Hydraulivetoinen

hydraulipumppu

Miten tekisin, rakentaisin hydraulivoimansiirron veneeseen? Mistä osat ja mitä tuohon nyt tarviis? Ei oikein löytynyt kuukkelista kuvia ja ohjeistusta ja osien ostopaikkaa? Onks tietoo ja kokemusta kellään? Niin, ja mitähän tuollainen kustantaa. Kone on sataheppainen keskimoottori.

82

1439

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Miksi kyselet ?

      Pumppuja ja moottoreita löytyy kyllä joka tarpeeseen, mutta miksi haluat hydraulisen voimansiirron ?
      Jos jostain syystä on pakko tehdä systeemi, joka hukkaa turhaan moottorin tehoa ja on kallis ja epävarma, niin halvempi, käyttövarmempi, helpommin rakennettavissa, hallittavissa ja vähemmän tehoa hukkaava on sähköinen voimansiirto.
      Järjettömiä molemmat huvivenemoottorien , joiden kierrosluku on muuttuva, jatkeena.

      • Jsk1234

        Millä tavalla se hukkaisi tehoja? En usko että siinä on merkittävää eroa. Onhan mekaanisessakin voimansiirross tehohäviönsä.

        Vetukselta löytyy koko hydraulisen voimansiirron paketti.


      • merkittävää eroa ! !
        Jsk1234 kirjoitti:

        Millä tavalla se hukkaisi tehoja? En usko että siinä on merkittävää eroa. Onhan mekaanisessakin voimansiirross tehohäviönsä.

        Vetukselta löytyy koko hydraulisen voimansiirron paketti.

        " Millä tavalla se hukkaisi tehoja? En usko että siinä on merkittävää eroa. Onhan mekaanisessakin voimansiirross tehohäviönsä. "

        Mitäs jos perehtyisit edes alkeisiin, niin ei tarvitsisi kysellä tyhmiä !

        Pelkässä pumpussa on samat mekaaniset häviöt, jopa suuremmat, kuin merikytkimessä, sama uudelleen nestemoottorissa, paineen tekemisessä hukkuu tehoa ja virtausvastukset päälle.
        Kaiken päälle hinnat hipo pilviä, kysäsepä joskus mikä ero on paineputkella vaikka ohjaushydrauliikan muovisiin.


      • thyrjytryjt
        merkittävää eroa ! ! kirjoitti:

        " Millä tavalla se hukkaisi tehoja? En usko että siinä on merkittävää eroa. Onhan mekaanisessakin voimansiirross tehohäviönsä. "

        Mitäs jos perehtyisit edes alkeisiin, niin ei tarvitsisi kysellä tyhmiä !

        Pelkässä pumpussa on samat mekaaniset häviöt, jopa suuremmat, kuin merikytkimessä, sama uudelleen nestemoottorissa, paineen tekemisessä hukkuu tehoa ja virtausvastukset päälle.
        Kaiken päälle hinnat hipo pilviä, kysäsepä joskus mikä ero on paineputkella vaikka ohjaushydrauliikan muovisiin.

        yytre
        7.9.2013 10:26
        0
        Sulje
        Googlasitko ja et ymmärtänyt taaskaan mitään, mutta kirjoittaa pitää?


    • P.Peloton n:o 1

      Hydrauili tarvikkeita myyvistä liikkeistä,joita löytyy pilvin pimein netistä.
      Eikö ole halvempaa keinoa saada koneen tehoja pudotettua.
      Ensin hydraulipumppu öljysäiliöineen koneeseen kiinteästi.
      Käyttö venttililaitekaan ei mikään halpa ole.
      Sitten hydraulimoottorin ulosottoineen perään.
      Tarvitset myös kuitenkin jonkinlaisen vetolaitteen veneen ulkopuolelle,joten mikset laita sisäistä kardaania kannatinlaakereineen vetolaitteesta moottoriin,jos kone on vaikka keulassa,ja sitten reilu laaha ankkuri perään,
      jolloin tehot saadaan puolitettua.

      • yytre

        Googlasitko ja et ymmärtänyt taaskaan mitään, mutta kirjoittaa pitää?


    • Omavalmiste

      Eipä siinä muuta tarvita kuin.
      Oljysäiliö, öljynjäähdytin, koneeseen suljetun järjestelmän säätötilavuuspumppu.
      Potkuri kiinni hydr moottoriin, koko paketti saranoituna jorpakon puolelle.

      Hydraulisen voimansiirron hyötysuhde mekaanista huonompi, lisäksi on pirun paha-ääninen. Pitää elvetinmoista volinaulinaa..

      • Jauhakaa asiaa!

        Olen ajanut Wille- merkkisillä kuormaaja/monitoimitraktoreilla 8 vuotta työkseni. Aluksi oli vuoden 1999 mallinen, jossa valtava pumppuääni. Nyt olen ajaanut kuiskaavan hiljaista Wille 655C, josta suurin ääni on pakoputken päästä. Kuitenkin koneteho on 100 kW ja pumppu eräs sarjansa tehokkain. Tietyn tyyppisessä toiminnassa hyrdaulinen voimansiirto toki luistaaja "tuhlaa", mutta kestääkin sitten monin vuosin pidempään, kuin mekaaninen kytkin. Yksi sellainenon kuormaustoiminta ja toinen on veneilyssä. Venekäytössähän pumppu ja moottori voidaan tavallaan "lukita mekaanistesti" kiinni matka-ajossa.

        Itse, jos rakennuttaisin veneen, niin ehdoton olisi juuri hydaulinen järjestelmä. Sen paineesta saa ohjauksen, ankkurikoneiston, keulapotkurin ja vaikka puhaltimet ja pyyhkimetkin toimimaan idioottivarmasti kestävin rakentein hammasratasmoottorein.

        Willen hydraulimoottoreille annetaan viiden vuoden kestävyystakuu ja mm. MAN antaa pumpouilleen kymmenen vuoden takuun!


      • Pate maallakulkija
        Jauhakaa asiaa! kirjoitti:

        Olen ajanut Wille- merkkisillä kuormaaja/monitoimitraktoreilla 8 vuotta työkseni. Aluksi oli vuoden 1999 mallinen, jossa valtava pumppuääni. Nyt olen ajaanut kuiskaavan hiljaista Wille 655C, josta suurin ääni on pakoputken päästä. Kuitenkin koneteho on 100 kW ja pumppu eräs sarjansa tehokkain. Tietyn tyyppisessä toiminnassa hyrdaulinen voimansiirto toki luistaaja "tuhlaa", mutta kestääkin sitten monin vuosin pidempään, kuin mekaaninen kytkin. Yksi sellainenon kuormaustoiminta ja toinen on veneilyssä. Venekäytössähän pumppu ja moottori voidaan tavallaan "lukita mekaanistesti" kiinni matka-ajossa.

