Aika usein täällä joku kirjoittaa, että kivitalossa pitää olla kiviyläpohja. Koetin tässä summata kiviyläpohjan hyviä ja huonoja puolia verrattuna höyrynsulkumuoviläpohjaan. Olin pitkään kiviyläpohjan kannalla, mutta kustannukset tuntuvat nousevan liian korkeksi. Kuinka paljon yläpohjaratkaisu vaikuttaa esimerkiksi jälleenmyyntiarvoon, vai kiinnittääkö kukaan ostaja sellaiseen edes huomiota?
Hyvät puolet:
- tiiviys
- äänieristävyys
- paloturvallisuus
Huonot puolet
- hinta ja kustannukset kokonaisuudessaan
- koko (rakennuksesta tulee hivenen korkeampi, mikä voi joissakin tapauksissa olla ongelmallista esim. kaavamääräysten takia)
Kiviyläpohja vai höyrynsulkumuovi
Yläpohja
43
476
Vastaukset
Unohdit yhden hyvän puolen. Kantavuuden. Helpottaa kummasti liikkumista yläpohjassa ja mahdollistaa toisaalta esimerkiksi rakenteiden tukemista siihen (ellei jokin säännös sitä estä - vaikea uskoa että estäisi). Mahdollistaa myös käännetyn katon, joskin siinä voi olla vähän ylimääräistä riskiä omakotitaloasujalle.
- Kilppasilla
On sillä eroa onko kivitalo puuyläpohjalla vai täyskivitalo... Eikö? Jos talo on kiveä lattiasta kattoon, niin silloin se on täyskivitalo. Kiviyläpohja, jos se on toteutettu kevytbetonista, on kyllä lyömätön rakenne. Tekniikan työstäminen katon päällä ja läpivientien teon helppous ovat hyviä käytännön argumentteja. Lisäksi kattoa ei tarvitse alaslaskea ja valaisimet on helppo upottaa kevytbetoniin. Kiviyläpohja on myös tiivis ja pysyy tiiviinä myös ajan saatossa. Kun ei ole höyrynsulkumuovia, mitä rikkoa tai teippejä, jotka pettävät ajan mittaan, voi helposti varmistua laadukkaasta ratkaisusta tekemällä kivisen yläpohjan.
Edullisin ratkaisu se ei tosiaan ole kun ehkä toteuttaessa korkeita, vinoja yläpohjia. Kiviyläpohja vaatii kantavia linjoja enemmän kuin puinen, joten kustannuksia nostavat ylimääräiset anturat tai teräslinjat. Sanoisin karkeasti, että sellaisen 10t€ kannattaa kiviyläpohjasta maksaa lisää (jos se on kevytbetonia, onteloista ei missään nimessä kannata tehdä!)- Kelpaa minulle
Tehdään kombromissi ja tehdään höyrynsulku 30 mm uretaanista, jossa alumiinifolio alimmaisena. Kestää maailman tapiin, on tiivis ja kevyt, eikä tarvitse tukevia rakenteita. Läpiviennit helppo toteuttaa ja tiivistää.
Päälle sitten 600 mm kivivillaa ja suljettu kattojärjestelmä. Energian kulutus pysyy aisoissa hyvinkin edullisesti.
Virolaiset saa pitää Siporex lankkunsa ja oluensakin puolestani. - Menkää pois
Kelpaa minulle kirjoitti:
Tehdään kombromissi ja tehdään höyrynsulku 30 mm uretaanista, jossa alumiinifolio alimmaisena. Kestää maailman tapiin, on tiivis ja kevyt, eikä tarvitse tukevia rakenteita. Läpiviennit helppo toteuttaa ja tiivistää.
Päälle sitten 600 mm kivivillaa ja suljettu kattojärjestelmä. Energian kulutus pysyy aisoissa hyvinkin edullisesti.
Virolaiset saa pitää Siporex lankkunsa ja oluensakin puolestani.Ja taas eps- harkkotyypit tulevat epäasiallisine kommenteineen pilaamaan hyvin alkaneen, asiallisen keskustelun. On se kumma, että eivät osaa huolehtia vaan omista asioistaan. Onneksi tämän tyylinen herjaaminen koituu pitkässä juoksussa omaan nilkkaan.
