Miksi agnostikot ei kirjottele palstoilla ?

puuttuva rengas

Tai no kyllähän ne kirjoittelee, muttei ne vissiin myönnä olevansa agnostikkoja. Ne esittäytyvät aina ateisteina tai sitten jonkin sortin esim. teoloogeina.

Agnostisuutta kai pidetään jotenkin hävettävänä tai nolona.
Tuntuu jotenkin hienomalta sanoa olevansa ateisti.

Tai tietty nyt jos on vaikka teologi, niin on aika noloa suoran myöntää olevansa agnostikko.

36

98

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vakkuuttavampaa kyl

      Kuitenkin esim. verrattuna ateistiin, agnostisuus tuntuu paljon rehellisemmältä ja uskottavammalta.

    • Rapanhapakko

      En tunne tarkkoja määritelmiä.
      Mutta minkä jumalan olemassaolosta pitäisi olla agnostinen tai epävarma? Juppiterin? Shivan? Allahin? Jahven?

      Itse en ole kovinkaan epävarma noiden olemassaolemattomuudesta. tai jos agnostinen olisin "voihan se sittenkin olla" -tyyliin, niin samaan agnostisuuteeni kelpaa kotitontut ja Lentävä Spagettihirviö.

    • Tarkempi määrittely on tämä:

      ”…ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa kielletään jumalien olemassaolo, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon, mutta josta puuttuu jumalien olemassaolon nimenomainen kieltäminen…”
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostisismi

      Eli on agnostikkoja, jotka ovat valmiita uskomaan Jumalaan, mikäli saavat tietoa Jumalassa olemassa olosta. Joidenkin mukaan sellaista ei voi edes saada, koska he eivät usko missään tapauksessa.

      • Ateismi= Ei usko Jumaliin, puuttuu usko jumaliin.
        Agnostismi= Ei ole löytänyt uskottavaa jumalaa.

        Mä en ymmärrä mikä tarve on aina yrittää määritellä itsensä ateismin kautta. Kauhea hinku ihmisillä yrittää määritellä itsensä, vaikka eivät tiedä mitä ja mihin uskovat. Epätietoisuuskin on sallittua, eikä siitä joudu yhtään enempään Hlvettiin kuin muistakaan uskonnoissa poikkeavista uskoista.

        Negatiivinen ja positiivinen ateismi...Kissan vtut..


      • Rapanhapakko

        Mutta jos puhutaan uskosta "Jumalaan" niin eikös se jumala pitäisi ensin määritellä, ennen kuin siihen uskotaan tai ollaan uskomatta?. Minulle kaikki uskontojen kuvaukset jumalista ja varsinkin kuvaus kristinuskon Jumalasta ovat epäuskottavia. Joten en pidä niiden olemassaoloa paljoa yhtään todennäköisenä..

        Joten minkä vaan sellaisen määritelmän suhteen olen ateisti.
        Tietysti jos puhutaan epämääräisemmin Jumalasta kuin jonain yleisjutskana tai moraalina tai hengellisyytenä, niin sitten minäkin olen uskovainen. Tosin enhän sitä suostu määrittelemään, ei siinä jää mitään määriteltävää tai sitten puhuisin paaskaa kuten uskovaiset.

        "Ateismi" taas meillä valitettavasti usein yhdistýy johonkin kuivakkaaseen yksiulotteiseen naturalismiin. Minä en sulje pois yliluonnollisuuden mahdollisuutta (joskin se toteutuessaan olisi jo luonnonilmiö sekin). Ja näin filosofiselta kannaltani relativistina tai mitä lie zeniläisenä maailma on paljon moniulotteisempi kuin ainakaan jossain latteassa reduktionismissa. Mutta uskontojen jumaliin siis en usko.

