporakoneesta. Saatikka tiedä mihin suuntaan mutteria pitää vääntää (vastapäivään), jotta sen saisi auki!!

Itseoppineet ovat parhaiten oppineita.....:-)

Lue lisää

Osaan vaihtaa renkaat puhkomatta pohjaa. viime kuussa vaihdoin auton sytytystulpat, enkä hajottanut mitään. Tarvikeliikkeen myyjä kyllä teki parhaansa, että kone olisi hajonnut. Myi nimittäin vääränkokoisilla kärjillä olevat tulpat, jotka oisivat hajottaneet moottorin. Edellisiin autoihin olen vaihtanut latureita,ohjaustehostimen ja vaihdelaatikon. Mutta empä ole vielä akateeminen, nämä taidot varmasti katoavat päästäni kun valmistun parin kuukauden päästä.

alin alempi ATM kirjoitti:

Osaan vaihtaa renkaat puhkomatta pohjaa. viime kuussa vaihdoin auton sytytystulpat, enkä hajottanut mitään. Tarvikeliikkeen myyjä kyllä teki parhaansa, että kone olisi hajonnut. Myi nimittäin vääränkokoisilla kärjillä olevat tulpat, jotka oisivat hajottaneet moottorin. Edellisiin autoihin olen vaihtanut latureita,ohjaustehostimen ja vaihdelaatikon. Mutta empä ole vielä akateeminen, nämä taidot varmasti katoavat päästäni kun valmistun parin kuukauden päästä.

Lue lisää

Renkaidenvaihto sujuu kyllä ja muut pienet "miesten hommat".

T. Akateeminen nainen

Ei kai tässä ongelmaa, mutta tätä keskustelua tunnutaan käyvän jatkuvasti kaikilla palstoilla - täällä ehkä sinkkunäkökulmasta, muualla jostain muusta - eikä se koskaan johda mihinkään. Keskustelu tiivistyy joko koulutettujen haukkumiseen, ja joskus joku akateeminen provosoituu ja alkaa haukkua "amiksia", mikä taas todistaa että "kaikki" akateemiset ovat elitistisiä paskoja vailla empatiakykyä tai muiden ihmisten arvostusta.

lord.boredom kirjoitti:

Ei kai tässä ongelmaa, mutta tätä keskustelua tunnutaan käyvän jatkuvasti kaikilla palstoilla - täällä ehkä sinkkunäkökulmasta, muualla jostain muusta - eikä se koskaan johda mihinkään. Keskustelu tiivistyy joko koulutettujen haukkumiseen, ja joskus joku akateeminen provosoituu ja alkaa haukkua "amiksia", mikä taas todistaa että "kaikki" akateemiset ovat elitistisiä paskoja vailla empatiakykyä tai muiden ihmisten arvostusta.

Lue lisää

Näitten palstojen tarkoitus on osoittaa kuinka kaikki muut tekee, ajattelee ja elää väärin. Ja on ihan liian rumia....tai väärää sukupuolta.

Ilmoitus... kirjoitti:

Näitten palstojen tarkoitus on osoittaa kuinka kaikki muut tekee, ajattelee ja elää väärin. Ja on ihan liian rumia....tai väärää sukupuolta.

Olet kyllä aivan oikeassa. Täytyisi vain osata heittäytyä palstan henkeen täysillä.

Heikompi aines se täällä vaan soittaa suutaan kun ei kapasiteetti riittänyt muuhun kuin sossunluukun asiointiin ja taivaanrannanmaalaukseen!

Osasinko?

Tämä on tärkeä pointti. Kaikki akateemiset eivät ole järin sivistyneitä. Korkea koulutus ei automaattisesti takaa korkeaa sivistystasoa, ainakaan Suomessa. Itse etsin sivistynyttä kumppania. Tutkinnot eivät tässä suhteessa ole mikään mittari. Eivätkä varsinkaan ammatit ja tilipussi. Monet älykkäät, sivistyneet ja kultturellit ihmiset elättävät itsensä toisarvoisilla töillä, sillä harvalle esim. humanistisia aloja opiskelleelle opinnot mitään urataivasta aukaisevat. He ovatkin hakeutuneetkin opiskelemaan täysin muista syistä: intohimosta. Tätä ymmärtävät vain toiset samanlaiset.

Jääkiekosta ja autourheilusta saa varmasti todella syväluotaavia keskusteluita aikaan ja videopelit ei todellakaan ole tyhmien ihmisten harrastus. Osoitit tässä vain oman kapeakatseisuutesi ja sivistymättömyytesi. Se, ettet ole kiinnostunut jostain asiasta ei muuta sitä pinnalliseksi humpuukiksi.

akateeminen m. kirjoitti:

Tämä on tärkeä pointti. Kaikki akateemiset eivät ole järin sivistyneitä. Korkea koulutus ei automaattisesti takaa korkeaa sivistystasoa, ainakaan Suomessa. Itse etsin sivistynyttä kumppania. Tutkinnot eivät tässä suhteessa ole mikään mittari. Eivätkä varsinkaan ammatit ja tilipussi. Monet älykkäät, sivistyneet ja kultturellit ihmiset elättävät itsensä toisarvoisilla töillä, sillä harvalle esim. humanistisia aloja opiskelleelle opinnot mitään urataivasta aukaisevat. He ovatkin hakeutuneetkin opiskelemaan täysin muista syistä: intohimosta. Tätä ymmärtävät vain toiset samanlaiset.

Lue lisää

Tämä ei sitten ollut minun kiroittama.

normaali mies kirjoitti:

Jääkiekosta ja autourheilusta saa varmasti todella syväluotaavia keskusteluita aikaan ja videopelit ei todellakaan ole tyhmien ihmisten harrastus. Osoitit tässä vain oman kapeakatseisuutesi ja sivistymättömyytesi. Se, ettet ole kiinnostunut jostain asiasta ei muuta sitä pinnalliseksi humpuukiksi.

Lue lisää

Jep, jos akka teilaa heti videopelit lasten touhuina tai epäsivistymättömänä tai älykkyyttä vaatimattomana ajanvietteenä, kyseessä on juuri sellainen ihminen, jonka kanssa ei pysty keskustelemaan oletettavasti muusta kuin Big Brotherista tai Putouksesta. Henkevää ja älykästä, not.

akateeminen M orig kirjoitti:

Tämä ei sitten ollut minun kiroittama.

En lukenut koko ketjua, enkä huomannut nimimerkkiäsi. Sorry, ei ollut tarkoitus esiintyä sinuna.

akateeminen m. kirjoitti:

En lukenut koko ketjua, enkä huomannut nimimerkkiäsi. Sorry, ei ollut tarkoitus esiintyä sinuna.

Ei mitään =)

Nyt kerrot, mitä se oikea elämä on! Olen kysynyt tätä monen monta kertaa, mutta koskaan en ole saanut vastausta.

Siis: mitä minulta jäi väliin opiskeluvuosieni aikana? Mitä en oikeasti osaa? Panepa vaikka provoa tulemaan, jos muuta et keksi. ;)

Kaikki älykkyys / sivistys ei ole pelkkää prosessorin laskutehoa. Monet äärimmäisen laskutehoisen prosessorin omaavat ovat kuitenkin "idiootteja" muilla osa-alueilla, esimerkiksi kyvyttömiä keskustelemaan politiikasta ottaen eri näkökulmia huomioon ja kuunnellen vastapuoltaan.
Parinvalinnassa harvoin on kyse prosessorin tehoista.

Esimerkiksi tunnen matemaattisesti äärimmäisen lahjakkaita ihmisiä, jotka saattavat kuitenkin vaikuttaa kouluttamattomilta junteilta, mitä ovatkin. Huumorinsa voi olla samanlaista kuin yläasteen kauhukakaroilla, pissakakka-pimppijuttuja jne.. Tälläisilla ihmisillä olisi varmaan ollut potentiaalia kehittyä älykkäiksi JA sivistyneiksi, mutta syystä tai toisesta ovat jääneet jumiin junttimaailmaansa.

Akateeminen koyha on kylla surkein elamansa hukannut luuseri. Ihmisen pitaa menestya elamassaan ja akateemiset opinnot ovat niin kova investointi, etta sen pitaa palkkiutua myohemmassa elamassa. Jos nain ei tapahdu on ihminen tehnyt raskaan sarjan vaaran valinnan ja sellaiset ihmiset ovat yleensa masentuneita ja masentavia.

Toinen juttu ainakin itselle on, etta on vaikea loytaa ihmista jonka kanssa olisi kiinnostavaa jutella. Siis ihmista jolla olisi tietoa, sivistysta ja alykkyytta. Joskus sellaisen ihmisen tapaa ja ai etta miten aika kuluu silloin rattoisasti. Itse asiassa ihmisilla on yleensa useammin ymmarrysta kuin tietoa, ihmiset ei lue nykyaan.

Taasnaita kirjoitti:

Akateeminen koyha on kylla surkein elamansa hukannut luuseri. Ihmisen pitaa menestya elamassaan ja akateemiset opinnot ovat niin kova investointi, etta sen pitaa palkkiutua myohemmassa elamassa. Jos nain ei tapahdu on ihminen tehnyt raskaan sarjan vaaran valinnan ja sellaiset ihmiset ovat yleensa masentuneita ja masentavia.

