Uusia malleja kuin sieniä sateella

En suosittele noita aiheohjelmia vaan P, A, S ja M asetuksia.

Nuo ovat paljon monipuolisemmat kunhan oppii niitä käyttämään.

Työeläkeläinen kirjoitti:

En suosittele noita aiheohjelmia vaan P, A, S ja M asetuksia.

Nuo ovat paljon monipuolisemmat kunhan oppii niitä käyttämään.

Ovatko nuo Nikonin ”tilat” aiheohjelmia joita markkinoidaan väärällä nimellä ”tila”?
Eikö kamera olekaan suunnattu ”Alkaville valokuvauksen harrastajille”?
Voiko monipuolisuus riippua siitä oppiiko käyttämään?

Olen nyt kuvannut noin 1500 kuvaa D7100:lla josta on myös jätetty tuo suodin pois enkä ole vielä löytänyt Moiréa yhdestäkään kuvasta. Se ei siis liene noin yleensä vallan suuri ongelma.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Olen nyt kuvannut noin 1500 kuvaa D7100:lla josta on myös jätetty tuo suodin pois enkä ole vielä löytänyt Moiréa yhdestäkään kuvasta. Se ei siis liene noin yleensä vallan suuri ongelma.

Lue lisää

Se riippuukin ihan kohteista. Ilmiön näkee usein TV:ssäkin uutistenlukijoiden vaatteissa.

Minulla ei taida olla yhtään oikein huonosti piirtämää optiikkaa ja niitä taitaa olla ainakin 5 erilaista Nikkorin, Tamronin ja Sigman valmistamina. Olen aina pyrkinyt ostamaan vähintään kohtuullisella erotuksella toimivia. Kaikkia en tosin ole tuon rungon nokalla käyttänyt.

Eniten käyttämäni väitetään (photozone) pystyvän noin 2900 juovapariin pystysuunnassa 16Mpix kennolla joten tulos saattaa olla vielä parempi 24Mpix kennolla kuvattaessa.

Äkkiä hakien en edes löytänyt D7100 rungosta ohjelmallista sumennusta mutta terävyyden säätö siellä oli. Se on ollut ja on edelleen keskiasennossaan jolloin kuvittelen sen vaikuttavan vähiten niin terävöimiseen kuin suttaamiseenkin.

Kankaita en erikseen tosiaan edes kuvaa mutta useimpien ihmisten päällä on kuvissani kangasta vaatteeksi nimitetyssä muodossaan. Äkkiä en edes muista onnistuneeni kuvaamaan ketään ihan ilkosillaan joskaan en erikseen ole sitä edes kokeillut.

Pääasiassa kuvani ovat luonnosta otettuja joskin tässä lasken rakennetunkin ympäristön luonnoksi koska talojakin ajoittain näkyy. Moiréa en kuitenkaan ole vielä tavannut.

Kertoisitko nyt millä kameralla ja optiikalla sinä olet törmännyt tuohon ilmiöön vai onko käsityksesi pelkkää mutua ja pelkoa tutustua uusiin asioihin kokeilemalla?

Täällä kun olen huomannut monesti niiden joilla ei ole pokkaria tai kännykameraa kummempaa olevan järkkäriviisaampia kuin konsanaan ne joilla on siltäkin alalta ihan omakohtaista kokemusta. Mistä kukakin on käsityksensä saanut on minulle arvoitus mutta omakohtaisesti lausun käsitykseni omista kokemuksistani, en muiden jos en niitä ole omakohtaisesti päässyt näkemään/kokeilemaan.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Minulla ei taida olla yhtään oikein huonosti piirtämää optiikkaa ja niitä taitaa olla ainakin 5 erilaista Nikkorin, Tamronin ja Sigman valmistamina. Olen aina pyrkinyt ostamaan vähintään kohtuullisella erotuksella toimivia. Kaikkia en tosin ole tuon rungon nokalla käyttänyt.

Eniten käyttämäni väitetään (photozone) pystyvän noin 2900 juovapariin pystysuunnassa 16Mpix kennolla joten tulos saattaa olla vielä parempi 24Mpix kennolla kuvattaessa.

Äkkiä hakien en edes löytänyt D7100 rungosta ohjelmallista sumennusta mutta terävyyden säätö siellä oli. Se on ollut ja on edelleen keskiasennossaan jolloin kuvittelen sen vaikuttavan vähiten niin terävöimiseen kuin suttaamiseenkin.

Kankaita en erikseen tosiaan edes kuvaa mutta useimpien ihmisten päällä on kuvissani kangasta vaatteeksi nimitetyssä muodossaan. Äkkiä en edes muista onnistuneeni kuvaamaan ketään ihan ilkosillaan joskaan en erikseen ole sitä edes kokeillut.

