Muurattavan kevytsoraharkko- ja valuharkkotalon rappaus

Basson suunnasta on ollut aika hiljaista.

Vain valusysteemien kanssa pitää odotella. Muurattavien harkkojen kanssa voi rappauksen hoitaa vaikka samantien jos runkoa ei olla päästetty sateessa kastumaan.

Vähintään yksi vuosi kuivateltava olipa harkko kumpi tahansa. Molempiin menee vettä rakennusvaiheessa aivan tolkuttomat määrät.

harkkoa seinään kirjoitti:

Vähintään yksi vuosi kuivateltava olipa harkko kumpi tahansa. Molempiin menee vettä rakennusvaiheessa aivan tolkuttomat määrät.

Eps- valuharkkotalon voi rapata heti, eikä sitä tarvitse erikseen suojata pakkaselta edes talvella valettaessa.

Rakentaja Reino kirjoitti:

Eps- valuharkkotalon voi rapata heti, eikä sitä tarvitse erikseen suojata pakkaselta edes talvella valettaessa.

Juuriko niin. Ja onko syys se, että styroxin sisään valettu betoni ei kuitenkaan kuivu, joten rakenteesta ei erity mitään kosteutta joka rappauksen tiputtaisi. Jep jep. :). Eps-muottiharkot ovat hulluin keksintö rakentamisen alalla ja voi sitä raukkaa joka näiden entisten autojobbareiden matkaan lähtee.

Eps räp skibadiduu kirjoitti:

Juuriko niin. Ja onko syys se, että styroxin sisään valettu betoni ei kuitenkaan kuivu, joten rakenteesta ei erity mitään kosteutta joka rappauksen tiputtaisi. Jep jep. :). Eps-muottiharkot ovat hulluin keksintö rakentamisen alalla ja voi sitä raukkaa joka näiden entisten autojobbareiden matkaan lähtee.

Lue lisää

Kuivuu hitaasti ja vain ylös, alas ja läpivienneistä. Betonin kovettuminen ei perustu kuivumiseen, että sinänsä tuo ei ole ongelma. Hidas kuivuminen on toki edellytys kovalle betonille.

Paljon ihan oikeitakin ongelmia noissa epsimuottitaloissa. Ei tarvitse keksiä lisää.

The_Rat kirjoitti:

Kuivuu hitaasti ja vain ylös, alas ja läpivienneistä. Betonin kovettuminen ei perustu kuivumiseen, että sinänsä tuo ei ole ongelma. Hidas kuivuminen on toki edellytys kovalle betonille.

Paljon ihan oikeitakin ongelmia noissa epsimuottitaloissa. Ei tarvitse keksiä lisää.

Lue lisää

Mitäköhän ongelmia... itse en ole ainoataan ongelmaa huomannut.. tietenkin riippuu siitä kenen harkoista tekee. Ponttiharkot ja ylipäätään täys eps harkot on kamalia, kun ne ei pysy valun aikana paikoillaan kuin liimaamalla toisiinsa.

mulla on eps kirjoitti:

Mitäköhän ongelmia... itse en ole ainoataan ongelmaa huomannut.. tietenkin riippuu siitä kenen harkoista tekee. Ponttiharkot ja ylipäätään täys eps harkot on kamalia, kun ne ei pysy valun aikana paikoillaan kuin liimaamalla toisiinsa.

Lue lisää

Betoni kyllä kuivuu eps-muotin sisällä ja siitä tulee hyvin lujaa. Jo betoni itse tarvitsee kosteutta lujittuakseen ja kun se tapahtuu hitaasti, siitä tulee miltei yhtä vahvaa kuin kallio. Hidas kuivuminen ei tuota ongelmaa ja hitaasti eristekerroksen läpi työntyvä vesihöyry ei aiheuta ongelmaa rappaukselle eikä lautakuorelle. Lautakuoren tai tiiliverhouksen kanssa käytetään ilmarakoa, niin sanotusti varmuuden välttämiseksi.
Betoni on myös hyvin suojassa eristekerrosten välissä, se ei jäädy, eikä ilmaston saasteet pysty siihen vaikuttamaan. Runko ei johda kylmää ja se on erittäin kylmäsillaton.
Paksu yhtenäinen betonikerros kestää hyvin maanpaineita ja rungosta tulee hyvin kantava. Kestää Taifuuneja ja maanjäristyksiä , sekkä pakkasia ja kuumuutta ja on pitkäikäinen, lujittumiseenkin menee jo vuosia.
Nyt sitten niitä huonoja puolia vaan sitten tänne ja mielummin niiltä, jotka Eps-harkkotaloissa jo asuvat tai jotka niitä ovat olleet rakentamassa.
Mutu miehiä rakennusalalla on jo riittävästi.

Ei mutu kirjoitti:

Betoni kyllä kuivuu eps-muotin sisällä ja siitä tulee hyvin lujaa. Jo betoni itse tarvitsee kosteutta lujittuakseen ja kun se tapahtuu hitaasti, siitä tulee miltei yhtä vahvaa kuin kallio. Hidas kuivuminen ei tuota ongelmaa ja hitaasti eristekerroksen läpi työntyvä vesihöyry ei aiheuta ongelmaa rappaukselle eikä lautakuorelle. Lautakuoren tai tiiliverhouksen kanssa käytetään ilmarakoa, niin sanotusti varmuuden välttämiseksi.
Betoni on myös hyvin suojassa eristekerrosten välissä, se ei jäädy, eikä ilmaston saasteet pysty siihen vaikuttamaan. Runko ei johda kylmää ja se on erittäin kylmäsillaton.
Paksu yhtenäinen betonikerros kestää hyvin maanpaineita ja rungosta tulee hyvin kantava. Kestää Taifuuneja ja maanjäristyksiä , sekkä pakkasia ja kuumuutta ja on pitkäikäinen, lujittumiseenkin menee jo vuosia.
Nyt sitten niitä huonoja puolia vaan sitten tänne ja mielummin niiltä, jotka Eps-harkkotaloissa jo asuvat tai jotka niitä ovat olleet rakentamassa.
Mutu miehiä rakennusalalla on jo riittävästi.

Lue lisää

Mutku se on muovia! Muovista tehdään kertakäyttömukeja ja jätepusseja

mutku kirjoitti:

Mutku se on muovia! Muovista tehdään kertakäyttömukeja ja jätepusseja

Eps-harkkotalo on teräsbetonia 15 cm paksua kauttaaltaan.
Siihen lisättynä kylmäsillaton eristys, joka ei lahoa tai mätäne.
Rakentaa voi kelillä, kuin kelillä ja rapata vaikka heti.
Erillisiä kalliita anturapalkkeja ei tarvita.
Nostokoneiden tarve hyvin pieni.
Vähän rakennusosia.
Helppo ja kevyt rakentaa.
Kätevä muotoilla, vaikka pyöreä ikkuna kädenkäänteessä.
Kestää isältä pojalle.
Eristys tunteeton vedelle, kosteudelle ja pakkaselle.
Jne...

Myyntimies kivaa kirjoitti:

Eps-harkkotalo on teräsbetonia 15 cm paksua kauttaaltaan.
Siihen lisättynä kylmäsillaton eristys, joka ei lahoa tai mätäne.
Rakentaa voi kelillä, kuin kelillä ja rapata vaikka heti.
Erillisiä kalliita anturapalkkeja ei tarvita.
Nostokoneiden tarve hyvin pieni.
Vähän rakennusosia.
Helppo ja kevyt rakentaa.
Kätevä muotoilla, vaikka pyöreä ikkuna kädenkäänteessä.
Kestää isältä pojalle.
Eristys tunteeton vedelle, kosteudelle ja pakkaselle.
Jne...

Lue lisää

Markkinoilla on taloja, joissa betonivahvuus on 500mm. Ja ne on edullisempia kuin nää muoviharkot. Muoviharkon hintaan pitää lisätä vielä se betoni.

150vs500 kirjoitti:

Markkinoilla on taloja, joissa betonivahvuus on 500mm. Ja ne on edullisempia kuin nää muoviharkot. Muoviharkon hintaan pitää lisätä vielä se betoni.

Ei se mitään teräsbetonia ole, vaan puristettua hiekkaa. Eristyskykyä niistä löytyy myös heikosti ja hintakin on korkeampi.
Lopputulos vuotava saumoja täynnä ja ikkunoiden päälle pitää kuitenkin palkit valaa erikseen. Maanpaineen kestokykykyä heikosti ja sisäpuolella tarvitaan runsaasti tukevia seiniä, samoin välipohjan on oltava tukeva.
Nostokoneet ja valukoneet käyvät työmailla useasti ja tuskin ilmaiseksi. Lopulta rappauslaastiakin kuluu tuplasti, sisä ja ulkopuolelle.
Monissa hötöharkoissa tarvitaan vielä erikoiskiinnikkeitä, jotta jotain edes pysyisi kiinni tai ammoniakki ei syvyttäisi.
Alkaako niitä eps-harkon huonoja puoli tulla vai ei ?

Toinen myyntimies kirjoitti:

Ei se mitään teräsbetonia ole, vaan puristettua hiekkaa. Eristyskykyä niistä löytyy myös heikosti ja hintakin on korkeampi.
Lopputulos vuotava saumoja täynnä ja ikkunoiden päälle pitää kuitenkin palkit valaa erikseen. Maanpaineen kestokykykyä heikosti ja sisäpuolella tarvitaan runsaasti tukevia seiniä, samoin välipohjan on oltava tukeva.
Nostokoneet ja valukoneet käyvät työmailla useasti ja tuskin ilmaiseksi. Lopulta rappauslaastiakin kuluu tuplasti, sisä ja ulkopuolelle.
Monissa hötöharkoissa tarvitaan vielä erikoiskiinnikkeitä, jotta jotain edes pysyisi kiinni tai ammoniakki ei syvyttäisi.
Alkaako niitä eps-harkon huonoja puoli tulla vai ei ?

Lue lisää

Vuotavat valaessa kuin seula. Eivät pysy paikoillaan. Miten teet viistokulmat?. Jumalaton määrä tukemista. Paloturvallisuus nolla. Hyvän pinnoituksen tekeminen työlästä. Kiinnittäminen hankalaa... Niin ja lisäksi se on MUOVIA. Taloja ei kuulu tehdä muovista!

Riittääö nää kirjoitti:

Vuotavat valaessa kuin seula. Eivät pysy paikoillaan. Miten teet viistokulmat?. Jumalaton määrä tukemista. Paloturvallisuus nolla. Hyvän pinnoituksen tekeminen työlästä. Kiinnittäminen hankalaa... Niin ja lisäksi se on MUOVIA. Taloja ei kuulu tehdä muovista!

Lue lisää

Varmasti ei vuoda pätkääkään ja valupaineen kesto vähintään yli kolme metriä. Uretaani liimalla kun liimaa yhteen ei vuoda betonia, eikä lämpöä ja pysyy varmasti paikoillaan. Tukeminen kolmen metrin välein mikäli valetaan yhtenä kolmen metrin kerroskorkeutena, metrin pätkissä ei tukemista tarvita.
Eps-harkossa on palonestoaine, joka tarkoittaa ettei pala laisinkaan, lisäksi betoni ei sorru eikä pala. Valmis talo sitten on pinnoitettu ja siellä ei pala kuin huonekalut. Eps harkoilla voidaan muuten rakentaa 60 minuutin vaativinta paloseinää muovi insertti versiolla, jolloin betonikerros on yhtenäinen.
Kulmat tehdään kulmaharkoilla, olet ilmeisesti sekoittanut Ruotsalaisen tuotteen ja Suomalaisen, suomalaisessa kulmat ovat vakiona jo pakettitoimituksessa.

Myyntimies 2 kirjoitti:

Varmasti ei vuoda pätkääkään ja valupaineen kesto vähintään yli kolme metriä. Uretaani liimalla kun liimaa yhteen ei vuoda betonia, eikä lämpöä ja pysyy varmasti paikoillaan. Tukeminen kolmen metrin välein mikäli valetaan yhtenä kolmen metrin kerroskorkeutena, metrin pätkissä ei tukemista tarvita.
Eps-harkossa on palonestoaine, joka tarkoittaa ettei pala laisinkaan, lisäksi betoni ei sorru eikä pala. Valmis talo sitten on pinnoitettu ja siellä ei pala kuin huonekalut. Eps harkoilla voidaan muuten rakentaa 60 minuutin vaativinta paloseinää muovi insertti versiolla, jolloin betonikerros on yhtenäinen.
Kulmat tehdään kulmaharkoilla, olet ilmeisesti sekoittanut Ruotsalaisen tuotteen ja Suomalaisen, suomalaisessa kulmat ovat vakiona jo pakettitoimituksessa.