Tottakai yläpohan saa tehdä vaikka epsistä tai mistä haluaa. Nyt puhuimme kiviyläpohjasta ja sen eduista. Puuyläpohjakin on hyvä ja varsinkin edullinen ratkaisu. Mutta onko se parempi kuin kiviyläpohja... No ei vaan ole. Sen tarkoitus ei ole olla parempi, vain halvempi. Joillekin se on riittävän hyvä syy valita puuyläpohja. - Perusteluja kaivataa
Perustele kommenttisi miksi onteloista ei kannattaisi tehdä? Nämä keskustelut menee täysin huuhaa-linjalle kun aina joku besserwisser heittää toisen äärilaidan väitteen ilman mitään perusteluja.
Perusteluja kaivataa kirjoitti:
Perustele kommenttisi miksi onteloista ei kannattaisi tehdä? Nämä keskustelut menee täysin huuhaa-linjalle kun aina joku besserwisser heittää toisen äärilaidan väitteen ilman mitään perusteluja.
Tuossa oli mainittu perusteluna se, ettei kattoa tarvitse sitten laskea. Tosin jos ei ole upottamassa valaisimia, niin sillä ei ole kovinkaan paljoa merkitystä. Johdot saa kyllä onteloonkin tietääkseni vedettyä.
- Ei kelpaa mulle.
Kelpaa minulle kirjoitti:
Tehdään kombromissi ja tehdään höyrynsulku 30 mm uretaanista, jossa alumiinifolio alimmaisena. Kestää maailman tapiin, on tiivis ja kevyt, eikä tarvitse tukevia rakenteita. Läpiviennit helppo toteuttaa ja tiivistää.
Päälle sitten 600 mm kivivillaa ja suljettu kattojärjestelmä. Energian kulutus pysyy aisoissa hyvinkin edullisesti.
Virolaiset saa pitää Siporex lankkunsa ja oluensakin puolestani.Mihin se uretaanilevy kiinnitetään? Puisiin kattoristikoihinko? Puu elää aina ja sitä myöten repeävät myös uretaanilevyjen liitokset ja hups, ei ole enää tiivis. Tuo levy on jopa hyörynsulkumuovia huonompi vaihtoehto. En suosittele.
Ei kelpaa mulle. kirjoitti:
Mihin se uretaanilevy kiinnitetään? Puisiin kattoristikoihinko? Puu elää aina ja sitä myöten repeävät myös uretaanilevyjen liitokset ja hups, ei ole enää tiivis. Tuo levy on jopa hyörynsulkumuovia huonompi vaihtoehto. En suosittele.
Elastisella kamalla kiinni, niin kestää elämistä.
- Ei kelpaa mulle
The_Rat kirjoitti:
Elastisella kamalla kiinni, niin kestää elämistä.
Aivan. Kestää elämistä yhtä hyvin kuin puisen ja kivisen väliseinän liitokseen laitettava elastinen massa. Ei muuten halkee ikinä...
- lqiregj
Laitoin ontelolaatat yläpohjaan. Rakenne ontelolaatta, bitumikermi 45cm villaa ja tuulensuojavilla 50mm. Tuuletusrako, aluskate, korotus, laudoitus ja konesaumapelti. Katolla pukkiristikot.
Plussaa ääneneristävyys ja tiiveys. Miinusta että inhottava tehdä. Varsinkin läpiviennit ja villoitus.
Hintaeroa en osaa sanoa. Onteloiden verran enemmän?- Tyytyväinen valintaan
Yli 90 prosenttia katoista tehdään meillä puurakenteisina kivivilla eristeellä, ei nyt aivan huono ratkaisu voi olla.
Näin on tehty jo satoja vuosia ja ongelmia hyvin vähän, kunhan on aluskate ja vesikatto ei vuoda.
Ratkaisu on varmasti myös kustannustehokas, muuten rakennusliikkeet eivät sitä käyttäisi. - Tiedustelu
Miksi bitumikermi? Itsellä samantapainen ratkaisu ilman kermiä. Ontelolaattojen päälle on suoraan puhallettu 800mm puhalluskivivillaa.
- asiaaa!
Tiedustelu kirjoitti:
Miksi bitumikermi? Itsellä samantapainen ratkaisu ilman kermiä. Ontelolaattojen päälle on suoraan puhallettu 800mm puhalluskivivillaa.
Mitä tulee onteloihin yläpohjassa, niin kyllähän se niin on, että siporexiin saa kaikki läpiviennit ja muut työstöt helpommin kuin onteloon. Katossa on myös usein alapuolisia upotuksia (esim. valaisimet) niitä ei onteloon saada järkevästi lainkaan.
Mitä tulee puuyläpohjaan... kukaan ei ole sanonut että se on huono ratkaisu kivitalossa. Kiviyläpohja vaan on parempi, tosin hieman kalliimpikin.