Pääasiassa kuvani ovat luonnosta otettuja joskin tässä lasken rakennetunkin ympäristön luonnoksi koska talojakin ajoittain näkyy. Moiréa en kuitenkaan ole vielä tavannut.

Kertoisitko nyt millä kameralla ja optiikalla sinä olet törmännyt tuohon ilmiöön vai onko käsityksesi pelkkää mutua ja pelkoa tutustua uusiin asioihin kokeilemalla?

Täällä kun olen huomannut monesti niiden joilla ei ole pokkaria tai kännykameraa kummempaa olevan järkkäriviisaampia kuin konsanaan ne joilla on siltäkin alalta ihan omakohtaista kokemusta. Mistä kukakin on käsityksensä saanut on minulle arvoitus mutta omakohtaisesti lausun käsitykseni omista kokemuksistani, en muiden jos en niitä ole omakohtaisesti päässyt näkemään/kokeilemaan.

Lue lisää

Aloin itsekin ihmettelemään tuota mainitsemaani juovaparien määrää minkä photozone ilmoittaa. Tarkemmin ajatellen ja asiaan tutustuen se kuitenkin lienee juovien määrä eli juovaparien määrä on vajaat 1500, mikä ottaen huomioon sekä dpreview:n mittaukset että kennon pystysivun pikselimäärän 3262pix on uskottavampi lukema.

Opimme tästä ehkä sen, että ajatteluin ja kirjoittelun pitäisi käydä käsi kädessä eikä eri aikaan kuten nyt sattui tapahtumaan.

Ei se silti vallan huono optiikka ole!

Jops tuolla kuvaa kohdetta, vaikka sitä kangasta niin metrin aluetta kuvattaessa sen erottelu on 0,7 mm luokkaa,. olisikohan se jotain missä Moiré pääsisi syntymään? En tiedä enkä ole edes innokas kokeilemaan.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Aloin itsekin ihmettelemään tuota mainitsemaani juovaparien määrää minkä photozone ilmoittaa. Tarkemmin ajatellen ja asiaan tutustuen se kuitenkin lienee juovien määrä eli juovaparien määrä on vajaat 1500, mikä ottaen huomioon sekä dpreview:n mittaukset että kennon pystysivun pikselimäärän 3262pix on uskottavampi lukema.

Opimme tästä ehkä sen, että ajatteluin ja kirjoittelun pitäisi käydä käsi kädessä eikä eri aikaan kuten nyt sattui tapahtumaan.

Ei se silti vallan huono optiikka ole!

Jops tuolla kuvaa kohdetta, vaikka sitä kangasta niin metrin aluetta kuvattaessa sen erottelu on 0,7 mm luokkaa,. olisikohan se jotain missä Moiré pääsisi syntymään? En tiedä enkä ole edes innokas kokeilemaan.

Lue lisää

Siinä sinulle moirea, jos et ennen ole nähnyt:

https://www.google.se/search?q=moire&client=firefox-a&hs=dZl&rls=org.mozilla:en-US:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=XdfSUqaNCsq04ASbtoCgCA&ved=0CEUQsAQ&biw=1280&bih=707

Siirtymällä D90:stä D800:aan saisit muun muassa

– isomman kennon, paljon lisää käyttökelpoista herkkyyttä hämäräkuvaukseen
– hurjasti lisää megapikseleitä ja suurennus-/kroppausvaraa
– paremman kuvanlaadun
– lisää värisyvyyttä
– lisää dynamiikkaa
– full HD -videokuvauksen 1080p, 30 fps
– kontrastitarkennusautomatiikan videokuvaukseen
– sääsuojauksen
– lisää tarkennuspisteitä, toimivamman tarkennuksen
– suuremman ja valoisamman etsinkuvan
– 2 korttipaikkaa
– nopeamman sulkimen (1/8000 s)

Sama koskee suurelta osin myös minun kameraani (D7000), joka on tavallaan D90:n seuraajamalli. Olen itsekin harrastelijatavis.

Itse kukin tiennee parhaiten, kannattaako vaihtaa runkoa vai ostaa lisää laseja. Itse aion pitää D7000-runkoani vielä pitkään! Objektiiveihin sijoittamallani rahalla olisin voinut jo ostaa D800:n. Toiset saavat valita halutessaan toisin.

Minäpä sanon kirjoitti:

Siirtymällä D90:stä D800:aan saisit muun muassa

– isomman kennon, paljon lisää käyttökelpoista herkkyyttä hämäräkuvaukseen
– hurjasti lisää megapikseleitä ja suurennus-/kroppausvaraa
– paremman kuvanlaadun
– lisää värisyvyyttä
– lisää dynamiikkaa
– full HD -videokuvauksen 1080p, 30 fps
– kontrastitarkennusautomatiikan videokuvaukseen
– sääsuojauksen
– lisää tarkennuspisteitä, toimivamman tarkennuksen
– suuremman ja valoisamman etsinkuvan
– 2 korttipaikkaa
– nopeamman sulkimen (1/8000 s)

Sama koskee suurelta osin myös minun kameraani (D7000), joka on tavallaan D90:n seuraajamalli. Olen itsekin harrastelijatavis.

