Mihin hävisi purjehtimisen ilo?

Tuolla logiikalla purjehdusnautinto laskee isompaan veneeseen vaihdettaessa. Uskaltaako sitä isompaan sitten vaihtaakaan. Moni tälläkin palstalla muistelee kaihoisasti miten kiva sillä ensimmäisellä 24 jalkaisella oli perheen kanssa purjehtia.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Tuolla logiikalla purjehdusnautinto laskee isompaan veneeseen vaihdettaessa. Uskaltaako sitä isompaan sitten vaihtaakaan. Moni tälläkin palstalla muistelee kaihoisasti miten kiva sillä ensimmäisellä 24 jalkaisella oli perheen kanssa purjehtia.

Lue lisää

Kyllä tuossa logiikassa on perää. Ekassa 20-jalkaisessa vesi oli aina käden ulottuvilla ja tunsi olevansa lähellä sitä. Nykyisessä tuntee olevansa siihen verrattuna tietyssä määrin matkustaja. Metriveneellä purjehtiessa selvästi sen saman saa takaisin. Joskus kovatuulisessa lähdössä veden tuntu on aika konkreettinen jokaisesta aallosta lirahtaessa vähän merta veneeseen kryssillä. Antaisin neuvoksi sen saman kuin hyvää halpaa hakevalle: osta molemmat. On sillä isommallakin puolensa mukavuuksineen ja nopeuksineen.

Utv:n perikunta helpottaa pahaa oloaan uppotukin romuttamalla.

Jos kaikki utv:t käsiteltäisiin samoin, ei tarvitsisi netissä purkaa turhaumia.

Uppotukki mikä uppotukki. Se ei netiketin rikkomisella ja pitkillä esseillä parane.

332456 kirjoitti:

Utv:n perikunta helpottaa pahaa oloaan uppotukin romuttamalla.

Jos kaikki utv:t käsiteltäisiin samoin, ei tarvitsisi netissä purkaa turhaumia.

Uppotukki mikä uppotukki. Se ei netiketin rikkomisella ja pitkillä esseillä parane.

Lue lisää

Jolta on jäänyt hypotalamus heikolle hapelle. Onko hilattu liian monta kertaa kölin ali?

Laitat nyt vähän fysiikan lakeja uusiksi. Ei vene voi keikkua muun kuin uppouman painopisteensä ympäri. Moderni vene on tietenkin perästään vanhaa leveämpi, joten se tilavuuskin on taaempana. Ja millä perusteilla väität MFC:a vitsiksi? Kukaan ei ole väittänyt sen olevan mikään merikelpoisuuskerroin, se korreloi vain siihen, miltä veneen liikkeet tuntuvat. Esimerkkiveneet olivat olemassa olevia veneitä, eivätkä mitään extreemejä. Eikä niihin mittoihin mikään hiilikuiturakenne vaikuta senttiä tai max kahta enempää. Minulla vene on jossain modernin ja vanhan väliltä. Kokemusta on myös esim. metriveneistä ja kyllä niillä ero on huomattava, vanha on todella liikkeiltään mukavampi.

totta silti kirjoitti:

Laitat nyt vähän fysiikan lakeja uusiksi. Ei vene voi keikkua muun kuin uppouman painopisteensä ympäri. Moderni vene on tietenkin perästään vanhaa leveämpi, joten se tilavuuskin on taaempana. Ja millä perusteilla väität MFC:a vitsiksi? Kukaan ei ole väittänyt sen olevan mikään merikelpoisuuskerroin, se korreloi vain siihen, miltä veneen liikkeet tuntuvat. Esimerkkiveneet olivat olemassa olevia veneitä, eivätkä mitään extreemejä. Eikä niihin mittoihin mikään hiilikuiturakenne vaikuta senttiä tai max kahta enempää. Minulla vene on jossain modernin ja vanhan väliltä. Kokemusta on myös esim. metriveneistä ja kyllä niillä ero on huomattava, vanha on todella liikkeiltään mukavampi.

Lue lisää

Esineen painopiste saadaan kahden ripustuspisteen luotisuorien leikkauspisteestä. Mutta mikä ihme on uppouman painopiste? Ei sellaista voi olla, vene syrjäyttää keinuessaan vettä eri kohdista runkoa?

Humpuukia on kirjoitti:

Esineen painopiste saadaan kahden ripustuspisteen luotisuorien leikkauspisteestä. Mutta mikä ihme on uppouman painopiste? Ei sellaista voi olla, vene syrjäyttää keinuessaan vettä eri kohdista runkoa?

Lue lisää

Upuomakeskipiste on veneen vedenalaisen tilavuuden keskipiste. Ei vene liikehdi sen enempää sen kuin painopisteesensä ympäri, vaan liike on monimutkaisempaa.

Totta, erimallisten veneiden laittaminen paremmuusjärjestykseen MCF:n avulla on pelkkä vitsi. MCF:n avulla voi verrata korkeintaan melko samanlaisia erikokoisia veneitä keskenään. Ja ilman MCF:ääkin jokainen tietää, että noista isompi on mukavampi.

Jos et usko niin vertaa omaa 10 m venettäsi tähän:
Ajattelin tehdä veneen Tielaitoksen peltisestä jalankulun alikulkutunnelin 10 m pitkästä peltikuoresta. Siihen vaan pellit päihin ja merelle.

LOA = 10 m
LWL = 10 m
Paino= 8 t

Motion Comfort Factor = 53.88 !!!