Toinen juttu ainakin itselle on, etta on vaikea loytaa ihmista jonka kanssa olisi kiinnostavaa jutella. Siis ihmista jolla olisi tietoa, sivistysta ja alykkyytta. Joskus sellaisen ihmisen tapaa ja ai etta miten aika kuluu silloin rattoisasti. Itse asiassa ihmisilla on yleensa useammin ymmarrysta kuin tietoa, ihmiset ei lue nykyaan.

Lue lisää

"Ihmisen pitaa menestya elamassaan"

Nämä täysin mielivaltaiset vaatimukset sille, mitä ihmisen tulee olla ja tehdä, voisivat vielä jollakin lailla menetellä, elleivät ne samalla kaatuisi omaan ristiriitaisuuteensa. Menestys kun määrittyy vain sosiaalisesti muihin ihmisiin vertaamalla ilman mitään absoluuttista mittaria, joten ihan yhtä hyvin voisit sanoa, että ihmisen pitää olla keskimääräistä pidempi.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

"Ihmisen pitaa menestya elamassaan"

Nämä täysin mielivaltaiset vaatimukset sille, mitä ihmisen tulee olla ja tehdä, voisivat vielä jollakin lailla menetellä, elleivät ne samalla kaatuisi omaan ristiriitaisuuteensa. Menestys kun määrittyy vain sosiaalisesti muihin ihmisiin vertaamalla ilman mitään absoluuttista mittaria, joten ihan yhtä hyvin voisit sanoa, että ihmisen pitää olla keskimääräistä pidempi.

Lue lisää

Kyllä ihmisen pitääkin olla keskimääräistä pidempi.

? niin ? kirjoitti:

Kyllä ihmisen pitääkin olla keskimääräistä pidempi.

Tuon kaltaisia normatiivisia lauseita, jotka esitetään muodossa "Ihmisen pitää olla keskimääräistä pidempi" / "Kirjan tulee olla kirjoitustyyliltään luettava" / "Auton on syytä käynnistyä myös pakkasella" ei kukaan käsitä (ainakaan ilman erityisen määräytynyttä kontekstia) niin, että niillä tarkoitettaisiin pelkästään Jyrki Kataista, Kalle Päätalon Iijoki-sarjan 54. osaa "Pölkkyni muljahdukset" tai naapurin väpähuulen Honda CR-V:tä.

Sen sijaan noiden lauseiden merkitys on identtinen sellaisten lauseiden kanssa, jotka alkavat "Kaikkien (kunnon) ihmisten / kirjojen / autojen..." Tällaiset arvottamiset ovat toki ihan mahdollisia, kunhan attribuutti, jota kaivataan, ei noudata jatkuvaa todennäköisyysjakaumaa, vaan on enemmän laadullista lajia. Muuten voi käydä niin hassusti, että vaaditaan kaikkia ihmisiä, kirjoja ja autoja olemaan jakauman mediaaniarvon toisella, "paremmalla" puolella.

Ja kuten hyvin tunnettua, vain kokoomuslaisessa fantasiamaailmassa kaikkien ihmisten on mahdollista olla sekä keskimääräistä menestyneempiä että pidempiä.

(Vastasinpas pitkästi selvään trolliin.)

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Tuon kaltaisia normatiivisia lauseita, jotka esitetään muodossa "Ihmisen pitää olla keskimääräistä pidempi" / "Kirjan tulee olla kirjoitustyyliltään luettava" / "Auton on syytä käynnistyä myös pakkasella" ei kukaan käsitä (ainakaan ilman erityisen määräytynyttä kontekstia) niin, että niillä tarkoitettaisiin pelkästään Jyrki Kataista, Kalle Päätalon Iijoki-sarjan 54. osaa "Pölkkyni muljahdukset" tai naapurin väpähuulen Honda CR-V:tä.

Sen sijaan noiden lauseiden merkitys on identtinen sellaisten lauseiden kanssa, jotka alkavat "Kaikkien (kunnon) ihmisten / kirjojen / autojen..." Tällaiset arvottamiset ovat toki ihan mahdollisia, kunhan attribuutti, jota kaivataan, ei noudata jatkuvaa todennäköisyysjakaumaa, vaan on enemmän laadullista lajia. Muuten voi käydä niin hassusti, että vaaditaan kaikkia ihmisiä, kirjoja ja autoja olemaan jakauman mediaaniarvon toisella, "paremmalla" puolella.

Ja kuten hyvin tunnettua, vain kokoomuslaisessa fantasiamaailmassa kaikkien ihmisten on mahdollista olla sekä keskimääräistä menestyneempiä että pidempiä.

(Vastasinpas pitkästi selvään trolliin.)

Lue lisää

Vasemmiston lääke on leikata pidempiä lyhyemmiksi niin, että lopulta kaikki ovat tasa-arvoisesti yhtä lyhyitä, eikä lyhyiden enää tarvitse kadehtia pidempiään.

mies32 kirjoitti:

Vasemmiston lääke on leikata pidempiä lyhyemmiksi niin, että lopulta kaikki ovat tasa-arvoisesti yhtä lyhyitä, eikä lyhyiden enää tarvitse kadehtia pidempiään.

Kyllä vain, tai sitten näin: http://jaymans.files.wordpress.com/2012/12/equality_fence.png

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Tuon kaltaisia normatiivisia lauseita, jotka esitetään muodossa "Ihmisen pitää olla keskimääräistä pidempi" / "Kirjan tulee olla kirjoitustyyliltään luettava" / "Auton on syytä käynnistyä myös pakkasella" ei kukaan käsitä (ainakaan ilman erityisen määräytynyttä kontekstia) niin, että niillä tarkoitettaisiin pelkästään Jyrki Kataista, Kalle Päätalon Iijoki-sarjan 54. osaa "Pölkkyni muljahdukset" tai naapurin väpähuulen Honda CR-V:tä.

Sen sijaan noiden lauseiden merkitys on identtinen sellaisten lauseiden kanssa, jotka alkavat "Kaikkien (kunnon) ihmisten / kirjojen / autojen..." Tällaiset arvottamiset ovat toki ihan mahdollisia, kunhan attribuutti, jota kaivataan, ei noudata jatkuvaa todennäköisyysjakaumaa, vaan on enemmän laadullista lajia. Muuten voi käydä niin hassusti, että vaaditaan kaikkia ihmisiä, kirjoja ja autoja olemaan jakauman mediaaniarvon toisella, "paremmalla" puolella.

Ja kuten hyvin tunnettua, vain kokoomuslaisessa fantasiamaailmassa kaikkien ihmisten on mahdollista olla sekä keskimääräistä menestyneempiä että pidempiä.

(Vastasinpas pitkästi selvään trolliin.)

Lue lisää

Eikö mielestäsi siis ihminen voi olla menestynyt muutoin kuin olemalla sillä mediaaniarvon paremmalla puolella?

Miten tämä suhtautuu siihen, että ihmisten tavoitteet ovat hyvin erilaisia? Yksi halajaa taloudellista menestystä, toinen henkistä, kolmas jotakin muuta? Joku saattaa koostaa oman "menestyksensä palapelin" niin että arvottaa taloudellista menestymistä 20%, henkistä 40% jne. Toisella eri "menestystekijöiden" suhdeluvut (omat mittarit) voivat olla täysin toiset.

Mielestäni yksilön menestyksen voi arvioida vain suhteessa hänen omiin tavoitteisiinsa ja sikäli olemme kaikki vapaita vertailusta muihin ihmisiin. Jos emme nyt täysin vapaita, niin ainakin aika pitkälle.

Kympin Nainen kirjoitti:

Eikö mielestäsi siis ihminen voi olla menestynyt muutoin kuin olemalla sillä mediaaniarvon paremmalla puolella?

Miten tämä suhtautuu siihen, että ihmisten tavoitteet ovat hyvin erilaisia? Yksi halajaa taloudellista menestystä, toinen henkistä, kolmas jotakin muuta? Joku saattaa koostaa oman "menestyksensä palapelin" niin että arvottaa taloudellista menestymistä 20%, henkistä 40% jne. Toisella eri "menestystekijöiden" suhdeluvut (omat mittarit) voivat olla täysin toiset.

Mielestäni yksilön menestyksen voi arvioida vain suhteessa hänen omiin tavoitteisiinsa ja sikäli olemme kaikki vapaita vertailusta muihin ihmisiin. Jos emme nyt täysin vapaita, niin ainakin aika pitkälle.

Lue lisää

Minun mielestäni voi olla, mutta puhe oli tuosta "akateemiset köyhät luusereita" -tyypistä ja hänen arvottamisistaan sekä siinä asiayhteydessä lausutusta poikkeuksellisen typerästä argumentista. Hän mittasi menestystä varsin yksioikoisen taloudellisesti – ja samalla yritti tehdä tästä taloudellisesta menestyksestä universaalin ihmisyyden normin piittaamatta siitä, ettei rikkaita voi olla jos ei ole köyhiä (eikä tämä ole nyt marxilainen vaan puhtaasti semanttinen huomio).

Tosiaan menestystä on monenlaista; taloudellista, henkistä, sosiaalista, miksei fyysistäkin... Listaa voi vapaasti jatkaa. Oma kokemukseni kuitenkin on, että vaikka menestys ymmärrettäisiin moninaisesti, sillä on tapana kumuloitua siten, että samat ihmiset haalivat hyvät pisteet monelta osa-alueelta ja (me) toiset taas kaikista huonot. Tai ehkä kyse on siitä, että taloudellinen menestys on ajassamme muiden yläpuolelle nouseva ja niitä määräävä dominantti: rikkailla nyt on sattuneista syistä todennäköisemmin ystäviä ja parisuhteita (taloudellinen menestys = sosiaalinen menestys), ja tässäkin ketjussa esitetään kysymys "Jos kerran olet fiksu, niin mikset ole rikas?" (taloudellinen menestys = henkinen menestys).