Lue lisää

Mikähän siinä pinnoituksessa on hankalaa, laastilla vaan laatat kiinni seinään ja ulkopuolelle liimalla rappaus. Lautakuorikin tulee helposti, kun koolinkien kiinnikkeet asentaa jo ennen valua.
Malanderilta saat kiinnikkeet joka lähtöön, kuten minäkin.

Myyntimies 2 kirjoitti:

Varmasti ei vuoda pätkääkään ja valupaineen kesto vähintään yli kolme metriä. Uretaani liimalla kun liimaa yhteen ei vuoda betonia, eikä lämpöä ja pysyy varmasti paikoillaan. Tukeminen kolmen metrin välein mikäli valetaan yhtenä kolmen metrin kerroskorkeutena, metrin pätkissä ei tukemista tarvita.
Eps-harkossa on palonestoaine, joka tarkoittaa ettei pala laisinkaan, lisäksi betoni ei sorru eikä pala. Valmis talo sitten on pinnoitettu ja siellä ei pala kuin huonekalut. Eps harkoilla voidaan muuten rakentaa 60 minuutin vaativinta paloseinää muovi insertti versiolla, jolloin betonikerros on yhtenäinen.
Kulmat tehdään kulmaharkoilla, olet ilmeisesti sekoittanut Ruotsalaisen tuotteen ja Suomalaisen, suomalaisessa kulmat ovat vakiona jo pakettitoimituksessa.

Lue lisää

Jep jep :)

Hauskaa juttua kirjoitti:

Jep jep :)

Sikakallita nuo EPS harkot - sen takia eivät yleisty ikinä.

Selvitin hinnan kirjoitti:

Sikakallita nuo EPS harkot - sen takia eivät yleisty ikinä.

Lammia kalliimpi ?

PA rakentaja kirjoitti:

Lammia kalliimpi ?

Minulla oli kyllä Lammin ja Lujan tarjous, molemmat olivat Eps-harkkoja kalliimpia ja U-arvo merkittävästi huonompi.
Rahtikustannuskin oli kolme kertaa suurempi.

Sisustusta rakentamassa kirjoitti:

Minulla oli kyllä Lammin ja Lujan tarjous, molemmat olivat Eps-harkkoja kalliimpia ja U-arvo merkittävästi huonompi.
Rahtikustannuskin oli kolme kertaa suurempi.

Kerroppa sitten eps-harkon (pelkän ulkoseinäharkon ilman betonia, teräksiä, rahtia yms.) neliöhinta? Vertaillaan oikeilla luvuilla jos kerran vertaillaan.

Mitähä? kirjoitti:

Kerroppa sitten eps-harkon (pelkän ulkoseinäharkon ilman betonia, teräksiä, rahtia yms.) neliöhinta? Vertaillaan oikeilla luvuilla jos kerran vertaillaan.

- EPS harkko on kalleinta mitä markkinoilta saa... Seuraava Lammi / muut valuharkot... Kaikki mikä maksaa neliöltä yli 60€ ni o ryöstöä... Muurattava papu 60€ neliö / u arvo 0,14 on ihan jees..

- valuharkot 100€ neliö kurat
- Eps harkot maksaa sitten vielä enempi... Eikös ovh. Pyynti eps harkolla jotain 20€ / kpl... Hah !

Fuulaa... kirjoitti:

- EPS harkko on kalleinta mitä markkinoilta saa... Seuraava Lammi / muut valuharkot... Kaikki mikä maksaa neliöltä yli 60€ ni o ryöstöä... Muurattava papu 60€ neliö / u arvo 0,14 on ihan jees..

- valuharkot 100€ neliö kurat
- Eps harkot maksaa sitten vielä enempi... Eikös ovh. Pyynti eps harkolla jotain 20€ / kpl... Hah !

Lue lisää

Sipo maksaa alle 60€/m2. U-arvo tosin 0,17, mut massiivikiviainetta.

Kfkfjdjjdbd kirjoitti:

Sipo maksaa alle 60€/m2. U-arvo tosin 0,17, mut massiivikiviainetta.

"Sipo massiivikiviainetta."

Kiitos tästä, sait hymyn huulilleni.

Mitähä? kirjoitti:

Kerroppa sitten eps-harkon (pelkän ulkoseinäharkon ilman betonia, teräksiä, rahtia yms.) neliöhinta? Vertaillaan oikeilla luvuilla jos kerran vertaillaan.

EPS-harkko 40-45€/m2 U-arvoilla 0.11-0,09. Toki betoni menee sitten paljon, terästä taas ei niin paljon kuin esim. lammi.

Fuulaa... kirjoitti:

- EPS harkko on kalleinta mitä markkinoilta saa... Seuraava Lammi / muut valuharkot... Kaikki mikä maksaa neliöltä yli 60€ ni o ryöstöä... Muurattava papu 60€ neliö / u arvo 0,14 on ihan jees..

- valuharkot 100€ neliö kurat
- Eps harkot maksaa sitten vielä enempi... Eikös ovh. Pyynti eps harkolla jotain 20€ / kpl... Hah !

Lue lisää

Ei kait se yksikkökustannus oikein ole oikea vertailuluku, vaan kokonaistaloudellisuus ratkaisee. EPS-harkoilla ei tarvita kurottajia, massiisivia telineitä jne jne. eikä jälkikäteen kiropraktikkoa :)

Ja kyllä eps-harkolla on hyvä tekninen suorituskyky, sillä niillä tulee tersbetonirakenne, joka kestää kyllä mitä vaan. EIkä ne harkot kyllä 100€ neliö maksa!

mutku kirjoitti:

Mutku se on muovia! Muovista tehdään kertakäyttömukeja ja jätepusseja

joo ja leca-papu kuuluu kukkaruukkuun. Lammin-harkko on kyl ihan jees, mutta rakentaminen siitä on aivan hirveää, kun se painaa 30kiloo kappale. Koko ajan tarvitaan työmaalla joku nosturi ja se maksaa aivan törkeästi. Tavarat on kuitenkin väärässä paikassa. Jos nyt tekisin, niin tekin eps-harkosta. Tutustui systeemiin naapurikadulla ja oli kevyttä, nopeaa ja helppoa. Tottakai tukia tarvittiin jne, mutta keveys, nopeus, helppous, katkaisut jne vakuutivat

?hätäMi kirjoitti:

EPS-harkko 40-45€/m2 U-arvoilla 0.11-0,09. Toki betoni menee sitten paljon, terästä taas ei niin paljon kuin esim. lammi.

Hyvälaatuinen ESP-harkko maksaa noin 70€/m2. Halvat on paskoja. Ne ei pysy paikallaan valettaessa ja niissä on muitakin murheita. Siihen asennus ja kura päälle, niin ollaan noin 100€/m2. Ei ole sen kummempi hinta kuin muissakaan, mutta rakenne on paljon parempi.

Yhtä en ymmärrä..... jos talo tehdään betonista valamalla, niin se on kaikkien mielestä ok ja hyvä rakenne. Jos sama talo tehdään eps harkoista, niin se on monen mielestä huono. Eli jos talo tehdään esim vanerilla tai lautamuotilla muottittamalla ja valamalla ja jälkikäteen se eristetään eps:llä, niin se on hyvä rakenne. Ainoa ero on siis siinä, että muottiharkot on helpompia tehdä ja sästyy paljon työtä ja rakenne on tiivis jne.

Riittääö nää kirjoitti:

Vuotavat valaessa kuin seula. Eivät pysy paikoillaan. Miten teet viistokulmat?. Jumalaton määrä tukemista. Paloturvallisuus nolla. Hyvän pinnoituksen tekeminen työlästä. Kiinnittäminen hankalaa... Niin ja lisäksi se on MUOVIA. Taloja ei kuulu tehdä muovista!

Lue lisää

Hyvin pitävät eivätkä vuoda valetttaessa, kunhan on hyvät harkot. Viistokulmia on kuitenkin talossa yleensä aika vähän ja harkkojen sahaaminen on helppoa ja nopeaa. Paloa betoni kestää tuntikausia. Kiinnittäminen on helpoa jos valitsee sellaisen harkon, jossa on ohut eriste sisäpuolella.

Viimeiseen en ota kantaa, koska se on tuulestatemmattu mielipide vailla mitään järkeä.

miksi..... kirjoitti:

Hyvälaatuinen ESP-harkko maksaa noin 70€/m2. Halvat on paskoja. Ne ei pysy paikallaan valettaessa ja niissä on muitakin murheita. Siihen asennus ja kura päälle, niin ollaan noin 100€/m2. Ei ole sen kummempi hinta kuin muissakaan, mutta rakenne on paljon parempi.

Yhtä en ymmärrä..... jos talo tehdään betonista valamalla, niin se on kaikkien mielestä ok ja hyvä rakenne. Jos sama talo tehdään eps harkoista, niin se on monen mielestä huono. Eli jos talo tehdään esim vanerilla tai lautamuotilla muottittamalla ja valamalla ja jälkikäteen se eristetään eps:llä, niin se on hyvä rakenne. Ainoa ero on siis siinä, että muottiharkot on helpompia tehdä ja sästyy paljon työtä ja rakenne on tiivis jne.

Lue lisää

Ero on siinä, että epsillä tehtäessä jää haitallinen eristekerros sisäpuolelle. Voihan sen jälkikäteen poistaa, mutta sitten eristyskyky kärsii, eikä kylmäsillaton rakenne enää onnistu.

Lammi on helpoin ratkaisu, jos haluaa kivitalon edut ja varmasti kylmäsillattoman rakenteen. Valitettavasti ulkokuoren hinta on aika kova siitä saatavaan hyötyyn nähden. Ja toisaalta sisäpuolella voisi olla enemmänkin betonia, niin olisi putkien vetäminen seinän sisään helpompaa.

nyt tekisin kirjoitti:

joo ja leca-papu kuuluu kukkaruukkuun. Lammin-harkko on kyl ihan jees, mutta rakentaminen siitä on aivan hirveää, kun se painaa 30kiloo kappale. Koko ajan tarvitaan työmaalla joku nosturi ja se maksaa aivan törkeästi. Tavarat on kuitenkin väärässä paikassa. Jos nyt tekisin, niin tekin eps-harkosta. Tutustui systeemiin naapurikadulla ja oli kevyttä, nopeaa ja helppoa. Tottakai tukia tarvittiin jne, mutta keveys, nopeus, helppous, katkaisut jne vakuutivat

Lue lisää

Sä missään työmaalla ole käynyt... "Lammiharkko on ihan jees" mitä sä höriset... 100% varmasti et ole itse muurannu / latonut harkon harkkoa... Kunhan suoralahkeiset housut jalassa pyörit mestoilla haittona... :)

Mestat kuntoon kirjoitti:

Sä missään työmaalla ole käynyt... "Lammiharkko on ihan jees" mitä sä höriset... 100% varmasti et ole itse muurannu / latonut harkon harkkoa... Kunhan suoralahkeiset housut jalassa pyörit mestoilla haittona... :)

Lue lisää

tarkoitti varmaan lopputuotteena ja valmiina rakenteena.. ja kuten totesikin, niin rakentaminen on ihan hirveää ja sitä se kyl onkin!

miksi..... kirjoitti:

Hyvälaatuinen ESP-harkko maksaa noin 70€/m2. Halvat on paskoja. Ne ei pysy paikallaan valettaessa ja niissä on muitakin murheita. Siihen asennus ja kura päälle, niin ollaan noin 100€/m2. Ei ole sen kummempi hinta kuin muissakaan, mutta rakenne on paljon parempi.

Yhtä en ymmärrä..... jos talo tehdään betonista valamalla, niin se on kaikkien mielestä ok ja hyvä rakenne. Jos sama talo tehdään eps harkoista, niin se on monen mielestä huono. Eli jos talo tehdään esim vanerilla tai lautamuotilla muottittamalla ja valamalla ja jälkikäteen se eristetään eps:llä, niin se on hyvä rakenne. Ainoa ero on siis siinä, että muottiharkot on helpompia tehdä ja sästyy paljon työtä ja rakenne on tiivis jne.

