Olen miettinyt yksikerroksisen kivitalon rakentamista ja ulkoverhouksen lautavuorausta. Mahtaisko olla hyvä idea ja liekö kuinka yleistä? Syynä moiseen on ihan oma halu tehdä nimenomaan kivitalo. Kotikaupungin tonttitarjonnassa kun ovat kivitalon rakentamisen esteenä kaavamääräykset. Niiden mukaan ulkovuoraus yksikerroksisissa taloissa taitaa 100%:sti olla määrätty tehtäväksi puuverhouksella. Puuverhous tulisi mielestäni myös rappausta halvemmaksi. Eli kannattaisko harkita?
Kivitalon ulkopuolen lautavuoraus
järkälerf
56
3562
Vastaukset
Ihan hyvä vaihtoehto. Pari tuollaista (tosin kaksikerroksista) olen nähnyt läheisellä uudella omakotitaloalueella.
Edullisuus on hyvä puoli, mutta on niitä huonojakin. Puupinnat pitää käsitellä 5-10 vuoden välein, mikä on yllättävän iso urakka, jos pinta-alaa on yhtään enemmän. Vaihoehtona joku muovinen puujäljitelmä, joka kestää ainakin sään kulutusta paremmin. Pitäisi kelvata kaupungillekin. Laadusta ja ulkonäöstä en tiedä. Jos itse olisin rakentamassa, niin selvittäisin.
Puuverhoiltu kivitalo on tuskin ainakaan huonompi ratkaisu kuin puuverhoiltu puutalo. :)- 20 vuotta
Oma taloni on 13 vuotta vanhan eikä ole vielä tarvinnut maalata uudelleen. Parvekkeen kaiteita yms olen maalaillut uusiksi eteläpäädystä. Talon maalausväli lienee jotain 20 vuotta.
- kyllä
Ehdottomasti kannattaa. Aivan toimiva ratkaisu, vaikka kaavakaan ei puuvuorausta edellyttäisi. Tulee halvemmaksi ja erityisesti, jos itse tekee. Koolauksen ja laudat lyö pintaan vaikka kuka, mutta rappaus ei kaikilta onnistu tai moni ei ainkaan uskalla itse tehdä. Joitain tietysti haittaa työläämpi ylläpito, kun pitää maalaus uusia.
- Jgxxbbx
Joo, suosittelen myös. Laudoituksen tekee perus-virtanen itsekin (tosin useimmat harkot suositellaan silti vähintään slammattavaksi, mutta senkin voi tehdä itse jos talo ei ole älyttömän iso). Sallisiko kaava sellaista julkisivua jossa on osittain rappauspintaa näkyvissä? Mielestäni sellaiset yhdistelmäjulkisivut ovat usein kivan näköisiä. Esim talon päätyseinä ja savupiippu tiiltä tai rappinkipintaa ja muuten leveää lautaa. Monestihan nykyään tehdään rappaustaloihinkin jotain pieniä tehostelaudoituksia mutta miksei voisi olla toisinpäinkin.
- 2yu24h
"Mielestäni sellaiset yhdistelmäjulkisivut ovat usein kivan näköisiä. "
Oman mielen voi suomessa heittää jorpakkoon. Suomessa talot rakennetaan kommunisteille, ei itselle.
- puuonparas
Kyllä on halvinta. Itse tein ulkolaudotuksen vanhoista puretuista trukkilavoista joita jumalauta kiviprojekteissa riittää! honkkarista ostin 50 mm kampanauloja ammuin vuorilauta pyssylla 79E seinään. Pälle keitin punamullat.
- Hyvin sopii
Lautakuori ja betoni runko on erinomainen yhdistelmä, siinä saadaan yhdistettyä puun kaunis ulkomuoto ja betonin ilmatiiveys, pitkäikäisyys ja kantavuus.
Itse rakensin reilut kymmenen vuotta takaperin Eps-harkoilla ja päälle tuhdista laudasta kuori.
Koolingin kiinnitin pitkillä ruuveilla jo ennen valua ja ruuvasin lautakuoren päälle. Väliin jäi parin sentin ilmarako.
Sisäpuolella on pääosassa Gybrock saneerauslaastilla kiinnitettynä ja pesuhuonessa laatat ja saunassa tervaleppä paneelit.
Koska oli savimaata perustettiin teräspaaluille ilman paaluanturaa, runko jäykistäen kantavaksi.
Siinä istuu, eikä ole mennyt miksikään, edes maalata ei ole tarvinnut.
Mikäli nyt tekisin uudestaan, ottaisin laudan vieläkin korkeammalla profiililla, olisi vieläkin paremman näköinen.