Vaikka ei piittaisikaan muiden arvioista, ei ihminen silti ole täysin vapaa; vaikka hän hylkäisi yhteisön asettamat menestyksen normit, odotukset ja tavoitteet, eikä yltäisi edes omiin subjektiivisiin tavoitteihinsa, hän sittenkin tarvitsee jonkin syyn arvostaa itse itseään, kokea itsensä, tekemisensä ja elämänsä merkitykselliseksi. Toisille se voi olla vaikkapa omiin periaatteisiinsa takertuminen niiden mielekkyydestä tai seurauksista piittaamatta, jollekin muulle taas semanttinen päteminen foorumilla, jolla sanojen painoarvo on pyöreä nolla. Niiden oikeasti menestyneiden silmiin tällaisiin keppihevosiin turvautuminen luultavasti näyttää pelkästään säälittävältä, mutta mitäpä mediaanin huonommalla puolella olevat eivät tekisi jaksaakseen tilaansa...

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Minun mielestäni voi olla, mutta puhe oli tuosta "akateemiset köyhät luusereita" -tyypistä ja hänen arvottamisistaan sekä siinä asiayhteydessä lausutusta poikkeuksellisen typerästä argumentista. Hän mittasi menestystä varsin yksioikoisen taloudellisesti – ja samalla yritti tehdä tästä taloudellisesta menestyksestä universaalin ihmisyyden normin piittaamatta siitä, ettei rikkaita voi olla jos ei ole köyhiä (eikä tämä ole nyt marxilainen vaan puhtaasti semanttinen huomio).

Tosiaan menestystä on monenlaista; taloudellista, henkistä, sosiaalista, miksei fyysistäkin... Listaa voi vapaasti jatkaa. Oma kokemukseni kuitenkin on, että vaikka menestys ymmärrettäisiin moninaisesti, sillä on tapana kumuloitua siten, että samat ihmiset haalivat hyvät pisteet monelta osa-alueelta ja (me) toiset taas kaikista huonot. Tai ehkä kyse on siitä, että taloudellinen menestys on ajassamme muiden yläpuolelle nouseva ja niitä määräävä dominantti: rikkailla nyt on sattuneista syistä todennäköisemmin ystäviä ja parisuhteita (taloudellinen menestys = sosiaalinen menestys), ja tässäkin ketjussa esitetään kysymys "Jos kerran olet fiksu, niin mikset ole rikas?" (taloudellinen menestys = henkinen menestys).

Vaikka ei piittaisikaan muiden arvioista, ei ihminen silti ole täysin vapaa; vaikka hän hylkäisi yhteisön asettamat menestyksen normit, odotukset ja tavoitteet, eikä yltäisi edes omiin subjektiivisiin tavoitteihinsa, hän sittenkin tarvitsee jonkin syyn arvostaa itse itseään, kokea itsensä, tekemisensä ja elämänsä merkitykselliseksi. Toisille se voi olla vaikkapa omiin periaatteisiinsa takertuminen niiden mielekkyydestä tai seurauksista piittaamatta, jollekin muulle taas semanttinen päteminen foorumilla, jolla sanojen painoarvo on pyöreä nolla. Niiden oikeasti menestyneiden silmiin tällaisiin keppihevosiin turvautuminen luultavasti näyttää pelkästään säälittävältä, mutta mitäpä mediaanin huonommalla puolella olevat eivät tekisi jaksaakseen tilaansa...

Lue lisää

Jos kysytään vuoden 1900 torpparilta, niin tämän päivän Suomessa ei ole köyhiä, vaikka onkin rikkaita.

Köyhyyden kurjuus onkin hyvin pitkälle siis kateutta nykyisin. Se vuoden 1900 torppari olisi ollut taloustilanteeseensa ikionnellinen päästessään Kontulaan sossun elätiksi. Mutta miksi Kontulan sossunelätit sitten eivät ole useinkaan onnellisia ja koe itseään vauraiksi? No koska joillain muilla on niin paljon enemmän.
"Huono-osaisuus" ei tule poistumaan ennenkuin taataan, että kaikilla on kaikkea tasan saman verran. Se ei riitä, että huono-osaiset rikastuvat sikamaisesti, kuten Suomessa onkin viimeisten 100-150v aikana käynyt.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Minun mielestäni voi olla, mutta puhe oli tuosta "akateemiset köyhät luusereita" -tyypistä ja hänen arvottamisistaan sekä siinä asiayhteydessä lausutusta poikkeuksellisen typerästä argumentista. Hän mittasi menestystä varsin yksioikoisen taloudellisesti – ja samalla yritti tehdä tästä taloudellisesta menestyksestä universaalin ihmisyyden normin piittaamatta siitä, ettei rikkaita voi olla jos ei ole köyhiä (eikä tämä ole nyt marxilainen vaan puhtaasti semanttinen huomio).

Tosiaan menestystä on monenlaista; taloudellista, henkistä, sosiaalista, miksei fyysistäkin... Listaa voi vapaasti jatkaa. Oma kokemukseni kuitenkin on, että vaikka menestys ymmärrettäisiin moninaisesti, sillä on tapana kumuloitua siten, että samat ihmiset haalivat hyvät pisteet monelta osa-alueelta ja (me) toiset taas kaikista huonot. Tai ehkä kyse on siitä, että taloudellinen menestys on ajassamme muiden yläpuolelle nouseva ja niitä määräävä dominantti: rikkailla nyt on sattuneista syistä todennäköisemmin ystäviä ja parisuhteita (taloudellinen menestys = sosiaalinen menestys), ja tässäkin ketjussa esitetään kysymys "Jos kerran olet fiksu, niin mikset ole rikas?" (taloudellinen menestys = henkinen menestys).

Vaikka ei piittaisikaan muiden arvioista, ei ihminen silti ole täysin vapaa; vaikka hän hylkäisi yhteisön asettamat menestyksen normit, odotukset ja tavoitteet, eikä yltäisi edes omiin subjektiivisiin tavoitteihinsa, hän sittenkin tarvitsee jonkin syyn arvostaa itse itseään, kokea itsensä, tekemisensä ja elämänsä merkitykselliseksi. Toisille se voi olla vaikkapa omiin periaatteisiinsa takertuminen niiden mielekkyydestä tai seurauksista piittaamatta, jollekin muulle taas semanttinen päteminen foorumilla, jolla sanojen painoarvo on pyöreä nolla. Niiden oikeasti menestyneiden silmiin tällaisiin keppihevosiin turvautuminen luultavasti näyttää pelkästään säälittävältä, mutta mitäpä mediaanin huonommalla puolella olevat eivät tekisi jaksaakseen tilaansa...

Lue lisää

Hämärän rajoilta,

pahoitteluni, olin näköjään lukenut ketjua hieman huolimattomasti joten arvioin kommenttiasi turhan irrallisesti. No niin kuin omasta kommentistani ehkä saattaakin päätellä, niin olen samaa mieltä kanssasi siitä että menestyksen arvioiminen pelkin taloudellisin mittarein on aikast typerää, puhumattakaan tuon ”jenkkiläisen testin” käyttökelpoisuudesta / arvokkuudesta. Toivon (ehkä turhan idealistisesti) että olet väärässä taloudellisen menestyksen määräävyydestä nykyajassa. Tai ehkä tämä(kin) vaihe täytyy läpikäydä jotta ihminen voi oppia jotain.

Kympin Nainen kirjoitti:

Hämärän rajoilta,

pahoitteluni, olin näköjään lukenut ketjua hieman huolimattomasti joten arvioin kommenttiasi turhan irrallisesti. No niin kuin omasta kommentistani ehkä saattaakin päätellä, niin olen samaa mieltä kanssasi siitä että menestyksen arvioiminen pelkin taloudellisin mittarein on aikast typerää, puhumattakaan tuon ”jenkkiläisen testin” käyttökelpoisuudesta / arvokkuudesta. Toivon (ehkä turhan idealistisesti) että olet väärässä taloudellisen menestyksen määräävyydestä nykyajassa. Tai ehkä tämä(kin) vaihe täytyy läpikäydä jotta ihminen voi oppia jotain.

Lue lisää

Menestyksen ja elämän laadun mittaamisessa taloudellisten mittareiden aliarvioiminen on typerää ja lapsellista.

Mitäs puutteita heidän sivistyksessään on ollut?

Konkr. esim.? kirjoitti:

Mitäs puutteita heidän sivistyksessään on ollut?

En ole tuo edellinen, mutta todennut ihan samaa.

Kuvitteletko tosissasi ettei akateemisen ihmisen sivistyksessä olisi aukkoja? :D

Esimerkiksi minä olen tavannut naisia jotka saattavat tietää jostain tietynlaisesta historiasta, mutta samalta ajanjaksolta joistakin asioista eivät yhtään mitään.

Valitettavan monella akateemisella on se käsitys että kun koulutus on saatu niin heidän on täytynyt saada joku yleissivistävä tietomäärä joka tietysti ylittää muka kaikkien muiden tietomäärän.

Olen ollut äärimmäisen huvittunut käydessäni keskusteluja naisten kanssa jotka ovat olleet akateemisia.
Tietämys on ollut kovinkin kapea-alaista ja on myös luotettu sokeasti siihen mitä yliopistossa heille on syötetty.