Lue lisää

Nojoo palikkamiehen mielestä Se on ainoa hyvälaatuinen. Tosiasiassa tinkimällä saa parasta alle 50€/m2.

miksi..... kirjoitti:

Hyvälaatuinen ESP-harkko maksaa noin 70€/m2. Halvat on paskoja. Ne ei pysy paikallaan valettaessa ja niissä on muitakin murheita. Siihen asennus ja kura päälle, niin ollaan noin 100€/m2. Ei ole sen kummempi hinta kuin muissakaan, mutta rakenne on paljon parempi.

Yhtä en ymmärrä..... jos talo tehdään betonista valamalla, niin se on kaikkien mielestä ok ja hyvä rakenne. Jos sama talo tehdään eps harkoista, niin se on monen mielestä huono. Eli jos talo tehdään esim vanerilla tai lautamuotilla muottittamalla ja valamalla ja jälkikäteen se eristetään eps:llä, niin se on hyvä rakenne. Ainoa ero on siis siinä, että muottiharkot on helpompia tehdä ja sästyy paljon työtä ja rakenne on tiivis jne.

Lue lisää

Paras ja helpoin tulee kevytbetoni tai -soraharkoista muuraamalla. Muut ratkaisut ovat niiden korvikkeita, muka parempia systeemejä.

miksi..... kirjoitti:

Hyvälaatuinen ESP-harkko maksaa noin 70€/m2. Halvat on paskoja. Ne ei pysy paikallaan valettaessa ja niissä on muitakin murheita. Siihen asennus ja kura päälle, niin ollaan noin 100€/m2. Ei ole sen kummempi hinta kuin muissakaan, mutta rakenne on paljon parempi.

Yhtä en ymmärrä..... jos talo tehdään betonista valamalla, niin se on kaikkien mielestä ok ja hyvä rakenne. Jos sama talo tehdään eps harkoista, niin se on monen mielestä huono. Eli jos talo tehdään esim vanerilla tai lautamuotilla muottittamalla ja valamalla ja jälkikäteen se eristetään eps:llä, niin se on hyvä rakenne. Ainoa ero on siis siinä, että muottiharkot on helpompia tehdä ja sästyy paljon työtä ja rakenne on tiivis jne.

Lue lisää

MÄ sain EPS-harkoista tarjouksen tasan 80€/m2. En hyväksynyt sitä. Harkko oli mielestäni paras noista EPS harkoista. Muista näki jo pienellä miettimisellä ettei niistä kannata OMAA taloa tehdä.

The_Rat kirjoitti:

Ero on siinä, että epsillä tehtäessä jää haitallinen eristekerros sisäpuolelle. Voihan sen jälkikäteen poistaa, mutta sitten eristyskyky kärsii, eikä kylmäsillaton rakenne enää onnistu.

Lammi on helpoin ratkaisu, jos haluaa kivitalon edut ja varmasti kylmäsillattoman rakenteen. Valitettavasti ulkokuoren hinta on aika kova siitä saatavaan hyötyyn nähden. Ja toisaalta sisäpuolella voisi olla enemmänkin betonia, niin olisi putkien vetäminen seinän sisään helpompaa.

Lue lisää

Lammissa on ruostumatonta terästä kylmäsiltana sisäkuoren ja ulkokuoren välillä niin paljon että jos ne teräkset laittaa yhteen, niin tulee 20 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä. Siis miettikää miten paljon tuosta menee lämpöä harakoille.
Ulkokuori toimii myös lauhduttimena. Pitää siis huolen siitä että noiden terästen toisella puolella on aina ulkoilman lämpötilassa oleva iso massa, joten lämmönhukka teräksiä pitkin on jatkuvaa.

joo joo joo kirjoitti:

tarkoitti varmaan lopputuotteena ja valmiina rakenteena.. ja kuten totesikin, niin rakentaminen on ihan hirveää ja sitä se kyl onkin!

Niinpä. Mutta lopulta - siis kaiken jälkeen lopputulos on se mikä ratkaisee. Sitten ei rakennusaikaiset murheet/ongelmat enää haittaa kunhan vain lopputulos on sitä mitä halusi.

Vielä olisi kehitettävää kivitalopuolella runkorakenteessa. Kaikki nykyiset rakenteet ovat vielä vähän vajavaisia. Mitäköhän 10 vuoden päästä on käytössä? Joko silloin olisi sellainen rakenne, mikä olisi energiataloudellinen - kylmäsillaton, energiaa varaava; helppo pinnoittaa; helppo rakentaa, kevyt, ei vaadi liikaa tukia...

80€/m² kirjoitti:

MÄ sain EPS-harkoista tarjouksen tasan 80€/m2. En hyväksynyt sitä. Harkko oli mielestäni paras noista EPS harkoista. Muista näki jo pienellä miettimisellä ettei niistä kannata OMAA taloa tehdä.

Lue lisää

On täysin epäeettistä tehdä muoviharkosta taloa. Nyt jos joskus toivoisi vihreiden puolueen edustajilta toimenpiteitä tämän uusiutuvan luonnonvaran tuhlaamiseen perustuvan tuotteen kieltämiseksi.

Toivon todella ettei sen käyttö yleisty tästä, vaan loppuu kokonaan. On riittävän huono juttu että alapohjissa muovia joutuu käyttämään, mutta siellä ei taida olla vaihtoehtoja. Onneksi seinissä on!

Monbi kirjoitti:

Lammissa on ruostumatonta terästä kylmäsiltana sisäkuoren ja ulkokuoren välillä niin paljon että jos ne teräkset laittaa yhteen, niin tulee 20 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä. Siis miettikää miten paljon tuosta menee lämpöä harakoille.
Ulkokuori toimii myös lauhduttimena. Pitää siis huolen siitä että noiden terästen toisella puolella on aina ulkoilman lämpötilassa oleva iso massa, joten lämmönhukka teräksiä pitkin on jatkuvaa.

Lue lisää

"!Lammissa on ruostumatonta terästä kylmäsiltana sisäkuoren ja ulkokuoren välillä"

Mitä jauhat, ulko ja siskuoren teräksien vällillä on 20cm eristettä.

Haaveilijarakentaja kirjoitti:

Niinpä. Mutta lopulta - siis kaiken jälkeen lopputulos on se mikä ratkaisee. Sitten ei rakennusaikaiset murheet/ongelmat enää haittaa kunhan vain lopputulos on sitä mitä halusi.

Vielä olisi kehitettävää kivitalopuolella runkorakenteessa. Kaikki nykyiset rakenteet ovat vielä vähän vajavaisia. Mitäköhän 10 vuoden päästä on käytössä? Joko silloin olisi sellainen rakenne, mikä olisi energiataloudellinen - kylmäsillaton, energiaa varaava; helppo pinnoittaa; helppo rakentaa, kevyt, ei vaadi liikaa tukia...

Lue lisää

"kylmäsillaton, energiaa varaava; helppo pinnoittaa; helppo rakentaa, kevyt, ei vaadi liikaa tukia."

Niin ei tarvitse miettiä.

Osta Lammiharkkoja kirjoitti:

"kylmäsillaton, energiaa varaava; helppo pinnoittaa; helppo rakentaa, kevyt, ei vaadi liikaa tukia."

Niin ei tarvitse miettiä.

Milloin valettava kiviharkko on saatu kylmäsillattomaksi , sehän on täynnä kylmäsiltoja. Runko johtaa lämpöä ylös sekä alas sisäpuoltaankin pitkin. Tassu anturatkin on täysiä paskoja , venyvät ja paukkuvat, sekä hirveä kylmäsilta.
Ainoa kylmäsillaton tuote on Eps-harkko, joka on inhimillinen rakentaakin. Kevytsoraharkkokin on kylmäsillattomampi, kuin valettavat selänmurskaajat.
Valaminenkin näin talvella onnistuu vain Eps-harkkoon, kiviharkolla valu pakkasella on suuri peruuttamaton riski. Betonin holvaaminen ja reikäinen seinä onnistuu valuharkolla myös monilta ja talvella ei voi edes kastella.

Haaveilijarakentaja kirjoitti:

Niinpä. Mutta lopulta - siis kaiken jälkeen lopputulos on se mikä ratkaisee. Sitten ei rakennusaikaiset murheet/ongelmat enää haittaa kunhan vain lopputulos on sitä mitä halusi.

Vielä olisi kehitettävää kivitalopuolella runkorakenteessa. Kaikki nykyiset rakenteet ovat vielä vähän vajavaisia. Mitäköhän 10 vuoden päästä on käytössä? Joko silloin olisi sellainen rakenne, mikä olisi energiataloudellinen - kylmäsillaton, energiaa varaava; helppo pinnoittaa; helppo rakentaa, kevyt, ei vaadi liikaa tukia...

Lue lisää

joo ja ilmainen... tai vielä parempi, että joku antaisi vielä repullisen rahaa mukaan kun tekee kivaestä talon.

Pakkas valu kirjoitti:

Milloin valettava kiviharkko on saatu kylmäsillattomaksi , sehän on täynnä kylmäsiltoja. Runko johtaa lämpöä ylös sekä alas sisäpuoltaankin pitkin. Tassu anturatkin on täysiä paskoja , venyvät ja paukkuvat, sekä hirveä kylmäsilta.
Ainoa kylmäsillaton tuote on Eps-harkko, joka on inhimillinen rakentaakin. Kevytsoraharkkokin on kylmäsillattomampi, kuin valettavat selänmurskaajat.
Valaminenkin näin talvella onnistuu vain Eps-harkkoon, kiviharkolla valu pakkasella on suuri peruuttamaton riski. Betonin holvaaminen ja reikäinen seinä onnistuu valuharkolla myös monilta ja talvella ei voi edes kastella.

Lue lisää

Kyllä meillä Lammilla ollaan nämä asiat tutkittu perin pohjin. Kun käyttää notkeaa talvilaatua niin menee betonia valettaessa kyllä joka rakoon. Tarvittaessa tehdään vain metrin korkea valu kerrallaan ja vibrataan kunnolla. Kyllä ne isommat ongelmat ovat eps- harkkojen kanssa talviolosuhteissa. Ne halkeilevat pakkasella ja pienikin jäänmuru aiheuttaa vuotoja saumoista. Suoraa seinää niistä ei saa juuri mitenkään.

Pakkas valu kirjoitti:

Milloin valettava kiviharkko on saatu kylmäsillattomaksi , sehän on täynnä kylmäsiltoja. Runko johtaa lämpöä ylös sekä alas sisäpuoltaankin pitkin. Tassu anturatkin on täysiä paskoja , venyvät ja paukkuvat, sekä hirveä kylmäsilta.
Ainoa kylmäsillaton tuote on Eps-harkko, joka on inhimillinen rakentaakin. Kevytsoraharkkokin on kylmäsillattomampi, kuin valettavat selänmurskaajat.
Valaminenkin näin talvella onnistuu vain Eps-harkkoon, kiviharkolla valu pakkasella on suuri peruuttamaton riski. Betonin holvaaminen ja reikäinen seinä onnistuu valuharkolla myös monilta ja talvella ei voi edes kastella.

Lue lisää

> Runko johtaa lämpöä ylös sekä alas sisäpuoltaankin pitkin.

Ei se sisäpuoleinen lämmönjohtuminen kovin paha asia ole. Sauna kannattaa ehkä eristää erikseen, eikä jättää pelkälle betoniseinälle, mutta muuten kun nuo sisätilat tuppaavat olemaan suurin piirtein saman lämpöisiä, niin kylmäsilloista on aika turha puhua.

Pakkas valu kirjoitti:

Milloin valettava kiviharkko on saatu kylmäsillattomaksi , sehän on täynnä kylmäsiltoja. Runko johtaa lämpöä ylös sekä alas sisäpuoltaankin pitkin. Tassu anturatkin on täysiä paskoja , venyvät ja paukkuvat, sekä hirveä kylmäsilta.
Ainoa kylmäsillaton tuote on Eps-harkko, joka on inhimillinen rakentaakin. Kevytsoraharkkokin on kylmäsillattomampi, kuin valettavat selänmurskaajat.
Valaminenkin näin talvella onnistuu vain Eps-harkkoon, kiviharkolla valu pakkasella on suuri peruuttamaton riski. Betonin holvaaminen ja reikäinen seinä onnistuu valuharkolla myös monilta ja talvella ei voi edes kastella.