Itse kukin tiennee parhaiten, kannattaako vaihtaa runkoa vai ostaa lisää laseja. Itse aion pitää D7000-runkoani vielä pitkään! Objektiiveihin sijoittamallani rahalla olisin voinut jo ostaa D800:n. Toiset saavat valita halutessaan toisin.

Lue lisää

Siis jos hankin D90:n parhaan mahdollisen objektiivin tai käytän samman summan D800 objektiiviin niin kummalla saan parempia kuvia, miksi?

kukin tiennee kirjoitti:

Siis jos hankin D90:n parhaan mahdollisen objektiivin tai käytän samman summan D800 objektiiviin niin kummalla saan parempia kuvia, miksi?

Olen ollut aikoinaan D90 käyttäjä ja suvussa se seilaa edelleen ollen varsin käyttökelpoinen still kuvauksissa 12M kennollaan. Sen video ominaisuudet eivät ainakaan minua hurmaa joskaan en niitä käytä muissakaan kameroissani.

D800 jonka tässä myös onnistuin hankkimaan (käytettynä) on isommalla kennolla ja sen erottelu koko kuva-alalla on 36M tuon D90 12M sijaan. Samona objektiiveja voi käyttää mutta kroppiobjektiivilla erottelu on ainoastaan noin 15M 36M sijaan.

Molemmilla saa hyviä kuvia, yleensä vuosien mittaan kennojen ominaisuudet paranevat herkkyyden ja dynamiikan suhteen ja niin lienee tässäkin käynyt.

Kummankin kameran kuvien tekninen laatu tyydyttää jos kuvaaja hallitsee tehtävänsä ja laatu riippuukin monesti enemmän kuvaajasta kuin kamerasta.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Olen ollut aikoinaan D90 käyttäjä ja suvussa se seilaa edelleen ollen varsin käyttökelpoinen still kuvauksissa 12M kennollaan. Sen video ominaisuudet eivät ainakaan minua hurmaa joskaan en niitä käytä muissakaan kameroissani.

D800 jonka tässä myös onnistuin hankkimaan (käytettynä) on isommalla kennolla ja sen erottelu koko kuva-alalla on 36M tuon D90 12M sijaan. Samona objektiiveja voi käyttää mutta kroppiobjektiivilla erottelu on ainoastaan noin 15M 36M sijaan.

Molemmilla saa hyviä kuvia, yleensä vuosien mittaan kennojen ominaisuudet paranevat herkkyyden ja dynamiikan suhteen ja niin lienee tässäkin käynyt.

Kummankin kameran kuvien tekninen laatu tyydyttää jos kuvaaja hallitsee tehtävänsä ja laatu riippuukin monesti enemmän kuvaajasta kuin kamerasta.

Lue lisää

Juuri näin. Kuvaajasta se on eniten kiinni. Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaa on tärkeintä. Myös se että osaa käyttää kameraa ja ottaa tärähtämättömän kuvan on kuvaajasta kiinni. Monesti syytetään turhaan objektiivia. Hyviä ja terävästi piirtäviä objektiiveja oli jo 100 v. sitten. Katsokaa esimerkiksi Signe Branderin upeita kuvia vanhasta Helsingistä. Terävyyttä riittää noissa kuvissa. Nuo kuvat onkin ottettu huolella jalustaa käyttäen ja lankalaukaisijalla.
Ja noita nykyisiä pikselimääriä tarvitaan ehkä eniten kameroiden myyntityössä.

Kuvaajasta kiinni kirjoitti:

Juuri näin. Kuvaajasta se on eniten kiinni. Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaa on tärkeintä. Myös se että osaa käyttää kameraa ja ottaa tärähtämättömän kuvan on kuvaajasta kiinni. Monesti syytetään turhaan objektiivia. Hyviä ja terävästi piirtäviä objektiiveja oli jo 100 v. sitten. Katsokaa esimerkiksi Signe Branderin upeita kuvia vanhasta Helsingistä. Terävyyttä riittää noissa kuvissa. Nuo kuvat onkin ottettu huolella jalustaa käyttäen ja lankalaukaisijalla.
Ja noita nykyisiä pikselimääriä tarvitaan ehkä eniten kameroiden myyntityössä.

Lue lisää

Sori kirjoitusvirhe nimessä. Siis Branderin.

