kyselen teiltä, mitä on mahdollisesti suorittaa oppisopimuksella

olen käsistä taidokas ja olen nirso, olen oikeasti nirso. kukilla on tapana olla erillaisia.
mutta olen hidas koska teen asiat yksityiskohtaisesti. pojat koulussa puiseen kalaan isolla taltalla teki koloja, minä otin pienen ja tein suomut yksikerralla ja siitä tuli taidokas mutta kaikki jäi aina kesken hitauteni ja poissaolojen takia mutta koulun tärkeyttä en ymmärtänyt niin hyvin vasta kuin nyt. olen luova.
olen miettinyt raudan takojaa kullan
kudon sukat kauniiksi vaikka en joka päivä kudo, (olen taas oppinut tekeen kantapään)
osaan soittaa korvakuulolta(jotenkuten) ja tehdä omaa musiikkia, osaan laulaa ja olen notkea.
olen nopea oppimaan ja olen ahkera työntekijä. taitava leipomaan (joka on aika jännä juttu) olin hyvä urheilussa ja osallistuin kisoihin kuulantyöntö ja olin suosittu pelaaja sählyssä. kerran sain maalin ettei kukaan nähnyt mihin se pallo meni, vedin keskikentältä suoraan maaliin.
siis kirjaimellisesti erittäin hyvä työläinen ja opin nopeasi.
että niin kuin kirjallinen on heikkous mutta taas tämä toinen taito on hykeltävä. että jos olisin jotain harrastanut säänöllisesti, olisin aina ollut parhaimpien joukossa.
olen aina tehnyt niitä hommia mitä muut ei tykkää tehdä.
mutta kiinnostukseni on enemmän sosiaalinen ja tiedän että olisin mahdollisesti pystynyt suorittaa suullisesti mutta pitäisi todella hakea selkokielisiä äidinkielenkirjoja miehelle olen sen kirjanhakemisen laittanut ristikseen kun se on taas kirjallisuuden nero.
mutta taitaa olla että nopeammin hommaisin kun etsisin itse.

olen muuten kiitollinen että yksi ihminen antaa vinkkejä.
joko muut ei osaa tai pitää minua hirveen kilpailijana, vai olisko sittenkin vain ketkeruus
mutta eikö yrittäjäksikin joudu kouluttautuu?

moraalinvartija kirjoitti:

olen muuten kiitollinen että yksi ihminen antaa vinkkejä.
joko muut ei osaa tai pitää minua hirveen kilpailijana, vai olisko sittenkin vain ketkeruus
mutta eikö yrittäjäksikin joudu kouluttautuu?

Lue lisää

Yrittäjäksi voi alkaa ilman koulutusta, mikään laki ei sitä kiellä, riippuen tietenkin alasta. Miten viisasta se on alkaa yrittäjäksi, ilman pohjakoulutusta - riippuu kokonaan yrittäjästä ja alasta jolle lähtee.
Jos perustaa "nappikaupan" ei tarvitse paljoakaan pohjatietoa.
Jokin erikoisalan yrityksen kanssa on parasta olla käsitys siitä mitä on oikeesti tekemässä ja mihin hintaan, sekä millaiset mahdolliset markkina osuudet ovat odotettavissa. Siis kannattaako alalle ryhyä.
Lääkäriksi ei ole alkaminen,ilman koulutusta, se tietää luultavasti varmaa "kakkua"! Sen laki kieltää.
Mut leipuriksikin voit ryhtyä, kunhan kerrot leipovasi tilauksesta erikoisia kakkuja.
Älä käytä kuitenkaan ammattinimikettä leipuri, silloin ei kukaan voi pahastua että olisit johtanut harhaan ammattinimikkeellä.
Jos teet kukka-asetelmia kukkakauppiaana niin se on OK, mutta älä väitä olevasi floristi tai hortonomi.
Se on koulutetun ammattilaisen nimike, eikä sitä saa käyttää kouluttamaton
Oman yrityksen perustamiseenkaan ei aina tarvitse mennä jos ei halua.
Naputappa googlen hakuun: www.eezy.fi
Sieltä ehkä löytyy jotain ideoita..tai sit ei. Mutta tsemppiä sinulle! =))

Äläkä anna periksi dysfasian takia, meillä ei ole älyssä vikaa!
Minulla on kaikesta huolimatta valkolakki luettuna.
Kirjoitus taitoni on heikko mutta sekin on parantunut vuosi vuodelta
mitä enemmän kirjoitan.
10 vuotiaana en pystynyt lukemaan edellisellä viikolla kirjoittamaani tekstiä, ei sitä kyennyt kyllä kukaan muukaan lukemaan.
Nykyään kirjoitan jo luettavaa tekstiä, mutta kyllä olen harjoitellutkin.
Sitä harjoittelua tämä on nytkin, kun kirjoitan pitkiä pätkiä sinulle.
Aivot ilmeisesti oppivat koko elämän ajan. Niin ne ainakin meitä viisaammat väittävät.



.

dysfasia lukihäiriö kirjoitti:

Yrittäjäksi voi alkaa ilman koulutusta, mikään laki ei sitä kiellä, riippuen tietenkin alasta. Miten viisasta se on alkaa yrittäjäksi, ilman pohjakoulutusta - riippuu kokonaan yrittäjästä ja alasta jolle lähtee.
Jos perustaa "nappikaupan" ei tarvitse paljoakaan pohjatietoa.
Jokin erikoisalan yrityksen kanssa on parasta olla käsitys siitä mitä on oikeesti tekemässä ja mihin hintaan, sekä millaiset mahdolliset markkina osuudet ovat odotettavissa. Siis kannattaako alalle ryhyä.
Lääkäriksi ei ole alkaminen,ilman koulutusta, se tietää luultavasti varmaa "kakkua"! Sen laki kieltää.
Mut leipuriksikin voit ryhtyä, kunhan kerrot leipovasi tilauksesta erikoisia kakkuja.
Älä käytä kuitenkaan ammattinimikettä leipuri, silloin ei kukaan voi pahastua että olisit johtanut harhaan ammattinimikkeellä.
Jos teet kukka-asetelmia kukkakauppiaana niin se on OK, mutta älä väitä olevasi floristi tai hortonomi.
Se on koulutetun ammattilaisen nimike, eikä sitä saa käyttää kouluttamaton
Oman yrityksen perustamiseenkaan ei aina tarvitse mennä jos ei halua.
Naputappa googlen hakuun: www.eezy.fi
Sieltä ehkä löytyy jotain ideoita..tai sit ei. Mutta tsemppiä sinulle! =))

Äläkä anna periksi dysfasian takia, meillä ei ole älyssä vikaa!
Minulla on kaikesta huolimatta valkolakki luettuna.
Kirjoitus taitoni on heikko mutta sekin on parantunut vuosi vuodelta
mitä enemmän kirjoitan.
10 vuotiaana en pystynyt lukemaan edellisellä viikolla kirjoittamaani tekstiä, ei sitä kyennyt kyllä kukaan muukaan lukemaan.
Nykyään kirjoitan jo luettavaa tekstiä, mutta kyllä olen harjoitellutkin.
Sitä harjoittelua tämä on nytkin, kun kirjoitan pitkiä pätkiä sinulle.
Aivot ilmeisesti oppivat koko elämän ajan. Niin ne ainakin meitä viisaammat väittävät.



.

Lue lisää

Suunnittelin vakavasti yrittäjyyttä vuonna 2012.

Kävin yrittäjän ammattitutkinnon, samaan sain esimiestutkinnon, sekä opiskelin lukuisia tunteja lakia, kirjapitoa, ja kaikki mitä yrittäjyyteen kuuluu.

Oma mielipide on että ei kannata ryhtyä, ellei ole hyvää pohjaa esim, sitten suvusta ja ellei sitä ole niin ehdottomasti yrittäjäkoulutukseen, sieltä saa niin paljon infoo.
Minun kotikuntani vaatii sen tutkinnon, muuten ei tipu starttia.

Minusta ei tullut yrittäjää, jäin työlliseksi.

dysfasia lukihäiriö kirjoitti:

Yrittäjäksi voi alkaa ilman koulutusta, mikään laki ei sitä kiellä, riippuen tietenkin alasta. Miten viisasta se on alkaa yrittäjäksi, ilman pohjakoulutusta - riippuu kokonaan yrittäjästä ja alasta jolle lähtee.
Jos perustaa "nappikaupan" ei tarvitse paljoakaan pohjatietoa.
Jokin erikoisalan yrityksen kanssa on parasta olla käsitys siitä mitä on oikeesti tekemässä ja mihin hintaan, sekä millaiset mahdolliset markkina osuudet ovat odotettavissa. Siis kannattaako alalle ryhyä.
Lääkäriksi ei ole alkaminen,ilman koulutusta, se tietää luultavasti varmaa "kakkua"! Sen laki kieltää.
Mut leipuriksikin voit ryhtyä, kunhan kerrot leipovasi tilauksesta erikoisia kakkuja.
Älä käytä kuitenkaan ammattinimikettä leipuri, silloin ei kukaan voi pahastua että olisit johtanut harhaan ammattinimikkeellä.
Jos teet kukka-asetelmia kukkakauppiaana niin se on OK, mutta älä väitä olevasi floristi tai hortonomi.
Se on koulutetun ammattilaisen nimike, eikä sitä saa käyttää kouluttamaton
Oman yrityksen perustamiseenkaan ei aina tarvitse mennä jos ei halua.
Naputappa googlen hakuun: www.eezy.fi
Sieltä ehkä löytyy jotain ideoita..tai sit ei. Mutta tsemppiä sinulle! =))

Äläkä anna periksi dysfasian takia, meillä ei ole älyssä vikaa!
Minulla on kaikesta huolimatta valkolakki luettuna.
Kirjoitus taitoni on heikko mutta sekin on parantunut vuosi vuodelta
mitä enemmän kirjoitan.
10 vuotiaana en pystynyt lukemaan edellisellä viikolla kirjoittamaani tekstiä, ei sitä kyennyt kyllä kukaan muukaan lukemaan.
Nykyään kirjoitan jo luettavaa tekstiä, mutta kyllä olen harjoitellutkin.
Sitä harjoittelua tämä on nytkin, kun kirjoitan pitkiä pätkiä sinulle.
Aivot ilmeisesti oppivat koko elämän ajan. Niin ne ainakin meitä viisaammat väittävät.