        Mutta mikä pakko se on kantaa uskovaisuuden, agnostisuuden tai ateismin leimaa? Ja vielä vaihdella niiden välillä? Karsinoida mietteensä ja kanavoida ne jonkun valmiin väylän kautta? Minä vain olla möllistelen ja ihmettelen :-)


      • Rapanhapakko kirjoitti:

        Mutta jos puhutaan uskosta "Jumalaan" niin eikös se jumala pitäisi ensin määritellä, ennen kuin siihen uskotaan tai ollaan uskomatta?. Minulle kaikki uskontojen kuvaukset jumalista ja varsinkin kuvaus kristinuskon Jumalasta ovat epäuskottavia. Joten en pidä niiden olemassaoloa paljoa yhtään todennäköisenä..

        Joten minkä vaan sellaisen määritelmän suhteen olen ateisti.
        Tietysti jos puhutaan epämääräisemmin Jumalasta kuin jonain yleisjutskana tai moraalina tai hengellisyytenä, niin sitten minäkin olen uskovainen. Tosin enhän sitä suostu määrittelemään, ei siinä jää mitään määriteltävää tai sitten puhuisin paaskaa kuten uskovaiset.

        "Ateismi" taas meillä valitettavasti usein yhdistýy johonkin kuivakkaaseen yksiulotteiseen naturalismiin. Minä en sulje pois yliluonnollisuuden mahdollisuutta (joskin se toteutuessaan olisi jo luonnonilmiö sekin). Ja näin filosofiselta kannaltani relativistina tai mitä lie zeniläisenä maailma on paljon moniulotteisempi kuin ainakaan jossain latteassa reduktionismissa. Mutta uskontojen jumaliin siis en usko.

        Mutta mikä pakko se on kantaa uskovaisuuden, agnostisuuden tai ateismin leimaa? Ja vielä vaihdella niiden välillä? Karsinoida mietteensä ja kanavoida ne jonkun valmiin väylän kautta? Minä vain olla möllistelen ja ihmettelen :-)

        Ihmisillä on kauhea tarve luokitella itseään johonkin kategoriaan. Harvat pystyy hyväksymään sinun lailla epätietoisen tilanteen. Ääri-ihmisiä kun on tutkittu, niin heidän älykkyytensä on ollut alhaisempi, mitä enemmän on oltu sääntöjen kahlitsemassa järjestössä/aateessa. Se helpottaa heidän elämäänsä, kun toiset on jo valmiiksi määritellyt oikean ja väärän rajat. En oikein tiedä, että onko tuossa luokittelussakin samaa taustaa. On helpompi suhtautua ihmisiin, kun tietää onko he vastaan vaiko samalla puolella...


    • *Faith*

      Agnostikot eivät kirjoittele tänne, koska he voivat näennäisesti hyvin, eikä heillä ole mitään sanottavaa muille. Heillä ei ole evankeliumin ilosanomaa (tai vaihtoehtoisesti saatanan "ilosanomaa") levitettävänään eikä s*atana demoneineen kiusaa heitä, koska he eivät toimi aktiivisesti "hyvän puolella" pahaa vastaan.

      Agnostikkona eläminen on "lavea tie", jota on helppo kulkea, mutta joka johtaa salakavalasti ja huomaamatta helvettiin.

    • Tänne kirjoittelee varmasti paljonkin agnostikkoja.

      Agnostismi-sanaa kaytetään kahdessa eri merkityksessä. Arkikielen merkityksessä ja tietoteoreettisessa merkityksessä.

      Sinä käytät arkikielen merkitystä, eli silloin agnostismi tarkoittaa jonkinlaista puolivälin käsitystä teismin ja ateismin välissä.

      Monet, myös minä, käyttävät sanaa sen tietoteoreettisessa merkityksessä, jolloin se tarkoittaa muuta.
      Teismi ja ateismi määrittävät ihmisen suhdetta jumaluskoon. Agnostismi määrittelee ihmisen suhteen jumjalasta saatavaan tietoon. Se on eri asia kuin teismin ja ateismin puoliväli.
      ____________________________

      Kopioin oman kommenttini vanhasta keskustelusta:

      "Agnostinen ateisti: ei usko jumalaan ja on sitä mieltä, että jumalasta ei voi saada tietoa - siis puolesta tai vastaan. Jättää kysymyksen jumalan olemassaolosta avoimeksi.

