Kaikkien kannattaisi perehtyä apulaisoikeuskanslerin 24.3.2014 ratkaisun tekstiin kokonaisuudessaan, alla siitä ote (http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2014/okv_230_1_2013.pdf):
“EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus 15.6.2010 ja esim. Sinan Isik v. Turkki -tuomio 2010, erit. kohdat 41–53).
EIT on tulkintakäytännössään katsonut EIS:n 9 artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta. Tämän mukaan valtion on muun muassa edistettävä julkisen järjestyksen, uskonnollisen harmonian ja suvaitsevuuden säilyttämistä erityisesti vastakkaisia näkemyksiä edustavien ryhmien välillä (esimerkiksi Lautsi and others -tapaus 18.3.2011 tai Leyla Sahin -tapaus 10.10.2005). Lautsi ym. tuomiossa EIT korosti sitä, että viittaukset traditioihin eivät itsessään vapauta valtiota sen velvollisuudesta kunnioittaa ihmisoikeussopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa turvattuja oikeuksia (kohta 68).”
OIkeuskanslerinviraston ratkaisu uskonnollisista tilaisuuksista
23
134
Vastaukset
- Humanisti-vapari
Tunnustuksellinen uskonnonharjoitus koulun järjestämänä ja koulutyöpäivään ymppäämänä voisi nyt loppua. Tosin Opetushallituksessa on halua sabotoida tämä linjaus. Sikäli "taistelu jatkuu".
Koulun ei siis tule enää sisällyttää lukuvuoden ohjelmaan ev.lut. jumalanpalveluksia. Muutos tässä on merkittävä, ensi sijassa laadullisesti, mutta myös määrällisesti, ihan jo minuuteissa ja opettajien sekä lasten koulutyöajassa laskien.
Opetushallitus - ja kirkkoherra/YleLeaks-pelle Teemu Laajasalo - pyrkivät nyt siihen lupailuun, että järjestetään hei edelleen jumalanpalvelus mutta järjestetään sille aikaisempaa parempi vaihtoehtoinen tilaisuus, "pannaan asia kuntoon", sorry kun tähän asti on mennyt vähän huonosti.
Asia ei kuitenkaan tule Euroopan ihmisoikeussopimuksen tarkoittamaan ja yksityisyyden suojaa kunnioittavaan kuntoon sillä, että on kaksi rinnakkaista tilaisuutta, vaikka se tunnustukseton olisi kuinka hyvä. Eikä kouluilla ole välttämättä resurssia järjestää ja valvoa kahta rinnakkaista, oppilaita toisistaan erottelevaa ohjelmaa.
Sama koskee aamuhartauksia. Yhdellä uskonnollisella lafkalla ei tule olla etuoikeutta anastaa lakisääteinen päivänavaus uskonnollisen lähetystyö välikappaleeksi.
Ei tämän pitäisi olla niin vaikeaa senkään takia, mikä on perheiden käytäntö jumalanpalveluksiin osallistumisessa. Vain kolmasosa käy edes kerran vuodessa kirkossa, ja silloinkin häissä tai hautajaisissa. Yli 90 % lapsiperheistä ei vielä lapsiaan tavallisiin jumalanpalveluksiin.
Johtopäätös edellä olevasta tosiasiasta ei ole, että kunnan koulun pitää siten vielä lapset jumalanpalveluksiin ja järjestää hartausrukoiluttamista, jos perheet eivät vie haratauksiin ja jumalanpalveluksiin, vaan että ei kunnon koulunkaan pidä viedä lapsia jumalanpalveluksiin, kun kerran vanhemmatkaan eivät vie.
Ekskursiot kirkkoihin ja seurakuntakeskuksiin ovat siten toinen asia. Ja kai pappikin voi koulussa vierailla, kunhan ei ala järjestämään hartaustilaisuutta, vaan vain kertoo seurakunnan toiminnasta. Samalla kuitenkin kouluissa vierailisivat erilaiset 3. sektorin kansalaisjärjestöt.- Uskonnot historiaa
Onko kouluissa muka vielä aamuhartauksia? Eikös ne ole jo viimeiset 40 vuotta olleet aamun avauksia, joissa on ollut hyvinkin vaihteleva sisältö? Oletteko te edelliset kirjoittajat jostakin Oulun korkeudelta?
Mielestäni jumalanpalveluksista lukuvuonna voidaan luopua, mutta jos suvivirren veisuu kevätjuhlassa lopetetaan, alkaa mennä homma jo täysin järjettömäksi.