Mahtava vene! Hakkaa minkä tahansa 10 metrisen vanhan purkkarin. Hiukan huolettaa sen pyöreä muoto. Pysyisköhän edes pystyssä vai kierähtääkö nurin?

Toisaalta, jos ei pysy pystyssä ei ole kovin mukava, sanoi MCF mitä tahansa.

Joakim_ kirjoitti:

Upuomakeskipiste on veneen vedenalaisen tilavuuden keskipiste. Ei vene liikehdi sen enempää sen kuin painopisteesensä ympäri, vaan liike on monimutkaisempaa.

Tarkoittaa siis ilmeisesti tyynessä paikallaan olevan veneen syrjäyttämän veden painopistettä. Puhutaan siis olosuhteista, joissa kaikki veneet ovat mahdollisimman mukavia.

Huuhaakerroin kirjoitti:

Totta, erimallisten veneiden laittaminen paremmuusjärjestykseen MCF:n avulla on pelkkä vitsi. MCF:n avulla voi verrata korkeintaan melko samanlaisia erikokoisia veneitä keskenään. Ja ilman MCF:ääkin jokainen tietää, että noista isompi on mukavampi.

Jos et usko niin vertaa omaa 10 m venettäsi tähän:
Ajattelin tehdä veneen Tielaitoksen peltisestä jalankulun alikulkutunnelin 10 m pitkästä peltikuoresta. Siihen vaan pellit päihin ja merelle.

LOA = 10 m
LWL = 10 m
Paino= 8 t

Motion Comfort Factor = 53.88 !!!

Mahtava vene! Hakkaa minkä tahansa 10 metrisen vanhan purkkarin. Hiukan huolettaa sen pyöreä muoto. Pysyisköhän edes pystyssä vai kierähtääkö nurin?

Toisaalta, jos ei pysy pystyssä ei ole kovin mukava, sanoi MCF mitä tahansa.

Lue lisää

Jo toinen kerta 17 viestin joukossa, jossa sotketaan niin täysin eri käsitteet kuin merikelpoisuus ja mukavuus. Pystyssä pysymistä varten on aivan eri mittarit ja laskenta. Ensin AVS ja STIX, niiden jälkeen katsotaan MCF.

asiaan... kirjoitti:

Jo toinen kerta 17 viestin joukossa, jossa sotketaan niin täysin eri käsitteet kuin merikelpoisuus ja mukavuus. Pystyssä pysymistä varten on aivan eri mittarit ja laskenta. Ensin AVS ja STIX, niiden jälkeen katsotaan MCF.

Lue lisää

Taidat itse sotkea. Ei ole veneessä mukavaa, vaikka mukavuuskerroin MCF antaisi veneelle loistavat arvot, jos vene silti pyörii lähes ylösalaisin. Sellaista mukavuuskerrointa sanotaan huuhaakertoimeksi.

Tuosta esimerkistä näkee selvästi, että pelkkä MCF ei kerro veneen mukavuudesta mitään.

MCF on yksinään täysin huuhaakerroin ilman muiden faktoreiden ja tiukkojen vertailun rajausten apua.

totta silti kirjoitti:

Laitat nyt vähän fysiikan lakeja uusiksi. Ei vene voi keikkua muun kuin uppouman painopisteensä ympäri. Moderni vene on tietenkin perästään vanhaa leveämpi, joten se tilavuuskin on taaempana. Ja millä perusteilla väität MFC:a vitsiksi? Kukaan ei ole väittänyt sen olevan mikään merikelpoisuuskerroin, se korreloi vain siihen, miltä veneen liikkeet tuntuvat. Esimerkkiveneet olivat olemassa olevia veneitä, eivätkä mitään extreemejä. Eikä niihin mittoihin mikään hiilikuiturakenne vaikuta senttiä tai max kahta enempää. Minulla vene on jossain modernin ja vanhan väliltä. Kokemusta on myös esim. metriveneistä ja kyllä niillä ero on huomattava, vanha on todella liikkeiltään mukavampi.

Lue lisää

> Ei vene voi keikkua muun kuin uppouman painopisteensä ympäri.
Oletkohan tietoinen, että uppouman keskipisteen on oltava tasapainotilanteessa samalla pystysuoralla, kuin massakeskipisteen?

Mikäli vene keikkuisi uppoumakeskipisteen ympäri, se merkitsisi, ettei mkp liiku pystysuunnassa. Kuitenkin, koska vesiviivapinan painopiste on usein huomattavsti taaempana kuin mkp, merkitsee uppoumakeskipisteen ympäri keikkuminen vedenalaisen tilavuuden, eli uppouman vaihtelua. Siitä seuraa nosteen vaihtelu, joten kerrotko miten nosteen vaihdellessa mkp voi pysyä pystysuunnassa paikallaan?

> Laitat nyt vähän fysiikan lakeja uusiksi.
Juu niin tosiaankin teet. F ei ole nolla mutta sinun mielestäsi m*a kuitenkin on nolla, koska a=0 ja veneen massahan on tässä vakio.

Huuhaakerroin kirjoitti:

Totta, erimallisten veneiden laittaminen paremmuusjärjestykseen MCF:n avulla on pelkkä vitsi. MCF:n avulla voi verrata korkeintaan melko samanlaisia erikokoisia veneitä keskenään. Ja ilman MCF:ääkin jokainen tietää, että noista isompi on mukavampi.

Jos et usko niin vertaa omaa 10 m venettäsi tähän:
Ajattelin tehdä veneen Tielaitoksen peltisestä jalankulun alikulkutunnelin 10 m pitkästä peltikuoresta. Siihen vaan pellit päihin ja merelle.

