oma vesi

Kiitos!
jatkokysymys: kun sitä vesikaivoa ja pumppuja ja siihen kaikkea liittyvää oheisvempainta kunnostaa/ vaihtaa tarvittaesa uuteen, niin tuleeko esim noin 20 vuoden aikajanalla kumpi kalliimmaksi: oma kaivo vai vesi putken kautta (osuuskunnaksiko sitä nyt kutsutaan hajaasutusalueilla)?

kumpi sitten kallis kirjoitti:

Kiitos!
jatkokysymys: kun sitä vesikaivoa ja pumppuja ja siihen kaikkea liittyvää oheisvempainta kunnostaa/ vaihtaa tarvittaesa uuteen, niin tuleeko esim noin 20 vuoden aikajanalla kumpi kalliimmaksi: oma kaivo vai vesi putken kautta (osuuskunnaksiko sitä nyt kutsutaan hajaasutusalueilla)?

Lue lisää

riippuu miten paljon käytetään.

kumpi sitten kallis kirjoitti:

Kiitos!
jatkokysymys: kun sitä vesikaivoa ja pumppuja ja siihen kaikkea liittyvää oheisvempainta kunnostaa/ vaihtaa tarvittaesa uuteen, niin tuleeko esim noin 20 vuoden aikajanalla kumpi kalliimmaksi: oma kaivo vai vesi putken kautta (osuuskunnaksiko sitä nyt kutsutaan hajaasutusalueilla)?

Lue lisää

Se millä nimillä putkista puhutaan riippuu ihan siitä kenen putkista puhutaan..

Oma on tietysti oma, osuuskunta on sitten sellainen kun tehdään naapurien kanssa yhteinen systeemi. Kunnan/kaupungin vesi on luonnollisestikin sitten sitä samaa kunnallistekniikkaa kuin taajamissakin.. Ja kyllä ne putket monesti yltävät taajamienkin ulkopuolelle, mutta se on sitten aina tapauskohtaista.

Sama osuuskunnilla, niiden järkevyys riippuu monestakin asiasta, kuten esimerkiksi siitä minkälaisista etäisyyksistä puhutaan. On aikalailla turha ruveta vetämään kilometritolkulla putkea vain siksi että vältytään yhden ylimääräisen kaivon tekemiseltä. Maasto voi olla toinen tekijä, jos väliin osuu kallioita, niin lyhytkin matka voi osoittautua kalliiksi. Parhaimmillaan osuuskunta taitaa olla silloin, kun löytyy hyvä kaivonpaikka keskeiseltä sijainnilta ja kohtuullisella etäisyydellä löytyy riittävä määrä käyttäjiä.

Veden laatua ajatellen voisi todeta, että useimmiten pohjavesi on Suomessa ihan hyvälaatuista, ja vesilaitoksillekin se tavallisin vedenlähde taitaa olla ihan suht normaalit kaivot.. Toki ne ovat sitten isompia ja saattaa olla useampikin samalla vedenottamolla. Aika usein pohjavesi on myös sellaisenaan kelvollista juomavedeksi. Vesilaitostenkaan vedenottamot eivät tietääkseni juurikaan käsittele juomavettä mitenkään.

Tämä tosin ei tarkoita sitä että oman kaivon omistaminen olisi automaattisesti näin helppoa. Vaikka pohjavesi sinänsä olisi huippulaatuista, niin huonokuntoinen kaivo saattaa päästää sisään pintavettä, multaa tai jopa pieneläimiä! Toisaalta, liikaa ei kannata pelätä, kaivosta huolehtiminen ei ole pitkällä tähtäimellä mitenkään erityisen kallista ja veden pumppaaminen on käytännössä katsoen ilmaista jos vertaa niihin taksoihin mitä vesilaitokset laskuttavat.. Toki nyt puhuin sitten vaan juoksevista kuluista, eli käytännössä sähkön hinnasta. Mutta oleellista tässä on se, että ne muutamat huollot, pumppujen vaihdot ynnä muut hieman enemmän maksavat jutut saavat mukavaa vastapainoa liki ilmaisesta vedestä.

Se miten vesi riittää, on asia erikseen. Jotkut ovat kuivina vuosina syventäneet kaivojaan useampaan otteeseen, ja silti erityisen kuivat vuodet tyhjentävät kaivon. Esimerkiksi minulla itselläni on kaivo jossa ei ole kuin 5 rengasta, niistäkin yksi on maanpäällä. Pahimpanakaan kuivana se oli "vain" puolillaan, normaalisti siellä on vettä käytännössä maan pintaan asti. Että tämä on aikalailla sattuman kauppaa.

ojij98y kirjoitti:

Se millä nimillä putkista puhutaan riippuu ihan siitä kenen putkista puhutaan..

