Veneellä on tarkoitus tehdä lähinnä viikonloppu purjehduksia, joten yöpymistilaa pitäisi löytyä neljälle aikuisen kokoiselle ihmiselle. Muuten varustus saa olla hyvin askeettinen. Mahdollinen ruoanlaitto yms. voidaan hoitaa saaren rannassa.
Veneen pitäisi olla turvallinen ja helppo purjehtia. Mieluiten lasikuitua.
Hinta noin 5000 €, mutta jos se on mahdottomuus, niin max hinta voi olla 10 000 €. Silloin tosin veneen täytyy olla täysin käyttökuntoinen, koska remonttirahaa ei jää yhtään.
Kokeneet ja venetyyppejä tuntevat laittakaa ehdotuksia, minkä merkkisiä veneitä kannattaisi katsella ja mihin asioihin kiinnittää huomiota?
Mahdollisimman halvalla purjehtimaan
Ensi kesäksi
63
1818
Vastaukset
- Ensi kesäksi
Lisätään vielä, että nukkujien pituudet ovat 192, 178, 170 ja 165 cm. Onko H-vene tällaiselle porukalle liian pieni? Kaikki neljä eivät ole mukana kuin satunnaisesti, mutta kaikille pitää silti löytyä tilaa sekä kannelta, että kajuutasta.
- alihookana
Keulakolmiossa kahdella jalat ristissä. Yksi voi hyvin nukkua lattialla, silloin tätä ongelmaa ei ole. Ennätykseni H-ssa on yhdeksän henkeä ja kaksi pientä koiraa. Kaikki eivät toki nukkuneet veneessa. Sitloodaan ja syömään veneseen toki kaikki mahtuivat. Pistopunkissa on niin matalaa penkkien alla, että ei voi maata jalat koukussa ylöspäin. Sivukapistossa hyvä pitää vaikka pienta keitintä.
Kun vielä tupakoin, niin ihmettelin aamulla, kun en saanut tupakkaan tulta. Ei ollut ilmassa tarpeeksi happea. Ventiilin laitto kattoon ratkaisi ongelman. Oven tuuletus aukot, kaksi pleksilevyä osin limittäin päästää sisään hyttysiä, pitää tukkia.
Tavaroille hyvää tilaa penkeissä ja suuressa perässä olevassa tilassa. Kun on paljon painoa, tulee vesi sitloodan lattialle tyhjennysputkista. - 9+3
alihookana kirjoitti:
Keulakolmiossa kahdella jalat ristissä. Yksi voi hyvin nukkua lattialla, silloin tätä ongelmaa ei ole. Ennätykseni H-ssa on yhdeksän henkeä ja kaksi pientä koiraa. Kaikki eivät toki nukkuneet veneessa. Sitloodaan ja syömään veneseen toki kaikki mahtuivat. Pistopunkissa on niin matalaa penkkien alla, että ei voi maata jalat koukussa ylöspäin. Sivukapistossa hyvä pitää vaikka pienta keitintä.
Kun vielä tupakoin, niin ihmettelin aamulla, kun en saanut tupakkaan tulta. Ei ollut ilmassa tarpeeksi happea. Ventiilin laitto kattoon ratkaisi ongelman. Oven tuuletus aukot, kaksi pleksilevyä osin limittäin päästää sisään hyttysiä, pitää tukkia.
Tavaroille hyvää tilaa penkeissä ja suuressa perässä olevassa tilassa. Kun on paljon painoa, tulee vesi sitloodan lattialle tyhjennysputkista.H veneen lisäksi Albin Express voisi olla ehdokas. Jos Ruotsista Jaksaa hakea, niin Maxi77 ja Fingal ovat myös budjettiin mahtuvia yleisiä veneitä.
- Birdie 24
9+3 kirjoitti:
H veneen lisäksi Albin Express voisi olla ehdokas. Jos Ruotsista Jaksaa hakea, niin Maxi77 ja Fingal ovat myös budjettiin mahtuvia yleisiä veneitä.
Ruotsalaisesta Birdiestä hyviä kokemuksia. 4 aikuista menee hyvin.
- öööooiiuuyuopiuiyuyy
Birdie 24 kirjoitti:
Ruotsalaisesta Birdiestä hyviä kokemuksia. 4 aikuista menee hyvin.
Perus soutuvene ,ja siihen virittää 5 metrisen maston.Pari vanhaa lakanaa päällekkäin,niin johan liikkuu....olen kokeillut.Ja pääset halvalla.Teltta mukaan ja yövyt vaikka saarressa kyykäärmeiden pesän päällä.Se se on asiaa.Eikä maksa paljon ,ja jos tulee pläkä...niin airot veteen ja eikun menoks!
- Hoo
H-vene tuntuu aika optimaaliselta. Kaunis, ihan hyvä menijä, kiva purjehtia ja pääsee eroon. Käytettyjä purjeita yms. löytyy ymmärtääkseni helposti. Kyllä sinne neljä aikuista mahtuu nukkumaan. H-purjehtijoilla muistaakseni netissä oma foorumi., kannattaa kysellä sieltä. Yksi vaihtoehto vois olla lasikuituinen folkkari, mutta voi olla, ettei mahdu ilmoittamaasi budjettiin, ellei sitten puisena...
- palstasurfari
Suomessa on parikin aktiivista nettipalstaa jossa myydään veneitä, ja Tori-nimisessä palvelussa myydään myös. Jos ajatellaan että tinkivaraa on, niin laittaa hintatasoksi 6 000 - löytyy paljon ihan kelvollisia paatteja jotka on ehkä tingittävissä viiteentonniin. Uusimmat toki 80-luvulta ja toki monta 70-lukuista, sen ajan koneilla, mutta ihan toimivia jos ei lähde avomerelle.
- 2 x kad44
Finn Express 74. Erillinen perä hytti parivuoteella, erillinen wc, hyvä keittiö avarat tilat ja korkeus kajuutassa, nopea purjehtimaan, itse skuuttava fokka ollut vakiona.
