Lokin reiän tulppaaminen

FF 27 Charlotta

Muovinen lokin läpivien alkoi tihkua vettä läpi ja lopulta tilanne eskaloitui pahemmaksi vuodoksi osan haljetessa yritessäni kiristää sitä (voi olla että oli jo halki ennen sitä, ei kuitenkaan lokia asennettaessa). Nyt vene pukeilla ja pitäisi saada reikä umpeen. Voiko reiän tulpata seuraavanlaisesti: teippi pohjan puolelle ja plastic padding marine epoxy fillerellä täytetään reikä. Tuon jälkeen laminoidaan molemmin puolin mattoa päälle ja lopuksi epoksimaali pohjaan myrkky. Vai pitääkö tällainen työ tehdä jotenkin toisin. Hyviä neuvoja kaivattais nyt. Kiitos.

125

3762

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ideariihi?

      Äh, bad luck.

      Luulisi että löytyy jostain ns "läpivienti ilman reikää", ts toisiinsa vastakkain ruuvattavat osat, väliin massa.

      Ainakin helppo asentaa ja saa tämän kesän pelastettua.

    • joomuttamiks

      Kaipa se kiristäminen on luonnollinen reaktio, vaikkakin ehdottomasti ennalta toimimattomaksi tiedetty. Eihän sitä mutteria asennettessakaan kiristetä enempää kuin käsin menee.

      Kuvailemallasi tavalla saa kyllä reiän umpeen ja kestääkin kaikki normaalit kuormat. Mutta miksi ihmeessä lokianturin reikä pitäisi tukkia? Loki on kuitenkin katsastusvruste.

    • Korjaa näin

      Hio runko koveraksi noin 20 kertaa reiän läpimitan kokoiselta alueelta molemmin puolin reiän ympäriltä. Laminoi sen jälkeen huolella ilmaten koverat alueet (ja reikä) umpeen molemmin puolin. Kun laminaatti on kovettunut, hio tasaiseksi, sivele 3 kerrosta epoksia ulkopuolelle, topcoat sisäpuolelle ja lopuksi myrkky ulkopuolelle. Tämä on ainoa hyväksyttävä korjaustapa lasikuituveneessä veden alla olevalle reiälle.

    • uusi anturi tilalle

      Osta uusi lokianturi tilalle, massat väliin ja menoksi.

    • Helppoo kuin saippua

      Nopea fixi on ostaa Maritimista läpivienti, joka sopii reikään.
      Sialla kiinni ja sisäpuoelle samalla kierteellä oleva metallitulppa.

      Puhdista ensi pinnat huolellisesti.
      Käytä oikaa tiivistysainetta.
      Käytä tiivistysainetta tulpan kanssa.

      Tarvitse kaverin läpiviennin laitamiseen.
      Asennusaika pari tuntia, jos putsaamisessa menee aikaa, muuten 15 min

    • FF 27 Charlotta

      Reiän ympäristöä gel- ja topcoatista puhdistaessa päädyin seuraavanlaiseen rakenteeseen: alumiini-epoksi-alumiini sandwitch. Ts. Sorvatut lätkät, jotka saa puristettua piukkaan ruuvilla ja väliin epoksia. Samalla osat tarjoavat suorat asennuspinnat tulevalle metallista tehdylle läpiviennille.

    • -Mika-

      Onko jokin erityinen syy siihen, että et vaan vaihda uutta lokin läpivientiholkkia? Se olisi kuitenkin se loogisin toimintatapa.

      Käsittääkseni niitä on vain kahta kokoa ja ovat vaihtokelpoisia merkistä/mallista riippumatta, kunhan pysytään samassa ulkohalkaisijassa. 51mm taitaa olla se yleisin.

      • Sy Möwe

        Reijän laminoiti on tehtävä huolellisesti hiomalla se läpivientireikä ulkoapäin, siten että siihen tulee loiva upotus - ainakin 12 cm läpimitaltaan tasaisesti loiventuen niin että vanhat kerrokset tulevat asteittaan näkyviin.

        Sisäpuolelle yksi kudoskangas ensin kiinni ja sitten ulkoapäin sieltä pohjalta aloittaen vähän kerrallaan suurenevilla maton paloilla. Ne paikat täytyy laminoida yksi kerrallaan (hyvin rissattuna), jotta lämmöt eivät nouse liikaa. Kun haluttu kerrospaksuus saavutetaan laitetaan lopuksi epoksi ulkopintaan.

        Reijän paikkaus runkoon on työläs tehtävä, joten Mikan kysymys uuden läpivientiholkin asennuksesta on aiheellinen. Sillä tavalla pääset nopeasti ja turvallisesti vesille.