Joskus on tullut mieleen että onko tosiaan niin että akateemiset naiset ajattelevat että kirjoja ei olisi olemassa akateemisten piirien ulkopuolisille ihmisille lainkaan?

Samoin on näitä akateemisia jotka lukevat niin paljon oman alansa kirjallisuutta yliopistolla että heillä ei ole aikaa lukea mitään muuta (heidän omasta mielestään) ja sama saattaa jatkua siirryttäessä työelämään.

Kuitenkin nämä naiset olettavat olevansa älykkäitä ja sivistyneitä verrattuna johonkin joka ei ole ollut yliopistossa vaikka tällä henkilöllä olisi se koko opiskeluaika työelämä ollut aikaa lukea kirjoja eri aiheista niin paljon kuin sielu sietää ja käydä myös asioista keskusteluja.

Akateemisuus ei ole mikään tiedon, (yleis)sivistyksen tai älykkyyden tae.
Siihen ei vaadita usein muuta kuin kykyä päntätä, muistamiskykyä ja seurata ohjeita miten laatia joku tutkimus.

Osa pro graduista mm. ovat sellaista tuubaa riippuen tietysti alasta että naurassa on joskus ollut pitelemistä.

Mutta tärkeintähän on se status akateemisuudesta ei fiksuus mitä miehessä haetaan, eikös juu?

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

En ole tuo edellinen, mutta todennut ihan samaa.

Kuvitteletko tosissasi ettei akateemisen ihmisen sivistyksessä olisi aukkoja? :D

Esimerkiksi minä olen tavannut naisia jotka saattavat tietää jostain tietynlaisesta historiasta, mutta samalta ajanjaksolta joistakin asioista eivät yhtään mitään.

Valitettavan monella akateemisella on se käsitys että kun koulutus on saatu niin heidän on täytynyt saada joku yleissivistävä tietomäärä joka tietysti ylittää muka kaikkien muiden tietomäärän.

Olen ollut äärimmäisen huvittunut käydessäni keskusteluja naisten kanssa jotka ovat olleet akateemisia.
Tietämys on ollut kovinkin kapea-alaista ja on myös luotettu sokeasti siihen mitä yliopistossa heille on syötetty.

Joskus on tullut mieleen että onko tosiaan niin että akateemiset naiset ajattelevat että kirjoja ei olisi olemassa akateemisten piirien ulkopuolisille ihmisille lainkaan?

Samoin on näitä akateemisia jotka lukevat niin paljon oman alansa kirjallisuutta yliopistolla että heillä ei ole aikaa lukea mitään muuta (heidän omasta mielestään) ja sama saattaa jatkua siirryttäessä työelämään.

Kuitenkin nämä naiset olettavat olevansa älykkäitä ja sivistyneitä verrattuna johonkin joka ei ole ollut yliopistossa vaikka tällä henkilöllä olisi se koko opiskeluaika työelämä ollut aikaa lukea kirjoja eri aiheista niin paljon kuin sielu sietää ja käydä myös asioista keskusteluja.

Akateemisuus ei ole mikään tiedon, (yleis)sivistyksen tai älykkyyden tae.
Siihen ei vaadita usein muuta kuin kykyä päntätä, muistamiskykyä ja seurata ohjeita miten laatia joku tutkimus.

Osa pro graduista mm. ovat sellaista tuubaa riippuen tietysti alasta että naurassa on joskus ollut pitelemistä.

Mutta tärkeintähän on se status akateemisuudesta ei fiksuus mitä miehessä haetaan, eikös juu?

Lue lisää

Aina kun joku alkaa ylenpalttisesti korostamaan omaa älykkyyttään jne. teen jenkkiläisen testin eli kysyn "jos kerran olet niin fiksu missä vauraus";)

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

En ole tuo edellinen, mutta todennut ihan samaa.

Kuvitteletko tosissasi ettei akateemisen ihmisen sivistyksessä olisi aukkoja? :D

Esimerkiksi minä olen tavannut naisia jotka saattavat tietää jostain tietynlaisesta historiasta, mutta samalta ajanjaksolta joistakin asioista eivät yhtään mitään.

Valitettavan monella akateemisella on se käsitys että kun koulutus on saatu niin heidän on täytynyt saada joku yleissivistävä tietomäärä joka tietysti ylittää muka kaikkien muiden tietomäärän.

Olen ollut äärimmäisen huvittunut käydessäni keskusteluja naisten kanssa jotka ovat olleet akateemisia.
Tietämys on ollut kovinkin kapea-alaista ja on myös luotettu sokeasti siihen mitä yliopistossa heille on syötetty.

Joskus on tullut mieleen että onko tosiaan niin että akateemiset naiset ajattelevat että kirjoja ei olisi olemassa akateemisten piirien ulkopuolisille ihmisille lainkaan?

Samoin on näitä akateemisia jotka lukevat niin paljon oman alansa kirjallisuutta yliopistolla että heillä ei ole aikaa lukea mitään muuta (heidän omasta mielestään) ja sama saattaa jatkua siirryttäessä työelämään.

Kuitenkin nämä naiset olettavat olevansa älykkäitä ja sivistyneitä verrattuna johonkin joka ei ole ollut yliopistossa vaikka tällä henkilöllä olisi se koko opiskeluaika työelämä ollut aikaa lukea kirjoja eri aiheista niin paljon kuin sielu sietää ja käydä myös asioista keskusteluja.

Akateemisuus ei ole mikään tiedon, (yleis)sivistyksen tai älykkyyden tae.
Siihen ei vaadita usein muuta kuin kykyä päntätä, muistamiskykyä ja seurata ohjeita miten laatia joku tutkimus.

Osa pro graduista mm. ovat sellaista tuubaa riippuen tietysti alasta että naurassa on joskus ollut pitelemistä.

Mutta tärkeintähän on se status akateemisuudesta ei fiksuus mitä miehessä haetaan, eikös juu?

Lue lisää

Pakkoko nyt oli tulla sepustamaan tuollainen määrä ihan asian vierestä?

Kysyin nimimerkiltä anti-academy sitä, mitä puutteita hänen mainitsemiensa henkilöiden sivistyksessä on ollut. Nimimerkkinikin viittaa siihen, että nyt on kyse aivan konkreettisista esimerkeistä eikä esimerkiksi sinun tyhjää kumisevasta musta tuntuu -vuodatuksestasi.

Mitä se siis on, mitä "akateemiset naiset" eivät tiedä? Ihan nyt konkreettisesti listaatte vaikka ranskalaisin viivoin, mitä tiedon puutteita muistatte. Jos ei selviä vastauksia tule, on vain pääteltävä, että alemmuus- ja pihlajanmarjakompleksihan se siellä taas näkyy ja kuuluu, eikös vain?

Konkr. esim.? kirjoitti:

Pakkoko nyt oli tulla sepustamaan tuollainen määrä ihan asian vierestä?

Kysyin nimimerkiltä anti-academy sitä, mitä puutteita hänen mainitsemiensa henkilöiden sivistyksessä on ollut. Nimimerkkinikin viittaa siihen, että nyt on kyse aivan konkreettisista esimerkeistä eikä esimerkiksi sinun tyhjää kumisevasta musta tuntuu -vuodatuksestasi.

Mitä se siis on, mitä "akateemiset naiset" eivät tiedä? Ihan nyt konkreettisesti listaatte vaikka ranskalaisin viivoin, mitä tiedon puutteita muistatte. Jos ei selviä vastauksia tule, on vain pääteltävä, että alemmuus- ja pihlajanmarjakompleksihan se siellä taas näkyy ja kuuluu, eikös vain?

Lue lisää

Sinä olet yksi konkreettinen esimerkki.
Olen itse korkeakoulun käynyt toisin kuin tuo anti-academy.

Sitähän sinä et tietysti tajunnut. :D

Sorry, ei voi kärsiä alemmuus- ja marja kompleksista noin yksinkertaista olentoa kuin sinua kohtaan!

Olet typerys joka olettaa kunnolla ymmärtämättä lukemaansa, eikös vain?

Listaile ihan rauhassa mitä joku mies ei ole muka sinun elämässäsi muistanut tai tiennyt. Me muut voimme sitten taputtaa sinun erinomaisuudellesi.

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

En ole tuo edellinen, mutta todennut ihan samaa.

Kuvitteletko tosissasi ettei akateemisen ihmisen sivistyksessä olisi aukkoja? :D

Esimerkiksi minä olen tavannut naisia jotka saattavat tietää jostain tietynlaisesta historiasta, mutta samalta ajanjaksolta joistakin asioista eivät yhtään mitään.

Valitettavan monella akateemisella on se käsitys että kun koulutus on saatu niin heidän on täytynyt saada joku yleissivistävä tietomäärä joka tietysti ylittää muka kaikkien muiden tietomäärän.

Olen ollut äärimmäisen huvittunut käydessäni keskusteluja naisten kanssa jotka ovat olleet akateemisia.
Tietämys on ollut kovinkin kapea-alaista ja on myös luotettu sokeasti siihen mitä yliopistossa heille on syötetty.

Joskus on tullut mieleen että onko tosiaan niin että akateemiset naiset ajattelevat että kirjoja ei olisi olemassa akateemisten piirien ulkopuolisille ihmisille lainkaan?

Samoin on näitä akateemisia jotka lukevat niin paljon oman alansa kirjallisuutta yliopistolla että heillä ei ole aikaa lukea mitään muuta (heidän omasta mielestään) ja sama saattaa jatkua siirryttäessä työelämään.