Mitä tulee kiviyläpohjan ja eristeen väliin, on ainakin siporexin kohdalla tervapahvi, ei bitumikermi. Toimii höyrynsulkuna. Sitä en tiedä miksi joku ontelon päälle on laittanut bitumikermiä? - Hyvä kanalaan
asiaaa! kirjoitti:
Mitä tulee onteloihin yläpohjassa, niin kyllähän se niin on, että siporexiin saa kaikki läpiviennit ja muut työstöt helpommin kuin onteloon. Katossa on myös usein alapuolisia upotuksia (esim. valaisimet) niitä ei onteloon saada järkevästi lainkaan.
Mitä tulee puuyläpohjaan... kukaan ei ole sanonut että se on huono ratkaisu kivitalossa. Kiviyläpohja vaan on parempi, tosin hieman kalliimpikin.
Mitä tulee kiviyläpohjan ja eristeen väliin, on ainakin siporexin kohdalla tervapahvi, ei bitumikermi. Toimii höyrynsulkuna. Sitä en tiedä miksi joku ontelon päälle on laittanut bitumikermiä?Siporexista tehdään kanaloita.
- Hjjggjjk
Hyvä kanalaan kirjoitti:
Siporexista tehdään kanaloita.
Ontelolaatan päällä bitumikermi tai ainakin saumojen kohdalla. Joku viisas väittänyt että näin tulee olla. Saumat kuulemma vuotaa jos joku vuotaa.
Voihan onteloonkin asentaa valaisimia kuten siporexiin. Molemmat vaatii suunnittelua. Ei kumpaakaan saa katkoa mielivaltaisesti. Ontelossa putkitukset voi tehdä sisäisesti, sipossa taas yleensä yläpuolisesti.
Itsellä ontelon alla alaslasketut katot jokapuolella ja ontelo on välissä äänieristävyyden parantamiseksi. Ontelot maksoi muutaman tonnin josta osa tuli takaisin katon muussa rakenteessa. Lisäksi siporexilla jänneväli olisi ollut liian pitkä ilman palkkeja tai väliseiniä. - sipomies tre
Hjjggjjk kirjoitti:
Ontelolaatan päällä bitumikermi tai ainakin saumojen kohdalla. Joku viisas väittänyt että näin tulee olla. Saumat kuulemma vuotaa jos joku vuotaa.
Voihan onteloonkin asentaa valaisimia kuten siporexiin. Molemmat vaatii suunnittelua. Ei kumpaakaan saa katkoa mielivaltaisesti. Ontelossa putkitukset voi tehdä sisäisesti, sipossa taas yleensä yläpuolisesti.
Itsellä ontelon alla alaslasketut katot jokapuolella ja ontelo on välissä äänieristävyyden parantamiseksi. Ontelot maksoi muutaman tonnin josta osa tuli takaisin katon muussa rakenteessa. Lisäksi siporexilla jänneväli olisi ollut liian pitkä ilman palkkeja tai väliseiniä.Siporexlaattaan voi saumojen alueella ja elementin keskellä tehdä valaisinupotuksia akkuporakoneella ja rasiaporanterällä melko mielivaltaisesti. Alaslaskuja ei tarvita, vaan elementin voi suoraan pinnoittaa esim. ruiskutasoitteella. Siporexlaatan saumoihin ei tarvita bitumikermiä... ne eivät mittatarkkuutensa takia vuoda.
Ja kyllä. Siporex sopii hyvin myös kanalan tekemiseen =) - Korjataanpa hieman
asiaaa! kirjoitti:
Mitä tulee onteloihin yläpohjassa, niin kyllähän se niin on, että siporexiin saa kaikki läpiviennit ja muut työstöt helpommin kuin onteloon. Katossa on myös usein alapuolisia upotuksia (esim. valaisimet) niitä ei onteloon saada järkevästi lainkaan.
Mitä tulee puuyläpohjaan... kukaan ei ole sanonut että se on huono ratkaisu kivitalossa. Kiviyläpohja vaan on parempi, tosin hieman kalliimpikin.
Mitä tulee kiviyläpohjan ja eristeen väliin, on ainakin siporexin kohdalla tervapahvi, ei bitumikermi. Toimii höyrynsulkuna. Sitä en tiedä miksi joku ontelon päälle on laittanut bitumikermiä?Korjaan hieman väitettäsi.