LOA = 10 m
LWL = 10 m
Paino= 8 t

Motion Comfort Factor = 53.88 !!!

Mahtava vene! Hakkaa minkä tahansa 10 metrisen vanhan purkkarin. Hiukan huolettaa sen pyöreä muoto. Pysyisköhän edes pystyssä vai kierähtääkö nurin?

Toisaalta, jos ei pysy pystyssä ei ole kovin mukava, sanoi MCF mitä tahansa.

Lue lisää

Esimerkkisi on lapsellinen. Ei kai nyt kukaan oleta, että yksinkertainen tunnusluku ottaisi huomioon myös veneen pyöreän pohjan muodon ja kölin puuttumisen. Mutta jos oletetaan, että se tynnyri pysyisi oikeinpäin vaikkapa kölin avulla, niin 8 tonnin painolla käyttäytyisi aallokossa rauhallisemmin, kuin vaikkapa puolet kevyempi vene.

/IR kirjoitti:

Esimerkkisi on lapsellinen. Ei kai nyt kukaan oleta, että yksinkertainen tunnusluku ottaisi huomioon myös veneen pyöreän pohjan muodon ja kölin puuttumisen. Mutta jos oletetaan, että se tynnyri pysyisi oikeinpäin vaikkapa kölin avulla, niin 8 tonnin painolla käyttäytyisi aallokossa rauhallisemmin, kuin vaikkapa puolet kevyempi vene.

Lue lisää

Päinvastoin, esimerkki kuvaa kaavan lapsellisuutta. Kuten itsekin toteat, niin 8 tonnin vene käyttäytyy aallokossa rauhallisemmin kuin 4 tonnin vene. Miksi laskea jotain, joka on itsestään selvää laskemattakin. Jotta laskukaavalla olisi jotain käyttöä, sillä pitäisi saada veneet edes suurin piirtein oikeaan järjestykseen. Jotkut toivovat, että se onnistuisi samantyyppisillä veneillä. Kaava on tuossa muodossa kuitenkin niin huono, ettei sen antamiin tuloksiin voi yhtään luottaa, se ottaa huomioon aivan liian vähän muuttujia. Kaava on pelkkä turha tekele.

8+15 kirjoitti:

Päinvastoin, esimerkki kuvaa kaavan lapsellisuutta. Kuten itsekin toteat, niin 8 tonnin vene käyttäytyy aallokossa rauhallisemmin kuin 4 tonnin vene. Miksi laskea jotain, joka on itsestään selvää laskemattakin. Jotta laskukaavalla olisi jotain käyttöä, sillä pitäisi saada veneet edes suurin piirtein oikeaan järjestykseen. Jotkut toivovat, että se onnistuisi samantyyppisillä veneillä. Kaava on tuossa muodossa kuitenkin niin huono, ettei sen antamiin tuloksiin voi yhtään luottaa, se ottaa huomioon aivan liian vähän muuttujia. Kaava on pelkkä turha tekele.

Lue lisää

Mutta jos paino olisi ainut merkittävä tekijä, niin sitten kaavaan ei varmaankaan muuta tarvitsisi syöttää? Mutta ehkä sillä leveydellä ja pituudellakin on joku merkitys, jotka kaavassa myös huomioidaan eri painotuksilla. Kaava kuvaa veneen liikenopeutta aallokossa ylös ja alas, mutta ei paljon muuta. Se ei ota huomioon esim. perinteisen runkomallin rullausta tai tasapohjaveneen ryskytystä. Näin ollen koettu mukavuus voi toki poiketa merkittävästi siitä, mitä kaava ennustaa, riippuen esim,. purjehdussuunnasta. Ei varmaankaan kukaan ole väittänyt, että kaava olisi joku absoluuttinen totuus, mutta tuntien eri runkomallien erityispiirteet, saattaa olla hyödyksi samanlaisten veneiden vertailussa.

keikumisenfysiikasta kirjoitti:

> Ei vene voi keikkua muun kuin uppouman painopisteensä ympäri.
Oletkohan tietoinen, että uppouman keskipisteen on oltava tasapainotilanteessa samalla pystysuoralla, kuin massakeskipisteen?

Mikäli vene keikkuisi uppoumakeskipisteen ympäri, se merkitsisi, ettei mkp liiku pystysuunnassa. Kuitenkin, koska vesiviivapinan painopiste on usein huomattavsti taaempana kuin mkp, merkitsee uppoumakeskipisteen ympäri keikkuminen vedenalaisen tilavuuden, eli uppouman vaihtelua. Siitä seuraa nosteen vaihtelu, joten kerrotko miten nosteen vaihdellessa mkp voi pysyä pystysuunnassa paikallaan?

> Laitat nyt vähän fysiikan lakeja uusiksi.
Juu niin tosiaankin teet. F ei ole nolla mutta sinun mielestäsi m*a kuitenkin on nolla, koska a=0 ja veneen massahan on tässä vakio.

Lue lisää

Onko tasapainotapauksella tämän aiheen kanssa edes akateemista mielenkiintoa. Mukavuustekijät koskevat nimenomaan jatkuvasti vaihtelevaa epätasapainoa ja niissä koettuja kiihtyvyyksiä.

tästä kyse kirjoitti:

Onko tasapainotapauksella tämän aiheen kanssa edes akateemista mielenkiintoa. Mukavuustekijät koskevat nimenomaan jatkuvasti vaihtelevaa epätasapainoa ja niissä koettuja kiihtyvyyksiä.