Lopetetaan saman tien kaikki uskonnonharjoittaminen Suomessa. Mikä parempaa tehdään niin, että kaikki uskonnon harjoittaminen on kiellettyä julkisesti ja sitä saa hajoittaa vain kodin seinien sisäpuolella. Mitään uskontoon viittaavaa ei saa olla näkyvillä, ristikorut ja muslimihuivit veke.
- ...
Kaikki juhlat on lopetettava, koska niihin liittyy uskonnolllinen tausta. Paitsi vappuun, joka taas on poliittinen juhla. Äitien ja isien päivä loukkaa jehovia ja yksinhuoltajien lapsia.
Minkäänlaisia juhlia ja esim. askarteluja ei pidä tehdä. Myös eri vuodenaikoihin liittyvät jutut on kiellettävä, koska luonnonusko juhlii niitä. Minkäänlaisia juhlia ei esim. kevään kunniaksi pidä pitää. Historiallisissa paikoissa ei pidä vierailla, koska niihin liittyy hyvin monesti uskonnollisia taustoja.- Huhhahheijaaa
Sekulaarihumanististen kansalaisjärjestöjen, ay-liikken ja puolueiden toimesta Suomeen saatiin 5-päiväinen työviikko. Fundamentalistiuskovaiset voivat pysyttäytyä 6-päiväisessä työviikossa, ainakin siihen asti kun tulee ylityökiintiö täyteen. Kauheeta uskonnonvapauden rajoitusta se on?
Pääsiäisen foisi fiksata kevätpäivän tasauksen jälkeiseen viikonvaihteeseen. Onhan joulu ja juahannuskin fiksattu. Nyt pääsiäinen on vaeltelutaipumuksensa vuoksi kohtuuttoman myöhään, vapun korvilla... (Toki just nyt voi sanoa, että hyvä on että on tulossa eikä jo ollut... ;-)
Siis lailla maaliskuun loppuun... Eihän se Jeesuskaan kait oikeesti kuollut moneen eri aikaan... Eli jos koko homma ja vuosi on suurinpiirtein, kai sen ajan voisi fiksata... - ...
Huhhahheijaaa kirjoitti:
Sekulaarihumanististen kansalaisjärjestöjen, ay-liikken ja puolueiden toimesta Suomeen saatiin 5-päiväinen työviikko. Fundamentalistiuskovaiset voivat pysyttäytyä 6-päiväisessä työviikossa, ainakin siihen asti kun tulee ylityökiintiö täyteen. Kauheeta uskonnonvapauden rajoitusta se on?
Pääsiäisen foisi fiksata kevätpäivän tasauksen jälkeiseen viikonvaihteeseen. Onhan joulu ja juahannuskin fiksattu. Nyt pääsiäinen on vaeltelutaipumuksensa vuoksi kohtuuttoman myöhään, vapun korvilla... (Toki just nyt voi sanoa, että hyvä on että on tulossa eikä jo ollut... ;-)
Siis lailla maaliskuun loppuun... Eihän se Jeesuskaan kait oikeesti kuollut moneen eri aikaan... Eli jos koko homma ja vuosi on suurinpiirtein, kai sen ajan voisi fiksata...Ammattiyhdistykset ovat alunperin poliittisia liikkeitä, joten missään nimessä niidenkään mukaan ei saa mennä, edes opettajat. Missään nimessä työviikko ei saa perustua mihinkään uskontoon tai poliittiseen arvoon.
Kevätpäiväntasausta juhlitaan luonnonuskoissa, joten sen juhliminen on vältettävää. Todellinen ateisti muistaa toki tuollaisen. Joulu ja juhannus taas ovat vältettäviä, koska ovat selkeästi kristittyjä juhlia.
- Kenkku ope
Nämä vaparit ovat typerimmillään aivan yhtä fundamentalisteja kuin ääriuskovaiset. Muutama typerys melskaa Suvivirrestä turhan takia. Tuskin kukaan sen vuoksi uskovaiseksi muuttuu. Kyllä Kehäkolmosen eteläpuolelta ei näytä säteilevän Suomeen muuta kuin idiotismia.
- Huhhaheijaaa
Vaparit muuten eivät ole melskanneet Suvivirrestä vaan Jolkkonen, Räsänen ja media... Vaparit ovat koittaneet välttää asiaa ja keskittyä tunnustukselliseen uskonnonharjoittamiseen (aamuhartaudet ja koululaisjumalanpalvellukset) oppilaitoksen koulutyöpäivään ymppäämänä...