.

Lue lisää

pitää olla sitkeä tiedän sen, mutta yhden asian tiedän, että jos on töissä tietyn aikaa harjoittelijana, jolloin sitä voi pitää jo pitkällä tähtimellä virallisesti ammatilaisena.
mutta jos asia ei ole muuttunut tässä n.5-6vuoden sisään.

moraalinvartija kirjoitti:

olen muuten kiitollinen että yksi ihminen antaa vinkkejä.
joko muut ei osaa tai pitää minua hirveen kilpailijana, vai olisko sittenkin vain ketkeruus
mutta eikö yrittäjäksikin joudu kouluttautuu?

Lue lisää

olen kyllä taas huonokäytöksinen, ei olisi palstalla olevia pitänyt syytellä kun ei se syyttelyllä ongelma parane minulla.
pitäisi taas sivistää itseään.

eteret kirjoitti:

Suunnittelin vakavasti yrittäjyyttä vuonna 2012.

Kävin yrittäjän ammattitutkinnon, samaan sain esimiestutkinnon, sekä opiskelin lukuisia tunteja lakia, kirjapitoa, ja kaikki mitä yrittäjyyteen kuuluu.

Oma mielipide on että ei kannata ryhtyä, ellei ole hyvää pohjaa esim, sitten suvusta ja ellei sitä ole niin ehdottomasti yrittäjäkoulutukseen, sieltä saa niin paljon infoo.
Minun kotikuntani vaatii sen tutkinnon, muuten ei tipu starttia.

Minusta ei tullut yrittäjää, jäin työlliseksi.

Lue lisää

PÖH
Perustimme liikeidean mukaan pienyrityxen heti yhteisen vaurusniespalvelun jälkeen
Toimmina saa aloitta jo ennen rekisterötymistä kaupparekisteriin ja vasta sitten ly-tunnuxen, kunhan kirjanpito stemmaa, lukuunottamatta elintarvikeyritysta ja joitakin
ase ja räjähdefirmoja tms, joihin tarvitaa viranomaisten lupia

saousakfirma se oli ja kukkahattuinen terveystarkastaja napisi, mutkun kunnajohtajan vaimo oli jo töissä siellä, toimi hyväveli systeemi ja rahoitustakin sai pankista

Uutuutena firma sai asiakkaita riittämiin ja piti laajentaakin pankkilainoilla

Surullinen loppu kuitenkin tuli tähän fairy tail stooriin

Kommandiittiyhtiömme koko-omaisuudellansa vastaavaan iski
raha-Ratikkamainen johtajan tauti alkoholismi.........
Juopotteli juppibaarissa firman vararikkoon vasaran alle
Luotto loppui ja firman osti pilkkahinnalla nykyään rikastuntunut tehtaan patruuna
ja huolena kilpailevat firmat

minun ideallani:(((

en kommikoimaan eläiten kanssa kun pelkään niitä.
mutta pakon edessä varmasti joku on hyvä.
myyjäksi huoh siihen vähän kuin painaisi nappia ja on vain muistettava hymyillä(ankeana päivinäkin ) ja peräti jokaista asiakasta tervehtiin.
jos ajaudun tilaan valmiustilaan kärtsäisin kotona kun jäisin muisteleen työpäivää.

onko mitään tietoo, mitä töitä muuta tarjolla lasten puolella kuin päiväkotielämä.
vaikka sekin alkaa kuulostaa pikku hiljaa hyvältä, jos aikoo unelma ammattiin.

moraalinvartija kirjoitti:

en kommikoimaan eläiten kanssa kun pelkään niitä.
mutta pakon edessä varmasti joku on hyvä.
myyjäksi huoh siihen vähän kuin painaisi nappia ja on vain muistettava hymyillä(ankeana päivinäkin ) ja peräti jokaista asiakasta tervehtiin.
jos ajaudun tilaan valmiustilaan kärtsäisin kotona kun jäisin muisteleen työpäivää.

onko mitään tietoo, mitä töitä muuta tarjolla lasten puolella kuin päiväkotielämä.
vaikka sekin alkaa kuulostaa pikku hiljaa hyvältä, jos aikoo unelma ammattiin.

Lue lisää

Tuli mieleeni sulle ammatti, se olisi koulunkäyntiavustaja tai henkilökohtainen avustaja lapselle.
Niin moni lapsi tarvitsee sitä tukea, siellä luokassa ja aikuisen läsnäoloa, kun heillä on erilasia käytösongelmia ja erilaisia muita sairauksia.
Ja sinun luki tai mikä se nyt onkaan, ei olisi sille esteenä.

http://www.ammattinetti.fi/haastattelut/detail/32_haastattelu

moraalinvartija kirjoitti:

en kommikoimaan eläiten kanssa kun pelkään niitä.
mutta pakon edessä varmasti joku on hyvä.
myyjäksi huoh siihen vähän kuin painaisi nappia ja on vain muistettava hymyillä(ankeana päivinäkin ) ja peräti jokaista asiakasta tervehtiin.
jos ajaudun tilaan valmiustilaan kärtsäisin kotona kun jäisin muisteleen työpäivää.

onko mitään tietoo, mitä töitä muuta tarjolla lasten puolella kuin päiväkotielämä.
vaikka sekin alkaa kuulostaa pikku hiljaa hyvältä, jos aikoo unelma ammattiin.

Lue lisää

Itselleni tulee mieleen esim puheterapeutti, sairaanhoitaja/lähihoitaja/fysioterapeutti lasten osastolla/neuvolassa, seurakunnan lastenohjaaja...

Minusta myyjän työ ei kuulostaisi niin pahalta. Mikäli joutuisin nykyisestä työstäni lähtemään, voisin ihan hyvin mennä myyjäksi. Mielellään kuitenkin sellaiseen paikkaan, jossa voisi aidosti olla avuksi asiakkaille eli jotain mikä vaatisi enemmän asiantuntemusta aiheesta. Pysyisi omakin mielenkiinto yllä, ettei työ olisi pelkkää hinnan lyömistä kassakoneeseen... Olisi myös mukavaa, jos työ sisältäisi muitakin tehtäviä, sisäänostoa tms jotta työ olisi mahdollisimman monipuolista.

eteret kirjoitti:

Tuli mieleeni sulle ammatti, se olisi koulunkäyntiavustaja tai henkilökohtainen avustaja lapselle.
Niin moni lapsi tarvitsee sitä tukea, siellä luokassa ja aikuisen läsnäoloa, kun heillä on erilasia käytösongelmia ja erilaisia muita sairauksia.
Ja sinun luki tai mikä se nyt onkaan, ei olisi sille esteenä.

http://www.ammattinetti.fi/haastattelut/detail/32_haastattelu

Lue lisää

koulunkäyntiavustajaa minulle on joskus aikaisemminkin ehdottanut perhetyöntekijä kerhosta joka oli ollut pitempää kanssani tekemisessä.

oasis79 kirjoitti:

Itselleni tulee mieleen esim puheterapeutti, sairaanhoitaja/lähihoitaja/fysioterapeutti lasten osastolla/neuvolassa, seurakunnan lastenohjaaja...

Minusta myyjän työ ei kuulostaisi niin pahalta. Mikäli joutuisin nykyisestä työstäni lähtemään, voisin ihan hyvin mennä myyjäksi. Mielellään kuitenkin sellaiseen paikkaan, jossa voisi aidosti olla avuksi asiakkaille eli jotain mikä vaatisi enemmän asiantuntemusta aiheesta. Pysyisi omakin mielenkiinto yllä, ettei työ olisi pelkkää hinnan lyömistä kassakoneeseen... Olisi myös mukavaa, jos työ sisältäisi muitakin tehtäviä, sisäänostoa tms jotta työ olisi mahdollisimman monipuolista.

Lue lisää

oppisopimuksella onko mahdollista mennä neuvolatätiksi( opettaa nuoria vanhempia )
mikäs sen mukavampi kuin nähdä vauvoja ja olla tukena vanhemmille.
kiermuitelisin myötätunnosta kun pistäisin rokotuksia. tänään neitiä pistettiin kolmeen käsivarsi ja kummatkin kinkut. huoh.

moraalinvartija kirjoitti:

oppisopimuksella onko mahdollista mennä neuvolatätiksi( opettaa nuoria vanhempia )
mikäs sen mukavampi kuin nähdä vauvoja ja olla tukena vanhemmille.
kiermuitelisin myötätunnosta kun pistäisin rokotuksia. tänään neitiä pistettiin kolmeen käsivarsi ja kummatkin kinkut. huoh.