Siporexiin ei saa läpivientejä yhtään sen helpommin. Sipolankut ovat ohuempia ja täynnä harjateräksen tapaisi profiileja joita saa katkoa vain suunnittelijan luvalla. Tästä syystä esim. isompien lamppujen upotus on melko hankalaa. "Normi" ontelolaattassa ontelo on n. 16-17cm leveä joten läpivientien ja suurempien halogeenienkin upottaminen ja sähköjen vienti onnistuu helposti. Suurempien reikien kohdalla hyvä esisuunnittelu jo ontelolaattoja tilattaessa hoitaa asian. - pwekfödslk
sipomies tre kirjoitti:
Siporexlaattaan voi saumojen alueella ja elementin keskellä tehdä valaisinupotuksia akkuporakoneella ja rasiaporanterällä melko mielivaltaisesti. Alaslaskuja ei tarvita, vaan elementin voi suoraan pinnoittaa esim. ruiskutasoitteella. Siporexlaatan saumoihin ei tarvita bitumikermiä... ne eivät mittatarkkuutensa takia vuoda.
Ja kyllä. Siporex sopii hyvin myös kanalan tekemiseen =)Ei alaslaskuja tarvita kummassakaan mutta itse tein ne jo sen vuoksi että helpompi tehdä tekniikka alapuolelle kun yläpuolelle. Ei iv kanavien lämmöneristyksiä, sähköt suoraan hyllyjärjestelmillä, tarvittaessa lisättävä mitä tahansa, Jäähdytyskonvektorit ja valaisimet ei todellakaan ollut upotettavissa kumpaankaan kiviyläpohjaan. Ehkä joku halogeeni vielä menee mutta kuka sellaisia nykyään enään viljelee.
- tyuilo
Korjataanpa hieman kirjoitti:
Korjaan hieman väitettäsi.
Siporexiin ei saa läpivientejä yhtään sen helpommin. Sipolankut ovat ohuempia ja täynnä harjateräksen tapaisi profiileja joita saa katkoa vain suunnittelijan luvalla. Tästä syystä esim. isompien lamppujen upotus on melko hankalaa. "Normi" ontelolaattassa ontelo on n. 16-17cm leveä joten läpivientien ja suurempien halogeenienkin upottaminen ja sähköjen vienti onnistuu helposti. Suurempien reikien kohdalla hyvä esisuunnittelu jo ontelolaattoja tilattaessa hoitaa asian.sipolankkuun saa 100 100 mm = 200 mm upotuksen tai reiän jokaiseen sauman kohtaan, eli 600 mm välein.
- Kylä näin o
Korjataanpa hieman kirjoitti:
Korjaan hieman väitettäsi.
Siporexiin ei saa läpivientejä yhtään sen helpommin. Sipolankut ovat ohuempia ja täynnä harjateräksen tapaisi profiileja joita saa katkoa vain suunnittelijan luvalla. Tästä syystä esim. isompien lamppujen upotus on melko hankalaa. "Normi" ontelolaattassa ontelo on n. 16-17cm leveä joten läpivientien ja suurempien halogeenienkin upottaminen ja sähköjen vienti onnistuu helposti. Suurempien reikien kohdalla hyvä esisuunnittelu jo ontelolaattoja tilattaessa hoitaa asian.Et taida tuntea kevytbetonia tai raudoitettuja sipolankkuja lainkaan, joten väittely näinkin selvästä asiasta lienee turhaa...
- erkityo
Korjataanpa hieman kirjoitti:
Korjaan hieman väitettäsi.
Siporexiin ei saa läpivientejä yhtään sen helpommin. Sipolankut ovat ohuempia ja täynnä harjateräksen tapaisi profiileja joita saa katkoa vain suunnittelijan luvalla. Tästä syystä esim. isompien lamppujen upotus on melko hankalaa. "Normi" ontelolaattassa ontelo on n. 16-17cm leveä joten läpivientien ja suurempien halogeenienkin upottaminen ja sähköjen vienti onnistuu helposti. Suurempien reikien kohdalla hyvä esisuunnittelu jo ontelolaattoja tilattaessa hoitaa asian.ja 200 mm ontelolaatastoon saa tehdä 130 mm reiän ontelon kohdalle... max. 3 eri onteloon/elementti
- Tässä suurin ero
erkityo kirjoitti:
ja 200 mm ontelolaatastoon saa tehdä 130 mm reiän ontelon kohdalle... max. 3 eri onteloon/elementti
Ja kauankos tuota reikää työstät onteloon? Mulla menee n.5 sekuntia kevyellä akkuporakoneella ja rasiaporanterällä. Tämä on se ero!
- ,dsa,sdm
Tässä suurin ero kirjoitti:
Ja kauankos tuota reikää työstät onteloon? Mulla menee n.5 sekuntia kevyellä akkuporakoneella ja rasiaporanterällä. Tämä on se ero!