On hyvä muistaa, että sananmukainen uskominen Raamattuun on ihan eri asia kuin Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananmukainen läpiluku ja totena ottaminen.
On hieman epäreilua yrittää leimata “fundamentalisteiksi” vapaa-ajattelijoita, jotka ovat jo muutaman vuoden koittaneet sanoa, että hei, koittakaa nyt katsoa näitä ihmis- ja perusoikeuspykäliä ihan itse.
Ehkä vaparien vuosia tekemät ehdotukset eivät olleetkaan niin huonoja kuin joidekin mielikuvana on oltut, kun OIkeuskanslerinvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto ovat ratkaisuissaan varsin samoilla linjoilla.
Lakien osalta etuna Raamattuun on, että lakeja voidaan kehittää. Esimerkiksi Perustuslaki on vuodelta 2002, vaikka nykyisiä perusoikeuksia kehiteltiin jo vuonna 1995. Ihmisoikeussopimusten ja perustuslakien kunnioittaminen ei tarkoita sitä, että niitä pitäisi pitää muuttumattomana ikiaikaisesti.
Euroopan ihmisoikeussopimus ratifioitiin 1999. Kenkku ope, hoi, Suomi on Euroopassa ja Eurooppa on tällä. - Ammattikasvattaja
Huhhaheijaaa kirjoitti:
Vaparit muuten eivät ole melskanneet Suvivirrestä vaan Jolkkonen, Räsänen ja media... Vaparit ovat koittaneet välttää asiaa ja keskittyä tunnustukselliseen uskonnonharjoittamiseen (aamuhartaudet ja koululaisjumalanpalvellukset) oppilaitoksen koulutyöpäivään ymppäämänä...
On hyvä muistaa, että sananmukainen uskominen Raamattuun on ihan eri asia kuin Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananmukainen läpiluku ja totena ottaminen.
On hieman epäreilua yrittää leimata “fundamentalisteiksi” vapaa-ajattelijoita, jotka ovat jo muutaman vuoden koittaneet sanoa, että hei, koittakaa nyt katsoa näitä ihmis- ja perusoikeuspykäliä ihan itse.
Ehkä vaparien vuosia tekemät ehdotukset eivät olleetkaan niin huonoja kuin joidekin mielikuvana on oltut, kun OIkeuskanslerinvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto ovat ratkaisuissaan varsin samoilla linjoilla.
Lakien osalta etuna Raamattuun on, että lakeja voidaan kehittää. Esimerkiksi Perustuslaki on vuodelta 2002, vaikka nykyisiä perusoikeuksia kehiteltiin jo vuonna 1995. Ihmisoikeussopimusten ja perustuslakien kunnioittaminen ei tarkoita sitä, että niitä pitäisi pitää muuttumattomana ikiaikaisesti.
Euroopan ihmisoikeussopimus ratifioitiin 1999. Kenkku ope, hoi, Suomi on Euroopassa ja Eurooppa on tällä.Höpön höpön. Suomen koululaitoksessa on suurempiakin ongelmia kuin Suvivirsi. Naurettavaa, että aiheeseen joku puuttuu.
- Et-opelta
Ammattikasvattaja kirjoitti:
Höpön höpön. Suomen koululaitoksessa on suurempiakin ongelmia kuin Suvivirsi. Naurettavaa, että aiheeseen joku puuttuu.
Hyvä, että tällainen pikkuasia, kuin tunnustuksellinen uskonnon harjoituttaminen (aamuhartaudet ja koululaisjumalanpalvellukset) oppilaitoksen koulutyöpäivään ymppääminä saadaan nyt pois päiväjärjestyksestä ja rehtorien työlistalta.
Eihän se opettajillekaan niin elähdyttävää ole ollut valvoa jumalanpalveluksia ja osallistaa itsensä niihin. Uskonnonharjoitus on kuitenkin yksilöllinen ja herkkä asia...
Samallahan muutos voi lisätä seurakuntalaisperheiden aktiviteettia, kun pitääkin alkaa lähteä sunnuntaisin jumalanpalveluksiin kirkkoon, kun lasten kirkossakäyntiasia ei olekaan enää "sosialisoidusti" koulun järjestämää. - Ammattikasvattaja
Et-opelta kirjoitti:
Hyvä, että tällainen pikkuasia, kuin tunnustuksellinen uskonnon harjoituttaminen (aamuhartaudet ja koululaisjumalanpalvellukset) oppilaitoksen koulutyöpäivään ymppääminä saadaan nyt pois päiväjärjestyksestä ja rehtorien työlistalta.
