Englanti saa aikaan sotia, näinkö on?

Jos oli niin rakkaushötön täyttämä valtio niin olisi sitten pysynyt erossa mannermaan asioista. Niin 1914 kuin 1938.

Ei pidä sekoilla ja lupailla jos ei ole kanttia millä lunastaa lupauksensa.

mitäs sekoilivat kirjoitti:

Jos oli niin rakkaushötön täyttämä valtio niin olisi sitten pysynyt erossa mannermaan asioista. Niin 1914 kuin 1938.

Ei pidä sekoilla ja lupailla jos ei ole kanttia millä lunastaa lupauksensa.

Lue lisää

Englanti johti Saksan vastaista politiikkaa ja järjesti sodankäynnin toisille.

pomo oli Pomo kirjoitti:

Englanti johti Saksan vastaista politiikkaa ja järjesti sodankäynnin toisille.

Englanti pyrki pysyttelemään poissa mannermaan valtataistelusta, mutta piti samalla silmällä, ettei yksi päässyt liian vahvaksi muihin nähden.
Saksa pyrki rakentamaan Royal Navyn veroisen avomerilaivaston ja se brittien suuri huoli.

Englanti ei missään nimessä halunnut suurta mannersotaa, koska se ei ollut siihen varautunut.

Pötyä!! kirjoitti:

Englanti pyrki pysyttelemään poissa mannermaan valtataistelusta, mutta piti samalla silmällä, ettei yksi päässyt liian vahvaksi muihin nähden.
Saksa pyrki rakentamaan Royal Navyn veroisen avomerilaivaston ja se brittien suuri huoli.

Englanti ei missään nimessä halunnut suurta mannersotaa, koska se ei ollut siihen varautunut.

Lue lisää

Hevonpaskaa. Saksan sotalaivaston ei ollut sen märissä unissakaan tarkoitus haastaa Royal Navyn meriherruutta. Ihanteellisimmassa visiossa Royal Navyn ja Saksan Sotalaivaston suhde olisi ollut 1,5:1 Brittien eduksi.
"Britannia halusi pysyä poissa mannermaan valtataistelusta"
Jälleen metsään. Britannia toistuvasti sekaantui mannermaan asioihin Germanofobiaa noudattaen pitkin vuosisadan vaihdetta, asettuen aina Ranskan puolelle. Hallitus ja erityisesti Sir Grey sai tästä puolueellisuudesta osakseen rajua kritiikkiä jopa omiltaan. Pari ministeriä jopa erosi vastalauseena Britannian sotaisalle asenteelle konfliktin aattona.
Sodanvastaisuuskin on hölynpölyä, ainakin kun tulee johtohahmoihin. Et taida tietää Sir Edward Greyn tekemisistä mitään.

Syy miksi Britannia ei kyennyt luomaan valtavaa maa-armeijaa oli koska suurin osa varustusrahoista meni laivastoon.
"Ettei yksi päässyt liian vahvaksi toisiin nähden" toisin sanoen ettei yksikään kykenisi haastamaan Britannian hegemoniaa.

Skpfw kirjoitti:

Hevonpaskaa. Saksan sotalaivaston ei ollut sen märissä unissakaan tarkoitus haastaa Royal Navyn meriherruutta. Ihanteellisimmassa visiossa Royal Navyn ja Saksan Sotalaivaston suhde olisi ollut 1,5:1 Brittien eduksi.
"Britannia halusi pysyä poissa mannermaan valtataistelusta"
Jälleen metsään. Britannia toistuvasti sekaantui mannermaan asioihin Germanofobiaa noudattaen pitkin vuosisadan vaihdetta, asettuen aina Ranskan puolelle. Hallitus ja erityisesti Sir Grey sai tästä puolueellisuudesta osakseen rajua kritiikkiä jopa omiltaan. Pari ministeriä jopa erosi vastalauseena Britannian sotaisalle asenteelle konfliktin aattona.
Sodanvastaisuuskin on hölynpölyä, ainakin kun tulee johtohahmoihin. Et taida tietää Sir Edward Greyn tekemisistä mitään.

Syy miksi Britannia ei kyennyt luomaan valtavaa maa-armeijaa oli koska suurin osa varustusrahoista meni laivastoon.
"Ettei yksi päässyt liian vahvaksi toisiin nähden" toisin sanoen ettei yksikään kykenisi haastamaan Britannian hegemoniaa.

Lue lisää

"Englanti ei missään nimessä halunnut suurta mannersotaa, koska se ei ollut siihen varautunut."
Osaatko selittää, miksi Britannia varustautui sotaan kovempaa tahtia kuin Saksa sotaa edeltävinä vuosina(sama pätee muuten muihinkin ympärysvaltoihin) ja miksi Britannialla oli valmiit suurpiirteiset sotasuunnitelmat Ranskan kanssa jo vuosia ennen sodan alkua?
ja ennen kuin selität, että Britannia varustautui kovaa koska Saksalla oli etulyöntiasema, näin ei ollut. Saksalla ei ollut keinoa uhata Britanniaa.

Skpfw kirjoitti:

"Englanti ei missään nimessä halunnut suurta mannersotaa, koska se ei ollut siihen varautunut."
Osaatko selittää, miksi Britannia varustautui sotaan kovempaa tahtia kuin Saksa sotaa edeltävinä vuosina(sama pätee muuten muihinkin ympärysvaltoihin) ja miksi Britannialla oli valmiit suurpiirteiset sotasuunnitelmat Ranskan kanssa jo vuosia ennen sodan alkua?
ja ennen kuin selität, että Britannia varustautui kovaa koska Saksalla oli etulyöntiasema, näin ei ollut. Saksalla ei ollut keinoa uhata Britanniaa.

Lue lisää

Saksan nimenomaan rakensi suurta avomerilaivastoa meriministeri von Tirpitzin johdolla kyetäkseen haastamaan Englannin. Ja niinhän sodan aikana tapahtuikin.

Brittien politiikka tähtäsi tasapainon säilyttämiseen mannermaalla. Saksan vahvistuminen ja liitto Itävallan ja Italian kanssa oli sitä rikkomassa.
Tietysti asia huoletti Englantia.

"Osaatko selittää, miksi Britannia varustautui sotaan kovempaa tahtia kuin Saksa sotaa edeltävinä vuosina(sama pätee muuten muihinkin ympärysvaltoihin) ja miksi Britannialla oli valmiit suurpiirteiset sotasuunnitelmat Ranskan kanssa jo vuosia ennen sodan alkua?
ja ennen kuin selität, että Britannia varustautui kovaa koska Saksalla oli etulyöntiasema, näin ei ollut. Saksalla ei ollut keinoa uhata Britanniaa"

Turha vääristellä. Britit kyllä ylläpitivät vahvaa laivastoa, ja toimivat yhteistyössä Ranskan kanssa. Heillä oli kuitenkin vain 200 000 miehen maavoimat, joten he eivät valmistautuneet suursotaan. Saksalla oli neljän miljoonan miehen vakinainen armeija ja saman verran koulutettua reserviä.

Saksa uhkasi nimenomaan Ranskaa ja siksi britit olivat yhteistyössä sen kanssa. Britit takasivat Belgian puolueettomuuden ja joutuivat sotaan Saksan hyökätessä Schlieffen-suunnitelman mukaisesti Belgian kautta Ranskaan.

Voisit pystyä keskustelemaan, jos perehtyisit sotaa edeltävään politiikkaan ja sodan alkamiseen tosiasioiden valossa.
Nyt lykkäät puuta heinää aidon brittivihaajan tapaan.

Miksi valehtelet? kirjoitti:

Saksan nimenomaan rakensi suurta avomerilaivastoa meriministeri von Tirpitzin johdolla kyetäkseen haastamaan Englannin. Ja niinhän sodan aikana tapahtuikin.

Brittien politiikka tähtäsi tasapainon säilyttämiseen mannermaalla. Saksan vahvistuminen ja liitto Itävallan ja Italian kanssa oli sitä rikkomassa.
Tietysti asia huoletti Englantia.

"Osaatko selittää, miksi Britannia varustautui sotaan kovempaa tahtia kuin Saksa sotaa edeltävinä vuosina(sama pätee muuten muihinkin ympärysvaltoihin) ja miksi Britannialla oli valmiit suurpiirteiset sotasuunnitelmat Ranskan kanssa jo vuosia ennen sodan alkua?
ja ennen kuin selität, että Britannia varustautui kovaa koska Saksalla oli etulyöntiasema, näin ei ollut. Saksalla ei ollut keinoa uhata Britanniaa"

Turha vääristellä. Britit kyllä ylläpitivät vahvaa laivastoa, ja toimivat yhteistyössä Ranskan kanssa. Heillä oli kuitenkin vain 200 000 miehen maavoimat, joten he eivät valmistautuneet suursotaan. Saksalla oli neljän miljoonan miehen vakinainen armeija ja saman verran koulutettua reserviä.