Lue lisää

"talvella ei voi edes kastella. "

Talvella onkin erittäin järkevää rakentaa mitään ulkona. Sääliksi käy rakennusalan ammatilaisia, jotka kerrostaloja joutuvat pakkasessa rakentamaan.

80€/m² kirjoitti:

MÄ sain EPS-harkoista tarjouksen tasan 80€/m2. En hyväksynyt sitä. Harkko oli mielestäni paras noista EPS harkoista. Muista näki jo pienellä miettimisellä ettei niistä kannata OMAA taloa tehdä.

Lue lisää

Pari vuotta sitten BEWI eps systeemi maksoi satkun. Siinä polyeteeni välikkeet.

Lammia talvella kirjoitti:

Kyllä meillä Lammilla ollaan nämä asiat tutkittu perin pohjin. Kun käyttää notkeaa talvilaatua niin menee betonia valettaessa kyllä joka rakoon. Tarvittaessa tehdään vain metrin korkea valu kerrallaan ja vibrataan kunnolla. Kyllä ne isommat ongelmat ovat eps- harkkojen kanssa talviolosuhteissa. Ne halkeilevat pakkasella ja pienikin jäänmuru aiheuttaa vuotoja saumoista. Suoraa seinää niistä ei saa juuri mitenkään.

Lue lisää

Kyllä on Lammin miehellä huonot tiedot, vai onko jotain tarkoitushakuisuutta. Eps-harkot kun on liimattu yhteen, niin ei kyllä vuoda mistään. Malanderin 450 mm harkko on myös todella vahva, eikä mitään metrin leikkivaluja tarvita.
Mikäli seinistä ei saa suoria Eps-harkoilla, kannattaa vaihtaa miestä. Teen parhaillaan kolmatta runkoa neliviiskymppisellä ja mielestäni parempaa tuotetta saa etsiä. Paljon parempi kuin vanha 350 mm harkko, joka sekään ei huono ollut.
Ei se talvi homma mitään herkkua ole koskaan ja mielummin kyllä tekisin nyt sisustustöitä. Onnistuu kyllä talvella Eps-harkoilla rakentaminen erinomaisesti ja vieläkin posket hehkuvat raittiin ilman työpäivän jälkeen.

Lammia talvella kirjoitti:

Kyllä meillä Lammilla ollaan nämä asiat tutkittu perin pohjin. Kun käyttää notkeaa talvilaatua niin menee betonia valettaessa kyllä joka rakoon. Tarvittaessa tehdään vain metrin korkea valu kerrallaan ja vibrataan kunnolla. Kyllä ne isommat ongelmat ovat eps- harkkojen kanssa talviolosuhteissa. Ne halkeilevat pakkasella ja pienikin jäänmuru aiheuttaa vuotoja saumoista. Suoraa seinää niistä ei saa juuri mitenkään.

Lue lisää

"Kyllä meillä Lammilla ollaan nämä asiat tutkittu perin pohjin"

Kyllä teillä Lammilla taitaa mennä huonosti kun pitää suomi24lla mainostaa.

Toinen myyntimies kirjoitti:

Ei se mitään teräsbetonia ole, vaan puristettua hiekkaa. Eristyskykyä niistä löytyy myös heikosti ja hintakin on korkeampi.
Lopputulos vuotava saumoja täynnä ja ikkunoiden päälle pitää kuitenkin palkit valaa erikseen. Maanpaineen kestokykykyä heikosti ja sisäpuolella tarvitaan runsaasti tukevia seiniä, samoin välipohjan on oltava tukeva.
Nostokoneet ja valukoneet käyvät työmailla useasti ja tuskin ilmaiseksi. Lopulta rappauslaastiakin kuluu tuplasti, sisä ja ulkopuolelle.
Monissa hötöharkoissa tarvitaan vielä erikoiskiinnikkeitä, jotta jotain edes pysyisi kiinni tai ammoniakki ei syvyttäisi.
Alkaako niitä eps-harkon huonoja puoli tulla vai ei ?

Lue lisää

Jaskaa,Jaskaa,Jaskaa.Kevytsoraharkot täyttä P-askaa.Ammattisementtimies teki aikanaan kellarikerroksen maanalle.Voihan kettu sentään.Kuka älykääpiö nämäkin harkot keksi voi kele sentäs.Paskaatuli paketissa ja ilman.Suttavoirakentaa ilman näitäkinharkkoja jos tumpelot rakentavat taloja ja hometaloja loppulasku omistajalle suuri.

Sanos vielä, miten paksu sellainen kevytsoraharkko on, missä on U-arvo 0,14 eikä ole kylmäsiltoja?

Vkllol -> et ole vissiin ikinä tehnyt harkoista mitään... Niin pihalla juttusi on. Laastisaumat kylmäsiltana? 2minuutissa olisit edes käynyt harkkovalmistajan sivulla katsomassa miltä harkot näyttää... Älä kommentoi jos olet noin tietämätön.. Onteloiden kohdasta et tiedä senkään vertaa... Saatikka rappauksesta.. Mene poika takaisin pelaileen gta:ta...

0,14 muurattavat harkot kooltaan 590x380x190mm

Papua kirjoitti:

Vkllol -> et ole vissiin ikinä tehnyt harkoista mitään... Niin pihalla juttusi on. Laastisaumat kylmäsiltana? 2minuutissa olisit edes käynyt harkkovalmistajan sivulla katsomassa miltä harkot näyttää... Älä kommentoi jos olet noin tietämätön.. Onteloiden kohdasta et tiedä senkään vertaa... Saatikka rappauksesta.. Mene poika takaisin pelaileen gta:ta...

0,14 muurattavat harkot kooltaan 590x380x190mm

Lue lisää

Ei voi olla olisiko 0,17

jukoliste 3 kirjoitti:

Ei voi olla olisiko 0,17

Papu urtsiharkko LTH 420 noin 110e / neliö. U 0,12

Papukaija kirjoitti:

Papu urtsiharkko LTH 420 noin 110e / neliö. U 0,12

Hitto kun on kallista. 500mm sipo maksaa 55€/m2. Joka neljänteen varviin rauta ja ohut liimasauma. Samasta kamasta saa välipohjat ja aukonylityspalkit määrämitassa. Sen kun latoo paikalleen. Ihan parasta!

Papua kirjoitti:

Vkllol -> et ole vissiin ikinä tehnyt harkoista mitään... Niin pihalla juttusi on. Laastisaumat kylmäsiltana? 2minuutissa olisit edes käynyt harkkovalmistajan sivulla katsomassa miltä harkot näyttää... Älä kommentoi jos olet noin tietämätön.. Onteloiden kohdasta et tiedä senkään vertaa... Saatikka rappauksesta.. Mene poika takaisin pelaileen gta:ta...

0,14 muurattavat harkot kooltaan 590x380x190mm

Lue lisää

Eli olin oikeassa koska yhteenkään kohtaan ei tullut mitään perustelua. Ei tarvitse käydä sivuilla kun on naapurissa ollut kaksikin työmaata jossa on yllämainitut asiat tullut ilmi ihan omin silmin. Onteloitahan noissa eristeharkoissa ei tavallaan ole kun koko harkko on yhtä onteloa, pointti oli se että on niin ohut tuo papuosuus. Ja rappaukset todellakin kuultaa läpi juuri lecaharkoissa.

Vezfgk kirjoitti:

Eli olin oikeassa koska yhteenkään kohtaan ei tullut mitään perustelua. Ei tarvitse käydä sivuilla kun on naapurissa ollut kaksikin työmaata jossa on yllämainitut asiat tullut ilmi ihan omin silmin. Onteloitahan noissa eristeharkoissa ei tavallaan ole kun koko harkko on yhtä onteloa, pointti oli se että on niin ohut tuo papuosuus. Ja rappaukset todellakin kuultaa läpi juuri lecaharkoissa.

Lue lisää

Onko sisälukutaito unohtunut. Tässä ketjussahan on kymmeniä perusteluja, miksi eps-harkko on aivan susi ja epäeettinen rakennusmateriaali. Se, että koitat selitellä hataralla tiedolla rakentamisesta noita juttujasi, ei muuta sitä tosiasiaa, että EPS- harkot ovat a. Kalliita, b.riskialttiita, c. Saastuttavia, d.paloturvattomia, e. Muovia, f. Pienen piirin sähellystä ala entiset tamperelaiset vaihtoautokauppiaat.

Opettele lukemaan kirjoitti:

Onko sisälukutaito unohtunut. Tässä ketjussahan on kymmeniä perusteluja, miksi eps-harkko on aivan susi ja epäeettinen rakennusmateriaali. Se, että koitat selitellä hataralla tiedolla rakentamisesta noita juttujasi, ei muuta sitä tosiasiaa, että EPS- harkot ovat a. Kalliita, b.riskialttiita, c. Saastuttavia, d.paloturvattomia, e. Muovia, f. Pienen piirin sähellystä ala entiset tamperelaiset vaihtoautokauppiaat.

Lue lisää

Miksi eps-harkkotalot pyritään rappaamaan niin nopeasti? No siksi, etteivät tikat ehdi pesimään runkoon ja naapuri näkemään, että joku tekee taloa muoviharkoista. Sillehän nauraa variksetkin.

Simply the best kirjoitti:

Hitto kun on kallista. 500mm sipo maksaa 55€/m2. Joka neljänteen varviin rauta ja ohut liimasauma. Samasta kamasta saa välipohjat ja aukonylityspalkit määrämitassa. Sen kun latoo paikalleen. Ihan parasta!

Lue lisää

Simply the best -> hah.. joka neljänteen ohut liimasauma... taitaa tuuli käydä siporeksin saumasta muutamissa väleissä... Suurharkot sen kun latoo vain.. just joo... Simply the last...

Vezfgk kirjoitti:

Eli olin oikeassa koska yhteenkään kohtaan ei tullut mitään perustelua. Ei tarvitse käydä sivuilla kun on naapurissa ollut kaksikin työmaata jossa on yllämainitut asiat tullut ilmi ihan omin silmin. Onteloitahan noissa eristeharkoissa ei tavallaan ole kun koko harkko on yhtä onteloa, pointti oli se että on niin ohut tuo papuosuus. Ja rappaukset todellakin kuultaa läpi juuri lecaharkoissa.

Lue lisää

Vezfgk -> Sä mitään järkevää ole kirjoittanut ikinä tällä palstalla niin miksi sulle mitään perusteluja kukaan kirjoittaisi...

Soraääni -> Juuri näin on asiat kuten kirjoitit :)

Paapero. kirjoitti:

Soraääni -> Juuri näin on asiat kuten kirjoitit :)

Pas.an vit.n marjat. Saumat paistavat kosteilla keleillä läpi jokaisesta papuharkkotalosta. Asia johtuu muuraussauman ja harkon erilaisesta lämmönjohtokyvystä... Ei mistään rappauksen paksuudesta. Lecasoraharkko on kyllä muuten halpa tapa tehdä kivitalo, mutta ei helpoin eikä laadukkain. Toki on se parempi kuin nämä eps-viritykset, jotka ovat aivan susirakenteita. Niissä seinät vetävät sellaista mutkaa, notta rappinkia menee. Niitä kun ei saa kunnolla edes vibrata, niin jää holveja että soi. Itselle en niistä taloa rakentaisi. Toisille ja vihamiehille voisinkin tehdä, sillä niissä on helppo kusettaa kunhan katoaa tontilta ennen rappareita.

Kokemusta 32 taloa kirjoitti:

Pas.an vit.n marjat. Saumat paistavat kosteilla keleillä läpi jokaisesta papuharkkotalosta. Asia johtuu muuraussauman ja harkon erilaisesta lämmönjohtokyvystä... Ei mistään rappauksen paksuudesta. Lecasoraharkko on kyllä muuten halpa tapa tehdä kivitalo, mutta ei helpoin eikä laadukkain. Toki on se parempi kuin nämä eps-viritykset, jotka ovat aivan susirakenteita. Niissä seinät vetävät sellaista mutkaa, notta rappinkia menee. Niitä kun ei saa kunnolla edes vibrata, niin jää holveja että soi. Itselle en niistä taloa rakentaisi. Toisille ja vihamiehille voisinkin tehdä, sillä niissä on helppo kusettaa kunhan katoaa tontilta ennen rappareita.