      Gnostinen ateisti: ei usko jumalaan ja on sitä mieltä, että on olemassa perusteet väittää, että jumalaa ei ole olemassa. Pitää jumalan olemassaolemattomuutta riittävän hyvin todistettuna.

      Agnostinen teisti: uskoo jumalaan ja on sitä mieltä, että jumalasta ei voi saada tietoa - siis puolesta tai vastaan. Jättää kysymyksen jumalan olemassaolosta uskon asiaksi.

      Gnostinen teisti: uskoo jumalaan ja on sitä mieltä, että on olemassa perusteet väittää, että jumalaa on olemassa. Pitää jumalan olemassaoloa riittävän hyvin todistettuna.

      Agnostismi ei siis ole puoliväli teismin ja ateismin välissä, vaan tiedollinen käsitys joka kuvaa sekä teismiä että ateismia läpäisevää asiaa.
      _________________

      MInä olen agnostinen ateisti ja luulisin että suurin osa ateisteista mieltää olevansa agnostisia. Teisteistä en uskalla sanoa, miten he kohdallaan asian kokevat, mutta luulisin että suuri osa heistä on agnostisia teistejä.

      Arkikielen mukaisia agnostikkoja on varmasti joukossa, mutta musta tuntuu että melko suuri osa kirjoittajista käyttää tietoteoreettista kategorisointia.

      • Hyvä selvitys. Kiitos Kaarne.


      • mummomuori kirjoitti:

        Hyvä selvitys. Kiitos Kaarne.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että käsitejärjestelmä, jossa teismin ja ateismin välissä ei ole tilaa epävarmuudelle tai epämääräisyydelle, on huono. Nyt asiaa yritetään arvottaa agnostismin kautta, mutta helpompaa olisi, jos teismin ja ateismin välisellä "välitilalle" olisi oma käsitteensä, mutta ehkä se ei tietoteorian tai ontologian puitteissa ole mahdollista.
        Ihmisen kokemuksena se välitila on kuitenkin mahdollinen ja silloin agnostismin arkikielinen määritelmä toimii hyvin ja elää rinnakkaisena määrittelynä.


      • kaarne kirjoitti:

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että käsitejärjestelmä, jossa teismin ja ateismin välissä ei ole tilaa epävarmuudelle tai epämääräisyydelle, on huono. Nyt asiaa yritetään arvottaa agnostismin kautta, mutta helpompaa olisi, jos teismin ja ateismin välisellä "välitilalle" olisi oma käsitteensä, mutta ehkä se ei tietoteorian tai ontologian puitteissa ole mahdollista.
        Ihmisen kokemuksena se välitila on kuitenkin mahdollinen ja silloin agnostismin arkikielinen määritelmä toimii hyvin ja elää rinnakkaisena määrittelynä.

        Niin. Vaikka asian itsensä kannalta voi kuulostaa aivan selvältä, että ihminen joko uskoo persoonalliseen jumalaan tai sitten ei usko, niin kuitenkin on olemassa ihmisiä, jotka eivät osaa sanoa uskovatko vai eivät.

        Sitten on ihmisiä, joita asia ei mietitytä. Siihen tilanteeseen istuu termi ignostismi.

        >> Vaikka jumalan käsite on ignostismin mukaan mieletön, ignostikko saattaa pitää ajatusta jumalasta tunneperäisesti tai esteettisesti merkityksellisenä. Sen sijaan jumala oliona on epäselvä ja epäjohdonmukainen käsite. >>

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Ignostismi


      • A10097 kirjoitti:

        Niin. Vaikka asian itsensä kannalta voi kuulostaa aivan selvältä, että ihminen joko uskoo persoonalliseen jumalaan tai sitten ei usko, niin kuitenkin on olemassa ihmisiä, jotka eivät osaa sanoa uskovatko vai eivät.

