Yleensä näkee köyden olevan solmulla kiinni poijuhaassa. Nykyisessä "poijuköydessä" on kuitenkin palomiehenhaka päässä kiinni. Ajattelin napsaista palomiehenhaan suoraan poijuhakaan kiinni. Onko tässä mitään huonoa puolta -tuollaista viritystä kun harvoin näkee.
Palomiehenhaka poijuhakaan
10+15
29
3813
Vastaukset
- Puukolla siistiksi
Onko tämä nyt sellainen kiinnitysköysi, johon on pleissattu joku metallimöykky kiinteästi kiinni? Jos näin, ota puukko käteen, raksi pleissi pois ja osta seuraavat köydet metritavarana. Halvempaa ja paljon käytännöllisempää. Köysi kiinni poijuhakaan paalusolmulla, aina.
- 1+3
Useinkin näkee, tavanomaisin tapa se on nuo kaksi liittää yhteen.
Ja nuo solmufanaatikot voisivat opiskella yhden solmun lisää ja tehdä sen hirttoköyteen, johon sitten ripustavat itsensä kaulasta. Veneilijäkansan keskimääräinen älykkyys nousisi siten selvästi. - ei palomiehenhakaa!
En tiedä, minkä kokoisesta veneestä on kysymys. Ellei pienehköstä, palomiehenhaka ei ehkä ole fiksu ratkaisu muutenkaan. Se on paras nimensä mukaisessa tarkoituksessa.
Venekäytössä Merx-haka on palomiehenhakaa turvallisempi, mutta kalliimpi. Luulen, että ruostumaton merx maksaa n. 40 e ja murtolujuus on 2400 kg. Galvanoitu merx on halvempi. Palomiehen hakoja voi saada parin euron hintaan, mutta niiden murtolujuudet ovat heikompia: 6-millisellä n. 300kg, 10-millisellä muistakseni 1100 kg.
Jos käytät poijukoukkua, poista palomiehenhaka! Siitä kai kukaan ei voine olla eri mieltä. Miksi yksinkertaiset asiat (paalusolmu tässä tapauksessa) pitäisi tehdä monimutkaisiksi?- 1+3
Miksei voisi olla eri mieltä, kun se palomiehenhaka on mainio väline kiinnittää köysi poijuhakaan? Kestävyyskin on parempi.
Merx-haka on käsittääkseni se värkki, jolta pitää vääntää "niskat nurin" kiinnitystä varten. Aivan perseellisen idioottimainen keksintö. En käsitä, miksi kukaan niitä käyttää. - Vanha hyvä solmu
Jep. Paalusolmu ei turhaan ole yksi ihmiskunnan vanhimpia solmuja, joka on ollut ahkerassa käytössä jo tuhansia vuosia.
Ison pleissatun lenkin kiinnitysköydessä voi vielä jotenkin ymmärtää, mutta hauskojen metallikilluttimien kytkeminen pysyvästi kiinnitysköyteen on aivan järjetöntä. - ei voi
1+3 kirjoitti:
Miksei voisi olla eri mieltä, kun se palomiehenhaka on mainio väline kiinnittää köysi poijuhakaan? Kestävyyskin on parempi.
Merx-haka on käsittääkseni se värkki, jolta pitää vääntää "niskat nurin" kiinnitystä varten. Aivan perseellisen idioottimainen keksintö. En käsitä, miksi kukaan niitä käyttää.Merx 2400 kg, 10 mm palomiehenhaka 1100 kg. Siksi ei voi olla eri mieltä. Pienehkön HT-veneen kiinnitykseen palomiehenhaka on luotettava, isommille ei. Halpishaka voi antaa periksi jo paljon pienemmällä kuormalla, onhan niitä testattu.
Hyvin usein muuten näkee lankun tai tolpan ympäri menevän köyden päässä olevan haan kiinnitetyn joustimen taakse vain joustimeen nojaten. Se se vasta perseellinen keksintö on. - Mitään solmuja!