Kuvaajasta kiinni kirjoitti:

Juuri näin. Kuvaajasta se on eniten kiinni. Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaa on tärkeintä. Myös se että osaa käyttää kameraa ja ottaa tärähtämättömän kuvan on kuvaajasta kiinni. Monesti syytetään turhaan objektiivia. Hyviä ja terävästi piirtäviä objektiiveja oli jo 100 v. sitten. Katsokaa esimerkiksi Signe Branderin upeita kuvia vanhasta Helsingistä. Terävyyttä riittää noissa kuvissa. Nuo kuvat onkin ottettu huolella jalustaa käyttäen ja lankalaukaisijalla.
Ja noita nykyisiä pikselimääriä tarvitaan ehkä eniten kameroiden myyntityössä.

Lue lisää

Onhan se ensisijassa kuvaajan osaamista jos unohdamme pikselishoppaajat.
Toisaala paljon on myös katsojasta kiinni.

Missä näit alkuperäiset ”Siis Branderin” kuvat joista arvioit terävyyttä?

noissa kuvissa kirjoitti:

Onhan se ensisijassa kuvaajan osaamista jos unohdamme pikselishoppaajat.
Toisaala paljon on myös katsojasta kiinni.

Missä näit alkuperäiset ”Siis Branderin” kuvat joista arvioit terävyyttä?

Lue lisää

Kannattaa opetella kuukelin käyttöä:

http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kuviahelsingista/kuvat.html

http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/panoraamat/toolo/leppasuo_kehys3_4.html

Tuoltakin löytynee Signen kuvia joskin värit ovat haalistuneet.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kannattaa opetella kuukelin käyttöä:

http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kuviahelsingista/kuvat.html

http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/panoraamat/toolo/leppasuo_kehys3_4.html

Tuoltakin löytynee Signen kuvia joskin värit ovat haalistuneet.

Lue lisää

Ahaa
Siis nettikuvista voi arvostella alkuperäisen kuvan terävyyttä filmillä?

Tämä selittää monia muitakin viisauksiasi.

noissa kuvissa kirjoitti:

Ahaa
Siis nettikuvista voi arvostella alkuperäisen kuvan terävyyttä filmillä?

Tämä selittää monia muitakin viisauksiasi.

Minä en väittänyt mitään vaan ainoastaan annoin sinunkin tietää missä arvon rouvan kuviin voi tutustua. Se missä alkuperäisiä säilytetään on taas sinun ongelmasi jos niitä aiot lähteä tutkiskelemaan.

Noistakin kuvista selviää aika paljon jos niitä katsoo sillä silmällä.

Alkuperäiset lienevät lisäksi negatiiveillä jos jostain satut ne löytämään, kaikki muut ovat vain positiivisia kopioita negatiiveista.

Taitaa sinulle ymmärtäminen tuottaa suurta tuskaa arvoisa "noissa kuvissa"!

Jos vielä oppisit ymmärtämään lukemasi niin sanottiinhan tuolla melko suoraan alkuperäisten kopioiden olevan Helsingin kaupungin museossa! Sinne vaan tsiikaamaan!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Minä en väittänyt mitään vaan ainoastaan annoin sinunkin tietää missä arvon rouvan kuviin voi tutustua. Se missä alkuperäisiä säilytetään on taas sinun ongelmasi jos niitä aiot lähteä tutkiskelemaan.

Noistakin kuvista selviää aika paljon jos niitä katsoo sillä silmällä.

Alkuperäiset lienevät lisäksi negatiiveillä jos jostain satut ne löytämään, kaikki muut ovat vain positiivisia kopioita negatiiveista.

Taitaa sinulle ymmärtäminen tuottaa suurta tuskaa arvoisa "noissa kuvissa"!

Jos vielä oppisit ymmärtämään lukemasi niin sanottiinhan tuolla melko suoraan alkuperäisten kopioiden olevan Helsingin kaupungin museossa! Sinne vaan tsiikaamaan!

Lue lisää

Niin. Ja onhan noita Branderin upeita kuvia julkaistu myös kirjoina. Joillekkin maailma ja ja sivistys tuntuu rajoittuvan nettiin, valitettavasti.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Minä en väittänyt mitään vaan ainoastaan annoin sinunkin tietää missä arvon rouvan kuviin voi tutustua. Se missä alkuperäisiä säilytetään on taas sinun ongelmasi jos niitä aiot lähteä tutkiskelemaan.

Noistakin kuvista selviää aika paljon jos niitä katsoo sillä silmällä.

Alkuperäiset lienevät lisäksi negatiiveillä jos jostain satut ne löytämään, kaikki muut ovat vain positiivisia kopioita negatiiveista.

Taitaa sinulle ymmärtäminen tuottaa suurta tuskaa arvoisa "noissa kuvissa"!

Jos vielä oppisit ymmärtämään lukemasi niin sanottiinhan tuolla melko suoraan alkuperäisten kopioiden olevan Helsingin kaupungin museossa! Sinne vaan tsiikaamaan!