        Itse, jos rakennuttaisin veneen, niin ehdoton olisi juuri hydaulinen järjestelmä. Sen paineesta saa ohjauksen, ankkurikoneiston, keulapotkurin ja vaikka puhaltimet ja pyyhkimetkin toimimaan idioottivarmasti kestävin rakentein hammasratasmoottorein.

        Willen hydraulimoottoreille annetaan viiden vuoden kestävyystakuu ja mm. MAN antaa pumpouilleen kymmenen vuoden takuun!

        No ei ne merikytkimetkään ihan vuodessa rikki paukahda. Jos tarvitset hydraulinesteelle jäähdyttimen, tiedät että hyötysuhde ei ole kunnossa.

        Ja ne hydraulitoimiset lasinpyyhkijät on kyllä myös kummallinen juttu. Oliko Auliksella sellaiset?


      • edk välittäjä
        Pate maallakulkija kirjoitti:

        No ei ne merikytkimetkään ihan vuodessa rikki paukahda. Jos tarvitset hydraulinesteelle jäähdyttimen, tiedät että hyötysuhde ei ole kunnossa.

        Ja ne hydraulitoimiset lasinpyyhkijät on kyllä myös kummallinen juttu. Oliko Auliksella sellaiset?

        Googlasitko ja et ymmärtänyt taaskaan mitään, mutta kirjoittaa pitää?


      • Pate maallakulkija
        edk välittäjä kirjoitti:

        Googlasitko ja et ymmärtänyt taaskaan mitään, mutta kirjoittaa pitää?

        No pistä linkki tai edes valokuva niihin hydraulitoimisiin pyyhkijöihin edes aluksi.

        Ja mene vaikka johonkin tekuun opiskelemaan edes tekniikan perusteet ennen kuin alat täällä keuhkota. Ottavat ihan iästä riippumatta uusia opiskelijoita.


    • aamunaurut

      Venekäytössähän pumppu ja moottori voidaan tavallaan "lukita mekaanistesti" kiinni matka-ajossa.

      Itse, jos rakennuttaisin veneen, niin ehdoton olisi juuri hydaulinen järjestelmä. Sen paineesta saa ohjauksen, ankkurikoneiston, keulapotkurin ja vaikka puhaltimet ja pyyhkimetkin toimimaan idioottivarmasti kestävin rakentein hammasratasmoottorein.

      • o,oiio

        toiset jaksaa nauraa omalle ymmärtämättömyydelleenkin?


      • o,oiio kirjoitti:

        toiset jaksaa nauraa omalle ymmärtämättömyydelleenkin?

        Tosi, naurun lisäksi tietämättömyys ei kahlitse mielikuvutuksen lentoa tai haaveita.

        Kuvitelma että yhdellä pumpulla voisi käyttää useampia moottoreita samaan aikaan noin vain, on jo fantasiaa, painesylintereitä kyllä voi ne perustuvat tilavuuden muutokseen, mutta moottorit vaatisivat kokoaikaisen virtausohjauksen paine. ja tilavuussäätöineen jokaiselle moottorille erikseen ja toimintaventtiilin vasta sen perään. jne. muuten ne pyyhkijätkin vipottas aika vinhaan jos sinne puhallettas nestettä 20 MPa paineella 5l /s !
        Parasta merilläoloa on tässä systeemissä että kun joku paikka prakaa, niin koko järjestemä pettää, eikä letkuja korjailla ilmastointiteipeillä ja klemmareilla.

        No haaveissa kyllä kaikki onnistuu, kuten tuolla edellä joku tiesi että eihän näissä ole edes suurempaa tehohukkaakaan.


      • Eräs mies vaan
        e.d.k kirjoitti:

        Tosi, naurun lisäksi tietämättömyys ei kahlitse mielikuvutuksen lentoa tai haaveita.

        Kuvitelma että yhdellä pumpulla voisi käyttää useampia moottoreita samaan aikaan noin vain, on jo fantasiaa, painesylintereitä kyllä voi ne perustuvat tilavuuden muutokseen, mutta moottorit vaatisivat kokoaikaisen virtausohjauksen paine. ja tilavuussäätöineen jokaiselle moottorille erikseen ja toimintaventtiilin vasta sen perään. jne. muuten ne pyyhkijätkin vipottas aika vinhaan jos sinne puhallettas nestettä 20 MPa paineella 5l /s !
        Parasta merilläoloa on tässä systeemissä että kun joku paikka prakaa, niin koko järjestemä pettää, eikä letkuja korjailla ilmastointiteipeillä ja klemmareilla.

        No haaveissa kyllä kaikki onnistuu, kuten tuolla edellä joku tiesi että eihän näissä ole edes suurempaa tehohukkaakaan.

        Jaahas täällä on sitten siirryttykin jo siniseen nimeen vaihtuvien jälkeen taas googlaten paljon ja ymmärtämättä mitä tuossa on Willestä kirjoitettu.

        Ensinnäkin Finferriesin merilautoilla on yhden hydraulipumpun paineen päässä kymmeniä erilaisia käyttökojeita. Siellä pyörii 16 tuulilasinpyyhintä, neljä keula/ahteripotkuria, 22 tuuletinta muutama kymmenen nestekiertopumppua, ajoluiskien nostimet, piippuhyllynostimet ja noin 60 tavalliselle hepulle käsittämätöntä laitetta. Se siitä huudosta, ettei muka pyöri yhden pumpun varassa. Googlaa taas edkki!

        Valmetin paperikoneessa on luullakseni saman pumppupaineen takana pyöriviä-, siirtäviä sylinteri- ja kalvokäyttöisiä laitteita kymmenin ja kymmenin. Samoin siinä koneessa on hammasratasmoottorein kymmeniä sekoittimia, ainemääräsiirtimiä, alipainepumppuja ja nesteen ylipaineen pumppausmoottoreita hydraulisen paineletkun verkossa.

        Sisun nestemoottori "kadotti" armeijan tykkilaveteissa, miehistökuljetusvaunuissa ja tukkirekkojen perävaunujen käytössä 12 - 18 % käyttöenergiasta (googlaa!) tavallinen hypoidihammasrataskosketus hukkaa 4-5 % kerrasta ja kosketuksia mm. kuorma-auton vauhtipyörästä renkaaseen saattaa olla kahdeksan (googlaa Saarialhon tiedot Autotekniikan käsikirjasta)! Sekään ei siis ole autuaaksi tekevää hukkaamatonta voiman siirtoa.
        Kannattaa harkita vain sitä sukelluslentokoneesi käyttöä ja 19 G lentoa veden alla!


      • Eräs mies vaan kirjoitti:

        Jaahas täällä on sitten siirryttykin jo siniseen nimeen vaihtuvien jälkeen taas googlaten paljon ja ymmärtämättä mitä tuossa on Willestä kirjoitettu.