Oma on tietysti oma, osuuskunta on sitten sellainen kun tehdään naapurien kanssa yhteinen systeemi. Kunnan/kaupungin vesi on luonnollisestikin sitten sitä samaa kunnallistekniikkaa kuin taajamissakin.. Ja kyllä ne putket monesti yltävät taajamienkin ulkopuolelle, mutta se on sitten aina tapauskohtaista.

Sama osuuskunnilla, niiden järkevyys riippuu monestakin asiasta, kuten esimerkiksi siitä minkälaisista etäisyyksistä puhutaan. On aikalailla turha ruveta vetämään kilometritolkulla putkea vain siksi että vältytään yhden ylimääräisen kaivon tekemiseltä. Maasto voi olla toinen tekijä, jos väliin osuu kallioita, niin lyhytkin matka voi osoittautua kalliiksi. Parhaimmillaan osuuskunta taitaa olla silloin, kun löytyy hyvä kaivonpaikka keskeiseltä sijainnilta ja kohtuullisella etäisyydellä löytyy riittävä määrä käyttäjiä.

Veden laatua ajatellen voisi todeta, että useimmiten pohjavesi on Suomessa ihan hyvälaatuista, ja vesilaitoksillekin se tavallisin vedenlähde taitaa olla ihan suht normaalit kaivot.. Toki ne ovat sitten isompia ja saattaa olla useampikin samalla vedenottamolla. Aika usein pohjavesi on myös sellaisenaan kelvollista juomavedeksi. Vesilaitostenkaan vedenottamot eivät tietääkseni juurikaan käsittele juomavettä mitenkään.

Tämä tosin ei tarkoita sitä että oman kaivon omistaminen olisi automaattisesti näin helppoa. Vaikka pohjavesi sinänsä olisi huippulaatuista, niin huonokuntoinen kaivo saattaa päästää sisään pintavettä, multaa tai jopa pieneläimiä! Toisaalta, liikaa ei kannata pelätä, kaivosta huolehtiminen ei ole pitkällä tähtäimellä mitenkään erityisen kallista ja veden pumppaaminen on käytännössä katsoen ilmaista jos vertaa niihin taksoihin mitä vesilaitokset laskuttavat.. Toki nyt puhuin sitten vaan juoksevista kuluista, eli käytännössä sähkön hinnasta. Mutta oleellista tässä on se, että ne muutamat huollot, pumppujen vaihdot ynnä muut hieman enemmän maksavat jutut saavat mukavaa vastapainoa liki ilmaisesta vedestä.

Se miten vesi riittää, on asia erikseen. Jotkut ovat kuivina vuosina syventäneet kaivojaan useampaan otteeseen, ja silti erityisen kuivat vuodet tyhjentävät kaivon. Esimerkiksi minulla itselläni on kaivo jossa ei ole kuin 5 rengasta, niistäkin yksi on maanpäällä. Pahimpanakaan kuivana se oli "vain" puolillaan, normaalisti siellä on vettä käytännössä maan pintaan asti. Että tämä on aikalailla sattuman kauppaa.

Lue lisää

Kotikylääni kun iso vesiosuuskunta veti taloihin vesi- ja viemärijohdot, jätti muutama talo ne ottamatta. Nyt kunta velvoittaa nuo taloudet liittymään verkkoon. Vesijohtoa ei tarvitse ottaa jos vesi on tutkittu hyväksi. Jätevesipuolella pitää olla umpisäiliö, jos ei verkkoon liity.

Osuuskunta vetää myöös vesiputkia mökeille ym. Hintaan vaikuttaa matkan lisäksi tietysti maasto ja alitettavien teiden määrä. Jollekin kysyjälle laskivat hinnan 12 000 e.

Joku vaan kirjoitti:

Kotikylääni kun iso vesiosuuskunta veti taloihin vesi- ja viemärijohdot, jätti muutama talo ne ottamatta. Nyt kunta velvoittaa nuo taloudet liittymään verkkoon. Vesijohtoa ei tarvitse ottaa jos vesi on tutkittu hyväksi. Jätevesipuolella pitää olla umpisäiliö, jos ei verkkoon liity.