Lue lisää

”Noistakin kuvista selviää”, että joku on skannannut kuvia nettiin. Skannattujen nettikuvien terävyys riippuu ensisijassa skannerista ja kuvansäädöstä. Vain typerys arvostelee niiden perusteella alkuperäisten negatiivien terävyyttä. Sama koskee myös paperivedoksia (alkuperäisten kopioiden olevan).

tuskaa arvoisa kirjoitti:

”Noistakin kuvista selviää”, että joku on skannannut kuvia nettiin. Skannattujen nettikuvien terävyys riippuu ensisijassa skannerista ja kuvansäädöstä. Vain typerys arvostelee niiden perusteella alkuperäisten negatiivien terävyyttä. Sama koskee myös paperivedoksia (alkuperäisten kopioiden olevan).

Lue lisää

Tuskaa tuskaa se näyttää sinullekin olevan. Yksi asia on kuitenkin lähes varma, kuvien terävyys ei suuresti parane siinä skannauksessa. Joten jos ne näyttävät teräviltä niin voit olettaa alkuperäistenkoin olevan.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tuskaa tuskaa se näyttää sinullekin olevan. Yksi asia on kuitenkin lähes varma, kuvien terävyys ei suuresti parane siinä skannauksessa. Joten jos ne näyttävät teräviltä niin voit olettaa alkuperäistenkoin olevan.

Lue lisää

”Yksi asia on kuitenkin lähes varma,” skannattujen kuvien terävyyttä vo lähes rajattumasti muuttaa kuvankäsittelyssä eikä nettiin skannattu kuva kerro yhtään mitään alkuperäisen kuvan terävyydestä.

Sinulta taisi taas mennä puurot ja vellit sekaisin.

tuskaa arvoisa kirjoitti:

”Yksi asia on kuitenkin lähes varma,” skannattujen kuvien terävyyttä vo lähes rajattumasti muuttaa kuvankäsittelyssä eikä nettiin skannattu kuva kerro yhtään mitään alkuperäisen kuvan terävyydestä.

Sinulta taisi taas mennä puurot ja vellit sekaisin.

Lue lisää

Voithan sinä yrittää mutta tuolla sinun rajattomalla terävöitykselläsi ei saa luonnollista tulosta ja sen näkee pässikin, sinä ehkä et!

Mistä sinä tiedät ne skannatuksi? Voivathan ne olla negasta kuvattujakin! Olen sitä itsekin tehnyt tosin vain tavallisen kinofilmin ruudusta. Nopeampaa kuin skannaus mutta vaatii hyvän valon negan taakse. Negatiivikuvan kääntäminen taas normaaliksi ei ihme taitoja vaadi. Voisi onnistua sinultakin!

Minne suuntaan uusien mallien kanssa ollaan menossa?
Tulivatko Canonin ja Nikonin peilittömät järjestelmäkamerat jo tiensä päähän myöhästyneen aloituksen takia?
Onko meillä pian vain yksi suur merkki Sony ja muut ovat marginaalissa? Yllättikö A7 muut ”housut kintuissa”?
Mihin suuntaan Ricoh lähtee panostamaan?

Muutamia arvauksia mutulla:
– Nikon alkaa valmistaa Sony ”piraatteja” vrt Panasonic/Leica
– Canon seuraa Kodakin viitoittamaa tietä
– Samsung suuntautuu diginatiiveille nettikuvaajille
– Ricoh-Pentax-Hoya ostaa muita pieniä (Hasselblad, PH1 …)
– kaukoidästä tulee markkinoille uusi ”jättiläinen” vrt autoteollisuus.

tulossa? kirjoitti:

Minne suuntaan uusien mallien kanssa ollaan menossa?
Tulivatko Canonin ja Nikonin peilittömät järjestelmäkamerat jo tiensä päähän myöhästyneen aloituksen takia?
Onko meillä pian vain yksi suur merkki Sony ja muut ovat marginaalissa? Yllättikö A7 muut ”housut kintuissa”?
Mihin suuntaan Ricoh lähtee panostamaan?

Muutamia arvauksia mutulla:
– Nikon alkaa valmistaa Sony ”piraatteja” vrt Panasonic/Leica
– Canon seuraa Kodakin viitoittamaa tietä
– Samsung suuntautuu diginatiiveille nettikuvaajille
– Ricoh-Pentax-Hoya ostaa muita pieniä (Hasselblad, PH1 …)
– kaukoidästä tulee markkinoille uusi ”jättiläinen” vrt autoteollisuus.

Lue lisää

Canonin ja Nikonin vahvuus ovat vielä valtava objektiivi-valikoima sekä brändi. Järkkäreitä ostaville merkitsevät objektiivit erittäin paljon. Muut kuvaavat sitten pokkareilla, kännykällä (ja peilittömillä pikkujärkkäreillä).