Lue lisää

Neuvolatädiksi ei valitettavasti pääse oppisopimuksella, siihen vaaditaan terveydenhoitajan pätevyys eli nelisen vuotta ammattikorkeakoulussa.

Oppisopimuksella ei voi suorittaa korkeakouluopintoja, eli esim sairaanhoitajaksi ei voi kouluttautua oppisopimuksella, mutta lähihoitajaksi voi ja sitä kauttahan voisi päästä työskentelemään lasten kanssa. Päiväkodit tulevat mieleen, mutta se ei tainnut olla ensimmäisenä toivelistallasi.

Netistä löytyy esim tällaisia linkkejä, joista voisi olla apua sinulle:

http://www.oppisopimus.fi
http://www.oppisopimus.net
http://www.tyossaoppimaan.fi

Rokottaminen on kieltämättä ikävä kokemus, mutta rokotteista saatava hyöty peittoaa kuitenkin haitat. Sydäntä se pienen itku silti riipoo...

oasis79 kirjoitti:

Neuvolatädiksi ei valitettavasti pääse oppisopimuksella, siihen vaaditaan terveydenhoitajan pätevyys eli nelisen vuotta ammattikorkeakoulussa.

Oppisopimuksella ei voi suorittaa korkeakouluopintoja, eli esim sairaanhoitajaksi ei voi kouluttautua oppisopimuksella, mutta lähihoitajaksi voi ja sitä kauttahan voisi päästä työskentelemään lasten kanssa. Päiväkodit tulevat mieleen, mutta se ei tainnut olla ensimmäisenä toivelistallasi.

Netistä löytyy esim tällaisia linkkejä, joista voisi olla apua sinulle:

http://www.oppisopimus.fi
http://www.oppisopimus.net
http://www.tyossaoppimaan.fi

Rokottaminen on kieltämättä ikävä kokemus, mutta rokotteista saatava hyöty peittoaa kuitenkin haitat. Sydäntä se pienen itku silti riipoo...

Lue lisää

se on minun tuleva ammatti kutsumus ja elämän kokemuskin on siihen suunta mieleinen pikään.
mutta nyt täytyy suorittaa toinen tutkinto joko lukio tai oppisopimuksella ja mennä sen jälkeen ammattikorkeeseen.
mutta työpaikka ei pelasta meitä sossusta pois koska en saa 2500€ jolloin velka tulee olemaan pakollinen, joka ärsyttävää siltä osin että miehen nimi juuri puhdistettu. olisi siitä velasta ollut hyötyä tässä kohdassa enemmän tai puhdistamaton nimi.

en tiedä kuinka sosiaalinen olen mutta olen huomannut, että näen hoitavani muidenkin vanhempien "töitä" jalkapallossa ja ohjaan heitä kentänreunalle ohjaanmaan lasta(koska lapsen omalla äitillä tai isällä on paremmat valmiudet saada lapsensa kuriin). valmentaja oli pulassa lasten kanssa mutta minusta oli enemmän noloo kun komennan muiden lapsia(kun lapset menee kivisotaa) että he sitten juoksee minulta kyseleen neuvoja kun valmentaja seisoo huutelemassa keskellä kentää käskemässä joukkuetta ympärille.

minua ei kiinnostai olla nyt suuressa roolissa vaikka siitäkin olisi hyötynsä mutta minulla ei riitä aikaa siihen osaan ja mitä nyt sitten edes jalkapallossa "HUOLTAJA "tekee muutakun huolehtii juotavasta ja poikaani ei innosta enään jalkapallo nyt hän halusi koripalloon.en ole siihen rooliin ryhtynyt mutta sitä on ehdotettu sen jälkeen kun en halunnut ryhtyä valmentajaksi.

moraalinvartija kirjoitti:

se on minun tuleva ammatti kutsumus ja elämän kokemuskin on siihen suunta mieleinen pikään.
mutta nyt täytyy suorittaa toinen tutkinto joko lukio tai oppisopimuksella ja mennä sen jälkeen ammattikorkeeseen.
mutta työpaikka ei pelasta meitä sossusta pois koska en saa 2500€ jolloin velka tulee olemaan pakollinen, joka ärsyttävää siltä osin että miehen nimi juuri puhdistettu. olisi siitä velasta ollut hyötyä tässä kohdassa enemmän tai puhdistamaton nimi.

en tiedä kuinka sosiaalinen olen mutta olen huomannut, että näen hoitavani muidenkin vanhempien "töitä" jalkapallossa ja ohjaan heitä kentänreunalle ohjaanmaan lasta(koska lapsen omalla äitillä tai isällä on paremmat valmiudet saada lapsensa kuriin). valmentaja oli pulassa lasten kanssa mutta minusta oli enemmän noloo kun komennan muiden lapsia(kun lapset menee kivisotaa) että he sitten juoksee minulta kyseleen neuvoja kun valmentaja seisoo huutelemassa keskellä kentää käskemässä joukkuetta ympärille.

minua ei kiinnostai olla nyt suuressa roolissa vaikka siitäkin olisi hyötynsä mutta minulla ei riitä aikaa siihen osaan ja mitä nyt sitten edes jalkapallossa "HUOLTAJA "tekee muutakun huolehtii juotavasta ja poikaani ei innosta enään jalkapallo nyt hän halusi koripalloon.en ole siihen rooliin ryhtynyt mutta sitä on ehdotettu sen jälkeen kun en halunnut ryhtyä valmentajaksi.

Lue lisää

Mikäli viihdyt ihmisten, eritoten lasten, parissa niin ehdottomasti kannattaa suuntautua ihmisläheiseen ammattiin.

Tutkinnon suorittaminen oppisopimuksella toimii monelle hyvin, ja voisin kuvitella erityisesti sosiaali/hoitoalalta löytyvän työnantajia, jotka ovat halukkaita ottamaan oppisopimuksella töihin. Kannattaa myös pitää mielessä, että lähihoitajan opintoja voidaan lukea hyväksesi, mikäli haluat jatkaa ammattikorkeaan. Tämä asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oppilaitoksesta, käytännöt saattavat poiketa.

En ole varma mihin viittaat velan otolla tässä, mutta jos viittaat opintolainaan, niin sen ottamista ei kannata turhaan pelätä. Pois sekin on toki maksettava, mutta se on panostus tulevaisuuteen ja jos se auttaa tavoitteeseen pääsyssä, on se mielestäni pienempi paha kuin jättää unelma kokonaan toteuttamatta.

Mitä tulee muiden lasten komenteluun, niin kyllä minä ainakin komennan tarvittaessa myös muiden lapsia ja muut ovat vapaita komentamaan omaa lastani, mikäli siihen on tarvetta. Jossain riehakkaassa leikkipaikassa lapsilta unohtuu helpolla touhun tiimellyksessä pelisäännöt ja mielestäni on ihan normaalia, jos tilannetta lähinnä oleva aikuinen huomauttaa asiasta lapsille. Sen voi tehdä ystävällisesti eikä lapset ota siitä itseensä. Ainoa ongelma tässä ovat aikuiset, keiden on vaikea hahmottaa asiallisen ja epäasiallisen käytöksen rajoja.

oasis79 kirjoitti:

Mikäli viihdyt ihmisten, eritoten lasten, parissa niin ehdottomasti kannattaa suuntautua ihmisläheiseen ammattiin.

Tutkinnon suorittaminen oppisopimuksella toimii monelle hyvin, ja voisin kuvitella erityisesti sosiaali/hoitoalalta löytyvän työnantajia, jotka ovat halukkaita ottamaan oppisopimuksella töihin. Kannattaa myös pitää mielessä, että lähihoitajan opintoja voidaan lukea hyväksesi, mikäli haluat jatkaa ammattikorkeaan. Tämä asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oppilaitoksesta, käytännöt saattavat poiketa.

En ole varma mihin viittaat velan otolla tässä, mutta jos viittaat opintolainaan, niin sen ottamista ei kannata turhaan pelätä. Pois sekin on toki maksettava, mutta se on panostus tulevaisuuteen ja jos se auttaa tavoitteeseen pääsyssä, on se mielestäni pienempi paha kuin jättää unelma kokonaan toteuttamatta.

Mitä tulee muiden lasten komenteluun, niin kyllä minä ainakin komennan tarvittaessa myös muiden lapsia ja muut ovat vapaita komentamaan omaa lastani, mikäli siihen on tarvetta. Jossain riehakkaassa leikkipaikassa lapsilta unohtuu helpolla touhun tiimellyksessä pelisäännöt ja mielestäni on ihan normaalia, jos tilannetta lähinnä oleva aikuinen huomauttaa asiasta lapsille. Sen voi tehdä ystävällisesti eikä lapset ota siitä itseensä. Ainoa ongelma tässä ovat aikuiset, keiden on vaikea hahmottaa asiallisen ja epäasiallisen käytöksen rajoja.

Lue lisää

opinto lainahan tässä kiukuttaa.
elämä on pelkkää lainan ottoa, se harmaita aikaiseksi.

