Miten ja milloin perinnönjako?

Jonkun täytyy aluksi ottaa vastuu kuolinpesän hoidosta. Joku lapsista kelpaa siihen. Hänen täytyy sitten toimittaa perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa, jossa annetaan selvitys kuolinpesän varallisuudesta. Itse perunkirjoitustapahtuman hoitaa ja perunkirjan laatii yleensä notaarin oikeudet omaava henkilö. Esim. isänne käyttämästä pankista varmasti löytyy asiantuntemusta siinä asiassa. Paikkakunnallanne voi myös olla joku yksityinen henkilö, joka homman voi hoitaa. kuten joku pankin eläkkeellä oleva konttorinjohtaja joka tekee sellaista eläkepäivien harrastuksenaan.

Vasta perunkirjoituksen jälkeen voidaan siirtyä omaisuuden jakamiseen. Jos isänne on testamentannut omaisuuttaan vain yhdelle lapselle, siihen ei ole pakko tyytyä. Rintaperillisillä, siis lapsilla on oikeus ns.lakiosuuteen huolimatta testamentista. Perinnönjaonkin voi hoitaa pankin kanssa. Kyllä siinä usein puoli vuotta vierähtää, ennenkuin omaisuus on jaettavissa.

Perunkirjoitus 3 kk:n kuluessa kuolemasta. Perinnönjaolle ei ole aikarajoja, pesä voidaan pitää jakamattomanakin. Jos joku osakkaista vaatii jakoa, niin silloin se on tehtävä. Asiaan ei vaikuta lasten lukumäärä tai vaimojen olemassaolo.

Se kylläkin voi vaikuttaa, jos koko omaisuus on testamentattu yhdelle lapsista. Jos muut rintaperillliset hyväksyvät testamentin, sen kummempaa jakoa ei tarvita, kun koko potti menee testamentinsaajalle. Jos muut lapset vaativat lakiosiaan, testamentinsaajan on ne hoidettava.

Joo, haudatkaahan isänne nyt ensin ja tapelkaa perinnöstä vasta sitten...

http://www.youtube.com/watch?v=yDOU5FqeGk4

Perunkirjoituksia tekevät nykyään myös monet isommat hautaustoimistot osana palvelua joten ei tarvitse välttämättä pestata siihen erikseen lakiasiantoimistoja ym.
Jos ei itsellä omat rahkeet riitä? Tai tunne jotain edullista puolueetonta?
Periaatteessa lähes kuka vain voi tehdä perunkirjan siinähän vaan luettoloidaan
kuolinpesän perilliset, varallisuudet , velat yms. asiat. Vaikkapa ruutupaperille.
Laki ei erikseen edellytä jotta perunkirjan tekee joku "lainoppinut" pesänjakaja.
Semmosta ei oo pakko laatia millekkään kaavakkeelle vaan ihan muodollinen paperi mistä kaikki tarpeellinen (liitteineen) ilmenee ja jonka käsialasta verokarhu sekä nekin joille asia ei oikeestaan kuuluisi saa selvää piisaa.
Nimittäin monessa paikassa udellaan perunkirjaa kuolinpesän asijoita hoitevalta vaikka siinä lukee aika intiimeitä henk.kohta seikkoja jotka mielestäni kuuluisivat tietoturvasuojan piiriin eivätkä kaikkien tietoon.
Kunhan perunkirjoitus tehdään lain määräämässä ajassa 3kk sisällä,
On huomattava jotta tämänkin ajan jälkeen on mahdollista tehdä muutoksia
perunkirjoituksessa.

Perunkirja onkin lähinnä verokarhua varten mahdollisen perintöveron arvaamista varten. Ei niinkään perinnöstä kiistelevän perikunnan iloksi.
Siksi sillä on vissiin noin kiire toimittaa.

Ai niin perunkirjassa täytyisi olla liitteenä ties mitä maistraatin ja virka ym. (yleensä maksullisia)todistuksia joiden saaminen saattaa kestää..eli heillä ei oo kiirettä siellä vaikka perillisillä ois kauhee kiire jonnekkin.

Pääseikka lienee jottei hätäänny moisesta vaan suree rauhassa, laskuttajia
ja välistävetäjiä aina piisaa kuolleenkin omaisille. Hautaaminen ei oo aina
ihan halpaa vaan eräitten bisnes / elinkeino ja harvempi kehtaa tinkiä hautaustoimistossa.

No heräs tälläinen kyssäri, että mitä jos pesänhoitaja valehteleekin omaisuudesta vaikka ei merkkaa jotain omaisuutta siihen paperiin?

Ja sitten tuleeko joku ottamaan yhteyttä pesänjaosta lapsiin vai onko lasten itse huolehdittava jos haluavat jotain omaisuutta saada?

Kyllähän siinä perunkirjan tekemisessä tavalliset maallikotkin passaavat, tiedän sen, mutta harvalla maallikolla siihen kuitenkaan on riittävästi asiantuntemusta. Siksi lähes sataprosenttisesti tehtävä annetaan jonkun asiaan perehtyneen tahon hoidettavaksi, kuten notaarin, lakiasiaintoimiston tai pankin notariaattiosaston tai usein pankin paikalliskonttorin johtajan hoidettavaksi. Raha- ja omaisuusasioita kun ovat siellä pankissa tottuneet hoitamaan.

Perunkirjassa pesän hoitaja vakuuttaa ilmoittaneensa kaikki totuudenmukaisesti, ja jos havaitaan, että pesänhoitaja on jättänyt ilmoittamatta jotain, josta on tiennyt, hän on syyllistynyt rikokseen. Ilmoittamatta jätettyä omaisuutta ei myöskään kukaan pysty ottamaan yksipuolisesti käyttöön. Pankit varsinkin ovat rahavarojen suhteen erityisen tarkkoja, eikä tileiltä saa mitään ulos ilman dokumentteja.

Pesän hoitaja on siis ihan sama asia, kuin pesän ilmoittaja? Eli, kun vaikka leski, jolla lesken normaali oikeus, hallitsee kiinteistöä, ja on samalla pesänhoitaja?
Pesänhoitajaha saa tehdä millaisia asioita? Itse muutama sisarus ihmettelemme, kun emme kuulu pesän hallintoon, mutta olemme oikeudenomistajina, ja kiinteistö vaan möllöttää- tyhjillään, leskeä ei kiinnosta- vaikka on ilmoittanut pesän, eli kait pesänhoitaja tässä meidänkin tap.

Parempi kun leski pyytäisi omiaan ulos- tasinkoa, niin homma voisi johonkin edetä, ettei läpilaho paikka ole myöhempinä vuosina tallella.

Tällä hetkellä itselleni ajankohtainen tämä toimitus.

Onkohan sitten mennyt oikein tämä homma kun yksi kuolinpesän osakas on valtuuttanut itsensä pesänhoitajaksi. Vaatii nähtäväkseen edesmenneen henkilön kuittikansioita ym. Tiukkaa onko kuka saanut rahaa edesmenneeltä. Kuuluu kuulemma ilmoittaa ennakkoperintönä ja siitä maksaa perintöveroa.

Kukaan kuolinpesän osakas tuskin saa mitään perintöä enää. Testamentinsaajat ovat ihan eri juttu. Hyvä kun pystytään hoitamaan hautajaisista ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut.

Harvinaisen sotkuista kuulostaa olevan kun kaikki kuolinpesän osakkaat pitäisi löytää ja heille lähettää tieto.

Toivon vain että olisi jo ohi koko toimitus. Nyt suru peittyy näiden raha-asioiden alle.