Eihän se opettajillekaan niin elähdyttävää ole ollut valvoa jumalanpalveluksia ja osallistaa itsensä niihin. Uskonnonharjoitus on kuitenkin yksilöllinen ja herkkä asia...
Samallahan muutos voi lisätä seurakuntalaisperheiden aktiviteettia, kun pitääkin alkaa lähteä sunnuntaisin jumalanpalveluksiin kirkkoon, kun lasten kirkossakäyntiasia ei olekaan enää "sosialisoidusti" koulun järjestämää.Hyvin omituinen mielipide. En usko, että olet toiminut opettajana päivääkään, sillä opettajat tietävät kyllä sen, mikä on koulujen arki tässä asiassa.
Kouluissa on nykyisin jumalanpalvelukseen edes osin viittaavaa toimintaa lähinnä kevätjuhlissa. Yläkoulujen puolella toiminta on minimissä. Alakouluissa sitä voi olla vähän enemmän. Seurakunnat tekevät yhteistyötä koulujen kanssa vaihtelevasti.
On hyvin yksinkertaista jäädä tilaisuuksista pois. Kukaan ei myöskään muutu uskovaiseksi sen vuoksi, että käy jossakin tilaisuudessa tai laulaa virren, joka on muuten osa myös kulttuuriperintöämme.
On periaatteessa hyvin omituista, että puolustan uskontoa. Olen hyvin pitkälti kriittinen uskontojen suhteen ja skeptikko. Tässä asiassa esiintyvää joidenkin ihmisten fanaattisuutta en käsitä. Etelä-Suomessa on kirkkoon kuuluvia pian vähemmistö, mutta koko Suomea asia ei koske.
Missään tapauksessa en haluaisi antaa uskonnon opettamista vain uskontokunnille. Vaarana on jyrkkien ajatusten leviäminen enemmän kuin koulun neutraalissa opetuksessa. - Et-opelta
Ammattikasvattaja kirjoitti:
Hyvin omituinen mielipide. En usko, että olet toiminut opettajana päivääkään, sillä opettajat tietävät kyllä sen, mikä on koulujen arki tässä asiassa.
Kouluissa on nykyisin jumalanpalvelukseen edes osin viittaavaa toimintaa lähinnä kevätjuhlissa. Yläkoulujen puolella toiminta on minimissä. Alakouluissa sitä voi olla vähän enemmän. Seurakunnat tekevät yhteistyötä koulujen kanssa vaihtelevasti.
On hyvin yksinkertaista jäädä tilaisuuksista pois. Kukaan ei myöskään muutu uskovaiseksi sen vuoksi, että käy jossakin tilaisuudessa tai laulaa virren, joka on muuten osa myös kulttuuriperintöämme.
On periaatteessa hyvin omituista, että puolustan uskontoa. Olen hyvin pitkälti kriittinen uskontojen suhteen ja skeptikko. Tässä asiassa esiintyvää joidenkin ihmisten fanaattisuutta en käsitä. Etelä-Suomessa on kirkkoon kuuluvia pian vähemmistö, mutta koko Suomea asia ei koske.
Missään tapauksessa en haluaisi antaa uskonnon opettamista vain uskontokunnille. Vaarana on jyrkkien ajatusten leviäminen enemmän kuin koulun neutraalissa opetuksessa.Itse et tunne näköjään tilannetta ja sen monipuolisuutta. Olet ajasta jäljessä.
Koululaisjumalanpalveluksia pidetään kirkoissa, ja ne "kirkkokäynnit" eivät ole mitään ekskursioita, vaan jumalanpalveluksia. Perustuvat usein kirkon ja koulutoimen yhteistyösopimuksiin, ja kun kirkko painostaa niihin, niin ollut vaikea sanoa ei, tähän asti.
Kevätjuhlat ovat periaattessa koulun ns. yhteisiä juhlia, ja ne taas eivät ole luonteeltaan uskonnonharjoittamistilaisuuksia, ja virallisesti on todettu, että yksittäinen virsi ei tee kokoi tilaisuudesta uskonnollista. No, käytännössä...