Haloo itsellesi pipiatri!
Kuka se nyt opettaa?? Minulla on diagnosoitu lievä dysfasia.
Vasta koulussa se huomattiin kun lukemaan oppiminen oli vaikeaa.
Kirjoitus kangerteli niin etten saanut paperille järkeviä sanoja.
Sanajärjestykset päin honkia ja pidempiä lauseita jotka luin;
en yksinkertaisesti ymmärtänyt.En muistanut enää mitä olin lukenut.
Minusta tuli hiljainen ja arka, paitsi jos minua kovin solvattiin: iskin nyrkein takaisin!
Alle kouluikäisenä olin oppinut lastenlauluja ulkoa.
(mutta siellä oli musiikki mukana, väitän että se auttoi minua muistamaan sanat!)
Kyllä minä jokapäiväisestä elämästä selvisin, lyhyemmilläkin selityksillä.
Kaikki olivat tottuneet siihen ja ymmärsivät kyllä jos olin lyönyt jarpaani kiveen.
Kukaan ei edes korjannut, pappa lukuun ottamatta: varpaat,tyttöseni, varpaat...
sinä löit varpaasi kiveen.
Pöhkö pappa, juurihan minä niin sanoin! Mutta ääneen en sitä pappalle sanonut.
Minun dysfasiaan liittyy myös dysleksia automaattisesti, enkä ole ainoa lajissani.

Sanavarastoani, äitini harjoitti satujen lukemisella.
Pappa kansanlaulujen laulamisella ja se oli helpompaa kun oli musiikki tukena.
Vaikeat sanatkin jäivät mieleen lauluista.
Siis pappa kertoi minulle;mitä sana tarkoitti. Istutti keittiön pöydänkulmalle,piti päätäni käsiensä välissä, katsoi suoraan silmiini ja sanoi: MÄNTY on sama puu kuin HONKA siis honka ja mänty on sama asia!

Eikä mulla ole vikaa älyssä vaikka mulla on dysfasia.
Ja haloo..kyllä mä tiedän mitä minä kerroin sinulle juuri.
Sitä sinä juuri metsästitkin.
Tänä päivänä minä olen oppinut jo kirjoittamaan pitkiä lauseita.
Vaikeutena minulla on vieraiden kielien kirjoitus, puheena ne vielä jotenkin menevät
mutta kirjoittaminen.....
...tulee virheitä ja vieroksun sen tähden esim. ruotsinkielen käyttöä.

Oikeastaan ihan hyvä näin, lähden huomenna Brasiliaan.
Olen kuukauden siellä, vanhempieni luona, lensivät sinne jo edeltä.
Siellä on jalkapallo MM-kisat ja faija halusi nähdä ne.
Oli ostanut kasan pääsylippuja otteluihin ja vuokrannut asunnon.
Arvaa mitä minä sain lahjaksi, vaiken vielä saanutkaan papereitani.
Matkan jalkapallo kisoihin ja täyden ylöspidon.

Kun faija täyttää tasavuosia ostan hänelle vastalahjan,
manikyristin palvelut ja kasvonaamion!

Kai siellä voi muutakin tehdä kuin jalkista käydä tuijottamassa.
Tutustun maahan ja kulttuuriin ja otan sen kokonaisuudessaan opintomatkana.
Suomi/Espanja/Suomi sanakirja mulla on jo pakattuna laukkuihini.
Hauskaa kesää, kaikille.

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Haloo itsellesi pipiatri!
Kuka se nyt opettaa?? Minulla on diagnosoitu lievä dysfasia.
Vasta koulussa se huomattiin kun lukemaan oppiminen oli vaikeaa.
Kirjoitus kangerteli niin etten saanut paperille järkeviä sanoja.
Sanajärjestykset päin honkia ja pidempiä lauseita jotka luin;
en yksinkertaisesti ymmärtänyt.En muistanut enää mitä olin lukenut.
Minusta tuli hiljainen ja arka, paitsi jos minua kovin solvattiin: iskin nyrkein takaisin!
Alle kouluikäisenä olin oppinut lastenlauluja ulkoa.
(mutta siellä oli musiikki mukana, väitän että se auttoi minua muistamaan sanat!)
Kyllä minä jokapäiväisestä elämästä selvisin, lyhyemmilläkin selityksillä.
Kaikki olivat tottuneet siihen ja ymmärsivät kyllä jos olin lyönyt jarpaani kiveen.
Kukaan ei edes korjannut, pappa lukuun ottamatta: varpaat,tyttöseni, varpaat...
sinä löit varpaasi kiveen.
Pöhkö pappa, juurihan minä niin sanoin! Mutta ääneen en sitä pappalle sanonut.
Minun dysfasiaan liittyy myös dysleksia automaattisesti, enkä ole ainoa lajissani.

Sanavarastoani, äitini harjoitti satujen lukemisella.
Pappa kansanlaulujen laulamisella ja se oli helpompaa kun oli musiikki tukena.
Vaikeat sanatkin jäivät mieleen lauluista.
Siis pappa kertoi minulle;mitä sana tarkoitti. Istutti keittiön pöydänkulmalle,piti päätäni käsiensä välissä, katsoi suoraan silmiini ja sanoi: MÄNTY on sama puu kuin HONKA siis honka ja mänty on sama asia!

Eikä mulla ole vikaa älyssä vaikka mulla on dysfasia.
Ja haloo..kyllä mä tiedän mitä minä kerroin sinulle juuri.
Sitä sinä juuri metsästitkin.
Tänä päivänä minä olen oppinut jo kirjoittamaan pitkiä lauseita.
Vaikeutena minulla on vieraiden kielien kirjoitus, puheena ne vielä jotenkin menevät
mutta kirjoittaminen.....
...tulee virheitä ja vieroksun sen tähden esim. ruotsinkielen käyttöä.

Oikeastaan ihan hyvä näin, lähden huomenna Brasiliaan.
Olen kuukauden siellä, vanhempieni luona, lensivät sinne jo edeltä.
Siellä on jalkapallo MM-kisat ja faija halusi nähdä ne.
Oli ostanut kasan pääsylippuja otteluihin ja vuokrannut asunnon.
Arvaa mitä minä sain lahjaksi, vaiken vielä saanutkaan papereitani.
Matkan jalkapallo kisoihin ja täyden ylöspidon.

Kun faija täyttää tasavuosia ostan hänelle vastalahjan,
manikyristin palvelut ja kasvonaamion!

Kai siellä voi muutakin tehdä kuin jalkista käydä tuijottamassa.
Tutustun maahan ja kulttuuriin ja otan sen kokonaisuudessaan opintomatkana.
Suomi/Espanja/Suomi sanakirja mulla on jo pakattuna laukkuihini.
Hauskaa kesää, kaikille.

Lue lisää

muutenkin ihanaa että löytää ihmisen joka on joutunut kokemaan samaa kuin minä mutta minun harmmikseni minulla ei ollut ketään kotona joka olisi tukenut kiellellistä osaamista, eikä kukaan joka olisi auttanut läksyissä.


puheenihan vuoksi menin vuotta myöhemmin kouluunkin.

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Haloo itsellesi pipiatri!
Kuka se nyt opettaa?? Minulla on diagnosoitu lievä dysfasia.
Vasta koulussa se huomattiin kun lukemaan oppiminen oli vaikeaa.
Kirjoitus kangerteli niin etten saanut paperille järkeviä sanoja.
Sanajärjestykset päin honkia ja pidempiä lauseita jotka luin;
en yksinkertaisesti ymmärtänyt.En muistanut enää mitä olin lukenut.
Minusta tuli hiljainen ja arka, paitsi jos minua kovin solvattiin: iskin nyrkein takaisin!
Alle kouluikäisenä olin oppinut lastenlauluja ulkoa.
(mutta siellä oli musiikki mukana, väitän että se auttoi minua muistamaan sanat!)
Kyllä minä jokapäiväisestä elämästä selvisin, lyhyemmilläkin selityksillä.
Kaikki olivat tottuneet siihen ja ymmärsivät kyllä jos olin lyönyt jarpaani kiveen.
Kukaan ei edes korjannut, pappa lukuun ottamatta: varpaat,tyttöseni, varpaat...
sinä löit varpaasi kiveen.
Pöhkö pappa, juurihan minä niin sanoin! Mutta ääneen en sitä pappalle sanonut.
Minun dysfasiaan liittyy myös dysleksia automaattisesti, enkä ole ainoa lajissani.

Sanavarastoani, äitini harjoitti satujen lukemisella.
Pappa kansanlaulujen laulamisella ja se oli helpompaa kun oli musiikki tukena.
Vaikeat sanatkin jäivät mieleen lauluista.
Siis pappa kertoi minulle;mitä sana tarkoitti. Istutti keittiön pöydänkulmalle,piti päätäni käsiensä välissä, katsoi suoraan silmiini ja sanoi: MÄNTY on sama puu kuin HONKA siis honka ja mänty on sama asia!

Eikä mulla ole vikaa älyssä vaikka mulla on dysfasia.
Ja haloo..kyllä mä tiedän mitä minä kerroin sinulle juuri.
Sitä sinä juuri metsästitkin.
Tänä päivänä minä olen oppinut jo kirjoittamaan pitkiä lauseita.
Vaikeutena minulla on vieraiden kielien kirjoitus, puheena ne vielä jotenkin menevät
mutta kirjoittaminen.....
...tulee virheitä ja vieroksun sen tähden esim. ruotsinkielen käyttöä.

Oikeastaan ihan hyvä näin, lähden huomenna Brasiliaan.
Olen kuukauden siellä, vanhempieni luona, lensivät sinne jo edeltä.
Siellä on jalkapallo MM-kisat ja faija halusi nähdä ne.
Oli ostanut kasan pääsylippuja otteluihin ja vuokrannut asunnon.
Arvaa mitä minä sain lahjaksi, vaiken vielä saanutkaan papereitani.
Matkan jalkapallo kisoihin ja täyden ylöspidon.

