Terveysalan kirjan suomennus

kääntämään

osaako joku sanoa, mitä kaikkea vaatii ja miten edetä? Haluaisin ensin vain tietää onko tässä järkeä ja saanko ns. palkkaa siitä. Olen kysynyt kirjan kirjoittajalta ja jos hänelle on ok. tämä on kirja alalta jossa suomeksi ei ole vastaavaa ja tarvetta olisi. Jos kirjoittajan puolelta on ok, niin mitä sitten? lähestynkö Suomessa kustantajia (ketä?) ja kysyn ketä kiinnostaisi. tästä aiheesta on juuri nyt paljon bolemiikkia joten uskoisin että onnistuisi. kirja ei ole kovin laaja, uskon että vajaa kuukausi menisi (muiden töiden ohella kauemmin ) mulla saattaisi olla kaveri kääntämään, molemilla hyvä kielitaito ja alan koulutusta. Sitten jos tämä onnistuu, niin kirjan myyntihinta, kenelle se menee? minkä verran saa kääntäjä? yms yms.
Kiitos!

18

340

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 3+4

      Kustantaja päättää käännökset, joten ensin yhteys sinne. Kääntäjä saa pienen palkkion, 7 senttiä sana (valmis käännös).
      Kirjailija ei edes voi antaa lupaa käännökseen, koska ei yleensä omista oikeuksia omaan painokseensa. Hassua mutta totta.

    • wonderingtoo

      Mielenkiintoista. Itse olen eläinlääkäri, joka jo vuosia on suunnitellut amerikkalaisen kissa-aiheisen kirjan kääntämistä, eikä sitä tietääkseni ole vieläkään käännetty. Jäin aikanaan miettimään juuri samoja, maksaako kukaan "mitään" ja vaatiiko kustantaja jonkin tietyn, muodollisen kääntäjäpätevyyden tässäkin tapauksessa?
      Ihan mielenkiinnosta vielä utelisin, onko ammattikääntäjillä käytössä jokin tietty "tekstinkääntämis"-ohjelma tms. vai miten työskentely sujuu. Paljonkohan 7 senttiä/sana tekee esim per sata kirjan sivua, noin suunnilleen?

    • Unohda...

      Kun suomenkielen taitosi on tuota luokkaa voit unohtaa koko asian.
      "Bolemiikki" kertoo jo paljon ja kokonaisuus vielä enemmän.
      Yo-kirjoituksissa tuolla ilmaisulla olisi varma i-arvosana luvassa.

    • gaeyewr

      Kustantamot käyttävät yleensä vakituisia kääntäjiä ja suhteita. Eivät siis ota tuntemattomilta kääntäjiltä mitään vastaan. Tosiaan, kielioppi pitäisi olla paljon paremmin hallussa kuin ap:lla.

    • kääntääää

      Käännöspalkkiot ovat todella pieniä, ammattikääntäjiä käytetään. Jos kyseessä asiantuntijateksti, voidaan ennen käännöspäätöstä kysyä neuvoja kyseisen alan asiantuntijalta, onko kirja kääntämisen arvoinen. Kääntämisessä ei siis käytetä alan asiantuntijoita mm. siksi, ettei kääntämisen tasosta ja kieliopin tasosta voi olla varmuutta. Suurin osa kieliopin osaavistakin kirjoittajista ei osaa kirjoittaa riittävän hyvää suomea niin että tekstiä voisi julkaista.

      • Itse asiassa

        Suomessa asiantuntijat kääntävät itse melko paljon kirjallisuutta. Jos erikoisalan kirjaa ei ole asiantuntija kääntänyt, en ainakaan minä sitä yleensä jaksa lukea: käännökset ovat usein aivan kelvottomia mm. termien suhteen.


      • kkkäääntäää
        Itse asiassa kirjoitti:

        Suomessa asiantuntijat kääntävät itse melko paljon kirjallisuutta. Jos erikoisalan kirjaa ei ole asiantuntija kääntänyt, en ainakaan minä sitä yleensä jaksa lukea: käännökset ovat usein aivan kelvottomia mm. termien suhteen.

        Ainakin suuret kustantajat käyttävät asiantuntijoita käännösten tarkistamisessa. Itse kirjoitin lähinnä suurten kustantamojen käännöspolitiikasta.