Tilaisuudesta pois jäänti ei ole niin yksinkertaista. Paitsi lukiolaisella. Pitää olla kirjallinen lupalappu, joka on lähtetty jo lukuvuoden alussa. Näihin asti koulu on uein "suositellut" uskollisiin tilaisuuksiin osallistumista myös uskonnottomiin koteihin. Ja pois jääntiä on usein arasteltu, koska se leimaa lasta, on syrjivä ja luon "toiseutta".
Omantunnon syytkin on väänneety syrjivään muotoon. Niin kuin pitäisi olla jotain omantunnon ongelmia jäädäkseen pois tuputetustsa hartaidesta...
Aamuhartaudet ovat usein keskusradiosta, joten, kuten apulaisoikeuskaslerikin totesi, niistä poissa ole ja korvaavan tilaisuuden järjestäminen on käytännössä hankalaa. Sama koskee alakouluisa käytösä olevaa saliin kokoontumistakin...
Näin olle ainoa kestävä ratkaisu on, että kollektiivinen uskonnon harjoitus siirtyy kodin, yksilän ja seurakunnan asiaksi koulupäivän ulkopuolella. - Kenkku ope
Et-opelta kirjoitti:
Itse et tunne näköjään tilannetta ja sen monipuolisuutta. Olet ajasta jäljessä.
Koululaisjumalanpalveluksia pidetään kirkoissa, ja ne "kirkkokäynnit" eivät ole mitään ekskursioita, vaan jumalanpalveluksia. Perustuvat usein kirkon ja koulutoimen yhteistyösopimuksiin, ja kun kirkko painostaa niihin, niin ollut vaikea sanoa ei, tähän asti.
Kevätjuhlat ovat periaattessa koulun ns. yhteisiä juhlia, ja ne taas eivät ole luonteeltaan uskonnonharjoittamistilaisuuksia, ja virallisesti on todettu, että yksittäinen virsi ei tee kokoi tilaisuudesta uskonnollista. No, käytännössä...
Tilaisuudesta pois jäänti ei ole niin yksinkertaista. Paitsi lukiolaisella. Pitää olla kirjallinen lupalappu, joka on lähtetty jo lukuvuoden alussa. Näihin asti koulu on uein "suositellut" uskollisiin tilaisuuksiin osallistumista myös uskonnottomiin koteihin. Ja pois jääntiä on usein arasteltu, koska se leimaa lasta, on syrjivä ja luon "toiseutta".
Omantunnon syytkin on väänneety syrjivään muotoon. Niin kuin pitäisi olla jotain omantunnon ongelmia jäädäkseen pois tuputetustsa hartaidesta...
Aamuhartaudet ovat usein keskusradiosta, joten, kuten apulaisoikeuskaslerikin totesi, niistä poissa ole ja korvaavan tilaisuuden järjestäminen on käytännössä hankalaa. Sama koskee alakouluisa käytösä olevaa saliin kokoontumistakin...
Näin olle ainoa kestävä ratkaisu on, että kollektiivinen uskonnon harjoitus siirtyy kodin, yksilän ja seurakunnan asiaksi koulupäivän ulkopuolella.Sönkötät joutavia.
- höpsis
Et-opelta kirjoitti:
Itse et tunne näköjään tilannetta ja sen monipuolisuutta. Olet ajasta jäljessä.
Koululaisjumalanpalveluksia pidetään kirkoissa, ja ne "kirkkokäynnit" eivät ole mitään ekskursioita, vaan jumalanpalveluksia. Perustuvat usein kirkon ja koulutoimen yhteistyösopimuksiin, ja kun kirkko painostaa niihin, niin ollut vaikea sanoa ei, tähän asti.
Kevätjuhlat ovat periaattessa koulun ns. yhteisiä juhlia, ja ne taas eivät ole luonteeltaan uskonnonharjoittamistilaisuuksia, ja virallisesti on todettu, että yksittäinen virsi ei tee kokoi tilaisuudesta uskonnollista. No, käytännössä...
Tilaisuudesta pois jäänti ei ole niin yksinkertaista. Paitsi lukiolaisella. Pitää olla kirjallinen lupalappu, joka on lähtetty jo lukuvuoden alussa. Näihin asti koulu on uein "suositellut" uskollisiin tilaisuuksiin osallistumista myös uskonnottomiin koteihin. Ja pois jääntiä on usein arasteltu, koska se leimaa lasta, on syrjivä ja luon "toiseutta".
Omantunnon syytkin on väänneety syrjivään muotoon. Niin kuin pitäisi olla jotain omantunnon ongelmia jäädäkseen pois tuputetustsa hartaidesta...