Vanha hyvä solmu kirjoitti:
Jep. Paalusolmu ei turhaan ole yksi ihmiskunnan vanhimpia solmuja, joka on ollut ahkerassa käytössä jo tuhansia vuosia.
Ison pleissatun lenkin kiinnitysköydessä voi vielä jotenkin ymmärtää, mutta hauskojen metallikilluttimien kytkeminen pysyvästi kiinnitysköyteen on aivan järjetöntä.Kyllä kunnon kiinnitysköydessä on aina pleissattu ööga. Narut sitte erikseen.
- Muut väärässä?
Mitään solmuja! kirjoitti:
Kyllä kunnon kiinnitysköydessä on aina pleissattu ööga. Narut sitte erikseen.
Mitäpä, jos lukisit asiantuntijoiden ohjeita. Niitä löydät googlaamalla esim. hakusanalla "veneen kiinnitys".
"Aina" ja "ei koskaan" ovat termejä, jotka harvoin pitävät paikkansa!
- FrankZane
Aivan yleisesti tämä tapa on käytössä. Toimii hyvin suojaisissa vierasvene ym. Satamissa lyhytaikaisessa kiinnittymisessä. Palomiehenhaka ei kestävyydeltään ole niitä parhaimpia, mutta helppoutensa ansiosta on paljolti omassakin käytössä.
- MitaanTietamaton
Näin meilläkin. Pääasiallisissa kiinnitysköysissä on pleissatut silmukat ja gastilla taskussa palomiehenhakoja, joita sitten tarvittaessa käytetään. Nekin investoitiin taannoin hst:nä, kun pysyvät siistimpinä ja mekanismi toimii paremmin kuin sinkityissä. Gasti tekee kyllä vanhana partiolaisena paalusolmukin tarvittaessa.
- 18+6
MitaanTietamaton kirjoitti:
Näin meilläkin. Pääasiallisissa kiinnitysköysissä on pleissatut silmukat ja gastilla taskussa palomiehenhakoja, joita sitten tarvittaessa käytetään. Nekin investoitiin taannoin hst:nä, kun pysyvät siistimpinä ja mekanismi toimii paremmin kuin sinkityissä. Gasti tekee kyllä vanhana partiolaisena paalusolmukin tarvittaessa.
Nyt iski uteliaisuus: miksi he haat ovat taskussa eivätkä köydessä? Ts. miksi niitä tarvitsee irrotella silmukasta kiinnittymisten välissä.
- MitaanTietamaton
18+6 kirjoitti:
Nyt iski uteliaisuus: miksi he haat ovat taskussa eivätkä köydessä? Ts. miksi niitä tarvitsee irrotella silmukasta kiinnittymisten välissä.
Taskussa haat eivät kolise. Siinä pääasiallinen syy.
Normisti gasti laittaa keulan tilapäisesti kiinni joko solmulla, haalla, silmukalla tai kiertämällä köyden johonkin ja pitämällä siitä kiinni sillä aikaa, kun itse kiristän perän poijuun tai ankkuriin. Sittemmin kiinnitetään keulaköydet joko solmulla, haalla tai silmukalla ja kiristän ne veneessä sopivaan mittaan.
Lisäksi kun vielä on kohteliaita veneilijöitä vastaanottamassa satamassa, niin on mukavampi ojentaa köysi ilman rautaosia.
Ensi kesänä ehkä vaihdetaan rooleja, mutta luultavasti haat ovat edelleen taskussa rantautuessa. Tai sitten silmukassa. - 18+6
MitaanTietamaton kirjoitti:
Taskussa haat eivät kolise. Siinä pääasiallinen syy.
Normisti gasti laittaa keulan tilapäisesti kiinni joko solmulla, haalla, silmukalla tai kiertämällä köyden johonkin ja pitämällä siitä kiinni sillä aikaa, kun itse kiristän perän poijuun tai ankkuriin. Sittemmin kiinnitetään keulaköydet joko solmulla, haalla tai silmukalla ja kiristän ne veneessä sopivaan mittaan.
