Mikä syynä tälläiseen ajatteluun?

Vihaan itseäni!

Mun elämä on siis ihan jatkuvaa helvettiä enkä tiedä perimmäistä syytä miksi näin edes on ja miksi ajattelen asioita niin oudolla tavalla. Pääongelmana on se, että mietin koko ajan minkä kuvan annan itsestäni muille ja se mitä minusta ajatellaan. Olen masentunut ja ahdistunut mutta nämä nykyiset ongelmat..en vaan tiedä mistä ne johtuu! Onko mulla jokin asennevamma, oonko mielisairas ja vainoharhainen vai pakkomielteinen tai paniikkihäiriöinen vai kenties asperger. Don't know. Olen kyllä entinen koulukiusattu mutta ihan aikuinen enkä enää mikään alemmuudentuntoinen teini.
Mä en meinaa uskaltaa mennä edes ulos. Jos mä vaan näänkin jonkun ihmisen mua alkaa pelottaa ja ahdistaa. Asioiminen kaupoissa ja muualla menee siihen että pelkään että olen muiden tiellä tai ärsytän olemuksellani muita. Olen ihan varma että kaikki katsoo juuri mua ja tulkitsee mun ilmeitä ja pitää ihan hulluna tai epäkohteliaana ihmisenä. Mulla on aina kiire pois yleisiltä paikoilta koska mulle tulee niin sietämätön olo fyysisesti ja psyykkisesti ihmisten ympäröimänä ja olen ihan varma että kaikki haluaa jollain lailla pahaa mulle. Mä siis elän muiden kautta enkä tunne olevani omassa kropassani kun mun lähellä on ihmisiä. Tuntuu jotenkin että vaan liusun pois tilanteesta enkä ole siinä. Välttelen katsekontaktia ja pelästyn kaikkea yllättävää. Pelkään jos mua katsotaan silmiin. Ja myös pelkään sitä että mulle aletaan juttelemaan kun oon aina vähän jäljessä siitä mitä tapahtuu.
Nykyään kotonakin mulla on alkanut tulla tälläisiä pakkoajatuksia että joku koko ajan vahtii mua. Jotenkin sellainen painostava olo ympärillä niin kuin joku tarkkailisi, naapuri, läheinen ihminen tai joku vaan haluaa mulle pahaa. En nauti sekunnistakaan elämääni enää. kaikki mikä oli ennen kivaa on jäänyt pois. Jäljellä on vaan jatkuva ahdistunut olo ja se painostava tunne pahenee kun näen ihmisiä. Olen erakko luonteinen ja mulla on vaikeuksia ilmaista tunteita ja koen olevani jotenkin vajaa päästäni. Ei tämmönen elämä vaan oo elämää ja mietin että miten jaksan tätä enää päivääkään. Olotila on vaan pahentunut vaikka mulla on lääkityskin. Onko muilla tälläisiä tunteita ja mistä ne voisi johtua? Miten pääsisin tästä oudosta asenteesta eroon. Oon vaan yrittänyt siedättää itseäni mutta sitten stressitaso nousee ja olen ihan loppu. Miksi mä luulen muiden vihaavan ja haluavan pahaa? Koen vaan olevani niin kelvoton ihmisenä että inhoan kaikkea itsessäni.

7

262

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Et ole ainoa
      Itsekin olin samanlainen 21 vuotiaaksi ja viihdyin yksin. 21 vuotiaana päätin muuttua häädin sen mitä muut ajattelevat minusta tunteen päästäni ja olo helpottui nykyään pystyn jopa puhumaan tuntemattomille mitä en ennen olisi tehnyt. Eli yritä vaan häätää nuo itsesiarvostelu ajatukset niin kyllä se siitä on muitakin joilla tuntuu että ajatukset kulkee hitaasti

    • Keissa

      Koulukiusaaminen on vienyt sinulta itsetunnon ja et kertonut onko sinulla ollut turvallinen lapsuus. Kerro miten koet lapsuusvuotesi. Oletko koskaan saanut jutella jonkun ammattilaisen kanssa vai onko asiaa hoidettu vain lääkityksellä?