Kuitenkin nämä naiset olettavat olevansa älykkäitä ja sivistyneitä verrattuna johonkin joka ei ole ollut yliopistossa vaikka tällä henkilöllä olisi se koko opiskeluaika työelämä ollut aikaa lukea kirjoja eri aiheista niin paljon kuin sielu sietää ja käydä myös asioista keskusteluja.

Akateemisuus ei ole mikään tiedon, (yleis)sivistyksen tai älykkyyden tae.
Siihen ei vaadita usein muuta kuin kykyä päntätä, muistamiskykyä ja seurata ohjeita miten laatia joku tutkimus.

Osa pro graduista mm. ovat sellaista tuubaa riippuen tietysti alasta että naurassa on joskus ollut pitelemistä.

Mutta tärkeintähän on se status akateemisuudesta ei fiksuus mitä miehessä haetaan, eikös juu?

Lue lisää

Kummallista, etten minä ole törmännyt tuohon "minä tiedän aivan kaiken ja enemmän nyt ainakin kuin sinä aiheesta kuin aiheesta"-asenteeseen. Aika moni tuntuu olevan auliina myöntämään tietämättömyytensä. Taitaa nuo näkemykset olla taas... tai no olkoon, turha tässä tosiaan provosoitua.

lord.boredom kirjoitti:

Kummallista, etten minä ole törmännyt tuohon "minä tiedän aivan kaiken ja enemmän nyt ainakin kuin sinä aiheesta kuin aiheesta"-asenteeseen. Aika moni tuntuu olevan auliina myöntämään tietämättömyytensä. Taitaa nuo näkemykset olla taas... tai no olkoon, turha tässä tosiaan provosoitua.

Lue lisää

kun hänen perustelematonta mielipidettään ei suostuta pitämään saman arvoisena huollellisesti pohditun ja tarkasti argumentoidun mielipiteen kanssa.

Amis suuttuu kirjoitti:

kun hänen perustelematonta mielipidettään ei suostuta pitämään saman arvoisena huollellisesti pohditun ja tarkasti argumentoidun mielipiteen kanssa.

Akateeminen nainen suuttuu kun hänen "gurunsa" tai suoraan yliopistosta annetusta opuksesta opetettu "fakta" ei olekaan niin "faktaa" kuin hän olettaa sen olevan ja joku uskaltaa kyseenalaistaa jonkun akateemisen tutkijan näkemyksen asiasta.

Pahimpina esimerkkeinä humanistinaiset.

Joillekin vaikea selittää että auktoriteettitietoon vetoaminen ei ole mikään perustele ellei tuolla auktoriteettilla ole pätevää perustela omalle mielipiteelleen.

Karmivaa keskustella mm. taidehistoriasta naisen kanssa joka tietää varmaan paljon taiteesta (osaa luetella teoksia ja lainata elämänkertoja sanasta sanaan), mutta kovin heikosti sitten historiasta.

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

Akateeminen nainen suuttuu kun hänen "gurunsa" tai suoraan yliopistosta annetusta opuksesta opetettu "fakta" ei olekaan niin "faktaa" kuin hän olettaa sen olevan ja joku uskaltaa kyseenalaistaa jonkun akateemisen tutkijan näkemyksen asiasta.

Pahimpina esimerkkeinä humanistinaiset.

Joillekin vaikea selittää että auktoriteettitietoon vetoaminen ei ole mikään perustele ellei tuolla auktoriteettilla ole pätevää perustela omalle mielipiteelleen.

Karmivaa keskustella mm. taidehistoriasta naisen kanssa joka tietää varmaan paljon taiteesta (osaa luetella teoksia ja lainata elämänkertoja sanasta sanaan), mutta kovin heikosti sitten historiasta.

Lue lisää

kouluttamattomat ihmiset ovat kokemukseni mukaan hyvin auktoriteettiuskoisia. Sen sijaan akateemiset ihmiset ovat oppineet haastamaan ja kyseenalaistamaan auktoriteetit.

Tuota noin, kirjoitti:

kouluttamattomat ihmiset ovat kokemukseni mukaan hyvin auktoriteettiuskoisia. Sen sijaan akateemiset ihmiset ovat oppineet haastamaan ja kyseenalaistamaan auktoriteetit.

Sinun kokemus ei sitten paljon kerro.
Veikkaanpa että olet varsin kokematon.
Tässä ei puhuttu normaali auktoriteeteista vaan "tiedon auktoriteeteista".

Sitä paitsi viestisi sisältää jo sinällään huvittavaa paskaa kun vertailusi on "kouluttautumattomat" vs."akateemiset".

Se kertonee kaiken sinun fiksuudestasi.

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

Akateeminen nainen suuttuu kun hänen "gurunsa" tai suoraan yliopistosta annetusta opuksesta opetettu "fakta" ei olekaan niin "faktaa" kuin hän olettaa sen olevan ja joku uskaltaa kyseenalaistaa jonkun akateemisen tutkijan näkemyksen asiasta.

Pahimpina esimerkkeinä humanistinaiset.

Joillekin vaikea selittää että auktoriteettitietoon vetoaminen ei ole mikään perustele ellei tuolla auktoriteettilla ole pätevää perustela omalle mielipiteelleen.

Karmivaa keskustella mm. taidehistoriasta naisen kanssa joka tietää varmaan paljon taiteesta (osaa luetella teoksia ja lainata elämänkertoja sanasta sanaan), mutta kovin heikosti sitten historiasta.

Lue lisää

Onko tällaisia akateemisia ihmisiä muka olemassa? En ole pahemmin opiskelutovereideni kanssa tekemisissä, mutta itselleni ainakin on ollut päivänselvää tutustua kaikkien alan keskeisten teorioiden ja oppisuuntausten heikkouksiin ja vahvuuksiin sekä tieteenfilosofisiin taustaoletuksiin, joiden varaan ajattelu rakentuu. Onhan selvää, että kussakin vakiintuneessa näkemyksessä on oltava jotakin hyvää ja selitysvoimaista (koska näkemys on jäänyt elämään), mutta samalla myös puutteita ja ongelmia (koska muitakin näkemyksiä kerran yhä on).

Hyvä tieteenteko on asettumista teorioiden vyyhtiin ja verkostoon ja oman paikkansa etsimistä siellä, välillä jopa synteesin rakentamista Aristoteleen hengessä "ilmiöiden pelastamisen metodilla" tai peräti oman teorian luomisella. Tietysti jotkut katsovat (hyvän) tieteenteon alkavan vasta väitöskirjasta, mutta työkaluihin ja siihen, mitä niillä voi tai ei voi tehdä, olisi kyllä syytä paneutua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa.

Toki myönnän, että humanistiselle alalleni tehdään toisinaan puujumala-opinnäytetöitä, joissa ei pahemmin pohdita valitun suuntauksen rajoja ja heikkouksia vaan seurataan mekaanisesti mestarin jalanjäljissä. Näissä puujumalaksi nostetun keskeisen auktoriteetin sukunimi alkaa tyypillisesti joko D- tai F-kirjaimella.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Onko tällaisia akateemisia ihmisiä muka olemassa? En ole pahemmin opiskelutovereideni kanssa tekemisissä, mutta itselleni ainakin on ollut päivänselvää tutustua kaikkien alan keskeisten teorioiden ja oppisuuntausten heikkouksiin ja vahvuuksiin sekä tieteenfilosofisiin taustaoletuksiin, joiden varaan ajattelu rakentuu. Onhan selvää, että kussakin vakiintuneessa näkemyksessä on oltava jotakin hyvää ja selitysvoimaista (koska näkemys on jäänyt elämään), mutta samalla myös puutteita ja ongelmia (koska muitakin näkemyksiä kerran yhä on).

Hyvä tieteenteko on asettumista teorioiden vyyhtiin ja verkostoon ja oman paikkansa etsimistä siellä, välillä jopa synteesin rakentamista Aristoteleen hengessä "ilmiöiden pelastamisen metodilla" tai peräti oman teorian luomisella. Tietysti jotkut katsovat (hyvän) tieteenteon alkavan vasta väitöskirjasta, mutta työkaluihin ja siihen, mitä niillä voi tai ei voi tehdä, olisi kyllä syytä paneutua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa.

Toki myönnän, että humanistiselle alalleni tehdään toisinaan puujumala-opinnäytetöitä, joissa ei pahemmin pohdita valitun suuntauksen rajoja ja heikkouksia vaan seurataan mekaanisesti mestarin jalanjäljissä. Näissä puujumalaksi nostetun keskeisen auktoriteetin sukunimi alkaa tyypillisesti joko D- tai F-kirjaimella.

Lue lisää

Derrida, Deleuze, Foucault?

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

Sinä olet yksi konkreettinen esimerkki.
Olen itse korkeakoulun käynyt toisin kuin tuo anti-academy.

Sitähän sinä et tietysti tajunnut. :D

Sorry, ei voi kärsiä alemmuus- ja marja kompleksista noin yksinkertaista olentoa kuin sinua kohtaan!

Olet typerys joka olettaa kunnolla ymmärtämättä lukemaansa, eikös vain?

Listaile ihan rauhassa mitä joku mies ei ole muka sinun elämässäsi muistanut tai tiennyt. Me muut voimme sitten taputtaa sinun erinomaisuudellesi.

Lue lisää

Et siis sinäkään osaa pukea ajatuksiasi selviksi sanoiksi, vaikka ympäripyöreitä jaksatkin jankata. En minä kyllä tuon parempaa odottanutkaan noiden aiempien pöräysten perusteella.