Aamuhartaudet ovat usein keskusradiosta, joten, kuten apulaisoikeuskaslerikin totesi, niistä poissa ole ja korvaavan tilaisuuden järjestäminen on käytännössä hankalaa. Sama koskee alakouluisa käytösä olevaa saliin kokoontumistakin...
Näin olle ainoa kestävä ratkaisu on, että kollektiivinen uskonnon harjoitus siirtyy kodin, yksilän ja seurakunnan asiaksi koulupäivän ulkopuolella.Kaikki et:ä ja muita uskontoja opiskelevat jäävät meillä automaattisesti noilta käynneiltä pois.
- Ammattikasvattaja
Et-opelta kirjoitti:
Itse et tunne näköjään tilannetta ja sen monipuolisuutta. Olet ajasta jäljessä.
Koululaisjumalanpalveluksia pidetään kirkoissa, ja ne "kirkkokäynnit" eivät ole mitään ekskursioita, vaan jumalanpalveluksia. Perustuvat usein kirkon ja koulutoimen yhteistyösopimuksiin, ja kun kirkko painostaa niihin, niin ollut vaikea sanoa ei, tähän asti.
Kevätjuhlat ovat periaattessa koulun ns. yhteisiä juhlia, ja ne taas eivät ole luonteeltaan uskonnonharjoittamistilaisuuksia, ja virallisesti on todettu, että yksittäinen virsi ei tee kokoi tilaisuudesta uskonnollista. No, käytännössä...
Tilaisuudesta pois jäänti ei ole niin yksinkertaista. Paitsi lukiolaisella. Pitää olla kirjallinen lupalappu, joka on lähtetty jo lukuvuoden alussa. Näihin asti koulu on uein "suositellut" uskollisiin tilaisuuksiin osallistumista myös uskonnottomiin koteihin. Ja pois jääntiä on usein arasteltu, koska se leimaa lasta, on syrjivä ja luon "toiseutta".
Omantunnon syytkin on väänneety syrjivään muotoon. Niin kuin pitäisi olla jotain omantunnon ongelmia jäädäkseen pois tuputetustsa hartaidesta...
Aamuhartaudet ovat usein keskusradiosta, joten, kuten apulaisoikeuskaslerikin totesi, niistä poissa ole ja korvaavan tilaisuuden järjestäminen on käytännössä hankalaa. Sama koskee alakouluisa käytösä olevaa saliin kokoontumistakin...
Näin olle ainoa kestävä ratkaisu on, että kollektiivinen uskonnon harjoitus siirtyy kodin, yksilän ja seurakunnan asiaksi koulupäivän ulkopuolella.Kirkko ei painosta mihinkään ketään. Jos koulu ei yhteistyötä halua tehdä, asiassa ei epäselvää ole.
Tilaisuuksista on hyvin helppoa jäädä pois. Vanhempien ja koulun välinen keskustelu riittää, kun se yhdesti käydään. Liikaa vaivaa?
Aamuhartaudet ovat pääsääntöisesti muuttuneet aamunavauksiksi, joiden sisältö on harvoin uskonnollinen. Oppilaat itse tuskin asiasta piittaavat, olipa kyseessä minkä tyyppinen juttu tahansa. Enin osa teineistä on muissa maailmoissa.
Uskontovastainen fundamentalismi on yhtä typerää kuin ääriuskonnollisuuskin. Järkiperustelut uppoavat molempiin ajatusmalleihin yhtä huonosti. Olen ollut aina siinä uskossa että enin osa maamme ateisteista on älykkäitä ja ajattelulykyisiä ihmisiä. Uskon edelleenkin niin, mutta joukkoon on näemmä eksynyt jokunen ahdasmielinen ihminen.
Lapset itse eivät uskonnosta niuhota vasn kyseessä ovat heidän vanhempansa. Tavallaan siis nämä muutamat aikuiset haluavat vain päättää asiat lastensa puolesta. Kas kummaa... - Et-opelta
höpsis kirjoitti:
Kaikki et:ä ja muita uskontoja opiskelevat jäävät meillä automaattisesti noilta käynneiltä pois.
Kouluissa ei useinkaan ole edes tiedotettu, että myös kirkkoon kuuluvat oppilaat voivat jäädö pois uskonnonharjoituksesta, jos sellaista on, vaikka ovatkin pakollisessa uskonnonopetuksessa.