        Ensinnäkin Finferriesin merilautoilla on yhden hydraulipumpun paineen päässä kymmeniä erilaisia käyttökojeita. Siellä pyörii 16 tuulilasinpyyhintä, neljä keula/ahteripotkuria, 22 tuuletinta muutama kymmenen nestekiertopumppua, ajoluiskien nostimet, piippuhyllynostimet ja noin 60 tavalliselle hepulle käsittämätöntä laitetta. Se siitä huudosta, ettei muka pyöri yhden pumpun varassa. Googlaa taas edkki!

        Valmetin paperikoneessa on luullakseni saman pumppupaineen takana pyöriviä-, siirtäviä sylinteri- ja kalvokäyttöisiä laitteita kymmenin ja kymmenin. Samoin siinä koneessa on hammasratasmoottorein kymmeniä sekoittimia, ainemääräsiirtimiä, alipainepumppuja ja nesteen ylipaineen pumppausmoottoreita hydraulisen paineletkun verkossa.

        Sisun nestemoottori "kadotti" armeijan tykkilaveteissa, miehistökuljetusvaunuissa ja tukkirekkojen perävaunujen käytössä 12 - 18 % käyttöenergiasta (googlaa!) tavallinen hypoidihammasrataskosketus hukkaa 4-5 % kerrasta ja kosketuksia mm. kuorma-auton vauhtipyörästä renkaaseen saattaa olla kahdeksan (googlaa Saarialhon tiedot Autotekniikan käsikirjasta)! Sekään ei siis ole autuaaksi tekevää hukkaamatonta voiman siirtoa.
        Kannattaa harkita vain sitä sukelluslentokoneesi käyttöä ja 19 G lentoa veden alla!

        Kirjoituksesi vaikuttaa käsittämättömältä höpinältä.
        Todennäköisesti olet kadehdittavan taitava googlaaja, mutta luepas aivan huolella uudelleen mitä kirjoitin ja mieti, miten jotkut autojen hypoidipyörstöt tai autonvalmistajan pienille nopeuksille ilmoitetut hyötysuhteet liittyvät asiaan.
        Voisit kernaasti yrittää esittää selvemmin, mitä yritit sanoa, vai oliko tarkoituksesi joku muu kuin asiaan liittyvä informaatio.


      • hiihiiii
        e.d.k kirjoitti:

        Kirjoituksesi vaikuttaa käsittämättömältä höpinältä.
        Todennäköisesti olet kadehdittavan taitava googlaaja, mutta luepas aivan huolella uudelleen mitä kirjoitin ja mieti, miten jotkut autojen hypoidipyörstöt tai autonvalmistajan pienille nopeuksille ilmoitetut hyötysuhteet liittyvät asiaan.
        Voisit kernaasti yrittää esittää selvemmin, mitä yritit sanoa, vai oliko tarkoituksesi joku muu kuin asiaan liittyvä informaatio.

        Tämä Edk ei siis osaa kotonaan säätää hanasta veden tulon painetta?


      • Eräs mies vaan
        e.d.k kirjoitti:

        Kirjoituksesi vaikuttaa käsittämättömältä höpinältä.
        Todennäköisesti olet kadehdittavan taitava googlaaja, mutta luepas aivan huolella uudelleen mitä kirjoitin ja mieti, miten jotkut autojen hypoidipyörstöt tai autonvalmistajan pienille nopeuksille ilmoitetut hyötysuhteet liittyvät asiaan.
        Voisit kernaasti yrittää esittää selvemmin, mitä yritit sanoa, vai oliko tarkoituksesi joku muu kuin asiaan liittyvä informaatio.

        Ellet pysty jäsentämään kirjoitukseni informaatiota hydraulipaineen monimuotoisesta käyttömahdollisuuksista, niin ei kannata sitten enempää tästä asiasta.
        Yksinkertaisin nestepaineen muutosventtiili on jousikuormitettu kara, jonka pinta-alat ovat eri suuret ja jousen avulla kuormitetaan paineen määrä haluttuun.

        Väitteesi ettei montaa käyttökohdetta voi olla hydrauliverkossa on houreaivoisen hölää! Sellaistahan olemme saaneet vuosia nauttia sinulta.


      • Lopeta jo hölölmöily
        Eräs mies vaan kirjoitti:

        Ellet pysty jäsentämään kirjoitukseni informaatiota hydraulipaineen monimuotoisesta käyttömahdollisuuksista, niin ei kannata sitten enempää tästä asiasta.
        Yksinkertaisin nestepaineen muutosventtiili on jousikuormitettu kara, jonka pinta-alat ovat eri suuret ja jousen avulla kuormitetaan paineen määrä haluttuun.

        Väitteesi ettei montaa käyttökohdetta voi olla hydrauliverkossa on houreaivoisen hölää! Sellaistahan olemme saaneet vuosia nauttia sinulta.

        edk kirjoitti :

        "moottorit vaatisivat kokoaikaisen virtausohjauksen paine. ja tilavuussäätöineen jokaiselle moottorille erikseen"..

        Ymmärrätkö lainkaan kirjoitettua tekstiä vai oletko hieman jälkeenjäänyt ?


    • Juuri niin

      Luetteloahan voi jatkaa miten pitkälle tahansa,
      edk selitti asian juuri edellä , vai oliko tarkoitus esitelmöidä taas googlaustaitojaan ?

      • hiihiiihiii

        Aurinkoko ei kierrä maata, jos E.d.K. niin googlaa?


      • e.d.k. lle

        Älä välitä, anna paisenaamojen räksyttää, asiallinen tieto kiinnostaa aina.


    • tämä älykkyys pelott

      Eihän täältä puutu, kuin ne jotka väittää ratakiskoon kuoppaan painavansa peukalolla ja vettä kasaan pyöränpumpulla. Missä ne nyt piileksii?

      • iol.il,umjjyn

        Onhan tuossa sinisellä nimellä pääjehu!


      • kaisa tiski
        iol.il,umjjyn kirjoitti:

        Onhan tuossa sinisellä nimellä pääjehu!

        Se viimekädes propeli joka venettä työntää.


    • Koko ideassa ei ole mitään järkeä. Jos et saa sijoitettua moottoria potkuriakselin eteen, niin hankit merikäyttöön tarkoitetun dieselgeneraattorin. Potkuriakseliin sitten kiinni voimavirralla toimiva sähkömoottori. Halvempaa ja helpompaa kun hydraulikka, samalla käytössäsi on jatkuvasti 230/400 V 50 hz vaihtovirta (lämmitykseen, ruuanlaittoon, tietokoneisiin, tuulilasinpyyhkijöihin, tuulilasin lämmitykseen yms). Äänieristys kannattaa tosin tehdä hyvin, generaattori kun käy jatkuvasti, koosta riippuen, 3000/1500/750 k/min.

      • hiiikkiii

        Kävittekö taas lentämässä maanvetovoiman Edkin hiihiihiiikanssa rikki?


    • voi kun vaikeaa!