Lisäksi kun vielä on kohteliaita veneilijöitä vastaanottamassa satamassa, niin on mukavampi ojentaa köysi ilman rautaosia.
Ensi kesänä ehkä vaihdetaan rooleja, mutta luultavasti haat ovat edelleen taskussa rantautuessa. Tai sitten silmukassa.Kas, mielenkiintoista. Teillä on hiukan erilainen tuo kiinnittymisproseduuri kuin meillä. Meillä keula säädetään ensin sopivaksi ja sitten vasta kiristetään perä. Joskus sivutuulessa tietysti tulee vähän toistoja, mutta perussääntö on "keula kiinni johonkin, poijuköysi sen verran kiinni ettei sitä juokse enempää ulos, keula säätöön ja peräköysi kireälle".
En nyt kyllä ymmärtänyt tuota kolina-argumenttia, mutta samapa tuo. Minusta ne haat eivät haittaa. Ja jos olen laiturilla vastaanottamassa eikä jostain syystä veneessäolija yletä ihan käteen ojentamaan, niin helpommin se köyden saa minusta kiinni, jos siinä on vähän painoa päässä. Veneessäolija pystyy heilauttamaan sen ulottuville.
Yksi hakojen lisäetu on muuten se, että kun lähdetään liikkeelle, ne voi lyödä keulakaiteisiin kiinni. Muuten pitäisi ottaa köydet pois knaapeista kokonaan ja tipauttaa keulaboxiin, ylimääräistä ohjelmanumeroa sekä lähtöön että rantautumiseen. - tapansa kullakin
18+6 kirjoitti:
Kas, mielenkiintoista. Teillä on hiukan erilainen tuo kiinnittymisproseduuri kuin meillä. Meillä keula säädetään ensin sopivaksi ja sitten vasta kiristetään perä. Joskus sivutuulessa tietysti tulee vähän toistoja, mutta perussääntö on "keula kiinni johonkin, poijuköysi sen verran kiinni ettei sitä juokse enempää ulos, keula säätöön ja peräköysi kireälle".
En nyt kyllä ymmärtänyt tuota kolina-argumenttia, mutta samapa tuo. Minusta ne haat eivät haittaa. Ja jos olen laiturilla vastaanottamassa eikä jostain syystä veneessäolija yletä ihan käteen ojentamaan, niin helpommin se köyden saa minusta kiinni, jos siinä on vähän painoa päässä. Veneessäolija pystyy heilauttamaan sen ulottuville.
Yksi hakojen lisäetu on muuten se, että kun lähdetään liikkeelle, ne voi lyödä keulakaiteisiin kiinni. Muuten pitäisi ottaa köydet pois knaapeista kokonaan ja tipauttaa keulaboxiin, ylimääräistä ohjelmanumeroa sekä lähtöön että rantautumiseen."Kulttuurista" tuskin voi puhua, mieluummin tavoista, ehkä joskus piinttyneistä tavoistakin. Vaikuttaa siltä, että täällä keskustelee sekä pienten/pienehköjen moottoriveneiden kipparit että vähän isompien veneiden kipparit. Yhteistä säveltä on turha hakea, koska yksi kiinnittymistapa sopii yhdelle, toinen toiselle.
Oma paattini on 12 tn painoinen purkkari. En käytä palomiehenhakoja. En myöskään jätä kiinnitysköysiä keulakannelle, kun vene on kulussa. En pidä köysien koilaamista ja sitloodan luukkuun järjestämistä "ylimääräisenä ohjelmanunerona".
Eikö ole turha inttäää tai kummastella onko joku toinen "väärässä" vai "oikeassa"? Kiinnitysköydet ja poijuhaat ym. mitoitetaan käyttötarkoituksen ja kuormitusten mukaisesti.