No ei olla kellotettu mutta sanotaan että vasaralla, lekalla tms niin ehkä 30 sekuntia - minuutti? Ei olla ihan niin tiukkaa rakennusaikataulua tehty sentän.
Myönnettäneen. Saat talosi aikaisemmin valmiiksi :) - Kommentti21
sipomies tre kirjoitti:
Siporexlaattaan voi saumojen alueella ja elementin keskellä tehdä valaisinupotuksia akkuporakoneella ja rasiaporanterällä melko mielivaltaisesti. Alaslaskuja ei tarvita, vaan elementin voi suoraan pinnoittaa esim. ruiskutasoitteella. Siporexlaatan saumoihin ei tarvita bitumikermiä... ne eivät mittatarkkuutensa takia vuoda.
Ja kyllä. Siporex sopii hyvin myös kanalan tekemiseen =)Väärää tietoa. Kevytbetonilaattaan ei todella akkuporakoneella sauman kohdalle tehdä reikää. Vaatii timanttikoneen. Nämä nykyiset lahden takaa tulevat elementit valetaan saumoitaan kovalla juotosbetonilla. Eli timantilla joutuu, tämän 4 cm leveän sauman takia, reijät tekemään.
- timanttireijät
Kylä näin o kirjoitti:
Et taida tuntea kevytbetonia tai raudoitettuja sipolankkuja lainkaan, joten väittely näinkin selvästä asiasta lienee turhaa...
Eli nykyisissä kevytbetoni välipohjaelementeissä voi sauman kohtaan tehdä 90mm 90mm eli maksimissaan 180mm reiän mihin sauman kohtaan vaan. Ja sen joutuu timantilla tekemään 4cm betonisaumavalun takia.
Eikä ontelolaattaakaan nykyään voi rautakangilla reikää tehdä, tai voihan kaikkea tehdä, mutta kysykääs rakennesuunnittelijalta tai joltain vastuussa olevalta. - siis miten?
Kylä näin o kirjoitti:
Et taida tuntea kevytbetonia tai raudoitettuja sipolankkuja lainkaan, joten väittely näinkin selvästä asiasta lienee turhaa...
Sinulta se varsinaista diiba daaba tekstiä tulee. Tuossa pihassakin niitä vielä muutama makaa jos haluat että yhdessä asiaa tarkastellaan. Mikäli oikolukutaitosi on vähänkään ekaluokkalaista parempaa niin tekstistäni ymmärtäisit että lähdin korjaamaan aiemman kirjoittaneen väärää väitettä että sipolankkuun olisi helpompi tehdä esim. valaistusupotukset. Siinä olen samaa mieltä kirjoittaneen kanssa että reikä syntyy helpommin kuin ontelolaattaan.
Onko tosiaan niin että täällä kirjoittaa lähinnä fundamentalistit jotka uskovat vain ja ainoastaa omaan taloonsa valinneisiin tuotteisiin ikään kuin muilla tuotteilla ei toimivaa taloa syntyisi. Come on!!! - Tässä todellinen ero
Tässä suurin ero kirjoitti:
Ja kauankos tuota reikää työstät onteloon? Mulla menee n.5 sekuntia kevyellä akkuporakoneella ja rasiaporanterällä. Tämä on se ero!
ja kun teet rasiaporallasi välipohjaan esim. valaistusupotuksen niin laitatko paristokäyttöisen valaisimen jotta sähkön tuominen ei ole hankalampi homma kuin ontelolaatassa?
- Paloturvallisuus
Kiviyläpohja on valmasti paljon paloturvallisempi kuin mikään uretaanilevy tai muovi. Käsittääkseni yksi suurinpia hidasteita puurakenteisten kerrostalojen yleistymisessä on juurikin paloturvallisuuteen liittyvät ongelmat. Betoni palaa aika paljon huonommin kuin puu, stryroksi, muovi tms orgaaniset materiaalit :)
- Palo ei eduksi
Kyllä se palaa kivitalokin komeasti tarvittaessa, ne on huonekalut jotka nostavat kuumuuden ja sisältävät mitä lie myrkkyjä.
Äijän on syytä lähteä palossa, kuin palossa kohtuullisen äkkiä.
Millekkään talolle tulipalo ei tee hyvää ja sammutusvesi vielä vähemmän.
Parempi hankkia kunnon palovakuutus, niin saa uuden talon, jonkun palokorjatun Siporex hässäkän tilalle.
Niin ja tietysti palovaroitinkin on jo keksitty.
