Edullisin Perustus?

Niin moni ei varmaan mieti näitä taloudellisuutta asioita....
siis missä suhteessa saadaan reunavahvisteisesta edullisin ja millaiselle tontille Se soveltuu?

mutta mitens sellaiset pylväs perustat, eli kaivetaan vaan ne pylvään antura kokoiset kohdat ja tehdään siihen Rossi päälle..


ja mitäs nämä kierrepaalut kustantaa..


Niin joku sanoi, että puurossi olisi samaa hinta luokkaa kun laatta, jos tehdään anturasokkelilla..

Onko normaalisti kaikissa perustoissa samanlaiset maanvaihdot esim pilaritassulla, reunavahvisteisella tai anturasokkeli rossilla( siis mitä askin sisällä olevat maat)???

?arpa kirjoitti:

Onko normaalisti kaikissa perustoissa samanlaiset maanvaihdot esim pilaritassulla, reunavahvisteisella tai anturasokkeli rossilla( siis mitä askin sisällä olevat maat)???

Eisk ruottalaisessa ole nämä?

Lähdet kyllä nyt käsittelemään asiaa täysin väärästä suunnasta, joka on liian yleistä tässä maassa. Pitäisi kysellä mikä perustustapa on laadukkain, kosteusteknisesti turvallisin ja vähiten energiaa kuluttava.
Onko rakennus rinteessä vai tasamaassa, pehmeää painumaherkkää tai routivaa.

Mutta mikä maksaa puurossissa enempi kuin laatassa? Tietysti muuri on korkeampi ja keskellekin luultavasti muuri tai tukia, mutta kertokaa?

kysymys-- kirjoitti:

Mutta mikä maksaa puurossissa enempi kuin laatassa? Tietysti muuri on korkeampi ja keskellekin luultavasti muuri tai tukia, mutta kertokaa?

Työhän puurossissa maksaa. Rakenne on paljon monimutkaisempi kuin sorapeti, eristys ja betomassa.
Itselläni on pilariperustus ja puurossi. Itse tein.

työnorja kirjoitti:

Työhän puurossissa maksaa. Rakenne on paljon monimutkaisempi kuin sorapeti, eristys ja betomassa.
Itselläni on pilariperustus ja puurossi. Itse tein.

Mikäs rossissa on niin minkä niin monimutkainen? Eikös siinä tule nopeammin valmistapintaa?

työnorja kirjoitti:

Työhän puurossissa maksaa. Rakenne on paljon monimutkaisempi kuin sorapeti, eristys ja betomassa.
Itselläni on pilariperustus ja puurossi. Itse tein.

Jotenkin tuntuis puurossissa maksavan ne vasat, jos ne on vaikka sitä 300mm korkeaa... Niin luulisi näissä tulevan jo hintaa?

Aivan! Eli pitäis selvittää ensin millaisen rakentaa, siis mikä sopisi halvemmin? Eikä vaan osta pakettia ja sitten ihmetellään kun kaikki maksaa, siis näinkö?

Rakennusalalla on syytä olla itsekin selvillä asioiden perusteista. Ei se ole mitenkään selviö että ammattilainen suunnittelisi kokonaisedullisimman ratkaisun. Se voi ihan yhtä hyvin suunnitella perkeleen hyvän ja perkeleen kalliin, tai jopa ei-niin-hyvän mutta kalliin.

Raxakekkuli kirjoitti:

Rakennusalalla on syytä olla itsekin selvillä asioiden perusteista. Ei se ole mitenkään selviö että ammattilainen suunnittelisi kokonaisedullisimman ratkaisun. Se voi ihan yhtä hyvin suunnitella perkeleen hyvän ja perkeleen kalliin, tai jopa ei-niin-hyvän mutta kalliin.

Lue lisää

Useimmilla oikeilla suunnittelijoilla, siis insinööreillä, on sen verran korkea moraali, että tekevät kunnon työn. Ja he joutuvat suunnittelemaan normien ja määräysten mukaan. Jos opiskelee alaa 4 vuotta, niin kyllä siinä ajassa on jotain oppinut.
Ja jos kyse on ok-talon perustuksista, niin ne eivät ole mitenkään vaikeat suunnitella, kun pohjatutkimus ja sen pohjalta perustamistaparaportti on asiantuntijan toimesta tehty.