Kun faija täyttää tasavuosia ostan hänelle vastalahjan,
manikyristin palvelut ja kasvonaamion!

Kai siellä voi muutakin tehdä kuin jalkista käydä tuijottamassa.
Tutustun maahan ja kulttuuriin ja otan sen kokonaisuudessaan opintomatkana.
Suomi/Espanja/Suomi sanakirja mulla on jo pakattuna laukkuihini.
Hauskaa kesää, kaikille.

Lue lisää

minun oli taas vaikea ymmärtää musiikista sanoja koska en ymmärtänyt että siinä oli jotain ajatusta vasta vanhemmalla iällä on ymmärtänyt vanhemmista lastenlauluista sanatkin kun ajatuksen olen , muuten sitä laulettiin sanat väärin mutta sointi oikein.

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Haloo itsellesi pipiatri!
Kuka se nyt opettaa?? Minulla on diagnosoitu lievä dysfasia.
Vasta koulussa se huomattiin kun lukemaan oppiminen oli vaikeaa.
Kirjoitus kangerteli niin etten saanut paperille järkeviä sanoja.
Sanajärjestykset päin honkia ja pidempiä lauseita jotka luin;
en yksinkertaisesti ymmärtänyt.En muistanut enää mitä olin lukenut.
Minusta tuli hiljainen ja arka, paitsi jos minua kovin solvattiin: iskin nyrkein takaisin!
Alle kouluikäisenä olin oppinut lastenlauluja ulkoa.
(mutta siellä oli musiikki mukana, väitän että se auttoi minua muistamaan sanat!)
Kyllä minä jokapäiväisestä elämästä selvisin, lyhyemmilläkin selityksillä.
Kaikki olivat tottuneet siihen ja ymmärsivät kyllä jos olin lyönyt jarpaani kiveen.
Kukaan ei edes korjannut, pappa lukuun ottamatta: varpaat,tyttöseni, varpaat...
sinä löit varpaasi kiveen.
Pöhkö pappa, juurihan minä niin sanoin! Mutta ääneen en sitä pappalle sanonut.
Minun dysfasiaan liittyy myös dysleksia automaattisesti, enkä ole ainoa lajissani.

Sanavarastoani, äitini harjoitti satujen lukemisella.
Pappa kansanlaulujen laulamisella ja se oli helpompaa kun oli musiikki tukena.
Vaikeat sanatkin jäivät mieleen lauluista.
Siis pappa kertoi minulle;mitä sana tarkoitti. Istutti keittiön pöydänkulmalle,piti päätäni käsiensä välissä, katsoi suoraan silmiini ja sanoi: MÄNTY on sama puu kuin HONKA siis honka ja mänty on sama asia!

Eikä mulla ole vikaa älyssä vaikka mulla on dysfasia.
Ja haloo..kyllä mä tiedän mitä minä kerroin sinulle juuri.
Sitä sinä juuri metsästitkin.
Tänä päivänä minä olen oppinut jo kirjoittamaan pitkiä lauseita.
Vaikeutena minulla on vieraiden kielien kirjoitus, puheena ne vielä jotenkin menevät
mutta kirjoittaminen.....
...tulee virheitä ja vieroksun sen tähden esim. ruotsinkielen käyttöä.

Oikeastaan ihan hyvä näin, lähden huomenna Brasiliaan.
Olen kuukauden siellä, vanhempieni luona, lensivät sinne jo edeltä.
Siellä on jalkapallo MM-kisat ja faija halusi nähdä ne.
Oli ostanut kasan pääsylippuja otteluihin ja vuokrannut asunnon.
Arvaa mitä minä sain lahjaksi, vaiken vielä saanutkaan papereitani.
Matkan jalkapallo kisoihin ja täyden ylöspidon.

Kun faija täyttää tasavuosia ostan hänelle vastalahjan,
manikyristin palvelut ja kasvonaamion!

Kai siellä voi muutakin tehdä kuin jalkista käydä tuijottamassa.
Tutustun maahan ja kulttuuriin ja otan sen kokonaisuudessaan opintomatkana.
Suomi/Espanja/Suomi sanakirja mulla on jo pakattuna laukkuihini.
Hauskaa kesää, kaikille.

Lue lisää

sinä olet esimerkki vain siitä että minuakin pystyy opettamaan. mutta dysleksiaa tuskin on koska luen keskiarvoista paremmin, koska se oli yllättävää erityisopettajasta.

moraalinvartija kirjoitti:

muutenkin ihanaa että löytää ihmisen joka on joutunut kokemaan samaa kuin minä mutta minun harmmikseni minulla ei ollut ketään kotona joka olisi tukenut kiellellistä osaamista, eikä kukaan joka olisi auttanut läksyissä.


puheenihan vuoksi menin vuotta myöhemmin kouluunkin.

Lue lisää

Mun pappa oli huomannut mun vaikeuteni jo ennen kouluikää.
Opetti mulle päivittäin lastenlaulua, niin kauan että mä opin sen.
Sit taas uusi laulu työn alle, Oskar Merikanto esim. tuli mulle siten tutuksi kun kuuntelin sitä laulua: pieni tytön tylleröinen, aina pappan luona.
Pappa selitti laulun sanat mulle, selkokielellä. (kuten virallisesti asiaa nimitetään)
Selvisin oikeastaan kaikista asioista aika luonnekkaasti,
siihen asti että menin kouluun ja piti selittää laveasti asioita ja opetella lukemaan.
Silloin vasta huomattiin mun erinlaisuuteni ja sit hypättiinkiin alvariinsa testeissä ja tutkimuksissa.
Mulla todettiin lievä dysfasia ja siihen liityen dysleksia; kulkevat usein käsikädessä!
Sano mun sanoneen et kohta rossi tunnistaa munt.
Jutut vaan meni niin härskeiksi, etten jaksanut enää..

Se kouluavustajan työ...lyön asiasta vaikka vetoa... ei ole sinua varten,
ihan oman jaksamisesi kannalta ajateltuna. Moitteita tulee...

Nyt ei taida ´eteret´ ymmärtää millaisia vaikeuksia dysfasia tuo!
Millä sinä selität asian joka pitäisi käsitellä,autettavalle jolla voi olla samoja vaikeuksia! Kouluavustajalla pitää olla hyvä suullinen ja kirjallinen ulosanti.


Mä lähden matkalle ja pitäis soittaa vielä muutama puhelu ennen lähtöä.
Joten kirjoitellaan sit kun mä palaan, saattaa mennä elokuuhun asti.

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Mun pappa oli huomannut mun vaikeuteni jo ennen kouluikää.
Opetti mulle päivittäin lastenlaulua, niin kauan että mä opin sen.
Sit taas uusi laulu työn alle, Oskar Merikanto esim. tuli mulle siten tutuksi kun kuuntelin sitä laulua: pieni tytön tylleröinen, aina pappan luona.
Pappa selitti laulun sanat mulle, selkokielellä. (kuten virallisesti asiaa nimitetään)
Selvisin oikeastaan kaikista asioista aika luonnekkaasti,
siihen asti että menin kouluun ja piti selittää laveasti asioita ja opetella lukemaan.
Silloin vasta huomattiin mun erinlaisuuteni ja sit hypättiinkiin alvariinsa testeissä ja tutkimuksissa.
Mulla todettiin lievä dysfasia ja siihen liityen dysleksia; kulkevat usein käsikädessä!
Sano mun sanoneen et kohta rossi tunnistaa munt.
Jutut vaan meni niin härskeiksi, etten jaksanut enää..

Se kouluavustajan työ...lyön asiasta vaikka vetoa... ei ole sinua varten,
ihan oman jaksamisesi kannalta ajateltuna. Moitteita tulee...

Nyt ei taida ´eteret´ ymmärtää millaisia vaikeuksia dysfasia tuo!
Millä sinä selität asian joka pitäisi käsitellä,autettavalle jolla voi olla samoja vaikeuksia! Kouluavustajalla pitää olla hyvä suullinen ja kirjallinen ulosanti.


Mä lähden matkalle ja pitäis soittaa vielä muutama puhelu ennen lähtöä.
Joten kirjoitellaan sit kun mä palaan, saattaa mennä elokuuhun asti.

Lue lisää

lisäten entiseen tekstiini jäi vai bukittaan,
"kielenkehitys on sen verran merkittävä että kun oppii sanat hahmottavaa ja käyttämään sitä oppii ymmärtämään."

mitä moitteita tulisi? olen kuitenkin hoitanut noin seitsemäntoistavuotta lapsia, eli minua on hyötykäytetty kun olen pärjännyt omillani.
jolloin omani koulunkäynti on kärsinyt kun käytetty hyväksi sinisilmäisyyttä.
olen aina ollut vastuullinen eli pitänyt aina huolta muista.

moraalinvartija kirjoitti:

sinä olet esimerkki vain siitä että minuakin pystyy opettamaan. mutta dysleksiaa tuskin on koska luen keskiarvoista paremmin, koska se oli yllättävää erityisopettajasta.

Joo, ehkä olet oppinut lukemaan selvästi, mutta ymmärrätkö myös lukemasi tekstin? Pitkiä vaikeita lauseita joissa on sivistyssanoja joukossa?
Minä itkin ja luin, enkä aina ymmärtänyt mitä luin.
Kyllä tämän solmussa olevan tyhjiön kanssa pystyy myös kehittymään,
kun jaksaa vaan puurtaa eikä anna periksi.