Lue lisää

Suosittelen Googlettamaan Eps blocks, niin selviää teillekin mistä kivitalopalstan maailmalla tehdään.

Eps block kirjoitti:

Suosittelen Googlettamaan Eps blocks, niin selviää teillekin mistä kivitalopalstan maailmalla tehdään.

Hyi stana mitä uusiutumattoman lunnonvaran tuhlausta. Yäk!

T. Luontoäiti kirjoitti:

Hyi stana mitä uusiutumattoman lunnonvaran tuhlausta. Yäk!

Päin vastoin hyvällä kylmäsillattomalla eristyksellä säästetään lämmitys - ja jäähdytysenergiaa ympäri maailmaa Eps-harkoilla.

Vihervasuri 34 kirjoitti:

Päin vastoin hyvällä kylmäsillattomalla eristyksellä säästetään lämmitys - ja jäähdytysenergiaa ympäri maailmaa Eps-harkoilla.

Öljyn käyttö eristämiseen on tutkitusti kannatavampaa, kuin auton pakoputkeen.

Väitän kyllä että hyvin pienessä vähemmistössä papuharkkotaloista on mitään villakaistoja välissä, tuskin edes uretaania. Ainakaan teetettynä ei ole. Ne pari työmaata mitä itse olen nähnyt niin eipä paljoa villapaaleja tai uretaanikasseja näkynyt. Ja noin muutenkin, jotenkin epämääräinen rakenne laittaa villaa homehtumaan sinne väliin.

Vihervasuri 34 kirjoitti:

Päin vastoin hyvällä kylmäsillattomalla eristyksellä säästetään lämmitys - ja jäähdytysenergiaa ympäri maailmaa Eps-harkoilla.

Höpö höpö. Ero esim. eristämättömiin massiiviharkoihin on u-arvossa luokkaa 0,01-0,03 pykälää... Sillä ei paljoa maailmaa pelasteta. Euroissa vaikutus on 0€ vuodessa, koska rakenne ei varaa lämpöenergiaa lainkaan... Huono rakenne kivitaloon siis.

Eps on huono rakenne kirjoitti:

Höpö höpö. Ero esim. eristämättömiin massiiviharkoihin on u-arvossa luokkaa 0,01-0,03 pykälää... Sillä ei paljoa maailmaa pelasteta. Euroissa vaikutus on 0€ vuodessa, koska rakenne ei varaa lämpöenergiaa lainkaan... Huono rakenne kivitaloon siis.

Lue lisää

Ja varaavat rakenteet ovat myös kylmäsiltoja jne... Passiivitalon energiankulutuksella 20 kWh/m² ei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.

V. Ahanen kirjoitti:

Ja varaavat rakenteet ovat myös kylmäsiltoja jne... Passiivitalon energiankulutuksella 20 kWh/m² ei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.

Ja osoitappas tämä tutkimus kylmäsilloista. Virallisissa lämpöhäviölaskelmissa ulkoseinärakenteiden lisäkonduktanssi esim. kevytbetonilla on ulkonurkissa 0,05 (betonilla 0,06). Sisänurkissa -0,05 (betonilla -0,06). Ikkuna ja oviliitoksissa lämmöneristeen kohdalla kevytbetonilla 0,04 (sama betonilla), mutta muissa kohdissa rakennetta kevytbetonilla 0,07 (betonilla 0,15). Lähimmäksi kevytbetonin kylmäsillattomuutta päästään kevyssoraharkolla (muut arvot samoja, mutta jos ikkunan laittaa muualle kuin eristeen kohtaan, luku on kevytsoraharkolla 0,10).

Yläpohjissa lisäkonduktanssi kevytbetonilla on 0,6 (betoni 0,8). Välipohjassa kevytbetoni on 0,00 (betoni 0,1) ja alapohjassa (jos ryömintatila) kevytbetoni 0,03 (betoni 0,08)

Näin ollen kevytbetoni on kaikista kylmäsillattomin ratkaisu. Tämä on suoraan energiankulutuksen laskennasta, joten massiivikivirakenne on kaikista kylmäsillattomin ratkaisu. Turha siis koittaa väittää muuta. Lisäksi massiivisen kiviyläpohjaratkaisun ilmatiiveysluku on 0,6 (betoni-puuyläpohja 1,8)

V. Ahanen kirjoitti:

Ja varaavat rakenteet ovat myös kylmäsiltoja jne... Passiivitalon energiankulutuksella 20 kWh/m² ei varaavalla massalla ole enää mitään merkitystä.

> Ja varaavat rakenteet ovat myös kylmäsiltoja

Mitä ihmettä horiset?

tutkija tre kirjoitti:

Ja osoitappas tämä tutkimus kylmäsilloista. Virallisissa lämpöhäviölaskelmissa ulkoseinärakenteiden lisäkonduktanssi esim. kevytbetonilla on ulkonurkissa 0,05 (betonilla 0,06). Sisänurkissa -0,05 (betonilla -0,06). Ikkuna ja oviliitoksissa lämmöneristeen kohdalla kevytbetonilla 0,04 (sama betonilla), mutta muissa kohdissa rakennetta kevytbetonilla 0,07 (betonilla 0,15). Lähimmäksi kevytbetonin kylmäsillattomuutta päästään kevyssoraharkolla (muut arvot samoja, mutta jos ikkunan laittaa muualle kuin eristeen kohtaan, luku on kevytsoraharkolla 0,10).

Yläpohjissa lisäkonduktanssi kevytbetonilla on 0,6 (betoni 0,8). Välipohjassa kevytbetoni on 0,00 (betoni 0,1) ja alapohjassa (jos ryömintatila) kevytbetoni 0,03 (betoni 0,08)

Näin ollen kevytbetoni on kaikista kylmäsillattomin ratkaisu. Tämä on suoraan energiankulutuksen laskennasta, joten massiivikivirakenne on kaikista kylmäsillattomin ratkaisu. Turha siis koittaa väittää muuta. Lisäksi massiivisen kiviyläpohjaratkaisun ilmatiiveysluku on 0,6 (betoni-puuyläpohja 1,8)

Lue lisää

Jos talo suunnitellaan Passiivitaloksi lämmitysenergian kulutus 20 kWh/m² , niin se on silloin 20 kWh/m², olkoon talo sitten puuta, kiveä tai Styroxia.
Suomen ensimmäinen passiivitalo 1994 oli puutalo ja hyvin toimii edelleen. Jollain lämmönvaraamisen keskiarvoilla tai oletusarvoilla ei ole mitään tekemistä Passiivitalot kanssa.
Kattotuoli rakenteella on saatu hyvin alhaisia ilmavuotolukuja ja homma perustuu kaikissa rakenteissa huolellisuuteen, ei niinkään materiaaleihin.
Uretaanilevyn kun laittaa kattoon alumiinipinnoitettuna ja vaahdottaa välit umpeen, sekä tiivistää läpiviennit hyvin, niin on kylmäsillaton rakenne ja ilmavuodot minimissä. Sitten vaan villaa riittävästi päälle ja vaikka vielä suljettu aluskate Tyvekillä niin toimii moitteetta.
Kivitalo on tietysti hyvä vaihtoehto, mutta puurakenteellakin voidaan tehdä vaikka kerrostaloja. Puuta ja kiveä voidaan aivan hyvin myös käyttää sekaisin mieltymysten mukaan. Puun etuna on yleisesti keveys ja edullisempi hintakin. Puu on myös hyvä kosteutta tasaava sisustusmateriaali.

The_Rat kirjoitti:

> Ja varaavat rakenteet ovat myös kylmäsiltoja

Mitä ihmettä horiset?

Tunnetko rotta aihetta lämmön johtavuus, kummassahan lämmönjohtavuus on suurempi, betonissa vai eristeessä ?
Lämpö kun liikkuu johtumalla siirtyy se viileämpään suuntaan. Siis sisäkuoren betonipintaa pitkin lämpö liikkuu oikein iloisesti, katon ja lattiankin suuntaan. Huolimattomasti tehdyssä talossa myös läpi rungon kylmäsiltojen, harkkojen välistä, ikkunoiden ja ovien pielistä.
Mitä heikommin seinä on eristetty sitä enemmän lämpöä menee myös seinän läpi ( U=0.17 ) tai ( U=0.08 ) . Lämpöä kulkeutuu reilusti myös ilmavirtausten mukana, mutta se asia on kivitalossa kohtuullisesti hallinnassa.
Kevytsoraharkko voittaa tässä aiheessa valettavan betoniharkon ja harkot joissa eristettä löytyy myös sisäpinnassa ovat ykkösiä.

Paras voittakoon kirjoitti:

Tunnetko rotta aihetta lämmön johtavuus, kummassahan lämmönjohtavuus on suurempi, betonissa vai eristeessä ?
Lämpö kun liikkuu johtumalla siirtyy se viileämpään suuntaan. Siis sisäkuoren betonipintaa pitkin lämpö liikkuu oikein iloisesti, katon ja lattiankin suuntaan. Huolimattomasti tehdyssä talossa myös läpi rungon kylmäsiltojen, harkkojen välistä, ikkunoiden ja ovien pielistä.
Mitä heikommin seinä on eristetty sitä enemmän lämpöä menee myös seinän läpi ( U=0.17 ) tai ( U=0.08 ) . Lämpöä kulkeutuu reilusti myös ilmavirtausten mukana, mutta se asia on kivitalossa kohtuullisesti hallinnassa.
Kevytsoraharkko voittaa tässä aiheessa valettavan betoniharkon ja harkot joissa eristettä löytyy myös sisäpinnassa ovat ykkösiä.

Lue lisää

Kylmäsilta ja lämmönjohtavuus ovat eri asioita. Näitä on kuule turha miettiä maalaisjärjellä.

Tutkija ,ä kirjoitti:

Kylmäsilta ja lämmönjohtavuus ovat eri asioita. Näitä on kuule turha miettiä maalaisjärjellä.

Kyllä ne ovat juuri samaan liittyvät asiat ja sen oivaltaa jopa maalaisjärjellä. Kyse on oikeastaan lämpösillasta, mutta sitä nimitetään yleisemmin kylmäsillaksi.

Tietoa on kirjoitti:

Kyllä ne ovat juuri samaan liittyvät asiat ja sen oivaltaa jopa maalaisjärjellä. Kyse on oikeastaan lämpösillasta, mutta sitä nimitetään yleisemmin kylmäsillaksi.

Joo... Samaa aihetta, eri asioita/termejä

Paras voittakoon kirjoitti:

Tunnetko rotta aihetta lämmön johtavuus, kummassahan lämmönjohtavuus on suurempi, betonissa vai eristeessä ?
Lämpö kun liikkuu johtumalla siirtyy se viileämpään suuntaan. Siis sisäkuoren betonipintaa pitkin lämpö liikkuu oikein iloisesti, katon ja lattiankin suuntaan. Huolimattomasti tehdyssä talossa myös läpi rungon kylmäsiltojen, harkkojen välistä, ikkunoiden ja ovien pielistä.
Mitä heikommin seinä on eristetty sitä enemmän lämpöä menee myös seinän läpi ( U=0.17 ) tai ( U=0.08 ) . Lämpöä kulkeutuu reilusti myös ilmavirtausten mukana, mutta se asia on kivitalossa kohtuullisesti hallinnassa.
Kevytsoraharkko voittaa tässä aiheessa valettavan betoniharkon ja harkot joissa eristettä löytyy myös sisäpinnassa ovat ykkösiä.

Lue lisää

Betoni, jonka kummallakin puolella vallitsee sama lämpötika, ei muodosta minkäänlaista kylmäsiltaa. Ja juuri sitähän nämä varaavat rakenteet ovat.

The_Rat kirjoitti:

Betoni, jonka kummallakin puolella vallitsee sama lämpötika, ei muodosta minkäänlaista kylmäsiltaa. Ja juuri sitähän nämä varaavat rakenteet ovat.

