Onko laivuri-kurssista mitään hyötyä, sellainen olisi alkamassa meidän kansalaisopistossa, koe joskus talvella.
Olen viiskymppinen soutuveneellä moottoria käyttäen kalastellut ja mökkimatkoja tehnyt mies. Nyt on tulossa n 10 -metrisen paatin osto porukalla eteen, meinaavat että minä olen se joka hoitaa käytännössä asiat.
Onko tuohon kurssiin turha iltoja tuhlata, saako sieltä:
- navigointitaitoja
- yleistietoa isolla veneellä liikkumisesta
- meriliikennetaitoja (ihan 30 km säteellä rannikosta liikun, tai pitäisikö nämä osata sanoa maileissa...)
- Muuta veneisiin liittyvää.
Oppiiko samat asiat kirjasta lukemalla talven aikana?
Rannikkolaivuri-kurssille
Ratiritirallla
34
3010
Vastaukset
- Mitä mieltä olet?
Kerrohan mitä mieltä oli saaristolaivurikurssistasi? Vastauksesta voit päätellä oikean vastauksen tähänkin kysymykseen.
- Kannatta käydä
Niin siis tämä viisastelija tarkoitti ilmeisesti että rannikkolaivurikurssille pääsee vasta saaristolaivurikurssin jälkeen. Suosittelen tätä saaristolaivurikurssia. On parempi kuin ei mitään, antaa paljon hyödyllistä tietoa. Veneen käsittelytaidot pitää hankkia muualla.
- MitaanTietamaton
Kannatta käydä kirjoitti:
Niin siis tämä viisastelija tarkoitti ilmeisesti että rannikkolaivurikurssille pääsee vasta saaristolaivurikurssin jälkeen. Suosittelen tätä saaristolaivurikurssia. On parempi kuin ei mitään, antaa paljon hyödyllistä tietoa. Veneen käsittelytaidot pitää hankkia muualla.
Tarkennuksena, jotta rannikkolaivurikurssille voi toki osallistua ennen saaristolaivurikurssia. Rannikkolaivuritutkinnon diplomia ei voi saada, ellei saaristolaivuritutkinto ole suoritettuna.
Siinä pilkun tarkempaa tutkimusta kerrakseen ja viilakin tylsä.
Käytännössä ensin saaristolaivurikurssi ja sitten rannikkolaivurikurssi, ellei sitten nouse ahteri edellä puuhunkin.
Huolimatta teoreettisuudestaan molemmista on hyötyä. Kurssilla tulee lisäksi varattua riittävästi aikaa opiskeluun, vaikka materiaalin lukaiseekin nopeasti. - Nautilusd
MitaanTietamaton kirjoitti:
Tarkennuksena, jotta rannikkolaivurikurssille voi toki osallistua ennen saaristolaivurikurssia. Rannikkolaivuritutkinnon diplomia ei voi saada, ellei saaristolaivuritutkinto ole suoritettuna.
Siinä pilkun tarkempaa tutkimusta kerrakseen ja viilakin tylsä.
Käytännössä ensin saaristolaivurikurssi ja sitten rannikkolaivurikurssi, ellei sitten nouse ahteri edellä puuhunkin.
Huolimatta teoreettisuudestaan molemmista on hyötyä. Kurssilla tulee lisäksi varattua riittävästi aikaa opiskeluun, vaikka materiaalin lukaiseekin nopeasti.Väärää tietoa mies !!
Kurssit voi käydä ,toki järjestyksessä mutta tentit ovat vapaaehtoisia eli ei diplomilla siirrytä toiselle kurssille , vaan pitää suorittaa kurssi .
jokaiselta saaristo,rannikko ja avomerikurssilta.
Oppii kyllä aina uutta. - TurvaVesi
Nautilusd kirjoitti:
Väärää tietoa mies !!
Kurssit voi käydä ,toki järjestyksessä mutta tentit ovat vapaaehtoisia eli ei diplomilla siirrytä toiselle kurssille , vaan pitää suorittaa kurssi .
jokaiselta saaristo,rannikko ja avomerikurssilta.