Saksa uhkasi nimenomaan Ranskaa ja siksi britit olivat yhteistyössä sen kanssa. Britit takasivat Belgian puolueettomuuden ja joutuivat sotaan Saksan hyökätessä Schlieffen-suunnitelman mukaisesti Belgian kautta Ranskaan.

Voisit pystyä keskustelemaan, jos perehtyisit sotaa edeltävään politiikkaan ja sodan alkamiseen tosiasioiden valossa.
Nyt lykkäät puuta heinää aidon brittivihaajan tapaan.

Lue lisää

"Saksan nimenomaan rakensi suurta avomerilaivastoa meriministeri von Tirpitzin johdolla kyetäkseen haastamaan Englannin. Ja niinhän sodan aikana tapa..."
huhhuijjaa kun suollat paskaa. Avomerilaivaston ei koskaan olisi ylittänyt mainitsemaani 1,5:1 suhdetta Royal Navyyn nähden. Avomerilaivaston tuli olla kykenevä puolustamaan Saksaa ja sen etuja mm. Britannian (kansainvälisiä lakeja rikkovalta) merisaarrolta. Hochseeflotte ei tähän kyennyt, vaan sodan aattona suhde oli 2,5:1 Brittien eduksi. Et taida tietää sitäkään, että Britannian laivasto-ohjelman tavoite oli, että RN olisi vähintään yhtä vahva kuin kaksi seuraavaksi suurinta laivastoa yhdessä. Kumman politiikka oli agressiivisempi merellä?
ja niin, se oli juuri Saksa joka yritti liennyttää suurvaltasuhteita Britannian kanssa ennen sotaa.
jälleen kerran, Belgia oli tekosyy, Britannia olisi liittynyt sotaan huolimatta Belgian kohtalosta. Tietämättömyytesi ja britti-ihannointisi paistaa pahasti läpi

Skpfw kirjoitti:

"Saksan nimenomaan rakensi suurta avomerilaivastoa meriministeri von Tirpitzin johdolla kyetäkseen haastamaan Englannin. Ja niinhän sodan aikana tapa..."
huhhuijjaa kun suollat paskaa. Avomerilaivaston ei koskaan olisi ylittänyt mainitsemaani 1,5:1 suhdetta Royal Navyyn nähden. Avomerilaivaston tuli olla kykenevä puolustamaan Saksaa ja sen etuja mm. Britannian (kansainvälisiä lakeja rikkovalta) merisaarrolta. Hochseeflotte ei tähän kyennyt, vaan sodan aattona suhde oli 2,5:1 Brittien eduksi. Et taida tietää sitäkään, että Britannian laivasto-ohjelman tavoite oli, että RN olisi vähintään yhtä vahva kuin kaksi seuraavaksi suurinta laivastoa yhdessä. Kumman politiikka oli agressiivisempi merellä?
ja niin, se oli juuri Saksa joka yritti liennyttää suurvaltasuhteita Britannian kanssa ennen sotaa.
jälleen kerran, Belgia oli tekosyy, Britannia olisi liittynyt sotaan huolimatta Belgian kohtalosta. Tietämättömyytesi ja britti-ihannointisi paistaa pahasti läpi

Lue lisää

Ei historiaa voi valehtelemalla muuttaa. Saksa rakensi kaksin verroin enemmän suuria taistelualuksia muutamia vuosia ennen sotaa. Tarkoitus oli kyetä lyömään Englanti merellä. Sitähän yritettiin melko hyvällä menestyksellä.
Suurten laivojen suhde oli sodan alkaessa 24-16 Englannin hyväksi.

Britannia ei halunnut päästää Saksaa Kanaalin rannalle. Siksi se takasi Belgian. Et tunne alkeisasioitakaan.

Suurvaltojen sotaan ei lähdetä 200 000 miehen armeijalla kuin pakkotilassa.

Turhaan sekoilet kirjoitti:

Ei historiaa voi valehtelemalla muuttaa. Saksa rakensi kaksin verroin enemmän suuria taistelualuksia muutamia vuosia ennen sotaa. Tarkoitus oli kyetä lyömään Englanti merellä. Sitähän yritettiin melko hyvällä menestyksellä.
Suurten laivojen suhde oli sodan alkaessa 24-16 Englannin hyväksi.

Britannia ei halunnut päästää Saksaa Kanaalin rannalle. Siksi se takasi Belgian. Et tunne alkeisasioitakaan.

Suurvaltojen sotaan ei lähdetä 200 000 miehen armeijalla kuin pakkotilassa.

Lue lisää

"Englanti ei halunnut päästää Saksaa kanaalin rannikolle."tällaista uhkaa ei ollut olemassa sillä tämä ei ollut Saksan tavoite. Hochseeflotten ei koskaan ollut tarkoitus kyetä kukistamaan Royal Navya, ainoastaan estämään sen toteuttama täydellinen merisaarto."Suurten sotalaivojen.."
Suuret sotalaivat eivät ratkaisseet kilpavarustelua.
"Saksa rakensi kaksin verroin..."
Vastaavasti Venäjä, Ranska ja Britannia varustautuivat muualla Saksaa nopeammin.
sinä tässä sekoilet. Sir Grey on yksi pääsyyllisistä sodan syttymiseen.

Turhaan sekoilet kirjoitti:

Ei historiaa voi valehtelemalla muuttaa. Saksa rakensi kaksin verroin enemmän suuria taistelualuksia muutamia vuosia ennen sotaa. Tarkoitus oli kyetä lyömään Englanti merellä. Sitähän yritettiin melko hyvällä menestyksellä.
Suurten laivojen suhde oli sodan alkaessa 24-16 Englannin hyväksi.

Britannia ei halunnut päästää Saksaa Kanaalin rannalle. Siksi se takasi Belgian. Et tunne alkeisasioitakaan.

Suurvaltojen sotaan ei lähdetä 200 000 miehen armeijalla kuin pakkotilassa.

Lue lisää

"Siksi se takasi Belgian"
Belgian puolueettomuuden takaus oli vanhempaa perua kuin Saksan uhka, pöljä. Eikä se takaus velvoittanut sotilaallisiin toimiin, mikäli Belgian puolueettomuutta loukattiin. Grey vei Britannian sotaan valheen verukkeella. Kansa luuli menevänsä sotaan puolustamaan Belgiaa, vaikka todellisuudessa mentiin palauttamaan Englannin hegemonista asemaa Euroopassa.

Britit aloittivat toisen maailmansodan julistamalla sodan Saksalle.

Turhaan sekoilet kirjoitti:

Ei historiaa voi valehtelemalla muuttaa. Saksa rakensi kaksin verroin enemmän suuria taistelualuksia muutamia vuosia ennen sotaa. Tarkoitus oli kyetä lyömään Englanti merellä. Sitähän yritettiin melko hyvällä menestyksellä.
Suurten laivojen suhde oli sodan alkaessa 24-16 Englannin hyväksi.

Britannia ei halunnut päästää Saksaa Kanaalin rannalle. Siksi se takasi Belgian. Et tunne alkeisasioitakaan.

Suurvaltojen sotaan ei lähdetä 200 000 miehen armeijalla kuin pakkotilassa.

Lue lisää

Kysymys on itseasiassa yksinkertainen. Britannian elinkeino, siirtomaiden hyödyntäminen, on kautta aikojen perustunut sotien sytyttämiseen. Tämä on jalostetty pitkälle ja mennyt veriin. Kaikkien siirtomaiden hallinta on perustunut saamalla toiset kansat ja etniset ryhmät sotiin keskenään. Näiden uuvutettua toisensa on ne helppo alistaa ja julistaa itsensä maailman rauhan johtajaksi. Anglosaksien perustaktiikka jatkuu Yhdysvaltojen kohdalla, (Joka leipoo konflikteja Keski-idästä Lähi-itään ja Balkanille).

Britannian oli saatava kahteen kertaan sota syttymään Saksan ja Ranskan välille. Propagandalla Ranskassa ja puristamalla ranskalaisten kautta saksalaisia palleista niin että varmasti sietokyky ylittyy. Toisaalta 30-luvulla tuettiin ja kasvatettiin Hitlerin egoa lupauksin ja imartelulla. Annettiin ymmärtää että Hitler on saava puolet maapallosta saksalaisen Coburg-Gotha-suvun (Windsorien) rinnalla.

http://www.youtube.com/watch?v=LXamWEGhBgA

1. Englanti ja Ranska olivat tuolloin resursseiltaan suunnilleen samanarvoiset.
2. Ranskan maavoimat käsittivät n. 4 000 000 miestä, Britannian n. 1 000 000 miestä.