- jhjghj
Kivitalon yksi suuria etuuksia on se ettei tarvitse lautaverhoilua, eikä 5 vuoden välein tehtävää maalausta. Ja nyt täällä toitotetaan että olisi hyvä tehdä kivitalo ja piilottaa se laudoilla? Ei voi ymmärtää...
- sggjhhkkk
Välillä vaan on pakko, jos kaava määrää.
- Puu pinnoite OK
sggjhhkkk kirjoitti:
Välillä vaan on pakko, jos kaava määrää.
Lauta kun pohjamaalataan, sekä maalataan pari kertaa uutena, niin tuskin tarvitsee maalausta ainakaan kolmeen vuosikymmeneen.
Vaalemmat värisävyt ovat parempia, ei aurinko polttele ja kuumuus rasita.
Paksumpi lauta kannattaa valita, ei vääntyile ja kunnon räystäät, vähintään 80 cm.
Voi hyvin kestää viisikymmentäkin vuotta, ilman suurempia maalaustarpeita.
Nykyisissä Passiivitaloissa voi betonirunko olla halvempikin, kuin moninkertainen paksu puurunko. Ilmatiiviimpi ja tulipalossakin romahtamaton.
Betoni eristää myös hyvin ääntä, toisin kuin uretaani puurunko, josta linnunlaulukin tulee läpi.
Lisäksi ei tule ongelmallisia perustuksen ja rungon liitoskohtia, kun kaikki on samaa rakennetta alhaalta ylös. - Humpuukihuutelija
Puu pinnoite OK kirjoitti:
Lauta kun pohjamaalataan, sekä maalataan pari kertaa uutena, niin tuskin tarvitsee maalausta ainakaan kolmeen vuosikymmeneen.
Vaalemmat värisävyt ovat parempia, ei aurinko polttele ja kuumuus rasita.
Paksumpi lauta kannattaa valita, ei vääntyile ja kunnon räystäät, vähintään 80 cm.
Voi hyvin kestää viisikymmentäkin vuotta, ilman suurempia maalaustarpeita.
Nykyisissä Passiivitaloissa voi betonirunko olla halvempikin, kuin moninkertainen paksu puurunko. Ilmatiiviimpi ja tulipalossakin romahtamaton.
Betoni eristää myös hyvin ääntä, toisin kuin uretaani puurunko, josta linnunlaulukin tulee läpi.
Lisäksi ei tule ongelmallisia perustuksen ja rungon liitoskohtia, kun kaikki on samaa rakennetta alhaalta ylös.Höpöhöpö. Aurinkopuolen seinät joutuu puutalossa maalaamaan vähntään 5 vuoden välein jos ei halua asua ränsistyneen näköisessä tikkuhökkeliassä. Pakkohan toki ei ole maalata 50 vuoteen, mutta vaihtamaan joutuu tuolloin viimeistään koko laudoituksen.
- 15 vuotta suositeltu
Humpuukihuutelija kirjoitti:
Höpöhöpö. Aurinkopuolen seinät joutuu puutalossa maalaamaan vähntään 5 vuoden välein jos ei halua asua ränsistyneen näköisessä tikkuhökkeliassä. Pakkohan toki ei ole maalata 50 vuoteen, mutta vaihtamaan joutuu tuolloin viimeistään koko laudoituksen.
Höpöhöpö ja vielä kerran höpö jopa maalivalmistajatkin suosittelevat vain maks. 15 vuoden välein tapahtuvaa huoltomaalausta, jos pinta on maalattu nykyaikaisilla maaleilla eikä millään itse keitetyllä punamullalla.
Meidän mökki on maalattu n. 25 vuotta sitten ja pinta on ihan hyvä, eikä ole hilseillyt vaikka ei ole suojassa auringolta.
Tuota puuverhousta en kivitalon päällä kyllä ymmärrä, eikö ole sama tehdä silloin suoraan puutalo, pääsee halvemmallakin Tietysti jos meluongelmaa, niin massiivinen kiviseinä eristää paremmin ulkoa tulevat äänet, tosin ikkunoistahan se melu pääasiassa tulee sisään. - max. 10v. huoltoväli
15 vuotta suositeltu kirjoitti:
Höpöhöpö ja vielä kerran höpö jopa maalivalmistajatkin suosittelevat vain maks. 15 vuoden välein tapahtuvaa huoltomaalausta, jos pinta on maalattu nykyaikaisilla maaleilla eikä millään itse keitetyllä punamullalla.
Meidän mökki on maalattu n. 25 vuotta sitten ja pinta on ihan hyvä, eikä ole hilseillyt vaikka ei ole suojassa auringolta.