Mutta kyllä Canonin ja Nikonin pitäis tuoda nykyaikaisiakin ominaisuuksia kameroihinsa. Ite ainakin haluaisin välillä tehdä helpot pikamuokkaukset kuviin, ja jakaa sen napin painalluksella facebookin jne.

Minä olen ainakin old-school.

Minulla on kännykkä puheluja ja tekstiviestä varten, Videokamera videokuvausta varten ja järjestelmäkamera still-kuvia varten.

Vanha koulukunta kirjoitti:

Minä olen ainakin old-school.

Minulla on kännykkä puheluja ja tekstiviestä varten, Videokamera videokuvausta varten ja järjestelmäkamera still-kuvia varten.

Nykyaikainen kännykkä hyvä lisä kun tarvii ottaa nopeista tilanteista videota tai kuvia (esim. lapsien kanssa). HD-videokuvaus niissä hyvä. Samoin kuvat vaikka syväterävyyttä ollenkaan.

Sanoi se Hautala sen vielä syksyllä 2013:kin omassa museossaan eräässä tilaisuudessa jossa olin läsnä.

Nyt puhuttiin/kirjoitettiin kameroista ei kännyistä. Kännykamera on pääasiassa muistiinpanoväline, ainakin minulla. Siihen on helppoa kuvata vaikka eri tuotteita hintoineen jos on valitsemassa jotain sopivaa eikä viitsi käyttää vanhaa kynä-ruutupaperi versiota muistin helpottamiseksi.

Kyllähän kännyillä saa joissain tilanteissa ihan kelpo kuvia ainakin nettiin ja kymppikuviksi mutta kyllä kamera aina mahdollisuuksissa voittaa kännykameran.

>Mistähän se johtuu, että Nikonit on yleensä lelumuovikuorisia,
>paitsi pari uusista (AW-1 ja Df)?

Tuo oli minulle ihan uutta tietoa. Itselläni on toista vuotta sitten hankittu Nikon D7000 – malli, joka on esitelty jo syyskuussa 2010 eli lähes 3½ vuotta sitten. Runko on magnesiumseosta ja säänkestäväksi tiivistetty, vaikka se harrastelijamalliksi luetaankin.

Olen siinä käsityksessä, että kaikki tätä kalliimmat Nikon-järkkärirungot ovat myös metallia. Ulommainen pintakerros toki muovia, ja saa minun puolestani mielihyvin ollakin!

Nikonilla mennään kirjoitti:

>Mistähän se johtuu, että Nikonit on yleensä lelumuovikuorisia,
>paitsi pari uusista (AW-1 ja Df)?

Tuo oli minulle ihan uutta tietoa. Itselläni on toista vuotta sitten hankittu Nikon D7000 – malli, joka on esitelty jo syyskuussa 2010 eli lähes 3½ vuotta sitten. Runko on magnesiumseosta ja säänkestäväksi tiivistetty, vaikka se harrastelijamalliksi luetaankin.

Olen siinä käsityksessä, että kaikki tätä kalliimmat Nikon-järkkärirungot ovat myös metallia. Ulommainen pintakerros toki muovia, ja saa minun puolestani mielihyvin ollakin!

Lue lisää

Juuri noin. Kalliissakin Nikonissa on muovikuori vaikka runko on metallia. Minusta ihan kääsittämätöntä hölmöilyä.

Onneksi meitä kamerashoppailijoita on erilaisia niin, että noille muovikuorisillekin löytyy ”tykkääjiä”.

Joillekin saa näköjään ”ihan hyvin olla” muovia. Tällaiselle vanhan liiton kuvaajalle se muovi on pelkästään huonoa ja halpaa. Ehkä muovin merkitys on selvinnyt Nikonillekin kun metallikuorisuus näyttää olevan tulossa?
En osta edes pokkaria muovikuorisena.

säähän kirjoitti:

Juuri noin. Kalliissakin Nikonissa on muovikuori vaikka runko on metallia. Minusta ihan kääsittämätöntä hölmöilyä.

Onneksi meitä kamerashoppailijoita on erilaisia niin, että noille muovikuorisillekin löytyy ”tykkääjiä”.

Joillekin saa näköjään ”ihan hyvin olla” muovia. Tällaiselle vanhan liiton kuvaajalle se muovi on pelkästään huonoa ja halpaa. Ehkä muovin merkitys on selvinnyt Nikonillekin kun metallikuorisuus näyttää olevan tulossa?
En osta edes pokkaria muovikuorisena.

Lue lisää

Muovin pelko on tyhmyyden alku esim lentokoneteollisuus käyttää nykyaikaisia polymeereja:'Commercial airliners such as the Boeing 787 Dreamliner operate much more efficiently and with lower fuel costs due to the use of carbon fiber composites.