    • sajv09afs90

      Hei

      Tiedän ihmisen, joka kärsii epävakaa/rajatila-oireilusta (myös diagnoosissa) ja hänellä on samanlaista oireilua, vaikkakin etsii siihen vastausta aina kaikesta muista mahdollisista sairauksista löytämättä vastausta ja yrittämättä keskittyä diagnosoidun epävakauden hoitoon. On kärsinyt ainakin teini-ikäisestä astien oireilusta. En tarkoita että sinulla olisi välttämättä tuota häiriötä, mutta oletko perehtynyt aiheeseen?

    • Huoliamurheita

      Minäkin mietin että mitä ihmiset miettivät ilmeistäni kun tuntuu että näytän aina jotenkin kyllästyneeltä ja tympääntyneeltä. Tunnen myös olevani vähän jäljessä, varsinkin jos joku tuntematon kysyy jotain niin voin mennä ihan lukkoon mutta silti haluaisin antaa itsestäni järkevän kuvan. Ja olen vähän kömpelökin, saatan vaikka yhtäkkiä horjahtaa kun yritän kävellä normaalisti. Varsinkin jos takana kulkee joku niin mietin miltäköhän kävelyni näyttää. Tämä tyhmä ajattelutapa johtuu varmaan siitä että minua on koko peruskouluaikana kiusattu ja syrjitty. Olen kuitenkin puoli vuotta sitten työskennellyt asiakaspalvelussa, se vähän muutti käsitystä muista ihmisistä mutta välillä tuli asiakkaita jotka ihan oikeasti käyttäytyivät epäkunnioittavasti vaikka itse yritin aina olla kohtelias ja hymyillä. Näytän mielestäni äärimmäisen tyhmältä kun hymyilen. Jos olisin kauniimpi elämäni olisi helpompaa. Äänenikin on sössöttävä.

      Stressiä vaan pukkaa ja nyt alkaa hiuksiakin tippumaan ja olen jatkuvasti väsynyt, huimaa, rintakipuja yms. Tai sitten olen vain vainoharhanen. Kun verikokeet sun muut normaalit. Ja kuitenkin tämän kaiken kruunaa kuolemanpelko. Vaikka olen näin loppuunpalanut, silti en halua kuolla enkä satuttaisi itseäni. Ottaa nyt tästäkin päänupista selvää.

    • ei jaksa

      mulla on samanlainen tilanne, tosi voimakas tunne että kaikki vainoaa mua ja haluaa mulle pahaa,nauraa mulle, tai tarkkailee. sitten pysyttelen vain omissa oloissani mahdollisimman paljon. sitten ku on ihmisten ilmoilla mun on vaikea kävellä iitsevarmasti kun mietin jokaista askelta miltä näytän, miltä mun kävely näyttää jne. olis kiva tietää mikä mua vaivaa.
      en tiedä johtuuko osittain siitä että mua on ala-asteella kiusattu, siitä asti on alkanut tulla kaikkia ongelmia itseni kanssa.. välillä tuntuu ettei vaan enää jaksa. sitten en saa hoidettua asioita esim. olisin halunnut mennä autokouluun ja hankkia ajokortin mutta en pysty tekemään sitä koska tuntuu että olisin vaan riesana/ en ansaitse mitään hyvää.. parempi kun kukaan ei vaan huomaisi mua...