        Sitten on ihmisiä, joita asia ei mietitytä. Siihen tilanteeseen istuu termi ignostismi.

        >> Vaikka jumalan käsite on ignostismin mukaan mieletön, ignostikko saattaa pitää ajatusta jumalasta tunneperäisesti tai esteettisesti merkityksellisenä. Sen sijaan jumala oliona on epäselvä ja epäjohdonmukainen käsite. >>

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Ignostismi

        Tutkiskelin itsekin ignostismia, kun kirjoitin edellisen kommenttini. Jätin sen kuitenkin pois kommentistani, mutta tähän ajatusta on hyvä jatkaa. Linkittämässäsi ignostismi-artikkelissa todetaan myös näin:

        "Sanan ignostismi ig-osa tulee englannin kielen sanasta ignorance, tietämättömyys ja viittaa tietämättömyyteen siitä, mitä väitteellä jumalan olemassaolosta tarkoitetaan. Viittaus muotoutuu sanasta gnosis joka on "sydämen tietoa" tai "oivallusta" maailmankaikkeuden henkisestä luonteesta, tai Platonin mukaan "ymmärrys yhdistyneenä tietoon". Toisin sanoen, Ignostismi asettaa kyseenalaiseksi myös henkilön subjektiivisen kokemuksen todistusarvon Jumalasta ja tämän olemassaolosta."

        Mua kiusaa koko ajan se, että nämä uskoa käsittelevät määrittelyt vetoavat jatkuvasti tietoon. Ignostismikin puhuu tiedosta: kokemuksen todistusarvosta. Kuitenkin mielestäni usko ja tieto ovat eri kategorioita, ainakin siinä mielessä kuin tieto nykyään yleisesti ymmärretään.

        Myös teismi ja ateismi käsittelevät uskoa, mutta niitä kuvataan tietoteorian käsittein ja tiedon näkökulmasta.

        Uskosta ei kenelläkään tunnu olevan paljon sanottavaa, ainakaan spesifien uskontojen ulkopuolella, yleisellä tasolla.


      • kaarne kirjoitti:

        Tutkiskelin itsekin ignostismia, kun kirjoitin edellisen kommenttini. Jätin sen kuitenkin pois kommentistani, mutta tähän ajatusta on hyvä jatkaa. Linkittämässäsi ignostismi-artikkelissa todetaan myös näin:

        "Sanan ignostismi ig-osa tulee englannin kielen sanasta ignorance, tietämättömyys ja viittaa tietämättömyyteen siitä, mitä väitteellä jumalan olemassaolosta tarkoitetaan. Viittaus muotoutuu sanasta gnosis joka on "sydämen tietoa" tai "oivallusta" maailmankaikkeuden henkisestä luonteesta, tai Platonin mukaan "ymmärrys yhdistyneenä tietoon". Toisin sanoen, Ignostismi asettaa kyseenalaiseksi myös henkilön subjektiivisen kokemuksen todistusarvon Jumalasta ja tämän olemassaolosta."

        Mua kiusaa koko ajan se, että nämä uskoa käsittelevät määrittelyt vetoavat jatkuvasti tietoon. Ignostismikin puhuu tiedosta: kokemuksen todistusarvosta. Kuitenkin mielestäni usko ja tieto ovat eri kategorioita, ainakin siinä mielessä kuin tieto nykyään yleisesti ymmärretään.

        Myös teismi ja ateismi käsittelevät uskoa, mutta niitä kuvataan tietoteorian käsittein ja tiedon näkökulmasta.

        Uskosta ei kenelläkään tunnu olevan paljon sanottavaa, ainakaan spesifien uskontojen ulkopuolella, yleisellä tasolla.