      • Tum.Pelo
        Sy Möwe kirjoitti:

        Reijän laminoiti on tehtävä huolellisesti hiomalla se läpivientireikä ulkoapäin, siten että siihen tulee loiva upotus - ainakin 12 cm läpimitaltaan tasaisesti loiventuen niin että vanhat kerrokset tulevat asteittaan näkyviin.

        Sisäpuolelle yksi kudoskangas ensin kiinni ja sitten ulkoapäin sieltä pohjalta aloittaen vähän kerrallaan suurenevilla maton paloilla. Ne paikat täytyy laminoida yksi kerrallaan (hyvin rissattuna), jotta lämmöt eivät nouse liikaa. Kun haluttu kerrospaksuus saavutetaan laitetaan lopuksi epoksi ulkopintaan.

        Reijän paikkaus runkoon on työläs tehtävä, joten Mikan kysymys uuden läpivientiholkin asennuksesta on aiheellinen. Sillä tavalla pääset nopeasti ja turvallisesti vesille.

        Ei kai lämmöt nouse jos laminoidaan polyesterihartsilla eikä epoksilla?

      • Tum.Pelo
        Tum.Pelo kirjoitti:

        Ei kai lämmöt nouse jos laminoidaan polyesterihartsilla eikä epoksilla?

        Joo ja vielä. Jos aiot laminoida, niin voipi olla kannattavaa mitata kosteudet ympäröivästä laminaatista. Ei välttämättä ole kuiva, jos vettä on päässyt tunkeutumaan itse laminaattiin.

      • nousee se
        Tum.Pelo kirjoitti:

        Ei kai lämmöt nouse jos laminoidaan polyesterihartsilla eikä epoksilla?

        Nousee polyesterillä siinä kuin epoksillakin, kovettumisreaktiot ovat eksotermisiä. Tosin edellisestä saa sellaisen käsityksen, että Möwe vähän liioitteli. Kyllä niitä paloja voi kerralla 4-5 mm kasvattaa, vähän työolosuhteista riippuen.

      • Miksei?
        Tum.Pelo kirjoitti:

        Ei kai lämmöt nouse jos laminoidaan polyesterihartsilla eikä epoksilla?

        Kyllä lämmöt nousee epoksillakin.
        Tosin kerrospaksuuden täytyy silloin olla sen veran iso, että siinä ei ole mieltä. Tuo kosteuskysymys on aiheellinen koska merivedestä märkään laminaattiin ei saa mitään kiinni.

        Useampi on ehdottanut uutta läpivientiholkkia, joka on nopea ja toimiva eikä tarvitse kuivatella runkoa. Onko siihen joku erityinen syy miksi se ei toimisi? Meneehän laminaatin kuivatteluun helposti viikkoja.

      • FF 27 Charlotta
        Miksei? kirjoitti:

        Kyllä lämmöt nousee epoksillakin.
        Tosin kerrospaksuuden täytyy silloin olla sen veran iso, että siinä ei ole mieltä. Tuo kosteuskysymys on aiheellinen koska merivedestä märkään laminaattiin ei saa mitään kiinni.

        Useampi on ehdottanut uutta läpivientiholkkia, joka on nopea ja toimiva eikä tarvitse kuivatella runkoa. Onko siihen joku erityinen syy miksi se ei toimisi? Meneehän laminaatin kuivatteluun helposti viikkoja.

        Siis tuo muovinen läpivienti on mielestäni niin heiveröinen, että en samanlaista halua asentaa. Tulppaan mielummin tässä vaiheessa ja ensi keväänä uusiksi vahvemmilla osilla.

      • Bossu
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Siis tuo muovinen läpivienti on mielestäni niin heiveröinen, että en samanlaista halua asentaa. Tulppaan mielummin tässä vaiheessa ja ensi keväänä uusiksi vahvemmilla osilla.

        Laminointeihin kuivatuksineen ja epoksin laittoineen menee kyllä aikaa paljon. On jo heinäkuu, kun vene on laskukunnossa. Jos on epävarma olo, kysy neuvoa firmasta, joka tekee noita korjauksia.

      • FF 27 Charlotta
        Bossu kirjoitti:

        Laminointeihin kuivatuksineen ja epoksin laittoineen menee kyllä aikaa paljon. On jo heinäkuu, kun vene on laskukunnossa. Jos on epävarma olo, kysy neuvoa firmasta, joka tekee noita korjauksia.

        Olen nyt tekemässä alumiinista tulpan. Ts. läpivienti ilman reikää ja tiivistys Sika 291:llä. Pitää mitata tuota kosteutta myös. Kiitokset kaikille hyvistä neuvoista. Ilmastointiteippiä lukuun ottamatta auttoivat asiassa.