        Mielenkiintoista, että ammattikääntäjien työtä ei näköjään arvosteta, kun ajatellaan, että kuka tahansa "asiantuntija" voi kääntää kirjan, vaikkei edes kielioppi ole hallussa. Ammattilaiset kyllä hankkivat erikoisalojen terminologiasta tietoa ennen työhön ryhtymistä, muuten hommat loppuvat lyhyeen! Ehkäpä nuo mainitsemasi kelvottomat käännökset eivät sittenkään ole ammattikääntäjän tekosia ¨- mistä edes tiedät, mikä kääntäjä on ammatiltaan, ammattilainen vai harrastaja?

        Eilen oli Hesarissa juttua kelvottomien käännösten lisääntymisestä. Kun ammattilaista ei ole varaa käyttää, käytetään käännöskoneita ja sanakirjoja, joiden käyttämiseen ei kuitenkaan ole taitoa. Tyypillistä ajattelua on juuri se, että kuka tahansa osaa kääntää englantia, kun osaa sitä jonkin verran puhua.

        Kääntäjien näkymättömyys on juuri tätä, arvostuksen puutetta ja tietämöttömyttä.


      • austerism1
        kkkäääntäää kirjoitti:

        Ainakin suuret kustantajat käyttävät asiantuntijoita käännösten tarkistamisessa. Itse kirjoitin lähinnä suurten kustantamojen käännöspolitiikasta.

        Mielenkiintoista, että ammattikääntäjien työtä ei näköjään arvosteta, kun ajatellaan, että kuka tahansa "asiantuntija" voi kääntää kirjan, vaikkei edes kielioppi ole hallussa. Ammattilaiset kyllä hankkivat erikoisalojen terminologiasta tietoa ennen työhön ryhtymistä, muuten hommat loppuvat lyhyeen! Ehkäpä nuo mainitsemasi kelvottomat käännökset eivät sittenkään ole ammattikääntäjän tekosia ¨- mistä edes tiedät, mikä kääntäjä on ammatiltaan, ammattilainen vai harrastaja?

        Eilen oli Hesarissa juttua kelvottomien käännösten lisääntymisestä. Kun ammattilaista ei ole varaa käyttää, käytetään käännöskoneita ja sanakirjoja, joiden käyttämiseen ei kuitenkaan ole taitoa. Tyypillistä ajattelua on juuri se, että kuka tahansa osaa kääntää englantia, kun osaa sitä jonkin verran puhua.

        Kääntäjien näkymättömyys on juuri tätä, arvostuksen puutetta ja tietämöttömyttä.

        "Mielenkiintoista, että ammattikääntäjien työtä ei näköjään arvosteta, kun ajatellaan, että kuka tahansa "asiantuntija" voi kääntää kirjan, vaikkei edes kielioppi ole hallussa. [...] Tyypillistä ajattelua on juuri se, että kuka tahansa osaa kääntää englantia, kun osaa sitä jonkin verran puhua."

        Juuri näin. Valitettavasti. Kaiken huippu on se, että kyseinen ajattelu on alkanut levitä jo mm. suuriin käännöstoimistoihinkin. Parhaat kyllä yrittävät "kouluttaa" asiakkaitaan sen suhteen, mitä (laadukas) kääntäminen on ja vaatii, mutta toisaalta moni on hyväksynyt tai omaksunut asiakkaiden näkökulman, joka on hyvin pitkälti juuri kuvaamasi kaltainen.
        "


    • austerism1

      Ohessa selvyyttä käsitteisiin ja hieman taustaa.

      Ensinnäkin palkasta on turha puhua. Valtaosa kääntäjistä on freelancereita ja yksinyrittäjiä, eikä freelancer siis saa palkkaa vaan palkkion. Itse teen av-käännöksiä, joten en ole ihan täysin selvillä asiateksti- tai kaunokirjallisuuden kääntäjien tilanteesta, mutta veikkaan, että heidän elämänsä on yhtä karua kuin meidän av-kääntäjien, ehkä karumpaa. Av-kääntäjät ovat käytännössä lähes kaikki yrittäjiä, mikä tarkoittaa sitä, että kääntäjällä on y-tunnus ja on maksettava yrittäjäeläkettä. Luulenpa, että sama pätee muihinkin kääntäjiin.