.vanh.ins. kirjoitti:

Useimmilla oikeilla suunnittelijoilla, siis insinööreillä, on sen verran korkea moraali, että tekevät kunnon työn. Ja he joutuvat suunnittelemaan normien ja määräysten mukaan. Jos opiskelee alaa 4 vuotta, niin kyllä siinä ajassa on jotain oppinut.
Ja jos kyse on ok-talon perustuksista, niin ne eivät ole mitenkään vaikeat suunnitella, kun pohjatutkimus ja sen pohjalta perustamistaparaportti on asiantuntijan toimesta tehty.

Lue lisää

Onko pohjatutkimus ennen kun tietää edes millainen talon valitsee?

iiiiiiiikjjj kirjoitti:

Onko pohjatutkimus ennen kun tietää edes millainen talon valitsee?

Melkein näin, sillä oikein huonolle maalle ei juuri kannata rakentaa mitään.

Ihan ensimmäiseksi rossipohja vaatii korkeamman perusmuurin mikäli se tehdään ohjeiden mukaan eli Ryömintätilan korkeuden tulisi olla
vähintään 0,8 m. (RakMK C2) sen lisäksi puurossiin tehdään usein pari pilarilinjaa jottei täytyisi käyttää hirmusuuria lattiakannattimia eli se lisää kustannuksia.

Toiseksi jos oletetaan, että styroxit maksaa saman kuin rossin villa niin betoni ja verkot maksaa hieman enemmän kuin rossin alapintaan tuleva tuulensuoja/m2 jonka lisäksi rossissa on myös lattiapalkit ja ristikoolaus esim 50x200 50x100 mikä on noin 10 /m2

Sen lisäksi puupalkkien asentaminen, tuulensuojan asentaminen ja ristikoolaus on huomattavasti työläämmät, kuin tasatulle täytehiekalle styroxien asentaminen. Eli kokonaisuudessaan rossilattia tulee kalliimmaksi kuin maanvarainen betonilaatta jos työ teetetään ulkopuolisella.

Duunari78 kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi rossipohja vaatii korkeamman perusmuurin mikäli se tehdään ohjeiden mukaan eli Ryömintätilan korkeuden tulisi olla
vähintään 0,8 m. (RakMK C2) sen lisäksi puurossiin tehdään usein pari pilarilinjaa jottei täytyisi käyttää hirmusuuria lattiakannattimia eli se lisää kustannuksia.

Toiseksi jos oletetaan, että styroxit maksaa saman kuin rossin villa niin betoni ja verkot maksaa hieman enemmän kuin rossin alapintaan tuleva tuulensuoja/m2 jonka lisäksi rossissa on myös lattiapalkit ja ristikoolaus esim 50x200 50x100 mikä on noin 10 /m2

Sen lisäksi puupalkkien asentaminen, tuulensuojan asentaminen ja ristikoolaus on huomattavasti työläämmät, kuin tasatulle täytehiekalle styroxien asentaminen. Eli kokonaisuudessaan rossilattia tulee kalliimmaksi kuin maanvarainen betonilaatta jos työ teetetään ulkopuolisella.

Lue lisää

Jep, näin varmaan on, mutta mietin sellaisiakin asioita, että joudutaanko laatta pohjaisessa tekemään erilaiset/vaativammat pohjat Routaeristyksineen? entäs sisäpuoliset sorat??
Ja sitten sellaista että eikös joitan rosseja vouda tehdä anturapilareilla sokkelin kera, eikö tälläiset ole edullisia perustaa, ja niin onko laatassa haastavia nuo liippaus yms lattian pohjatyöt vaativia?

kevytperusta, kirjoitti:

Jep, näin varmaan on, mutta mietin sellaisiakin asioita, että joudutaanko laatta pohjaisessa tekemään erilaiset/vaativammat pohjat Routaeristyksineen? entäs sisäpuoliset sorat??
Ja sitten sellaista että eikös joitan rosseja vouda tehdä anturapilareilla sokkelin kera, eikö tälläiset ole edullisia perustaa, ja niin onko laatassa haastavia nuo liippaus yms lattian pohjatyöt vaativia?