Mulla oli viime syksynä ja talvena katastrofaalinen tilanne ja ihan sama: luin tai en.
Minä luin kyllä, mutta ei ollut hajuakaan mitä olin lukenut! Mitään ei jäänyt mieleen.
Mieluummin kirjoittelin Rossin kanssa vaikka huuhaata!
En halunnut nähdä edes ketään. Nyt on tilanne aivan toinen ja vähän surettaa lähteä kesäksi pois.
Matka on matka, eikä mulla itselläni ole varaa moiseen matkusteluun..ainakaan vuosiin, joten minähän lähden.

Niin ja sä varmaan ymmärrät mua, mä tarvitsen aina jonkun viereeni.
Nyt se on perheeni, ja sitä useat ihmettelevät et miten mä olen niin riipuvainen vielä tässä iässä. Oikeastaan viimetalvi on ainoa aika mun elämässä, kun olen ollut oikeesti yksin.
Kakarana lukkiuduin huoneeseeni ja olin omissa oloissani,
mut oven takana asui muu perheeni ja aina oli joku kotona,

moraalinvartija kirjoitti:

minun oli taas vaikea ymmärtää musiikista sanoja koska en ymmärtänyt että siinä oli jotain ajatusta vasta vanhemmalla iällä on ymmärtänyt vanhemmista lastenlauluista sanatkin kun ajatuksen olen , muuten sitä laulettiin sanat väärin mutta sointi oikein.

Lue lisää

Mulle jäi ensin se sävel mieleen soimaan, mä saatoin lalatella sitä osaamatta sanoja. Seuraavaksi opin sanat ulkoa, tukeutuen säveleen. Ymmärrys tuli sit viimeisenä.
Kun opin jonkun sanan merkityksen jossain yhteydessä, se pysyi mielessä.
Auta armias kun sanalla saattoi olla kaksikin merkitystä,
silloin mun putkiaivot saivat raivarin! No siitä synnistä mä olen jo päässyt irti.

Aika jännää et meillä menee ihan ristiin nämä asiat, vaikka sama diagnoosi on.
Mutta kuten muissakin asioissa me ollaan yksilöllisiä. Nyt mun on lopetettava.
Hyvää yötä sinulle ja hauskaa kesää!

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Joo, ehkä olet oppinut lukemaan selvästi, mutta ymmärrätkö myös lukemasi tekstin? Pitkiä vaikeita lauseita joissa on sivistyssanoja joukossa?
Minä itkin ja luin, enkä aina ymmärtänyt mitä luin.
Kyllä tämän solmussa olevan tyhjiön kanssa pystyy myös kehittymään,
kun jaksaa vaan puurtaa eikä anna periksi.

Mulla oli viime syksynä ja talvena katastrofaalinen tilanne ja ihan sama: luin tai en.
Minä luin kyllä, mutta ei ollut hajuakaan mitä olin lukenut! Mitään ei jäänyt mieleen.
Mieluummin kirjoittelin Rossin kanssa vaikka huuhaata!
En halunnut nähdä edes ketään. Nyt on tilanne aivan toinen ja vähän surettaa lähteä kesäksi pois.
Matka on matka, eikä mulla itselläni ole varaa moiseen matkusteluun..ainakaan vuosiin, joten minähän lähden.

Niin ja sä varmaan ymmärrät mua, mä tarvitsen aina jonkun viereeni.
Nyt se on perheeni, ja sitä useat ihmettelevät et miten mä olen niin riipuvainen vielä tässä iässä. Oikeastaan viimetalvi on ainoa aika mun elämässä, kun olen ollut oikeesti yksin.
Kakarana lukkiuduin huoneeseeni ja olin omissa oloissani,
mut oven takana asui muu perheeni ja aina oli joku kotona,

Lue lisää

ymmärrän mutta sivistysanoja en ole oppinut( jolloin ne on vaikea muistaa).
tein sitä samaa kuraa n. elo-tammikuuhun asti(tyttöni leikattiin) lisäksi ongelma oli kompakysymykset, etten ollut edes ainoa(joka ymmärsi väärin).
tämän aikana kuvittelin että minulla on dysfasia ja dypleksia jolloi käänsin lukihäiriöksi mutta perustiedot puuttuu peruskouusta, jolloin peruskouluntodistus on sen puoleen mitätön kun ajatukset kehittynyt kun joutuu puurtamaan asian ydintä ja selvittämään ongelma.

moraalinvartija kirjoitti:

ymmärrän mutta sivistysanoja en ole oppinut( jolloin ne on vaikea muistaa).
tein sitä samaa kuraa n. elo-tammikuuhun asti(tyttöni leikattiin) lisäksi ongelma oli kompakysymykset, etten ollut edes ainoa(joka ymmärsi väärin).
tämän aikana kuvittelin että minulla on dysfasia ja dypleksia jolloi käänsin lukihäiriöksi mutta perustiedot puuttuu peruskouusta, jolloin peruskouluntodistus on sen puoleen mitätön kun ajatukset kehittynyt kun joutuu puurtamaan asian ydintä ja selvittämään ongelma.

Lue lisää

miksi mitätön johtuneen siitä etten ole opiskellut riittävästi ja näin ollen kun minua on säälitty olen päässyt vähällä.

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Joo, ehkä olet oppinut lukemaan selvästi, mutta ymmärrätkö myös lukemasi tekstin? Pitkiä vaikeita lauseita joissa on sivistyssanoja joukossa?
Minä itkin ja luin, enkä aina ymmärtänyt mitä luin.
Kyllä tämän solmussa olevan tyhjiön kanssa pystyy myös kehittymään,
kun jaksaa vaan puurtaa eikä anna periksi.

Mulla oli viime syksynä ja talvena katastrofaalinen tilanne ja ihan sama: luin tai en.
Minä luin kyllä, mutta ei ollut hajuakaan mitä olin lukenut! Mitään ei jäänyt mieleen.
Mieluummin kirjoittelin Rossin kanssa vaikka huuhaata!
En halunnut nähdä edes ketään. Nyt on tilanne aivan toinen ja vähän surettaa lähteä kesäksi pois.
Matka on matka, eikä mulla itselläni ole varaa moiseen matkusteluun..ainakaan vuosiin, joten minähän lähden.

Niin ja sä varmaan ymmärrät mua, mä tarvitsen aina jonkun viereeni.
Nyt se on perheeni, ja sitä useat ihmettelevät et miten mä olen niin riipuvainen vielä tässä iässä. Oikeastaan viimetalvi on ainoa aika mun elämässä, kun olen ollut oikeesti yksin.
Kakarana lukkiuduin huoneeseeni ja olin omissa oloissani,
mut oven takana asui muu perheeni ja aina oli joku kotona,

Lue lisää

HALLOO ITTELLES

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Haloo itsellesi pipiatri!
Kuka se nyt opettaa?? Minulla on diagnosoitu lievä dysfasia.
Vasta koulussa se huomattiin kun lukemaan oppiminen oli vaikeaa.
Kirjoitus kangerteli niin etten saanut paperille järkeviä sanoja.
Sanajärjestykset päin honkia ja pidempiä lauseita jotka luin;
en yksinkertaisesti ymmärtänyt.En muistanut enää mitä olin lukenut.
Minusta tuli hiljainen ja arka, paitsi jos minua kovin solvattiin: iskin nyrkein takaisin!
Alle kouluikäisenä olin oppinut lastenlauluja ulkoa.
(mutta siellä oli musiikki mukana, väitän että se auttoi minua muistamaan sanat!)
Kyllä minä jokapäiväisestä elämästä selvisin, lyhyemmilläkin selityksillä.
Kaikki olivat tottuneet siihen ja ymmärsivät kyllä jos olin lyönyt jarpaani kiveen.
Kukaan ei edes korjannut, pappa lukuun ottamatta: varpaat,tyttöseni, varpaat...
sinä löit varpaasi kiveen.
Pöhkö pappa, juurihan minä niin sanoin! Mutta ääneen en sitä pappalle sanonut.
Minun dysfasiaan liittyy myös dysleksia automaattisesti, enkä ole ainoa lajissani.

Sanavarastoani, äitini harjoitti satujen lukemisella.
Pappa kansanlaulujen laulamisella ja se oli helpompaa kun oli musiikki tukena.
Vaikeat sanatkin jäivät mieleen lauluista.
Siis pappa kertoi minulle;mitä sana tarkoitti. Istutti keittiön pöydänkulmalle,piti päätäni käsiensä välissä, katsoi suoraan silmiini ja sanoi: MÄNTY on sama puu kuin HONKA siis honka ja mänty on sama asia!

Eikä mulla ole vikaa älyssä vaikka mulla on dysfasia.
Ja haloo..kyllä mä tiedän mitä minä kerroin sinulle juuri.
Sitä sinä juuri metsästitkin.
Tänä päivänä minä olen oppinut jo kirjoittamaan pitkiä lauseita.
Vaikeutena minulla on vieraiden kielien kirjoitus, puheena ne vielä jotenkin menevät
mutta kirjoittaminen.....
...tulee virheitä ja vieroksun sen tähden esim. ruotsinkielen käyttöä.