Osuuskunta vetää myöös vesiputkia mökeille ym. Hintaan vaikuttaa matkan lisäksi tietysti maasto ja alitettavien teiden määrä. Jollekin kysyjälle laskivat hinnan 12 000 e.

Lue lisää

Näitä juttuja tosiaan valitettavasti kuulee..

"Jätevesipuolella pitää olla umpisäiliö, jos ei verkkoon liity."

Tätä kyllä epäilen. Voihan sitä tietysti sanoa mitä hyvänsä, mutta hieman epäilen että tyyppihyväksynnän saaneelta laitteistolta tuskin pystyy lupia epäämään.. Tietysti, jos asiasta on päättämässä asetuksista piittämaton k***pää, niin saattaa vaatia omat valitusprosessinsa ennenkuin saa tahtonsa läpi.. Mutta totta puhuen on alkanut muutenkin tuntua siltä, että sanat Suomi ja oikeusvaltio eivät oikein enää tunnu mahtuvan samaan lauseeseen.

liikaa nähnyt.. kirjoitti:

Näitä juttuja tosiaan valitettavasti kuulee..

"Jätevesipuolella pitää olla umpisäiliö, jos ei verkkoon liity."

Tätä kyllä epäilen. Voihan sitä tietysti sanoa mitä hyvänsä, mutta hieman epäilen että tyyppihyväksynnän saaneelta laitteistolta tuskin pystyy lupia epäämään.. Tietysti, jos asiasta on päättämässä asetuksista piittämaton k***pää, niin saattaa vaatia omat valitusprosessinsa ennenkuin saa tahtonsa läpi.. Mutta totta puhuen on alkanut muutenkin tuntua siltä, että sanat Suomi ja oikeusvaltio eivät oikein enää tunnu mahtuvan samaan lauseeseen.

Lue lisää

Huvinsa kullakin. Minä ainakin jätin mieluusti jätevesipuolen ongelmat osuuskunnan murheeksi. Riittää, kun muovikaivon pumppuun menee sähköä.
Harvalla on mahdollisuus rakentaa imeytyskenttää, mutta vapaa maahan tämä on.

kumpi sitten kallis kirjoitti:

Kiitos!
jatkokysymys: kun sitä vesikaivoa ja pumppuja ja siihen kaikkea liittyvää oheisvempainta kunnostaa/ vaihtaa tarvittaesa uuteen, niin tuleeko esim noin 20 vuoden aikajanalla kumpi kalliimmaksi: oma kaivo vai vesi putken kautta (osuuskunnaksiko sitä nyt kutsutaan hajaasutusalueilla)?

Lue lisää

Kyllä itse olen ehdottomasti sitä mieltä että oman kaivon vesi tulee aina halvemmaksi kuin kunnan, tai osuuskunnan vesi. Jos kaivo vesi on hyvä laatuista, eikä ole liittymis vaatimusta mihinkään vesiverkkoon niin ehdottomasti oma vesi ja miksi ei sittenkin jos on pakko ottaa liittymä niin eihän kukaan kiellä oman kaivon vettä juomasta. Halvempaa sitä on pumpata sähkö pumpulla kuin ostaa sama vesi määrä putkea pitkin toimitettuna.

Se kaivo veden laatu sitten... Paikoitellen on kaivovesissä liikaa rautaa, yms metalleja ja muutama muu maaperästä johtuvia asioita. Jonkin verran näihin voi joillakin puhdistus laitteilla vaikuttaa. Jos ollaan lähellä jotain vanhaa teollisuus aluetta, kaatopaikkaa yms, voi maaperässä olla sellaista saastumista joka estää veden käytön talousvetenä. Useimmiten maaseudulla kuitenkin ei tälläistä saastumista ole. Tosin paras kaivon paikka ei ole pellon keskellä jonne kylvetään lannotteita ja torjunta-aineita. Veden riittävyys on sitten täysin paikasta kiinni ja siitäkin miten paljon vettä tarvitaan.
Tässä asiassahan porakaivo on parempi kuin rengaskaivo.

Jos siitä rengaskaivosta nyt puhutaan niin asioita joilla voi helposti vaikuttaa veden laatuun jos vain maaperä on saastumaton ja muutoinkin sellainen että sieltä on mahdollista saada kunnollista pohjavettä.

-Kaivon puhtaus. Renkaat ovat sisältä kutakuinkin puhtaat. Pohjalla on kunnollinen sora. Silloin vesi on kirkasta.

