Kuinka moni teistä käyttää arkikielessä lapsena opittua murretta? Entä myöhemmin opittuna esim. Muutto uusi paikkakunta aikuisena? Oletteko ylpeä identtiteetistänne? Kirjoitatteko murteella? Entä lukeminen? Suomessahan useita murrealueita?
murteella puhuminen?
murre kunniaan
21
404
Vastaukset
- ...
Murteet hanurista.
Yksityiskohtiin menemättä, aloittivat ongelmia vähän kaikkialla. Työssä, naapureittenkin kanssa, asioitten hoitamisessa, kavereitten kanssa, oikestaan kaikkialla.
Vaikka olenkin lukenut, kiertänyt suomea, maailmaakin, ongelma on syntymästä opittu Oulun murre. Siitä suuria harmeja vielä keski-iässäkin. Kirjoitan juu kohtalaisen selkeästi asiaani, vaikkapa nettiin jne. Mutta puhuessa alkaa propleemat.
Sanoilla, sanonnoilla, sananparsilla, ties millä, erilaisia mielleyhtymiä erilaisten kieliryhmiin kuuluvien kanssa aina.
Vähän sama, kuin jossain englannin kielessä, skotti ei ymmärrä weilssiä.
Kierrelessäni ympäri suomen, opin yleiskielen tärkeellisyyden. Sama ulkomailla. Pääasia, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Käsittämättömältä tuntuu, että synnyinkunnassani, juuri kukaan ei ymmärrä puhettani. Tarkoitan sitä, että voin vaikka millä murteella ja usealla kielellä pummata vaikka tupakkaa kioskilla. Sanoi, mitä sanoi, aina tulee turpiin. Ainakin henkisesti.
Olen jonkin verran perehtynyt aiheeseen, muijakin lingvisti. Mulla kai enenpi käytännön kokemusta, mutta teoriaakin löytyy. Kieli on ilmaisukeino, siinä vaikkapa graffiti tai luolamaalau, laulu, taikka omituinen mantra. Kieli kertoo hyvin paljon kulttuuriperimästä ja nähdystä elämästä.
Kirjoitin just nyt, niin, kuin tavallisesti kirjoitan. Pystyn kirjoittamaan ns. kirjakieltäkin hyvin. Mutta puhuessa tulee vaikeuksia usein. Mulla nyt itellä sellanen sekamurre, ei sitä oudommat ymmärrä. Lisäksi erilaiset kulttuurit, erilaiset historiat, erilaiset arvomaailmat, erilaiset elämän kokemukset.
Meinaan vaan. Kun koitan mökillä ollessani käydä juttelemassa lapsuuskavereitten kanssa, ei siitä oikein tule yhtään mitään. Itellä ollut parikymmentä työpaikkaa, lähes saman verran asuntoja, kaveri ehkä asunut syntymäkodissaan koko ikänsä ja ollut maanviljelyhommissa koko elämänsä. Me puhutaan suomea, mutta kumpikaan ei ymmärrä toistaan.
Viimeisessä lauseessa kai tulikin tärkein, murteet perceestä.
=DW=Ehkä teidän jutuisteluissanne ei niinkään ole kyse murteista johtuvasta "ymmärtämättömyydestä" vaan elämänkokemusten ja ehkä -kiinnostustenkin erilaisuudesta.
- 50 km Tyrnävältä
Oulunseudun murre se on minullakin pohjalla ja melko puhdasta sellaista puhun. Kirjoitan kirjakieltä 8 :n edestä.
Kansakoulun alaluokilla ope sanoi, että puhua saa murteella mutta kirjoittaa pitää kirjakieltä. Tätä viisautta olen noudattanut.
Toki ossaan kirijottaa Oulunki murteella jos haluvan vaan empä juuri viitti. On helepompaa kirijakielellä ku on siihen tuttunu.
Ei minulle tuota minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää toistakaan murretta (esim. Rauman murre, meänkieli ym). Muutama outo tai ulkomaalainen sana saattaa olla tai joskus tutullakin sanalla toinen merkitys kuin omassa murteessa. Esimerkiksi sana kohta. Jossakin se tarkoittaa että heti, meillä että vähän ajan päästä. On niitä muitakin.
- wanha gubbe
Kaikki murteet osuu ja uppoo. Wanhana stadin pieruna stikkaan slangii ja yleiskieltä, johon pakottivat skolessa. Aina on kuiteski nasta höraa ku jengi kiäntää ja viäntää. Ei sellaista murretta olekaan, jota en diggais. Böndellä sittaan usein kuppiloissa borkalla ja yritän bonjaa mistä lätistään. Ilman murteita tää olis kyllä ankee mesta.