Lue lisää

Nimenomaan siitä juuri on kyse, ettei vene keiku uppoumakeskipisteen ympäri, eikä dynaamisessa tilanteessa veden veneeseen kohdistama voiman vaikutuspiste edes ole uppoumakeskipisteessä. Moinen oletus on keikkumispisteen sijainnista on virheellinen jo silloin, kun tarkastellaan veneen keikkumista peilityynessä miehistön liikkumisen seurauksena, joten ei se tietenkään päde paljon mutkikkaammassa tilanteessakaan.

on juu kirjoitti:

Nimenomaan siitä juuri on kyse, ettei vene keiku uppoumakeskipisteen ympäri, eikä dynaamisessa tilanteessa veden veneeseen kohdistama voiman vaikutuspiste edes ole uppoumakeskipisteessä. Moinen oletus on keikkumispisteen sijainnista on virheellinen jo silloin, kun tarkastellaan veneen keikkumista peilityynessä miehistön liikkumisen seurauksena, joten ei se tietenkään päde paljon mutkikkaammassa tilanteessakaan.

Lue lisää

Ilman muuta kyse on erittäin monimutkaisesta dynamiikasta. Alkaen jo siitä että vapausasteita on kuusi. Ei veneessä tietenkään ole yhtä pistettä, jonka ympäri liikkeet tapahtuisivat. Mutta kun vesi veneen ympärillä muuttelee muotoaan, kohdistuu suurimmat venettä keikuttavat voimat sinne, missä veneessä on eniten tilavuutta nostetta tuottamassa. Silloin jää tilan keskipiste keskimäärin vähiten aksiaalisesti kiihtyväksi kohdaksi. Vai onko esittää muita teorioita?

Huuhaakerroin kirjoitti:

Totta, erimallisten veneiden laittaminen paremmuusjärjestykseen MCF:n avulla on pelkkä vitsi. MCF:n avulla voi verrata korkeintaan melko samanlaisia erikokoisia veneitä keskenään. Ja ilman MCF:ääkin jokainen tietää, että noista isompi on mukavampi.

Jos et usko niin vertaa omaa 10 m venettäsi tähän:
Ajattelin tehdä veneen Tielaitoksen peltisestä jalankulun alikulkutunnelin 10 m pitkästä peltikuoresta. Siihen vaan pellit päihin ja merelle.

LOA = 10 m
LWL = 10 m
Paino= 8 t

Motion Comfort Factor = 53.88 !!!

Mahtava vene! Hakkaa minkä tahansa 10 metrisen vanhan purkkarin. Hiukan huolettaa sen pyöreä muoto. Pysyisköhän edes pystyssä vai kierähtääkö nurin?

Toisaalta, jos ei pysy pystyssä ei ole kovin mukava, sanoi MCF mitä tahansa.

Lue lisää

Mitäpä jos ensin lukisitte, mitä Ted Brewer itse totesi mukavuustekijästä ja vasta sitten esittäisitte hänen ideansa huuhaaksi?
"COMFORT RATIO... has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type. It is based on the fact that the faster the motion the more upsetting it is to the average person. Given a wave of X height, the speed of the upward motion depends on the displacement of the yacht and the amount of waterline area that is acted upon. Greater displacement, or lesser WL area, gives a slower motion and more comfort for any given sea state".
http://www.tedbrewer.com/yachtdesign.html

Huuhaakerroin kirjoitti:

Totta, erimallisten veneiden laittaminen paremmuusjärjestykseen MCF:n avulla on pelkkä vitsi. MCF:n avulla voi verrata korkeintaan melko samanlaisia erikokoisia veneitä keskenään. Ja ilman MCF:ääkin jokainen tietää, että noista isompi on mukavampi.

Jos et usko niin vertaa omaa 10 m venettäsi tähän:
Ajattelin tehdä veneen Tielaitoksen peltisestä jalankulun alikulkutunnelin 10 m pitkästä peltikuoresta. Siihen vaan pellit päihin ja merelle.

LOA = 10 m
LWL = 10 m
Paino= 8 t

Motion Comfort Factor = 53.88 !!!

Mahtava vene! Hakkaa minkä tahansa 10 metrisen vanhan purkkarin. Hiukan huolettaa sen pyöreä muoto. Pysyisköhän edes pystyssä vai kierähtääkö nurin?

Toisaalta, jos ei pysy pystyssä ei ole kovin mukava, sanoi MCF mitä tahansa.

Lue lisää

Painava kapearunkoinen pyöreäpohjainen perinteisen mallin vene on käyttäytymiseltään lähempänä sukellusvenettä kuin leveä nykyvene. Sukellusveneessä on rauhallista.

huuhaahuuhaa??? kirjoitti:

Mitäpä jos ensin lukisitte, mitä Ted Brewer itse totesi mukavuustekijästä ja vasta sitten esittäisitte hänen ideansa huuhaaksi?
"COMFORT RATIO... has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type. It is based on the fact that the faster the motion the more upsetting it is to the average person. Given a wave of X height, the speed of the upward motion depends on the displacement of the yacht and the amount of waterline area that is acted upon. Greater displacement, or lesser WL area, gives a slower motion and more comfort for any given sea state".
http://www.tedbrewer.com/yachtdesign.html

Lue lisää

Kerro tuo uutinen mieluummin WB-Sails:lle ja niille lukemattomille muille, jotka eivät hahmota mitä tarkoittaa "yachts of similar type”. Tätä kaavaa on käytetty tarkoituksenhakuisesti väärin yrittämällä vertailla erityyppisiä veneitä. On todisteltu nykyveneet epämukaviksi, koska kaavalla laskien saadaan sellainen tulos. Siihen tarkoitukseen kaava on aivan liian yksinkertainen ja sen tietää myös Ted Brewer. Kaiken huippuna ovat netistä löydettävät taulukot, joissa tulokset on ilmoitettu neljän merkitsevän numeron tarkkuudella. Se osoittaa fysiikkaa ymmärtävälle, ettei taulukon laatijalla ole ollut mitään käsitystä siitä, mitä hän laskemassa.