      Mikä tässä hydrauliikassa teitä nyt risoo tai on liiallista älyn lahjoja vaativaa?
      Veljeni on ajanut 6 vuotta veneellään, jossa hyrrauliikka on moottorina, ohjauksena, keulapotkurissa ja ankkurikoneessa. Täytyy sanoa,kuin täällä on useasti kerrottu, että Googlatkaa ja kysykää vaikkä äitiltä, jos se ymmärtäisi kuvia!

      Minulla oli viikon Punaisella merellä käytössä hydrauliikavene. Kaulapiikissä oli Mitsun 3 litran moottori Mitsun pumpulla. Käyttösovellus oli Hamiltonin vesisuihku, joten lattiapintaa vneeestä jäi sukelluskäyttöömme 3 x 7 metriä! Harrastimme sukellusta kahdeksan ihmisen määrällä. Jopa ilmakompressorit olivat hydraulikäyttöisiä ja generaattoritkin.

      • Pellepalsta on nimen

        Ei hydrauliikassa kai ketään ihmetytä mikään, tässä on vain viisaimmat koittaneet jarrutella unelmoijia hydrauliikan helppoudesta ongelmien ratkaisuna, mutta kuten tavallista tällä palstalla, kaikki neuvot ovat tiettyjen nimimerkkien esittäminä " vääriä " ja kuin punaisia vaatteita tietylle vähä-älyiselle ryhmälle.

        Katsokaa vaikka ketjun vastauksia, miltei joka toinen on pelkkää asiatonta v******a ja joka toinen kertoo nähneensä tai googlanneensa tietoa, että hydrauliikkaa on olemassa !
        Voihan taivas ! !

        Kuka tänne enää viittii kirjoitella mitään, palsta on näköjään täynnä pelkkiä räksyjä.


    • iukjm,uikioku

      Niin sinisetkö ei enää sitten ole googlessa kiinni ja väitä kaikkea mekaniikkaa vastaan?

    • Jauhakaa asiaa!

      En tiedä kuka täällä haluaa olla milläkin nimimerkillä kingi,, mutta pari asiaa huvittaa minuakin.

      Willessäni on vain yksi pumppu. Sen paineella pyörii neljä pyörää erillisinä, edessä voi olla kaksikin erityyppistä laitetta ja taka vielä, vaikka hiekoitin. Kaikki toimii ja saavat energiansa siitä moottorin pyörittämästä pumpusta. Ei siinä ole mitään avaruuslentotietoa, jolla joku tuossa pyrkii elvistelemään! Jäähdyttimen puhaltimen moottori on muuten hammasratasmoottori, mutta tuulilasin pyyhkijät tosiaan vielä toimii sähköllä.

      • Ja vielä jaksaa..

        Niinpä.
        Ne pyörät voivat vetää kaikki samalla paineella, koska kaikissa on suunnilleen sama vastus, ja jos yksi pyörä ei pidä, virtausta kuristamalla tai pyörää jarruttamalla saadaan tehoa tasattua muille, veneesä ei pyöriä kai ole.
        se puhaltajan moottori ei sitten enää ole samassa kierrossa, vaan paine ja virtaus on aivan toista, vaikka se otetaankin samasta pumpusta niin se vaatii jo joitakin toimintoja lisää venttiileihin, jotka vähän aina maksaa.
        Pelkkää voimaa tarvitsevat laitteet voidaan yksinkertaisesti ottaa mistä tahansa paineistetusta välistä.
        Hammasrataspumppu näyttää olevan oikein suosiossa vähän joka toisessa lauseessa, ja hyvä peli onkin pieniin paineisiin ja tehoihin, on vaan pakko tehdä niin harvaksi (tyven kevennys) että tehokkaammille laitteille on trokoidi-ja mäntäkäyttöiset yleisimpiä.

        Sitä en tiedä, kuka täällä yrittää esittää kingiä tai jauhaa mielestään ainoana asiaa, mutta venekäytössä hydraulinen voimansiirto on järkevää vain siinä tapauksessa että painetta tarvitaan ramppien, nosturien ym muuhun käyttöön, ja hydrauliikka ei tosiaan ole mitään rakettitiedettä.
        Kaikki tuo pitäisi olla aika selvää, riippumatta siitä kuimka kenenkin " Willet " toimii.


    • öoöopäögh

      ........"ja jos yksi pyörä ei pidä, virtausta kuristamalla tai pyörää jarruttamalla saadaan tehoa tasattua muille"........
      Nythän sinä edkkivälittäjä taas meinaat lentää sukelluslentokoneellasi!
      Ei siinä kuule hydraulisessa vedossa mitään pyöriä jarrutella! Katsoisit joskus lumityössä olevaa traktoria ja miettisit, niin et naurattaisi täällä!

      ......"puhaltajan moottori ei sitten enää ole samassa kierrossa, vaan paine ja virtaus on aivan toista"............
      Aina vain paranee huvitus ja hilpeys. Selväähän se on, että samasta pumpusta tulee niin monen laista öljyä paineella ja niin monenlaista painetta öljyssä hiiii hiii voi kun hauskaa tämä fysiikka sulla taas.... hi9iiihiiii

      • Ja vielä jaksaa..

        Lumitöissä olevia traktoreita sun ei tarvitse katsella, kunhan miettit miksi tasauspyörissä käytetään lukkoja tai miten toinen samassa painpiirissä oleva pyörä voi vetää jos toisessa ei ole kitkaa ?

        Toisekseen pumpusta ei aivan varmasti tule kerralla kuin yhdenlaista öljyä, niin paineeltaam kuin tilavuudeltaan.

        Ja kolmanneksi taidat olla joku keskenkasvuinen kakara pelkästään häiriköimässä, sun edk-välittäjä juttus on jo homeeseen jymähtynyttä, koittasit keksiä jotain tuoreenpaa jos haluat niin vimmatusti esiintyä.


      • hiiihiiii
        Ja vielä jaksaa.. kirjoitti:

        Lumitöissä olevia traktoreita sun ei tarvitse katsella, kunhan miettit miksi tasauspyörissä käytetään lukkoja tai miten toinen samassa painpiirissä oleva pyörä voi vetää jos toisessa ei ole kitkaa ?

        Toisekseen pumpusta ei aivan varmasti tule kerralla kuin yhdenlaista öljyä, niin paineeltaam kuin tilavuudeltaan.

        Ja kolmanneksi taidat olla joku keskenkasvuinen kakara pelkästään häiriköimässä, sun edk-välittäjä juttus on jo homeeseen jymähtynyttä, koittasit keksiä jotain tuoreenpaa jos haluat niin vimmatusti esiintyä.

        Mitä tekoa tai asiaa on tasauspyörästön lukolla ja hydrostaattisella erillisvedolla? Yritä Edkki rauhoittua! Ne oli mukavia ne lentovenejutut.