Oppii kyllä aina uutta.Hieman outo tuomio tuolle MittäänTietämättömälle. Minusta hänen kommenttinsa oli aivan selvä ja oikeaan osuva.
Aloittelijan täytyy ehdottomasti mennä ensin Saaristolaivurikurssille ja vasta sitten jatkoon, se nyt on ainakin täysin selvää.
- s-laivuri
Suosittelen lämpimästi, pidin itse kovin hyödyllisenä saaristokurssia.
Jotkut täällä toki pitävät sitä täysin tarpeettomana ja ilmeisesti jopa haitallisena vastustuksesta päätellen. Heiltä vissiin puuttuu muutama kymppi rahaa ja kiinnostus veneilyyn. - -Mika-
Saaristo- ja rannikkolaivurikursseilla opitaan vain teoriatasolla navigointia. Ei mitään muuta. Hyötyä siitä on tietysti silloin, jos ei ennestään ole navigointitaitoja.
Käytännön veneilyyn se ei tuo mitään tietoa, edes teoriatasolla.- ndkndndnndd
Käytännön veneilyyn ei tuo mitään tietoa??? Veikkaanpa että kun otetaan satunnaisesti 10 veneilijää ilman laivuritutkintoa ja 10 tutkinnon suorittanutta, jälkimmäisillä melko paljon enemmän tietoa teoriassa merimerkeistä ja väistämissäännöistä alkaen. Lisäksi kurssilla keskustellaan paljon käytännön tilanteista eli kokematon veneilijä saa paljon hyödyllistä tietoa.
En väitä että ilman tutkintoa ei vesillä ei pärjää mutta kyllä sieltä paljon hyödyllistä tietoa saa. - Todellinen maakrapu
ndkndndnndd kirjoitti:
Käytännön veneilyyn ei tuo mitään tietoa??? Veikkaanpa että kun otetaan satunnaisesti 10 veneilijää ilman laivuritutkintoa ja 10 tutkinnon suorittanutta, jälkimmäisillä melko paljon enemmän tietoa teoriassa merimerkeistä ja väistämissäännöistä alkaen. Lisäksi kurssilla keskustellaan paljon käytännön tilanteista eli kokematon veneilijä saa paljon hyödyllistä tietoa.
En väitä että ilman tutkintoa ei vesillä ei pärjää mutta kyllä sieltä paljon hyödyllistä tietoa saa.Olen menossa työväenopistoon saaristolaivuriksi lukemaan. Kurssille paikkoja oli 55, joten kyseessä on siis noin tuplasti koululuokkaa suurempi joukkio minkä vahvasti epäilen johtavan luentotyyppiseen opetukseen.
En jaksa uskoa, että tilanne on kovin suotuisa minkäänlaiseen keskusteluun. Onko kokemusta kurssista noin suurissa porukoissa, joissa olisi silti ollut paljon käytännön tilanteista keskustelua? - Riippuu vähän
Todellinen maakrapu kirjoitti:
Olen menossa työväenopistoon saaristolaivuriksi lukemaan. Kurssille paikkoja oli 55, joten kyseessä on siis noin tuplasti koululuokkaa suurempi joukkio minkä vahvasti epäilen johtavan luentotyyppiseen opetukseen.
En jaksa uskoa, että tilanne on kovin suotuisa minkäänlaiseen keskusteluun. Onko kokemusta kurssista noin suurissa porukoissa, joissa olisi silti ollut paljon käytännön tilanteista keskustelua?No kyllähän vaikka eduskunnan keskustelutunnilla ilmenee joskus vilkastakin keskustelua asioista! Siellä on joskus jopa yli 55 osanottajaa paikalla yhtäaikaa!
Se on paljon sen kursin vetäjästä kiinni että tuleeko keskustelua vai käydäänkö läpi vaan "opintosuunnitelmassa"olevat asiat. - -Mika-
ndkndndnndd kirjoitti:
Käytännön veneilyyn ei tuo mitään tietoa??? Veikkaanpa että kun otetaan satunnaisesti 10 veneilijää ilman laivuritutkintoa ja 10 tutkinnon suorittanutta, jälkimmäisillä melko paljon enemmän tietoa teoriassa merimerkeistä ja väistämissäännöistä alkaen. Lisäksi kurssilla keskustellaan paljon käytännön tilanteista eli kokematon veneilijä saa paljon hyödyllistä tietoa.