      • muovi ok
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Siis tuo muovinen läpivienti on mielestäni niin heiveröinen, että en samanlaista halua asentaa. Tulppaan mielummin tässä vaiheessa ja ensi keväänä uusiksi vahvemmilla osilla.

        Muoviset läpiviennit pitävät tässä maassa tuhansia veneitä pinnalla, maailmalla satoja tuhansia, kyllä ne ovat ok. Edellytyksenä on, että asentaa ohjeiden mukaan vain käsin mutteria kiristäen. Liikakiristys on se, joka läpiviennin tappaa. Metallisia tarvitaan isoissa veneissä, joissa läpivienti on hyvin syvällä vesilinjan alapuolella.

      • kuin saippua
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Olen nyt tekemässä alumiinista tulpan. Ts. läpivienti ilman reikää ja tiivistys Sika 291:llä. Pitää mitata tuota kosteutta myös. Kiitokset kaikille hyvistä neuvoista. Ilmastointiteippiä lukuun ottamatta auttoivat asiassa.

        Tarkoitin tietenkin metallista läpivientiä, jossa on kierteet, joihin saa tulpan samoilla kierteillä. Jos reikää ei pohjaan tarvitse eikä ole kiire, niin asiallinen molemmilta puolilta laminointi on tietenkin "ikuinen" korjaus

      • kuin saippua
        muovi ok kirjoitti:

        Muoviset läpiviennit pitävät tässä maassa tuhansia veneitä pinnalla, maailmalla satoja tuhansia, kyllä ne ovat ok. Edellytyksenä on, että asentaa ohjeiden mukaan vain käsin mutteria kiristäen. Liikakiristys on se, joka läpiviennin tappaa. Metallisia tarvitaan isoissa veneissä, joissa läpivienti on hyvin syvällä vesilinjan alapuolella.

        Metallinen on ainoa vaihtoehto, kun halkaisija on suuri. Lokin aukko voi olla 2". Siihen ei taida löytyä kuin yksi läpivienti Maritimista, metallinen tietenkin.

      • FF 27 Charlotta
        muovi ok kirjoitti:

        Muoviset läpiviennit pitävät tässä maassa tuhansia veneitä pinnalla, maailmalla satoja tuhansia, kyllä ne ovat ok. Edellytyksenä on, että asentaa ohjeiden mukaan vain käsin mutteria kiristäen. Liikakiristys on se, joka läpiviennin tappaa. Metallisia tarvitaan isoissa veneissä, joissa läpivienti on hyvin syvällä vesilinjan alapuolella.

        Varmasti on oikein hyviä muovisia läpivientejä. Vanhahan toimi hienosti. Tässä tapauksessa sanoisin, että oli väärä muovi väärässä paikka. Halkeamisen perusteella kuitulujittamaton amorfinen muovi. Mahdollisesti väärin prosessoitu säröherkkyyden takia. Tuotannon siirto kaukoitään on tuonut monenlaisia ongelmia muoviosissa. Olihan jollain säröilleet ratsastajatkin rikki. Tulevaisuudessa mielummin ylimitoitan tällaiset jutut. Jos olisin isommalle merelle lähdössä tekisin esim. alumiiniputkesta vesitiiviillä kannella tarvittaessa suljettavan osastoinnin läpivientien ympärille.

      • voimista
        kuin saippua kirjoitti:

        Metallinen on ainoa vaihtoehto, kun halkaisija on suuri. Lokin aukko voi olla 2". Siihen ei taida löytyä kuin yksi läpivienti Maritimista, metallinen tietenkin.

        Lokianturit ovat 43 tai 51 millisiä. Puolen metrin syvyydessä ja aallon dynaaminen paine siihen päälle laskien ei läpivientiin kohdistu vieläkään kovin monen kilon voimaa vaikka laskisi 1 bar paineelle. Suunnilleen 20 kg noilla tiedoilla max, mikä ei ole paha muovisellekaan. Metallinen kestäisi jo tonnin tai pari. Ja tietenkin kannattaa laittaa paikalle anturin läpivienti, ei tavallista pohjaläpivientiä. Pohjaläpiviennin pitää kestää vielä potkimiset tai muut sulkuhanan yläpäähän kohdistuvat voimat. Siihen tarkoitukseen muovi olisikin heppoista.

      • 13+12
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Siis tuo muovinen läpivienti on mielestäni niin heiveröinen, että en samanlaista halua asentaa. Tulppaan mielummin tässä vaiheessa ja ensi keväänä uusiksi vahvemmilla osilla.