        Kiitos kaarne

        Vastauksesi kautta huomasin tehneeni kardinaalivirheen.
        Olen tullut harhautuneeksi kun joku on kuvannut ignostismin ignorancea välinpitämättömyydeksi vaikka tietenkin se on tiedon puutetta.

        Oikeasti se mitä edellä ajattelin ja kuvasin, istuisi paremmin apateismiin
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Apateismi
        http://en.wikipedia.org/wiki/Apatheism


      • A10097 kirjoitti:

        Kiitos kaarne

        Vastauksesi kautta huomasin tehneeni kardinaalivirheen.
        Olen tullut harhautuneeksi kun joku on kuvannut ignostismin ignorancea välinpitämättömyydeksi vaikka tietenkin se on tiedon puutetta.

        Oikeasti se mitä edellä ajattelin ja kuvasin, istuisi paremmin apateismiin
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Apateismi
        http://en.wikipedia.org/wiki/Apatheism

        Tuo englanninkielinen apateismi-artikkeli tuntuu antavan jotain, joka vastaa pohdintoihini. Erityisesti indifferentismi.

        Pohdin asiaa. Ehkä jossain vaiheessa kokeilen kuukauden indifferentismiä ja jos se tuntuu hyvältä, lopetan agnostisena ateistina hengailun :-)


      • kaarne kirjoitti:

        Tutkiskelin itsekin ignostismia, kun kirjoitin edellisen kommenttini. Jätin sen kuitenkin pois kommentistani, mutta tähän ajatusta on hyvä jatkaa. Linkittämässäsi ignostismi-artikkelissa todetaan myös näin:

        "Sanan ignostismi ig-osa tulee englannin kielen sanasta ignorance, tietämättömyys ja viittaa tietämättömyyteen siitä, mitä väitteellä jumalan olemassaolosta tarkoitetaan. Viittaus muotoutuu sanasta gnosis joka on "sydämen tietoa" tai "oivallusta" maailmankaikkeuden henkisestä luonteesta, tai Platonin mukaan "ymmärrys yhdistyneenä tietoon". Toisin sanoen, Ignostismi asettaa kyseenalaiseksi myös henkilön subjektiivisen kokemuksen todistusarvon Jumalasta ja tämän olemassaolosta."

        Mua kiusaa koko ajan se, että nämä uskoa käsittelevät määrittelyt vetoavat jatkuvasti tietoon. Ignostismikin puhuu tiedosta: kokemuksen todistusarvosta. Kuitenkin mielestäni usko ja tieto ovat eri kategorioita, ainakin siinä mielessä kuin tieto nykyään yleisesti ymmärretään.

        Myös teismi ja ateismi käsittelevät uskoa, mutta niitä kuvataan tietoteorian käsittein ja tiedon näkökulmasta.

        Uskosta ei kenelläkään tunnu olevan paljon sanottavaa, ainakaan spesifien uskontojen ulkopuolella, yleisellä tasolla.

        Usko= Tunne ja se tunteiden kirjo voi olla hyvin laaja.

        Järki ja tunteet sotii usein toisiaan vastaan, niin myöskin uskonnoissa.

        Todistajanlausuntoja kun on tarkasteltu, niin ihmisten on huomattu paikkaavan "jäämättä" näkemiään kohtia. Aivot tekevät sen automaattisesti ja siksi silminnäkijöiden lausunnot on epäluotettavia. Samoin tapahtuu uskonnoissa. Järki kun loppuu, niin tunteella vedetään loppujen paikkailu. Se tekee erot ihmisten välille, että kuinka paljon tunteella jatketaan järjen ääntä.


      • kaarne kirjoitti:

        Tuo englanninkielinen apateismi-artikkeli tuntuu antavan jotain, joka vastaa pohdintoihini. Erityisesti indifferentismi.