En väitä että ilman tutkintoa ei vesillä ei pärjää mutta kyllä sieltä paljon hyödyllistä tietoa saa.Niin no... minä kyllä miellän nuo merimerkit ja väistämissäännöt osaksi sitä teoreettista navigointitaitoa, jota noilla kursseilla opetetaan.
Käytännön veneilytaidoilla tarkoitan sitä kaikkea muuta, joka ei ole navigointia. - Mikkkjjsjj
Todellinen maakrapu kirjoitti:
Olen menossa työväenopistoon saaristolaivuriksi lukemaan. Kurssille paikkoja oli 55, joten kyseessä on siis noin tuplasti koululuokkaa suurempi joukkio minkä vahvasti epäilen johtavan luentotyyppiseen opetukseen.
En jaksa uskoa, että tilanne on kovin suotuisa minkäänlaiseen keskusteluun. Onko kokemusta kurssista noin suurissa porukoissa, joissa olisi silti ollut paljon käytännön tilanteista keskustelua?Jokaisella tunnilla on aihe jota käsitellään ja kun tähtäimessä tutkinto niin tottakai kurssi on luentotyyppinen, ei keskustelukerho. Mutta kysymyksiä saa esittää ja niihin vastataan asiallisesti.
Kursseista on sanottu että sinne tulee henkilöt jotka ilman kurssiakin pärjäisivät vesillä kun taas asennevammaiset kaikki tietävät pellet eivät kursseille tule. Eräskin tuttu haukkui kurssit turhiksi. Hänen kyydissään ollessani kysyin kerran mistä tiedät miltä puolelta reimaria ajat. Vastaus oli että katson plotterista kummalta puolelta viiva kulkee. No, ei siinä sitten lisättävää ollut. - Vain teoriatasolla??
Navigointi on luonteeltaan hyvin teoreettista.
Mitä navigointi voi edes olla ilman teoriaa?? - Eri kurssi?
Ainakin minun käymälläni kurssilla opeteltiin navigointia ihan käytännön tasolla. Laskettiin suuntia ja kursseja kartalta, eksymiä, erantoja, etäisyyksiä, matka-aikoja jne. Käytettiin astemittaa, viivoittimia, harppeja. Sen lisäksi tietysti vielä karttamerkkejä, meristeiden sääntöjä sun muuta.
- molemmat käynyt
Saaristolaivurikurssi on ihan OK, rannikkolaivurikurssi kyseenalaisempi hyödyltään - en tiedä edes saako sen perusteella enää anoa kanasainvälisen huviveneen kuljettajan lupaa.
- 19+2
Mä olen nimimerkki "molemmat käynyt" kanssa samaa mieltä. Toki asioiden kertaus rannikkolaivurikurssilla on hyvä asia, mutta tärkeimmät hommat oppii saaristolaivurikurssilla. Mikäli ei ole ajatellu lähteä isommille vesille, niin rannikkolaivurikurssilla läpi käytävä vuorovesiasia on hieman turhaa opeteltavaa. Sääasiat taas ikan Ok, eli jos intoa riittää, niin molemmille kursseille.
Tämmöselle maakravulle, kuin minä, on suositeltavaa käydä ainakin saaristolaivurikurssi, niin tulee ainakin joskus käytyä läpi meriteiden säännöt.
Veneen hallinta, tekniikka, etc. taas on omakohtaisesti opeteltava johtuen kaikkien veneiden erilaisuudesta, eli uppis ja liukuva käyttäytyvät erilaisesti, samoin veneen koko vaikuttaa hallittavuuteen.