Read more: http://www.ehow.com/info_8029762_polymer-matrix-composites-used-airplanes.html#ixzz2qkaYNnrg

Ei kannata sitten paljon lentokoneillakaan matkustella jos tuo muovin pelko on noin suurta.

säähän kirjoitti:

Juuri noin. Kalliissakin Nikonissa on muovikuori vaikka runko on metallia. Minusta ihan kääsittämätöntä hölmöilyä.

Onneksi meitä kamerashoppailijoita on erilaisia niin, että noille muovikuorisillekin löytyy ”tykkääjiä”.

Joillekin saa näköjään ”ihan hyvin olla” muovia. Tällaiselle vanhan liiton kuvaajalle se muovi on pelkästään huonoa ja halpaa. Ehkä muovin merkitys on selvinnyt Nikonillekin kun metallikuorisuus näyttää olevan tulossa?
En osta edes pokkaria muovikuorisena.

Lue lisää

Tuossa työhuoneeni seinällä roikkuu kaksi kelpo museo-kinofilmikameraa puolen vuosisadan takaa, molemmat Made in Germany. Merkit ja mallit näkyvät olevan King Regula IIIb ja Voigtländer Vito CL Kummassakin on oteystävällinen rypyläinen muovipinta, sikäli kuin osaan arvioida.

Kumpikaan ei ole ollut koskaan minulla käytössä, vaikka suunnilleen tuon puoli vuosisataa olen kameraa kanniskellutkin.

Ilmeisesti minulla ei ole lupa pitää itseäni ”vanhan liiton kuvaajana”, koska kelpuutan lelumuovipintaiset roskakamerat hyppysiini ilomielin. Kylmänkalsea ja kova peltipinta tuntuu minusta jotenkin vieraannuttavalta, varsinkin näin pakkaspäivänä.

Kävin juuri tänään laukomassa muoviroska-Nikonillani joitakin kymmeniä otoksia Helsingin Seurasaaressa yli kymmenen asteen pakkassäässä enkä osannut kaivata metallikuoria vähän vertaa. Jos joskus vielä kameraa vaihdan, saa uudenkin pintakerros olla kaikin mokomin muovia.

Polymeeri Erkki kirjoitti:

Muovin pelko on tyhmyyden alku esim lentokoneteollisuus käyttää nykyaikaisia polymeereja:'Commercial airliners such as the Boeing 787 Dreamliner operate much more efficiently and with lower fuel costs due to the use of carbon fiber composites.

Read more: http://www.ehow.com/info_8029762_polymer-matrix-composites-used-airplanes.html#ixzz2qkaYNnrg

Ei kannata sitten paljon lentokoneillakaan matkustella jos tuo muovin pelko on noin suurta.

Lue lisää

Carbon fiber ei liene polymeeri?
http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_(fiber)

Hiilikuitu on lähes täysin hiiliatomeja.

Liekö missään kamerassa kuori hiilikuitukomposiittia?
Eikä tuota lentokoneissa käytettyä hiilikuitu-epoksi komposiittiakaan liene kameran kuorissa vaikka se ilmeisesti olisi varsin kestävää, varsinkin vetolujuudeltaan.

Polymeereja ovat mm DNA, kautsu, proteiinit, selluloosa, tärkkelys

Polymeeri Erkki kirjoitti:

Muovin pelko on tyhmyyden alku esim lentokoneteollisuus käyttää nykyaikaisia polymeereja:'Commercial airliners such as the Boeing 787 Dreamliner operate much more efficiently and with lower fuel costs due to the use of carbon fiber composites.

Read more: http://www.ehow.com/info_8029762_polymer-matrix-composites-used-airplanes.html#ixzz2qkaYNnrg

Ei kannata sitten paljon lentokoneillakaan matkustella jos tuo muovin pelko on noin suurta.

Lue lisää

Kyllä muovi on paras kameran rakennusmateriaali.
Ihan turhaan muovirunkoisia markettileluja moititaan kun muovia käytetään ihan lentokoneissakin jotta niistä saataisiin mahdollisimman kevyitä.
Muovikuorisen kameran kantaminen on kivaa ja kuljetuksessakin säästyy polttoainetta.

Nikonilla mennään kirjoitti:

Tuossa työhuoneeni seinällä roikkuu kaksi kelpo museo-kinofilmikameraa puolen vuosisadan takaa, molemmat Made in Germany. Merkit ja mallit näkyvät olevan King Regula IIIb ja Voigtländer Vito CL Kummassakin on oteystävällinen rypyläinen muovipinta, sikäli kuin osaan arvioida.

Kumpikaan ei ole ollut koskaan minulla käytössä, vaikka suunnilleen tuon puoli vuosisataa olen kameraa kanniskellutkin.