Kerros rättäri mikä tuossa on valetta. Nehän ovat avauksen ydinkohdat ja niitä sinä väität valeiksi.

Johtuukohan tuo sinun tunnettu epäsosiaalisuutesi jonkun psyykenlääkkeesi ikävistä sivuvaikutuksista vai liika pienestä annoksesta?

kerros tollo kirjoitti:

1. Englanti ja Ranska olivat tuolloin resursseiltaan suunnilleen samanarvoiset.
2. Ranskan maavoimat käsittivät n. 4 000 000 miestä, Britannian n. 1 000 000 miestä.

Kerros rättäri mikä tuossa on valetta. Nehän ovat avauksen ydinkohdat ja niitä sinä väität valeiksi.

Johtuukohan tuo sinun tunnettu epäsosiaalisuutesi jonkun psyykenlääkkeesi ikävistä sivuvaikutuksista vai liika pienestä annoksesta?

Lue lisää

halunnut suursotaa, koska se ei ollut siihen valmis, kuten avauskin todistaa.

"Englanti on etevä sytyttämään sotien paloja mannermaalla mutta huono niitä sammuttamaan. Englannin kuningas Yrjöhän oli yksi merkittäviä sodan alullepanijoita."

Tuo on valetta, kuten yleensä brittivihaajien väitteet.

"1. Englanti ja Ranska olivat tuolloin resursseiltaan suunnilleen samanarvoiset.
2. Ranskan maavoimat käsittivät n. 4 000 000 miestä, Britannian n. 1 000 000 miestä."

Melkoista pötyä on tuokin. Ranskalla oli sodan syttyessä maavoimissa 3 794 000 miestä ja Englannilla 200 000.
Englannin laivasto oli kaksinkertainen Saksaan nähden ja ainakin kolminkertainen Ranskaan verraten.

Maailman vahvin valtio oli tuohon aikaan Englannin imperiumi. Ranska ei suinkaan ollut tasavahva sen kanssa taloudellisesti eikä muutenkaan, maavoimia lukuun ottamatta..

Avaus on siis tältäkin osin tavanmukaista brittikaunaista hölynpölyä, kuten olen aiemmin todennut.

Englanti ei kirjoitti:

halunnut suursotaa, koska se ei ollut siihen valmis, kuten avauskin todistaa.

"Englanti on etevä sytyttämään sotien paloja mannermaalla mutta huono niitä sammuttamaan. Englannin kuningas Yrjöhän oli yksi merkittäviä sodan alullepanijoita."

Tuo on valetta, kuten yleensä brittivihaajien väitteet.

"1. Englanti ja Ranska olivat tuolloin resursseiltaan suunnilleen samanarvoiset.
2. Ranskan maavoimat käsittivät n. 4 000 000 miestä, Britannian n. 1 000 000 miestä."

Melkoista pötyä on tuokin. Ranskalla oli sodan syttyessä maavoimissa 3 794 000 miestä ja Englannilla 200 000.
Englannin laivasto oli kaksinkertainen Saksaan nähden ja ainakin kolminkertainen Ranskaan verraten.

Maailman vahvin valtio oli tuohon aikaan Englannin imperiumi. Ranska ei suinkaan ollut tasavahva sen kanssa taloudellisesti eikä muutenkaan, maavoimia lukuun ottamatta..

Avaus on siis tältäkin osin tavanmukaista brittikaunaista hölynpölyä, kuten olen aiemmin todennut.

Lue lisää

------Maailman vahvin valtio oli tuohon aikaan Englannin imperiumi-----

Miksei Saksa sitten kaatunut jo 1914 vaan kävi yli 4 v kahden rintaman sotaa jos jo yksi sen vastustajista yksinänsä oli sitä vahvempi? Tarvittiin USA ratkaisemaan sota.

"Englanti oli taannut Belgian puolueettomuuden ja joutui sotaan Saksan hyökätessä Belgiaan"
Vale. Belgian puolueettomuuden takaus ei velvoittanut sotilaallisiin toimiin. Lisäksi Britannialla oli valmiit maihinnoususuunnitelmat sen varalle, että Belgia ei päästäisi Brittejä maaperälleen suosiolla.
Britannia ja Sir Grey asettuvat tasa-arvoisen syyllisen asemaan Vilhelm II:n, Ranskan ja Izvolskyn rinnalle. Älä yritä jakaa siinä synninpäästöä

hei haloo joo kirjoitti:

------Maailman vahvin valtio oli tuohon aikaan Englannin imperiumi-----

Miksei Saksa sitten kaatunut jo 1914 vaan kävi yli 4 v kahden rintaman sotaa jos jo yksi sen vastustajista yksinänsä oli sitä vahvempi? Tarvittiin USA ratkaisemaan sota.

Lue lisää

imperiumi oli maailman vahvin valtio taloudellisesti ja poliittisesti sekä merivoimien osalta. Sotilaallisesti se oli maavoimien osalta kääpiö muihin suurvaltoihin verrattuna.

Saksa olisi hävinnyt ilman USA:n mukaantuloa, mutta sitä auttoi Venäjän luhistuminen. Ilman jenkkien mukaantuloakin Saksa olisi hävinnyt. Se oli niin tiukoilla vuoden 1918 keväthyökkäyksen epäonnistuttua. Myös Ranska ja Englanti olivat uuvuksissa, mutta niiden asema oli silti parempi. Ne pystyivät kesällä 1918 suurhyökkäykseen, toisin kuin Saksa.

Voisit perehtyä asioihin hölynpölyn työntämisen asemesta. Tosin se taitaa olla helpompaa?

Brittiläinen kirjoitti:

imperiumi oli maailman vahvin valtio taloudellisesti ja poliittisesti sekä merivoimien osalta. Sotilaallisesti se oli maavoimien osalta kääpiö muihin suurvaltoihin verrattuna.

Saksa olisi hävinnyt ilman USA:n mukaantuloa, mutta sitä auttoi Venäjän luhistuminen. Ilman jenkkien mukaantuloakin Saksa olisi hävinnyt. Se oli niin tiukoilla vuoden 1918 keväthyökkäyksen epäonnistuttua. Myös Ranska ja Englanti olivat uuvuksissa, mutta niiden asema oli silti parempi. Ne pystyivät kesällä 1918 suurhyökkäykseen, toisin kuin Saksa.

Voisit perehtyä asioihin hölynpölyn työntämisen asemesta. Tosin se taitaa olla helpompaa?

Lue lisää

Britannialla ja Ranskalla ei olisi ollut voimia kukistaa Saksaa keskenään, ilman Yhdysvaltoja strateginen pattitilanne olisi jatkunut. Väite Saksan kukistumisesta ilmankin yhdysvaltoja on pöljä ja kaivettu aivan muualta kuin historiasta

Skpfw kirjoitti:

"Englanti oli taannut Belgian puolueettomuuden ja joutui sotaan Saksan hyökätessä Belgiaan"
Vale. Belgian puolueettomuuden takaus ei velvoittanut sotilaallisiin toimiin. Lisäksi Britannialla oli valmiit maihinnoususuunnitelmat sen varalle, että Belgia ei päästäisi Brittejä maaperälleen suosiolla.
Britannia ja Sir Grey asettuvat tasa-arvoisen syyllisen asemaan Vilhelm II:n, Ranskan ja Izvolskyn rinnalle. Älä yritä jakaa siinä synninpäästöä

Lue lisää

taas sinulta. Britit tajusivat hyvin puolueettoman Belgian olevan tie Ranskan selustaan. He eivät halunneet Saksan joukkoja Kanaalin rannikolle ja takasivat siksi Belgian. Tietysti hyökkäystä vastaan ryhdyttiin sotilastoimiin. Kuinka pimeä oikein olet?

Briteillä oli tietysti valmiit kuljetussuunnitelmat sodan varalta. Hyökkäykseen sen voimat eivät riittäneet, sillä Belgialla oli 300 000 miehen armeija. Britit kykenivät irrottamaan 100 000 miestä ja myöhemmin 30 000 lisää.

"Britannia ja Sir Grey asettuvat tasa-arvoisen syyllisen asemaan Vilhelm II:n, Ranskan ja Izvolskyn rinnalle. Älä yritä jakaa siinä synninpäästöä "

Historia ei muutu sinun valeillasi, vaikka et sitä ymmärrä.
Saksa lähti lyömään Ranskan ja Venäjän liittoa hyökkäämällä yllättäen Ranskaan Belgian kautta. Britit menivät mukaan jälkijunassa.

