Paljon sitä miettineenä tuleeko anturan ja maan väliin mitään kosteuskatkoa?, kun eikös se betoni johda kosteutta? ja mitens jos rakennetaan ns.betoni betonitolpilla, jossa on tassut/antura paalun päässä, jolle kaivetaan kuopat mihin ne laitetaan?
tai entäpä paalutuksessa betonilla ja kuinka teräspaalu kestää ajansaatossa maakosteutta?
Tälläisiä asioita mielessä...
tai entäpä paalutuksessa betonilla ja kuinka teräspaalu kestää ajansaatossa maakosteutta?
Tälläisiä asioita mielessä...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kosteudennousu katkaistaan kapillaarikatkolla ja siitä huolehtii rakennesuunnittelija, kuten muistakin asioista.
Rakennusvalvonta ja vastaava mestari sitten valvovat, että työ tehdään suunnitelmien mukaisesti.
Suomessa rakentaminen on täysin turvallista, teräspaalukin kestää oikein asennettuna vähintään sata vuotta.
Suosittelen talon rakentamista betonista, edullista ja pitkäikäistä.
Ei siihen anturan ja alustan väliin yleensä mitään laiteta, jos siihen ei ole esim. routaeristettä suunnitelmissa. Anturalapun ja betonitolpan välissäkään ei yleensä mitään käytetä, mutta tolpan ja rakennuksen välissä tulee olla bitumikermi. Anturan ja harkkoperustuksen väliin taas laitetaan bitumikermi kosteuskatkoksi.
Niin oliko Se niin, että Se koko antura vuorataan niillä bitumilevyllä?
mutta onkos Se antura ikuinen jos maa on kostea?
On se antura käytännössä ikuinen, kunhan tilaa "ikuista " betonia ja huolehtii , että raudat ovat kunnolla betonissa. Betoni kestää kosteutta, valetaanhan siltatolppiakin betonista jokien ja järvien ylityksissä. Ei sitä koko anturaa vuorata bitumilla.
perusmaan ja anturan väliin esim. 200mm kapillaarisepeliä, joissakin suunnitelmissa anturan alle lisäksi vinkkua, mutta nämä siis riippuen perustustavasta ja suunnitelista, esim kalliolle tehtäessä sinne väliin ei tule mitään käsittääkseni
pienrakennusten suunnitteluikä on 50v. Ja mikä on ikuista
Kuten edelläkin on jo mainittu huolehtii rakennesuunnittelija, kapillaarikatkosta, kosteus- ja lämmöneristyksestä. Nykyisin vielä korostetaan rakenteen mahdollisuutta kastuessaan kuivua mahdollisimman nopeasti.
Betoni voi myös homehtua pinnaltaan, joten sillekin on eduksi pysyä mahdollisimman kuivana. Betonilaatan allahan on aina mikrobikasvustoa , joten laatan reuna-alueet tulee olla mahdollisimman tiiviitä, jotta ilmanvaihto ei levitä niitä huonetilaan.
Kostea betoni käy helposti ongelmaksi ja kostea puu vieläkin nopeammin, kasvustoa voi syntyä jo muutamassa päivässä. Rakennesuunnittelija on rakentajan palkkaama ammattilainen, itse ei kannata lähteä suunnittelemaan.