Siitä en kylläkään ole samaa mieltä, että metallikoukulla varustetun keulaköyden heittäminen olisi kovin kivaa laiturilla olevan avustajan kannalta. Ongelmaa ei tietenkään ole, jos ei ole tuulta aallokkoa ja köysi voidaan ojentaa tai heilauttaa lähietäisyydeltä. - MitaanTietamaton
18+6 kirjoitti:
Kas, mielenkiintoista. Teillä on hiukan erilainen tuo kiinnittymisproseduuri kuin meillä. Meillä keula säädetään ensin sopivaksi ja sitten vasta kiristetään perä. Joskus sivutuulessa tietysti tulee vähän toistoja, mutta perussääntö on "keula kiinni johonkin, poijuköysi sen verran kiinni ettei sitä juokse enempää ulos, keula säätöön ja peräköysi kireälle".
En nyt kyllä ymmärtänyt tuota kolina-argumenttia, mutta samapa tuo. Minusta ne haat eivät haittaa. Ja jos olen laiturilla vastaanottamassa eikä jostain syystä veneessäolija yletä ihan käteen ojentamaan, niin helpommin se köyden saa minusta kiinni, jos siinä on vähän painoa päässä. Veneessäolija pystyy heilauttamaan sen ulottuville.
Yksi hakojen lisäetu on muuten se, että kun lähdetään liikkeelle, ne voi lyödä keulakaiteisiin kiinni. Muuten pitäisi ottaa köydet pois knaapeista kokonaan ja tipauttaa keulaboxiin, ylimääräistä ohjelmanumeroa sekä lähtöön että rantautumiseen.Eipä meidän kiinnitymisratkaisutkaan niin ortodokseja ole. Gasti vaan katsoo, että paatti on sen verran kiinni, jotta voin ojentaa hänelle nelijalkaiset matruusit tutustumaan rantaan. Tyynemmällä gasti pitelee keulakaiteesta kiinni ja mikäli laiturissa on lenkit, niin haatkin on napsastu jo tullessa silmukoihin.
Tilanteen mukaan edetään. Useasti gasti ottaa ihan normiköyden keulan kiinnitykseen. Vaihdamme sen sitten kumijoustimelliseen, kun vene on tontillaan. Kumijoustin eka kiinnityksessä on kuulemma välillä hankala.
Onhan gasti välillä vähän sarkastinen, kun tulee matruusien kanssa takaisin reilun vartin päästä. Jotta jokohan vene on varmasti kiinni, kun meikäläinen säätelee köysiä sentti sinne ja tuuma takaisin... - 18+6
MitaanTietamaton kirjoitti:
Eipä meidän kiinnitymisratkaisutkaan niin ortodokseja ole. Gasti vaan katsoo, että paatti on sen verran kiinni, jotta voin ojentaa hänelle nelijalkaiset matruusit tutustumaan rantaan. Tyynemmällä gasti pitelee keulakaiteesta kiinni ja mikäli laiturissa on lenkit, niin haatkin on napsastu jo tullessa silmukoihin.
Tilanteen mukaan edetään. Useasti gasti ottaa ihan normiköyden keulan kiinnitykseen. Vaihdamme sen sitten kumijoustimelliseen, kun vene on tontillaan. Kumijoustin eka kiinnityksessä on kuulemma välillä hankala.
Onhan gasti välillä vähän sarkastinen, kun tulee matruusien kanssa takaisin reilun vartin päästä. Jotta jokohan vene on varmasti kiinni, kun meikäläinen säätelee köysiä sentti sinne ja tuuma takaisin...Juu, en toki tarkoittanut arvostella, sitä vaan kiinnostuu, kun kuulee/huomaa jonkun tekevän toisella tavalla ja miettii helposti, onko sille jokin tietoinen peruste vai vain sattumaa. Eihän näihin enimmäkseen mitään yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ole.
Aikoinaan minulla oli liukuva moottorivene ja sellainenhan on aika lailla tuulen armoilla, kun ei keulapotkuriakaan ollut. Piti muutaman kerran vaimolle sanoa, että kun hän astuu laiturille laittamaan keulaköyttä, niin haka vain heti kiinni eikä mitään keulanpysäyttämisiä tai vastaavia. Sitten on aikaa säädellä, kun on sekä poijuköysi että edes yksi keulaköysi kiinni eikä vene enää karkaa mihinkään :) Hänellä kun oli selkäytimessä tapa pikkupurjeveneen ajoilta, että pitää estää veneen törmääminen laituriin.