        Pohdin asiaa. Ehkä jossain vaiheessa kokeilen kuukauden indifferentismiä ja jos se tuntuu hyvältä, lopetan agnostisena ateistina hengailun :-)

        Minulla puolestani on niin kosolti kokemusta apaattisuudesta (luonnollisesti seurausta tupla-A:han eli agnostiseen ateismiin eittämättä liittyvästä syvästä elämän tarkoituksettomuudesta), että aivan foneettisista sointusyistä taidan kokeilla olla tämän päivän ajan tietoisesti apateisti. Saa sitten nähdä onko tulos pateettinen vai apateettinen. :-)


    • "Miksi agnostikot ei kirjottele palstoilla ?"

      No minä ainakin totaaliagnostikkona kirjoittelen muutamille palstoille. Mutta en koe erityistä tarvetta erikseen esittäytyä juuri agnostikoksi. Käyhän se asiayhteydestä tarvittaessa esille, ettei esimerkiksi kristinuskon jumalkombosta ole mielestäni saatavissa uskottavaa tietoa. Sama juttu ateistisuuteni kanssa.

      "Agnostisuutta kai pidetään jotenkin hävettävänä tai nolona."

      Mielenkiintoinen ajatus. Minusta taas olisi hirveän noloa väittää, että esimerkiksi Jumalasta olisi selvästi tietoa.

    • Progressiivi

      Minulle Jumala on olemassa, mutta tavat joilla ihmiset Jumalasta puhuvat, ovat aikaan ja kulttuuriin sidottuja. Jumalasta voidaan siis puhua, mutta lopullista totuutta jumalan olemuksesta on mahdotonta löytää.

      joillekin todellisuus näyttäytyy siltä, että Jumalaa ei ole, toisille siltä, että Jumala on.Kaiken takana olevaa totuutta on mahdtonta selvittää.

      Mikäs minä sitten olen?

      • Rapanhapakko

        Hmmm... kun se koko puhe ja koko käsite yhdestä persoonallisesta Jumalasta on sinullakin luultavasti kristinuskon tai muiden abrahamististen uskontojen jumalakäsityksen epämääräisempi muunnos. Sehän tässä on, että kun tajuaa ne ihmisten tekemiksi myyteiksi, myös koko se jumalakäsitys ja koko käsite "Jumala" miten epämääräisenä hyvänsä paljastuu myös ihmisten tekemäksi myytiksi. Elikkä hengellisyyttä sopisi etsiä jostain muulta tasolta.


    • 4+1

      Jos agnostikko määritellään henkilöksi, joka ei kirjoita tälle palstalle, niin silloin täällä ei ole yhtään agnostikkoa. :)

      Jos sen sijaan agnostikko määritellään henkilöksi, jolla ei ole tietoa minkään jumalan tai jumalien olemassaolosta, niin sillon heitä ovat kaikki palstalle kirjoittavat rehelliset ja mieleltään terveet ihmiset.

      • Ja sitten on olemassa ateismin Dream Team....


    • Mirka .:-).:-),:-

      Agnostikko on kaapissa elävä ateisti. Täällä agnostikot kirjoittaa anonyyminä, rehellisenä ateistina.

    • Marsilainen Kummitus

      Agnostikko on henkilö, jonka mielestä ei ole tai ei voi olla tietoa Jumalan olemassaolosta. Agnostikko voi olla ateisti, jos katsoo tiedon puutteen johtavan uskon puuttumiseen. Agnostikko voi myös uskoa Jumalaan, jos katsoo uskon perustuvan johonkin muuhun kuin tietoon.

      • Rapanhapakko

        Tuossakin on Jumala isolla Jiillä. Mikä meillä viittaa tavalla tai toisella, vaikka miten vesitettynä kristinuskon jumalakäsitteeseen. Kummasti meilläpäin se on kuitenkin se mikä ekana tulee mieleen eikä vaikkapa hindujen jumalat, eikös vaan?