Skpfw kirjoitti:

Britannialla ja Ranskalla ei olisi ollut voimia kukistaa Saksaa keskenään, ilman Yhdysvaltoja strateginen pattitilanne olisi jatkunut. Väite Saksan kukistumisesta ilmankin yhdysvaltoja on pöljä ja kaivettu aivan muualta kuin historiasta

Lue lisää

hölynpölyä. Saksan viimeinen yritys ratkaista sota oli kevään -18 suurhyökkäys. Se torjuttiin. Sen jälkeen Saksanhäviö oli vain ajan kysymys, vaikka sen armeija olikin taistelukuntoinen. Kansan voimat olivat lopussa.
Venäjän kukistuminen antoi Saksalle sen viimeisen mahdollisuuden sodan voittoon. Siinä epäonnistuttiin.

Tietysti jenkkien mukaantulo lyhensi sotaa.

Edelleenkin lykkäät kirjoitti:

hölynpölyä. Saksan viimeinen yritys ratkaista sota oli kevään -18 suurhyökkäys. Se torjuttiin. Sen jälkeen Saksanhäviö oli vain ajan kysymys, vaikka sen armeija olikin taistelukuntoinen. Kansan voimat olivat lopussa.
Venäjän kukistuminen antoi Saksalle sen viimeisen mahdollisuuden sodan voittoon. Siinä epäonnistuttiin.

Tietysti jenkkien mukaantulo lyhensi sotaa.

Lue lisää

Ilman jenkkejä v.1918 epäonnistuminen ei olisi ollut kirkossa kuulutettu. Spekuloit asioilla joista et tiedä, se ei kuulu historiaan.

Kummaa kieroilua kirjoitti:

taas sinulta. Britit tajusivat hyvin puolueettoman Belgian olevan tie Ranskan selustaan. He eivät halunneet Saksan joukkoja Kanaalin rannikolle ja takasivat siksi Belgian. Tietysti hyökkäystä vastaan ryhdyttiin sotilastoimiin. Kuinka pimeä oikein olet?

Briteillä oli tietysti valmiit kuljetussuunnitelmat sodan varalta. Hyökkäykseen sen voimat eivät riittäneet, sillä Belgialla oli 300 000 miehen armeija. Britit kykenivät irrottamaan 100 000 miestä ja myöhemmin 30 000 lisää.

"Britannia ja Sir Grey asettuvat tasa-arvoisen syyllisen asemaan Vilhelm II:n, Ranskan ja Izvolskyn rinnalle. Älä yritä jakaa siinä synninpäästöä "

Historia ei muutu sinun valeillasi, vaikka et sitä ymmärrä.
Saksa lähti lyömään Ranskan ja Venäjän liittoa hyökkäämällä yllättäen Ranskaan Belgian kautta. Britit menivät mukaan jälkijunassa.

Lue lisää

Juu paitti ei;D Schlieffenin suunnitelma oli Briteille ja Ranskalle selvillä jo 1912.
grey oli luonut suunnitelmat VÄKIVALTAISELLE TUNKEUTUMISELLE BELGIAAN, mikäli Belgia ei näin tekisi vapaaehtoisesti. Belgialla ei ollut kykyä torjua maihinnousuja(sitä 300 000 miehen armeija tarvittiin muuallakin)

Ad hominem väittelytapasi ei tee sinusta yhtään uskottavampaa

Skpfw kirjoitti:

Ilman jenkkejä v.1918 epäonnistuminen ei olisi ollut kirkossa kuulutettu. Spekuloit asioilla joista et tiedä, se ei kuulu historiaan.

Jenkkejä oli Ranskassa maaliskuussa 1918 noin 100 000 miestä, joita Pershing ei laskenut rintamalle.
Saksan suurhyökkäyksen torjuivat ranskalaiset ja britit kanadalaisten ja australialaisten tuella..
Vasta elokuussa oli yhdeksän amerikkalaista divisioonaa rintamalla taisteluissa. Ne kärsivät suuria menetyksiä, mutta olivat mukana tuomassa lopullista voittoa.

Suosittelen edelleen perehtymistä sotahistoriaan. Brittikauna ei pitkälle kanna, vaikka olet liian tyhmä sitäkään ymmärtämään.

Skpfw kirjoitti:

Juu paitti ei;D Schlieffenin suunnitelma oli Briteille ja Ranskalle selvillä jo 1912.
grey oli luonut suunnitelmat VÄKIVALTAISELLE TUNKEUTUMISELLE BELGIAAN, mikäli Belgia ei näin tekisi vapaaehtoisesti. Belgialla ei ollut kykyä torjua maihinnousuja(sitä 300 000 miehen armeija tarvittiin muuallakin)

Ad hominem väittelytapasi ei tee sinusta yhtään uskottavampaa

Lue lisää

"Juu paitti ei;D Schlieffenin suunnitelma oli Briteille ja Ranskalle selvillä jo 1912."

Juuri siksihän sen varalla valmistauduttiin. Hyökkääjä oli Saksa, vaikka et sitä näy ymmärtävän.

On selvää, että Belgian väkivaltaiselle auttamiselle ei briteillä ollut resursseja.
Kuvitteletko, että Belgia olisi taistellut sekä Saksaa että Belgiaa vastaan? No, näyt olevan siihen riittävän typerä.

Mitä höpiset?? kirjoitti:

Jenkkejä oli Ranskassa maaliskuussa 1918 noin 100 000 miestä, joita Pershing ei laskenut rintamalle.
Saksan suurhyökkäyksen torjuivat ranskalaiset ja britit kanadalaisten ja australialaisten tuella..
Vasta elokuussa oli yhdeksän amerikkalaista divisioonaa rintamalla taisteluissa. Ne kärsivät suuria menetyksiä, mutta olivat mukana tuomassa lopullista voittoa.

Suosittelen edelleen perehtymistä sotahistoriaan. Brittikauna ei pitkälle kanna, vaikka olet liian tyhmä sitäkään ymmärtämään.

Lue lisää

Puhumattakaan jenkkien välttämättömistä avustustoimituksista...
Sinä siinä spekuloit tapahtumattomilla asioilla;)

Voi onnetonta!! kirjoitti:

"Juu paitti ei;D Schlieffenin suunnitelma oli Briteille ja Ranskalle selvillä jo 1912."

Juuri siksihän sen varalla valmistauduttiin. Hyökkääjä oli Saksa, vaikka et sitä näy ymmärtävän.

On selvää, että Belgian väkivaltaiselle auttamiselle ei briteillä ollut resursseja.
Kuvitteletko, että Belgia olisi taistellut sekä Saksaa että Belgiaa vastaan? No, näyt olevan siihen riittävän typerä.

Lue lisää

"Belgian väkivaltaiselle auttamiselle briteillä ei ollut resursseja"
Harmi kannaltasi, Britit olivat itse eri mieltä Churchillia ja Greytä myöten. Mikäli Belgia olisi suostunut Saksan läpikulkuvaatimuksiin, Britannian siirtoarmeija olisi noussut maihin ja Belgia olisi asetettu täydelliseen merisaartoon. Belgiasta ei koettu olevan lainkaan vastusta. Britannia ei sallinut Belgian puolueettomuutta konfliktissa, kyse oli vain kumman osapuolen se valitsi. Harhakuvitelmasi eivät ole linjassa edes Brittijohdon senaikaisten näkemysten kanssa
(N.Ferguson, Julma sota s.111-115(

Skpfw kirjoitti:

"Belgian väkivaltaiselle auttamiselle briteillä ei ollut resursseja"
Harmi kannaltasi, Britit olivat itse eri mieltä Churchillia ja Greytä myöten. Mikäli Belgia olisi suostunut Saksan läpikulkuvaatimuksiin, Britannian siirtoarmeija olisi noussut maihin ja Belgia olisi asetettu täydelliseen merisaartoon. Belgiasta ei koettu olevan lainkaan vastusta. Britannia ei sallinut Belgian puolueettomuutta konfliktissa, kyse oli vain kumman osapuolen se valitsi. Harhakuvitelmasi eivät ole linjassa edes Brittijohdon senaikaisten näkemysten kanssa
(N.Ferguson, Julma sota s.111-115(

Lue lisää

Ja jos kerran sotasuunnitelmat olivat kaikille selviä, miten voit väittää, että Britannia ei ollut sotaan varautunut?

Skpfw kirjoitti:

Ja jos kerran sotasuunnitelmat olivat kaikille selviä, miten voit väittää, että Britannia ei ollut sotaan varautunut?

faktan, ettei Englanti ollut varautunut maavoimin käytävään suursotaan.
Se oli valmis suojaamaan Kanaalin rannikon vähillä maavoimillaan.

Etkö pysty muuhun kuin vääristelemään tekstejäni. Vajoat kyllä brittivihaajienkin alkeistasolle.