Itselläni ensimmäinen oma purjevene, pienessä tilassa uskomattomasti kaikkea pientä saatu mahtumaan jopa navigointi pöytä, erillinen wc kätevä siksi, että saa kuivattua myös varusteita, niin ettei kosteus leviä koko paattiin, tietysi ei wc kärytkään. - Bossu
Ihan mukavasti ette pääse kaikki nukkumaan, mutta jotenkin kyllä. Itse olen sitä mieltä, että tuossa kokoluokassa Guy Lönngrenin veneissä on parhaat sisätilat. Guy 22 on tuossa 5000 hintaluokassa. Lohi 25 pari tonnia kalliimpi. Siinä on erillinen vessakoppi. Guy 27 on samaa hintaluokkaa. Noista ehkä paras on Lohi 25, tosin se on pari vuotta vanhempi. Takana on iso parivuode, eteen mahtuu pari henkeä. Itse olen yli 190 cm ja saanut tuollaisessa nukuttua. Perheen kanssa mentiin 5 hlöä ja iso koira usean viikon reissuja Guy 27:lla. Istumalaatikko on kokoluokkaan iso ainakin Lohessa Guy 27:ssa.
- Ensi kesäksi
Kiitos kommenteista, lisääkin saa tulla.
Olen katsellut veneitä Nettiveneestä ja Torista, mutta kun ei ole tuon kokoluokan veneistä tietoa, niin on näistä käytännön kokemuksista on paljon hyötyä.
Jos venneen hakisi ruotsista, niin siinä saisi kaupan päälle mukavan kesälomareissun. Minkähänlaista paperisotaa se aiheuttaa? Onko se vain niin, että kuitti taskuun ja Sumeen päin.- hyrbåt
Yksi pätevä ja ei kovin kallis konsti on vuokrata vene. Varsinkin off-season hinnat järkeviä. Mutta jos haluat oman veneen etkä pelkästään purjehtimaan niin tämä ei ollut oikea vastaus....
- Juuri näin
Kuitti tai kauppakirja mieluummin myös taskuun ja suomeen. Siinä kaikki, noilla saat sitten rekisteröityä tänne. Kolme olen hakenut ruotsista, siellä on tarjontaa paljon 8 metrin perheveneistä
- veneenhankkija
Missä muten on hyvä Ruotsin / Norjan ja Tanskan venepörssi? Pikkuveneitä saa sieltä aikaa halvalla, etenkin näintä ruotsalaisvalmisteita? Virossa taitaa olla kalliimpi taso?
- tarjontaa on!
Ruotsalaisia myynti-ilmoituksia on esim täällä:
http://www.boat24.com/se/
http://www.batnet.se/batmarknad/sok/index.php
http://marknad.hamnen.se/hamnen/main.php
- googlaamalla löydät lisää venepörssejä
- voit myös kokeilla yachtworldin hakukonetta, johon valitset haluamasi hintaluokan yms spesifikaatiot sekä maan - päiväunia ja realism
Blocket.se
Melko hyvä unelmointi palsta
- Pientä laittoa
Olisi tarjolla 29 jalkainen 70-luvun puolivälistä oleva purkkari. Moottori 18hv (sisädiesel) 90-luvun alusta. Purjeet, liesi/lämmitin, autopilotti ym. varusteet löytyy. Vene on seissyt useamman vuoden pihalla joten on "projekti" eli vaatii pesua puunausta ja paikkojen läpikäyntiä.hp. 5000e/tarjous
Mikäli kiinnostaa niin laita mailiosite niin kerron lisää.- Pellimies kurusta
Minkähän merkkinen/mallinen vene on ja missäpäin?
- Pientä laittoa
Pellimies kurusta kirjoitti:
Minkähän merkkinen/mallinen vene on ja missäpäin?
Kings Cruiser 29. Itä-Uusimaa
- Ensi kesäksi
Kiitos tarjouksesta, mutta en ajatellut mitään kovin suurta projektia hankkia. Mieluummin tingin veneen koosta ja iästä kuin rupean kovin suurta remonttia veneeseen tekemään. Myös sisämoottori ei minun tapauksessa ole kiinnostava vaihtoehto. Se näyttää nostavan veneen hintaa ja on kalliimpi ja vaikeampi uusia kuin perämoottori.
- Bossu
Sisämoottori on myös parempi käytössä, kun se ei missään oloissa haukkaa vettä, kontrollit on paremmin käsillä jne. Itse laskisin perämoottorin selkeäksi miinukseksi myös 7-8-metrisessä veneessä, riippuen toki moottorin kunnosta. Moottorin vaihto on joka tapauksessa kallis operaatio, oli siinä perämoottori tai sisämoottori. Kunnon laturit löytyvät vain sisäkoneista, mikä on tärkeä seikka, jos aikoo kuluttaa sähköä vaikka jääkaappiin tai lämppäriin. Vanhatkin moottorit voi olla huoltovapaita. Mulla on yksi diesel traktorissa 50-luvulta ja toinen yhdessä veneessä 70-luvun alusta. Ei ole tarvinnut kumpaankaan tehdä vuosikausiin muuta kuin normaalihuollot. Aina starttaavat molemmat heti nollakelilläkin. Ne on toki enemmän yksilöitä, kuten veneetkin.
- gh34
Sun budjetti on niin iso (siis oikeasti) että valinnanvaraa on. Jos haluat halvalla askeettisesti neljä henkeä merelle, mukavuusvarusteina mukanasi on trangia, vesikanisteri, laatikollinen astioita, laatikollinen ruokaa ja juomaa, potta/ämpäri/kemiallinen pytty ja jos vielä tingit hiukan, voi kaksi nukkua teltassa ja kaksi veneessä. Näin mentiin mm. Joe 17:ssä , mutta neljästä aikuisesta siinä täytyi kahden siirtyä muualle nukkumaan. Yksi aikuinen ja neljä lasta onnistui kyllä :-). Mutta siis Jullet ovatkin reilusti budjettisi ali, myin omani 3 tonnilla ostettuani ensin uuden ison ja peräprutkun. Hyvä H-vene tai moni muu irtoaa budjetillasi aivan mahtavasti.