      • Hihoohaa
        hiiihiiii kirjoitti:

        Mitä tekoa tai asiaa on tasauspyörästön lukolla ja hydrostaattisella erillisvedolla? Yritä Edkki rauhoittua! Ne oli mukavia ne lentovenejutut.

        Samaa kuin lumitöissä oleva traktori, joka liittyy oleellisesti veneilyyn.
        Hohoo Hihaa haa.


    • Miksi?

      Miksi tavallisessa veneessä pitäisi olla hydraulinen veto? Itse en keksi moiseen mitään järkevää syytä. Tai no, helpottaahan tuo manöveerausta satamassa koneen saadessa jauhaa koko ajan vakiona.

      Sen sijaan kelirikkoveneessä soppakone on hyvä ratkaisu, sillä potkurin iskiessä tukevaan jäälauttapalaan veto luistaa. Armeijan Hauki-luokan veneisiin on valittu juuri tuon takia nuo soppavatkaimet. Siellä tuo noin kymmenyksen tehohäviö on merkityksetön. Tuolla noita intin paatteja: http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1979_2.pdf

      Mutta miksi kesäisessä huvivenhossa?

      • .ö.olöopöoå

        Eihän täältä puutu, kuin ne jotka väittää ratakiskoon kuoppaan painavansa peukalolla ja vettä kasaan pyöränpumpulla. Missä ne nyt piileksii?



        Maailmassa on tuhansia erityyppisiä aluksia hydrostaattisella voimansiirrolla!


      • täällä ollaan
        .ö.olöopöoå kirjoitti:

        Eihän täältä puutu, kuin ne jotka väittää ratakiskoon kuoppaan painavansa peukalolla ja vettä kasaan pyöränpumpulla. Missä ne nyt piileksii?



        Maailmassa on tuhansia erityyppisiä aluksia hydrostaattisella voimansiirrolla!

        No tässä. Hyvin yksinkertaisten fysiikan lakien mukaan teräs antaa periksi kun siihen kohdistuu voima ja nesteet menettävät tilavuuttaan kun niihin kohdistuu paine. Mitä muuta halusit tietää, mutta et ole uskaltanut kysyä?

        Ne fysiikan lait taas eivät mitenkään estä hydraulista voimansiirtoa aluksissa.


      • _öpop
        täällä ollaan kirjoitti:

        No tässä. Hyvin yksinkertaisten fysiikan lakien mukaan teräs antaa periksi kun siihen kohdistuu voima ja nesteet menettävät tilavuuttaan kun niihin kohdistuu paine. Mitä muuta halusit tietää, mutta et ole uskaltanut kysyä?

        Ne fysiikan lait taas eivät mitenkään estä hydraulista voimansiirtoa aluksissa.

        Tiedätkö minkälaisen tilavuuden muutoksen kokee nestetyppi -273, C lämmössä kylmälaboratoriossa, kun sitä puristetaan 870 kiloa/neliösentti?


      • 00++0+
        täällä ollaan kirjoitti:

        No tässä. Hyvin yksinkertaisten fysiikan lakien mukaan teräs antaa periksi kun siihen kohdistuu voima ja nesteet menettävät tilavuuttaan kun niihin kohdistuu paine. Mitä muuta halusit tietää, mutta et ole uskaltanut kysyä?

        Ne fysiikan lait taas eivät mitenkään estä hydraulista voimansiirtoa aluksissa.

        Kuinka paljon dieselöljy joustaa yli 500 kilon paineessa mun veneen moottorin pumpussa? Miten se voi joustaa ja toimia?


      • Perässä huokaillaan
        täällä ollaan kirjoitti:

        No tässä. Hyvin yksinkertaisten fysiikan lakien mukaan teräs antaa periksi kun siihen kohdistuu voima ja nesteet menettävät tilavuuttaan kun niihin kohdistuu paine. Mitä muuta halusit tietää, mutta et ole uskaltanut kysyä?

        Ne fysiikan lait taas eivät mitenkään estä hydraulista voimansiirtoa aluksissa.

        En taida kuulua noihin usein kaivattuihin henkilöihin, mutta en jaksa olla ihmettelemättä, että vielä olisi olemassa jopa kirjoitustaitoisessa iässä oleva yksilö, joka ei tiedä että kaikki, siis KAIKKI olemassaolevat aineet ovat tietyssä määrin elastisia, tarkoittaa että paine tai muu jännitys muuttaa aineen muotoa tai tilavuutta.
        Toivoisin että joku osaisi selittää asian riittävän selvästi tai näyttää kohteen, josta tälle onnettomalle löytyisi tietoa, ettei tarvitsisi jatkuvasti esitellä puutteellista tuntemustaan ja kysellä asiaa, joka ei muille ns. normaaliälyisille aiheuta muuta tunnetta kuin myötähäpeän sekaista sääliä.


      • voe taivas
        00++0+ kirjoitti:

        Kuinka paljon dieselöljy joustaa yli 500 kilon paineessa mun veneen moottorin pumpussa? Miten se voi joustaa ja toimia?

        Joustamalla vain hyvin vähän. Letkut ja putket pullistelee siinä paineessa paljon enemmän kuin hydrauliöljy joustaa. Mutta kun vähän ei ole sama kuin ei ollenkaan.


      • kaverin kaa kans
        Perässä huokaillaan kirjoitti:

        En taida kuulua noihin usein kaivattuihin henkilöihin, mutta en jaksa olla ihmettelemättä, että vielä olisi olemassa jopa kirjoitustaitoisessa iässä oleva yksilö, joka ei tiedä että kaikki, siis KAIKKI olemassaolevat aineet ovat tietyssä määrin elastisia, tarkoittaa että paine tai muu jännitys muuttaa aineen muotoa tai tilavuutta.
        Toivoisin että joku osaisi selittää asian riittävän selvästi tai näyttää kohteen, josta tälle onnettomalle löytyisi tietoa, ettei tarvitsisi jatkuvasti esitellä puutteellista tuntemustaan ja kysellä asiaa, joka ei muille ns. normaaliälyisille aiheuta muuta tunnetta kuin myötähäpeän sekaista sääliä.

        jaahas tää menikin taas selittelyksi ja jos... jos ja kun vähänä ja kyllä mun yksi kaverin kaa oli puhetta....


      • kumara göntsä
        voe taivas kirjoitti:

        Joustamalla vain hyvin vähän. Letkut ja putket pullistelee siinä paineessa paljon enemmän kuin hydrauliöljy joustaa. Mutta kun vähän ei ole sama kuin ei ollenkaan.

        missä dieselissä on painepuolella letku? saat kuusi kymppiä jokaisesta moottorin nimestä!


      • Kyllä toimii
        00++0+ kirjoitti:

        Kuinka paljon dieselöljy joustaa yli 500 kilon paineessa mun veneen moottorin pumpussa? Miten se voi joustaa ja toimia?