Eikä kouluissa varsinkaan ole tiedotttu, millainen on se vaihtoehtoinen tunnustukseton ohjelma...
Opetukseen ei voi laittaa pakollisen tehtävänä jumalanpalvelukseen osallistumista. Opetuksen pitää olla uskonnollisesti tunnustuksetonta, ja siltä pohjalta muunkin toiminnan tulee olla, koska yhden(kään) uskonnon tunnustuksellisten tilaisuuksien järjetäminen ei kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin. - Et-opelta
Ammattikasvattaja kirjoitti:
Kirkko ei painosta mihinkään ketään. Jos koulu ei yhteistyötä halua tehdä, asiassa ei epäselvää ole.
Tilaisuuksista on hyvin helppoa jäädä pois. Vanhempien ja koulun välinen keskustelu riittää, kun se yhdesti käydään. Liikaa vaivaa?
Aamuhartaudet ovat pääsääntöisesti muuttuneet aamunavauksiksi, joiden sisältö on harvoin uskonnollinen. Oppilaat itse tuskin asiasta piittaavat, olipa kyseessä minkä tyyppinen juttu tahansa. Enin osa teineistä on muissa maailmoissa.
Uskontovastainen fundamentalismi on yhtä typerää kuin ääriuskonnollisuuskin. Järkiperustelut uppoavat molempiin ajatusmalleihin yhtä huonosti. Olen ollut aina siinä uskossa että enin osa maamme ateisteista on älykkäitä ja ajattelulykyisiä ihmisiä. Uskon edelleenkin niin, mutta joukkoon on näemmä eksynyt jokunen ahdasmielinen ihminen.
Lapset itse eivät uskonnosta niuhota vasn kyseessä ovat heidän vanhempansa. Tavallaan siis nämä muutamat aikuiset haluavat vain päättää asiat lastensa puolesta. Kas kummaa...Päivänavaus on lakisääteinen asia. Kysymys on siitä, että kunnat on jujutettu edelleen antamaan yhdelle uskonnolle epäreilu etuoikeusasema muuntaa nuo lakisääteiset päivänavaukset tunnustukselliseksi uskonnolliseksi aamuhartaudeksi, joka päättyy yleensä rukoiluun ja jonkinasteiseen rukoilukehotukseen (ehkä tosin miedommin "rukoilemme" eikä "rukoilkaamme!")
Kysymys on tietysti perinteestä, mutta viimeisen 20 tai 12 vuoden aikana perusoikeudet ovat muuttuneet, ja koulun tulisi muuttua yhteiskunnan mukana. Näin varsinkin, kun kirkon oman tutkimuksen mukaan vain 27 % sanoo uskovansa "kristinuskon opttamaan Jumalaan". Miksi lapsia pitäisi pitää tuon uskon uskonnoilllisesa ansarissa siis tosiasiallisen katsomukselisen vähemmistön fundamentaalisen uskon ehdoilla.
Ihmis- ja perusoikeuksien pykälinen lyhyiden tekstien noudattaminen on aivan eri asia kuin fundamentalistinen Ramaatun vanhojen tekstin pyhänä pitäminen. "Perustuslaillisuus" on aika eri asia kuin fundamentlismi. - Vyöryvät
Et-opelta kirjoitti:
Päivänavaus on lakisääteinen asia. Kysymys on siitä, että kunnat on jujutettu edelleen antamaan yhdelle uskonnolle epäreilu etuoikeusasema muuntaa nuo lakisääteiset päivänavaukset tunnustukselliseksi uskonnolliseksi aamuhartaudeksi, joka päättyy yleensä rukoiluun ja jonkinasteiseen rukoilukehotukseen (ehkä tosin miedommin "rukoilemme" eikä "rukoilkaamme!")
Kysymys on tietysti perinteestä, mutta viimeisen 20 tai 12 vuoden aikana perusoikeudet ovat muuttuneet, ja koulun tulisi muuttua yhteiskunnan mukana. Näin varsinkin, kun kirkon oman tutkimuksen mukaan vain 27 % sanoo uskovansa "kristinuskon opttamaan Jumalaan". Miksi lapsia pitäisi pitää tuon uskon uskonnoilllisesa ansarissa siis tosiasiallisen katsomukselisen vähemmistön fundamentaalisen uskon ehdoilla.
Ihmis- ja perusoikeuksien pykälinen lyhyiden tekstien noudattaminen on aivan eri asia kuin fundamentalistinen Ramaatun vanhojen tekstin pyhänä pitäminen. "Perustuslaillisuus" on aika eri asia kuin fundamentlismi.Hömpötystä.