Oikeastaan ihan hyvä näin, lähden huomenna Brasiliaan.
Olen kuukauden siellä, vanhempieni luona, lensivät sinne jo edeltä.
Siellä on jalkapallo MM-kisat ja faija halusi nähdä ne.
Oli ostanut kasan pääsylippuja otteluihin ja vuokrannut asunnon.
Arvaa mitä minä sain lahjaksi, vaiken vielä saanutkaan papereitani.
Matkan jalkapallo kisoihin ja täyden ylöspidon.

Kun faija täyttää tasavuosia ostan hänelle vastalahjan,
manikyristin palvelut ja kasvonaamion!

Kai siellä voi muutakin tehdä kuin jalkista käydä tuijottamassa.
Tutustun maahan ja kulttuuriin ja otan sen kokonaisuudessaan opintomatkana.
Suomi/Espanja/Suomi sanakirja mulla on jo pakattuna laukkuihini.
Hauskaa kesää, kaikille.

Lue lisää

Suomi-portugali-sanakirja on Brasiliassa hyödyllisempi.. Mutta varsinainen unelmamatka tuollanen, hieno lahja.

hijo de algo pipiatr kirjoitti:

HALLOO ITTELLES

http://www.youtube.com/watch?v=5DWeIRHUUIE

miksi
niin
usein
jonkun
auttaminen
on
epäkiitoksellista
työtä
sivullisten
vuoksi
jotka
ovat
epäluulojensa
vallassa..............................................................................................................................................................................?

dysfasia+lukihäiriö kirjoitti:

Mulle jäi ensin se sävel mieleen soimaan, mä saatoin lalatella sitä osaamatta sanoja. Seuraavaksi opin sanat ulkoa, tukeutuen säveleen. Ymmärrys tuli sit viimeisenä.
Kun opin jonkun sanan merkityksen jossain yhteydessä, se pysyi mielessä.
Auta armias kun sanalla saattoi olla kaksikin merkitystä,
silloin mun putkiaivot saivat raivarin! No siitä synnistä mä olen jo päässyt irti.

Aika jännää et meillä menee ihan ristiin nämä asiat, vaikka sama diagnoosi on.
Mutta kuten muissakin asioissa me ollaan yksilöllisiä. Nyt mun on lopetettava.
Hyvää yötä sinulle ja hauskaa kesää!

Lue lisää

myös sinullekin hyvää kesää ja öit.

....:( kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=5DWeIRHUUIE

miksi
niin
usein
jonkun
auttaminen
on
epäkiitoksellista
työtä
sivullisten
vuoksi
jotka
ovat
epäluulojensa
vallassa..............................................................................................................................................................................?

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=4JF9F9Ct3QI
.

olen käynyt ja hän ohjasi taas mut tietoja hankkimaan. ja sama juttu hänkään ei osannut auttaa josta puhuin aikaisemmin että sain oikein 60€sakonkin (samperin parkkiliisat ei ole mun syy maksoin parkkiraha mutta meni oletettua pitempään aika, että ajan tajunta katosi)
enemmikseen ongelma on siinä mitä haluan tehdä?
olen ymmärtänyt oppisopimuksella on itse haettava työpaikka, että pystyy opiskeleen ja töissä olemaan normaalilla palkalla.

kirjastosta haen selkokielisen äidinkielen kirjan(peruskoulun) tai vaihtoehtoisesti suullisesti suoritan(dypleksia lausunnolla).

jolloin tälläiset olisi vaihtoehtoni jatkokoulutukselle.

uudelleen peruskoulunopetus maksaa koska olen suorittanut mutta haluanko sitten hylätä todistukseni koska mahdollisesti pystyn kohta itseäni opettamaan, koska olen joutunut käsitteleemään itseäni tässä kohta vuoden. mutta saako peruskoulua käyvä työmarkkinatuen (sitä tässä mietin)mutta sitten ongelma on taas velan otto huoh.
koska itse tutkinnalla olen selvittänyt niinkin paljon ainoastaan tuli mieleen, että miten matematiikassa voi mennä plussat ja miinukset sekaisin eli onko sitä lukivaikeutta taustalla vai ei, sen varmuutta ei voi suoranaisesti sanoa.
vai onko sittenkin enemmän sitä että keskistymisenhäiriö koska koulussa huomasin keskittyväni takana huonosti(ajatukset lähti karkuun) ja edessä paremmin keskittymään kuuntelemaan opettajaa.

jolloin hätiköinti ei ole minun alani. on taas nyt sanonko mistä kotoisin oleva ongelma.
olen kohta ristissä omien ajatuksien kanssa koska kuitenkin koen että tarvitsen sen henkilökohtaisen opettajan, jossa mies on luvannut jos on ongelmaan peruskoulun kirjoissa.

moraalinvartija kirjoitti:

kirjastosta haen selkokielisen äidinkielen kirjan(peruskoulun) tai vaihtoehtoisesti suullisesti suoritan(dypleksia lausunnolla).

jolloin tälläiset olisi vaihtoehtoni jatkokoulutukselle.

uudelleen peruskoulunopetus maksaa koska olen suorittanut mutta haluanko sitten hylätä todistukseni koska mahdollisesti pystyn kohta itseäni opettamaan, koska olen joutunut käsitteleemään itseäni tässä kohta vuoden. mutta saako peruskoulua käyvä työmarkkinatuen (sitä tässä mietin)mutta sitten ongelma on taas velan otto huoh.
koska itse tutkinnalla olen selvittänyt niinkin paljon ainoastaan tuli mieleen, että miten matematiikassa voi mennä plussat ja miinukset sekaisin eli onko sitä lukivaikeutta taustalla vai ei, sen varmuutta ei voi suoranaisesti sanoa.
vai onko sittenkin enemmän sitä että keskistymisenhäiriö koska koulussa huomasin keskittyväni takana huonosti(ajatukset lähti karkuun) ja edessä paremmin keskittymään kuuntelemaan opettajaa.

jolloin hätiköinti ei ole minun alani. on taas nyt sanonko mistä kotoisin oleva ongelma.
olen kohta ristissä omien ajatuksien kanssa koska kuitenkin koen että tarvitsen sen henkilökohtaisen opettajan, jossa mies on luvannut jos on ongelmaan peruskoulun kirjoissa.

Lue lisää

Öh...

Rose., elä mieti velan ottoa nyt pelkästään. Sinä sijoitat omaan tulevaisuuteesi.

Minulla ei ole mitään näkemystä, mikä ala sinulle voisi sopia. Sanoisin, että mielenkiinto/soveltuvuustestit/mahdollisuudet ratkaisevat yhdessä, mihin ehkä päädyt. Mitä taas tulee yllä mainittuihin mahdolliseen ongelmiin, niin ne on työllä selätettävissä, sekä oikeissa ympäristöissä.

Suvussani on huomattavasti neurologisia ongelmia. Silti jokainen on päässyt koulutukseen ja on myös saanut erityisapua tarvittaessa. Itse olen korkeakoulutettu lisäopintoineen; lapseni ovat yliopistossa, korkeakoulussa ja ammattikoulussa. Ja jokainen on pärjännyt: tavallaan ja ajallaan. Olen jumalattoman ylpeä heistä jokaisesta.

Muista haaveesi ja pidä niistä kiinni. Älä välitä rahasta, se ei koskaan ole etusijalla. Sitä ei kuitenkaan ole koskaan tarpeeksi.

Pitää saada tehdä sitä mistä tykkää. :)

ei nimimerkillä kirjoitti:

Öh...

Rose., elä mieti velan ottoa nyt pelkästään. Sinä sijoitat omaan tulevaisuuteesi.

Minulla ei ole mitään näkemystä, mikä ala sinulle voisi sopia. Sanoisin, että mielenkiinto/soveltuvuustestit/mahdollisuudet ratkaisevat yhdessä, mihin ehkä päädyt. Mitä taas tulee yllä mainittuihin mahdolliseen ongelmiin, niin ne on työllä selätettävissä, sekä oikeissa ympäristöissä.

Suvussani on huomattavasti neurologisia ongelmia. Silti jokainen on päässyt koulutukseen ja on myös saanut erityisapua tarvittaessa. Itse olen korkeakoulutettu lisäopintoineen; lapseni ovat yliopistossa, korkeakoulussa ja ammattikoulussa. Ja jokainen on pärjännyt: tavallaan ja ajallaan. Olen jumalattoman ylpeä heistä jokaisesta.

Muista haaveesi ja pidä niistä kiinni. Älä välitä rahasta, se ei koskaan ole etusijalla. Sitä ei kuitenkaan ole koskaan tarpeeksi.