- 4+6
En kirjoita murteella, mutta puhun kylläkin. Ei ole tarpeen muuttaa puhetyyliä, koska tällä pärjää aivan hyvin ja ympäristössä puhutaan samalla tavalla.
Minä puhun, murteella ja kaikki muu tuntuisi keinotekoiseltakin yrittää alkaa vääntää sellaista mikä ei omaan suuhun sovi. Mutrita tulee vähemmän luettua mutta epävirallisissa yhteyksissä tulee kieltä väänneltyä miten milloinkin.Omalla maallani olen ylpeä identiteetistäni ;).
- Nyfiken
Olipas hyvä teksti tuo DW:n kommentti.
Olen havainnut saman ihmisten kanssa, moni pyrkii lisäksi (väärin) opitusti kategorioimaan muita sen perusteella mitä on oppinut jonkin alueen ihmisistä.
Minulle on suotu tuota nuottikorvaa, joka on toisinaan melkoinen riesa kun ihmisten kanssa puhuu, sillä alan matkimaan puhujaa, jota kuuntelen. Olen hetkessä riikinruotsalaisesta savolaiseksi muuttuva, joka kommentoi saksalaisen työkaverinsa kanssa, joka taas puhuu Baijerin aksentilla englantia! Tuo niinkuin kauhuesimerkkinä.
Sitten kun elämä on ollut yhtä muuttoa joka puolelle eikä ole itse siksi mistään kotoisin, niin eihän sitä itselle ole omaa aksenttia/murretta kehittynyt :D
Köyhyys kai sekin.- ...
Eikun rikkaus.
Joskus aikanaan juttelin yhden aika tunnetun muusikon kanssa jossain pileissä. Tultiin juttuun juu, silloin en tunnistanut tyyppiä, koska asuin ulkomailla ja tyyppi oli silloin iso julkkis suomessa. Juteltiin kaikenlaista ja ymmärrettiin toistemme puhetta.
Jossain vaiheessa tuli tietenkin puhe,mistä kotoisin. Mainitsin hikiän, kerroin, että en pahemmin siellä nykyisin edes käy. Kundi meinas, että ei ole mistään kotoisin, suomen kansalainen, asunut ulkomailla, eri paikoissa nuorempana, sittemmin suomessa, eri paikoissa. Mutta kieli oli yhteinen, kommunikaatio toimi, oli erittäin helppoa jutustella. Aivan erilaista, kuin hikiän alkuasukkaiden kanssa, siellä ei tule kuin pelkkiä väärinkäsityksiä, jos yrittää jutella vanhoja tuttuja, koulukavereita tms. tavatessaan.
Yks, mikä mainittava. Olen juu nettiaddikti. Yks syy varmasti on se, että nettipalstoilla tai foorumeilla ei tarvitse kirjoittaa täydellistä kirjakieltä, tärkeintä on kommunikaatio, että se onnistuu. Ja ihmeen hyvin onnistuu, ihmiset hokanneet perusidean, siis jankuttaen, kommunikaation merkityksen. Se voi toimia, vaikka puhuu eri murretta taikka eri kieltäkin. Pullossa eläneet ja elävät ovat kokemattomia viestimään pikkasenkaan eri tavalla puhuvien kanssa.
Siis, mua vaan ihmetyttää, joskus tilanteita, että koitti selittää ties miten ja kuinka kirjakielellä, ei tule ikinä ymmärretyksi. Hyvin usein tullut tulokseen, ei kannata edes yrittää, kommunikaation täytyy olla kaksipuoleista, muuten se on kahden ihmisen yhtäaikaista monologiaa.
=DW= - Kirjakieltäkö?
Ulkopuolisuuden tunsin jo lapsena. Vietiin paikkakunnalta toiselle. Siksi minulla on ihan oma murre jota puhun. Puheeni lähentelee kirjakieltä.
- ----
Kotioloissa puhutaan yleiskieltä murteella murtaen.
Aina kirjoitan yleiskieltä.
'Murteet ovat kielemme kukkia.'
"Oletteko ylpeä identtiteetistänne" Se nyt ei ole käytetystä kielestä kiinni.- murre kunniaan
Minusta alkupäistä ja oikeaa murretta ei ole olemassa. Ihmisiä on iät ajat muuttanut paikasta toiseen. Osa asuu rajaseudulla kuten mie. Ruottin talot toisella puolen jokea. Matkaa 300m . Rajaseudulla naapurin kielestäkin lainataan sanoja. Pohjois-suomessakin h- kirjain panhan sanassa eri paikhan. Minunkin isäni tuli aikanhan raumalta. Ei hän rauman kieltä jaaaritellut muistaakseni. Mistä se stadin slangi koostuu?