Ilmeisesti minulla ei ole lupa pitää itseäni ”vanhan liiton kuvaajana”, koska kelpuutan lelumuovipintaiset roskakamerat hyppysiini ilomielin. Kylmänkalsea ja kova peltipinta tuntuu minusta jotenkin vieraannuttavalta, varsinkin näin pakkaspäivänä.

Kävin juuri tänään laukomassa muoviroska-Nikonillani joitakin kymmeniä otoksia Helsingin Seurasaaressa yli kymmenen asteen pakkassäässä enkä osannut kaivata metallikuoria vähän vertaa. Jos joskus vielä kameraa vaihdan, saa uudenkin pintakerros olla kaikin mokomin muovia.

Lue lisää

”roskakamerat hyppysiini ilomielin … tänään laukomassa muoviroska-Nikonillani”

Ikävä kyllä tuo kertoo enemmän sinusta kuin kameran raaka-aineesta. Jouduit sitten uhrautumaan ”muoviroskan” mannekiiniksi.

Uhrautumisretoriikkasi lienee oire jostakin hyvin vakavasta ongelmasta?

lentokoneillakaan kirjoitti:

Carbon fiber ei liene polymeeri?
http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_(fiber)

Hiilikuitu on lähes täysin hiiliatomeja.

Liekö missään kamerassa kuori hiilikuitukomposiittia?
Eikä tuota lentokoneissa käytettyä hiilikuitu-epoksi komposiittiakaan liene kameran kuorissa vaikka se ilmeisesti olisi varsin kestävää, varsinkin vetolujuudeltaan.

Polymeereja ovat mm DNA, kautsu, proteiinit, selluloosa, tärkkelys

Lue lisää

Wikipedia:
Muovi on yleisnimitys synteettisille tai puolisynteettisille hiili- tai hiili-piiatomien pitkistä molekyyliketjuista eli polymeereistä koostuville materiaaleille

Kyllä se carbon fiber eli hiilikuitu on polymeeri.

säähän kirjoitti:

Juuri noin. Kalliissakin Nikonissa on muovikuori vaikka runko on metallia. Minusta ihan kääsittämätöntä hölmöilyä.

Onneksi meitä kamerashoppailijoita on erilaisia niin, että noille muovikuorisillekin löytyy ”tykkääjiä”.

Joillekin saa näköjään ”ihan hyvin olla” muovia. Tällaiselle vanhan liiton kuvaajalle se muovi on pelkästään huonoa ja halpaa. Ehkä muovin merkitys on selvinnyt Nikonillekin kun metallikuorisuus näyttää olevan tulossa?
En osta edes pokkaria muovikuorisena.

Lue lisää

Esim. D90 oli muovikuorinen mutta en ole kenenkään siitä kuullut valittavan.

Hitsataanhan laivatkin laivaraudasta (kelluvaa kuulemma) mutta peitetään muovin kaltaisella maalilla. Miksikähän niin tehdään?

Ei kannata verrata nykyisiä keino/muovimateriaaleja niihin joilla leikit joskus -50 tai -60 luvulla sillä niiden kehitys on edennyt huomaa vauhtia.

Minulla oli -40 ja -50 luvuilla pääasiassa puisia ja peltisiä autoja pihaleikkeihin. Muoviset tulivat vasta kun olin ohittanut sen iän ja siksi saan nyt vanhempana leikkiä niillä!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Esim. D90 oli muovikuorinen mutta en ole kenenkään siitä kuullut valittavan.

Hitsataanhan laivatkin laivaraudasta (kelluvaa kuulemma) mutta peitetään muovin kaltaisella maalilla. Miksikähän niin tehdään?

Ei kannata verrata nykyisiä keino/muovimateriaaleja niihin joilla leikit joskus -50 tai -60 luvulla sillä niiden kehitys on edennyt huomaa vauhtia.

Minulla oli -40 ja -50 luvuilla pääasiassa puisia ja peltisiä autoja pihaleikkeihin. Muoviset tulivat vasta kun olin ohittanut sen iän ja siksi saan nyt vanhempana leikkiä niillä!

Lue lisää

"muovipinnoitettu" innosti minut tähän vielä lisäämään, että D90 oli sekä muovirunkoinen että muovipinnoitettu ja se runkä kaiketi oli myös se pinta suurimmalti osin. En ole tosin sitä vielä osiksi purkanut ja tuskin siihen ihan äkkiä sorrunkaan koska se on edelleen aktiivikäytössä.

Muovirunko ei ole automaattisesti huono asia!

"metallikuorisiakin" kameroita on olemassa. En arvaa mitä niitten runkomateriaali on.

Kipsilevyseinässäkin voi olla joko metalliranka tai puu koolaus rungossa,
Arvata vaan voi kumpi on parempi tai hankalampi kun pitää jotain siihen
kiinnittää ja puut on unohtuneet panna sinne peltitolppien väliin vaikkei
se oo sallittua kun seinähän voi palaa jos siellä puita on?