Lue lisää

No periaatteessa pohjatyöt on normaalitapauksissa samanlaiset kaikissa maanvaraisissa perustuksissa poislukien paaluperustus eli kaivetaan humukset pois ja suodatinkangas jonka päälle kapilaarikatko sepelillä jonka päälle sitten voi tehdä anturat/perusmuuri tai pilariperustuksen tai sitten ajetaan täytehiekka patja johon saadaan tehtyä reunavahvistettulaatta. Sisäpuolen täyttö tehdään normaalisti sepelikerroksen päälle täytehiekalla suodatinkangas sepelin ja hiekan väliin tosin näkee, että jotkut täyttää sepelillä, mutta jos kapilaarikatko on jo alempana täytöt voi huoletta tehdä hiekalla.

Pilariantura sokkelipalkki ei välttämättä ole halvempi, sillä sokkelipalkit yleensä tulee betonitehtaalta tilaustavarana ja niiden asentamiseen tarvitaan suurta nostokalustoa, nopeampi tapa se on varmasti, mutta hinnasta en osaa varmaa tietoa sanoa.

Mutta mitä tulee rossin routasuojaukseen niin ei se hirveästi eroa antura/perusmuuri ja laatta tapauksesta. Perustuksen ulkopuoli eristetään samaan tapaan usein perusmuuri eristetään sisäpuolelta sen lisäksi itse rossitilaan suositellaan n.20 cm kerrosta lecasoraa mikä auttaa pitämään ryömintätilan paremmin lämpimän puolella talviaikaan sekä estää parhaiten maasta ryömintätilaan nousevaa maakosteutta.

Betonivalut kannattaa teettää ammattitaitoisilla lattiavalumiehillä sillä se korvaus minkä siitä työstä maksaa säästyy yleensä sillä, että ei joudu kayttämään tasoitteita kuin ehkä märkätiloissa seinien vierustoilla ja nurkissa.

Duunari78 kirjoitti:

No periaatteessa pohjatyöt on normaalitapauksissa samanlaiset kaikissa maanvaraisissa perustuksissa poislukien paaluperustus eli kaivetaan humukset pois ja suodatinkangas jonka päälle kapilaarikatko sepelillä jonka päälle sitten voi tehdä anturat/perusmuuri tai pilariperustuksen tai sitten ajetaan täytehiekka patja johon saadaan tehtyä reunavahvistettulaatta. Sisäpuolen täyttö tehdään normaalisti sepelikerroksen päälle täytehiekalla suodatinkangas sepelin ja hiekan väliin tosin näkee, että jotkut täyttää sepelillä, mutta jos kapilaarikatko on jo alempana täytöt voi huoletta tehdä hiekalla.

Pilariantura sokkelipalkki ei välttämättä ole halvempi, sillä sokkelipalkit yleensä tulee betonitehtaalta tilaustavarana ja niiden asentamiseen tarvitaan suurta nostokalustoa, nopeampi tapa se on varmasti, mutta hinnasta en osaa varmaa tietoa sanoa.

Mutta mitä tulee rossin routasuojaukseen niin ei se hirveästi eroa antura/perusmuuri ja laatta tapauksesta. Perustuksen ulkopuoli eristetään samaan tapaan usein perusmuuri eristetään sisäpuolelta sen lisäksi itse rossitilaan suositellaan n.20 cm kerrosta lecasoraa mikä auttaa pitämään ryömintätilan paremmin lämpimän puolella talviaikaan sekä estää parhaiten maasta ryömintätilaan nousevaa maakosteutta.

Betonivalut kannattaa teettää ammattitaitoisilla lattiavalumiehillä sillä se korvaus minkä siitä työstä maksaa säästyy yleensä sillä, että ei joudu kayttämään tasoitteita kuin ehkä märkätiloissa seinien vierustoilla ja nurkissa.

Lue lisää

Niin ja radonputkitus vielä laatasta:).Mutta takaisin maailman ihmityksiin;) eli ulkoiset eristykset on rossissa samat? vaikka eikös siitä tuuletustilasta yritettäkään tehdä eristettyä?
Älvsbyyllä on ilmeisesti käytössä tälläinen pilaritassu,sokkeli perusta ja näyttävät sen aikanopeasti pistävän sen pystyyn, ilmeisesti heillä on omat valmiit sokkelit kun näyttää ainakin kuvista katottuna olevan jopa tuuletusaukot....