        En ole aivan varma dieselöljyn painekertoimesta, mutta öljyille löytyy joku 2 GPa.
        Se tarkoittaa että öljy puristuisi 500 bar paineessa n. 4%, mutta koneesi suuttimet aukee jo n. 120 bar paineessa jollin tilavuuden muutos olis 0..5 %.
        Voit tutustua moottoritekniikkaan, tällä puristomisella on merkitystä ruiskutuksen ajoitukseen, josta löytyy ainakin gradun tasoista tutkimustietoakin.

        Ps
        Vedelle tuo kerroin on 65 GPa (muistitietoa)


      • karpaatin kivi
        Kyllä toimii kirjoitti:

        En ole aivan varma dieselöljyn painekertoimesta, mutta öljyille löytyy joku 2 GPa.
        Se tarkoittaa että öljy puristuisi 500 bar paineessa n. 4%, mutta koneesi suuttimet aukee jo n. 120 bar paineessa jollin tilavuuden muutos olis 0..5 %.
        Voit tutustua moottoritekniikkaan, tällä puristomisella on merkitystä ruiskutuksen ajoitukseen, josta löytyy ainakin gradun tasoista tutkimustietoakin.

        Ps
        Vedelle tuo kerroin on 65 GPa (muistitietoa)

        Pitäisi olla selvillä lämpötila missä arvojasi on saatu. Lähellä 273 -C ei jousta mikään ja lähellä nesteen kaasuuntumislämpöä se tietysti joustaa paljon.

        Täällä lähinnä typerykset puhuu nesteen joustamisesta. Noin - 18 C veden joustavuus ei ole mikään päiväilmiö, jota viisastelijat mittaa.


      • Mutua taas.
        karpaatin kivi kirjoitti:

        Pitäisi olla selvillä lämpötila missä arvojasi on saatu. Lähellä 273 -C ei jousta mikään ja lähellä nesteen kaasuuntumislämpöä se tietysti joustaa paljon.

        Täällä lähinnä typerykset puhuu nesteen joustamisesta. Noin - 18 C veden joustavuus ei ole mikään päiväilmiö, jota viisastelijat mittaa.

        Päivitä tietosi tuosta.

        http://www.lsbu.ac.uk/water/explan2.html#comp


      • Kyllä toimii
        Kyllä toimii kirjoitti:

        En ole aivan varma dieselöljyn painekertoimesta, mutta öljyille löytyy joku 2 GPa.
        Se tarkoittaa että öljy puristuisi 500 bar paineessa n. 4%, mutta koneesi suuttimet aukee jo n. 120 bar paineessa jollin tilavuuden muutos olis 0..5 %.
        Voit tutustua moottoritekniikkaan, tällä puristomisella on merkitystä ruiskutuksen ajoitukseen, josta löytyy ainakin gradun tasoista tutkimustietoakin.

        Ps
        Vedelle tuo kerroin on 65 GPa (muistitietoa)

        Sori.
        Muistelin veden moduulin käänteisarvoa ja senkin väärin.
        Oikea arvo 15 asteiselle vedelle on 2,2 GPa.


      • siis?
        kaverin kaa kans kirjoitti:

        jaahas tää menikin taas selittelyksi ja jos... jos ja kun vähänä ja kyllä mun yksi kaverin kaa oli puhetta....

        Tarkoittaako tuo, että olet hihittelijän kanssa samoilla linjoilla nesteiden kokoonpuritumattomuudesta vai päinvastoin? Vai mitä ihmeetä yritit sanoa?


      • sejasama...
        kumara göntsä kirjoitti:

        missä dieselissä on painepuolella letku? saat kuusi kymppiä jokaisesta moottorin nimestä!

        En tiedä, onko jossain käytetty letkua, ihan samantekevää. Hydrauliikassa niitä ainakin käytetään noilla paineilla, eikä hydrauliöljyn muodonmuutokset tuota ongelmaa. En ole sen alan asiantuntija, mutta en olisi lainkaan yllättynyt, vaikka dieselin suutinputkillekin sopivaa letkua olisi olemassa.


      • olen siis en
        siis? kirjoitti:

        Tarkoittaako tuo, että olet hihittelijän kanssa samoilla linjoilla nesteiden kokoonpuritumattomuudesta vai päinvastoin? Vai mitä ihmeetä yritit sanoa?

        pikemminkin jyrkästi samanmielisen myötävastustaja


      • hörö hööörööööö
        sejasama... kirjoitti:

        En tiedä, onko jossain käytetty letkua, ihan samantekevää. Hydrauliikassa niitä ainakin käytetään noilla paineilla, eikä hydrauliöljyn muodonmuutokset tuota ongelmaa. En ole sen alan asiantuntija, mutta en olisi lainkaan yllättynyt, vaikka dieselin suutinputkillekin sopivaa letkua olisi olemassa.

        Entä se kuoppa peukalolla painaen ratakiskoon EdK?


      • ymmällään?
        olen siis en kirjoitti:

        pikemminkin jyrkästi samanmielisen myötävastustaja

        Vieläkö jauhatte hydrauliikan ihmeellisyyksistä, ja ylivoimaisuudesta vesiliikenteen käyttövoimana?
        Niin kauan kun kustannukset pyörivät hydrauliikan kohdalla niissä lukemissa, missä ovat, se ei tule yleistymään jokamiestasolla voimansiirrossa.
        Kas kun sitä ei ole yleisesti käytössä isoissa veneissä,joissa on perävetolaitteia?
        Mikä on se perimmäinen syy,käytön vähyydelle?


      • käyttö vaihtelee
        ymmällään? kirjoitti:

        Vieläkö jauhatte hydrauliikan ihmeellisyyksistä, ja ylivoimaisuudesta vesiliikenteen käyttövoimana?
        Niin kauan kun kustannukset pyörivät hydrauliikan kohdalla niissä lukemissa, missä ovat, se ei tule yleistymään jokamiestasolla voimansiirrossa.
        Kas kun sitä ei ole yleisesti käytössä isoissa veneissä,joissa on perävetolaitteia?
        Mikä on se perimmäinen syy,käytön vähyydelle?

        Perimmäinen syykö? Sehän on selkeästi hinta. Mutta entäs jos standardiratkaisut ei tietyssä veneessä ja käyttötarkoituksessa toimi? Miksei silloin voisi yhtä hyvin mennä hydrauliseen voimansiirtoon, se voisi siinä tapauksessa olla se ylivoimainen ratkaisu.


      • jo vain
        hörö hööörööööö kirjoitti:

        Entä se kuoppa peukalolla painaen ratakiskoon EdK?

        Ratakiskohan on teräkseksi pehmeää. Karkaistuunkin teräkseen tulee peukalolla painamalla kuoppa, vain vielä pienempi.