Kuinkas muuten on, onko teillä aina sukset ristissä myös yliopistossa kouluttautuneiden miesten kanssa? Jos on, syynä on koulutukselle kantamanne kauna. Jos ei, ongelmana ovat siis nimenomaan naiset. Mitäs me tästä päättelisimme? ;)

Mistäs korkeakoulusta muuten pääsee valmistumaan tuollaisin ilmaisutaidoin?

Konkr. esim.? kirjoitti:

Et siis sinäkään osaa pukea ajatuksiasi selviksi sanoiksi, vaikka ympäripyöreitä jaksatkin jankata. En minä kyllä tuon parempaa odottanutkaan noiden aiempien pöräysten perusteella.

Kuinkas muuten on, onko teillä aina sukset ristissä myös yliopistossa kouluttautuneiden miesten kanssa? Jos on, syynä on koulutukselle kantamanne kauna. Jos ei, ongelmana ovat siis nimenomaan naiset. Mitäs me tästä päättelisimme? ;)

Mistäs korkeakoulusta muuten pääsee valmistumaan tuollaisin ilmaisutaidoin?

Lue lisää

"Mistäs korkeakoulusta muuten pääsee valmistumaan tuollaisin ilmaisutaidoin? "

Mistäs korkeakoulutusta pääsee valmistumaan tuollaisin luetun ymmärtämiskeinoin?

" Jos ei, ongelmana ovat siis nimenomaan naiset. Mitäs me tästä päättelisimme? ;)"

Tyhmät naiset.

Meni pahasti huti tuo sinun viritelmä ovelasta koukusta. Kokeile jotain tyhmempää esimerkiksi samasta paikasta valmistunutta kuin itse olet. ;)

.......... kirjoitti:

Derrida, Deleuze, Foucault?

Hienosti arvattu! Deleuzea en kyllä hakenut, mutta nyt kun sanoit, niin minun pitäisi kyllä tutustua yhteen kirjallisuustieteen graduun, jonka teoreettinen viitekehys pohjautuu kyseisen ranskalaisfilosofin ajatteluun. (Jostain syystä tämä urakka on aina siirtynyt kaiken muun tähdellisemmän tieltä pois.)

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Onko tällaisia akateemisia ihmisiä muka olemassa? En ole pahemmin opiskelutovereideni kanssa tekemisissä, mutta itselleni ainakin on ollut päivänselvää tutustua kaikkien alan keskeisten teorioiden ja oppisuuntausten heikkouksiin ja vahvuuksiin sekä tieteenfilosofisiin taustaoletuksiin, joiden varaan ajattelu rakentuu. Onhan selvää, että kussakin vakiintuneessa näkemyksessä on oltava jotakin hyvää ja selitysvoimaista (koska näkemys on jäänyt elämään), mutta samalla myös puutteita ja ongelmia (koska muitakin näkemyksiä kerran yhä on).

Hyvä tieteenteko on asettumista teorioiden vyyhtiin ja verkostoon ja oman paikkansa etsimistä siellä, välillä jopa synteesin rakentamista Aristoteleen hengessä "ilmiöiden pelastamisen metodilla" tai peräti oman teorian luomisella. Tietysti jotkut katsovat (hyvän) tieteenteon alkavan vasta väitöskirjasta, mutta työkaluihin ja siihen, mitä niillä voi tai ei voi tehdä, olisi kyllä syytä paneutua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa.

Toki myönnän, että humanistiselle alalleni tehdään toisinaan puujumala-opinnäytetöitä, joissa ei pahemmin pohdita valitun suuntauksen rajoja ja heikkouksia vaan seurataan mekaanisesti mestarin jalanjäljissä. Näissä puujumalaksi nostetun keskeisen auktoriteetin sukunimi alkaa tyypillisesti joko D- tai F-kirjaimella.

Lue lisää

Sanoisin että puolet akateemisista naisista ovat noita tyyppejä.
Saa siis kolikkoa heittää että sieltä osuu joku fiksu vastaan.

Humanistialat ovat pahimpia.

Tässäkin ketjussa vaikuttaa heitä olevan muutama liikkeellä.

Yleensä se paljastuu esimerkiksi sillä että nainen ei esitä omia mielipiteitä vaan tekee suoran hyökkäyksen jolla toisen tulee perustella vain oma mielipiteensä joka tietysti on väärä.
Kun alat perustella sitä niin se ei riitä eikä naisen tarvitse esittää oman mielipiteensä perusteluja vaan sen jälkeen siirrytään suoraan ad hominemeihin tai vihjailuihin kuinka toisella ei ole riittää auktoriteettista asemaa omata mitään mielipiteitä jolla olisi merkitystä.

Tällaisten akateemisten luuserinaisten keskustelu on ankeaa olipa aihe mikä hyvänsä.
Sitä paitsi heiltä puuttuu yleensä myös mielikuvitusta ja huumorintajua joka on täydellinen turnoff fiksulle miehelle muutenkin.

Akateemisissa miehissä en ole vastaavaa huomannut, tosin heterona en heitä ole ehkä siinä mielessä niin tarkkaan tutkaillut.

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

Sanoisin että puolet akateemisista naisista ovat noita tyyppejä.
Saa siis kolikkoa heittää että sieltä osuu joku fiksu vastaan.

Humanistialat ovat pahimpia.

Tässäkin ketjussa vaikuttaa heitä olevan muutama liikkeellä.

Yleensä se paljastuu esimerkiksi sillä että nainen ei esitä omia mielipiteitä vaan tekee suoran hyökkäyksen jolla toisen tulee perustella vain oma mielipiteensä joka tietysti on väärä.
Kun alat perustella sitä niin se ei riitä eikä naisen tarvitse esittää oman mielipiteensä perusteluja vaan sen jälkeen siirrytään suoraan ad hominemeihin tai vihjailuihin kuinka toisella ei ole riittää auktoriteettista asemaa omata mitään mielipiteitä jolla olisi merkitystä.

Tällaisten akateemisten luuserinaisten keskustelu on ankeaa olipa aihe mikä hyvänsä.
Sitä paitsi heiltä puuttuu yleensä myös mielikuvitusta ja huumorintajua joka on täydellinen turnoff fiksulle miehelle muutenkin.

Akateemisissa miehissä en ole vastaavaa huomannut, tosin heterona en heitä ole ehkä siinä mielessä niin tarkkaan tutkaillut.

Lue lisää

Veikkaisin tässä olevan isohkoa vaihtelua myös humanistisen tiedekunnan sisällä. Nyt aion mutuilla ja kiillottaa omaa kilpeäni, joten seuraavaa ei pidä ottaa faktana:

Kirjallisuus on taiteenlajina moniääninen ja ihmisyyden monimuotoisuutta tarkasteleva, joten kirjallisuustieteellä on jo tutkimuskohteensa takia sekä mahdollisuus että syy olla teoreettisessa mielessä "haarautuvien polkujen puutarha".

(Oma kilpi kiiltää, sitten liataan muiden pesät.)

Sitä vastoin naistutkimus, jota tunnustan, etten ole kurssiakaan opiskellut eli en oikeasti mitään tiedä, näyttäytyy ainakin ulospäin sellaisena suuntauksena, jossa tiettyjä taustaoletuksia ei kyseenalaisteta koskaan. Näin ei tapahdu ainakaan siinä muodossa, jossa tämä feminismi vaihtuu tieteestä konkreettiseksi politiikaksi, vaan julkisessa keskustelussa vallalla ovat tietyt dogmat. Sitä en (kursseja suorittamattomana) tiedä, onko asia näin myös yliopiston seinien sisällä, vai ovatko kurssit ja opinnäytetyöt vähemmän dogmaattisia ja enemmän kyseenalaistavia, mutta ainakin yhteiskunnallisesti näkyviin rooleihin tuolta alalta valmistuu, no, aika lailla arvopohjaltaan identtistä väkeä.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Veikkaisin tässä olevan isohkoa vaihtelua myös humanistisen tiedekunnan sisällä. Nyt aion mutuilla ja kiillottaa omaa kilpeäni, joten seuraavaa ei pidä ottaa faktana:

Kirjallisuus on taiteenlajina moniääninen ja ihmisyyden monimuotoisuutta tarkasteleva, joten kirjallisuustieteellä on jo tutkimuskohteensa takia sekä mahdollisuus että syy olla teoreettisessa mielessä "haarautuvien polkujen puutarha".

(Oma kilpi kiiltää, sitten liataan muiden pesät.)

Sitä vastoin naistutkimus, jota tunnustan, etten ole kurssiakaan opiskellut eli en oikeasti mitään tiedä, näyttäytyy ainakin ulospäin sellaisena suuntauksena, jossa tiettyjä taustaoletuksia ei kyseenalaisteta koskaan. Näin ei tapahdu ainakaan siinä muodossa, jossa tämä feminismi vaihtuu tieteestä konkreettiseksi politiikaksi, vaan julkisessa keskustelussa vallalla ovat tietyt dogmat. Sitä en (kursseja suorittamattomana) tiedä, onko asia näin myös yliopiston seinien sisällä, vai ovatko kurssit ja opinnäytetyöt vähemmän dogmaattisia ja enemmän kyseenalaistavia, mutta ainakin yhteiskunnallisesti näkyviin rooleihin tuolta alalta valmistuu, no, aika lailla arvopohjaltaan identtistä väkeä.

Lue lisää

Varmasti on ja vaihtelua on myös yksilöiden välillä.
Yritän ottaa aina yksilöt yksilöinä taustasta tai koulutuksista riippumatta.