Tuota puuverhousta en kivitalon päällä kyllä ymmärrä, eikö ole sama tehdä silloin suoraan puutalo, pääsee halvemmallakin Tietysti jos meluongelmaa, niin massiivinen kiviseinä eristää paremmin ulkoa tulevat äänet, tosin ikkunoistahan se melu pääasiassa tulee sisään.Käsittääkseni Tikkurila on suomalainen uranuurtaja ulkomaaleissa. Tikkurilan ohjeessa sanotaan:
Koska julkisivurakenteet ja -materiaalit joutuvat
ulkona alttiiksi erilaisille rasituksille, ei ole olemassa
yleispäteviä ohjeita siitä, milloin jokin ulkopinta
tulisi käsitellä uudelleen. Kuultavilla tuotteilla käsiteltyjen
pintojen huoltomaalausväli on yleensä
3–7 vuotta ja peittävien tuotteiden yli 10 vuotta.
Yksistään ilmansuunta saattaa lyhentää tai pidentää
pintakäsittelyn kestoikää useita vuosia.
Lisäksi huoltopesu suositellaan suoritettavaksi
n. 3–5 vuoden välein.
Onko tämä sitä helppohoitoisuutta??? Eli rapaten vaan jos mitenkään mahdollista - yli 10 vuotta
max. 10v. huoltoväli kirjoitti:
Käsittääkseni Tikkurila on suomalainen uranuurtaja ulkomaaleissa. Tikkurilan ohjeessa sanotaan:
Koska julkisivurakenteet ja -materiaalit joutuvat
ulkona alttiiksi erilaisille rasituksille, ei ole olemassa
yleispäteviä ohjeita siitä, milloin jokin ulkopinta
tulisi käsitellä uudelleen. Kuultavilla tuotteilla käsiteltyjen
pintojen huoltomaalausväli on yleensä
3–7 vuotta ja peittävien tuotteiden yli 10 vuotta.
Yksistään ilmansuunta saattaa lyhentää tai pidentää
pintakäsittelyn kestoikää useita vuosia.
Lisäksi huoltopesu suositellaan suoritettavaksi
n. 3–5 vuoden välein.
Onko tämä sitä helppohoitoisuutta??? Eli rapaten vaan jos mitenkään mahdollistaHohhoijaa, tuollahan lukee huoltomaalaus yli 10 vuotta ts. vaikeissa merenranta olosuhteissa voi olla tuon 10 vuotta, maalifirmat eivät varmasti suosittele pisimmän ajan mukaan, ne haluavat myydä maaleja...
kuultavilla petseillä yms. 3-7vuotta, mutta tuskin kukaan petsaa koko taloa...
Pesu on varmaankin ulkonäön vuoksi, aika ikävän näköisiksi nuo valkoiseksi rapatut kivitalotkin menee jo muutamassa vuodessa saasteiden yms. lian vuoksi - Teoria vai käytäntö
yli 10 vuotta kirjoitti:
Hohhoijaa, tuollahan lukee huoltomaalaus yli 10 vuotta ts. vaikeissa merenranta olosuhteissa voi olla tuon 10 vuotta, maalifirmat eivät varmasti suosittele pisimmän ajan mukaan, ne haluavat myydä maaleja...
kuultavilla petseillä yms. 3-7vuotta, mutta tuskin kukaan petsaa koko taloa...
Pesu on varmaankin ulkonäön vuoksi, aika ikävän näköisiksi nuo valkoiseksi rapatut kivitalotkin menee jo muutamassa vuodessa saasteiden yms. lian vuoksiMinulla on vuonna 2006 valmistunut puutalo. Viime kesänä oli pakko maalata kun varsinkin aurinkoseinä alko olemaan niin huonossa kunnossa. Maalatessa sitten huomasi, että kyllä ne muutkin seinät tarvitsivat maalauksen. Tota 10 v. En lähde allekirjoittamaan luulen, että seuraavan kerran käytän koko kesän maalaushommiin vuonna 2019
- Joopa jooo
Teoria vai käytäntö kirjoitti:
Minulla on vuonna 2006 valmistunut puutalo. Viime kesänä oli pakko maalata kun varsinkin aurinkoseinä alko olemaan niin huonossa kunnossa. Maalatessa sitten huomasi, että kyllä ne muutkin seinät tarvitsivat maalauksen. Tota 10 v. En lähde allekirjoittamaan luulen, että seuraavan kerran käytän koko kesän maalaushommiin vuonna 2019
Joopa joo, ensi kerralla kannattaa käyttää aivan oikeaa maalia sen vesivärin sijasta.
Terveisin naapurin puutalo huoltomaalattiin ensimmäisen kerran viime kesänä ja se on rakennettu 90-luvun alussa, vanhakin maalipinta oli ok., mutta haalistunut. - voisin laittaa
Itse en laske mitään arvoa sille että talo näyttää ohikulkijan silmiin kivitalolta.