      Yhden kirjan kääntämisen takia ei tietenkään ole järkeä ottaa y-tunnusta. Toisaalta veikkaan, että kustantajia ei välttämättä kiinnosta kääntäjän palkkaaminen, eikä ehkä ole halua ottaa edes työsuhteiseksi freelanceriksi. Työsuhteinen freelancer on siis sellainen tapaus, että työntantaja tai toimeksiantaja - siis tässä kustantaja - maksaa sivukulut, mutta korvaus työstä tulee aina vain kulloisenkin projektin mukaan, eli freelancer ei saa palkkaa vaan palkkion. Tällöin pitää sitten olla freelancerin verokortti, jota taas ei käsittääkseni saa, ellei ole osoittaa, että tekee töitä useammalle toimeksiantajalle.

      7 senttiä per sana on onneton korvaus, mutta näinhän tämä menee, sillä kääntäjiä ei osata arvostaa. Erinäiset hikipajat ehdottelevat kääntäjille käännösprojekteja jopa 0,04 sentin sanahintaan - näitä tupsahtaa harva se päivä sähköpostiin, Tuollaisessa ei ole mitään järkeä, ei edes vaikka teksti olisi äärettömän helppoa eikä siis erikois- tai ammattikieltä. Kielipari toki hieman vaikuttaa hintaan, mutta 7 sentin sanahinta on todellakin surkea kielestä riippumatta. Sanahintaa määrittäessä pitää sitten myös huomioida, puhutaanko lähde- vai kohdekielen sanoista.

      Joku kysyi, onko käytössä kääntämisohjelma. Ei ole. Käännösmuisteja käytetään apuna, kun käännetään tekstejä, joissa tietyt termit/ilmaukset toistuvat. Sellaista käännösohjelmaa ei ole, joka hirveästi helpottaisi työtä. Esim. konekäännökset ovat usein sellaisia, että vaativat niin paljon muokkaamista ja korjailua, että käännös olisi kannattanut heti alunperin teettää ihmisellä. Melko huvittavaa on, että näitä on yritetty av-käännöstenkin kohdalla. Siinä ei tietenkään ole mitään järkeä, koska käännösohjelma ei tietenkään ymmärrä kuvan, puheen ja tekstityksen kombinaatiosta yhtikäs mitään.

    • kääntääää1

      Kääntäjä saa vain käännöspalkkion, ei muuta.

    • ap taas

      hei,
      ei nyt kannata vetää johtopäätöksiä kenenkään äidinkielen kirjoitustaidosta näiden foorumien viesteistä. Mahdollisesti käännöstyötä tehdään hyvin paljon huolellisemmin ja oikolukien.
      Tuo huono palkkio taas tarkoittaa sitä, että jos työn tekee huolella, niin palkkio on aina vaan sama ja jos raha on tärkeä, niin työn tulos ei saisi kuitenkaan kärsiä.

      Ehdottomasti tiedän, että tällä kirjalla olisi myyntiä. Onko siis niin, että kääntäjä ei saa mitään itse kirjan myynnistä, kääntämispalkkio on siis ainut? Y-tunnus minulla jo on ja oma yritys, ja teen terveydenalan työtä ja käännöksiä jonkun verran jo muutenkin. Teksti on asiantuntijatekstiä omalta alaltani eli aihealue on minulle erittäin tuttu. Kyseessä on englanti-suomi käännös.

      • kkääntääää

        Kääntäjä saa vain käännöspalkkion, hän ei saa mitään kustannussopimuksella.

        Voithan kysyä kustantajilta, se ei maksa mitään, mutta viestissäsi on edelleen paljon kielioppivirheitä, jonkun pitäisi siis vielä tarkistaa teksti. Kustantamoissa ei ole tuollaiseen aikaa, kääntäjän pitää osata täydellistä suomen kieltä.

        Mistä tiedät, että kirjalla olisi varmaa myyntiä? Sellaista ei kustannusalalla olekaan kuin varma myynti, tuosta huomaa, ettet ole kovin perehtynyt, sillä jo se vaatii paljon rahaa (markkinointia), että ihmiset tietävät kirjan ilmestyneen. Kannattaa kuitenkin kokeilla järjestöjä ja pienkustantamoja. Älä viestissäsi esitä mitään varmaa myyntiä, vaan kerro vain tosiasiat ja ennen kaikkea kirjoita virheetöntä suomea, ei ainut, vaan ainoa, vaan ja vain sanat ovat eri asioita, ja jos käytät sivistyssanoja, varmista niiden oikeinkirjoitus.