Tuossa FE83:ssa on tosiaan yli 2m pitkä perähytin parivuode ja salongin punkat ovat 2.5 metriset. Niitä on myös peräprutkuilla paljon. Ja siis se erillinen wc, riittävä keittiö, lavuaarit sun muut luxusvarusteet. Askeettisuudesta ei enää puhettakaan. Vain seisomakorkeus jää alle luksustason.
Ruotsinreissua en suosittele ensikosketukseksi omaan purteen. Vaikka meillä on täällä pieni itämeri, niin ei se nyt sentään niin pieni ole. Varusteet ja vene on hyvä testata monella lähipurjehduksella ennen kuin lähtee avomerelle (jos ikinä edes lähtee). - 2 x kad44
Bossu kirjoitti:
Sisämoottori on myös parempi käytössä, kun se ei missään oloissa haukkaa vettä, kontrollit on paremmin käsillä jne. Itse laskisin perämoottorin selkeäksi miinukseksi myös 7-8-metrisessä veneessä, riippuen toki moottorin kunnosta. Moottorin vaihto on joka tapauksessa kallis operaatio, oli siinä perämoottori tai sisämoottori. Kunnon laturit löytyvät vain sisäkoneista, mikä on tärkeä seikka, jos aikoo kuluttaa sähköä vaikka jääkaappiin tai lämppäriin. Vanhatkin moottorit voi olla huoltovapaita. Mulla on yksi diesel traktorissa 50-luvulta ja toinen yhdessä veneessä 70-luvun alusta. Ei ole tarvinnut kumpaankaan tehdä vuosikausiin muuta kuin normaalihuollot. Aina starttaavat molemmat heti nollakelilläkin. Ne on toki enemmän yksilöitä, kuten veneetkin.
Perämoottorin :
Ei haise sisällä
Noin solmu lisää purjehdus nopeutta, kun koneen nostaa ylös
Helpompi huoltaa
Halvempi vaihtaa
Fe 74 ei kone noussut ajossa ilmaan
Konetta kääntäessä aivan uskomattomasti ketterämpi manoveeraus satamassa
Perämoottorin -:
Sisämoottori miesten halveksinta
Estettisyys, vene ei perämoottprista kaunistu
Bensiini vs diesel turvallisuus - 2 x kad44
gh34 kirjoitti:
Sun budjetti on niin iso (siis oikeasti) että valinnanvaraa on. Jos haluat halvalla askeettisesti neljä henkeä merelle, mukavuusvarusteina mukanasi on trangia, vesikanisteri, laatikollinen astioita, laatikollinen ruokaa ja juomaa, potta/ämpäri/kemiallinen pytty ja jos vielä tingit hiukan, voi kaksi nukkua teltassa ja kaksi veneessä. Näin mentiin mm. Joe 17:ssä , mutta neljästä aikuisesta siinä täytyi kahden siirtyä muualle nukkumaan. Yksi aikuinen ja neljä lasta onnistui kyllä :-). Mutta siis Jullet ovatkin reilusti budjettisi ali, myin omani 3 tonnilla ostettuani ensin uuden ison ja peräprutkun. Hyvä H-vene tai moni muu irtoaa budjetillasi aivan mahtavasti.
Tuossa FE83:ssa on tosiaan yli 2m pitkä perähytin parivuode ja salongin punkat ovat 2.5 metriset. Niitä on myös peräprutkuilla paljon. Ja siis se erillinen wc, riittävä keittiö, lavuaarit sun muut luxusvarusteet. Askeettisuudesta ei enää puhettakaan. Vain seisomakorkeus jää alle luksustason.
Ruotsinreissua en suosittele ensikosketukseksi omaan purteen. Vaikka meillä on täällä pieni itämeri, niin ei se nyt sentään niin pieni ole. Varusteet ja vene on hyvä testata monella lähipurjehduksella ennen kuin lähtee avomerelle (jos ikinä edes lähtee).Tarkoitit varmaan 74 fe:tä
- -Mika-
Bossu kirjoitti:
Sisämoottori on myös parempi käytössä, kun se ei missään oloissa haukkaa vettä, kontrollit on paremmin käsillä jne. Itse laskisin perämoottorin selkeäksi miinukseksi myös 7-8-metrisessä veneessä, riippuen toki moottorin kunnosta. Moottorin vaihto on joka tapauksessa kallis operaatio, oli siinä perämoottori tai sisämoottori. Kunnon laturit löytyvät vain sisäkoneista, mikä on tärkeä seikka, jos aikoo kuluttaa sähköä vaikka jääkaappiin tai lämppäriin. Vanhatkin moottorit voi olla huoltovapaita. Mulla on yksi diesel traktorissa 50-luvulta ja toinen yhdessä veneessä 70-luvun alusta. Ei ole tarvinnut kumpaankaan tehdä vuosikausiin muuta kuin normaalihuollot. Aina starttaavat molemmat heti nollakelilläkin. Ne on toki enemmän yksilöitä, kuten veneetkin.
...niinpä... Ja tuossa yksilössä se kone sattui vielä olemaan 90 luvulla uusittu Yanmar 2GM20 makeavesijäähdytteisenä... Siinä on konetta veneen lopuiäksi. Ja kun käänsin pääkytkimen päälle ja painoin starttinappia, ja se kone lähti tulille! Ja veneessä olleilla akuilla, joita ei oltu ladattu kahteen vuoteen!!
No mutta mun kaveri osti tuon veneen.