Ihan samat kivitalon edut on talossa sisällä, vaikka ulkokuoreen olisikin laitettu puuverhoilu.
Puuverhilun laittamiseen on helppo keksiä syitä. Se voi sopia paremmin talon ulkonäköön, se on halvempi ja sen osaa todennäköisemmin tehdä itse.
- Fakiiri1
Laitat puujulkisivun siihen niin saat myydessä puutalon hinnan. Näin se vaan menee.
- adkff
Ja rapatusta puutalosta saa sitten kivitalon hinnan vai?
Meidän kivitalon rakennuskustannus on muuten samankokoisen puutalon hintaa hyvin lähellä, joten sinänsä asia ei ole ongelma.
- Fakiiri124
Tuossa ei ole järjen hiventä.
- Hiven järkeä
Joskus se vain on pakko rakentaa puukuorella. Itse tein runkoharkolla 1-tasoon.
250 mm kivivillaa ja 28 x 195 paneeli pinnassa. Paneelit käsittelin 4 kertaa, homesuoja, pohja-, pinta-, ja neljäs pintamaali kun seinät oli paneloitu. Hyvä tuli.
Vesikate ja metriset räystäät niin onpa hyvä rakennella ulkopuolia.
Jos rakennuslupaehdot- tai ympäristö vaati niin puukuorella vaan rakentamaan.
tulee tiivis, mutta oikein hengittävä seinärakenne. - Eps-harkko+lauta
Hiven järkeä kirjoitti:
Joskus se vain on pakko rakentaa puukuorella. Itse tein runkoharkolla 1-tasoon.
250 mm kivivillaa ja 28 x 195 paneeli pinnassa. Paneelit käsittelin 4 kertaa, homesuoja, pohja-, pinta-, ja neljäs pintamaali kun seinät oli paneloitu. Hyvä tuli.
Vesikate ja metriset räystäät niin onpa hyvä rakennella ulkopuolia.
Jos rakennuslupaehdot- tai ympäristö vaati niin puukuorella vaan rakentamaan.
tulee tiivis, mutta oikein hengittävä seinärakenne.Kivitalo lautakuorella ei ole yhtään puutaloa kalliimpi, saattaa olla jopa päinvastoin nykymääräyksillä.
Talon hinta kun määräytyy sisustuksesta ja käytettävästä tekniikan määrästä. Kannattaa myös huomioida, että kivitalon harkkokasa sisältää myös perustuksien harkot ja tarvittaessa betonin.
Puurunko nykyisillä eristysmääräyksillä on helposti kolminkertainen ja villaeristeisenä jopa 60 cm paksu.
Kivirunko on myös helpommin saatavissa ilmatiiviiksi, eikä siinä ole ongelmallista perustuksien ja rungon liitoskohtaa.
Kivirungon tekeminen on nykysysteemeillä myös jopa puurunkoa kevyempää, eikä nostokoneitakaan tarvita, kuin kattotuolien asennuksessa.
Betoni laudan ja eristeiden sisällä taitaa kestää maailman tappiin, eikä hurrikaanit heiluttele. - rak123456
Eps-harkko+lauta kirjoitti:
Kivitalo lautakuorella ei ole yhtään puutaloa kalliimpi, saattaa olla jopa päinvastoin nykymääräyksillä.
Talon hinta kun määräytyy sisustuksesta ja käytettävästä tekniikan määrästä. Kannattaa myös huomioida, että kivitalon harkkokasa sisältää myös perustuksien harkot ja tarvittaessa betonin.
Puurunko nykyisillä eristysmääräyksillä on helposti kolminkertainen ja villaeristeisenä jopa 60 cm paksu.
Kivirunko on myös helpommin saatavissa ilmatiiviiksi, eikä siinä ole ongelmallista perustuksien ja rungon liitoskohtaa.
Kivirungon tekeminen on nykysysteemeillä myös jopa puurunkoa kevyempää, eikä nostokoneitakaan tarvita, kuin kattotuolien asennuksessa.
Betoni laudan ja eristeiden sisällä taitaa kestää maailman tappiin, eikä hurrikaanit heiluttele.Tarvitseeko tuollainen Siporex-seinä slammausta tai muuta käsittelyä ennen lautaverhouksen asentamista?
- Ei tartte
rak123456 kirjoitti:
Tarvitseeko tuollainen Siporex-seinä slammausta tai muuta käsittelyä ennen lautaverhouksen asentamista?
Ei periaatteessa tartte. Euroopassa niitä näkee ihan ilman rappauksiakin tehtynä... Ollut jossain vaiheessa joku muotivillitys. Kunhan muistaa rimotuksen alle laittaa pikikaisaleet tms. Niin ei homehdu heti alkuunsa.