Pitää saada tehdä sitä mistä tykkää. :)

Lue lisää

en välitätkää rahasta mutta rahaa ei ole, se on asia joka on aina ongelma.
jokaisen sentin saat vääntää rautalangasta, niin kuin tänääkin kerroin kuinka lääkeruiskun joutuu itse kustantaa koska sitä ei kela anna enään lääkekorvausta(jolloin se ei tule enään lääkkeen kanssa samaan,
en ole laskenut onko sitä , niin sanotusti 50c vajetta vai ei sossun maksavissa lääkekuluissa mutta kyllä ne pennoset saa aina laskea ja aina itkeä reseptejä(nykyään poitilasohjettakin) joo kyllä apteekista joku maksu(plääh"mikä se sana olikaan") sekin maksaa erikseen.

mitä apuja on saanut?
kun tuntuu etten itse saa mitään kuin pelkkiä mene pisteetä a pisteelle b.
olen ihan roomalaisten hullussa talossa

https://www.youtube.com/watch?v=fxGfwwe9XSg


kaikista sitä viedään köyhiltä.
tää on niin sanonko mitä turhaa paperisotaa, mitä pyörittää ja sitten pitäisi omiakin papereita pyörittää ja anella että se stressi on vähän niin kuin korkealla.
köyhänäkin saa tehdä töitä jos aikoo elää.
nyt sitä on joutunut miettii kähveltääkö perhetyöntekijäkin meidän lasten vaatteita ja tavaroita kun on niin mystisesti kadonnut ja kun vaatteita en ole edes alas asti vienyt kuivuun enään , että silmän alla.

olemme niin kiukkuisia kun ne koskee joka paikkaa ja sitten ei löydy mitään.
ihan arvo tavaroitakin kadonnut känny(joka ei ollut käytössä) ja handsfree. no nyt olen miettinyt että kamerathan ne pitää asentaa varkaille.
meilläkun ei käy vieraita, niin ei jää oikein vaihtoehtoja varkaista kun olemme muuten kotona, eikä lapsia muut hoida.
ihan kuin olisi joka päivä varaa, ostaa hukkuneille vielä tilalle jotain.
jos voisin itkisin vain hysteerisesti. muutenkin käyvät niin harvassa,


tänään olin niin vihainen kuin ampiainen ärhäkkäällä päällä.


naapurikin varoitti jostain pedofiilistä joka asuu viereisessä talossa alivuokralaisena eli sekin siitä lapsen kouluttautumisesta pihalle.
eikä riitä oli ollut viikon poliisin valvonnan alla kun rannalla oli katsellut pikku tyttöjä ja seuraillut niitä.
lupasi näyttää kuvan pedofiilistä kun hällä oli kännystä mutta ei nyt mukana(känny) kun oli kotona.
että sellaista täältä meiltä.

moraalinvartija kirjoitti:

en välitätkää rahasta mutta rahaa ei ole, se on asia joka on aina ongelma.
jokaisen sentin saat vääntää rautalangasta, niin kuin tänääkin kerroin kuinka lääkeruiskun joutuu itse kustantaa koska sitä ei kela anna enään lääkekorvausta(jolloin se ei tule enään lääkkeen kanssa samaan,
en ole laskenut onko sitä , niin sanotusti 50c vajetta vai ei sossun maksavissa lääkekuluissa mutta kyllä ne pennoset saa aina laskea ja aina itkeä reseptejä(nykyään poitilasohjettakin) joo kyllä apteekista joku maksu(plääh"mikä se sana olikaan") sekin maksaa erikseen.

mitä apuja on saanut?
kun tuntuu etten itse saa mitään kuin pelkkiä mene pisteetä a pisteelle b.
olen ihan roomalaisten hullussa talossa

https://www.youtube.com/watch?v=fxGfwwe9XSg


kaikista sitä viedään köyhiltä.
tää on niin sanonko mitä turhaa paperisotaa, mitä pyörittää ja sitten pitäisi omiakin papereita pyörittää ja anella että se stressi on vähän niin kuin korkealla.
köyhänäkin saa tehdä töitä jos aikoo elää.
nyt sitä on joutunut miettii kähveltääkö perhetyöntekijäkin meidän lasten vaatteita ja tavaroita kun on niin mystisesti kadonnut ja kun vaatteita en ole edes alas asti vienyt kuivuun enään , että silmän alla.

olemme niin kiukkuisia kun ne koskee joka paikkaa ja sitten ei löydy mitään.
ihan arvo tavaroitakin kadonnut känny(joka ei ollut käytössä) ja handsfree. no nyt olen miettinyt että kamerathan ne pitää asentaa varkaille.
meilläkun ei käy vieraita, niin ei jää oikein vaihtoehtoja varkaista kun olemme muuten kotona, eikä lapsia muut hoida.
ihan kuin olisi joka päivä varaa, ostaa hukkuneille vielä tilalle jotain.
jos voisin itkisin vain hysteerisesti. muutenkin käyvät niin harvassa,


tänään olin niin vihainen kuin ampiainen ärhäkkäällä päällä.


naapurikin varoitti jostain pedofiilistä joka asuu viereisessä talossa alivuokralaisena eli sekin siitä lapsen kouluttautumisesta pihalle.
eikä riitä oli ollut viikon poliisin valvonnan alla kun rannalla oli katsellut pikku tyttöjä ja seuraillut niitä.
lupasi näyttää kuvan pedofiilistä kun hällä oli kännystä mutta ei nyt mukana(känny) kun oli kotona.
että sellaista täältä meiltä.

Lue lisää

sitten kun nään sen äijän, minä yritän ryhditäytyä ja kävelen hänen luon nenää nenää vasten ja köhäsen että olen kuullut että olet saanut pedofiilileiman otsaasi, että mikä on todellinen syy tälle ilmiölle.

ei nimimerkillä kirjoitti:

Öh...

Rose., elä mieti velan ottoa nyt pelkästään. Sinä sijoitat omaan tulevaisuuteesi.

Minulla ei ole mitään näkemystä, mikä ala sinulle voisi sopia. Sanoisin, että mielenkiinto/soveltuvuustestit/mahdollisuudet ratkaisevat yhdessä, mihin ehkä päädyt. Mitä taas tulee yllä mainittuihin mahdolliseen ongelmiin, niin ne on työllä selätettävissä, sekä oikeissa ympäristöissä.

Suvussani on huomattavasti neurologisia ongelmia. Silti jokainen on päässyt koulutukseen ja on myös saanut erityisapua tarvittaessa. Itse olen korkeakoulutettu lisäopintoineen; lapseni ovat yliopistossa, korkeakoulussa ja ammattikoulussa. Ja jokainen on pärjännyt: tavallaan ja ajallaan. Olen jumalattoman ylpeä heistä jokaisesta.

Muista haaveesi ja pidä niistä kiinni. Älä välitä rahasta, se ei koskaan ole etusijalla. Sitä ei kuitenkaan ole koskaan tarpeeksi.

Pitää saada tehdä sitä mistä tykkää. :)

Lue lisää

niin ja sinun pitää olla ylpeä itsestäsi ja lapsistasi mutta en tiedä voiko aikani olla herkkään senkin vuoksi kun on paljon suojeltavaa.

moraalinvartija kirjoitti:

en välitätkää rahasta mutta rahaa ei ole, se on asia joka on aina ongelma.
jokaisen sentin saat vääntää rautalangasta, niin kuin tänääkin kerroin kuinka lääkeruiskun joutuu itse kustantaa koska sitä ei kela anna enään lääkekorvausta(jolloin se ei tule enään lääkkeen kanssa samaan,
en ole laskenut onko sitä , niin sanotusti 50c vajetta vai ei sossun maksavissa lääkekuluissa mutta kyllä ne pennoset saa aina laskea ja aina itkeä reseptejä(nykyään poitilasohjettakin) joo kyllä apteekista joku maksu(plääh"mikä se sana olikaan") sekin maksaa erikseen.

mitä apuja on saanut?
kun tuntuu etten itse saa mitään kuin pelkkiä mene pisteetä a pisteelle b.
olen ihan roomalaisten hullussa talossa

https://www.youtube.com/watch?v=fxGfwwe9XSg


kaikista sitä viedään köyhiltä.
tää on niin sanonko mitä turhaa paperisotaa, mitä pyörittää ja sitten pitäisi omiakin papereita pyörittää ja anella että se stressi on vähän niin kuin korkealla.
köyhänäkin saa tehdä töitä jos aikoo elää.
nyt sitä on joutunut miettii kähveltääkö perhetyöntekijäkin meidän lasten vaatteita ja tavaroita kun on niin mystisesti kadonnut ja kun vaatteita en ole edes alas asti vienyt kuivuun enään , että silmän alla.

olemme niin kiukkuisia kun ne koskee joka paikkaa ja sitten ei löydy mitään.
ihan arvo tavaroitakin kadonnut känny(joka ei ollut käytössä) ja handsfree. no nyt olen miettinyt että kamerathan ne pitää asentaa varkaille.
meilläkun ei käy vieraita, niin ei jää oikein vaihtoehtoja varkaista kun olemme muuten kotona, eikä lapsia muut hoida.
ihan kuin olisi joka päivä varaa, ostaa hukkuneille vielä tilalle jotain.
jos voisin itkisin vain hysteerisesti. muutenkin käyvät niin harvassa,


tänään olin niin vihainen kuin ampiainen ärhäkkäällä päällä.


naapurikin varoitti jostain pedofiilistä joka asuu viereisessä talossa alivuokralaisena eli sekin siitä lapsen kouluttautumisesta pihalle.
eikä riitä oli ollut viikon poliisin valvonnan alla kun rannalla oli katsellut pikku tyttöjä ja seuraillut niitä.
lupasi näyttää kuvan pedofiilistä kun hällä oli kännystä mutta ei nyt mukana(känny) kun oli kotona.
että sellaista täältä meiltä.

Lue lisää

tuota tuli sitten mieleen tuosta asterixesta ja obelixesta jos ne puhuu muutakuin alkuperäis elokuvassa, niin en kuule niitä tää kone on sanonko sitten mistä kotosin mutta idea on sama kuin samassa kohdassa oleva pätkä. mutta tuli mieleen kun tuo teksti joka näkyy tähän puhuu jostain duppauksesta(jonka huomasin jälkeenpäin) niin en sitten tiedä mitä ne puhuu kun en kuule.
joku vika on koneen äänihuulissa kun ei mikään luo ääntä ja puuttasin koneenkin.