Varautuminen sotaan on kokonaan eri asia kuin sen aloittaminen. Siitä on järjetöntä syyttää brittejä.

Olen kertonut sen kirjoitti:

faktan, ettei Englanti ollut varautunut maavoimin käytävään suursotaan.
Se oli valmis suojaamaan Kanaalin rannikon vähillä maavoimillaan.

Etkö pysty muuhun kuin vääristelemään tekstejäni. Vajoat kyllä brittivihaajienkin alkeistasolle.

Varautuminen sotaan on kokonaan eri asia kuin sen aloittaminen. Siitä on järjetöntä syyttää brittejä.

Lue lisää

"faktan, ettei Englanti ollut varautunut maavoimin käytävään suursotaan.
Se oli valmis suojaamaan Kanaalin rannikon vähillä maavoimillaan."
Et sinä kyllä noin sanonut, vaan
"Englanti ei halunnut suursotaa, koska se ei ollut siihen valmis, kuten avauskin todistaa."
Englanti tasan tarkkaan oli valmis suursotaan, vaan ei valmis sotimaan sitä itsekseen mantereella.
V.1910 britannialla oli 785 000 miestä "käytettävissä sotapalvelukseen" ympäri imperiumia. Vaikka nämä eivät Eurooppaan olleet käytettävissä, niitä käytettiin kukistamaan Saksan siirtomaat sodan aikana. Taas jäit kiinni valeesta.

saisi olla sinunkin jutuissasi.

"Ranskalla oli vain statistin rooli tässä taistelussa,"

Ranskalla oli joukkojen enemmistö sodan loppuun asti. Se kantoi päävastuun länsirintamasta ja kärsi raskaat tappiot. Laajat alat maata tuhoutuivat täydellisesti.

Hieman tolkkua kirjoitti:

saisi olla sinunkin jutuissasi.

"Ranskalla oli vain statistin rooli tässä taistelussa,"

Ranskalla oli joukkojen enemmistö sodan loppuun asti. Se kantoi päävastuun länsirintamasta ja kärsi raskaat tappiot. Laajat alat maata tuhoutuivat täydellisesti.

Lue lisää

Miehissä saattoi olla enemmistö, mutta sodassa tarvitaan muutakin kuin miehiä.

näin se vaan on kirjoitti:

Miehissä saattoi olla enemmistö, mutta sodassa tarvitaan muutakin kuin miehiä.

materiaalia enemmän kuin Englannilla. Ylipäällikkö oli ranskalainen.
Et ole perillä asiasta lainkaan.

-----Ranskalla oli vain statistin rooli tässä taistelussa,----

Uh mitä sairasta roskaa. Miten joku on noin pihalla tai valehtelee noin rankasti?

---- itseasiassa se teki virheen kun lähti edes mukaan sotaan,---

Lähti mukaan kun Saksa hyökkäsi maahan, Belgian kautta. Antautuako olisi pitänyt?

----- lopulta toisen maailmansodan jälkeen se menetti myös siirtomaansa.-----

Niin menetti myös Englanti. Mikä siis on ero, kerro?

älä pökise kirjoitti:

-----Ranskalla oli vain statistin rooli tässä taistelussa,----

Uh mitä sairasta roskaa. Miten joku on noin pihalla tai valehtelee noin rankasti?

---- itseasiassa se teki virheen kun lähti edes mukaan sotaan,---

Lähti mukaan kun Saksa hyökkäsi maahan, Belgian kautta. Antautuako olisi pitänyt?

----- lopulta toisen maailmansodan jälkeen se menetti myös siirtomaansa.-----

Niin menetti myös Englanti. Mikä siis on ero, kerro?

Lue lisää

Onko huttula perehtynyt historiaan? Jopas jotakin!

Löytyisikö rehellisyyttä myös Englannin toimien käsittelylle? Huttulahan on tunnettu brittivihaaja, jolta piisaa valetta kuin lampaalta papanaa.

Kato, kato!! kirjoitti:

Onko huttula perehtynyt historiaan? Jopas jotakin!

Löytyisikö rehellisyyttä myös Englannin toimien käsittelylle? Huttulahan on tunnettu brittivihaaja, jolta piisaa valetta kuin lampaalta papanaa.

Lue lisää

No jopas hermostuitkin kun jäit rysän päältä kiinni totaalisen karseista valeista. Siinä nähtiin millä tasolla on rättivarastolle jämähtäneen ylikessun tiedot.

älä pökise kirjoitti:

-----Ranskalla oli vain statistin rooli tässä taistelussa,----

Uh mitä sairasta roskaa. Miten joku on noin pihalla tai valehtelee noin rankasti?

---- itseasiassa se teki virheen kun lähti edes mukaan sotaan,---

Lähti mukaan kun Saksa hyökkäsi maahan, Belgian kautta. Antautuako olisi pitänyt?

----- lopulta toisen maailmansodan jälkeen se menetti myös siirtomaansa.-----

Niin menetti myös Englanti. Mikä siis on ero, kerro?

Lue lisää

Ranska ja Englanti julistivat sodan Saksalle, Saksa ei halunnut sotaa näiden kanssa ja luuli että ne pysyy sodan ulkopuolella.

katos poikaa kirjoitti:

No jopas hermostuitkin kun jäit rysän päältä kiinni totaalisen karseista valeista. Siinä nähtiin millä tasolla on rättivarastolle jämähtäneen ylikessun tiedot.

kääntää totuus toisin päin. On ilahduttavaa, että huttulakin joskus pysyy totuudessa. Opetuslapsilta sitä ei näköjään voi vaatia.

näin se meni kirjoitti:

Ranska ja Englanti julistivat sodan Saksalle, Saksa ei halunnut sotaa näiden kanssa ja luuli että ne pysyy sodan ulkopuolella.

Saksa hyökkäsi 4.8. 14 Belgian kautta Ranskaan. Siitä seurasivat Ranskan ja sitten Englannin sodanjulistukset.
Englanti siirsi joukkonsa Belgiaan vasta 3lokuun 13-15. päivä.

Hölynpölyä taas !!! kirjoitti:

Saksa hyökkäsi 4.8. 14 Belgian kautta Ranskaan. Siitä seurasivat Ranskan ja sitten Englannin sodanjulistukset.
Englanti siirsi joukkonsa Belgiaan vasta 3lokuun 13-15. päivä.

Lue lisää

Sodan aloitti kyllä Venäjä käynnistäessään liikennekannallepanonsa

Skpfw kirjoitti:

Sodan aloitti kyllä Venäjä käynnistäessään liikennekannallepanonsa

vaan Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28. heinäkuuta.
Saksa hyökkäsi Belgiaan 4. elokuuta. Venäjä lopetteli vasta lkp:a silloin. Se ei ole sotaa.

Ei kyllä aloittanut, kirjoitti:

vaan Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28. heinäkuuta.
Saksa hyökkäsi Belgiaan 4. elokuuta. Venäjä lopetteli vasta lkp:a silloin. Se ei ole sotaa.

Tuohon aikaan Liikekannallepano tarkoitti de facto sodanjulistusta. Venäjä aloitti konfliktin sekaantumalla Itävalta-Unkarin ja Serbian keskinäiseen välienselvittelyyn.

Skpfw kirjoitti:

Tuohon aikaan Liikekannallepano tarkoitti de facto sodanjulistusta. Venäjä aloitti konfliktin sekaantumalla Itävalta-Unkarin ja Serbian keskinäiseen välienselvittelyyn.

"Tuohon aikaan Liikekannallepano tarkoitti de facto sodanjulistusta."

Oikeastaan liikekannallepano ei ole koskaan tarkoittanut sodanjulistusta, mutta sitä on käytetty tehokkaasti lisäämään vainoharhaa sotien edellä ;)

Me Again kirjoitti:

"Tuohon aikaan Liikekannallepano tarkoitti de facto sodanjulistusta."

Oikeastaan liikekannallepano ei ole koskaan tarkoittanut sodanjulistusta, mutta sitä on käytetty tehokkaasti lisäämään vainoharhaa sotien edellä ;)

Lue lisää

"Oikeastaan liikekannallepano ei ole koskaan tarkoittanut sodanjulistusta, "
Käytännössä se on tarkoittanut sodanjulistusta, sillä se oli äärimmäisen kallis ja hidas tapahtuma, jonka peruminen oli hankalaa. Liikekannallepanoa ei määrätty kevein perustein.

Skpfw kirjoitti:

"Oikeastaan liikekannallepano ei ole koskaan tarkoittanut sodanjulistusta, "
Käytännössä se on tarkoittanut sodanjulistusta, sillä se oli äärimmäisen kallis ja hidas tapahtuma, jonka peruminen oli hankalaa. Liikekannallepanoa ei määrätty kevein perustein.