        Minun mielestäni voi olla tietoa ja voidaan olla kohtuullisen varmoja, että kristinuskon Jumalaa ei ole olemassa. Koska siitä jumalasta kertovat tarinat eivät ole tosia luonnontieteellisesti eikä historiallisesti, ei niissä tarinoissa kuvattua Jumalaakaan ole olemassa. Onneksi, sehän oli hirviö!

        Samalla tavalla voi olla tietoa/voidaan osoittaa melko varmasti, ettei muidenkaan mytologioiden jumalia ole olemassa.


      • Rapanhapakko kirjoitti:

        Tuossakin on Jumala isolla Jiillä. Mikä meillä viittaa tavalla tai toisella, vaikka miten vesitettynä kristinuskon jumalakäsitteeseen. Kummasti meilläpäin se on kuitenkin se mikä ekana tulee mieleen eikä vaikkapa hindujen jumalat, eikös vaan?

        Minun mielestäni voi olla tietoa ja voidaan olla kohtuullisen varmoja, että kristinuskon Jumalaa ei ole olemassa. Koska siitä jumalasta kertovat tarinat eivät ole tosia luonnontieteellisesti eikä historiallisesti, ei niissä tarinoissa kuvattua Jumalaakaan ole olemassa. Onneksi, sehän oli hirviö!

        Samalla tavalla voi olla tietoa/voidaan osoittaa melko varmasti, ettei muidenkaan mytologioiden jumalia ole olemassa.

        Juuri näin ajattelen minäkin. Olen siis umpiateisiti ihmisen kehittelemien jumalien suhteen, ja aika epätödennäköisinä pidän kaikkia muitakin jumaluuksia. Kaiken sulkevaa ehdottomuutta ei kuitenkaan voi ottaa, vaikkei siitä "luonnon hengestä" ole minkään sortin todisteita. Kun ei sitä poiskaan voi sulkea näillä tämänhetkisillä tiedoilla, kenties ei koskaan.

        Seitinohut on siis uskoni: jotain saattaa olla, todennäköisesti ei ole. Mutta että kristinuskon tupla-mies-jumala ihan aikuisten oikeasti ja persoonallisesti olisi olemassa sellaisena kuin alunperin miekka ja kypärä -aikaan kirjoitettu, moneen kertaan käyttäjiensä itse muokkaama myyttikokoelma hänet/heidät kuvaa? Älkää naurattako.


      • bg-ope kirjoitti:

        Juuri näin ajattelen minäkin. Olen siis umpiateisiti ihmisen kehittelemien jumalien suhteen, ja aika epätödennäköisinä pidän kaikkia muitakin jumaluuksia. Kaiken sulkevaa ehdottomuutta ei kuitenkaan voi ottaa, vaikkei siitä "luonnon hengestä" ole minkään sortin todisteita. Kun ei sitä poiskaan voi sulkea näillä tämänhetkisillä tiedoilla, kenties ei koskaan.

        Seitinohut on siis uskoni: jotain saattaa olla, todennäköisesti ei ole. Mutta että kristinuskon tupla-mies-jumala ihan aikuisten oikeasti ja persoonallisesti olisi olemassa sellaisena kuin alunperin miekka ja kypärä -aikaan kirjoitettu, moneen kertaan käyttäjiensä itse muokkaama myyttikokoelma hänet/heidät kuvaa? Älkää naurattako.

        Ja korjataan vielä hieman. Usko on kohdallani väärä sana, koska paljon mieluummin tiedän (ei kai olemassa olemattoman / tietämättömän olemassaoloon voi olla minkään sortin uskoa). Tiedon puuttuminen tuntemattomasta ja se että voi elää ahdistumatta siitä ettei kaikkeen ole selitystä, miksi sitä kutsutaan?


    • Nasse.

      Ehkä siksi että aiheena on Raamatun jumalien kunniaksi viritetty taikausko.