Mutta tosiaan lopuksi aloituksen aiheeseen, jos vaikka joku saa maanvataisen laatta perustuksen tehtyä halvemmalla, niin miksi sitten tehdään rosseja vaikka juuri pitkästä rakentajat?

kevytperustus, kirjoitti:

Niin ja radonputkitus vielä laatasta:).Mutta takaisin maailman ihmityksiin;) eli ulkoiset eristykset on rossissa samat? vaikka eikös siitä tuuletustilasta yritettäkään tehdä eristettyä?
Älvsbyyllä on ilmeisesti käytössä tälläinen pilaritassu,sokkeli perusta ja näyttävät sen aikanopeasti pistävän sen pystyyn, ilmeisesti heillä on omat valmiit sokkelit kun näyttää ainakin kuvista katottuna olevan jopa tuuletusaukot....

Mutta tosiaan lopuksi aloituksen aiheeseen, jos vaikka joku saa maanvataisen laatta perustuksen tehtyä halvemmalla, niin miksi sitten tehdään rosseja vaikka juuri pitkästä rakentajat?

Lue lisää

Niin vai kuinka se oikein menee, siis tuo alapohjan eristäminen eikös tästäkin ole monenlaita näkökulmaa ainakin jos netistä plärää..

kevytperusta. kirjoitti:

Niin vai kuinka se oikein menee, siis tuo alapohjan eristäminen eikös tästäkin ole monenlaita näkökulmaa ainakin jos netistä plärää..

No ne on niitä mielipide asioita, miks joku tekee jotain vaikka sen on kalliimpaa, maksaahan täyskivitalokin enempi kuin puuverhottu ja silti kivitaloja tehdään.

Sama rossipohjassa, jonkun mielestä se on parempi rakenne ja siksi tekee sellaisen vaikka sitten olisi kalliimpi.

Siis muistaakseni rossi eritetään ulkoa samanlaisesti kuin antura/perusmuuri, sisäpuolelle sokkelia vasten tulee pystyyn eriste ja maahan vähintään 20 cm kerros lecasoraa voi laitta myös muutakin, mutta lecasora toimii parhaiten, koska se tasaa paremmin kosteusvaihteluja.

Mitens, kun tehdään Tilaelementtitaloja, niin niissähän on puurossit, onko tämä myös taloudellinen ratkaisu myös nopeuden lisäksi?

puupermanto kirjoitti:

Mitens, kun tehdään Tilaelementtitaloja, niin niissähän on puurossit, onko tämä myös taloudellinen ratkaisu myös nopeuden lisäksi?

Kyllä tilaelementin idea on siinä, että se saadaan tehtyä lähes valmiiksi sisätiloissa ja sitten ne kuskataan talotyömaalle ja lätkitään yhteen ja työmaalla tehdään vaan vesikatto päälle.

Eli toisin sanoen, elementin valmistaminen tehdasoloissa kokonaan puurakenteinena on varmaankin kokonaisuutena kustannustehokkain ja ainakin nopein vaihtoehto

Duunari78 kirjoitti:

Kyllä tilaelementin idea on siinä, että se saadaan tehtyä lähes valmiiksi sisätiloissa ja sitten ne kuskataan talotyömaalle ja lätkitään yhteen ja työmaalla tehdään vaan vesikatto päälle.

Eli toisin sanoen, elementin valmistaminen tehdasoloissa kokonaan puurakenteinena on varmaankin kokonaisuutena kustannustehokkain ja ainakin nopein vaihtoehto

Lue lisää

Niin se puupohjahan taitaa olla aika nopea tapa tehä, ja jotenkin voisin kuvitella olevan myös taloudellinenkin juttu kun siinähän tulee valmista lattiAa?? Onko se nyt lattialastulevyä mikä siinä vasojen päälle tulee?, mutta onko perustat sen halvempi tai nopeampia tässä kun normaalisti?

43väsääjä kirjoitti:

Niin se puupohjahan taitaa olla aika nopea tapa tehä, ja jotenkin voisin kuvitella olevan myös taloudellinenkin juttu kun siinähän tulee valmista lattiAa?? Onko se nyt lattialastulevyä mikä siinä vasojen päälle tulee?, mutta onko perustat sen halvempi tai nopeampia tässä kun normaalisti?

Lue lisää

Siis tehdas oloissa puurossi on nopein tehdä tuohon tilaelementtiin, mutta työmaalla se on eri, tehtaalla kun elementti saadaan käännettyä aina parhaaseen asentoon, mutta työmaalla joutuu yleensä möyrimään ryömintätilassakin, riippuen tietysti miten tuulensuojan sinne rossin alapintaan asentaa.