Lue lisää

Valtiot ryhtyvät moniin kalliisiin ja hitaisiin projekteihin, joita on hankala peruuttaa :)

Siitäkin huolimatta, liikekannallepano ei ole sodanjulistus.

Me Again kirjoitti:

Valtiot ryhtyvät moniin kalliisiin ja hitaisiin projekteihin, joita on hankala peruuttaa :)

Siitäkin huolimatta, liikekannallepano ei ole sodanjulistus.

"liikekannallepano ei ole sodanjulistus."
Toimi käytännössä sellaisena, ja näin myös serkkukeisarit sen totesivat.

Skpfw kirjoitti:

"liikekannallepano ei ole sodanjulistus."
Toimi käytännössä sellaisena, ja näin myös serkkukeisarit sen totesivat.

Maat saattavat aloittaa sodan sen pohjalta, mutta se ei ole sodanjulistus

Me Again kirjoitti:

Maat saattavat aloittaa sodan sen pohjalta, mutta se ei ole sodanjulistus

Hyvä, että saatiin toinen täysijärkinen mukaan. Tässä tuntee välillä olonsa yksinäiseksi.

Me Again kirjoitti:

Maat saattavat aloittaa sodan sen pohjalta, mutta se ei ole sodanjulistus

Taidat tarkoittaa että liikekannallepano käynnistetään vasta, kun päätös sotaan ryhtymisestä on tehty. Näin asian näki sekä Vilhelm II ja Nikolai II.

Skpfw kirjoitti:

Taidat tarkoittaa että liikekannallepano käynnistetään vasta, kun päätös sotaan ryhtymisestä on tehty. Näin asian näki sekä Vilhelm II ja Nikolai II.

on eri asia kuin sodan julistus. Liikekannallepano voidaan tehdä vain varmuuden vuoksi.

Sota voidaan julistaa myös ilman lii8kekannallepanoa.

Päätös sodasta kirjoitti:

on eri asia kuin sodan julistus. Liikekannallepano voidaan tehdä vain varmuuden vuoksi.

Sota voidaan julistaa myös ilman lii8kekannallepanoa.

Ja sotaa voidaan käydä ilman sodanjulistusta. Ottaen huomioon maailmanpoliittisen tilanteen, Venäjän liikekannallepano käynnisti ketjureaktion(Kuitenkaan unohtamatta Itävallan kömpelöä toimintaa Serbian suhteen ja Serbian avointa vihamielisyyttä kriittisessä tilanteessa).

Skpfw kirjoitti:

Taidat tarkoittaa että liikekannallepano käynnistetään vasta, kun päätös sotaan ryhtymisestä on tehty. Näin asian näki sekä Vilhelm II ja Nikolai II.

Yleisesti ottaen en. Maa voi julistaa liikekannallepanon, vaikka se ei haluaisi aggressiivisesti sotaan ryhtyäkään.

Skpfw kirjoitti:

Ja sotaa voidaan käydä ilman sodanjulistusta. Ottaen huomioon maailmanpoliittisen tilanteen, Venäjän liikekannallepano käynnisti ketjureaktion(Kuitenkaan unohtamatta Itävallan kömpelöä toimintaa Serbian suhteen ja Serbian avointa vihamielisyyttä kriittisessä tilanteessa).

Lue lisää

"Ja sotaa voidaan käydä ilman sodanjulistusta."

Ja juuri sen vuoksi on tärkeä muistaa, että liikekannallepano ei ole sotatoimi. Puolueettomat joutuivat maailmansodissa usein juurikin ruhjotuiksi sen vuoksi, että ne pelkäsivät käynnistää omaa puolustuksellista liikekannallepanoaan hyvissä ajoin.

Me Again kirjoitti:

Yleisesti ottaen en. Maa voi julistaa liikekannallepanon, vaikka se ei haluaisi aggressiivisesti sotaan ryhtyäkään.

" Maa voi julistaa liikekannallepanon, vaikka se ei haluaisi aggressiivisesti sotaan ryhtyäkään"
Vain mikäli mahdollinen uhkaava vihollinen on julistanut liikekannallepanon ensin.
Liikekannallepanon käynnistäminen ensimmäisenä oli äärimmäisen aggressiivinen poliittinen toimi, käytännössä sodanjulistus.

Skpfw kirjoitti:

" Maa voi julistaa liikekannallepanon, vaikka se ei haluaisi aggressiivisesti sotaan ryhtyäkään"
Vain mikäli mahdollinen uhkaava vihollinen on julistanut liikekannallepanon ensin.
Liikekannallepanon käynnistäminen ensimmäisenä oli äärimmäisen aggressiivinen poliittinen toimi, käytännössä sodanjulistus.

Lue lisää

Edes sellaista ei vaadita. Maan liikekannallepano - edes defensiivinen - ei edellytä samanlaista toimea ulkopuolelta.

rakennettiin 1. MS:n jälkeen.

höpisijä lisää.

"Britit sekoilivat mukana, tottakai, pystyivät kuitenkin houkuttelemaan jenkit mukaan eurooppalaiseen sotaan, ja ratkaisemaan sen (kts. esimerkiksi Hobsbawm "Äärimmäisyyksien aika")."

Jenkit tulivat mukaan, koska Saksa upotti heidän laivojaan. Myös ehkä siksi, että Ranska ja Englanti olivat myös voimiensa äärirajoilla.
Jenkit tulivat korvaamaan Venäjän.

Siinä yksi kirjoitti:

höpisijä lisää.

"Britit sekoilivat mukana, tottakai, pystyivät kuitenkin houkuttelemaan jenkit mukaan eurooppalaiseen sotaan, ja ratkaisemaan sen (kts. esimerkiksi Hobsbawm "Äärimmäisyyksien aika")."

Jenkit tulivat mukaan, koska Saksa upotti heidän laivojaan. Myös ehkä siksi, että Ranska ja Englanti olivat myös voimiensa äärirajoilla.
Jenkit tulivat korvaamaan Venäjän.

Lue lisää

Voi pyhä yksinkertaisuus!

Tietämätöntä ei voi voittaa väittelyssä.

Sologdin kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus!

Tietämätöntä ei voi voittaa väittelyssä.

"Jenkit tulivat mukaan, koska Saksa upotti heidän laivojaan. Myös ehkä siksi, että Ranska ja Englanti olivat myös voimiensa äärirajoilla.
Jenkit tulivat korvaamaan Venäjän. "

Kts. esim Barrie Pitt: Maailmansodan loppunäytös 1918.

Kumoa nuo faktat kirjoitti:

"Jenkit tulivat mukaan, koska Saksa upotti heidän laivojaan. Myös ehkä siksi, että Ranska ja Englanti olivat myös voimiensa äärirajoilla.
Jenkit tulivat korvaamaan Venäjän. "

Kts. esim Barrie Pitt: Maailmansodan loppunäytös 1918.

Lue lisää

Jenkit liittyivät sotaan koska heidän liittolaisensa olivat häviöllä. Jenkit toimivat "puolueettomana" hyvin tekopyhästi ja puolueellisesti. Jenkki närkästyi, kun Saksa upotti kauppalaivoja, vaikka Saksa oli jo aikaa sitten aiemmin varoittanut sodan ulkopuolisia valtoja, että jokainen Brittiensaarten aluevesille pyrkivä alus on upotusvaarassa. Tästä kyllä närkästyttiin ja huudeltiin kansainvälisiä lakeja apuun, mutta kun Britannia toteutti samaa pintalaivastollaan, oltiin hiljaa.

Skpfw kirjoitti:

Jenkit liittyivät sotaan koska heidän liittolaisensa olivat häviöllä. Jenkit toimivat "puolueettomana" hyvin tekopyhästi ja puolueellisesti. Jenkki närkästyi, kun Saksa upotti kauppalaivoja, vaikka Saksa oli jo aikaa sitten aiemmin varoittanut sodan ulkopuolisia valtoja, että jokainen Brittiensaarten aluevesille pyrkivä alus on upotusvaarassa. Tästä kyllä närkästyttiin ja huudeltiin kansainvälisiä lakeja apuun, mutta kun Britannia toteutti samaa pintalaivastollaan, oltiin hiljaa.

Lue lisää

kumoamaan noita faktoja.

Eivät länsivallat olleet häviöllä, jos eivät varsinaisesti voitollakaan. Briteille ei millään tasolla tullut mieleenkään, että he voisivat hävitä.
Liittolaisia tuli rintamalle yhä enemmän, lentokoneita, panssareita ja tykkejä riitti.
Tietysti jenkit toivotettiin tervetulleiksi, mutta kesti vuoden ennen kuin heistä alkoi olla edes jotain sotilaallista hyötyä.