      Jeesuksen, PH:n ja kamelikuskien Jumalan suhteen tuskin kukaan täysipäien ihminen voi olla gnostikko, on selvää että tuo mutologia on satua ja höpätystä. Jos joku haluaa kiistää, lukekoon Raamatun.

    • Kirkon liberaali

      Fundiksethan on monta kertaa tuominneet agnostikot kadotukseen.

    • foksmalder

      Lähes kaikki palstan ateistit ovat tainneet jossain välissä ilmaista olevansa agnostisia ateisteja. Yhä vain näkyy löytyvän ihmisiä(kuten sinä), jotka eivät vain tiedä mitä tuo termi tarkoittaa.

      • kolmiviitonen

        "Lähes kaikki palstan ateistit ovat tainneet jossain välissä ilmaista olevansa agnostisia ateisteja. Yhä vain näkyy löytyvän ihmisiä(kuten sinä), jotka eivät vain tiedä mitä tuo termi tarkoittaa. "

        tievoks vaan että jeesus on ilmaissut olevansa ateisti,kielsi kaikki farisealaisten opit


    • puuttuva rengas

      >>>Agnostisuutta kai pidetään jotenkin hävettävänä tai nolona.

    • Siinä on iso ero elääkö mielikuvitusmaailmassa vai ihan vaan todellisuudessa.

      Olisiko mitään oivallettu tai pantu käytäntöön ilman mielikuvia maailmasta -kuvitelmaa todellisuudesta?

      On aina ollut käyttöä miehille - mielille - jotka kulkevat omia polkujaan. On vieläkin, missä silloin menee raja

      Se raja on sinun jokaisen mielessä.

    • kolmeviitonen

      Tievoks vaan että gnostinen henki on raamatussa,nimittäin "minä olen tie, totuus ja elämä" on gnosis -sanan määritelmä,eli,Jeesus oli gnostinen.Toi gnosis -sana on vieläkin perinteisesti käytössä muunmuassa lääketieteessä muodossa dia-gnostiikka,eli,Jeesus on lääketieteen suojelija.

    • Tavis :))

      Kerro omin sanoin, mikä agnostikko mielestäsi on?
      Moni ei erota ateistia ja agnostikkoa toisistaan.

      • 4+5

        "Kerro omin sanoin, mikä agnostikko mielestäsi on?"
        Agnostikko on henkilö, jolla ei ole tietoa jumalasta tai jumalista.

        "Moni ei erota ateistia ja agnostikkoa toisistaan."
        Johtuu varmaankin siitä, että suurin osa ateisteista on agnostikkoja.


    • Agnostikkona aina

      Eihän tänne muut kuin agnostikot kirjoitakaan sillä kenelläkään ei ole havaintoa Jumalasta eikä kenelläkään ettei Jumalaa olisi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet taitava

      monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo
      Ikävä
      66
      5944
    2. Sinällään hauska miten jostakin

      jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per
      Ikävä
      52
      2994
    3. Mikä ihme sai sut käyttäytymään

      Niin helvetin törkeästi mua kohtaan, jos kerta olet ihastunut?
      Ikävä
      31
      2183
    4. Tiedät etten tiedä

      Mitä pitäisi tehdä.
      Ikävä
      13
      1797
    5. Osuuspankki Kuhmo!

      Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto
      Kuhmo
      19
      1773
    6. Voi helvetti

      Mihin olet mut ajanut.
      Ikävä
      18
      1730
    7. hyvää yötä.

      toivottavasti sulla oli kiva jouluaatto. 🤍
      Ikävä
      18
      1519
    8. Rakkaalleni!

      Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus
      Tunteet
      12
      1506
    9. Työttömyys kasvaa

      Onneksi persujen kannatus ei kasva.
      Perussuomalaiset
      48
      1486
    10. Hyvää joulua!

      Naiselle. Tänä vuonna tutustuttiin ❤️
      Ikävä
      9
      1453
    Aihe