        Jos kirja on tärkeä, niin käännösvinkistäsi voi syntyä kirja jonkun ammattikääntäjän toimesta, eikö sekin olisi jotain?


      • kkkääntäää
        kkääntääää kirjoitti:

        Kääntäjä saa vain käännöspalkkion, hän ei saa mitään kustannussopimuksella.

        Voithan kysyä kustantajilta, se ei maksa mitään, mutta viestissäsi on edelleen paljon kielioppivirheitä, jonkun pitäisi siis vielä tarkistaa teksti. Kustantamoissa ei ole tuollaiseen aikaa, kääntäjän pitää osata täydellistä suomen kieltä.

        Mistä tiedät, että kirjalla olisi varmaa myyntiä? Sellaista ei kustannusalalla olekaan kuin varma myynti, tuosta huomaa, ettet ole kovin perehtynyt, sillä jo se vaatii paljon rahaa (markkinointia), että ihmiset tietävät kirjan ilmestyneen. Kannattaa kuitenkin kokeilla järjestöjä ja pienkustantamoja. Älä viestissäsi esitä mitään varmaa myyntiä, vaan kerro vain tosiasiat ja ennen kaikkea kirjoita virheetöntä suomea, ei ainut, vaan ainoa, vaan ja vain sanat ovat eri asioita, ja jos käytät sivistyssanoja, varmista niiden oikeinkirjoitus.

        Jos kirja on tärkeä, niin käännösvinkistäsi voi syntyä kirja jonkun ammattikääntäjän toimesta, eikö sekin olisi jotain?

        Parhaiten saat tietää, kuka voisi olla kiinnostunut kustantamaan, tutkimalla kirjaston hyllyjä eli sitä, kuka on julkaissut tämäntapaista kirjallisuutta ennen. Tietokirjamarkkinathan ovat hyvin vaikeat, harvoin kustantaja niistä mitään voittoa saa, mutta esimerkiksi järjestö voi olla kiinnostunut julkaisemaan, jos sen oma jäsenkunta ostaa edes sen verran, että kirjan kulut saadaan peitettyä. Järjestö voi myös hakea painokuluihin apurahaa.

        Kaikessa kääntämisessä on se ongelma, että aktiiviset lukijat osaavat itsekin lukea englantia. Tietokirjojen pelastus ovat kirjastot, niiden ostoilla voi paikata kuluja jonkin verran. Jos kirjasi on sellainen, josta ei ole mitään julkaistu aiemmin tai aiemmista on pitkä aika, tarkista sekin kirjaston tietokannasta ja mainitse kirjeessäsi.


      • austerism1
        kkkääntäää kirjoitti:

        Parhaiten saat tietää, kuka voisi olla kiinnostunut kustantamaan, tutkimalla kirjaston hyllyjä eli sitä, kuka on julkaissut tämäntapaista kirjallisuutta ennen. Tietokirjamarkkinathan ovat hyvin vaikeat, harvoin kustantaja niistä mitään voittoa saa, mutta esimerkiksi järjestö voi olla kiinnostunut julkaisemaan, jos sen oma jäsenkunta ostaa edes sen verran, että kirjan kulut saadaan peitettyä. Järjestö voi myös hakea painokuluihin apurahaa.

        Kaikessa kääntämisessä on se ongelma, että aktiiviset lukijat osaavat itsekin lukea englantia. Tietokirjojen pelastus ovat kirjastot, niiden ostoilla voi paikata kuluja jonkin verran. Jos kirjasi on sellainen, josta ei ole mitään julkaistu aiemmin tai aiemmista on pitkä aika, tarkista sekin kirjaston tietokannasta ja mainitse kirjeessäsi.

        "aktiiviset lukijat osaavat itsekin lukea englantia. "

        Mjoo... Ehkä lääkärit, etenkin nuoremmat. Hoitajista en sanoisi samaa (on tullut opetettua tuleville hoitajille englantia). Mutta ehkäpä tässä on kyseessä ikään kuin oppikirjaksi sopiva teos. Silloin kysyntää voisi hyvinkin olla.

        Sivuhuomio tietokirjallisuudesta ja kielestä.