Perustat on kalliimmat, koska ryömintätilaa varten täytyy tehdä korkeampi sokkeli ja vaikka täyttöjä on hieman vähemmän esim. sisätäyttöön rossissa suositellaan lecasoraa mikä taatusti on kalliimpaa kuin täytehiekka.

Duunari78 kirjoitti:

Siis tehdas oloissa puurossi on nopein tehdä tuohon tilaelementtiin, mutta työmaalla se on eri, tehtaalla kun elementti saadaan käännettyä aina parhaaseen asentoon, mutta työmaalla joutuu yleensä möyrimään ryömintätilassakin, riippuen tietysti miten tuulensuojan sinne rossin alapintaan asentaa.

Perustat on kalliimmat, koska ryömintätilaa varten täytyy tehdä korkeampi sokkeli ja vaikka täyttöjä on hieman vähemmän esim. sisätäyttöön rossissa suositellaan lecasoraa mikä taatusti on kalliimpaa kuin täytehiekka.

Lue lisää

Puurossi on erittäin kosteus- ja homeherkkä perustamisen tapa. Suomessa juuri nyt yli 100 000 puurossia homeessa. Kondensoi ulkoa tulleen lämpimän ja kostean tuuletusilman orgaaniseen puurakenteeseen ja homehtuu jo muutamassa päivässä. Ei voi suositella kenellekkään, vaikka olisi kuinka halpa.
Perustuksen on parasta olla betonia.

Varokaa rakennetta kirjoitti:

Puurossi on erittäin kosteus- ja homeherkkä perustamisen tapa. Suomessa juuri nyt yli 100 000 puurossia homeessa. Kondensoi ulkoa tulleen lämpimän ja kostean tuuletusilman orgaaniseen puurakenteeseen ja homehtuu jo muutamassa päivässä. Ei voi suositella kenellekkään, vaikka olisi kuinka halpa.
Perustuksen on parasta olla betonia.

Lue lisää

Mutta eikös ennen vanhaa tehty puurosseja
Oliko näissä jotain propleemaa??
Entes kun niitä saa nykyäänkin tehdä??

kysymysrossista kirjoitti:

Mutta eikös ennen vanhaa tehty puurosseja
Oliko näissä jotain propleemaa??
Entes kun niitä saa nykyäänkin tehdä??

Tehtiin ja siihen on varmaan 2 syytä, tuohon aikaan monella taloansa rakentaneella oli omaa metsää josta sai tarvittavan puutavaran jolloin tehtiin rakenteet joissa sitä pystyi käyttäään paljon eli ei tarvinnut ostaa paljon mitään.

Tai sitten ei viitsitty hevosella kärrätä täytehiekkaa laatan alle ja päädyttiin rossilattiaan.

Siihen aikaan ei vielä varmaan käytetty/ ollut olemassa tuulensuojalevyjä ja rossiin hakattiin umpilaudoitus mikä taas itsessään tasaa paremmin rossissa olevaa kosteutta, kun puu pystyy sitä sitomaan itseensä enemmän, kuin tuulensuojalevy. Ja usein taloissa oli henkilöautonkokoinen takka keskellä taloa mikä veti korvausilmansa joka lattianraosta ja rossi pysyi näin paremmin kuivana. Toki halkoa meni rutosti mutta sitä sai omasta metsästä.

Ja saa tehdä sama kuin saa edelleen tehdä reunavahvisteun tupla laatan vaikka se on erittäin huono rakenne jos tulee kosteusvahinko niin se leviää laajalle.

Duunari78 kirjoitti:

Tehtiin ja siihen on varmaan 2 syytä, tuohon aikaan monella taloansa rakentaneella oli omaa metsää josta sai tarvittavan puutavaran jolloin tehtiin rakenteet joissa sitä pystyi käyttäään paljon eli ei tarvinnut ostaa paljon mitään.

Tai sitten ei viitsitty hevosella kärrätä täytehiekkaa laatan alle ja päädyttiin rossilattiaan.