-Kansisto. Sen lisäksi että kansisto on sen verran tukeva rakenteinen ettei kaivoon kukaan vahingossa putoa on sen oltava sellainen ettei myyrät, rotat ja hiiret pääse mistään välistä kaivoon ja näin sinne kuoltuaan saastuttamaan vettä. Betoni kansi on hyvä. Siitä kun ei kestävyyden lisäksi liekene veteen mitään. Ilmastointi putki kannessa ja siinä tiheä verkko jottei nämä eläimet pääse kaivoon. Kannen ja ylimmän renkaan välissä tiiviste jottei etanat ja muut mönkiäiset pääse kaivoon. Tarvittaessa kansiston alla voi olla eristys. Jos pohjaveden pinta on niin lähellä maanpintaa että talvella voi esiintyä haitaksi asti jäätymistä. Tosin useimmiten jäätymis ongelma on putkissa kaivosta taloon välillä ja siellä se eristyksen tarve suurin jos putket ei ole tarpeeksi syvällä.

-Maanpinnan muotoilu kaivon ympärillä. Kaivon ympärillä maanpinta tulee olla muotoiltu siten että sade ja sulamis vedet valuu pois päin kaivon luota. Silloin ne eivät pääse kaivoon. Pinta vesien pääsy kaivoon on yksi yleisimmästä syistä veden saastumiselle.

Tässä nyt muutama vinkki, vaikkei mikään täydellinen kaivonhoito opas olekkaan. Parempaakin tietoa löytyy kuuklettamalla.

Joku vaan kirjoitti:

Huvinsa kullakin. Minä ainakin jätin mieluusti jätevesipuolen ongelmat osuuskunnan murheeksi. Riittää, kun muovikaivon pumppuun menee sähköä.
Harvalla on mahdollisuus rakentaa imeytyskenttää, mutta vapaa maahan tämä on.

Lue lisää

No, juu.. En nyt mitenkään tarkoittanut sanoa että osuuskunta olisi automaattisesti huono.

On vaan tullut kuultua näitä kauhutarinoita tapauksista joissa osuuskunnan perustamisessa on suurinpiirtein kaikki mennyt pieleen, kustannukset ovat räjähtäneet käsiin ja sitten vielä kunta velvoittaa osuuskuntaan kuulomattomatkin ottamaan osaa moiseen katastrofiin..

Tottakai, jos kaikki menee hyvin, niin osuuskunnan puhdistamo voi olla hyvinkin edullinen laitos, ainakin omiin puhdistamoihin verrattuna. Mutta osuuskunnan perustamisen järkevyys tosiaan riippuu monistakin asioista ja olen itse vähän sitä mieltä ettei viranomaisten pitäisi ajaa sellaisiin pakolla. Jos osuuskunta on järkevällä pohjalla ja sen toiminnalle on kunnolliset edellytykset, niin eiköhän suurinpiirtein jokainen laskutaitoinen sellaiseen tarjoukseen tartu.. Mutta näin onnellisestihan kaikki ei aina vaan mene.

arska_82 kirjoitti:

Kyllä itse olen ehdottomasti sitä mieltä että oman kaivon vesi tulee aina halvemmaksi kuin kunnan, tai osuuskunnan vesi. Jos kaivo vesi on hyvä laatuista, eikä ole liittymis vaatimusta mihinkään vesiverkkoon niin ehdottomasti oma vesi ja miksi ei sittenkin jos on pakko ottaa liittymä niin eihän kukaan kiellä oman kaivon vettä juomasta. Halvempaa sitä on pumpata sähkö pumpulla kuin ostaa sama vesi määrä putkea pitkin toimitettuna.

Se kaivo veden laatu sitten... Paikoitellen on kaivovesissä liikaa rautaa, yms metalleja ja muutama muu maaperästä johtuvia asioita. Jonkin verran näihin voi joillakin puhdistus laitteilla vaikuttaa. Jos ollaan lähellä jotain vanhaa teollisuus aluetta, kaatopaikkaa yms, voi maaperässä olla sellaista saastumista joka estää veden käytön talousvetenä. Useimmiten maaseudulla kuitenkin ei tälläistä saastumista ole. Tosin paras kaivon paikka ei ole pellon keskellä jonne kylvetään lannotteita ja torjunta-aineita. Veden riittävyys on sitten täysin paikasta kiinni ja siitäkin miten paljon vettä tarvitaan.
Tässä asiassahan porakaivo on parempi kuin rengaskaivo.