- Julleronpullero
No juuri tuollainen Julle siirtyisi kyllä Ruotsista tänne kokemattomankin kuljettajan käsissä, jos vaan on Jullelle sopiva traileri - niitä ei kyllä monella ole. Ikävä kyllä neljän aikuisen nukuttamiseen sopiva vene, vaikka olisi traileroitavissakin, vaatisi kyllä jarrullisen traikun, kunnollisen vetoauton ja E-kortin.
Jos (ja kun) Ruotsista löytyy parempia pienveneitä halvemmalla, voit aina ottaa jonkun konkarin mukaasi purjehtimaan sitä rapakon yli.- 5+2
Sveduilla on Blocket:saa myös paatteja paljon tarjolla.
- fabolacampus
Isommat Fabola Campukset (650, 6.6) saattavat riittää neljän nukuttamiseen. Nostoköliveneenä pääsee rantaan asti ja voi traileroida. Niitä taitaa käytettynä saada viiden-kuuden tonnin hujakkeilla. Ei ehkä yhtä merikelpoinen kuin raskasköliset mutta kätevä ja halpa.
- Ensi kesäksi
En varmaan aivan suinpäin ole venettä Ruotsista ostamassa ja jos ostankin, niin yritän saada jonkun kokeneemman purjehtijan mukaan siirtopurjehdukselle.
Haluaisin tietää enemmän 70- ja 80- luvun purjeveneiden riskirakenteista. Kun menen jotain venettä katsomaan, niin mitkä rakenneratkaisut ovat hyviä ja mitkä huonoja?
Olen jostain lukenut, että esim. sandwish-rakenteinen kansi olisi vanhemmiten riskialtis, koska puuydin lahoaa herkästi, jos se saa jostain halkeamasta kosteutta. Onko sandwish-rakenne ollut yleinen jo tuohon aikaan? Minkä merkkisissä veneissä on sandwish rakenteita? Onko tässä ketjussa mainituissa veneissä sellaisia?
Entä muita juttuja, joihin olisi hyvä kiinnittää huomiota?- Bossu
Kölinseudun rakenteiden kunto on tärkeä. Jos veneellä on ajettu kunnolla karille, voi kölin etu- ja takareunassa olla vaurioita. Uudelle moottorille voi laskea parin tonnin lisäarvon. Jos purjeet on uusittu 2000-luvulla, on se arvokas asia. Jos kaikki purjeet on finaalissa, maksaa niiden uusiminen ainakin pari tonnia.
- 14+7
Bossu kirjoitti:
Kölinseudun rakenteiden kunto on tärkeä. Jos veneellä on ajettu kunnolla karille, voi kölin etu- ja takareunassa olla vaurioita. Uudelle moottorille voi laskea parin tonnin lisäarvon. Jos purjeet on uusittu 2000-luvulla, on se arvokas asia. Jos kaikki purjeet on finaalissa, maksaa niiden uusiminen ainakin pari tonnia.
Maltti on valttia vaikka venekuume nouseekin. Pikkubudjetilla itsekin hain venettä kaksi vuotta ja löytyihän sellainen eli runko ok, purjeet 2000 lu vulta ja moottori samoin. Pientä laittoa jäi kajuutan puolelle mutta tehtävissä itse eikä ole kriittinen asia. Vanha paatti tietenkin mutta enpä ole juniori itsekään enää...
- prutkuttaja
Kysyt myyjältä rakennetta, kerrosrakenteet tuon ikäisillä ja kokoisilla uskoakseni harvassa, viisaammat kertoonee lisää...mutta itse pysyisin tässä ikäluokassa niistä kaukana. Katsoisin saako perämoottorin tarvittaessa kiinni, sisämoottorit vanhoja ja uusi arvokkaampi kuin itse vene. Katsoisin sisältä mahdollisia vuotokohtia, puuosien kuntoa ja köliboxiin kurkkaiin jos näkyy mitään ihmeellistä.
Vene on kuitenkin vanha, niin ihan priimaa ei ole realistista odottaa, aina on jotain jossain... - ...........
prutkuttaja kirjoitti:
Kysyt myyjältä rakennetta, kerrosrakenteet tuon ikäisillä ja kokoisilla uskoakseni harvassa, viisaammat kertoonee lisää...mutta itse pysyisin tässä ikäluokassa niistä kaukana. Katsoisin saako perämoottorin tarvittaessa kiinni, sisämoottorit vanhoja ja uusi arvokkaampi kuin itse vene. Katsoisin sisältä mahdollisia vuotokohtia, puuosien kuntoa ja köliboxiin kurkkaiin jos näkyy mitään ihmeellistä.
Vene on kuitenkin vanha, niin ihan priimaa ei ole realistista odottaa, aina on jotain jossain...Pääosassa kansi on pääosin kerrosrakennetta sen suuremma jäykkyyden vuoksi. Olisikohan ihan ekoissa Swaneissa ollut umpikamaa. Ja sitten tietenkin Nauticateissa. Kansi vaan pitää tarkistaa hyvin ennen ostoa.
Sailguide.se:stä löytyy jotain tietoa tuon ikäisistä veneistä. - Outo juttu
........... kirjoitti:
Pääosassa kansi on pääosin kerrosrakennetta sen suuremma jäykkyyden vuoksi. Olisikohan ihan ekoissa Swaneissa ollut umpikamaa. Ja sitten tietenkin Nauticateissa. Kansi vaan pitää tarkistaa hyvin ennen ostoa.
Sailguide.se:stä löytyy jotain tietoa tuon ikäisistä veneistä.Onko tosiaankin kaikissa muissa kerrosrakenteinen kansi?
- .....
Outo juttu kirjoitti:
Onko tosiaankin kaikissa muissa kerrosrakenteinen kansi?
Minun tietääkseni aika monessa 70-80-luvun veneessä kansi nimenomaan on paksua umpilasikuitua.