Muuten ainakin Turun Navigaatioseura on ainakin järjestänyt käytännön moottorivenekursseja, jossa opetellaan rantautumista ja muita veneilyyn liittyviä juttuja. Sinne ei vaan pääse, ellei ole jäsen, ja jäseneksi pääsee vasta suoritettuaan saaristolaivurikurssin. Eli mene ihmeessä saaristolaivurikurssille, ja mieti sen jälkeen tarvettasi lisäkoulutukseen - asxasxxxaxax
Se on vähän omista tarpeista kiinni, toisille ei riitä mikään koulutus kuten
liikenteessä sen näkee että ajokortti hankitaan vain henkilötodistukseksi
vaikka se ei edes ole sitäkään.
Mutta siis, kuten minäkin alussa ja edelleen alussa niin voi kai hommaa
opetella vähän kerrallaan ettei heti mennä mennä kaikkein hankalimpiin
tilanteisiin ja opetellaan sitten kantapään kautta. Eli merimerkit on
helppo oppia, menee ihan ajaessa kartan kanssa oppii ne tajuamaan kunhan
hahmottaa pääilmansuunnat mitkä nyt meidän merellä on varsin helppoa tietää missä on etelä ja pohjoinen, länsi ja itä noin karkeesti eli miltä puolelta mennään kardinaaliviitat. Lateraariviitat on periaatteessa vähän kinkkisempiä
sitten kun niiden merkitys muuttuu päinvastaiseksi koska näiden merkkien merkitys perustuu nimelliskulkusuunnan mukaan milloin on vihreä merkki
veneen oikeallapuolella ja punainen jää vasemmalle. Kartasta nekin voi
todeta ja näin sitä vaan navikoidaan.
Kun ei mene ns merta edemmäksi niin suurta riskiä nyt eksymiseen ei ole,
kunhan ns jollakinlailla on kartalla eli pysyy väylillä jos ja kun ei
tunne vesiä. Tuon koisella veneellä ei kannata kokeilla missä on kiviä.
Kaikki tuo oppia löytyy kyllä netistäkin mitä kurssit tarjoaa.
Ison veneen hallinnassa on opeteltavaa melkein eniten jopa.
JOS yksin joutuu tekee kaiken niin pitää kyllä olla homma
hallussa ja kaikki aina etukäteen mielessä mitä aikoo tehdä.
Ainakin aksevetoisen kanssa on äkkiä linkussa jossain ahtaassa paikassa
jos antaa tuleen yllättää, se paatti kun ei käänny oikeasti missään kuin
vain varauksin. Eli veneen saaminen hankalempaan paikkaan on
paljon haasteellisempaa kuin sen ulkolaita perämoottoriveneen jota
kääntelee missä vaan ja missä kelissä vaan.
Omalla veneelläkin kun tulen laituripaikkaani niin ruori on koko ajan
pikkuisen vasemmalle ja eli kaarretaan vasemmalle ja tulen laituriin
hyvin rauhallisesti ja kun pitää hidastaa niin pakki vaan päälle
ja ruori jätetään edelleen vasemmalle niin putkurin pyörimissuunta
edelleen kääntää venettä samaan suuntaan. Meni tuonkin kanssa
monta kertaa tuurilla ja montaa kertaa v.....iks kun vene ei kääntyny
sinne minne halusi vaan teki jotain ihan muuta tuuli siihen päälle
niin sai ottaa uusiksi koko homman.
Kannattaa muuten miettiä sitä veneen mallia siltä kantiltakin
että minkälaista akrobatiaa vaati sen veneen kiinnitykset.
Voiko siis laidoilla seikkailla turvallisesti vai pääseekö
veneen keulaan helposti sisäkautta ja samoin peräänkin..
Ellet ole jo valinnut sitä venettä. - laivurina
Omat kokemukset:
-Saaristolaivurikurssi hyvä ja kannattaa käydä. Hyötynä sääntöjen, merkkien ja perusnavigoinnin oppiminen. Ja kurssikaverit; tauoilla heidän kanssaan pääsee juttelemaan nisstä käytännön asioista jotka kaihertaa aloittelevan veneilijän mieltä.
-Raniikkolaivurikurssin oppeja ei pahemmin kaipaa, sääoppi ehkä poikkeus.- .....