- 15+11
En ole koskaan kivitaloa rakentanut tai omistanut enkä siis asetettua kysymystä joutunut pohtimaan. Yhden puutalon olen suurelementeistä rakentanut. Sen pohjalta heitän kommenttina, että jos joskus vielä erehdyn talon rakentamaan, niin siihen EI TULE PUUTA KUIN SAUNAPANELOINTIIN JA TAKKAAN PALAMAAN. Samaten pystytän barrikaadit siten, että yhtään HÖYRYSULKUMUOVIRULLAA TAI KIPSILEVYÄ ei tule 100 metriä lähemmäksi työmaata.
Ugh, olen puhunut.
Ps. Sori tuo huutaminen.- Ilmasto lämpenee
Ilmasto lämpenee ja kostuu. Tällaisia talvia kun on muutama, niin puutalojen maalipinnat alkaa mustumaan ja vihertämään. Nämä nykyiset maalithan on ihan onnettomia, mitään myrkkyjä ei niissä voi enää käytää.
Pirullisin homma on rapsuttaa vanhoja maaleja 5 vuoden välein. Maalitkin on järjettömän kalliita Suomessa. Paitsi jos itse keittelee...
Arvaatte varmaan miksi Brittien ilmastossa tehdään kivitaloja!
- YP kevytbetonista
Kevytbetonielementti yläpohjan yksi hyvä puoli on se, että näin talvella voi rauhassa tehdä sisähommia väliaikaisella lämmityksillä. 250mm kevytbetonia pitää lämmön hyvin sisällä.
Sen 30cm puhallusvillaa kannattaa laittaa vasta sitten kun kaikki IV- yms. työt ja rakennuksen kuivatushommat on varmasti tehty. Ei tule eristeisiin rakennusaikaisesta kosteudesta mitään kasvustoja tai itiöitä.- Hyvä kivi, kivi hyvä
Kivirakenteisen yläpohjan voi tehdä kaikkiin kivitaloihin, kuten alapohjankin ja välipohjat.
Jostain kumman syystä Suomessa vaan yläpohjat tehdään pääsääntöisesti puurakenteisina ja kattotuoleilla. Hyvin näyttävät nekin toimivan, enpä ole kuullut ongelmia niissä olevan.
Tasakatoista sentään on päästy, joten tärkeintä on tehdä kunnon harjakattoja leveillä räystäillä.
Räystäättömät kivitalot meidän ilmastossa ovat varsin surkean näköisiä jo muutamassa vuodessa.
Katemateriaalejakin meillä riittää, yleisin varmaankin tiili ja sitten pelti, huopa on hävinnyt melko nopeasti kattomarkkinoilta.
Vanhassa talossani oli katto toteutettu kattotuoleilla ja 30 vuotta meni moiteettomasti, nykyisessä kivitalossakin on kattotuolit ja no broblem. Räystäät levitin suunnitelmia leveämmäksi 80 cm ja olen tyytyväinen, viistosateelta on hyvin suojassa ja rappauspinta ei likastu.
Siporex taloonkin voi katon tehdä hyvin kattotuoleilla, eikä tarvitse maksaa kalleista kattoelementeistä, jotka kuitenkin täytyy eristää erikseen. Samalla poistuu myös katon höyryvuodon riski villoihin.
Ilma talossa vaihdetaan ilmanvaihtokoneella, ei seinien läpi, kuten usein kuulee kerrotavan jopa myyntimiesten puheissa. Kivitaloon puupintoja kannattaa aina laittaa sisälle paljonkin, sitovat kosteutta ja parantavat usein liian kuivaa sisäilmaa. - Kxkkfkf
Hyvä kivi, kivi hyvä kirjoitti:
Kivirakenteisen yläpohjan voi tehdä kaikkiin kivitaloihin, kuten alapohjankin ja välipohjat.
Jostain kumman syystä Suomessa vaan yläpohjat tehdään pääsääntöisesti puurakenteisina ja kattotuoleilla. Hyvin näyttävät nekin toimivan, enpä ole kuullut ongelmia niissä olevan.
Tasakatoista sentään on päästy, joten tärkeintä on tehdä kunnon harjakattoja leveillä räystäillä.
Räystäättömät kivitalot meidän ilmastossa ovat varsin surkean näköisiä jo muutamassa vuodessa.
Katemateriaalejakin meillä riittää, yleisin varmaankin tiili ja sitten pelti, huopa on hävinnyt melko nopeasti kattomarkkinoilta.
Vanhassa talossani oli katto toteutettu kattotuoleilla ja 30 vuotta meni moiteettomasti, nykyisessä kivitalossakin on kattotuolit ja no broblem. Räystäät levitin suunnitelmia leveämmäksi 80 cm ja olen tyytyväinen, viistosateelta on hyvin suojassa ja rappauspinta ei likastu.