Siihen aikaan ei vielä varmaan käytetty/ ollut olemassa tuulensuojalevyjä ja rossiin hakattiin umpilaudoitus mikä taas itsessään tasaa paremmin rossissa olevaa kosteutta, kun puu pystyy sitä sitomaan itseensä enemmän, kuin tuulensuojalevy. Ja usein taloissa oli henkilöautonkokoinen takka keskellä taloa mikä veti korvausilmansa joka lattianraosta ja rossi pysyi näin paremmin kuivana. Toki halkoa meni rutosti mutta sitä sai omasta metsästä.

Ja saa tehdä sama kuin saa edelleen tehdä reunavahvisteun tupla laatan vaikka se on erittäin huono rakenne jos tulee kosteusvahinko niin se leviää laajalle.

Lue lisää

Niin täällä on ollut vastaavia keskusteluja, mutta mieltä tästä onko tämä rossi silloin se perusta jos maan kantavuus ei riitä ja eikä tehdä suuria maan muokkauksia, muuten sitten tämä laatta?
???, itelläni on myös tuo korkeampi sokkeli ja lautalattia joka puolustaa ulkonäköisesti rossitaloa, tosin en tiedä noiden mitenkä nämä toimivat, eli siihen en sano juuta enkä jaata..

lastulevy kirjoitti:

Niin täällä on ollut vastaavia keskusteluja, mutta mieltä tästä onko tämä rossi silloin se perusta jos maan kantavuus ei riitä ja eikä tehdä suuria maan muokkauksia, muuten sitten tämä laatta?
???, itelläni on myös tuo korkeampi sokkeli ja lautalattia joka puolustaa ulkonäköisesti rossitaloa, tosin en tiedä noiden mitenkä nämä toimivat, eli siihen en sano juuta enkä jaata..

Lue lisää

Jos maapohja on huonosti kantavaa niin ainoat vaihtoehdot kantavuuden parantamiseksi jos rakenteita kevennetä on leventää anturaa tai massanvaihto eli kaivetaan esim. 2m hötömaata pois ja hiekkaa tilalle tai muutetaan perustus reunavahvisteiseksi laataksi jolloin kuormat jakaantuu suremmalle alueelle tai paalutetaan.

Jos on antura/perusmuuri maanvarainen laatta niin jos tuo muutetaan rossipohjaksi niin anturalle tulevat kuormat lisääntyy, koska laatan paino menee suoraan alapuolen maahan ja rossissa taas lattian paino menee osittain (jos rossin alla pilarilinjat) tai kokonaan ulkoseinälinjan perustuksille.

Eli ainoastaan syy voi olla, että täytehiekan saatavuus kyseisellä alueella on huono ts. pitkät kuljetusmatkat kuorma-autolla ja tulee halvemmaksi tehdä rossi, koska täyttöjä on vähemmän.

Kyllä puuniskojen päälle voidaan valaa betonilaatta, silloin käytetään ristikkorakenteisia niskoja joissa on kampamaiset teräspiikit jotka menee betonin sekaan päälle asennettavan vanerin saumoista ja vanerin päälle valetaan betonilaatta. Kyseinen rakenne toimii liittorakenteena eli betoni ottaa yläpinnassa vastaan puristusta ja puu alapinnassa vetoa.

Mielestäni kelluva laatta on aina maanvarainen, vaikka perustus olisi paalutettu, koska siitä kohdistuu maaperään hyvin pieni kuormitus.

Puulattiaiset rossin ongelma on homehtuminen, nykyaikaisilla vaadittavalla paksulla eristyksellä.
Ennen vanhaan kuivui rakenteen läpi siirtyneellä lämmöllä.
Betonirakenne on turvallisin vaihtoehto ja paalutus. Perustus on sen verran tärkeä rakennuksen osa, että säästämällä siinä ei kannata aloittaa.

PP Perustus kirjoitti:

Puulattiaiset rossin ongelma on homehtuminen, nykyaikaisilla vaadittavalla paksulla eristyksellä.
Ennen vanhaan kuivui rakenteen läpi siirtyneellä lämmöllä.
Betonirakenne on turvallisin vaihtoehto ja paalutus. Perustus on sen verran tärkeä rakennuksen osa, että säästämällä siinä ei kannata aloittaa.

Lue lisää

AIvan, jos välttämättä haluaa rossipohjan kannattaisi se tehdä ontelolaatoilla ei mitään puurossia.

Ja turha lähteä paaluttamaan jos perusmaa on hyvin kantavaa, ainoastaa turha kustannus erä, mutta perustustapa selviää aina pohjatutkimuksella.