Miksi ne muut kurssilaiset olisivat sen vähemmän aloittelijoita, peruskurssillahan hekin ovat?
- MitaanTietamaton
..... kirjoitti:
Miksi ne muut kurssilaiset olisivat sen vähemmän aloittelijoita, peruskurssillahan hekin ovat?
Niillä kursseilla, millä itse olen ollut, on väki ollut jokseenkin sekalaista kokemukseltaan ja taidoiltaan. Toki sellaista veijaria ei ole ollut, jolla olisi kokemusta kaikista veneistä ja kaikista varusteista kaikissa olosuhteissa.
Perusteltujen mielipiteiden vaihdolla on yleensä tietomäärä kasvanut niin kurssilla kuin tauoillakin. Jopa aloittelevat veneilijät pystyvät sparraamaan toisiaan, ei veneily ole mitään rakettitiedettä. - ex-maakrapu
MitaanTietamaton kirjoitti:
Niillä kursseilla, millä itse olen ollut, on väki ollut jokseenkin sekalaista kokemukseltaan ja taidoiltaan. Toki sellaista veijaria ei ole ollut, jolla olisi kokemusta kaikista veneistä ja kaikista varusteista kaikissa olosuhteissa.
Perusteltujen mielipiteiden vaihdolla on yleensä tietomäärä kasvanut niin kurssilla kuin tauoillakin. Jopa aloittelevat veneilijät pystyvät sparraamaan toisiaan, ei veneily ole mitään rakettitiedettä.Ei selvinnyt sivuja äkkiä silmäillessäni.
Kuinka monta lähiopetustuntia saaristolaivuri /rannikkolaivuri kurssi sisältää?
Kiitos! - nyk. maakrapu
ex-maakrapu kirjoitti:
Ei selvinnyt sivuja äkkiä silmäillessäni.
Kuinka monta lähiopetustuntia saaristolaivuri /rannikkolaivuri kurssi sisältää?
Kiitos!Lähiopetusta on 13 kertaa, yksi kerta kestää 1h 30min.
Yksi lähiopetuskerta muodostuu kahdesta 45 min oppitunnista ja kun niitä on 13 kpl, niin saadaan opiston sivulla mainittu kurssin pituus 26 oppituntia. Oppimäärä voidaan varmaan jakaa muullakin tavalla, kuin 2 x 45 x 13, mutta itse olin juuri tuollaisella. Kerran viikossa käytynä siihen meni 3 kk.
- tähti-silmä
saaristolaivuri on hyödyllinen, muut menee harrastukseksi/kiinnostukseksi, niistä ei ole käytännön hyötyä veneilyssä suomen vesillä.
eri asia jos aioit lähteä valtamerille ja suunnistaa tähdistä..- rannikkosaituri
Rannikko on hyvä tapa palauttaa muistiin saariston asioita.
Kannattaa pitää vuosi, pari väliä
- tuleva avomerilaivur
Saaristo opettaa navigoinnin perusteet, käytäntöä oppii sitten kun harjottelee. Mutta käytäntöön hyppääminen ilman saariston oppimäärää voi olla vaikeampaa.
Rannikko tuo lisävarmuutta saariston oppimäärään mutta uusina asioina mm. tarpeellista sääoppia. Itseäni kiinnostaa veneilyasiat talvellakin ja pidin kovasti saariston opetuksesta. Opetus sujui mainiosti isosta ryhmästä huolimatta. Suoritan rannikon nyt keväällä jos vain pääsen, enkä ihmettelisi jos suorittaisin avomerilaivurinkin: on kyllä varmaa etten joudu meriä ylittelemään enkä aio hankkia avomerikelpoista venettäkään, mutta olisi hassua harrastaa ilman että pyrkii koko ajan paremmaksi harrastuksessaan. Talvisin ei käytännön harjoituksia voi tehdä.- talvikursseja
"Talvisin ei käytännön harjoituksia voi tehdä".