Ongelmahan olikin se , että betonivaipasta oli yhteyksiä kylmempään ilmaan tai maaperään ja siitä muodostuu kylmäsiltoja. Tekijästä sitten vielä riippuu paljonko niitä on. Eristyksen määrästä sitten vielä johtuu paljonko lämpöhävikkiä vaipasta muodostuu.
Joka tapauksessa puhutaan rakenteen varauskyvyssä niin pienistä promilleluokan energian säästöistä, ettei niitä selänmurskaaja kiviä kannata huvikseen nostella.
Jos se varauskyky on niin hyvä miksi kivitalojen saunoissa käytetään Sauna Satu ym. eristeitä. Koska ei haluta tuhlata energiaa seinien lämmittämiseen, huonetilan lämmittäminen riittää. Uudet kosteustulppalevyt solupolystyreenistä ovat taas kosteussuojia, vettä imeviin kivirakenteisiin taitaa olla jotain promilleluokan merkitystä taas tähän varauskykyyn.
Eristekerroksesta myös sisäpuolella ei ole haittaa energian kulutukselle, eikä rakenteen kosteuskestävyydelle, vaan päinvastoin. Seinien ylimääräinen lämmittäminen on turhaa vouhotusta.
Energian kulutus saadaan hyvin pieneksi vaikka seinät, katto ja lattia olisivat pelkkää Styroxia, kunhan sitä on riittävästi ja eristeessä on mahdollisimman vähän kylmäsiltoja.

V. Ahanen kirjoitti:

Ongelmahan olikin se , että betonivaipasta oli yhteyksiä kylmempään ilmaan tai maaperään ja siitä muodostuu kylmäsiltoja. Tekijästä sitten vielä riippuu paljonko niitä on. Eristyksen määrästä sitten vielä johtuu paljonko lämpöhävikkiä vaipasta muodostuu.
Joka tapauksessa puhutaan rakenteen varauskyvyssä niin pienistä promilleluokan energian säästöistä, ettei niitä selänmurskaaja kiviä kannata huvikseen nostella.
Jos se varauskyky on niin hyvä miksi kivitalojen saunoissa käytetään Sauna Satu ym. eristeitä. Koska ei haluta tuhlata energiaa seinien lämmittämiseen, huonetilan lämmittäminen riittää. Uudet kosteustulppalevyt solupolystyreenistä ovat taas kosteussuojia, vettä imeviin kivirakenteisiin taitaa olla jotain promilleluokan merkitystä taas tähän varauskykyyn.
Eristekerroksesta myös sisäpuolella ei ole haittaa energian kulutukselle, eikä rakenteen kosteuskestävyydelle, vaan päinvastoin. Seinien ylimääräinen lämmittäminen on turhaa vouhotusta.
Energian kulutus saadaan hyvin pieneksi vaikka seinät, katto ja lattia olisivat pelkkää Styroxia, kunhan sitä on riittävästi ja eristeessä on mahdollisimman vähän kylmäsiltoja.

Lue lisää

Jos V.ahanen ei ymmärrä, niin se ei ymmärrä. Massiivirakenteet varaavat lämpöenergiaa ULKOilmasta, lähinnä auringosta ja luovuttaa sen sisälle. Sama peruste, jonka mukaan massiivihirsirakenteille annettaan myönnyksiä energialaskelmissa. Jos massiivikivivalmistajat vaatisivat samoja myönnytyksiä, palattaisiin aikaan, jolloin kivitalonkn seinävahvuus olisi alle 400mm.

Kannattaisi hieman tutkia taustoa ennenkuin alkaa argumentoimaan. Juuri tämä asia tekee massiivikiitaloisa käytännössä, HUOM! Käytännössä, energiatehokkaampia kuin mitkään muut kivirunkoratkaisut. Nykyaikaisia massiivikivirakenteita ovat ainoastaan kevytbetonirakenteet, joiden uranuurtaja Siporex tuotemerkkinä on. Nykyäänhän tätä työtä jatkaa Jämerä

Tietoa ja kokemusta kirjoitti:

Jos V.ahanen ei ymmärrä, niin se ei ymmärrä. Massiivirakenteet varaavat lämpöenergiaa ULKOilmasta, lähinnä auringosta ja luovuttaa sen sisälle. Sama peruste, jonka mukaan massiivihirsirakenteille annettaan myönnyksiä energialaskelmissa. Jos massiivikivivalmistajat vaatisivat samoja myönnytyksiä, palattaisiin aikaan, jolloin kivitalonkn seinävahvuus olisi alle 400mm.

Kannattaisi hieman tutkia taustoa ennenkuin alkaa argumentoimaan. Juuri tämä asia tekee massiivikiitaloisa käytännössä, HUOM! Käytännössä, energiatehokkaampia kuin mitkään muut kivirunkoratkaisut. Nykyaikaisia massiivikivirakenteita ovat ainoastaan kevytbetonirakenteet, joiden uranuurtaja Siporex tuotemerkkinä on. Nykyäänhän tätä työtä jatkaa Jämerä

Lue lisää

Seinän U-arvo on U-arvo ja 20 kWh/lämmitettävä neliö/v on Passiivitalon suunniteltu energian kulutus lämmitykseen vuodessa. Siihen ei vaikuta kuinka kauan tuotetta on tehty.
ET luvun kertoimet sitten ovatkin aivan oma lukunsa ja ne vääristävät talon energian kulutusta merkittävästi. Sähkölämmitys 1,7 ja puulämmitys 0,5.
Hirsitaloille on myös annettu etuisuuksia, jotta niitä yleensä voitaisiin edes myydä ja perustuvat hiilijalanjäljen ajatteluun, jossa takana on myös Suomen työllisyys.
Tavalliselle rivimiehelle tärkeintä on näinä niukkoina aikoina se mitä energialaskussa lukee, suhteutettuna investoinnin kustannuksiin.

V.Ahanen kirjoitti:

Seinän U-arvo on U-arvo ja 20 kWh/lämmitettävä neliö/v on Passiivitalon suunniteltu energian kulutus lämmitykseen vuodessa. Siihen ei vaikuta kuinka kauan tuotetta on tehty.
ET luvun kertoimet sitten ovatkin aivan oma lukunsa ja ne vääristävät talon energian kulutusta merkittävästi. Sähkölämmitys 1,7 ja puulämmitys 0,5.
Hirsitaloille on myös annettu etuisuuksia, jotta niitä yleensä voitaisiin edes myydä ja perustuvat hiilijalanjäljen ajatteluun, jossa takana on myös Suomen työllisyys.
Tavalliselle rivimiehelle tärkeintä on näinä niukkoina aikoina se mitä energialaskussa lukee, suhteutettuna investoinnin kustannuksiin.

Lue lisää

Juuri näin. Tärkeintä on todellisuus! Massiivikivitalo, jossa on kiviyläpohja, kuluttaa jo nyt alle 20kw päivässä lämmitykseen. Siksi nuo paperilla arvioitavat e-lukulaskelmat ovat parhaimmillaan takassa.

V.Ahanen kirjoitti:

Seinän U-arvo on U-arvo ja 20 kWh/lämmitettävä neliö/v on Passiivitalon suunniteltu energian kulutus lämmitykseen vuodessa. Siihen ei vaikuta kuinka kauan tuotetta on tehty.
ET luvun kertoimet sitten ovatkin aivan oma lukunsa ja ne vääristävät talon energian kulutusta merkittävästi. Sähkölämmitys 1,7 ja puulämmitys 0,5.
Hirsitaloille on myös annettu etuisuuksia, jotta niitä yleensä voitaisiin edes myydä ja perustuvat hiilijalanjäljen ajatteluun, jossa takana on myös Suomen työllisyys.
Tavalliselle rivimiehelle tärkeintä on näinä niukkoina aikoina se mitä energialaskussa lukee, suhteutettuna investoinnin kustannuksiin.

Lue lisää

Kyllähän noita passiivitaloja tosiaan suunnitellaan 20kWh/m2 tasolle mutta yhtään tuohon pääsevää taloa ei ole olemassa Suomessa ilman jotain hyvinkin aktiivista lämmitystä kuten perse hiessä puunpolttoa tai pakkosaunomista, paitsi tietysti maalämpötaloissa.

Passiivi.infossa olevan seurantakohteen kokonaiskulutuskin oli noin 12500kWh ja mitä noita käyttötottumus juttuja luki niin käyttösähkön osuus on maks 4500kWh vaikka siellä taas passiivivouhottojat arvelivat sitä paljon isommaksi. Eli 8000kWh lämmitykseen, ei lähelläkään 20kWh/m2.

V. Ahanen kirjoitti:

Ongelmahan olikin se , että betonivaipasta oli yhteyksiä kylmempään ilmaan tai maaperään ja siitä muodostuu kylmäsiltoja. Tekijästä sitten vielä riippuu paljonko niitä on. Eristyksen määrästä sitten vielä johtuu paljonko lämpöhävikkiä vaipasta muodostuu.
Joka tapauksessa puhutaan rakenteen varauskyvyssä niin pienistä promilleluokan energian säästöistä, ettei niitä selänmurskaaja kiviä kannata huvikseen nostella.
Jos se varauskyky on niin hyvä miksi kivitalojen saunoissa käytetään Sauna Satu ym. eristeitä. Koska ei haluta tuhlata energiaa seinien lämmittämiseen, huonetilan lämmittäminen riittää. Uudet kosteustulppalevyt solupolystyreenistä ovat taas kosteussuojia, vettä imeviin kivirakenteisiin taitaa olla jotain promilleluokan merkitystä taas tähän varauskykyyn.
Eristekerroksesta myös sisäpuolella ei ole haittaa energian kulutukselle, eikä rakenteen kosteuskestävyydelle, vaan päinvastoin. Seinien ylimääräinen lämmittäminen on turhaa vouhotusta.
Energian kulutus saadaan hyvin pieneksi vaikka seinät, katto ja lattia olisivat pelkkää Styroxia, kunhan sitä on riittävästi ja eristeessä on mahdollisimman vähän kylmäsiltoja.

Lue lisää

> Ongelmahan olikin se , että betonivaipasta oli yhteyksiä
> kylmempään ilmaan tai maaperään ja siitä muodostuu
> kylmäsiltoja.

Minä en tuollaista kommenttia muista tästä ketjusta, enkä sitä nopeasti katsomalla löytänyt nytkään. Betonivaipasta voi tehdä kylmäsillan, tai siitä voi olla tekemättä kylmäsillan. Saman voi tehdä vaikka raudalla. Esimerkiksi itselläni varaavaa massaa on vain muutama kuutio sisätiloissa, mutta mitään kylmäsiltaa se ei muodosta, vaan se on joka puolelta eristetty (paitsi sisäpuolelta, doh). Valuharkoista puhuttaessa esimerkiksi Lammi mahdollistaa kylmäsillattomat ratkaisut, sillä ulkokuori ja sisäkuori on eristetty toisistaan, eikä tuota eristettä ole tarpeen missään kohtaa puhkaista (ikkunoissa ja ovissa tietysti, mutta eipä niihinkään varsinaista kylmäsiltaa tule).

> Jos se varauskyky on niin hyvä miksi kivitalojen saunoissa
> käytetään Sauna Satu ym. eristeitä. Koska ei haluta tuhlata
> energiaa seinien lämmittämiseen, huonetilan lämmittäminen
> riittää

Syitä on kaksi. Ensinnäkin saunan lämpötila ei ole vakio, vaan sitä nostetaan saunomisen ajaksi ja lasketaan sen jälkeen. Tällöin varaavuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisekseen, eristämisellä halutaan estää muun asunnon lämpenemistä.

Vastaavaa ongelmaa ei ole asuintiloissa, joissa tarkoitus on pitää suhteellisen tasaista lämpöä. Kun seinät on kerran lämmittänyt, ei niiden lämmittämiseen enää pahemmin energiaa kulu. Lämmönvaihtelut hidastuvat, sillä ilman viilentyessä seinät, lattia ja katto luovuttavat lämpöä, ilman lämmetessä ne taas imevät sitä.

Varaavuus ei sinänsä varmaankaan paljoa energiaa säästä (joskin joku voi toki lämmittää esimerkiksi yösähköllä, joka on edullisempaa), mutta se — aiemmin mainituista syistä johtuen — parantaa asumismukavuutta.

Sisäpuolisesta eristeestä ei ole hyötyä. Haittaa siitä kylläkin on.

The_Rat kirjoitti:

> Ongelmahan olikin se , että betonivaipasta oli yhteyksiä
> kylmempään ilmaan tai maaperään ja siitä muodostuu
> kylmäsiltoja.