- näkeehän noita
Ei tartte kirjoitti:
Ei periaatteessa tartte. Euroopassa niitä näkee ihan ilman rappauksiakin tehtynä... Ollut jossain vaiheessa joku muotivillitys. Kunhan muistaa rimotuksen alle laittaa pikikaisaleet tms. Niin ei homehdu heti alkuunsa.
Uusilla omakotitaloalueilla näkee myös sipotaloja ja muitakin kivitaloja joissa on harkot ilman pinnotteita vuosikausia.
Syy tosin taitaa olla se että ei ole enää rahaa pyytää niitä mersumiehiä roiskimaan kuraa seinille.
- Sipo- osaaja
Ehdottomasti tarvitsee , mielellään joku sementtipohjainen tasoite kertaalleen vedettynä.
Sieltähän puuttuu "tuulensuoja" ..., jos sen jättää laittamatta.- Kiveä sen olla pitää
Jos runko on muurattu, niin syytä slammata huolellisesti ilmavuotoja vastaan. Ilmaraossa käy melkoinen veto ja ilmavuoto voi jopa kastella rakenteita.
Jos taas on kyseessä valettava kivi- tai Eps- harkko slammauksia ei tarvita.
Bitumihuopa kaista koolingin alle kiviharkoissa, Eps-harvoissa ei tarvita mitään.
Lautakuori on aivan OK ja nykyiset maalitkin kestävät hyvin, sekä tuuletusrako on poikaa. Kivirunko on suositeltava rakenne monestakin syystä, eikä vähiten homehtumattomuutensa vuoksi. - Höpöhöpöä
Kiveä sen olla pitää kirjoitti:
Jos runko on muurattu, niin syytä slammata huolellisesti ilmavuotoja vastaan. Ilmaraossa käy melkoinen veto ja ilmavuoto voi jopa kastella rakenteita.
Jos taas on kyseessä valettava kivi- tai Eps- harkko slammauksia ei tarvita.
Bitumihuopa kaista koolingin alle kiviharkoissa, Eps-harvoissa ei tarvita mitään.
Lautakuori on aivan OK ja nykyiset maalitkin kestävät hyvin, sekä tuuletusrako on poikaa. Kivirunko on suositeltava rakenne monestakin syystä, eikä vähiten homehtumattomuutensa vuoksi.Älkää viitsikö... Kevytsoraharkosta muurattu täytyy slammata tms. Kevytbetoniharkosta liimattua runkoa ei tarvitse. Luulisi kivitalopalstalla nämä kaksi tuotetta toisistaan erottavan.
Höpöhöpöä kirjoitti:
Älkää viitsikö... Kevytsoraharkosta muurattu täytyy slammata tms. Kevytbetoniharkosta liimattua runkoa ei tarvitse. Luulisi kivitalopalstalla nämä kaksi tuotetta toisistaan erottavan.
Niinhän tuossa sanottiin, että muurattavat on slammattava, valettavia ei.
Sitten on vielä liimattavat, joita ei kai tarvitse slammata, kunhan liimaus on tehty huolellisesti. Tulee varmaan tehtyäkin, kun on sen verran kai juoksevampaa kamaa.- Vgb. Fb n
Höpöhöpöä kirjoitti:
Älkää viitsikö... Kevytsoraharkosta muurattu täytyy slammata tms. Kevytbetoniharkosta liimattua runkoa ei tarvitse. Luulisi kivitalopalstalla nämä kaksi tuotetta toisistaan erottavan.
En jättäisi slammaamatta kevytbetonia. Se "liimaus" on kuitenkin muurausta siinä missä muukin muuraus ja "liima" on nimeltään ohutsaumalaasti. Varsinkin pystysaumat jäävät helposti auki ja jos kivet on muurattu rakosaumalla niin seinän sisällä pääsee ilma liikkumaan varsin helposti.
Samasta syystä esim siporexin ohjeissa kehoitetaan lätkimään laasti ulkoseinien sisäpuolelle myös niihin kohtiin jotka jäävät alaslaskujen tai koteloiden taakse. - Uskokaa nyt vaan
Vgb. Fb n kirjoitti:
En jättäisi slammaamatta kevytbetonia. Se "liimaus" on kuitenkin muurausta siinä missä muukin muuraus ja "liima" on nimeltään ohutsaumalaasti. Varsinkin pystysaumat jäävät helposti auki ja jos kivet on muurattu rakosaumalla niin seinän sisällä pääsee ilma liikkumaan varsin helposti.