Tämä ajatus oli suppea. Aika moni suomalainen käy talvilomalla Kanarialla. Miksei yhdistäisi lomaansa käytännön koulutukseen? Tässä yksi esimerkki talvikursseista:
http://www.onestopsailing.co.uk/package/canary-islands-sailing-course/#courses-available "olisi hassua harrastaa ilman että pyrkii koko ajan paremmaksi harrastuksessaan."
Tätä asennetta en ole koskaan ymmärtänyt.- Navigar
10-14 kirjoitti:
"olisi hassua harrastaa ilman että pyrkii koko ajan paremmaksi harrastuksessaan."
Tätä asennetta en ole koskaan ymmärtänyt.Tarkoitatko tuolla että vanha sanonta”ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä suista” on hyödytön?
Minä ainakin uskon uteliaisuuden ja uuden oppimisen pitävän ihmisen nuorena tai ainakin nuorekkaana. Saattaa jopa edistää terveyttäkin. Navigar kirjoitti:
Tarkoitatko tuolla että vanha sanonta”ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä suista” on hyödytön?
Minä ainakin uskon uteliaisuuden ja uuden oppimisen pitävän ihmisen nuorena tai ainakin nuorekkaana. Saattaa jopa edistää terveyttäkin.Pikemminkin sitä, että suhtaudun renessassi-ihmisen hengessä: on mielenkiintoisempaa saada tietoa kokonaan uusista asioista kuin syventää tietämystään jossain sellaisessa, jonka jo hallitsee tarvittavassa määrin. Esimerkiksi, jos minun pitäisi valita, minkä kielen opiskeluun käyttäisin x tuntia viikossa, en valitsisi mitään niistä kolmesta, joita puhun/kirjoitan sujuvasti ja enimmäkseen virheettömästi vaan joko jonkin niistä kolmesta muusta, joita osaan jonkin verran mutten sujuvasti tai sitten kokonaan uuden kielen. (En tosin kiinaa, vaikka sen osaaminen varmaan olisikin hyödyllistä, sillä epämusikaalisena ihmisenä se olisi minulle luultavasti ylikäymätön haaste.)
Olen joskus ennenkin tällä palstalla sanonut, että minä uskon 80/20 -sääntöön, joka periaatteessa tarkoittaa sitä, että n. 80% maksimista on asiassa kuin asiassa saavutettavissa käyttämällä 20% siitä ponnistuksesta, joka tarvitaan maksimin saavuttamiseen. Useimmissa asioissa ja aivan erityisesti harrastuksissa riittää se 80% suoritustaso. Ei kannata uhrata enempää vaivaa sen ylittämiseen. Enkä minä ole taipuvainen kokemaan mitään mielihyvää siitä, että teen jotain paremmin kuin ennen, jos se aiempikin taso on ollut ihan riittävä.- Stagnaatio
10-14 kirjoitti:
Pikemminkin sitä, että suhtaudun renessassi-ihmisen hengessä: on mielenkiintoisempaa saada tietoa kokonaan uusista asioista kuin syventää tietämystään jossain sellaisessa, jonka jo hallitsee tarvittavassa määrin. Esimerkiksi, jos minun pitäisi valita, minkä kielen opiskeluun käyttäisin x tuntia viikossa, en valitsisi mitään niistä kolmesta, joita puhun/kirjoitan sujuvasti ja enimmäkseen virheettömästi vaan joko jonkin niistä kolmesta muusta, joita osaan jonkin verran mutten sujuvasti tai sitten kokonaan uuden kielen. (En tosin kiinaa, vaikka sen osaaminen varmaan olisikin hyödyllistä, sillä epämusikaalisena ihmisenä se olisi minulle luultavasti ylikäymätön haaste.)
Olen joskus ennenkin tällä palstalla sanonut, että minä uskon 80/20 -sääntöön, joka periaatteessa tarkoittaa sitä, että n. 80% maksimista on asiassa kuin asiassa saavutettavissa käyttämällä 20% siitä ponnistuksesta, joka tarvitaan maksimin saavuttamiseen. Useimmissa asioissa ja aivan erityisesti harrastuksissa riittää se 80% suoritustaso. Ei kannata uhrata enempää vaivaa sen ylittämiseen. Enkä minä ole taipuvainen kokemaan mitään mielihyvää siitä, että teen jotain paremmin kuin ennen, jos se aiempikin taso on ollut ihan riittävä.Meillä kaiklla on tietenkin oma näkemyksemme, siitä minkä verran panemme itsemme likoon jonkin päämäärän saavuttamisesksi.