C/R kirjoitti:

Kerro tuo uutinen mieluummin WB-Sails:lle ja niille lukemattomille muille, jotka eivät hahmota mitä tarkoittaa "yachts of similar type”. Tätä kaavaa on käytetty tarkoituksenhakuisesti väärin yrittämällä vertailla erityyppisiä veneitä. On todisteltu nykyveneet epämukaviksi, koska kaavalla laskien saadaan sellainen tulos. Siihen tarkoitukseen kaava on aivan liian yksinkertainen ja sen tietää myös Ted Brewer. Kaiken huippuna ovat netistä löydettävät taulukot, joissa tulokset on ilmoitettu neljän merkitsevän numeron tarkkuudella. Se osoittaa fysiikkaa ymmärtävälle, ettei taulukon laatijalla ole ollut mitään käsitystä siitä, mitä hän laskemassa.

Lue lisää

Nimimerkki C/R:lle tiedoksi: Ted Brewerin mukavuusfaktori ei todellakaan ole uutinen. Sitä toki siteerataan muuallakin kuin WB:n sivuilla.
Jos on oikeasti kiinnostunut veneiden hydrodynamiikasta ja merimukavuudesta (seakindliness), hyvä tietolähde olisi C.A.Marchaj:n tieteelliset julkaisut sekä kirjat.
Nimimerkki C/R totesi Ted Breweristä: "Se osoittaa fysiikkaa ymmärtävälle, ettei taulukon laatijalla ole ollut mitään käsitystä siitä, mitä hän laskemassa". Minusta tuntuu, ettei C/R:llä itsellään ole "mitään käsitystä"..

Marchaj on tutkinut Southamptonin yliopistossa allaskokein sekä käytännössä veneiden merikelpoisuutta ja mukavuusominaisuuksia eikä tulos näytä olevan ristiriidassa Ted Brewerin yksinkertaistetun kaavan kanssa: painavammat veneet ovat vähemmän alttiita kiihtyvyysvoimille eivätkä aiheuta yhtä helposti meritautia kuin veneet, joiden dspl/LOA on alhaisempi. Suosittelen luettavaksi Marchaj:n kirjan "Seaworthiness, The Forgotten Factor".

ks. C.A.Marchaj kirjoitti:

Nimimerkki C/R:lle tiedoksi: Ted Brewerin mukavuusfaktori ei todellakaan ole uutinen. Sitä toki siteerataan muuallakin kuin WB:n sivuilla.
Jos on oikeasti kiinnostunut veneiden hydrodynamiikasta ja merimukavuudesta (seakindliness), hyvä tietolähde olisi C.A.Marchaj:n tieteelliset julkaisut sekä kirjat.
Nimimerkki C/R totesi Ted Breweristä: "Se osoittaa fysiikkaa ymmärtävälle, ettei taulukon laatijalla ole ollut mitään käsitystä siitä, mitä hän laskemassa". Minusta tuntuu, ettei C/R:llä itsellään ole "mitään käsitystä"..

Marchaj on tutkinut Southamptonin yliopistossa allaskokein sekä käytännössä veneiden merikelpoisuutta ja mukavuusominaisuuksia eikä tulos näytä olevan ristiriidassa Ted Brewerin yksinkertaistetun kaavan kanssa: painavammat veneet ovat vähemmän alttiita kiihtyvyysvoimille eivätkä aiheuta yhtä helposti meritautia kuin veneet, joiden dspl/LOA on alhaisempi. Suosittelen luettavaksi Marchaj:n kirjan "Seaworthiness, The Forgotten Factor".

Lue lisää

En ole väheksynyt Ted Brewerin työtä, vaan olen kritisoinut niitä, jotka käyttävät tuota kaavaa aivan muuhun tarkoitukseen kuin se on alun perin kehitetty.

ei yksinkertaisteta kirjoitti:

Ilman muuta kyse on erittäin monimutkaisesta dynamiikasta. Alkaen jo siitä että vapausasteita on kuusi. Ei veneessä tietenkään ole yhtä pistettä, jonka ympäri liikkeet tapahtuisivat. Mutta kun vesi veneen ympärillä muuttelee muotoaan, kohdistuu suurimmat venettä keikuttavat voimat sinne, missä veneessä on eniten tilavuutta nostetta tuottamassa. Silloin jää tilan keskipiste keskimäärin vähiten aksiaalisesti kiihtyväksi kohdaksi. Vai onko esittää muita teorioita?

Lue lisää

On.
Vähiten aksiaalista kiihtyvyyttä esiintyy jossain kohdassa vesiviivapinnan painopisteen ja uppoumakeskipisteen välissä vaakasuunnassa, korkeus on jotain muuta kuin ko pisteiden välisellä suoralla. Ko kohta ei ole edes venekohtainen vakio, vaan vaihtelee aallokossa myös ajan funktiona. Mutta jos integroit ajan funktiona koko reissun kiihtyvyyksien itseisarvon, niin jossain siellä välissä se optimi kohta löytyy, eikä todellakaan suoraan uppoumakeskipisteen ylä- tai alapuolelta.
Jos et usko, niin hommaa pari kiihtyvyysanturia ja testaa itse. Sen jälkeen on sinunkin jo pakko uskoa.

kuin kala vedessä kirjoitti:

Painava kapearunkoinen pyöreäpohjainen perinteisen mallin vene on käyttäytymiseltään lähempänä sukellusvenettä kuin leveä nykyvene. Sukellusveneessä on rauhallista.