Ei tuossa teidän haat-taskussa-tavassa mitään vikaa minusta ole. Se vaan herätti uteliaisuuteni, kun en oivaltanut syytä.
- solmijat eivaan osaa
Mä en ymmärrä, miten haan avaaminen on joillekin niin täydellisen vaikeaa, että pitää kaivaa puukkoa ja puntaria esiin.
Anakaan hakojen käyttäjää ei voi moittia osaamattomiksi jos kerran köysihemmot ovat täysin kädettömiä niiden kanssa.
Tuntuu siltä, että kaikkein monipuolisi osaaja on se, joka osaa käyttää hakoja ja saa ne auki kerta toisensa jälkeen käyttämättä puukkoa ja kirosanoja.
Kunnia heille!- luetun ymmärys
Hakamiehet taas eivät osaa lukea, tai eivät ymmärrä lukemaansa. Puukkoa tarvitaan naapurin hakaköyden avaamiseen, kun naapuri on jättänyt hakaköytensä oman köyden päälle kiristyvällä silmukalla. Kumpi siinä ei silloin köysihommiaan ole osannut? Paraskaan osaaja ei saa omaakaan kireällä olevan köyden hakaa irti, vielä vähemmän köyden itsensä ympäriltä.
- Oma ymmärrys?
luetun ymmärys kirjoitti:
Hakamiehet taas eivät osaa lukea, tai eivät ymmärrä lukemaansa. Puukkoa tarvitaan naapurin hakaköyden avaamiseen, kun naapuri on jättänyt hakaköytensä oman köyden päälle kiristyvällä silmukalla. Kumpi siinä ei silloin köysihommiaan ole osannut? Paraskaan osaaja ei saa omaakaan kireällä olevan köyden hakaa irti, vielä vähemmän köyden itsensä ympäriltä.
Lähdet siis oletuksesta, että puukolla varustettu matalaotsainen cro magnon tyyppi pelasti haan käyttäjän ikuiselta kiinnittymiseltä laituriin leikkaammalla köyden poikki???
Mistä näitä oikein riittää?
Olen valmis väittämään, että haan käyttäjä olisi päässyt ihan helposti pälkähästä ilman, että olisi koskaan tiennyt mitään kriisiä olleenkaan.
Jos haan käyttäjä olisi tyhmempi tai taitamattomampi kuin puukollinen cromagnon, niin hän ei olisi saanut hakaa auki. Siihen ei kukaan usko. Siis cromagnon vain ei osannut toimia yhtä loogisesti kuin haan käyttäjä. - ei helevata
Oma ymmärrys? kirjoitti:
Lähdet siis oletuksesta, että puukolla varustettu matalaotsainen cro magnon tyyppi pelasti haan käyttäjän ikuiselta kiinnittymiseltä laituriin leikkaammalla köyden poikki???
Mistä näitä oikein riittää?
Olen valmis väittämään, että haan käyttäjä olisi päässyt ihan helposti pälkähästä ilman, että olisi koskaan tiennyt mitään kriisiä olleenkaan.
Jos haan käyttäjä olisi tyhmempi tai taitamattomampi kuin puukollinen cromagnon, niin hän ei olisi saanut hakaa auki. Siihen ei kukaan usko. Siis cromagnon vain ei osannut toimia yhtä loogisesti kuin haan käyttäjä.Ei helevata tää voi olla noin vaikeaa ymmärtää. Kai se haan käyttäjä olisi selvinnyt ilman ongelmia irrottaessaan päällimmäiseksi laittamaansa köyttä. Ei varmaan olisi todellakaan edes tiennyt mitään aiheuttamastaan kriisistä, tyhmä kun on. Mutta miten se naapuri, jonka köysi oli jätetty hakaköyden kireällä olevan hirttosilmukan alle?