On kuitenkin hyvä että on ihmisiä, jotka eivät jää paikalleen saavutettuaan jonkin hyvä tason.
Newton kehitti mekaniikan lakejaan pitkään ja hartaasti ja totesi myöhemmin, että nämä asiat eivät ole valmiita, vaan toiset tulevat jatkamaan työtä.
Tutkimusmatkailijat eivä tyytyneet pysymään välimeren altaassa, vaan pyrkivät yhä kauemmaksi valtamerten taakse.
Kun ensimmäiset miehet ja nainen saatiin maan kiertoradalle, niin välittömästi alettiin tähyämään kuun suuntaan. Nyt suunitellaan vakavasti marsiin menoa.
Esimerkkejä ihmisen tarpeesta pyrkiä jatkuvasti eteenpäin kaikilla alueilla on nähtävissä ympärillämme.
Myös useimmilla meistä tavallisista ihmisistä on sisään rakennettu tarve pyrkiä aina eteenpäin ja yrittää tulla yhä paremmaksi siinä mitä teemme.
Erityisesti meidän tulee varoa ihmisiä, jotka käyttävät seuraavia sanoja:
”Minä olen aina sanonut”, ” minä tiedän tämän asian parmmin kuin muut”.
Näiden ihmisten seuraaminen on hyvin haitallista kun halutaan pyrkiä johonkin uuteen päämäärään, sillä seurauksena on kehityksen voimakas hidastuminen.
- SukuPuolisukeltaja
Ei juurikaan ole käytännön hyötyä. Miksei? No siksei, että ellet meinaa veneillä Itämeren ulkopuolella niin ei ole vuorovettä joka pitää huomioida, ja enpä usko että kukaan huviveneilijä navigoi tekemällä merkintälaskua (ainiin, unohdin että jos kiikarissa on kv-huviveneenkuljettajan kirja niin se on sitten toinen asia se). Saaristokurssilla opetetaan merimerkit ja niistä on tietenkin hyötyä. Avomerikurssi on sitten jo ihan puhdasta aivojumppaa matematiikasta pitäville, Suomen rannikolla missä avointa horisonttia harvakseltaan näkee on taivaankappaleiden korkeuden määritys usein jo käytännön mahdottomuuskin ja siitähän se paikanmäärityksen riemu vasta alkaa (oikea avomeripurjehdus tietenkin sitten erikseen). Sinänsä avomeritentti oli ihan miehekäs, kesti 8 tuntia ja joka minuutin sai käyttää siinäkin tapauksessa että tiesi mitä teki.
- costal
Ihan pappojen juttuja. 0100100 ja känny, niin pääse piiiitkälle😎
- KarskiGona
Ukkien harrastelua kun ei ilkeä kokkaus- ja kutomakurssillekaan mennä. Oikeasti hyötyä olisi käytännön veneenkäsittelykurssista, on alati noloa viedä rantautuessa köysi laituriin uimalla. Mutta sellaisia kursseja taas ei oikein ole kun käsittely on täysin venekohtaista.
- PropWalk
Tuosta aiheesta on paljon kirjoja kuvien kera olemassa. Esim. Ivar Dedekam on tehnyt aapisen nimeltä Veneilytaito.
Youtubesta löytyy useita videoita rantautumistyöskentelystä. Jos kuulut seuraan, niin pyydä joltain paikalliselta gurulta vinkkejä tai peräti yksityisopetusta.
Ennen kauden alkua kannattaa mennnä laitureihin harjoittelemaan. Eipähän tarvitse pelätä kolhivansa muita.
Muutenkin on vaarallista uida siellä veneiden välissä, joten kannattaa yrittää löytää apua tuohon ongelmaan D .
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510632
- 817183
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon445274- 624800
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella734504Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme334043- 472938
- 362805
- 402360
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per362054