- Ftiidu Tölikasta
murre kunniaan kirjoitti:
Minusta alkupäistä ja oikeaa murretta ei ole olemassa. Ihmisiä on iät ajat muuttanut paikasta toiseen. Osa asuu rajaseudulla kuten mie. Ruottin talot toisella puolen jokea. Matkaa 300m . Rajaseudulla naapurin kielestäkin lainataan sanoja. Pohjois-suomessakin h- kirjain panhan sanassa eri paikhan. Minunkin isäni tuli aikanhan raumalta. Ei hän rauman kieltä jaaaritellut muistaakseni. Mistä se stadin slangi koostuu?
Ruotsista, venäjästä ja englannista. Sitten on omia väännöksiä suomalaisista sanoista.
Ven. Mesta= on mesta slangillakin.
Ruots. Spåra= tulee sanasta spårvagn (raitiovaunu) ja maalaiset sanoo Ratikka.
Engl. Do- verbi (tekemistä osoittava) on vääntynyt Duunata, ja siitä tekijä on sitten Duunari.
Näitä on vaikka kuinka paljon. Stadin slangiseura on koonnut sanakirjaa ja mukana on todella vanhoja sanoja myös. Slangikin muuttuu eikä lausuminen enää välttämättä kerro mistä puhuja on tullut. Esim, Sörkka piti osata lausua eikä laittaa viimeiseksi kirjaimeksi Ä:tä. Se kun on väärin ;) - ...
Ftiidu Tölikasta kirjoitti:
Ruotsista, venäjästä ja englannista. Sitten on omia väännöksiä suomalaisista sanoista.
Ven. Mesta= on mesta slangillakin.
Ruots. Spåra= tulee sanasta spårvagn (raitiovaunu) ja maalaiset sanoo Ratikka.
Engl. Do- verbi (tekemistä osoittava) on vääntynyt Duunata, ja siitä tekijä on sitten Duunari.
Näitä on vaikka kuinka paljon. Stadin slangiseura on koonnut sanakirjaa ja mukana on todella vanhoja sanoja myös. Slangikin muuttuu eikä lausuminen enää välttämättä kerro mistä puhuja on tullut. Esim, Sörkka piti osata lausua eikä laittaa viimeiseksi kirjaimeksi Ä:tä. Se kun on väärin ;)Tsadin slangi ei ole murre.
Se on pienen ryhmän sisäinen kieli-ilmaisun muoto. Kehittynyt vasta pari sataa vuotta sitten, koska helsinki nuori kaupunkina ja aluksi asukkaina oli paljon ulkomaalaisia, joilta lainailtiin sanoja, koska muuten ei pystytty kommunikoimaan. Vähän kuin esperanto, keinotekoinen kieli.
Tsadin slangi ei tosiaan ole minkään kielen murre, ei edes oma kielensä. Suunnilleen sama asia, kuin miten kielitaidottomat suomalaisturistit koittavat sönkata ulkomailla keihäsmatkoillaan. Sekasotku kaikesta mahdollisesta.
Slangia vääntävät enää harvat. Syy, eivät tule ymmäretyiksi, tulevat naurunalaisiksi. Jos ei osaa kommunikoida muitten ymmärrettävästi, ei siis kommunikoi muitten ymmärrettävästi. Kukaan ei puhu äidinkielenään tsadin slangia. Ei ikinä ole puhunutkaan. Historian havinaa ja hetkellinen ilmiö, mitä väkisellä koitetaan pitää yllä "kääntämällä" vaikkapa Aku Ankka tsadiksi. Koska slangia ei kukaan edes käytä nykyään, se on kuollut "kieli".
Fy faan, meen spaddulle, pitää laittaa stiflat, kun snögeä gardenissa.
=DW= - sekoitusta
murre kunniaan kirjoitti:
Minusta alkupäistä ja oikeaa murretta ei ole olemassa. Ihmisiä on iät ajat muuttanut paikasta toiseen. Osa asuu rajaseudulla kuten mie. Ruottin talot toisella puolen jokea. Matkaa 300m . Rajaseudulla naapurin kielestäkin lainataan sanoja. Pohjois-suomessakin h- kirjain panhan sanassa eri paikhan. Minunkin isäni tuli aikanhan raumalta. Ei hän rauman kieltä jaaaritellut muistaakseni. Mistä se stadin slangi koostuu?