Tästä luetun ymmärtämisen jatkuvasta vaikeudesta voisi päätellä, että haan käyttäjät ovat todella tyhmiä, kun ei järeäkään rautalankamalli mene läpi. Ja näitä sitten tuolla maalla ja merellä vapaana liikkuu. Tuskin ne sentään kaikki yhtä tyhmiä on, onneksi. - tässäkö vika?
ei helevata kirjoitti:
Ei helevata tää voi olla noin vaikeaa ymmärtää. Kai se haan käyttäjä olisi selvinnyt ilman ongelmia irrottaessaan päällimmäiseksi laittamaansa köyttä. Ei varmaan olisi todellakaan edes tiennyt mitään aiheuttamastaan kriisistä, tyhmä kun on. Mutta miten se naapuri, jonka köysi oli jätetty hakaköyden kireällä olevan hirttosilmukan alle?
Tästä luetun ymmärtämisen jatkuvasta vaikeudesta voisi päätellä, että haan käyttäjät ovat todella tyhmiä, kun ei järeäkään rautalankamalli mene läpi. Ja näitä sitten tuolla maalla ja merellä vapaana liikkuu. Tuskin ne sentään kaikki yhtä tyhmiä on, onneksi.Jos haan laittajalle haan irrottamien ei ole ongelma, niin miksi se muille olisi?
Mikä siinä on niin vaikeaa, naps auki, naps kiinni.
Puukon halkemiseen menee paljon pitempi aika eikä se ole helpompaa.
Narsistin käsitys elämästä on hyvin kielteinen. Hän löytää asiasta, kuin asiasta huonon puolen, valittaa ja arvostelee sekä on itse aina vakuuttunut siitä, että suoriutuisi mistä tahansa tehtävästä paremmin. Milloin nopeammin, upeammin, siistimmin, asiantuntevammin, kustannustehokkaammin… - harjateräksestä
tässäkö vika? kirjoitti:
Jos haan laittajalle haan irrottamien ei ole ongelma, niin miksi se muille olisi?
Mikä siinä on niin vaikeaa, naps auki, naps kiinni.
Puukon halkemiseen menee paljon pitempi aika eikä se ole helpompaa.
Narsistin käsitys elämästä on hyvin kielteinen. Hän löytää asiasta, kuin asiasta huonon puolen, valittaa ja arvostelee sekä on itse aina vakuuttunut siitä, että suoriutuisi mistä tahansa tehtävästä paremmin. Milloin nopeammin, upeammin, siistimmin, asiantuntevammin, kustannustehokkaammin…Voisikohan se johtua siitä, että haka ei ole omassa köydessä? Ja siitä, että haka on kireässä köydessä, josta haan omistajakaan ei sitä köyttä löysälle päästämättä irrottaa? Ja että oma köysi on lukittuneena sen naapurin kireän köyden alla, eikä sitä saa irti, oli siinä haka tai solmu?
Kun selvästikään et edelleenkään ymmärrä noin yksinkertaista tilannetta, voin kertoa: naapurin köyden katkaiseminen puukolla olisi ylivoimaisesti nopein ja helpoin tapa saada oma köytensä irti.
Narsistinen maailmankäsitys on sellainen, että ainoastaan omalla köydellä on merkitystä. Jos se sattuu estämään muiden liikkumista, se on muiden ongelma. - narzissi
harjateräksestä kirjoitti:
Voisikohan se johtua siitä, että haka ei ole omassa köydessä? Ja siitä, että haka on kireässä köydessä, josta haan omistajakaan ei sitä köyttä löysälle päästämättä irrottaa? Ja että oma köysi on lukittuneena sen naapurin kireän köyden alla, eikä sitä saa irti, oli siinä haka tai solmu?
Kun selvästikään et edelleenkään ymmärrä noin yksinkertaista tilannetta, voin kertoa: naapurin köyden katkaiseminen puukolla olisi ylivoimaisesti nopein ja helpoin tapa saada oma köytensä irti.