Venäjän sodasta luopumisesta huolimaat Saksa joutui sitomaan itä- ja etelärintamalle peräti 85 divisioonaa. Itävalta-Unkari oli liittolaisena melko hyödytön.

Et näy kykenevän kirjoitti:

kumoamaan noita faktoja.

Eivät länsivallat olleet häviöllä, jos eivät varsinaisesti voitollakaan. Briteille ei millään tasolla tullut mieleenkään, että he voisivat hävitä.
Liittolaisia tuli rintamalle yhä enemmän, lentokoneita, panssareita ja tykkejä riitti.
Tietysti jenkit toivotettiin tervetulleiksi, mutta kesti vuoden ennen kuin heistä alkoi olla edes jotain sotilaallista hyötyä.

Venäjän sodasta luopumisesta huolimaat Saksa joutui sitomaan itä- ja etelärintamalle peräti 85 divisioonaa. Itävalta-Unkari oli liittolaisena melko hyödytön.

Lue lisää

"Eivät länsivallat olleet häviöllä"
Yhdysvaltalaisin silmin se oli kyllä Saksa, joka oli tunkeutunut Ranskaan, ei toisinpäin. Jälkikäteen tappio ei toki ollut lähelläkään, mutta sodan aikana ympärysvaltojen tiedustelu oli epäonnistunut täydellisesti; Ei heillä ollut tietoakaan kuinka viimeisillään Saksa oli.

Skpfw kirjoitti:

"Eivät länsivallat olleet häviöllä"
Yhdysvaltalaisin silmin se oli kyllä Saksa, joka oli tunkeutunut Ranskaan, ei toisinpäin. Jälkikäteen tappio ei toki ollut lähelläkään, mutta sodan aikana ympärysvaltojen tiedustelu oli epäonnistunut täydellisesti; Ei heillä ollut tietoakaan kuinka viimeisillään Saksa oli.

Lue lisää

sitten oli toisin päin?

"Yhdysvaltalaisin silmin se oli kyllä Saksa, joka oli tunkeutunut Ranskaan, ei toisinpäin."

Saksan asemahan oli näennäisesti hyvä vielä kesällä -18. Sen armeijat olivat idässä kaukana oman alueen ulkopuolella ja lännessäkin Belgian ja Ranskan alueella.

Kenen silmin kirjoitti:

sitten oli toisin päin?

"Yhdysvaltalaisin silmin se oli kyllä Saksa, joka oli tunkeutunut Ranskaan, ei toisinpäin."

Saksan asemahan oli näennäisesti hyvä vielä kesällä -18. Sen armeijat olivat idässä kaukana oman alueen ulkopuolella ja lännessäkin Belgian ja Ranskan alueella.

Lue lisää

Yhdistä tuo väitteeseesi "eiväthän länsiliittolaiset olleet häviöllä"... Kyllä 1916 Ranska-IB otti päihinsä.

Skpfw kirjoitti:

Yhdistä tuo väitteeseesi "eiväthän länsiliittolaiset olleet häviöllä"... Kyllä 1916 Ranska-IB otti päihinsä.

väkeä yhtä lailla kuin länsimaat. Se ei päässyt läpi Verdunissa.
Lisäksi keskusvallat olivat jo 1916 suunnattoman pulan kourissa.

Saksa menetti kirjoitti:

väkeä yhtä lailla kuin länsimaat. Se ei päässyt läpi Verdunissa.
Lisäksi keskusvallat olivat jo 1916 suunnattoman pulan kourissa.

Edelleen, Länsivalloilla ei ollut harmainta aavistusta Keskusvaltojen heikosta tilanteesta.

Tulipa lapsellisuuden pohjanoteeraus!!

"Tällä periaatteella Iso-Britannia/Englanti oli pitänyt valtaansa Euroopan mantereella satavuotisesta sodasta aina Napoleonin sotiin asti. "

Jos manner oli brittien vallassa, niin mitä siellä hallitsivat mannermaiset suurvallat?

Ja miten kävikään brittien siirtoarmeijalle 1914 ja 1940? Oliko manner-Eurooppa niiden hallussa?

Hohhoijaa!! kirjoitti:

Tulipa lapsellisuuden pohjanoteeraus!!

"Tällä periaatteella Iso-Britannia/Englanti oli pitänyt valtaansa Euroopan mantereella satavuotisesta sodasta aina Napoleonin sotiin asti. "

Jos manner oli brittien vallassa, niin mitä siellä hallitsivat mannermaiset suurvallat?

Ja miten kävikään brittien siirtoarmeijalle 1914 ja 1940? Oliko manner-Eurooppa niiden hallussa?

Lue lisää

Se ei ollut Brittien vallassa vaan Britannia piti siellä valtaansa. Kaksi eri asiaa. Onko Hannover tuttu tai Akvitania?

jfspoidjg kirjoitti:

Se ei ollut Brittien vallassa vaan Britannia piti siellä valtaansa. Kaksi eri asiaa. Onko Hannover tuttu tai Akvitania?

"Onko Hannover tuttu tai Akvitania?"

Kyllä nämä alueet olivat useimmin muiden kuin brittien hallussa.
Miksi yrität sotkea asiaa?

Mitä sitten? kirjoitti:

"Onko Hannover tuttu tai Akvitania?"

Kyllä nämä alueet olivat useimmin muiden kuin brittien hallussa.
Miksi yrität sotkea asiaa?

Et näytä tietävän Brittien historiaa pâskaakaan. Siksi häivy pois juntti.

vaoidhf kirjoitti:

Et näytä tietävän Brittien historiaa pâskaakaan. Siksi häivy pois juntti.

alueet muuttivat Euroopan historiaa?

Teemana on 1. MS:n alkaminen.- miten nuo alueet siihen vaikuttivat? Tai minkään muun sodan?

Kerro, miten nuo kirjoitti:

alueet muuttivat Euroopan historiaa?

Teemana on 1. MS:n alkaminen.- miten nuo alueet siihen vaikuttivat? Tai minkään muun sodan?

vastausta. Miten britit aloittivat sotia Hannoverista tai Akvitaniasta?

Kerro, miten nuo kirjoitti:

alueet muuttivat Euroopan historiaa?

Teemana on 1. MS:n alkaminen.- miten nuo alueet siihen vaikuttivat? Tai minkään muun sodan?

"Vuonna 1636 Calenbergin herttua päätti muuttaa asumuksensa Hannoveriin. Hänen herttuakuntansa tunnettiinkin myöhemmin Hannoverin herttuakuntana. Hän jälkeläisistään tuli myöhemmin Ison-Britannian kuninkaita; ensimmäinen heistä oli Yrjö I, joka kruunattiin valtaistuimelle vuonna 1714. Kolme Ison-Britannian kuningasta olivat myös samalla Hannoverin ruhtinaista, toisin sanoen Iso-Britannia ja Hannover olivat personaaliunionissa. Yrjö III kohotti tittelin Hannoverin kuninkaaksi. Kaupunki laajeni vastakkaiselle rantatörmälle ja kasvoi huomattavasti.

26. heinäkuuta 1757, seitsenvuotisen sodan aikana, Ranskan armeija voitti hannoverilaisen tarkkailuarmeijan Hastenbeckin taistelussa, johtaen Hannoverin miehittämiseen.

5. heinäkuuta 1803 Artlenburgin kokouksen (Elben kokous) muodostamisen jälkeen noin 30 000 ranskalaista sotilasta marssi Hannoveriin ja miehitti sen. Yrjö III ei tunnustanut Elben kokousta ja yritti värvätä ulkomaisia sotilaita. Tästä tuloksena suuri määrä hannoverilaisia sotilaita muutti Englantiin, joista muodostettiin Kuninkaan saksalaislegioona.

Vuonna 1837 Ison-Britannian ja Hannoverin välinen personaaliunioni hajosi, koska Vilhelm IV:n jälkeen Ison-Britannian kruunun peri nainen, kuningatar Viktoria, mutta Hannoverissa voimassa olleen perimysjärjestyksen mukaan siellä hallitsijan oli oltava mies. Hannover pysyi kuningaskuntana vuoteen 1866 asti, kun se liitettiin Preussiin. Alueliitoksen jälkeen Hannoverin kansalaiset vastustivat preussilaishallintoa."

Ei tunnu tulevan kirjoitti:

vastausta. Miten britit aloittivat sotia Hannoverista tai Akvitaniasta?

Pilaat teehetkeni. Ole hiljaa, ole hyvä, kiitos.

ioahfoihf kirjoitti:

Pilaat teehetkeni. Ole hiljaa, ole hyvä, kiitos.

Harmittaako, kun ei mene valeet läpi?

Viu raukkaa!! kirjoitti:

Harmittaako, kun ei mene valeet läpi?