Samasta syystä esim siporexin ohjeissa kehoitetaan lätkimään laasti ulkoseinien sisäpuolelle myös niihin kohtiin jotka jäävät alaslaskujen tai koteloiden taakse.Tarkistappa tietosi. Kevytbetonissa pystysamat " juotetaan" harkkoprofiilissa olevien juotosurien kautta... Eli pystysauma ei IKINÄ vuoda. Vaakasaumaan liimalaasti vedetään laastikelkalla, eli sekään ei IKINÄ vuoda. Ei tarvitse slammata. PISTE
- Molempia tehnyt
Uskokaa nyt vaan kirjoitti:
Tarkistappa tietosi. Kevytbetonissa pystysamat " juotetaan" harkkoprofiilissa olevien juotosurien kautta... Eli pystysauma ei IKINÄ vuoda. Vaakasaumaan liimalaasti vedetään laastikelkalla, eli sekään ei IKINÄ vuoda. Ei tarvitse slammata. PISTE
Melko riskialttiin tuntuista hommaa tuo liimoilla läträäminen, joten parempi vaan slammata.
Myös koolinkien kiinnitys kevytbetoniin voi olla haasteellista ja ainakin kallista. Helpointa on koolinkien kiinnittäminen Eps-harkkoon jo ennen valua. - Usko pois
Molempia tehnyt kirjoitti:
Melko riskialttiin tuntuista hommaa tuo liimoilla läträäminen, joten parempi vaan slammata.
Myös koolinkien kiinnitys kevytbetoniin voi olla haasteellista ja ainakin kallista. Helpointa on koolinkien kiinnittäminen Eps-harkkoon jo ennen valua.Et muuten ole ikinä nähnytkään siporex työmaata kommenttiesi perusteella. Vai on riskialtista... heh. Suomessa ja Euroopassa siporex/kevytbetoni on kaikista käytetyin kivitalon runkomateriaali kun tarkastellaan muutamaa viime vuosikymmentä. Helpoin työstää, kiinnittää, muurata jne... Jos muuta yrität väittää, et tunne tuotetta. EPSit ja PEPsit ja muut valuharkot ovat viimeisen vuosikymmenen villitys joka tulee kyllä menemään ohi.
- Ei kannata vähätellä
Usko pois kirjoitti:
Et muuten ole ikinä nähnytkään siporex työmaata kommenttiesi perusteella. Vai on riskialtista... heh. Suomessa ja Euroopassa siporex/kevytbetoni on kaikista käytetyin kivitalon runkomateriaali kun tarkastellaan muutamaa viime vuosikymmentä. Helpoin työstää, kiinnittää, muurata jne... Jos muuta yrität väittää, et tunne tuotetta. EPSit ja PEPsit ja muut valuharkot ovat viimeisen vuosikymmenen villitys joka tulee kyllä menemään ohi.
Klikkaappa Googlesta Eps-forms ja lueppa tuotteiden historiikkeja, niin Eps-harkot ovat jo 60 luvulta ja niillä tehdään miljoonia taloja vuodessa maailmalla.
- Humpanpumppaa
Ei kannata vähätellä kirjoitti:
Klikkaappa Googlesta Eps-forms ja lueppa tuotteiden historiikkeja, niin Eps-harkot ovat jo 60 luvulta ja niillä tehdään miljoonia taloja vuodessa maailmalla.
Jepjep... Tuhansia pelkästään Suomessa. ;) arvaan: TrainersHousen konsultti on käynyt pitämässä liturgiaa ja luonut uskoa?
Usko pois kirjoitti:
Et muuten ole ikinä nähnytkään siporex työmaata kommenttiesi perusteella. Vai on riskialtista... heh. Suomessa ja Euroopassa siporex/kevytbetoni on kaikista käytetyin kivitalon runkomateriaali kun tarkastellaan muutamaa viime vuosikymmentä. Helpoin työstää, kiinnittää, muurata jne... Jos muuta yrität väittää, et tunne tuotetta. EPSit ja PEPsit ja muut valuharkot ovat viimeisen vuosikymmenen villitys joka tulee kyllä menemään ohi.
Miten sipo/kevytbetoni on helpoin muurata, jos sitä ei muurata? Tai siis muurataanhan se... Mutta muita ei muurata.
Onko jotenkin helpompaa muurata jokainen palikka erikseen, kuin kasta kolmen metrin verran seinää ja täyttää kerralla kuralla? Epäilen...
Muotoilu helpompaa kuin EPS-muotin?
On se varmaan ihan hyvä tuote, mutta kannattaako nyt lähteä valehtelemaan kuitenkaan? Ei oikein lisää uskottavuutta.- Oi miks oi miks
The_Rat kirjoitti:
Miten sipo/kevytbetoni on helpoin muurata, jos sitä ei muurata? Tai siis muurataanhan se... Mutta muita ei muurata.
Onko jotenkin helpompaa muurata jokainen palikka erikseen, kuin kasta kolmen metrin verran seinää ja täyttää kerralla kuralla? Epäilen...