Nimenomaan, suurempi leveys lisää epämukavuutta kun taas suurempi pituus parantaa tilannetta, jos paatin nopeus ja massa pidetään samana. Tätä ko kaava ei huomioi.

Sukellusveneessä on rauhallista sukellettaessa, ei pinta kulussa.

tjaa_a kirjoitti:

Nimenomaan, suurempi leveys lisää epämukavuutta kun taas suurempi pituus parantaa tilannetta, jos paatin nopeus ja massa pidetään samana. Tätä ko kaava ei huomioi.

Sukellusveneessä on rauhallista sukellettaessa, ei pinta kulussa.

Lue lisää

Sanonta meni "käyttäytymiseltään lähempänä sukellusvenettä", mutta sukellusveneen runko ei pintakulussakaan kulje niin korkealla.

tjaa_a kirjoitti:

Nimenomaan, suurempi leveys lisää epämukavuutta kun taas suurempi pituus parantaa tilannetta, jos paatin nopeus ja massa pidetään samana. Tätä ko kaava ei huomioi.

Sukellusveneessä on rauhallista sukellettaessa, ei pinta kulussa.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=12oU_MX9ggI

huuhaahuuhaa??? kirjoitti:

Mitäpä jos ensin lukisitte, mitä Ted Brewer itse totesi mukavuustekijästä ja vasta sitten esittäisitte hänen ideansa huuhaaksi?
"COMFORT RATIO... has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type. It is based on the fact that the faster the motion the more upsetting it is to the average person. Given a wave of X height, the speed of the upward motion depends on the displacement of the yacht and the amount of waterline area that is acted upon. Greater displacement, or lesser WL area, gives a slower motion and more comfort for any given sea state".
http://www.tedbrewer.com/yachtdesign.html

Lue lisää

Tämä on edelleenkin huuhaata: "It is based on the fact that the faster the motion the more upsetting it is to the average person." Kaikki muu pitää paikkansa.
Nytkin kierrän maapallon mukana aurinkoa noin 30 kilometriä sekunnissa, eikä tuokaan vauhti tunnu yhtään missään. Se tuntuminen olisikin fysikaalinen mahdottomuus, ja väite on siksikin väärä.

Huuhaakerroin kirjoitti:

Totta, erimallisten veneiden laittaminen paremmuusjärjestykseen MCF:n avulla on pelkkä vitsi. MCF:n avulla voi verrata korkeintaan melko samanlaisia erikokoisia veneitä keskenään. Ja ilman MCF:ääkin jokainen tietää, että noista isompi on mukavampi.

Jos et usko niin vertaa omaa 10 m venettäsi tähän:
Ajattelin tehdä veneen Tielaitoksen peltisestä jalankulun alikulkutunnelin 10 m pitkästä peltikuoresta. Siihen vaan pellit päihin ja merelle.

LOA = 10 m
LWL = 10 m
Paino= 8 t

Motion Comfort Factor = 53.88 !!!

Mahtava vene! Hakkaa minkä tahansa 10 metrisen vanhan purkkarin. Hiukan huolettaa sen pyöreä muoto. Pysyisköhän edes pystyssä vai kierähtääkö nurin?

Toisaalta, jos ei pysy pystyssä ei ole kovin mukava, sanoi MCF mitä tahansa.

Lue lisää

Brewer's Comfort Ratiota laskettaessa tulee pituusmitat ja leveys ilmaista jalkoina jalkoina ja uppouma nauloina. Lähes kaikissa lähteissä esiintyvät valmiit Comfort Ratio -luvut on laskettu väärin, niin tuossa WBn jutussakin.

hyvä että ymmärrät, niin ei tule suotta riitaa :) Nimittäin todella nuo mainitsemasi asiat ovat monelle purjehtijalle täysin yhdentekeviä. Ja väitänpä, että monelle purjehtijalle suurin osa purjeveneilyn elämyksestä tulee ihan muusta kuin itse siitä purjehdussuorituksesta (vaikkapa vesilläolosta, vapaa-ajasta, rannikoiden kiertelystä, you name it).

Itselleni tuo "klassikot" ovat aika mielenkiinnottomia juuri siksi, ettei niistä ole matka/asumisveneiksi. Mitä muuta niillä voi tehdä kuin käydä purjehtimassa ja palata illaksi kotisatamaan ja sänkyyn nukkumaan?

Eli kukin purjehtii tavallaan.

10+1 kirjoitti:

hyvä että ymmärrät, niin ei tule suotta riitaa :) Nimittäin todella nuo mainitsemasi asiat ovat monelle purjehtijalle täysin yhdentekeviä. Ja väitänpä, että monelle purjehtijalle suurin osa purjeveneilyn elämyksestä tulee ihan muusta kuin itse siitä purjehdussuorituksesta (vaikkapa vesilläolosta, vapaa-ajasta, rannikoiden kiertelystä, you name it).

Itselleni tuo "klassikot" ovat aika mielenkiinnottomia juuri siksi, ettei niistä ole matka/asumisveneiksi. Mitä muuta niillä voi tehdä kuin käydä purjehtimassa ja palata illaksi kotisatamaan ja sänkyyn nukkumaan?