- Kiinnostais
..... kirjoitti:
Minun tietääkseni aika monessa 70-80-luvun veneessä kansi nimenomaan on paksua umpilasikuitua.
Löytyisikö esimerkkejä, minkä merkkisissä?
- Sailor49
Kiinnostais kirjoitti:
Löytyisikö esimerkkejä, minkä merkkisissä?
Itselläni ei ole kattavaa tietoa, mutta vanhojen Swanien lisäksi tulee mielen ainakin Antinojan rakentamat S&S 6.6./Antilla 30 sekä Kings Cruiser 29 ja Fingal. Monissa veneissä kerrosrakenteita on saatettu käyttää osassa kansia sekä myös luukuissa. Tärkeää on, että helojen asennukset ym. on toteutettu kunnolla ja ettei niiden kauta rakenteisin ole päässyt kosteutta. Kannattaa siksi tsekata rustien ja kiskojen kohdat erityisesti.
Alustavan testin kannen kunnosta voi tehdä kävelemällä pitkin kantta ja tunnustelemalla, antaako kansi yhtään periksi ja kuuluuko mahdollisesti ritinää. Jälkimmäinen on selvä merkki kerrosten irtoamisesta! - Tosi?
Sailor49 kirjoitti:
Itselläni ei ole kattavaa tietoa, mutta vanhojen Swanien lisäksi tulee mielen ainakin Antinojan rakentamat S&S 6.6./Antilla 30 sekä Kings Cruiser 29 ja Fingal. Monissa veneissä kerrosrakenteita on saatettu käyttää osassa kansia sekä myös luukuissa. Tärkeää on, että helojen asennukset ym. on toteutettu kunnolla ja ettei niiden kauta rakenteisin ole päässyt kosteutta. Kannattaa siksi tsekata rustien ja kiskojen kohdat erityisesti.
Alustavan testin kannen kunnosta voi tehdä kävelemällä pitkin kantta ja tunnustelemalla, antaako kansi yhtään periksi ja kuuluuko mahdollisesti ritinää. Jälkimmäinen on selvä merkki kerrosten irtoamisesta!Onko tosiaan kaikissa halvemman hintaluokan veneissä katto tehty kerrosrakenteisena?
- Ensi kesäksi
Kölin seudulla olevat ratkeamat on varmaan helppo huomata jos vaan ymmärtää katsoa tarkemmin lattialautojen alle.
Tällä hetkellä minua huolettaa eniten nuo sandwish rakenteet. Onko esim. Finn Expressissä, Guyssä tai Faboloissa noita sandvich rakenteita?
En tiedä, olenko turhaan huolissani, mutta kaikki mitä ei näe, epäilyttää. Jos ydin on saanut vettä, niin rakenteen korjaaminen varmaan maksaa enempi kuin vene.- inspehtoori
Yksi hyvä konsti on käyttää venetarkastajaa katsomaan rakenteet silloin kun on löytynyt muuten itselle sopiva vene. Löytyy netistä.
- juurikuulin
ON tietysti mahdollista että jossain syvällä rungossa lymyää kosteutta tai että lasikuitu on vaurioitunut pysyvästi - aina ei voi mitenkään tietää. Lasikuitua voi kuitenkin korjata. Jos tarvitset siihen ammattilaisen, voi tosiaan käydä niin että muutaman tonnin veneen hinta tuplaantuu. Usein ehjän näköinen vene on kuitenkin ehjä.
Noista mainituista Fabola taitaa olla aika uusi ja ihan tavanomaista kuitua - mutta kuulemma jos pohjaa on vähän murjottu trailerin kanssa, voi käydä niin että painolastitankki ( joissain traileroitavissa on sellainen) vuotaa myös ilmatankkien puolelle. Siellä on sitten syksyllä parisataa litraa ylimääräistä. Korjattavissa omatoimisesti mutta edellyttää pikku puuhailua.
- Heikote
Ei tuon hintaisia veneitä kannata tarkistuttaa venetarkastajalla. Riittää kun pysyy erossa sandwish-kannella varustetuista veneistä ja tarkistaa kölin etu- ja takareunan kivilleajon varalta sekä peräsimen kiinnityksen niin hyvin kuin voi.
- Paska Navionix
Veneen koon kasvattimisen sijaan, tulee halvemaksi nukuttaa ylimääräiset ihmiset rannalla, hotellissa, B&B:ssä,tai teltassa !
- nostelemaan
Mitä 6 - 7 m nostoköliveneitä on ollut markkinoilla 80- ja 90-lukujen aikana?
Onko Fabola ainut? - Bossu
nostelemaan kirjoitti:
Mitä 6 - 7 m nostoköliveneitä on ollut markkinoilla 80- ja 90-lukujen aikana?
Onko Fabola ainut?Guyline-veneissä oli nostokölit, tai pikemminkin taittokölit. Ne ei olleet kuitenkaan traileroitavia.
Tässäpä tuo blocketin seilipaattiosasto:
http://www.blocket.se/hela_sverige/batar/segelbat?ca=11&cg=1060&st=s&st=u&c=1062&o=1&w=3
Tuosta alkaa tulla ruotsin venetarjontaa. Alle 80 000 kruunulla saa jos jonkinlaista vekotinta. Tarjonta on aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Uusia ilmoituksia tulee päivittäin. Hintapyynnit ovat peukalotuntumani mukaan yhä vähän alhaisempia kuin Suomessa. On kuitenkin syytä muistaa, että hintapyyntö on pyyntö. Toteutunut kauppasumma voi olla ainakin jonkin verran alhaisempi.
Oman kokemukseni mukaan ruotsalaisten kanssa on mukava tehdä kauppaa. He esittelevät paattejaan ystävällisesti. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että he käyttävät ilmauksia, jotka meistä ovat ylisanoja. Jos jokin "fin", se on suunnilleen kunnossa, ei erityisen hieno tms. Touhua on helpottanut myös edes vähäinen pakkoruotsin käyttö.