Minä en tuollaista kommenttia muista tästä ketjusta, enkä sitä nopeasti katsomalla löytänyt nytkään. Betonivaipasta voi tehdä kylmäsillan, tai siitä voi olla tekemättä kylmäsillan. Saman voi tehdä vaikka raudalla. Esimerkiksi itselläni varaavaa massaa on vain muutama kuutio sisätiloissa, mutta mitään kylmäsiltaa se ei muodosta, vaan se on joka puolelta eristetty (paitsi sisäpuolelta, doh). Valuharkoista puhuttaessa esimerkiksi Lammi mahdollistaa kylmäsillattomat ratkaisut, sillä ulkokuori ja sisäkuori on eristetty toisistaan, eikä tuota eristettä ole tarpeen missään kohtaa puhkaista (ikkunoissa ja ovissa tietysti, mutta eipä niihinkään varsinaista kylmäsiltaa tule).

> Jos se varauskyky on niin hyvä miksi kivitalojen saunoissa
> käytetään Sauna Satu ym. eristeitä. Koska ei haluta tuhlata
> energiaa seinien lämmittämiseen, huonetilan lämmittäminen
> riittää

Syitä on kaksi. Ensinnäkin saunan lämpötila ei ole vakio, vaan sitä nostetaan saunomisen ajaksi ja lasketaan sen jälkeen. Tällöin varaavuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisekseen, eristämisellä halutaan estää muun asunnon lämpenemistä.

Vastaavaa ongelmaa ei ole asuintiloissa, joissa tarkoitus on pitää suhteellisen tasaista lämpöä. Kun seinät on kerran lämmittänyt, ei niiden lämmittämiseen enää pahemmin energiaa kulu. Lämmönvaihtelut hidastuvat, sillä ilman viilentyessä seinät, lattia ja katto luovuttavat lämpöä, ilman lämmetessä ne taas imevät sitä.

Varaavuus ei sinänsä varmaankaan paljoa energiaa säästä (joskin joku voi toki lämmittää esimerkiksi yösähköllä, joka on edullisempaa), mutta se — aiemmin mainituista syistä johtuen — parantaa asumismukavuutta.

Sisäpuolisesta eristeestä ei ole hyötyä. Haittaa siitä kylläkin on.

Lue lisää

Passiivitalon voi tehdä aivan yhtähyvin puusta ja siinäkin lämmöneriste on heti seinälevyn takana. Ei mitään ongelmaa ja 2020 ovat meilläkin uudet talot lähes nollaenergia taloja ja suurin osa niistä on puutaloja.
Seinien lämmittäminen on täysin turhaa touhua ja vain energian hukkaa syntyy runsaasti. Jokainen joka on talvella aloittanut kelohonkamökin lämmittämisen tietää että siinä menee pari päivää.
Valettavassa kiviharkko talossa on normaalisti niin vähän eristystä, että siitä ei Passiivi taloa saa tekemälläkään. Lisäeristystä tarvitaan runsaasti, myös seiniin ja parempia ikkunoita, sekä ovia.
Lämmöneriste seinässä sisä- ja ulkopuolella on kylmäsillattomampi vaihtoehto, jossa rungon betonisydän silti sitoo lämpöä hyvin kesät talvet.

Kevyillä harkoilla kirjoitti:

Passiivitalon voi tehdä aivan yhtähyvin puusta ja siinäkin lämmöneriste on heti seinälevyn takana. Ei mitään ongelmaa ja 2020 ovat meilläkin uudet talot lähes nollaenergia taloja ja suurin osa niistä on puutaloja.
Seinien lämmittäminen on täysin turhaa touhua ja vain energian hukkaa syntyy runsaasti. Jokainen joka on talvella aloittanut kelohonkamökin lämmittämisen tietää että siinä menee pari päivää.
Valettavassa kiviharkko talossa on normaalisti niin vähän eristystä, että siitä ei Passiivi taloa saa tekemälläkään. Lisäeristystä tarvitaan runsaasti, myös seiniin ja parempia ikkunoita, sekä ovia.
Lämmöneriste seinässä sisä- ja ulkopuolella on kylmäsillattomampi vaihtoehto, jossa rungon betonisydän silti sitoo lämpöä hyvin kesät talvet.

Lue lisää

Painuhan puutikkutaloines toisille palstoille. Purettavia taloja kaikki lautahökkelit. Hyviä vain E-luku paperilla. Teidän satanoiden vika että täällä Suomessa ei saa enää kunnon taloja rakentaa, kun pitää kaikkien e-luku virkamiesten per.että nuolla jos haluaa kunnon talon rakentaa. Suksikaa vitt.un sanon minä.

Kevyillä harkoilla kirjoitti:

Passiivitalon voi tehdä aivan yhtähyvin puusta ja siinäkin lämmöneriste on heti seinälevyn takana. Ei mitään ongelmaa ja 2020 ovat meilläkin uudet talot lähes nollaenergia taloja ja suurin osa niistä on puutaloja.
Seinien lämmittäminen on täysin turhaa touhua ja vain energian hukkaa syntyy runsaasti. Jokainen joka on talvella aloittanut kelohonkamökin lämmittämisen tietää että siinä menee pari päivää.
Valettavassa kiviharkko talossa on normaalisti niin vähän eristystä, että siitä ei Passiivi taloa saa tekemälläkään. Lisäeristystä tarvitaan runsaasti, myös seiniin ja parempia ikkunoita, sekä ovia.
Lämmöneriste seinässä sisä- ja ulkopuolella on kylmäsillattomampi vaihtoehto, jossa rungon betonisydän silti sitoo lämpöä hyvin kesät talvet.

Lue lisää

Juu, eps-harkolla saadaan paljon puutalojen ominaisuuksista kivitaloon. Esimerkiksi varaavan massan puutos (joka toki on hyvä ominaisuus talvella satunnaisesti lämmitettävässä kesämökissä) ja sisäpuoleisen kiinnittämisen hankaluus. Jälkimmäiseen on toki ratkaisuja, niin puu- kuin harkkotalossakin.

The_Rat kirjoitti:

Juu, eps-harkolla saadaan paljon puutalojen ominaisuuksista kivitaloon. Esimerkiksi varaavan massan puutos (joka toki on hyvä ominaisuus talvella satunnaisesti lämmitettävässä kesämökissä) ja sisäpuoleisen kiinnittämisen hankaluus. Jälkimmäiseen on toki ratkaisuja, niin puu- kuin harkkotalossakin.

Lue lisää

Taitaa Suomessakin olla jo niin monta sataa Eps-harkkotaloa ja niissä asutaan ja on siellä kaapitkin varmaan kiinni seinässä. Talotikkaat ulkopuolella ja terassit, sekä portaat olemassa.
Kiinnittäminen Eps-harkkoseinään ole minkäänlainen ongelma, pysyyhän ne kaapit Siporexissakin ja kevytsoraharkossa.
Sähkövetojen urittaminenkin on Eps-seinään lasten leikkiä ja samalla tulevat kuuma-, sekä kylmävesiputketkin eristettyä ilmaiseksi.
Seinät voi sitten vapaasti tapetoida tai maala, sekä käyttää suosittuja koristekivi verhoilujakin. Ei tarvita halkeamia peitteleviä lasikuitutapetteja, ellei haluta.
Eps-harkkotalo on tukeva, kuten teräsbetonitalo, ei ulise tuulet nurkissa ilmavuotojen vuoksi. Sisällä erittäin tasainen lämpö, eikä ulkoseinät jäädy.
Kyllä riittää kilpailijoilla ihmettelemistä !

Eps-harkko rakentaja kirjoitti:

Taitaa Suomessakin olla jo niin monta sataa Eps-harkkotaloa ja niissä asutaan ja on siellä kaapitkin varmaan kiinni seinässä. Talotikkaat ulkopuolella ja terassit, sekä portaat olemassa.
Kiinnittäminen Eps-harkkoseinään ole minkäänlainen ongelma, pysyyhän ne kaapit Siporexissakin ja kevytsoraharkossa.
Sähkövetojen urittaminenkin on Eps-seinään lasten leikkiä ja samalla tulevat kuuma-, sekä kylmävesiputketkin eristettyä ilmaiseksi.
Seinät voi sitten vapaasti tapetoida tai maala, sekä käyttää suosittuja koristekivi verhoilujakin. Ei tarvita halkeamia peitteleviä lasikuitutapetteja, ellei haluta.
Eps-harkkotalo on tukeva, kuten teräsbetonitalo, ei ulise tuulet nurkissa ilmavuotojen vuoksi. Sisällä erittäin tasainen lämpö, eikä ulkoseinät jäädy.
Kyllä riittää kilpailijoilla ihmettelemistä !

Lue lisää

Kuten sanottua, ratkaisuja on. On niitä puutaloissakin.

Eps-harkko rakentaja kirjoitti:

Taitaa Suomessakin olla jo niin monta sataa Eps-harkkotaloa ja niissä asutaan ja on siellä kaapitkin varmaan kiinni seinässä. Talotikkaat ulkopuolella ja terassit, sekä portaat olemassa.
Kiinnittäminen Eps-harkkoseinään ole minkäänlainen ongelma, pysyyhän ne kaapit Siporexissakin ja kevytsoraharkossa.
Sähkövetojen urittaminenkin on Eps-seinään lasten leikkiä ja samalla tulevat kuuma-, sekä kylmävesiputketkin eristettyä ilmaiseksi.
Seinät voi sitten vapaasti tapetoida tai maala, sekä käyttää suosittuja koristekivi verhoilujakin. Ei tarvita halkeamia peitteleviä lasikuitutapetteja, ellei haluta.
Eps-harkkotalo on tukeva, kuten teräsbetonitalo, ei ulise tuulet nurkissa ilmavuotojen vuoksi. Sisällä erittäin tasainen lämpö, eikä ulkoseinät jäädy.
Kyllä riittää kilpailijoilla ihmettelemistä !

Lue lisää

Mutta... Eps on kallis ja muovia. Kaksi parasta syytä olla sekaantumatta.

Olinko sadas! kirjoitti:

Mutta... Eps on kallis ja muovia. Kaksi parasta syytä olla sekaantumatta.

Eiköhän noissa rakennustarvikkeissa kuitenkin hinta muodostu veroista: Arvonlisäveroa, työntekijöiden tuloveroja, eläkevakuutusta, sosiaaliturvamaksua, tapaturmavakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua, pääomaverotus kaksinkertaisena Suomen malliin, polttoaineveroja, jäteveroja, energiaveroja jne... Niitä kyllä riittää puulle, betonille ja myös solupolystyreenille.
Rungon osuus kustannuksista ei kyllä kaada ketään, mutta rakenteen kestävyys ja lämmitysenergian kulutus päätetään rungon valinnan yhteydessä.
Se on verotus joka tässä maassa tappaa ja se vain lisääntyy mitä enemmän Virosta ja ympäri maailmaa tänne tavaraa roudataan. Kannattaa suosia Suomessa valmistettuja tuotteita ja rakennustarvikkeita löytyy vielä Suomessa valmistettuja runsaasti, eikä laadustakaan tarvitse nurista.

The_Rat kirjoitti:

> Ongelmahan olikin se , että betonivaipasta oli yhteyksiä
> kylmempään ilmaan tai maaperään ja siitä muodostuu
> kylmäsiltoja.

Minä en tuollaista kommenttia muista tästä ketjusta, enkä sitä nopeasti katsomalla löytänyt nytkään. Betonivaipasta voi tehdä kylmäsillan, tai siitä voi olla tekemättä kylmäsillan. Saman voi tehdä vaikka raudalla. Esimerkiksi itselläni varaavaa massaa on vain muutama kuutio sisätiloissa, mutta mitään kylmäsiltaa se ei muodosta, vaan se on joka puolelta eristetty (paitsi sisäpuolelta, doh). Valuharkoista puhuttaessa esimerkiksi Lammi mahdollistaa kylmäsillattomat ratkaisut, sillä ulkokuori ja sisäkuori on eristetty toisistaan, eikä tuota eristettä ole tarpeen missään kohtaa puhkaista (ikkunoissa ja ovissa tietysti, mutta eipä niihinkään varsinaista kylmäsiltaa tule).

> Jos se varauskyky on niin hyvä miksi kivitalojen saunoissa
> käytetään Sauna Satu ym. eristeitä. Koska ei haluta tuhlata
> energiaa seinien lämmittämiseen, huonetilan lämmittäminen
> riittää

Syitä on kaksi. Ensinnäkin saunan lämpötila ei ole vakio, vaan sitä nostetaan saunomisen ajaksi ja lasketaan sen jälkeen. Tällöin varaavuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisekseen, eristämisellä halutaan estää muun asunnon lämpenemistä.