- Kuudes pykälä
Menisikö näin sekä että -kompromissina:
suvivirsi voi soida kevätjuhlassa, koska se tällaisessa koulun yhteisessä juhlassa ei ole varsinaiselta luonteeltaan uskonnonharjoitusta, vaikka virsi onkin, vaan kansallista traditiota.
Sen sijaan koululaisten vieminen jumalanpalvelukseen kirkkoon (2-3 kertaa vuodessa) saa siis jäädä pois - eiväthän vanhemmat itsekään enimmäkseen vie lapsiaan kirkon jumalanpalveluksiin (paitsi häihin ja hautajaisiin), se ei siis kuulu kulttuuriin.
Ja lakisääteisten päivänavauksien osalta joidenkin niistä muuttaminen seurakunnan papin 1-2 viikon välein pitämiksi aamuhartauksiksi saa jäädä pois, sillä eivät aamurukouksetkaan kuulu enemmistön kulttuuriin esimerkiksi työpaikoillakaan.
Vai kenen työpaikalla on pomon johjatamat rukoukset? LIeneekö tuomiokapitulissakaan?!- Jankkauksesta ärsyyn
Olen lähes ateisti mutta jatkan yhteistyötä seurakunnan kanssa ja laulamme virsiäkin ihan vain sinua ärsyttääksemme. Näin teen kunnes se lailla kielletään.
- Kenkku ope
Jankkauksesta ärsyyn kirjoitti:
Olen lähes ateisti mutta jatkan yhteistyötä seurakunnan kanssa ja laulamme virsiäkin ihan vain sinua ärsyttääksemme. Näin teen kunnes se lailla kielletään.
Jep. Meilläkin lisättiin rukoilemista radikaalisti. Erityisesti ateistiperheiden lasten kanssa käymme vakavia keskusteluja päivittäin. Ei oikein muuta ehdikään. Muutama on jo tullut uskoon!
- Huhhahheijaaa
Kenkku ope kirjoitti:
Jep. Meilläkin lisättiin rukoilemista radikaalisti. Erityisesti ateistiperheiden lasten kanssa käymme vakavia keskusteluja päivittäin. Ei oikein muuta ehdikään. Muutama on jo tullut uskoon!
Kirkon tai jonkun muun lahkon nettiviestintäplutoonan "likaisen työn osasto" harjoittaa suomi24.fi-foorumin monilla palstoilla em. tapaista nettikiusaamista. (Hyvä pappi ja paha pappi -taktiikkaa...)
- Humanisti-vapari
Suvivirsikohun savuverhon hämäyksen suojissa perustuslakivaliokunnan kirkkopoliitikot siunasivat nyt myös tunnustuksellisen ev.lut. uskonnonharjoituksen järkkäämisen ja tyrkyttämisen kunnan koululaitoksessa. Törkeä välistäveto! Onhan 2-3 kertaa vuodessa oleva yli tunnin setti saarnaa, virttä ja liturgiaa aivan eri asia kuin parin minuutin suvivirsi taraditiona. Kaksi aivan eri asiaa.
Ei kansan enemmistö ole koulujumalanpalvelusten takana, toisin kuin traditiosuvivirsilaulun. Vain 29 % väestä käy enintään kerran vuodessa kirkossa. Ja tavallisissa työpaikoissa ei työntekijöitä ja toimihenkilöitä viedä pomon johdolla kirkoon. Poikkeuksena eduskunta, joka on tässä ollut nyt pahan kerran uskonnollisen vähemmistön vedätyksen kohteena.
Ja kirkkopoliittiset virkamiehet Opetushallituksessa viimeistelevät voitelun.- Humanisti-vapari
Yhdeksässä peruskouluvuodessa kertyy noin 25 jumalanapalvellusta.
Sen sijaan tavanomaisissa ekskursiovierailuissa käydään yleensä samassa kohteessa vain kerran. Harvemmin edes kahta tai viittä kertaa...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1027315Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu362792- 342366
- 1072076
- 161775
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais91545- 91407
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa141381Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen eli Danny TV:ssä - Blondeja, hittibiisejä, räjäyttävä Danny Show...
Ilkka Lipsanen eli Danny on viihdyttänyt meitä jo kuusi vuosikymmentä. Musiikkineuvos on myös liikemies, jonka voidaan351343"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla81324