Noin on. Synnyinseudullani savossa, on vieläkin kuultavissa, että viereisellä kylällä puhutaan erilaisella ilmaisulla murretta kuin omalla kotikylällä. Esim pää voi olla piä tai peä n 50 km päässä erilainen.
Miten voi sitten sanoa, että joku puhuu aitoa murretta kun rajanvetoa ei voi vetää, että tuossa kylässä puhutaan oikeaa ja tuossa väärää? Nykyään murteet ovat sekoittuneet niin, että puhutaan yleiskielestä. Yleiskieli lienee puhutuin " murre " suomessa. Luulen niin ja itsekin puhukin sekoitusta jossa on savoa, oulun seudun murretta, kainuuta, kirjakieltä, karjalaa ja mitä vielä jne... - Maaltamuuttaneet
murre kunniaan kirjoitti:
Minusta alkupäistä ja oikeaa murretta ei ole olemassa. Ihmisiä on iät ajat muuttanut paikasta toiseen. Osa asuu rajaseudulla kuten mie. Ruottin talot toisella puolen jokea. Matkaa 300m . Rajaseudulla naapurin kielestäkin lainataan sanoja. Pohjois-suomessakin h- kirjain panhan sanassa eri paikhan. Minunkin isäni tuli aikanhan raumalta. Ei hän rauman kieltä jaaaritellut muistaakseni. Mistä se stadin slangi koostuu?
Kuuntelin jotain radio-ohjelmaa, jossa puhuttiin stadin slangista. Sen on maaltamuuttaneet keksineet. Ovat napanneet ruotsin- ja venäjänkielisiä sanoja puheeseensa. Maalta Helsinkiin muuttaneet olivat sen ajan MaMuja.
Minoon Etelä-Pohojalaanen ja ylypiä siitä, eikä oo murre mihinkää karonnu vaikka oon jo yli kymmenen vuatta asunu täälä Kokkolas, vaikka kyllähän nua joskus vähä pitkähän kattoo ja pyytää toistamahan, varsinki ne jokka puhuu ruattia äirinkielenänsä. Son sellaanen juttu notta Etelä-Pohojalaasuus ei lähäre musta vaikka minoon lähteny Etelä-Pohjanmaalta.
Vähemmän toki tuloo kirijooteltua murtehella, mutta tähän ny aiva vasite laitoon murretekstiä. :)- kre
Asun Ruotsissa ja kun käyn Vaasassa. En ruotsinkielisille ruotsia puhuessani voi käyttää riikinruotsalaisia sanoja. Silloin ei minua Vaasassa ymmärretä.
- tvp
Murteella kirjoittaminen on itselleni hankalaa, mutta kyllä puheestani voi synnyinseutuni päätellä, tosin asun samalla seudulla nytkin. Lapsuuden murretta, vanhempieni murretta en tosin puhu, siihen on sekoittunut aika paljon yleiskieltä. Joskus aivan yllättyy, kun puheeseen saattaa (kotioloissa vain!) pullahtaa sana, jota muistan äitini käyttäneen, kun olin lapsi, mutta jota hän käytti kertoessaan omasta lapsuudestaan. Sana kuulosti siis vanhalta/huvittavalta jo äitinikin mielestä... Itsestäni on mukava kuunnella paksulla murteella puhuvaa ihmistä, aivan sama mikä murre, kaikki käy.
- korppipsa
Kirjoittamaan en murteella oikein pysty, siitä on mm. äidinkielenopetus aikoinaan pitänyt huolen. Toki joitain sanontoja "lipsahtaa" tekstiinkin silloin tällöin, ihan on vain kyse siitä, kenelle kirjoittaa. Mutta puheessa: no, oikein mitään murretta en puhu - äiti Raumalta ja isä Karjalasta (Kaakkois-Suomen rajantakaisesta) eli mä oon mä, mutta kun menen kotipaikkakunnalleni, niin kyllä se miekin löytyy (ja nyt nykyisella murteella) ja meleko nopiaan. Ymmärrän sujuvasti myös savon murretta, Rovaniemen seudun, ja vähän pohjoisempikin tulee ymmärretyksi. "Monikielisyys" on rikkaus!
Puheestani tunnistaa varmasti asuintaustani. Koitan kuitenkin kirjoittaa yleiskielellä.
- porista
Lapsena opittu ja puhuttu murre kulkee mukana aina. Jo lähes 35vuotta naapurikaupungissa ja vielä puheeni paljastaa syntyperäni, tahdoin tai en.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2412508Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101868Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse741816Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki821318- 651238
Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171198TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi161068Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään901060Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42914- 71913