Oma vaivahansahan tuosta Ruotsista hakemisesta on. Veneen kevätkunnostus pitää järjestää jotenkin ja kestäähän se kotimatka sieltä Tukholmasta muutamia päiviä Suomen puolelle, ellei saa kokoon sellaista miehistöä, joka pystyy seilaamaan yöt läpeensä.
Ruotsin puolella tavallisia tyyppejä, jotka suunnilleen vastaavat aloittajan ajatuksia. Pilkunviilaajille tiedoksi, etten yritäkään väittää, että kaikki seuraavista olisivat erityisen hyviä tai juuri omiaan määriteltyyn tarpeeseen.
Albin Vega ja Viggen. (Vai onko Viggen jo liian pieni?)
Aphrodite 25
IF
Sunwind 26 (siinä ja siinä, sopiiko budjettiin)
Albin 78 (Siinä ja siinä myös...)
Albin Accent (Onko tämä muuten sama kuin edellinen?)
Birdie 24
Becker 27
Helmsman 26
RJ 85
MIsil 2
P 28 (puiset kansirakenteet. ja olikos joissakin myös puurunko?)
Shipman 28 (jälleen siinä ja siinä, sopiiko hintahaarukkaan)
IW 26
W30 Kompromiss (tämäkin siellä hintahaitarin yläpäässä)
Kings Cruiser 29 saattaa myös joissain tapauksissa vielä sopia hintahaarukkaan.
Vanhojahan nuo ovat jo kaikki. Varmaa on, että kunnostettavaa löytyy. Jos ap ei ole lainkaan harrastanut veneilyä, lienee viisainta joka tapauksessa saada joku kokeneempi kaveri mukaan katsomaan parhaita tarjokkaita. Vaan kukapa venemies ei olisi mielestään asiantuntija...?- putputputputputputpu
1 huomio noista mainituista: jos ne on halpoja niissä on joko perätuuppari tai sitten 70-luvun merivesijäähdytteinen puksutin. Jos haluaa uuden tai makeavesijäähdytteisen sisämoottorin, maksaa tuplasti. Eihän kaikki toki sisämoottoria halua mutta se on monissa alkuperäisvaruste ja minusta kiva.
Jo vain sisäkones on helpompi ja edullisempi käyttää kuin takatuuppari. Mutta kun se hintakatto oli 5 000 - 10 000 euroa, ja kalleimmassa tapauksessa ei paljon korjattavaa enää saanut olla. Uudella dieselillä varustetut paatit rajautuvat sillä ehdolla useimmiten pois. Jos tuolla summalla pitää hankkia vene, joka majoittaa säällisesti neljä henkeä ja jolla vielä ehtiikin johonkin, on kai syytä ruveta kyselemään kevyen tuulen suorituskyvyn perään - ja siis purjein, ei naftapasaatin voimalla. Jos taas lasketaan vain rahaa, niin dieselkoneen ja takatuupparin hinnanerotuksella ostaa aika monta kannua bensiiniä. Lisäksi sisältä paatista säästyy tilaa ja joitakin vanhoja paatteja vaivaavalta naftankäryltäkin voi välttyä.
Moottorin merkitys riippuu kuitenkin veneen käytöstä. Jotkut purjehtivat vain jos tuuli on erityisen suotuisa. Toiset käynnistävät moottorin vasta kun tuuli kerta kaikkiaan on loppu. Kokenut purjehtija valitsee paattinsa tapojensa ja tottumusten mukaan. Aloitteijan lienee paras valita jokin suhteellisen tavallinen, tasapainoiseksi ja mukavaksi tunnettu pursi, jonka voi sitten vaihtaa, kun tuntee mieltymyksensä.
Vaan tämmöistähän tämä on. Kun ei voi suoraan tilata veistämöltä mieleistään paattia, on pakko tyytyä yhdessä ja toisessa asiassa vähemmän mukaviin ratkaisuihin. Alle kymppitonnin paatissa kannattaisi minusta panostaa siihen, että vene on yksinkertainen mutta hyväkuntoinen. Jos alle kymppitonnilla ostaa ikäkulun kuttaperkkapaatin, jossa on risa sisäkone, vanha ja hapettunut sähköjärjestelmä, levää kukkivat vesitankit, sakkaiset löpötankit ja arveluttava nestekaasujärjestemä, saa totisesti varautua remontoimaan. Perämoottoreita, spriikeittimiä ja sen sellaisia on suhteellisen helppo uusia, vaikka ne käytössä eivät olekaan yhtä mukavia kuin sisäkone, kaasuliesi jne...- keep it simple
Asiaa kirjoittelet. Kaikki hienoudet pruukaavat vanhemmiten olla korjauslistalla. Eli, mitä vähemmän paatissa on kaikenlaista ylimääräistä sälää, niin sitä kalliimmaksi tulee.
itse hankkisin tuolla budjetilla ehdottomasti mieluummin peräprutkun kuin sisäkoneen. - jokikokki
keep it simple kirjoitti:
Asiaa kirjoittelet. Kaikki hienoudet pruukaavat vanhemmiten olla korjauslistalla. Eli, mitä vähemmän paatissa on kaikenlaista ylimääräistä sälää, niin sitä kalliimmaksi tulee.
itse hankkisin tuolla budjetilla ehdottomasti mieluummin peräprutkun kuin sisäkoneen.Itse katselen/etsin juuri saman hintaluokan venettä ja erittäin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on noussut maxi77. Ja miksei muutkin maxit.
- Sailor49
jokikokki kirjoitti:
Itse katselen/etsin juuri saman hintaluokan venettä ja erittäin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on noussut maxi77. Ja miksei muutkin maxit.
Jos haluaa edullista, tilavaa, asiallisesti purjehtivaa ja helppohuoltoista venettä, Maxi 77 on hyvä hankinta. Erityisesti peräprutkulla. Venekerhonaapurilla ja kaveri on kiertänyt ahkerasti Itämerta. Tuntuu tykkäävän.