        Kimmo Pietiläisen Terra Cognitahan on kunnon kulttuuriteko. Pietiläinen siis suomentaa ja kustantaa maailmalla julkaistavaa tietokirjallisuutta, tai usein kyse on eräänlaisesta tieteen popularisoinnista, eli (tieto)kirjallisuuden alalajista, jota ei Suomessa mielestäni kovin hyvin tunneta. Ainakin englanninkielisessä maailmassa näitä nimikkeitä tulee jatkuvasti ja hurjalla tahdilla ja vaikka mistä aiheista. Nämä ovat siis kirjoja, jotka ansaitsevat tulla käännetyiksi, mutta joita suuret suomalaiset kustantamot eivät ehkä uskalla ottaa katalogiinsa.

        Kääntäjien parissa on joskus nuristu ja kuulee nuristavan Pietiläisen suomennosten kehnosta tasosta. Eli kieli on paikoitellen kökköä, ja esim. lähtökielen rakenteet näkyvät ja kuuluvat taustalla. Silti, kulttuuriteko, ja hirveällä tahdilla hän tuntuu noita kirjoja suomentavan.


      • kkääntäää
        austerism1 kirjoitti:

        "aktiiviset lukijat osaavat itsekin lukea englantia. "

        Mjoo... Ehkä lääkärit, etenkin nuoremmat. Hoitajista en sanoisi samaa (on tullut opetettua tuleville hoitajille englantia). Mutta ehkäpä tässä on kyseessä ikään kuin oppikirjaksi sopiva teos. Silloin kysyntää voisi hyvinkin olla.

        Sivuhuomio tietokirjallisuudesta ja kielestä.

        Kimmo Pietiläisen Terra Cognitahan on kunnon kulttuuriteko. Pietiläinen siis suomentaa ja kustantaa maailmalla julkaistavaa tietokirjallisuutta, tai usein kyse on eräänlaisesta tieteen popularisoinnista, eli (tieto)kirjallisuuden alalajista, jota ei Suomessa mielestäni kovin hyvin tunneta. Ainakin englanninkielisessä maailmassa näitä nimikkeitä tulee jatkuvasti ja hurjalla tahdilla ja vaikka mistä aiheista. Nämä ovat siis kirjoja, jotka ansaitsevat tulla käännetyiksi, mutta joita suuret suomalaiset kustantamot eivät ehkä uskalla ottaa katalogiinsa.

        Kääntäjien parissa on joskus nuristu ja kuulee nuristavan Pietiläisen suomennosten kehnosta tasosta. Eli kieli on paikoitellen kökköä, ja esim. lähtökielen rakenteet näkyvät ja kuuluvat taustalla. Silti, kulttuuriteko, ja hirveällä tahdilla hän tuntuu noita kirjoja suomentavan.

        Niin, yksi vaihtoehto on kustantaa kirja itse. Mutta silloin kannattaa käyttää kielenhuollon ammattilaista, oikoluku ei riitä, jos parin kappaleen tekstistä löytyy useita virheitä, koko teksti on todennäköisesti samanmoista eli kyseessä ei ole mikään pieni työ. Pietiläisen kirjatkin ovat jääneet minulta lukematta, kun en jaksa kökkösuomea kirjasta lukea, muutama hänen kirjansa löytyy hyllystä. Toki sattuu sitä isoissakin taloissa. Lainasin Provencen matkaoppaan, se oli kammottavaa luettavaa, niin täynnä kielioppivirheitä, että ihmettelen, ettei kustantaja vedä markkinoilta, koska tuollaisen päästäminen ulos tahraa mainetta. Eikä kukaan osta kirjaa, jossa vilisee kielioppivirheitä.


      • austerism1
        kkääntäää kirjoitti:

        Niin, yksi vaihtoehto on kustantaa kirja itse. Mutta silloin kannattaa käyttää kielenhuollon ammattilaista, oikoluku ei riitä, jos parin kappaleen tekstistä löytyy useita virheitä, koko teksti on todennäköisesti samanmoista eli kyseessä ei ole mikään pieni työ. Pietiläisen kirjatkin ovat jääneet minulta lukematta, kun en jaksa kökkösuomea kirjasta lukea, muutama hänen kirjansa löytyy hyllystä. Toki sattuu sitä isoissakin taloissa. Lainasin Provencen matkaoppaan, se oli kammottavaa luettavaa, niin täynnä kielioppivirheitä, että ihmettelen, ettei kustantaja vedä markkinoilta, koska tuollaisen päästäminen ulos tahraa mainetta. Eikä kukaan osta kirjaa, jossa vilisee kielioppivirheitä.