      • Mikä käyttö ?
        käyttö vaihtelee kirjoitti:

        Perimmäinen syykö? Sehän on selkeästi hinta. Mutta entäs jos standardiratkaisut ei tietyssä veneessä ja käyttötarkoituksessa toimi? Miksei silloin voisi yhtä hyvin mennä hydrauliseen voimansiirtoon, se voisi siinä tapauksessa olla se ylivoimainen ratkaisu.

        Mikä tilanne huviveneessä voisi olla sellainen, ettå hydraulinen voimansiirto käy, mutta sähköinen ei ?


      • silmälaput auki
        Mikä käyttö ? kirjoitti:

        Mikä tilanne huviveneessä voisi olla sellainen, ettå hydraulinen voimansiirto käy, mutta sähköinen ei ?

        Vaikkapa se, ettei moottoria voi käyttää pysyvästi vakiokierrosluvulla. Mutta ennen kaikkea, mistä tulee rajoitus vain huviveneisiin? Tilanteita ja tarpeita on paljon, siis todella paljon enemmän kuin mihin mielikuvituksesi näköjään kykenee.


      • Mikä käyttö ?
        silmälaput auki kirjoitti:

        Vaikkapa se, ettei moottoria voi käyttää pysyvästi vakiokierrosluvulla. Mutta ennen kaikkea, mistä tulee rajoitus vain huviveneisiin? Tilanteita ja tarpeita on paljon, siis todella paljon enemmän kuin mihin mielikuvituksesi näköjään kykenee.

        " Vaikkapa se, ettei moottoria voi käyttää pysyvästi vakiokierrosluvulla "

        Mitähän tuo meinaa, ei nykyään moottorin tarvitse käydä vakiokierroksilla, taajuusmuuttaja on keksitty, ja mikä on sellainen moottori, jota ei voi käyttää vakiokierroksilla ? ?

        Huvikäyttöön siksi että ammattikäyttöön varmaan olisi tehokkaampi kuin 100 hv , ja rakentaja ei varmaan kysyisi täältä yhtään mitään.


      • silmälaput auki
        Mikä käyttö ? kirjoitti:

        " Vaikkapa se, ettei moottoria voi käyttää pysyvästi vakiokierrosluvulla "

        Mitähän tuo meinaa, ei nykyään moottorin tarvitse käydä vakiokierroksilla, taajuusmuuttaja on keksitty, ja mikä on sellainen moottori, jota ei voi käyttää vakiokierroksilla ? ?

        Huvikäyttöön siksi että ammattikäyttöön varmaan olisi tehokkaampi kuin 100 hv , ja rakentaja ei varmaan kysyisi täältä yhtään mitään.

        Mielikuvituksesi on kapeampi kuin valtion leipä. Generaattoreita kyllä edelleen pyöritetään vakiokierroksilla, taajuusmuuttajalla säädetään kulutuslaitetta. Vakiokierroksia tietenkin moottorit sietävät erinomaisesti, käyttäjä ei välttämättä. Tai käyttäjän ympäristö...

        Huvikäyttöä taas on kovin moni muukin harrastekäyttö kuin se ainoa keksimäsi tavallinen huviveneily.


      • Ei aivan
        silmälaput auki kirjoitti:

        Mielikuvituksesi on kapeampi kuin valtion leipä. Generaattoreita kyllä edelleen pyöritetään vakiokierroksilla, taajuusmuuttajalla säädetään kulutuslaitetta. Vakiokierroksia tietenkin moottorit sietävät erinomaisesti, käyttäjä ei välttämättä. Tai käyttäjän ympäristö...

        Huvikäyttöä taas on kovin moni muukin harrastekäyttö kuin se ainoa keksimäsi tavallinen huviveneily.

        Virta syötetään elektroniseen invertteriin joka muokkaa taajuuden ja toimii myös muuttajana, generaattorin ei tarvitse pyöriä missään suhteessa taajuuteen, se aika oli historiaa.
        Tutustu nykyisiin laitteisiin.


    • lllliiop

      Ota jo EdK siniset taas pois! Ottihan Välittäjäkin pahimman herjansa ja tyhmyytensä näyttämisen.

      • Tiedoksesi

        Koko ketjussa ei ole kukaan nimimerkeillä EdK eikä Välittäjä.

        Herää jo pahvi!


      • Välittäjä_LKV 8.9.2
        Tiedoksesi kirjoitti:

        Koko ketjussa ei ole kukaan nimimerkeillä EdK eikä Välittäjä.

        Herää jo pahvi!

        Välittäjä_LKV
        8.9.2013 17:51
        0
        Sulje
        Koko ideassa ei ole mitään järkeä


      • e.d.k 8.9.2013 13:4
        Tiedoksesi kirjoitti:

        Koko ketjussa ei ole kukaan nimimerkeillä EdK eikä Välittäjä.

        Herää jo pahvi!

        e.d.k
        8.9.2013 13:45
        0
        Sulje
        Kirjoituksesi vaikuttaa käsittämättömältä höpinältä.


    • krooonggg

      Eikö edk enää osaa pyyhkiä?

    • Muheva hymy

      Täällä tietämättömät väittää hydrauliikkaa kalliiksi. Pumput 100 - 190 kW tehoille maksa 860 - 1300 euroa. Roots-, aksiaali- ja hammasratasmoottorit samaa hintaluokkaa. Säätöventtiilit muutama satasen.

      Menkääpä ostamaan 150 kW generaattori ja siihen sopiva moottori säätölaitteistoineen! Saatte pulittaa lähes seitsemän tonnia!

      Tietämättömyys on kova sana sinisillä nimimerkeillä.

      • Turhuuksia!

        No sitten naama peruslukemille.

        Mitä huviveneessä tehdään sähkö- tai hydraulivedolla?


      • itkunaama
        Turhuuksia! kirjoitti:

        No sitten naama peruslukemille.

        Mitä huviveneessä tehdään sähkö- tai hydraulivedolla?

        miksi huviveneessä pitää olla tutka, lämmitys, pentry, peruutusvaihde, plotteri tai kansi?


      • ivahymy

        Hullun touhua esim. alkaa johonkin purtiloon hydrauliikka vehkeitä koplaamaan,
        parilla kolmella tonnilla saa jo perätuuppareita.


      • No Huh huh taas

        Taisi onnistua kooklaus besserwisseriltä taas aika huonosti.

        Laita näkyviin edes yksi pumppu tai moottori teholuokassa 150 kW hintaan 1300 € .


      • Tule hakemaan
        No Huh huh taas kirjoitti:

        Taisi onnistua kooklaus besserwisseriltä taas aika huonosti.

        Laita näkyviin edes yksi pumppu tai moottori teholuokassa 150 kW hintaan 1300 € .