Muotoilu helpompaa kuin EPS-muotin?
On se varmaan ihan hyvä tuote, mutta kannattaako nyt lähteä valehtelemaan kuitenkaan? Ei oikein lisää uskottavuutta.Vimpelin EPS tehdas suljetaan kannattamattomana... Miksiköhän?
- tuulee läpi
The_Rat kirjoitti:
Niinhän tuossa sanottiin, että muurattavat on slammattava, valettavia ei.
Sitten on vielä liimattavat, joita ei kai tarvitse slammata, kunhan liimaus on tehty huolellisesti. Tulee varmaan tehtyäkin, kun on sen verran kai juoksevampaa kamaa.Kyllä papanaharkot pitää aina slammata.
- Harkkoja katsellut
The_Rat kirjoitti:
Miksi ihmeessä?
Esim siksi että valmistajan työohje kehoittaa n
"Harkkoseinät tulee aina pinnoittaa alas laskettujen kattojen kohdalta ja kiintokalusteiden takaa sekä erilaisten panelointien takaa esim. saunassa. Pinnoituksella saadaan rakenteelle riittävä ilmatiiviys ja varmistetaan rakenteen kosteustekninen toimivuus."
- Lecan dokumentaatiosta
"Valmistustekniikasta ja -materiaalista johtuen harkot ovat ilmaa läpäiseviä, joten ne on pinnoitettava tasoittamalla tai rappaamalla, jotta saavutetaan riittävä ilmanpitävyys seinärakenteessa. "
- Joku VTT:n harkkorakentamispaperi Harkkoja katsellut kirjoitti:
Esim siksi että valmistajan työohje kehoittaa n
"Harkkoseinät tulee aina pinnoittaa alas laskettujen kattojen kohdalta ja kiintokalusteiden takaa sekä erilaisten panelointien takaa esim. saunassa. Pinnoituksella saadaan rakenteelle riittävä ilmatiiviys ja varmistetaan rakenteen kosteustekninen toimivuus."
- Lecan dokumentaatiosta
"Valmistustekniikasta ja -materiaalista johtuen harkot ovat ilmaa läpäiseviä, joten ne on pinnoitettava tasoittamalla tai rappaamalla, jotta saavutetaan riittävä ilmanpitävyys seinärakenteessa. "
- Joku VTT:n harkkorakentamispaperiMuurattaviin tuo varmaa päteekin, mutta eiköhän esimerkiksi harkkokerrosten välillä oleva betonivalu takaa riittävän ilmatiiviyden?
- lue työohjeet
The_Rat kirjoitti:
Miksi ihmeessä?
Papanaharkostahan tuulee läpi jos sitä ei slammaa, eikä u-arvokaan ole sitä mitä luvataan, koska se edellyttää molemminpuoleisen ilman pitävän pinnan.
Itse muurasin pihalle grillin papanaharkoista ja kun kastelin pintaa slammausta varten niin huomasin että puutarhaletkusta kun laski vettä seinään, niin pintaan ei jääny mitään valumaan, kaikki sukelsi sukkana kiven sisään. - onko sellaisia?
The_Rat kirjoitti:
Muurattaviin tuo varmaa päteekin, mutta eiköhän esimerkiksi harkkokerrosten välillä oleva betonivalu takaa riittävän ilmatiiviyden?
Enpä ole törmännyt betonivalettaviin papanaharkkoihin...
Jos tuollaisia on niin ne papanaosat ei ole ilmatiiviitää ja siksi ne pitää slammata. - lueppa ohjeet
Uskokaa nyt vaan kirjoitti:
Tarkistappa tietosi. Kevytbetonissa pystysamat " juotetaan" harkkoprofiilissa olevien juotosurien kautta... Eli pystysauma ei IKINÄ vuoda. Vaakasaumaan liimalaasti vedetään laastikelkalla, eli sekään ei IKINÄ vuoda. Ei tarvitse slammata. PISTE
Minun lukemissa ohjeissa pystysaumaan laitetaan villakaistale... ilmatiiveys tehdään slammaamalla.
- kerran rakentanut
Oi miks oi miks kirjoitti:
Vimpelin EPS tehdas suljetaan kannattamattomana... Miksiköhän?
EPS tuntui hetken hyvältä idealta, mutta kyllä se on rakentamisvaiheessa tavattoman riskialtis.
Lammin-kiviäkin valaessa oli koko ajan pelko persiissä että pysyykö rakennelma kasassa valun aikana ja onko tuennat riittäviä.
Suoraan sanottuna tuntuisi aika pelottavalta lähteä valamaan betonia styroksikuoriin. onko sellaisia? kirjoitti:
Enpä ole törmännyt betonivalettaviin papanaharkkoihin...