Ei minua kiinnosta puhuuko joku jonkun koulutuksen äänellä vaan se että osaako hän perustella mielipiteensä eikä vain patsastella.

Mutta akateemisten naisten taholta olen huomannut vähättelyä monia muita kohtaan ja olen huomannut että se myös pulppuaa varsinkin silloin kun henkilö haastaa akateemisen naisen tiedossa.

Olen vähän ajatellut että erityisesti akateemisilla naisilla tuo voi liittyä jotenkin identiteettiin ja todennäkösesti he myös odottavat mieheltä että tämä vahvistaisi heidän ajatusta itsestään akateemisena naisena.

Onhan se tietysti kova pala jos täysin toiselta tieteenalalta tai jopa ei korkeakoulutettu haastaa akateemisen jossain asiassa.

Uskoisin pystyväni akateemisen naisen kanssa suhteeseen jos tämä vähätteli ylipäätään koulutuksen merkitystä ja keskittyisi enemmän siihen mitä ylipäätään elämässä on oppinut tai lukenut sekä miten osaa soveltaa niitä sitten jatkossa.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Hienosti arvattu! Deleuzea en kyllä hakenut, mutta nyt kun sanoit, niin minun pitäisi kyllä tutustua yhteen kirjallisuustieteen graduun, jonka teoreettinen viitekehys pohjautuu kyseisen ranskalaisfilosofin ajatteluun. (Jostain syystä tämä urakka on aina siirtynyt kaiken muun tähdellisemmän tieltä pois.)

Lue lisää

Foucault on noin lähtökohtaisesti ihan fiksu ajattelija, joka ei ansaitsisi päätyä "puujumalaksi" feministitutkijoille.

Noista ainakin kirjoitti:

Foucault on noin lähtökohtaisesti ihan fiksu ajattelija, joka ei ansaitsisi päätyä "puujumalaksi" feministitutkijoille.

En väitä vastaan, eikä Derridakaan sinänsä mikään kuupo ole (onhan hänen ajattelunsa paljon velkaa Nietzschelle, jonka sivuuttaminen tyystin puolestaan on jokseenkin mahdotonta), mutta liian pitkälle vietynä dekonstruktio dekonstruoi sekä itsensä että kaiken muunkin. Lopputuloksena on kilpailu siitä, kuka onnistuu sanomaan kaikkein hankalimpia termejä ja hienoimpia lähdeviitteitä käyttäen sen, ettei mistään voida sanoa mitään. Kuitenkin dekonstruktioon sisältyy hieman maltillisemmin käsitettynä omanlaisensa terve kritiikki "logosentrismiä" (eli karkeasti yksinkertaistaen "kiinteitä merkityksiä") kohtaan; läheskään kaikilla asioilla ei ole "luonnollista" merkitystä, vaan ne ovat vallankäytön tulosta. Tämähän myös Foucaultin teeseihin kuuluu.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

En väitä vastaan, eikä Derridakaan sinänsä mikään kuupo ole (onhan hänen ajattelunsa paljon velkaa Nietzschelle, jonka sivuuttaminen tyystin puolestaan on jokseenkin mahdotonta), mutta liian pitkälle vietynä dekonstruktio dekonstruoi sekä itsensä että kaiken muunkin. Lopputuloksena on kilpailu siitä, kuka onnistuu sanomaan kaikkein hankalimpia termejä ja hienoimpia lähdeviitteitä käyttäen sen, ettei mistään voida sanoa mitään. Kuitenkin dekonstruktioon sisältyy hieman maltillisemmin käsitettynä omanlaisensa terve kritiikki "logosentrismiä" (eli karkeasti yksinkertaistaen "kiinteitä merkityksiä") kohtaan; läheskään kaikilla asioilla ei ole "luonnollista" merkitystä, vaan ne ovat vallankäytön tulosta. Tämähän myös Foucaultin teeseihin kuuluu.

Lue lisää

Sekä Derridan että Foucaultin tärkein anti ihmistieteille on juuri tuo ehdoton vallankäytön kritiikki. Molemmilla ranskalaisuuruuksilla oli asenne kohdallaan, mutta metodit vähän niin ja näin. Monin sanoo noudattavansa foucaultilaista metodia, mutta tämä on sinänsä vähän hassua, koska Foucaultilla itsellään ei ollut mitään selkeää metodia omissa tutkimuksissaan tai jos oli se saattoi vaihtua kesken tutkimusprojektin (teosten "hämäryys" johtuu pitkälti tästä)

Foucaultin julkaistut teokset ja hänen postuumisti julkaistut luentonsa ovat kuitenkin äärimmäisen kiinnostavia ja tarjoavat uusia näkökulmia kaikille ihmistieteistä kiinnostuneille. Metodioppaiksi niistä ei kuitenkaan taida olla.

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

Sinun kokemus ei sitten paljon kerro.
Veikkaanpa että olet varsin kokematon.
Tässä ei puhuttu normaali auktoriteeteista vaan "tiedon auktoriteeteista".

Sitä paitsi viestisi sisältää jo sinällään huvittavaa paskaa kun vertailusi on "kouluttautumattomat" vs."akateemiset".

Se kertonee kaiken sinun fiksuudestasi.

Lue lisää

Jospa sitten selität viisaana miksi koulutetut ihmiset toimitetaan ensimmäisenä pois päiviltä, kun halutaan tehdä vallankaappaus? Miksi opiskelijat ovat aina kaikkialla ensimmäiset barrikaadeilla?

Utelias* kirjoitti:

Jospa sitten selität viisaana miksi koulutetut ihmiset toimitetaan ensimmäisenä pois päiviltä, kun halutaan tehdä vallankaappaus? Miksi opiskelijat ovat aina kaikkialla ensimmäiset barrikaadeilla?

Lue lisää

Koulutetut pyrkivät enemmän politiikkaan sekä heillä yleensä on korkeampi asema yhteiskunnassa => sopivia kohteita vallankumouksen alkaessa

Opiskelijat ovat yleensä nuoria joiden elämä ei ole vielä niin vakiintunut sekä heidän keskuudessaan yleensä liikkuu enemmän uusia ajatussuuntia.

Huomaat varmaan että nuo kaksi esittämääsi asiaa ovat toisistaan ristiriitaiset koska se vanha opiskelijakunta saa korkeamman yhteiskunnallisen aseman jolloin he ovat ekaksi niitä josta hankkiudutaan eroon samalla kun myös ne jotka ovat kouluttautumassa pyrkivät ekaksi barrikadeille tuhoamaan tuon vanhan eliitin.

Liittyen noihin täytyy ihmetellä miten se liittyy ketjun aiheeseen.

Yksi toinen kolmas kirjoitti:

Sinun kokemus ei sitten paljon kerro.
Veikkaanpa että olet varsin kokematon.
Tässä ei puhuttu normaali auktoriteeteista vaan "tiedon auktoriteeteista".

Sitä paitsi viestisi sisältää jo sinällään huvittavaa paskaa kun vertailusi on "kouluttautumattomat" vs."akateemiset".

Se kertonee kaiken sinun fiksuudestasi.

Lue lisää

Taloustieteilijät myös suuttuvat jos heidän teoriansa kyseenalaistetaan. Klassinen taloustiedekään/Itävallan koulukunta/uusliberalismi ei todellakaan ole tiedettä vaan kyse on politiikasta edesmenneen Pierre Bourdien mukaan. Esim. Valtion talouden tarkastusvirasto ja lukuisat politiikot niin vasemmalta kuin oikealta ovat opiskelleet tuota roskaa ja yrittävät syöttää sen kansalle "tieteellisenä tosiasiana". Kumpi sitten on lopujen lopuksi suurempi Bourdieu vai Milton Friedman?

Minä tiedän useita humanistinaisia, jotka ovat kauniita ja söpöjä kuin mitkä, ja silti... siksi tavoittamattomissa (ja myös siksi että heillä kaikilla on miehet).

Vai tuli tästäkin ihme vääntö. Yksi asia miks minä pidän akateemisista - he ovat usein suvaitsevaisia. Minäkin, siksinen edes anonyyminä netissä hauku tai arvostele ketään. Kaikki ovat arvokkaita juuri sellaisina kuin ovat!

Niin kuin virressä veisataan: "Assburger! / Nettitestin ÄO satakuuskytkaks / vaan ei käy flaks' / aika assburger!"

Olet läpäissyt palikkatestin, se siitä.

akateeminen M kirjoitti:

Vai tuli tästäkin ihme vääntö. Yksi asia miks minä pidän akateemisista - he ovat usein suvaitsevaisia. Minäkin, siksinen edes anonyyminä netissä hauku tai arvostele ketään. Kaikki ovat arvokkaita juuri sellaisina kuin ovat!

Lue lisää

Monet akateemiset myöskin kuvittelevat olevansa muita suvaitsevampia ja näin parempia, vaikka tuo juurikin osoittaa tuon luulon vääräksi.

akateeminen M kirjoitti:

Vai tuli tästäkin ihme vääntö. Yksi asia miks minä pidän akateemisista - he ovat usein suvaitsevaisia. Minäkin, siksinen edes anonyyminä netissä hauku tai arvostele ketään. Kaikki ovat arvokkaita juuri sellaisina kuin ovat!