        Joo, (meidän) kääntäjien ohella syypäitä lienevät myös kustannustoimittajat - jos heitä nyt edes tietokirjallisuuden parissa työskentelee.


    • austerism1

      "Ehdottomasti tiedän, että tällä kirjalla olisi myyntiä. Onko siis niin, että kääntäjä ei saa mitään itse kirjan myynnistä, kääntämispalkkio on siis ainut?"

      Ihan vain spekuloin, kun ei oikeasti tietoa tästä ole, mutta voisihan olla mahdollista kustantajan kanssa yrittää moisesta sopia, vaikka luulen kyllä, että pelaavat perussopimuksilla ja tyrkkäävät jokaiselle aina samanlaisen (lue: neuvotteluvaraa ei ole).

      Sen verran muistan kaunokirjallisuuden kääntäjien juttuja hieman joskus sivusta seuranneena, että käännöspalkkio on ilmeiseti melko pieni murunen, kun puhutaan kirjan kustantamisesta ja siihen liittyvistä kuluista.

    • 2+3

      Esimerkkinä:
      Mona Lisa: maailman tunnetuimman maalauksen tarina
      Kustantaja: Ajatus, Helsingissä
      Kirjailija(t): Donald Sassoon, suomentanut Ruth Jakobson)
      Tässä kirjassa on osittain melko kökkö suomennos, siis suomen kieli jää alkukielen varjoon. Juuri tällaista tulosta tulee, kun palkkio on minimaalinen.
      Kirjan myynnistä suomentajalle menee tosiaan pienen pieni murunen, joten käännöksiin voisi panostaa paljon enemmän. Ei siis ihme, että ammatti- ja opintokirjallisuus luetaan usein alkukielellä. Tai sitten sillä kökkösuomennoksella varustettuna.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan aussikulta, missä?

      Mihin katosi Martina Aitolehden aussikulta kyselee Seiska!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      365
      2118
    2. Haluaisin sun kanssa yhteisen

      Elämän. Haluun sut.
      Ikävä
      57
      1578
    3. Helena Koivu menettänyt lapsensa. Onko Mikko Koivulla oma laki?

      Voiko olla totta että äidiltä viedään lapset ja ei mitään syytä ole edes kerrottu äidille itselleen.?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      153
      1160
    4. Pikkunaiselle terkkuja

      Olet parasta koko maailmassa! Kaikkein ihmeellisin. Olisitpa täällä. 🧡 harmaasusi
      Ikävä
      277
      1139
    5. Voisiko olla jopa niin

      Että kumpikin vähän pelkää totaalista heittäytymistä, koska tiedetään että se olisi menoa sen jälkeen. Samaan aikaan hal
      Ikävä
      67
      929
    6. Pystyisitkö ottamaan kaivattuasi

      Elämääsi miten pian
      Ikävä
      85
      885
    7. Varkaita kuhmossa

      Miksi kuhmolaiset ei tee mitään varkaille ja huumehörhöille, teloittaa pitäisi kaikki.
      Kuhmo
      31
      855
    8. Arto Satonen ja kokoomus 2020: Poliittiset virkanimitykset ovat koruptiota

      2025: Kokoomus on junttaamassa Arto Satosta Kelan johtoon ohi pätevämpien hakijoiden. https://www.hs.fi/politiikka/art-
      Maailman menoa
      112
      840
    9. Saara Aalto ja Teemu Roivainen paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaus kietoi meidän kohtalomme..."

      Oho! Ex-pari on palannut yhteen musiikin merkeissä. He tekevät Rakkaustarina-nimeä kantavan 20-vuotisjuhlakiertueen syks
      Suomalaiset julkkikset
      11
      837
    10. K&T: Harvinainen haastattelu: Susanna Laine avaa suhdetta Petri Nygårdiin: "Olin sinkku vuosia..."

      Susanna Laine ei ole kertonut suhteestaan Petri Nygårdiin (Petri Laurila) julkisuudessa juurikaan. Aktiivisesti sosiaali
      Suomalaiset julkkikset
      8
      816
    Aihe