Siporex taloonkin voi katon tehdä hyvin kattotuoleilla, eikä tarvitse maksaa kalleista kattoelementeistä, jotka kuitenkin täytyy eristää erikseen. Samalla poistuu myös katon höyryvuodon riski villoihin.
Ilma talossa vaihdetaan ilmanvaihtokoneella, ei seinien läpi, kuten usein kuulee kerrotavan jopa myyntimiesten puheissa. Kivitaloon puupintoja kannattaa aina laittaa sisälle paljonkin, sitovat kosteutta ja parantavat usein liian kuivaa sisäilmaa.Tarkista osaamisesi. Höyrynsulku ja ilmansulku ovat kaksi eri asiaa. Rakenteen hengittävyydellä jai lmanvaihdolla on hyvin vähän tekemistä keskenään. Miksi koitat väitellä tutkitusta ja kymmenien vuosien aikana hyväksi todetusta rakenneratkaisusta? Oma lehmä ojassa?
- Hyvä kivi, kivi hyvä
Kxkkfkf kirjoitti:
Tarkista osaamisesi. Höyrynsulku ja ilmansulku ovat kaksi eri asiaa. Rakenteen hengittävyydellä jai lmanvaihdolla on hyvin vähän tekemistä keskenään. Miksi koitat väitellä tutkitusta ja kymmenien vuosien aikana hyväksi todetusta rakenneratkaisusta? Oma lehmä ojassa?
Eiköhän tuo höyrynsulun käsite ole hallinnassa, mistä haluaisit väitellä ?
Maailma kehittyy ja rakennusaineet myös, pääsääntöisesti parempaan suuntaan. Taidat kuulua siihen kaikkein hankalampaan porukkaan joka on rakentanut 30 vuotta, eikä koskaan tehnyt virheitä.
Höyrynsulku on hyvä ja tarpeellinen rakenne, kuten kapillaarikatkokin. Samoin leveät suojaavat räystäät, kuten edellä kirjoitin. Hengittävistä seinistä puhuvat yleensä vain myyntimiehet, eivät ammattilaiset. - Tietoa amatäörille
Hyvä kivi, kivi hyvä kirjoitti:
Eiköhän tuo höyrynsulun käsite ole hallinnassa, mistä haluaisit väitellä ?
Maailma kehittyy ja rakennusaineet myös, pääsääntöisesti parempaan suuntaan. Taidat kuulua siihen kaikkein hankalampaan porukkaan joka on rakentanut 30 vuotta, eikä koskaan tehnyt virheitä.
Höyrynsulku on hyvä ja tarpeellinen rakenne, kuten kapillaarikatkokin. Samoin leveät suojaavat räystäät, kuten edellä kirjoitin. Hengittävistä seinistä puhuvat yleensä vain myyntimiehet, eivät ammattilaiset.Amatöörin paljastaa kun hän luulee rakenteen hengittävyyden tarkoittavan ilmanvaihtoa rakenteen lävitse. Rakenteen hengittävyys on virallinen rakennustekninen termi, jolla viitataan vesihöyryn käyttäytymiseen rakenteessa. Kytännössä siis sitä, että hengittävällä rakenteella on hyvä tehollinen kosteuskapasiteetti, joilloin se vastaa hyvin sisilmaan tuotetun kosteuskuorman vaihteluihin. Käytännössä hengittävällä rakenteella toteutetut talot ovat sisäilman kosteustasapainoltaan miellyttävimpiä asumiseen.
- Hyvähyvä
Tietoa amatäörille kirjoitti:
Amatöörin paljastaa kun hän luulee rakenteen hengittävyyden tarkoittavan ilmanvaihtoa rakenteen lävitse. Rakenteen hengittävyys on virallinen rakennustekninen termi, jolla viitataan vesihöyryn käyttäytymiseen rakenteessa. Kytännössä siis sitä, että hengittävällä rakenteella on hyvä tehollinen kosteuskapasiteetti, joilloin se vastaa hyvin sisilmaan tuotetun kosteuskuorman vaihteluihin. Käytännössä hengittävällä rakenteella toteutetut talot ovat sisäilman kosteustasapainoltaan miellyttävimpiä asumiseen.
Olipas pitkästä aikaa asiallinen viesti. Näinhän asia juuri on ja rakenteen hengittävyys tarkoittaa juurikin tuota. Tutkittu juttu ja selkeästi yksiaineisen massiivirakenteen tuoma etu, jonka vain kevytbetonitoimijat, kuten Jämerä pystyvät takaamaan. Puupuolella vastaava argumentti on massiivihirsitoimijoilla, kuten Kontiolla ja Hongalla.