- Purjehtiva puritaani
Sisämoottori sopii paremmin moottoreista kiinnostuneille moottorimiehille, jotka käyttävät moottoria veneen pääasiallisena voimanlähteenä. Peräprutku on ihan riittävä purjehtijalle, joka ei käytä moottoria juuri muualla kuin satama-alueella liikkuessaan tai aivan täydellisessä plägässä.
Vanhan perämoottorin vaihtaa uudeksi vartissa. Sisämoottorin vaihtotyö harvalta onnistuu onin voimin.- Eitosipurjehtija
Heh, ei se sisämoottorin vaihto mitään salatiedettä ole. Miettii vain asiaa vähän ja tekee. Tärkeää on etukätee mitata, että uusi sopii kaikkien mittojen puolesta vanhan paikalle, siis myös kiinnitystassuihin. Ja joo, tuolla avomerellä on joskus pläkä ja joskus vanhaa laiskaa maininkia, että e vaan viitsi kuunnella purjeiden lätkytystä. Ns. Tosipurjehtija varmaan pääsee siinäkin kelissä laivaväylältä pois, mutta minä en ole keksinyt muuta varmaa konstia, kun sen peltigenoan, se toimii aina. Mutta tosipurjehtijat ei tietenkään koskaan joudu pläkään eikä vanhaan maininkiin. Meille muille sitä välillä tapahtuu.
- Purjeillaa
Eitosipurjehtija kirjoitti:
Heh, ei se sisämoottorin vaihto mitään salatiedettä ole. Miettii vain asiaa vähän ja tekee. Tärkeää on etukätee mitata, että uusi sopii kaikkien mittojen puolesta vanhan paikalle, siis myös kiinnitystassuihin. Ja joo, tuolla avomerellä on joskus pläkä ja joskus vanhaa laiskaa maininkia, että e vaan viitsi kuunnella purjeiden lätkytystä. Ns. Tosipurjehtija varmaan pääsee siinäkin kelissä laivaväylältä pois, mutta minä en ole keksinyt muuta varmaa konstia, kun sen peltigenoan, se toimii aina. Mutta tosipurjehtijat ei tietenkään koskaan joudu pläkään eikä vanhaan maininkiin. Meille muille sitä välillä tapahtuu.
Tosiasiassa nykyään sen peltigenuan käyntiinlaittokynnys on monella aika alhaalla. Avomerellä ei tartte lähteä laivaväylältä pois ja harvoin pläkää jatkuu vuorokausikaupalla.
Periaatteessa tuollaiseen 24 jalkaiseen purkkariin riittäisi sähköperämoottori. Esim. joku Torqeedon kaltainen. Olisi äänetön, eikä tarvitsisi läträtä polttoaineiden kanssa. Siisti. - sisätuuppari
Purjeillaa kirjoitti:
Tosiasiassa nykyään sen peltigenuan käyntiinlaittokynnys on monella aika alhaalla. Avomerellä ei tartte lähteä laivaväylältä pois ja harvoin pläkää jatkuu vuorokausikaupalla.
Periaatteessa tuollaiseen 24 jalkaiseen purkkariin riittäisi sähköperämoottori. Esim. joku Torqeedon kaltainen. Olisi äänetön, eikä tarvitsisi läträtä polttoaineiden kanssa. Siisti.No kuulemma sisämoottori lataa paremmin, se pysyy paremmin kuivana, ja kestää yhdellä naftatankillisella ajaa vaikka Tallinnaan asti, kun taas se pikku perätuuppari toimii paremmin vaikka satamamanöövereissä.
Täällä on paljon keskusteltu tuosta sähkömoottorista. Esille tuli hyvänä puolena se, että sitä voi aika ääneti käytetllä mikä on kiva mökillä ja marinassa, ja paino on akuissa=sijoitettavissa optimaalisesti, huonona puolena se, että ilman valtavia aurinkokennoja ja/tai meriolosuhteisiin sopimatonta aggregaattia sen toimintasäde ei riitä tuomaan venettä kotiin tuulettomana päivänä, suorituskyky ei riitä vastatuulessa ja vastaavasti hyvä hybridisysteemi on aivan liian kallis ja epäluotettava.
UUDET sisämoottorit ovat alkaen viitisen tonnia (10hv) , mutta jonkun verran on käytettyjä tarjolla. 40-vuotias ei ehkä enää toimi kauaa mutta toimii suht luotettavasti sen mitä toimii. Mietin juuri että merivesijäähdytteisetkin alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa muutenkin kuin vain meriveden takia, niin että ehkä se makeavesijäähdytys ei ole ihan välttämätön. - Ei taida muuttua
sisätuuppari kirjoitti:
No kuulemma sisämoottori lataa paremmin, se pysyy paremmin kuivana, ja kestää yhdellä naftatankillisella ajaa vaikka Tallinnaan asti, kun taas se pikku perätuuppari toimii paremmin vaikka satamamanöövereissä.
Täällä on paljon keskusteltu tuosta sähkömoottorista. Esille tuli hyvänä puolena se, että sitä voi aika ääneti käytetllä mikä on kiva mökillä ja marinassa, ja paino on akuissa=sijoitettavissa optimaalisesti, huonona puolena se, että ilman valtavia aurinkokennoja ja/tai meriolosuhteisiin sopimatonta aggregaattia sen toimintasäde ei riitä tuomaan venettä kotiin tuulettomana päivänä, suorituskyky ei riitä vastatuulessa ja vastaavasti hyvä hybridisysteemi on aivan liian kallis ja epäluotettava.