Jos siitä rengaskaivosta nyt puhutaan niin asioita joilla voi helposti vaikuttaa veden laatuun jos vain maaperä on saastumaton ja muutoinkin sellainen että sieltä on mahdollista saada kunnollista pohjavettä.

-Kaivon puhtaus. Renkaat ovat sisältä kutakuinkin puhtaat. Pohjalla on kunnollinen sora. Silloin vesi on kirkasta.

-Kansisto. Sen lisäksi että kansisto on sen verran tukeva rakenteinen ettei kaivoon kukaan vahingossa putoa on sen oltava sellainen ettei myyrät, rotat ja hiiret pääse mistään välistä kaivoon ja näin sinne kuoltuaan saastuttamaan vettä. Betoni kansi on hyvä. Siitä kun ei kestävyyden lisäksi liekene veteen mitään. Ilmastointi putki kannessa ja siinä tiheä verkko jottei nämä eläimet pääse kaivoon. Kannen ja ylimmän renkaan välissä tiiviste jottei etanat ja muut mönkiäiset pääse kaivoon. Tarvittaessa kansiston alla voi olla eristys. Jos pohjaveden pinta on niin lähellä maanpintaa että talvella voi esiintyä haitaksi asti jäätymistä. Tosin useimmiten jäätymis ongelma on putkissa kaivosta taloon välillä ja siellä se eristyksen tarve suurin jos putket ei ole tarpeeksi syvällä.

-Maanpinnan muotoilu kaivon ympärillä. Kaivon ympärillä maanpinta tulee olla muotoiltu siten että sade ja sulamis vedet valuu pois päin kaivon luota. Silloin ne eivät pääse kaivoon. Pinta vesien pääsy kaivoon on yksi yleisimmästä syistä veden saastumiselle.

Tässä nyt muutama vinkki, vaikkei mikään täydellinen kaivonhoito opas olekkaan. Parempaakin tietoa löytyy kuuklettamalla.

Lue lisää

Porakaivoista voisi mainita tällaisen pikkujutun, että niillä radon tuppaa olemaan vähän turhankin tavallinen ongelma.

Radioaktiivisten aineiden suodattamisessa voi sitten tulla omat hankaluutensa.. Radon sinänsä saattaa olla vielä aika helppo, kun sehän säteilee muistaakseni alfa-säteilyä (ei läpäise edes ohutta paperia).. Mutta jos siinä mukana tulee gamma-aktiivisiakin ytimiä, niin esimerkiksi aktiivihiilisuodattimesta tulee käytössä radioaktiivinen..

Radonhan ei olisi edes vaarallistakaan, ellei se menisi hengityksen mukana keuhkoihin tai juomaveden mukana elimistöön. Kehon ulkopuolella siitä ei ole haittaa, koska sen säteily ei läpäise edes ihon ulointa kerrosta joka koostuu kuolleista ihosoluista.

uraanihalkeaa kirjoitti:

Porakaivoista voisi mainita tällaisen pikkujutun, että niillä radon tuppaa olemaan vähän turhankin tavallinen ongelma.

Radioaktiivisten aineiden suodattamisessa voi sitten tulla omat hankaluutensa.. Radon sinänsä saattaa olla vielä aika helppo, kun sehän säteilee muistaakseni alfa-säteilyä (ei läpäise edes ohutta paperia).. Mutta jos siinä mukana tulee gamma-aktiivisiakin ytimiä, niin esimerkiksi aktiivihiilisuodattimesta tulee käytössä radioaktiivinen..

Radonhan ei olisi edes vaarallistakaan, ellei se menisi hengityksen mukana keuhkoihin tai juomaveden mukana elimistöön. Kehon ulkopuolella siitä ei ole haittaa, koska sen säteily ei läpäise edes ihon ulointa kerrosta joka koostuu kuolleista ihosoluista.

Lue lisää

Radon on alfasäteilevä kaasu. Alfasäteilyllä on suuri energia, mutta sen kantama ilmassa on n. 10 cm. Sekoitit sen betaan, joka pysähtyy paperiin.
Alfasäteilevä polonium on hurjimpia myrkkyjä, koska se energiansa takia elimistöön joutuessaan tekee suurta tuhoa.
Tuohon alfan tuhovoimaan perustuu aivosyövän hoito neutronisäteilytyksellä. Potilaalle annetaan sokerilitkua jossa on melko vaaratonta Bo-10-isotooppia. Syöpäkudos tarvitsee paljon energiaa, ja siten boori päätyy kudokseen. Kuun booria säteilytetään neutroneilla, muuttuu se alfasäteilijäksi joka tuhoaa syöpäkudosta.

