Hei! Minulla on kaksi lasta, vanhempi 2,5v ja kuopus 3kk.
Haluaisin udella, voiko vauvan takertumiselle "tehdä mitään"?
Muistan esikoisen vauva-ajalta, kuinka hänen piti saada olla koko ajan kanssani, isä kelpasi vain "paremman puutteessa", eli jos minä en ollut paikalla. Oh, kun se oli raskasta aikaa.. haluaisin tehdä kaikkeni, jotta kuopuksen kanssa ei kävisi samoin. Ei ole siis tarvetta olla koko ajan erossa vauvasta, mutta tiedättehän.. saisi rauhassa käydä vessassa, suihkussa, syömässä, ulkona, kaupassa yms yms.
Olen huomannut, että jo nyt 3kk ikäinen vauvamme osoittaa, että isän syli tai seura ei ole sama kuin minun, ja onkin alkanut marisemaan perääni. Isänsä sylissä hakee katseellaan minua ja kun näkee minut, alkaa potkimaan ja heilumaan ja naurun ja itkun sekaista epätoivon ininää pitämään, selvästi haluaisi luokseni. Äh.. :-/
voiko siis ns eroahdistusta välttää?
vauva 3kk
7
205
Vastaukset
- Ei voi mitään
No tietenkin on fiksua, että isä hoitaa vauvaa myös mahdollisimman paljon, jotta vauva kiintyy myös häneen ja tottuu siihen, että isäkin on hänen kanssaan. Sen sijaan sille, että sinä olet isää tärkeämpi, ei voi tehdä mitään. Se on vauvalle luonnollista kiintyä ensisijaiseen hoitajaan (joka usein on äiti) voimakkaasti ja olla hänestä riippuvainen. Se on vauvan vaistojen mukaista ja hänen elinehtonsa. Eroahdistukselle et voi tehdä myöskään mitään, se on lapsen normaali kehitysvaihe ja pitää käydä läpi. Onhan se takertuvaisuus joskus ärsyttävää. Silti minua kiinnostaa (älä nyt loukkaannu), että jos inhoat sitä niin paljon, niin miksi teitte toisen lapsen? Yhden kanssa olisi tuo takertuvaisin vaihe ollut jo ohi.
- nuorempimama
Hei! kiitos vastauksesta.
En INHOA sitä, mutta kuten sanoit, se on rankkaa. Lähinnä kiinnostikin että voiko sitä lieventää ja saada vauvan tuntemaan isä aivan yhtä hyväksi ja tärkeäksi vanhemmaksi. - Ei voi mitään
nuorempimama kirjoitti:
Hei! kiitos vastauksesta.
En INHOA sitä, mutta kuten sanoit, se on rankkaa. Lähinnä kiinnostikin että voiko sitä lieventää ja saada vauvan tuntemaan isä aivan yhtä hyväksi ja tärkeäksi vanhemmaksi.Valitettavasti tosiaan ei oikein voi... Riippuu tietysti paljon lapsestakin, mutta kyllä se äiti tyypillisesti on "tärkeämpi". Ei se vauva- ja taaperoaika loppujen lopuksi onneksi kauhean kauaa kestä, toivottavasti jaksat hyvin sen läpi tämän toisenkin kerran. :)
- Samaa meillä
Hei. Tuntuu kuin kirjoittaisit minun tarinaani! esikoinen oli vauva-aikana hyvin takertuvainen minuun. Kuopuksemme on nyt 5kk vanha. Joulun aikaan vauvan ollessa 4kk vanha, mieheni pystyi pitämään töistä kaksi viikkoa vapaata. Oli koko kaksi viikkoa mahdollisimman intensiivisesti kuopuksen kanssa (imetystä tietysti lukuunottamatta). Aluksi lapsi huuteli perääni. Muutaman päivän kuluessa tyttö alkoi nauttimaan silminnähden isän kanssa leikkimisestä ja touhuilusta. Kaksi viikkoa kun kului tuli tytöstä aivan isäntyttö! Nyt mieheni tullessa töistä, tyttö kiljuu, nauraa ja hyppii isän nähdessään. Neuvoni oli siis, jos mahdollista, että miehesi ottaisi töistä vapaata (isyysloma ehkäpä) ja viettäisi sen vauvan kanssa. Meillä miehelleni oli hyvin tärkeää saada yhteys vauvaan, esikoisen vauva-ajan minuun takertuminen kun oli hänellekin rankkaa.
- papuapapukaija
Tiedän yhden tapauksen jossa äiti ollut jo vuoden vauvan kanssa kotona ja isä käy joka päivä töissä, ei ole tainnut pitää mitään osyyslomaakaan ja lapsi ei todellakaan ole kiinni äidissään... ei oikeastaan keneenkään takerru sillain, itseäni ihmetyttää tämä kovasti, ystäväni lapsesta kyse.
En oikein tiedä miten tälläinen onnistuu, muuten ihan normaali lapsi eli kyllä se onnistuu jotenkin että se lapsi ei takerru sinuun, en vain osaa auttaa siinä että miten se onnistuu.- vierastaminen ja
takertuminen on ihan lapsen luonteesta kiinni,en usko että sille mitään voi tehdä tai edes tarvitsisi.
- Ei voi mitään
Täytyy heti alkuun sanoa, että voi olla vain lapsen luonteestakin kiinni, mutta huolestuttavampaa kuin takertuminen (joka on normaalia ja asiaankuuluvaa) on se, jos lapsi missään vaiheessa vierasta eikä turvaa vanhempaansa oudossa tilanteessa. Tällöin voidaan epäillä lapsen ja vanhemman välisessä kiintymissuhteessa olevan jotain vikaa. Sellaiseen tilanteeseen toki pääsee aiheuttamalla lapselle hylkäämiskokemuksia ja olemalla vastaamatta hänen tarpeisiinsa, mutta tuskin kukaan haluaa lapsensa perusturvallisuutta järkyttää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta643235Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433087- 422447
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1002197- 311903
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271800- 481616
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851405- 391290
- 811132