Lue lisää

Samaa mieltä kanssasi. Huomannut myös, että täällä mahdotonta käydä asiallista keskustelua mistään aiheesta. Mutta niinhän se elämässä menee usein, että kun ihminen tuntee olevansa "alakynnessä", otetaan tuo "hyökkäys on paras puolustus"-linja:)

Jotenkin tuntuu, että suurin osa kyllä tajuaa tietojensa kapeuden ja vähyyden. Yliopisto on henkevä paikka. Se herättää viimeistäänkin intohimon tietää ja pohtia. Itse nautin vallata uusia tiedon maailmoja. Ihan sama mitä mies on opiskellut. Toivoisin vain, että mies olisi myös utelias ja voisimme tarjoilla toisillemme uusia näkyjä.

akan kemia kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että suurin osa kyllä tajuaa tietojensa kapeuden ja vähyyden. Yliopisto on henkevä paikka. Se herättää viimeistäänkin intohimon tietää ja pohtia. Itse nautin vallata uusia tiedon maailmoja. Ihan sama mitä mies on opiskellut. Toivoisin vain, että mies olisi myös utelias ja voisimme tarjoilla toisillemme uusia näkyjä.

Lue lisää

Henkevä? :D

paskantärkeä.

Kirjasto on henkevä paikka.

akan kemia kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että suurin osa kyllä tajuaa tietojensa kapeuden ja vähyyden. Yliopisto on henkevä paikka. Se herättää viimeistäänkin intohimon tietää ja pohtia. Itse nautin vallata uusia tiedon maailmoja. Ihan sama mitä mies on opiskellut. Toivoisin vain, että mies olisi myös utelias ja voisimme tarjoilla toisillemme uusia näkyjä.

Lue lisää

Yliopistossa melkein kaikki on punavihreitä. Tämä jo itsessään kertoo, että ovat pudonneet kehityksen kelkasta eivätkä ymmärrä näkemäänsä maailmaa.

Lääkärit ja juristit ovat kokoomuslaisuuteen taipuvia eli idootteja hekin tältä osin.

Yhteiskuntatieteelliset ja humanistit tutkimusaineet ovat usein vain hyvin kehittynyttä läpänheittoa, jossa totuuden tavoittelulla on varsin pieni osa.

academia. kirjoitti:

Yliopistossa melkein kaikki on punavihreitä. Tämä jo itsessään kertoo, että ovat pudonneet kehityksen kelkasta eivätkä ymmärrä näkemäänsä maailmaa.

Lääkärit ja juristit ovat kokoomuslaisuuteen taipuvia eli idootteja hekin tältä osin.

Yhteiskuntatieteelliset ja humanistit tutkimusaineet ovat usein vain hyvin kehittynyttä läpänheittoa, jossa totuuden tavoittelulla on varsin pieni osa.

Lue lisää

Ja mistähän se kertoo, ettei siellä niitä perussuomalaisten kannattajia näy?

lord.boredom kirjoitti:

Ja mistähän se kertoo, ettei siellä niitä perussuomalaisten kannattajia näy?

Kulttuurimarxismista.

lord.boredom kirjoitti:

Ja mistähän se kertoo, ettei siellä niitä perussuomalaisten kannattajia näy?

Vertaisryhmän sosiaalisesta paineesta.

academia. kirjoitti:

Vertaisryhmän sosiaalisesta paineesta.

Sosiaalinen paine on kyllä ikävä ja todellinen ilmiö. Ehkä persutoverit kuitenkin voivat antaa anteeksi yliopistoon menemisen, jos vetoaa Halla-ahon esimerkkiin.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Sosiaalinen paine on kyllä ikävä ja todellinen ilmiö. Ehkä persutoverit kuitenkin voivat antaa anteeksi yliopistoon menemisen, jos vetoaa Halla-ahon esimerkkiin.

Timppakin on maisterisjätkä!

Onhan........... kirjoitti:

Timppakin on maisterisjätkä!

Eikös sekä Halla-Ahon että Soinin tutkinnot ole joltain "höpöhöpöalalta", mitä? Sellaiselta, jossa ei tarvita taskulaskinta? Paitsi ehkä tilastotieteen peruskurssilta, jos niin ikävästi on käynyt että se on kuulunut pakollisena tutkintoon.

lord.boredom kirjoitti:

Eikös sekä Halla-Ahon että Soinin tutkinnot ole joltain "höpöhöpöalalta", mitä? Sellaiselta, jossa ei tarvita taskulaskinta? Paitsi ehkä tilastotieteen peruskurssilta, jos niin ikävästi on käynyt että se on kuulunut pakollisena tutkintoon.

Lue lisää

Halla-Aho on kuitenkin tohtori ja väitöstä pidettiin erityisen laadukkaana. Eduskunnassa ei välttämättä ole toista ihmistä, joka olisi yltänyt samaan.

Mies1985 kirjoitti:

Halla-Aho on kuitenkin tohtori ja väitöstä pidettiin erityisen laadukkaana. Eduskunnassa ei välttämättä ole toista ihmistä, joka olisi yltänyt samaan.

osoitus siitä kuinka tohtoritkin voivat olla vähemmän viisaita

Ko. tyyppi on kirjoitti:

osoitus siitä kuinka tohtoritkin voivat olla vähemmän viisaita

ettei Halla-aho olisi viisas.

Minulta löytyy posliini tai ainakin melkein. Muutenkin omaan superkauniin vartalon. Taskussa on muutamat maisterinpaprut.

sivistys ei ole papereista kiinni. Yliopistoistakin valmistuu paljon kaikenmaailman potkupalloa ja jääkiekkoa tuijottaviä sääliöitä nykyään.

Juu, tuo on totta kirjoitti:

sivistys ei ole papereista kiinni. Yliopistoistakin valmistuu paljon kaikenmaailman potkupalloa ja jääkiekkoa tuijottaviä sääliöitä nykyään.

Elipä kerran ranskalainen mies, jota ensisilmäyksellä olisi voinut luulla sivistyneeksi; yliopistossa oli opiskeltu ja jokunen jonkinmoista huomiota saanut kirjakin kirjoitettu. Kerran eräs miehen ystävä kuitenkin meni kysymään tältä, kummastako hän pitää enemmän: teatterista vai jalkapallosta? Mies vastasi hetkeäkään miettimättä jalkapallon olevan noista mieluisampi vaihtoehto. Hän myös väitti, että jalkapallo on opettanut hänelle enemmän enemmän arvoista ja moraalista kuin mikään liialliseen monimutkaisuuteen ja näppäryyteen sortuva akateeminen, poliittinen tai teologinen tuotos.

Tämän ilmiselvän sääliön ja juntin nimi oli... Albert Camus.

Osa sooloilevista miehistä on aivan superYTM:iä ;) (osa heistä ei tietenkään ole). Näiden superytmien esi-isät pärjäsivät ilman toisten miesten tukea metsästyksessä jne. Heidän ei sooloilustaan johtuen tarvinnut sitten myöskään jakaa saalistaan muiden kuin oman perheensä kanssa. Joillakin vaan on niin korkeat resurssit, ettei niiden jakaminen muiden käyttöön ole aina järkevää. Tilanteen muka toki mennään, joissain tilanteissa on hyvä puhaltaa siihen yhteen hiileen.

rdfhdfhfdhsfdhf kirjoitti:

Osa sooloilevista miehistä on aivan superYTM:iä ;) (osa heistä ei tietenkään ole). Näiden superytmien esi-isät pärjäsivät ilman toisten miesten tukea metsästyksessä jne. Heidän ei sooloilustaan johtuen tarvinnut sitten myöskään jakaa saalistaan muiden kuin oman perheensä kanssa. Joillakin vaan on niin korkeat resurssit, ettei niiden jakaminen muiden käyttöön ole aina järkevää. Tilanteen muka toki mennään, joissain tilanteissa on hyvä puhaltaa siihen yhteen hiileen.

Lue lisää

Heheh. Tunnistan itseni vaikka olen tietyssä mielessä täysiluuseri. Monet esi-isäni ovat olleet juuri tuollaisia sooloilijoita joko vauraustuneita yrittäjä tyyppejä tai sitten väkivaltaisia jyystärikarjuja. Itse en pidä joukkuelajeista enkä myöskään pitänyt armeijasta. Ei kyllä olisi mikään ongelma käydä hakemassa naapurin ruuvat jos oma perhe kärsisi nälkää.

Tsadinainuthetero kirjoitti:

Heheh. Tunnistan itseni vaikka olen tietyssä mielessä täysiluuseri. Monet esi-isäni ovat olleet juuri tuollaisia sooloilijoita joko vauraustuneita yrittäjä tyyppejä tai sitten väkivaltaisia jyystärikarjuja. Itse en pidä joukkuelajeista enkä myöskään pitänyt armeijasta. Ei kyllä olisi mikään ongelma käydä hakemassa naapurin ruuvat jos oma perhe kärsisi nälkää.

Lue lisää

Armeija oli kyllä aivan perseestä. Ei sitä viittinyt aukkiin/rukkiinkaan mennä sen takia, että silti joku olisi aina ollut käskyjärjestyksessä yläpuolellasi. Ja se "alistettuna" olo olisi sitten kestänyt vaan kaksi kertaa kauemmin kuin se normi puolen vuoden setti.

Kuulostanee itserakkaalta, mutta tosiasia on se, että jos olen johonkin juttuun panostanut täysillä, musta on poikkeuksetta tullut siinä aina muita parempi. Asia kuin asia. Senpä takia joukkuepeleissä tuntui, että ei saanut ansaitsemaansa kunniaa tarpeeksi. Yksilölajeissa pääsee sitten loistamaan.

En myöskaan paljon lupia kysele muilta. Jos jotain tarvitsen, otan sen.

kenellekään kelpaa.