Joku vaan kirjoitti:

Radon on alfasäteilevä kaasu. Alfasäteilyllä on suuri energia, mutta sen kantama ilmassa on n. 10 cm. Sekoitit sen betaan, joka pysähtyy paperiin.
Alfasäteilevä polonium on hurjimpia myrkkyjä, koska se energiansa takia elimistöön joutuessaan tekee suurta tuhoa.
Tuohon alfan tuhovoimaan perustuu aivosyövän hoito neutronisäteilytyksellä. Potilaalle annetaan sokerilitkua jossa on melko vaaratonta Bo-10-isotooppia. Syöpäkudos tarvitsee paljon energiaa, ja siten boori päätyy kudokseen. Kuun booria säteilytetään neutroneilla, muuttuu se alfasäteilijäksi joka tuhoaa syöpäkudosta.

Lue lisää

En sekoittanut.. Beta-säteily itseasiassa läpäisee paperin, mutta ei muovikalvoa.

Joku vaan kirjoitti:

Radon on alfasäteilevä kaasu. Alfasäteilyllä on suuri energia, mutta sen kantama ilmassa on n. 10 cm. Sekoitit sen betaan, joka pysähtyy paperiin.
Alfasäteilevä polonium on hurjimpia myrkkyjä, koska se energiansa takia elimistöön joutuessaan tekee suurta tuhoa.
Tuohon alfan tuhovoimaan perustuu aivosyövän hoito neutronisäteilytyksellä. Potilaalle annetaan sokerilitkua jossa on melko vaaratonta Bo-10-isotooppia. Syöpäkudos tarvitsee paljon energiaa, ja siten boori päätyy kudokseen. Kuun booria säteilytetään neutroneilla, muuttuu se alfasäteilijäksi joka tuhoaa syöpäkudosta.

Lue lisää

... heh tais' mennä pikkusen ohi porakaivojen tää sun juttu!! :))

:)) kirjoitti:

... heh tais' mennä pikkusen ohi porakaivojen tää sun juttu!! :))

Meni yleistiedon puolelle, kieltämättä. Eihän tieto ole pahaksi muulloin kuin mafiaoikeudenkäynneissä tms.

kumpi sitten kallis kirjoitti:

Kiitos!
jatkokysymys: kun sitä vesikaivoa ja pumppuja ja siihen kaikkea liittyvää oheisvempainta kunnostaa/ vaihtaa tarvittaesa uuteen, niin tuleeko esim noin 20 vuoden aikajanalla kumpi kalliimmaksi: oma kaivo vai vesi putken kautta (osuuskunnaksiko sitä nyt kutsutaan hajaasutusalueilla)?

Lue lisää

Edullisempaa se on oma kaivo. Meillä on .

kumpi sitten kallis kirjoitti:

Kiitos!
jatkokysymys: kun sitä vesikaivoa ja pumppuja ja siihen kaikkea liittyvää oheisvempainta kunnostaa/ vaihtaa tarvittaesa uuteen, niin tuleeko esim noin 20 vuoden aikajanalla kumpi kalliimmaksi: oma kaivo vai vesi putken kautta (osuuskunnaksiko sitä nyt kutsutaan hajaasutusalueilla)?

Lue lisää

Edullisempaa se on oma kaivo. Meillä on .

Nykyisin porakaivovesienkin epäpuhtaudet voidaan poistaa. Radon saadaan pois ilmastamalla, pienimmät pitoisuudet aktiivihiilisuodattimella. Arseeni ja muut vaarallisimmat aineet saadaan poistettua käänteisosmoosiolaitteen avulla.

Porakaivojen radonpitoisuudet ovat Suomessa melko korkeita. Siitä huolimatta radonista vouhkaaminen or turhaa, kaikista kaivoista ei ylisuuria pitoisuuksia löydy. Radon-propagandalla yritetään vaan pelotella omien kaivojen käyttäjiä. Yleensä propagandaa syöttää säteilyturvakeskus, joka puoltaa ydinjätteiden hautaamista maaperään ja vaikenee Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden todellisista tuhoista.

Naapurin mummo oli nielllyt propagandan hyvin, kun hän sanoi porakaivoista: ''Ties mitä ratommiin sieltä tulloo!''

Miten niin?