Vastaavaa ongelmaa ei ole asuintiloissa, joissa tarkoitus on pitää suhteellisen tasaista lämpöä. Kun seinät on kerran lämmittänyt, ei niiden lämmittämiseen enää pahemmin energiaa kulu. Lämmönvaihtelut hidastuvat, sillä ilman viilentyessä seinät, lattia ja katto luovuttavat lämpöä, ilman lämmetessä ne taas imevät sitä.

Varaavuus ei sinänsä varmaankaan paljoa energiaa säästä (joskin joku voi toki lämmittää esimerkiksi yösähköllä, joka on edullisempaa), mutta se — aiemmin mainituista syistä johtuen — parantaa asumismukavuutta.

Sisäpuolisesta eristeestä ei ole hyötyä. Haittaa siitä kylläkin on.

Lue lisää

Mikä harkko rotalla on ?

Työtön rakentaja kirjoitti:

Eiköhän noissa rakennustarvikkeissa kuitenkin hinta muodostu veroista: Arvonlisäveroa, työntekijöiden tuloveroja, eläkevakuutusta, sosiaaliturvamaksua, tapaturmavakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua, pääomaverotus kaksinkertaisena Suomen malliin, polttoaineveroja, jäteveroja, energiaveroja jne... Niitä kyllä riittää puulle, betonille ja myös solupolystyreenille.
Rungon osuus kustannuksista ei kyllä kaada ketään, mutta rakenteen kestävyys ja lämmitysenergian kulutus päätetään rungon valinnan yhteydessä.
Se on verotus joka tässä maassa tappaa ja se vain lisääntyy mitä enemmän Virosta ja ympäri maailmaa tänne tavaraa roudataan. Kannattaa suosia Suomessa valmistettuja tuotteita ja rakennustarvikkeita löytyy vielä Suomessa valmistettuja runsaasti, eikä laadustakaan tarvitse nurista.

Lue lisää

Talopakettikaupassa harkko ei ole tuote. Talopaketti on tuote, jos se toimitetaan asennettuna. Silloin kun talopaketti on tuote, on periaatteessa aivan sama mitä materiaalia tai harkkoa talo on, kunhan se täyttää luvatut ja tuotteelle viranomaisten sille asettamat vaatimukset. Tämä harkkovertailu on typerää, koska se ei ratkaise mitään. Vertailisin enemmän toimijoita ja tapoja toimittaa talopakettia palveluineen.

Mielestäni paras tapa on toimittaa yhdellä sopimuksella mahdollisimman valmiiksi. Niille, jotka haluavat rakentaa itse, on harkolla merkitystä. Tällöin ratkaisee mm. Harkon paino ja koko, rakentamisen helppous ja riskittömyys yms.

Tyhmää keskustelua kirjoitti:

Talopakettikaupassa harkko ei ole tuote. Talopaketti on tuote, jos se toimitetaan asennettuna. Silloin kun talopaketti on tuote, on periaatteessa aivan sama mitä materiaalia tai harkkoa talo on, kunhan se täyttää luvatut ja tuotteelle viranomaisten sille asettamat vaatimukset. Tämä harkkovertailu on typerää, koska se ei ratkaise mitään. Vertailisin enemmän toimijoita ja tapoja toimittaa talopakettia palveluineen.

Mielestäni paras tapa on toimittaa yhdellä sopimuksella mahdollisimman valmiiksi. Niille, jotka haluavat rakentaa itse, on harkolla merkitystä. Tällöin ratkaisee mm. Harkon paino ja koko, rakentamisen helppous ja riskittömyys yms.

Lue lisää

Ei se kyllä ihan noinkaan mene.

Kyllä minua asukkaana kiinnostaa aika paljon mm. sisäseinien materiaali. Tai tietysti voidaan nuo "luvatut vaatimukset" määritellä siten, että ne rajoittavat materiaalia hyvin merkittävästi. Esimerkiksi äänieristys, kiinnitettävyys, remontoinnin helppous, kosteuskuorman kesto, paloturvallisuus... Kaikki vetävät nimen omaan harkkovalintaa johonkin suuntaan enemmän kuin muihin. Paljon helpompaa ilmoittaa, että haluaa seinät betonista (tai ettei halua), kuin alkaa erittelemään syitä. Tietysti joskus asiakkaalla ei ole varsinaisia syitä, on vani mielikuvia. Tällöin olisi hyvä keskustella asiasta.

Mielestäni paras tapa on pilkkoa homma mahdollisimman pieniiin osiin ja valvoa itse rakentamista koko ajan. Tällöin talon saa edullisimmin ja lopputuloskin on paras mahdollinen. Kakkosvaihtoehtona sitten yhden luukun periaate, jolloin hinta nousee ja laatu luultavasti heikkenee, mutta reklamointi on helpompaa. Siinä tapauksessa joku AAA-reitattu toimija on oikea ratkaisu.

PA rakentaja kirjoitti:

Mikä harkko rotalla on ?

Ei vielä mitään. Suunintelmissa on.

The_Rat kirjoitti:

Ei se kyllä ihan noinkaan mene.

Kyllä minua asukkaana kiinnostaa aika paljon mm. sisäseinien materiaali. Tai tietysti voidaan nuo "luvatut vaatimukset" määritellä siten, että ne rajoittavat materiaalia hyvin merkittävästi. Esimerkiksi äänieristys, kiinnitettävyys, remontoinnin helppous, kosteuskuorman kesto, paloturvallisuus... Kaikki vetävät nimen omaan harkkovalintaa johonkin suuntaan enemmän kuin muihin. Paljon helpompaa ilmoittaa, että haluaa seinät betonista (tai ettei halua), kuin alkaa erittelemään syitä. Tietysti joskus asiakkaalla ei ole varsinaisia syitä, on vani mielikuvia. Tällöin olisi hyvä keskustella asiasta.

Mielestäni paras tapa on pilkkoa homma mahdollisimman pieniiin osiin ja valvoa itse rakentamista koko ajan. Tällöin talon saa edullisimmin ja lopputuloskin on paras mahdollinen. Kakkosvaihtoehtona sitten yhden luukun periaate, jolloin hinta nousee ja laatu luultavasti heikkenee, mutta reklamointi on helpompaa. Siinä tapauksessa joku AAA-reitattu toimija on oikea ratkaisu.

Lue lisää

Näitä ammattilaisia, jotka hallitsevat itse tuon projektinhallinnan on Suomessa harvassa. Rakennuttavista kuluttajista ei juuri kukaan. Turha siis jauhaa skeidaa. Avaimet käteen tai vähintään vesikattovalmiiksi yhden toimijan toimesta!

Näin se vaan menee kirjoitti:

Näitä ammattilaisia, jotka hallitsevat itse tuon projektinhallinnan on Suomessa harvassa. Rakennuttavista kuluttajista ei juuri kukaan. Turha siis jauhaa skeidaa. Avaimet käteen tai vähintään vesikattovalmiiksi yhden toimijan toimesta!

Lue lisää

Se on jokaisen oma valinta, eikä oikeastaan ollut tässä edes keskustelun aiheena. Harkkovalinta pikemminkin.

Talo on täysin erilainen, jos sisäkuoressa on muutama kymmenen kuutiota betonia, kuin jos sisäkuoressa on muutama kymmenen kipsilevyä.

Tyhmää keskustelua kirjoitti:

Talopakettikaupassa harkko ei ole tuote. Talopaketti on tuote, jos se toimitetaan asennettuna. Silloin kun talopaketti on tuote, on periaatteessa aivan sama mitä materiaalia tai harkkoa talo on, kunhan se täyttää luvatut ja tuotteelle viranomaisten sille asettamat vaatimukset. Tämä harkkovertailu on typerää, koska se ei ratkaise mitään. Vertailisin enemmän toimijoita ja tapoja toimittaa talopakettia palveluineen.

Mielestäni paras tapa on toimittaa yhdellä sopimuksella mahdollisimman valmiiksi. Niille, jotka haluavat rakentaa itse, on harkolla merkitystä. Tällöin ratkaisee mm. Harkon paino ja koko, rakentamisen helppous ja riskittömyys yms.

Lue lisää

Talopaketissa verojen osuus kasvaa melkoiseksi. Suomessa kuitenkin saa vielä toistaiseksi tehdä itse tai palkata tekijä työntekijäksi, jolloin työstä ei arvonlisäveroa mene 24 %.
Talopaketissa arvonlisäveroa onkin jo lähes neljännes.

Verokarhu vaanii kirjoitti:

Talopaketissa verojen osuus kasvaa melkoiseksi. Suomessa kuitenkin saa vielä toistaiseksi tehdä itse tai palkata tekijä työntekijäksi, jolloin työstä ei arvonlisäveroa mene 24 %.
Talopaketissa arvonlisäveroa onkin jo lähes neljännes.

Lue lisää

- kyllä näin on... Veroja, veroja lisää veroja... Itse tehden papuharkosta paras/edullisin...

lämpötilanvaihtelut aiheuttavat aina kosteutta. jos se voi rakenteessa imeytyä johonkin, se imeytyy. Jos olet laittanut villaa papueristeharkon väliin, älä vaan missään tapauksessa päästä talosi sisälämpötilaa vaihtumaan... homehtuu heti

kokemusta on kirjoitti:

lämpötilanvaihtelut aiheuttavat aina kosteutta. jos se voi rakenteessa imeytyä johonkin, se imeytyy. Jos olet laittanut villaa papueristeharkon väliin, älä vaan missään tapauksessa päästä talosi sisälämpötilaa vaihtumaan... homehtuu heti

Lue lisää

Aijaa se on sisälämpötilasta kiinni, täytyypä laittaa pari astetta lisää. En tosiaan halua että nuo eristeet ja teräkset homehtuu, kiitti vinkistä.

Soris kirjoitti:

Aijaa se on sisälämpötilasta kiinni, täytyypä laittaa pari astetta lisää. En tosiaan halua että nuo eristeet ja teräkset homehtuu, kiitti vinkistä.

- Ole huoleti. Villat ei mene miksikään ja rakenteesta kosteus siirtyy pois. Se on fysiikan lakien mukaista hommaa... Itse olen tehnyt testiseinän kolme vuotta sitten ja letkulla kastelin pari kaistaa villaa ja muurasin kivet kii. Vuoden jälkeen kesällä piikkasin seinän harkot osiin ja kaikki oli ruutikuivaa ja uudenveroista materiaalia. Testiseinä oli 30m2.


- edelleen nimimerkille dmdmdm... Et tiedä kivitaloista edes sen vertaa kuin sika satelliitista.. Papuharkko ohjeet sanoo, että ilman villakaistaa u arvo on 0,17 ja villakaistalla 0,14.. Rakentaja sitten päättää laittaako villan vai ei. Pakko ei ole. Käytä edes pikkasen googlea äläkä höpötä jonnin joutavia. Oot varmaan just aloittanut rakennus alan opinnot ja nyt haluat täällä kertoa jotain mistä et edes tiedä mitään... Uretaanilla eps pontit...


- ja vielä tapiksi. Harkkosaumojen näkyminen kostealla kelillä johtuu vain ja ainostaan liian ohuesta täytöstä. JOS seuraa valmistan ohjeita niin tätä ongelmaa ei ole. Jos käyttää esim. Kuitulaastia niin laittaa sen valmista ohjeen mukaan ~10mm kerroksen niin homma ok. Urakoitsijan katteesta tämä on pois jos työntilaaja ei ole kartalla... Ja vaikka mitä väitetään, että kuuluu asiaan... EI VAAN KUULU !

- mulla ei muuta ;)

Soris kirjoitti:

Aijaa se on sisälämpötilasta kiinni, täytyypä laittaa pari astetta lisää. En tosiaan halua että nuo eristeet ja teräkset homehtuu, kiitti vinkistä.

Vai teräskin jo homehtuu, melkoista skeidaa.

Teräsmiesminä kirjoitti:

Vai teräskin jo homehtuu, melkoista skeidaa.

Tuo 4 vuotta sitten kirjoitettu teksti lienee ollut sarkastinen vastaus edelliseen viestiin.

Et selvästi ymmärtänyt tätä 4 vuoden miettimisen jälkeen, joten hyvä, että vastasit ja nyt voidaan asia kertoa sinulle.