- Höyrynsuluton
Hyvähyvä kirjoitti:
Olipas pitkästä aikaa asiallinen viesti. Näinhän asia juuri on ja rakenteen hengittävyys tarkoittaa juurikin tuota. Tutkittu juttu ja selkeästi yksiaineisen massiivirakenteen tuoma etu, jonka vain kevytbetonitoimijat, kuten Jämerä pystyvät takaamaan. Puupuolella vastaava argumentti on massiivihirsitoimijoilla, kuten Kontiolla ja Hongalla.
Hyvää juttua.. Tästä ulkoseinän "hengittävyydestä" aiemmin juuri kyselinkin.. millä olette pinnoittaneet sisäseinänne, jotta höyrynläpäisy ominaisuus säilyy...
- Itse ajattelin tehdä sisäpinnankin silikonimaali / silikaatti / silikonihartsi maalilla...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11851461 - Ammattilainen
Höyrynsuluton kirjoitti:
Hyvää juttua.. Tästä ulkoseinän "hengittävyydestä" aiemmin juuri kyselinkin.. millä olette pinnoittaneet sisäseinänne, jotta höyrynläpäisy ominaisuus säilyy...
- Itse ajattelin tehdä sisäpinnankin silikonimaali / silikaatti / silikonihartsi maalilla...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11851461Rakenteen ei tarvitse läpäistä höyryä, vaan päinvastoin vesihöyryä ei saa päästä rakenteisiin, muutenhan se talvella kondensoitunut seinän sisään.
Lämpöä vaan seinään ja loppukin kosteus pois heikentämästä eristyskykyä amatöörit. - Eetköö ymmärrä
Ammattilainen kirjoitti:
Rakenteen ei tarvitse läpäistä höyryä, vaan päinvastoin vesihöyryä ei saa päästä rakenteisiin, muutenhan se talvella kondensoitunut seinän sisään.
Lämpöä vaan seinään ja loppukin kosteus pois heikentämästä eristyskykyä amatöörit.Oletko impannut häkää muovipussitalossasi? On olemassa hengittäviä ja ei hengittäviä rakenteita. Molemmat toimivat, mutta eri tavalla. Mikä siinä on vaikea hyväksyä?
- Ei muovia seinään
Ammattilainen kirjoitti:
Rakenteen ei tarvitse läpäistä höyryä, vaan päinvastoin vesihöyryä ei saa päästä rakenteisiin, muutenhan se talvella kondensoitunut seinän sisään.
Lämpöä vaan seinään ja loppukin kosteus pois heikentämästä eristyskykyä amatöörit.Juu, aukaise piipunpelti ! Häkä on muovipussi kämpässä sekoittanut sun hatun.
- öljlkl
Köyhätkin saa fantasioida ! Kiviyläpohja on ihan teoriaa ei noita tee juuri kukaan. Mutta tällä palstalla köyhätkin saa uneksia vapaasti, heh heh !
- talotoveri
Moi!
Mun mielestä kannattaa tehdä kivestä yläpohja tai sitten puusta. Höyrynsululla ei ole kuitenkaan oikeastaan mitään kantavuutta. Jotku puut tai parrut pitää kuitenkin laittaa muovin päälle tai alle, että katto kestää lumikuorman, koska lumikuormakin pitää huomioida pohjoismaissa. kivi toisaalta ei homehdu joten sen suhteen kivikin hyvä, mutta kivet on painavia nostaa katolle, paitsi jos tekee esim. tiilistä niin voisi rakentaa jonkun hissin mistä toinen vetää ylhäältä. Mutta älä hyvä mies luota muoviin. ei niitä ole tutkittu tarpeeksi monta vuotta. itse asun talossa missä on seinät kivestä ja kattokin varmaan kivestä. Ainakin kun joutuu poraamaan niin joutuu jurnuttamaan pitkään että saa kukan roikkumaan kattoon tai seinään. Pitäisi varmaan kysyä joltain taloexopertiltä asiaa joka on esmes insinjööri tai technikko tai mestari? Jos haluat, niin voin kysyä jostain vastauksen asiaan. Voitko laittaa vaikka kännynumeron minulle, niin voidaan sopia vastauksesta. Parahin terveisin talotoveri. asutko muuten omassa talossa vai kerrostalossa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1426328- 343828
Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak251985Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O181959Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.261796Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771636Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt161542Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?271488Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni181478Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi351380