UUDET sisämoottorit ovat alkaen viitisen tonnia (10hv) , mutta jonkun verran on käytettyjä tarjolla. 40-vuotias ei ehkä enää toimi kauaa mutta toimii suht luotettavasti sen mitä toimii. Mietin juuri että merivesijäähdytteisetkin alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa muutenkin kuin vain meriveden takia, niin että ehkä se makeavesijäähdytys ei ole ihan välttämätön.Muuttuuko viiden tonnin vene yhdentoista tonnin veneeksi, jos siihen laittaa uuden sisämoottorin?
Moottori 5000 € 1000 € työtä
- EemeliXXX
Kanssa hieman samalla asialla ja suunnilleen samalla budjetillakin (minulla hiukan enempi joustovaraa, ainakin laittobudjettiin ja ehkä kykyihinkin kun olen kuituhommia tehnyt muissa kuvioissa ja ammattikoulusta puuseppä / malliveistäjä).
Meillä 6h perhe. (Yep, madame on ihan vetävä edelleenkin, mutta lisää ei tule).
-Tarttee olla paljon tarkempi sisätilojen kanssa..
-Jos sisäkorkeudella tms ei ole väliä ja on kympin budjetti, niin se vanha W30 Kompromiss on monella venepalstalla jossain Satakunnassa kaupan 8800eur pyynnillä ja sisäsäilössä. Meille ei sovi, mutta purjehdusominaisuudet ja pituus on ihan pimeet tuohon hintaan. Kävin yhtä katsomassa Oulunreissulla viimesyssynä ja on aika makeakin hintaisekseen.
Itsellä projektiaatoksia jossain Guy 33 ja Sunwind 29 tms osastolla jonka saisi kaikkineen max 20 t kuljetettua kotiin keski-Uudellemaalle ja siitä touhujen jälkeen katsastuskunnossa lätäkköön.
-Ei haittaa jos vene on isompikin, mutta hinta ja kulut on ongelma.
-Kenellä on hyviä ajatuksia, havaintoja ja kokemuksia passeleista 6h nukuttavista ja viikon 2 vkl kokattavista veneistä (saaristoon ja pikkaisen avomertakin) saisi heti laittaa ideaa kiitos!
-Kokonaisbudjetti on aikalailla ehdoton max 20t ja ostobudjetti ihan max 15t oikeata paperirahaa ja totuudet siitä välistä. Myös joku jolla / kumivene ym pitää hommata samaan budjettiin jos ei saa kaupanpäälle.
Jos on tietoa nyt niin antaa tulla! Ja saa olla vaikka myynnissäkin!!!
-Meilatakin saa [email protected] - Onko Sandwishia?
Olen aikeissa hankkia Cuy 22 veneen, mutta olen kuullut, että veneen kansirakenne olisi jossain vaiheessa muuttunut jotenkin paremmaksi. Mistähän muutoksesta lienee kyse ja miten sen paremman kannen pystyy erottamaan?
- gh34
"Olen jostain lukenut, että esim. sandwich-rakenteinen kansi olisi vanhemmiten riskialtis, koska puuydin lahoaa herkästi, jos se saa jostain halkeamasta kosteutta. "
Tässä on hieman pelottelun makua. Ensiksikin, sandwichia on sekä balsa- että vaahtoytimellä. Vaahto on esim. divinycelliä. Se ei lahoa. Delaminoituminen voi siinäkin kyllä vaivata. Eikä balsakaan ole herkkää lahoamaan. Vasta pitkäaikainen jatkuva vesivuoto esim. rustiraudoista saa balsan muuttumaan mullaksi. Eikä sekään välttämättä ongelmia aiheuta.
Ottaisin asian paljon lunkimmin: Ei kerrosrakenne kannessa ole ollenkaan kärkipään kriteerejä veneen hankinnassa. Jos kansi ritisee, pyydä toki reilu alennus! Kantta voi korjata paikallisesti, netistä löytyy loistavia ohjeita. Toinen toimiva ratkaisu on, ettei tee kannen ritinöille heti mitään. Antaa olla ja pitää huolta, että jatkossa mikään kohta veneessä ei vuoda lisää. Korjaa kun korjaa, jos tulee oikeaa tarvetta. Rustiraudathan eivät esimerkiksi tukeudu kanteen vaan laipioon tai runkoon siellä alempana.
Vai onko joku sitä mieltä että _pieni_ alue delaminoitunutta / lahoa kerrosrakennetta olisi oikeasti vaaraksi? Jos, niin missä se vaarallisin paikka olisi?- Oma mielipide
En ainakaan minä halua venettä, jonka kannessa on kahden lasikuitukerroksen välissä kukkamultaa. Oli siitä sitten haittaa tai ei.
Itse asiasiassa en haaskaisi rahojani veneeseen jota ei voi korjata tai korjaaminen on älyttömän kallista. Ts. en ostaisi vanhaa sandwish kannella varustettua venettä millään hinnalla. - Riskirakenne
Kerran vedet sisään päästänyt kansi ei kuivaa itsekseen milloinkaan.
- gh34-
Riskirakenne kirjoitti:
Kerran vedet sisään päästänyt kansi ei kuivaa itsekseen milloinkaan.
Ei todennäköisesti. Kantta täytyy rei'ittää alhaalta tai avata päältä/alta. Homma ei ole kuitenkaan mahdoton eikä yleensä kiireellinen.
onkos umpilaminaattikannessa muuten pahempi kondenssitaipumus kuin kerrosralenteessa? - Bossu
gh34- kirjoitti:
Ei todennäköisesti. Kantta täytyy rei'ittää alhaalta tai avata päältä/alta. Homma ei ole kuitenkaan mahdoton eikä yleensä kiireellinen.
onkos umpilaminaattikannessa muuten pahempi kondenssitaipumus kuin kerrosralenteessa?On, veneen kansi ei kondensoi silloin, kun siellä on ainakin sentti jotain muuta kuin umpilasikuitua.
- höpö
Kiinnitä huomiota omaan palkkaasi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä762691Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2761539Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461497- 871341
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3991301Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3851246Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat38997Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2889Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254812Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun316805