Jos tuollaisia on niin ne papanaosat ei ole ilmatiiviitää ja siksi ne pitää slammata.Tulevaisuudessa voi aivan hyvin olla papanaharkkoja, jotka koostuvat vain kahdesta ulkokuoresta, joiden välit on kiinnitetty esim. muoviliuskoilla.
Olemme siis molemmat olleet jonkin verran pielessä. Onko tarkempi muoto: sellainen papanaharkko, jossa ei ole kunnon ilmatiiveyttä takaavaa rakennekerrosta, on slammattava.
- Smslmsss
Koolingit siporexiin kiinnitetään karmitulpilla, esim fischer fur tai wurth w-eta, kiinnityssyvyys 70mm, eli esim 10x115 jos 39mm kertopuilla koolaa. Pysyy kuin tauti. Hommaan riittää 2 akkukonetta ja vasara, 10mm puuterällä koolauksesta läpi suoraan haluttuun syvyyteen, vasaralla proppu pohjaan ja ruuvi perään.
Toisin kuin yleisesti horistaan on nimenomaan siporex todella hyvä kiinnitysalusta. Massiivirakenne takaa sen ettei tarvitse miettiä osuuko juuri onteloon. Lisäksi hommaan riittää ihan normi puuterät ja iskuton kone. Reiät saa tarkasti kohdistettua. Ja kiinnityssyvyyttähän riittää ulkoseinässä 500mm. Kevyet väliseinät taas ovat jo niin tiheätä että tuo 88mm riittää, eli noin 70mm kiinnityssyvyys riittää vaikka mille ripustuksille. Ja kevyemmät ripustukset pysyy helposti vaikka suoraan kipsiruuvilla (taulut ym).
Katokset ja muut kuormitusta vaativat rakenteethan kiinnitetään jokaisessa harkossa kuitenkin injektointimassalla ja esim kierretangolla.- Asiallista hommaa
Nii ja se bitumikaistale katkoksi väliin tietty... Ei tartte slammailla sen enempää. Yhdelläkin akkukoneella pärjää jos on pikaistukka kun vaihtelee terää ;)
- istukka kuluu
Asiallista hommaa kirjoitti:
Nii ja se bitumikaistale katkoksi väliin tietty... Ei tartte slammailla sen enempää. Yhdelläkin akkukoneella pärjää jos on pikaistukka kun vaihtelee terää ;)
Mulla tuli rakentaessa akkukoneen istukasta käyttötunnit täyteen kun käytin yhtä konetta ja vaihelin koko ajan poranterää ja ruuvaria. Vedin liiman kanssa ruuvari-istukan kiinni koneeseen ja ostin poraamista varten uuden koneen.
- Klbmn
Sisäkoolauksissa bitumi on turha.
- Suunnittelua yli 30 v
Mikäli kyseessä on kellari johon koolataan ei bitumikaista ole turha. Anturan kapillaarikatko on usein huono ja muutenkin rakenne pystyy huonosti kuivumaan ulospäin bitumihuopien tai patolevyjen vuoksi.
Valettavissa harkoissa kuivuminen on hyvinkin hidasta, kestää jopa vuosikausia ja tapahtuu lattioissa ja kellareissa sisäänpäin. Huopakaistale vaan väliin, ettei koolinki homehdu ! - no ei tarvi
Suunnittelua yli 30 v kirjoitti:
Mikäli kyseessä on kellari johon koolataan ei bitumikaista ole turha. Anturan kapillaarikatko on usein huono ja muutenkin rakenne pystyy huonosti kuivumaan ulospäin bitumihuopien tai patolevyjen vuoksi.
Valettavissa harkoissa kuivuminen on hyvinkin hidasta, kestää jopa vuosikausia ja tapahtuu lattioissa ja kellareissa sisäänpäin. Huopakaistale vaan väliin, ettei koolinki homehdu !Voihan se bitumin laittaa väliin, mutta kyllä se on sisäseinässä ihan turha.
Sulla on vähän muitakin ongelmia jos sisäseinässä alkaa laudat homehtua.
- järkälerf
Kovasti on tullut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mutta kyllä ehdottomasti näyttäisi siltä, että ei ois yhtään pöllömpi idea kyseessä. Koitan nyt vaimonkin mielen saada kääntymään siihen suuntaan, että kivitalo lautavuorauksellakin on ihan varteenotettava juttu.
- Älä hulluja..
Ei pöllömpi, vaan hullu ratkaisu. Hae poikkeuslupaa!
- Gus
Mietin tässä vaan, että minkälainen on vaimo jolle tälläistä asiaa tarvii vakuuttaa?
- puuverhous..
Itse olen kans ajatellut että seruraava talo on valuharkoilla ja puuverhouksella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123970MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822071Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5491647Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin861323Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671107Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331038Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt215909Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3828