Eli kukin purjehtii tavallaan.

Lue lisää

Pienemmistä kuin 8 mR metrisistä klassikoista ei ole matka/asumisveneiksi. Ja sekin on puolitotuus, kuutosella voi tehdä matkaa paljon mukavammin kuin laavulla yöpyvät vaeltajat. Muut klassikot, Utöt, Weekenderit, Vikingit, Turistkryssaret ym. ja ne monet one-offit on tehty matkaveneiksi ja sellaisina hyvin toimivat. Eli selvä enemmistö klassikoista on niitä matkaveneitä. Sellaiseksi voi lukea myös Cabane III:n, jossa asuttiin yli vuosikymmen ja kierrettin pallo kolme kertaa.

Vaikeasti asuttavia ovat pelkästään kilpailukäyttöön varustetut, sisältä täysin tyhjinä pidetyt klassikot. Ne ovat niitä päiväpurjehduksiin ja yleensä pelkkää purjehdusta varten omistettuja.

10+1 kirjoitti:

hyvä että ymmärrät, niin ei tule suotta riitaa :) Nimittäin todella nuo mainitsemasi asiat ovat monelle purjehtijalle täysin yhdentekeviä. Ja väitänpä, että monelle purjehtijalle suurin osa purjeveneilyn elämyksestä tulee ihan muusta kuin itse siitä purjehdussuorituksesta (vaikkapa vesilläolosta, vapaa-ajasta, rannikoiden kiertelystä, you name it).

Itselleni tuo "klassikot" ovat aika mielenkiinnottomia juuri siksi, ettei niistä ole matka/asumisveneiksi. Mitä muuta niillä voi tehdä kuin käydä purjehtimassa ja palata illaksi kotisatamaan ja sänkyyn nukkumaan?

Eli kukin purjehtii tavallaan.

Lue lisää

Jep jep, tämä keskustelu on mennyt tällaiseksi täällä, että viestit pitää lopettaa "ymmärrän myös muita näkökulmia" tai että "tämä on vain minun mielipiteeni" ettei kukaan vaan pahastu ja jankkaaminen ala.

Amen =D

Hyvin lakattu mahonki ei ihmisnenään tuoksu ollenkaan, sillä lakka on riittävän kaasutiivistä. Koira kyllä haistaa sen läpikin.

Useimmat lakat ovat muovia, esim polyuretaani on erinomainen ja yleisesti käytetty lakka ja muovia. Mitenhän sillä pinnoitettu eroaa tunnultaan muoviveneestä?
Näöltään tietenkin.
No, voihan puun alhaisempi lämmönjohtavuus vaikuttaa pintaa syvemmältäkin, mikäli puu pysyy muovin(lakan) alla kuivana.

15 + 7 kirjoitti:

Hyvin lakattu mahonki ei ihmisnenään tuoksu ollenkaan, sillä lakka on riittävän kaasutiivistä. Koira kyllä haistaa sen läpikin.

Useimmat lakat ovat muovia, esim polyuretaani on erinomainen ja yleisesti käytetty lakka ja muovia. Mitenhän sillä pinnoitettu eroaa tunnultaan muoviveneestä?
Näöltään tietenkin.
No, voihan puun alhaisempi lämmönjohtavuus vaikuttaa pintaa syvemmältäkin, mikäli puu pysyy muovin(lakan) alla kuivana.

Lue lisää

Muoviveneilijä kun ei erota muovia puusta, niin parasta pysyä vaan muovissa. Muutenhan olisi klassinen "helmiä sioille" -tilanne.

15 + 7 kirjoitti:

Hyvin lakattu mahonki ei ihmisnenään tuoksu ollenkaan, sillä lakka on riittävän kaasutiivistä. Koira kyllä haistaa sen läpikin.

Useimmat lakat ovat muovia, esim polyuretaani on erinomainen ja yleisesti käytetty lakka ja muovia. Mitenhän sillä pinnoitettu eroaa tunnultaan muoviveneestä?
Näöltään tietenkin.
No, voihan puun alhaisempi lämmönjohtavuus vaikuttaa pintaa syvemmältäkin, mikäli puu pysyy muovin(lakan) alla kuivana.

Lue lisää

Ainoa kommentti tässä viestiketjussa jossa oli oikeasti jotain järkeä. Muuten oli ihan turhaa edes lukea tätä.

muovilla.lakattua.puuta kirjoitti:

Ainoa kommentti tässä viestiketjussa jossa oli oikeasti jotain järkeä. Muuten oli ihan turhaa edes lukea tätä.

Useimmiten kuitenkaan puuta ei ole lakattu muovilakoilla. Joten se siitä järkevyydestä. Tuoksu on kylläkin enemmän pellava- tai kiinanpuuöljystä kuin puusta, vaikka ne lakat eivät kaasutiiviitä ole.

joo.mutku kirjoitti:

Useimmiten kuitenkaan puuta ei ole lakattu muovilakoilla. Joten se siitä järkevyydestä. Tuoksu on kylläkin enemmän pellava- tai kiinanpuuöljystä kuin puusta, vaikka ne lakat eivät kaasutiiviitä ole.