Narsistinen maailmankäsitys on sellainen, että ainoastaan omalla köydellä on merkitystä. Jos se sattuu estämään muiden liikkumista, se on muiden ongelma.Totta, narsisti katkaisee toisen köyden, ei omaansa.
- Mielummin vesillä
Haat on ihan käteviä kiinnitys välineitä sulloin kun kiinnitetään alle 2tn painoisia veneitä.
Hakojen murtolujuudelsi ilmoitetaan n. 2,5tn max. Tietysti markkinoilla voi olla vahvempiakin, mutta noin yleisesti.
Itselläni kokemusta....
Pieni moottorivene painoa n. 1tn, keula kiinnitetty laiturin metalli renkaaseen haalla jonka murtolujuus oli 1000kg. Muutaman kovemman tuulen jälkeen huomasin, että haka alkaa suoristumaan ja lukko ei enään mene kiinni.
Pojuhaat on tehty paremmasta materiaalista ja niistä on murtolujuutta ainakin 4tn asti.
https://www.marnela.com/shoplib/pomenu.php?mid=162&op=c
Jos haluaa käyttää veneen kiinnitykseen "palomieshakaa" kannattaa miettiä mitä palomies painaa ja mitä oma vene painaa.- 5+20
En tiedä, millä lelulla kiinnitit, mutta kannattaa muistaa se, että eihän sitä venettä suinkaan ripusteta siitä haasta.
- näitä on koettu
5+20 kirjoitti:
En tiedä, millä lelulla kiinnitit, mutta kannattaa muistaa se, että eihän sitä venettä suinkaan ripusteta siitä haasta.
Mutta joku toinen hakaveneilijä voi aina kurvata siitä perän takaa ja tempaista sitä haalla kiinni laiturissa olevaa venettä oikein kunnolla. Saattaa siitä mennä viranomainenkin vielä pahemmalla aallolla, vaikka hakoja köysissä niillä olisikaan.
- Anonyymi
Ei haan tarvitse kestää koko veneen painoa. Oma veneeni painaa 4 tonnia, mutta ei hakojen tarvitse 4 tonnia kestää. Veneeni nostoon en hakaa käytä eikä 4 tonnin veneen vetämineseen tarvitse 4 tonnin vetoa. Ja niitä köysiä 0n 4 kpl.
- kuusamox
Palomiehaka/palohaka/karbiinihaka on ylesinimitys kaikille sen tyyppisille haoille. Niitä on isoja ja pieniä eikä varsinkaa pienimpiin avaimenperiin kukaan kuvittele ripustavansa palomiestä, vaikka haka kulkeekin sillä nimellä.
Haka ei todellakaan kestä kovin isoa kuormaa perushakaratkausulla. Harvalle haalle edes annetaan mitään vetolujuustakuuta.
Toisaalta, jos valitsee hyvän haan, niin pari tonnia alkaa olla jo sellainen voima, ettei sitä suojaisissa paikoissa joustimella varustettuun köyteen tule. Jos haka kestää tonnia, heikoin lenkki voi löytyä muualta.- haat vääntyi irti
karbiinihaka on ruotsiksi karbinhake. Katsopa mitä wikipedia sanoo siitä:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Karbinhake
Siinä olet tietysti oikeassa, että heikoin lenkki voi olla muualla kuin haassa (esim. knaapi voi olla heikosti kiinni kannessa).
Palomiehenhaalle eli karbiinihaalle on kuitenkin tyypillistä, että se voi vääntyä murtolujuuttaan huomattavasti pienemmillä kuormituksilla.
Pari vuotta sitten ukonilmaan liittyi äkillinen syöksyvirtaus, jolloin 35-jalkaisen naapuriveneen molempien keulaköysien haat vääntyivät ja irtosivat. Haat olivat 10mm "honkkari"terästä. Aallokkoa ei ollut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3643222
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit1431229Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.611167Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1381007- 115816
Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔46762Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.160752Oli mukava tavata irl
Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt23727Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää113727Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu40689