    • fdasgdg

      Monet kokemukset tallentuvat aivoissa järjestelmiin, jotka reagoivat ärsykkeisiint kognitioita nopeammin ja automaattisesti sekä ovat joskus jopa täysin vailla tietoista muistoa. Esim. pelkoreaktiot ehdollistuvat mantelitumakejärjestelmään. Silloin vähänkin traumaan liittyvä ärsyke saattaa laukaista käsittääkseni voimakkaitakin paniikki -ja ahdistustiloja. Esimerkiksi jos sinulla on voimakkaita hylkäämisen tai torjutuksi tulemisen muistoja, niin niihin liittyvät ärsykkeet saattavat laukaista nuo muistot ja aiheuttaa tavallaan sellaisen primitiivisen hyökkää -pakene -lamaannu reaktion. Voi olla tulosta lapsuuden ajan epävakaista, tunnekylmistä, hyväksikäyttävistä tai muuten vahingollisista kiintymyssuhteista, joiden aiheuttamat vauriot ovat sitten vahvistuneet esim. koulukiusaamisen kautta. Sulla on ilmeisesti voimakas kokemus siitä, että olet tullut torjutuksi ja nöyryytetyksi, ja sitten olet kehittänyt pakkomielteen ulkoiselle hyväksynnälle ja kuvittelet että vain toisten hyväksynnän kautta voit tuntea itsesi arvokkaaksi Sulla voi olla voimakas muisto, että jotkin ominaisuudet sinussa saa ihmiset torjumaan sinut, minkä vuoksi häpeät syvästi itsessäsi jotain ja pelkäät sen paljastumista. Voit olettaa että ihmiset ovat epäluotettavia, ja he voivat milloin tahansa loukata rajojasi väkivaltaisesti pakottaen sinut alistumaan. Olet ihan normaali, sulla on luullakseni vain jokin varhainen adaptaatio joka on syntynyt kokemusten ja tempperamenttisi vuorovaikutuksesta ja joka ei ole poistunut aikuisuudessa, koska niistä syntyvät muistijäljet ovat sitkeitä luullakseni siksi, että ne ovat syntyneet edistämään eloonjäämistäsi siinä ympäristössä missä olet kasvanut.

    • siili3

      Voisin allekirjoittaa jokaikisen lauseen aloittajan viestistä, paitsi ettei minua ole varsinaisesti koulukiusattu. En kyllä ole ollut mikään pidettykään, mutta jollain ihmeen ilveellä olen säästynyt suoranaiselta kiusaamiselta.

      Kotioloni olivat kyllä melko turvattomat, vanhemmat ns. kaappijuoppoja ja aina pahantuulisia ja ailahtelevia. Tuntuu näin jälkikäteen kummalliselta, miten v.ittumaisia vanhemmat voivatkin olla omille lapsilleen.

      Temperamentiltani olen todella herkkä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maatalous- ja yritystuet pois, työeläkevaroilla valtion velka pois

      Suomi saadaan eheytettyä kädenkäänteessä, kun uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja. Maatalous- ja yritystuet ovat hait
      Maailman menoa
      48
      3250
    2. Hei! Halusin vain kertoa.

      En tiedä luetko näitä, mutta näimme n.4vk sitten, vaihdoimme muutaman sanan ja tunsin edelleen kipinän välillämme. Katso
      Tunteet
      3
      933
    3. Miksi ikävä ei helpotu vuosien jälkeenkään?

      Tänään olin ensimmäistä kertaa sinun lähtösi jälkeen tilassa, jossa vuosia sitten nähtiin ensimmäistä kerta. Ollessani
      Rakkaus ja rakastaminen
      3
      810
    4. Kirjoittaisit edes jotain josta tiedän

      Varmasti oletko se oikeasti sinä. Tänään tälläinen olo. 🫩
      Ikävä
      68
      780
    5. Mistä tietää, onko hän se oikea?

      Siitä, kun sitä ei tarvitse miettiä. Siitä, kun hänen olemassa oleminen ja ajatteleminen saa hymyilemään. Siitä, kun ha
      Ikävä
      60
      714
    6. Teboili alasajo on alkanut

      Niinhän siinä kävi että teebboili loppuu...
      Suomussalmi
      15
      688
    7. Miten voitkin olla aina niin fiksu

      ...aina niin huomaavainen, kärryillä ja kartalla. Yritän etsimällä etsiä sinusta jotain vikaa, että saisin pidettyä sydä
      Ikävä
      32
      611
    8. Tiesitkö? Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi seksuaalirikollinen

      Järkyttävää… Motin mukaan Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi yksityiselämässään syyllistynyt es
      Maailman menoa
      21
      601
    9. Mitä ajattelet

      Meistä nykyään.
      Ikävä
      42
      590
    10. Sofia Zida puhuu rehellisesti suhteesta Andy McCoyhin: "Se on ollut mulle tavallaan..."

      Sofia ja Andy, aika hellyttävä parivaljakko. Sofia Zida on mukana Petolliset-sarjassa. Hänet nähtiin Yökylässä Maria Ve
      Suomalaiset julkkikset
      3
      569
    Aihe