Minä en valehtele, sinä olet vain tietämätön. Lisäksi vaikutat aivan narkkarilta. Poltatko kannabista päivittäin?

aiflhadhfa kirjoitti:

Minä en valehtele, sinä olet vain tietämätön. Lisäksi vaikutat aivan narkkarilta. Poltatko kannabista päivittäin?

kiinni, pitää tietysti vaihtaa aihetta ja ryhtyä solvauksiin.

Miten britit aloittivat sotia Hannoverista tai Akvitaniasta?

Et siis kykene todistamaan väitteitäsi?

Yritä sitten solvauksilla.

Kun jää valeista kirjoitti:

kiinni, pitää tietysti vaihtaa aihetta ja ryhtyä solvauksiin.

Miten britit aloittivat sotia Hannoverista tai Akvitaniasta?

Et siis kykene todistamaan väitteitäsi?

Yritä sitten solvauksilla.

Lue lisää

Olet niin pilvessä, että en saa selvää kysymyksistäsi. Miksi sotket tähän sotien aloittamisen?

Kun jää valeista kirjoitti:

kiinni, pitää tietysti vaihtaa aihetta ja ryhtyä solvauksiin.

Miten britit aloittivat sotia Hannoverista tai Akvitaniasta?

Et siis kykene todistamaan väitteitäsi?

Yritä sitten solvauksilla.

Lue lisää

Nyt menee tosiaan yli ja kovaa. Sanot minua valehtelijaksi, koska sanon että britit pitivät valtaa Hannoverissa ja Akvitaniassa. Laitat todisteet minun puolesta ja sen jälkeen väität minua valehtelijaksi. Kuinka paljon olet sitä pilveä polttanut?

"Satavuotisessa sodassa Englanti sai Akvitanian haltuunsa vuonna 1356. Ranska valtasi alueen itselleen lopullisesti Castillonin taistelussa 1453"

""Vuonna 1636 Calenbergin herttua päätti muuttaa asumuksensa Hannoveriin. Hänen herttuakuntansa tunnettiinkin myöhemmin Hannoverin herttuakuntana. Hän jälkeläisistään tuli myöhemmin Ison-Britannian kuninkaita; ensimmäinen heistä oli Yrjö I, joka kruunattiin valtaistuimelle vuonna 1714 ......... "

afdhsahfoshf kirjoitti:

Nyt menee tosiaan yli ja kovaa. Sanot minua valehtelijaksi, koska sanon että britit pitivät valtaa Hannoverissa ja Akvitaniassa. Laitat todisteet minun puolesta ja sen jälkeen väität minua valehtelijaksi. Kuinka paljon olet sitä pilveä polttanut?

"Satavuotisessa sodassa Englanti sai Akvitanian haltuunsa vuonna 1356. Ranska valtasi alueen itselleen lopullisesti Castillonin taistelussa 1453"

""Vuonna 1636 Calenbergin herttua päätti muuttaa asumuksensa Hannoveriin. Hänen herttuakuntansa tunnettiinkin myöhemmin Hannoverin herttuakuntana. Hän jälkeläisistään tuli myöhemmin Ison-Britannian kuninkaita; ensimmäinen heistä oli Yrjö I, joka kruunattiin valtaistuimelle vuonna 1714 ......... "

Lue lisää

Ei tunnu tulevan vastausta! Miksi väität minun väittäneeni että Britit aloittivat sotia Hannoverista ja Akvitaniasta?

dsgijfdgijfdig kirjoitti:

Ei tunnu tulevan vastausta! Miksi väität minun väittäneeni että Britit aloittivat sotia Hannoverista ja Akvitaniasta?

moista. Teemana on avauksen väite Englannista sotien aikaansaajana. Tosin et näy sitä tajuavan.
Kun väitit Englannin käyttäneen valtaa mannermaalla, halusin tietää, synnyttikö se sotia.

Tosiasia on, ettei. Akvitania oli täysin merkityksetön. Hannoverkin oli vain yksi Saksan yli 300:sta pikkuvaltiosta.

Englannin valtaa ne eivät edistäneet juuri lainkaan ja sotia vielä vähemmän.
Taitaa asia mennä sinulta yli hilseen edelleen?

En ole väittänyt kirjoitti:

moista. Teemana on avauksen väite Englannista sotien aikaansaajana. Tosin et näy sitä tajuavan.
Kun väitit Englannin käyttäneen valtaa mannermaalla, halusin tietää, synnyttikö se sotia.

Tosiasia on, ettei. Akvitania oli täysin merkityksetön. Hannoverkin oli vain yksi Saksan yli 300:sta pikkuvaltiosta.

Englannin valtaa ne eivät edistäneet juuri lainkaan ja sotia vielä vähemmän.
Taitaa asia mennä sinulta yli hilseen edelleen?

Lue lisää

"Kun väitit Englannin käyttäneen valtaa mannermaalla, halusin tietää, synnyttikö se sotia.
Tosiasia on, ettei. Akvitania oli täysin merkityksetön. "

Nyt sinä valehtelet.
Tosiasia on, että Akvitania ynnä muut Englannin hallitsemat alueet Ranskassa olivat osasyynä satavuotiseen sotaan. Sitähän sinä et tiedä, koska et ole perehtynyt Englannin historiaan.

gdsgfshghdhfd kirjoitti:

"Kun väitit Englannin käyttäneen valtaa mannermaalla, halusin tietää, synnyttikö se sotia.
Tosiasia on, ettei. Akvitania oli täysin merkityksetön. "

Nyt sinä valehtelet.
Tosiasia on, että Akvitania ynnä muut Englannin hallitsemat alueet Ranskassa olivat osasyynä satavuotiseen sotaan. Sitähän sinä et tiedä, koska et ole perehtynyt Englannin historiaan.

Lue lisää

joka todistaa Akvitanian olleen osasyynä satavuotiseen sotaan.

Osoita tutkimus, kirjoitti:

joka todistaa Akvitanian olleen osasyynä satavuotiseen sotaan.

"The Hundred Years War - Aquitaine
The most pressing issue during the Hundred Years' War was the status of Aquitaine, a large province in south western France. According to feudal law, Edward III held Aquitaine as part of his fiefdom. Philip attacked this territory, claiming it was rightfully his. Edward's response was to join forces with the Flemish in 1337 and this was the principal cause of the war."
http://www.lordsandladies.org/hundred-years-war.htm

Myönnätkö olevasti valehtelija?

dsgsljpsidjgpsiodgsg kirjoitti:

"The Hundred Years War - Aquitaine
The most pressing issue during the Hundred Years' War was the status of Aquitaine, a large province in south western France. According to feudal law, Edward III held Aquitaine as part of his fiefdom. Philip attacked this territory, claiming it was rightfully his. Edward's response was to join forces with the Flemish in 1337 and this was the principal cause of the war."
http://www.lordsandladies.org/hundred-years-war.htm

Myönnätkö olevasti valehtelija?

Lue lisää

oli monta syytä, ei yksin Akvitania.

"Satavuotisessa sodassa Englanti sai Akvitanian haltuunsa vuonna 1356. Ranska valtasi alueen itselleen lopullisesti Castillonin taistelussa 1453"

Aluehan jäi Ranskalle, joten se ei ollut syynä myöhempiin sotiin.

Satavuotiseen sotaan kirjoitti:

oli monta syytä, ei yksin Akvitania.

"Satavuotisessa sodassa Englanti sai Akvitanian haltuunsa vuonna 1356. Ranska valtasi alueen itselleen lopullisesti Castillonin taistelussa 1453"

Aluehan jäi Ranskalle, joten se ei ollut syynä myöhempiin sotiin.

Lue lisää

Älä nyt kiemurtele yhtään. Väitit ettei Akvitanialla ollut mitään merkitystä sotien aloittamisessa = valehtelit. Akvitania oli yksi osasyy satavuotiseen sotaan. Valehtelijalle on vaikeaa myöntää valehdelleensa.

sdigosdhgsgs kirjoitti:

Älä nyt kiemurtele yhtään. Väitit ettei Akvitanialla ollut mitään merkitystä sotien aloittamisessa = valehtelit. Akvitania oli yksi osasyy satavuotiseen sotaan. Valehtelijalle on vaikeaa myöntää valehdelleensa.

Lue lisää

Halusin tietää, oliko Akvitania väittämälläsi tavalla osasyy sotaan.
Mitään todellista merkitystä sillä ei kuitenkaan ollut.

Taas typerä vastaua siltojen alla makaavalta lasolistilta. Kuka naputteli puolestas näppistä?

-Englanti ei katsos ollut sotaisa valtio ja piti siksi yllä vain nimellisiä joukkoja.

Vain sen verran, että sai tapettua aina halutessaan kerralla muutamia tuhansia keppien kanssa heiluvia alkuasukkaita.