        Kotisivut:http://www.epox.se
        Y-tunnus:556172-0276
        Alv-rek.nro (VAT) :SE556172027601
        Henkilöstö­määrä:6
        Hallituksen puheenjohtaja:Göran Lindh
        Toimitusjohtaja:Göran Lindh
        Markkinointi:Göran Lindh
        Myynti:Göran Lindh
        Tuotanto:Göran Lindh
        Tekniikka:Göran Lindh


        he heeeee vaan Suomeen


      • Se moottori?
        Tule hakemaan kirjoitti:

        Kotisivut:http://www.epox.se
        Y-tunnus:556172-0276
        Alv-rek.nro (VAT) :SE556172027601
        Henkilöstö­määrä:6
        Hallituksen puheenjohtaja:Göran Lindh
        Toimitusjohtaja:Göran Lindh
        Markkinointi:Göran Lindh
        Myynti:Göran Lindh
        Tuotanto:Göran Lindh
        Tekniikka:Göran Lindh


        he heeeee vaan Suomeen

        Niin? Ja se hydraulimoottori?


      • hiiihiiihihhiihj
        Se moottori? kirjoitti:

        Niin? Ja se hydraulimoottori?

        suurin ymmärtämätön palstalla?


    • R K-S

      Olen rakentanut hydraulisen voimansiirron mm. Hangon Itämeren Portin lauttaan. Kyseessä on katamaran lautta, jossa on 1 kpl Sole Diesel 74 hv. moottori ja hydraulimoottorit molemmissa rungoissa.
      Se ei ole ihan "tee-se-itse" projekti. Järjestelmän oikea suunnittelu on erittäin tärkeätä. Se on aluksen käsittelyn kannalta erinomainen, mutta tietenkin hyötysuhteeltaan huonompi kuin normaali merikytkin.
      Normaaliin huviveneeseen sitä ei mielstäni kannat rakentaa. On sitä helpompiakin ratkaisuja.

      • Juuri noin

        Se lautta on aika kaukana huvineneestä, vaikka onkin lähellä huviveneitä.

        Tuo "Normaaliin huviveneeseen sitä ei mielstäni kannat rakentaa." on ihan oikeaan osunut. Miksi tehdä asiat vaikeiksi, kun merikytkin on keksitty ja toimiva!

        Juu, toi Portin lautta. Koneen ääni pysyi tosiaan samana eikä nautitut viinit vaikuttaneet kuuloaistimukseen.


      • hiiihihihhihiihi
        Juuri noin kirjoitti:

        Se lautta on aika kaukana huvineneestä, vaikka onkin lähellä huviveneitä.

        Tuo "Normaaliin huviveneeseen sitä ei mielstäni kannat rakentaa." on ihan oikeaan osunut. Miksi tehdä asiat vaikeiksi, kun merikytkin on keksitty ja toimiva!

        Juu, toi Portin lautta. Koneen ääni pysyi tosiaan samana eikä nautitut viinit vaikuttaneet kuuloaistimukseen.

        e.d.k.
        11.9.2013 09:45
        0
        Sulje
        Ratakiskohan on teräkseksi pehmeää. Karkaistuunkin teräkseen tulee peukalolla painamalla kuoppa, vain vielä pienempi.


      • että näin
        hiiihihihhihiihi kirjoitti:

        e.d.k.
        11.9.2013 09:45
        0
        Sulje
        Ratakiskohan on teräkseksi pehmeää. Karkaistuunkin teräkseen tulee peukalolla painamalla kuoppa, vain vielä pienempi.

        Jopa on hihittelijä tautisen mieltynyt e.d.k.:on, mutta se tai hän, mikä lie, ei tuota lainausta kirjoittanut. Ja lainaus on fysiikan oppikirjan mukaan tosi.

        Itämeren Portin lauttaa ei varsinaisesti käytetä huviveneenä, mutta katamaraaneja kyllä käytetään paljonkin. Sama ratkaisu toimii samalla tavalla huviveneessäkin. Kuskit sitä Itämeren Portin väliä ajaa aina samalla kaasuvivun asennolla, joten ääni ei matkan aikana muutu. Laituriin ajettaessa kierrokset kyllä muuttuvat.


      • lpp.i9yuyt
        että näin kirjoitti:

        Jopa on hihittelijä tautisen mieltynyt e.d.k.:on, mutta se tai hän, mikä lie, ei tuota lainausta kirjoittanut. Ja lainaus on fysiikan oppikirjan mukaan tosi.

        Itämeren Portin lauttaa ei varsinaisesti käytetä huviveneenä, mutta katamaraaneja kyllä käytetään paljonkin. Sama ratkaisu toimii samalla tavalla huviveneessäkin. Kuskit sitä Itämeren Portin väliä ajaa aina samalla kaasuvivun asennolla, joten ääni ei matkan aikana muutu. Laituriin ajettaessa kierrokset kyllä muuttuvat.

        kuinka sen tiedät? kertoiko välittäjä_edk sen sinulle? häneltähän ei ole kuin yksi sininen enää paikalla.


      • niin jotta
        lpp.i9yuyt kirjoitti:

        kuinka sen tiedät? kertoiko välittäjä_edk sen sinulle? häneltähän ei ole kuin yksi sininen enää paikalla.

        Helpompaa kuin heinänteko. Niin helppoa, että sinäkin osaisit. Kas kun minä en ole edk enkä välittäjä, mutta kirjoitin sen viestin.

        Taisin jo luvata liikaa, tuskin sentään ymmärrät noin vaikeatajuista asiaa, vaikka itse olisit kirjoittaittanut.


      • .liuyhj
        niin jotta kirjoitti:

        Helpompaa kuin heinänteko. Niin helppoa, että sinäkin osaisit. Kas kun minä en ole edk enkä välittäjä, mutta kirjoitin sen viestin.

        Taisin jo luvata liikaa, tuskin sentään ymmärrät noin vaikeatajuista asiaa, vaikka itse olisit kirjoittaittanut.

        Hyvä EDK!


      • koita pärjätä
        .liuyhj kirjoitti:

        Hyvä EDK!

        Olishan se pitänyt se arvata, sekin oli sulle liian vaikeaa.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on kaivattusi etunimi?

      Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
      Ikävä
      130
      2465
    2. En kestä katsoa

      Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois
      Ikävä
      109
      1474
    3. Anna minulle anteeksi

      Anna minulle anteeksi. Minä pyydän.
      Ikävä
      137
      1297
    4. Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja

      Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää
      Maailman menoa
      350
      1233
    5. Kun viimeksi kohtasitte/näitte

      Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...
      Ikävä
      105
      1140
    6. Olet kyllä vaarallisen himokas

      Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.
      Ikävä
      99
      1045
    7. On minulla suunitelma

      Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s
      Ikävä
      46
      759
    8. Anna vielä vähän vihreää valoa

      Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet
      Ikävä
      13
      741
    9. Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe

      Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks
      Luterilaisuus
      252
      729
    10. Ei koskaan saatu tuntea

      Mitä olisi ollut painautua toisiimme vasten. Hengittää syvään, hyväillä ja rakastella vailla kiirettä. Tai repiä vaattee
      Ikävä
      33
      720
    Aihe