Lue lisää

Mitä muita lakkoja kuvittelet kaupoista löytäväsi kuin muovipohjaisia?
Jos puu on jätetty lakkaamatta, voi se toki olla öljyttyä, mutta siitähän ei tässä keskusteltu joten kyse on nyt maalitolppien siirtelystä, tahallaan tai vahingossa.
Mikäli puu siis on ylipäätään lakattua, on se tehty niillä lakoilla joita on saatavana, eli muovilakoilla. Polyuretaani on tavallisimpia ja laadukkaimpia veneessä käytettäväksi.

muovilla.lakattua.puuta kirjoitti:

Mitä muita lakkoja kuvittelet kaupoista löytäväsi kuin muovipohjaisia?
Jos puu on jätetty lakkaamatta, voi se toki olla öljyttyä, mutta siitähän ei tässä keskusteltu joten kyse on nyt maalitolppien siirtelystä, tahallaan tai vahingossa.
Mikäli puu siis on ylipäätään lakattua, on se tehty niillä lakoilla joita on saatavana, eli muovilakoilla. Polyuretaani on tavallisimpia ja laadukkaimpia veneessä käytettäväksi.

Lue lisää

Ei tarvitse kuvitella. Kahdesta omasta puuveneestä toisen pinnassa on kaksikomponentti polyuretaania, toisessa Epifanesia, joka on kiinapuuöljypohjainen. Erilaisia ovat veneet rakenteeltaankin. Epifanes ei ole läheskään ainoa lajissaan, vastaavia ovat Le Tonkinois, Schooner, Rylard ja moni muu.

joo.mutku kirjoitti:

Ei tarvitse kuvitella. Kahdesta omasta puuveneestä toisen pinnassa on kaksikomponentti polyuretaania, toisessa Epifanesia, joka on kiinapuuöljypohjainen. Erilaisia ovat veneet rakenteeltaankin. Epifanes ei ole läheskään ainoa lajissaan, vastaavia ovat Le Tonkinois, Schooner, Rylard ja moni muu.

Lue lisää

"Epifanes on yksikomponenttinen lakka, jonka perustana ovat kiinanpuuöljy, fenoli- ja alkydihartsit."
Eli muoviahan se on, aivan kuten muutkin. fenolihartsi = muovi, alkydihartsi = muovi
Lähde : http://puuvene.fi/mainos-epifanes-kirkas-lakka/

"Omassa veneessäni on comfort factor 41"

Jessus, meillä on 3,7. Silitikin voisi olla alempi, jotta purjehdus olisi hauskempaa. Kevyellä ja nopealla veneella on hauskempi purjehtia kuin raskaalla ja hitaalla.

http://www.youtube.com/watch?v=ZgnJU2QySus

4+5 kirjoitti:

"Omassa veneessäni on comfort factor 41"

Jessus, meillä on 3,7. Silitikin voisi olla alempi, jotta purjehdus olisi hauskempaa. Kevyellä ja nopealla veneella on hauskempi purjehtia kuin raskaalla ja hitaalla.

http://www.youtube.com/watch?v=ZgnJU2QySus

Lue lisää

Äksänraato x-79 on hidas koko perheen purjelauta.

lautaretki kirjoitti:

Äksänraato x-79 on hidas koko perheen purjelauta.

Ei ole vaan koko perheen uppotukkeja ovat sunwindit, bluebird 25:t, ohlsson 29:it, kings cruserit, finnexpressit, h-veneet, ca.t, nauticatit, hr.t, swanit, delphiat, oceanikset, bavariat ...

Lyssi voi olla huono koska sillä voi mennä vain yhteen suuntaan.

Utv miettii lyssejä, kun pitäisi saada oma vene kulkemaan hyvin.

Huonosti purjehtiva vene pilaa utveiden elämän.

12+23 kirjoitti:

Utv miettii lyssejä, kun pitäisi saada oma vene kulkemaan hyvin.

Huonosti purjehtiva vene pilaa utveiden elämän.

Se jodlari taitaa olla oikein emä-utv, kun se aina miettii niitä lyssejä ja geepeehoita. On antanut niille hyväksyttävän rajatkin.

ja katkee aallossa kirjoitti:

Lyssi voi olla huono koska sillä voi mennä vain yhteen suuntaan.

Sittenhän sellainen kannattaisi meidän yhteisesti ostaa Jodlarille.

tosiutv kirjoitti:

Se jodlari taitaa olla oikein emä-utv, kun se aina miettii niitä lyssejä ja geepeehoita. On antanut niille hyväksyttävän rajatkin.

tosiutv=

http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSn5FJ9kCMdpB0RndgtxvZIXcropJ9BWId_ah0r8vSicr20sYlGkw

Bossu kirjoitti:

Sittenhän sellainen kannattaisi meidän yhteisesti ostaa Jodlarille.

Tässä on jo useampikin Joulu ja muu lahjansaantipäivä kulunut, mutta eipä ole näkynyt yhteisesti ostamaanne venettä. Missäs se oikein viipyy?!?

Aito.Jodlari kirjoitti:

Tässä on jo useampikin Joulu ja muu lahjansaantipäivä kulunut, mutta eipä ole näkynyt yhteisesti ostamaanne venettä. Missäs se oikein viipyy?!?

Se oli vitsi

Aito.Jodlari kirjoitti:

Tässä on jo useampikin Joulu ja muu lahjansaantipäivä kulunut, mutta eipä ole näkynyt yhteisesti ostamaanne venettä. Missäs se oikein viipyy?!?

Mä myin sen Thomas Colvillelle toissa vuonna, kun rahti Suomeen osoittautui kalliiksi.

Kokeilepa joskus kantosiipipurkkaria, sellaista mitä englanniksi nykyisin kutsutaan foilaavaksi veneeksi.