        Justiinsa... Olet siis sitä mieltä, että Raymarinen, Nexuksen, B&G:n jne. läpiviennit on liian heiveröisiä sun käytössä. Järki käteen ja kyllä ne metallitulpatkin saa rikottua tarpeeksi isoilla tykaluilla. Yleensä voiman ja tykalujen koon kasvattaminen ei ole se oikea ratkaisu.

      • FF 27 Charlotta
        13+12 kirjoitti:

        Justiinsa... Olet siis sitä mieltä, että Raymarinen, Nexuksen, B&G:n jne. läpiviennit on liian heiveröisiä sun käytössä. Järki käteen ja kyllä ne metallitulpatkin saa rikottua tarpeeksi isoilla tykaluilla. Yleensä voiman ja tykalujen koon kasvattaminen ei ole se oikea ratkaisu.

        Jos tämä oli tarkoitettu minulle, niin en ole tuota mieltä. Ja tuossa ylhäällä jo kommentoin asiaa.

      • kuin saippuaa
        voimista kirjoitti:

        Lokianturit ovat 43 tai 51 millisiä. Puolen metrin syvyydessä ja aallon dynaaminen paine siihen päälle laskien ei läpivientiin kohdistu vieläkään kovin monen kilon voimaa vaikka laskisi 1 bar paineelle. Suunnilleen 20 kg noilla tiedoilla max, mikä ei ole paha muovisellekaan. Metallinen kestäisi jo tonnin tai pari. Ja tietenkin kannattaa laittaa paikalle anturin läpivienti, ei tavallista pohjaläpivientiä. Pohjaläpiviennin pitää kestää vielä potkimiset tai muut sulkuhanan yläpäähän kohdistuvat voimat. Siihen tarkoitukseen muovi olisikin heppoista.

        En ymmärrä logiikkaa miksi ei pitäisi laittaa pohjaläpivientiä koska se kestää potkimiset ja hanan väännöt. Tuolla logiikalla pitää nimenomaan laittaa pohjaläpivienti koska se kestää ne toisin kuin muovinen lokianturin läpivienti.

        Sinänsä ei ole mitään väliä kumman läpiviennin laittaa. Oikea koko löytyy molemmille eikä ole epäilystäkään siitä etteikö niitä saisi tukevasti kiinn. Käytetäänhän niitä paljon rajummassa käytössä kuin pelkkänä tulppana.

        Tavallisessa pohjaläpiviennissä on kierteet. Siihen voi ruuvata päälle samalla kierteellä olevan metallitulpan. Varmasti kestää ainakin sen, minkä veneen pohjakin.

        Muta jos ei reikää tarvitse ja on aikaa sekä osaamista hyvän paikan tekemiseen, on turha miettiä muita ratkaisuja

      • kas siksi
        kuin saippuaa kirjoitti:

        En ymmärrä logiikkaa miksi ei pitäisi laittaa pohjaläpivientiä koska se kestää potkimiset ja hanan väännöt. Tuolla logiikalla pitää nimenomaan laittaa pohjaläpivienti koska se kestää ne toisin kuin muovinen lokianturin läpivienti.

        Sinänsä ei ole mitään väliä kumman läpiviennin laittaa. Oikea koko löytyy molemmille eikä ole epäilystäkään siitä etteikö niitä saisi tukevasti kiinn. Käytetäänhän niitä paljon rajummassa käytössä kuin pelkkänä tulppana.

        Tavallisessa pohjaläpiviennissä on kierteet. Siihen voi ruuvata päälle samalla kierteellä olevan metallitulpan. Varmasti kestää ainakin sen, minkä veneen pohjakin.

        Muta jos ei reikää tarvitse ja on aikaa sekä osaamista hyvän paikan tekemiseen, on turha miettiä muita ratkaisuja

        Muovinen siksi, että lokianturi on järkevintä korvata lokianturilla. Anturiläpivienti antureineen kohoaa pohjasta noin 10 cm, joten potkimallakaan siihen ei saa läheskään samoja kuormia kuin muuhun läpivientiin venttiiliin letkukaraan paksuun letkuun. Samalla korjaus olisi lopullinen, eikä tilapäinen täksi kaudeksi. Metallinen lokianturin läpivienti taas on selvästi overkill paljon isommassakin veneessä.

      • isolle merellekö
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Varmasti on oikein hyviä muovisia läpivientejä. Vanhahan toimi hienosti. Tässä tapauksessa sanoisin, että oli väärä muovi väärässä paikka. Halkeamisen perusteella kuitulujittamaton amorfinen muovi. Mahdollisesti väärin prosessoitu säröherkkyyden takia. Tuotannon siirto kaukoitään on tuonut monenlaisia ongelmia muoviosissa. Olihan jollain säröilleet ratsastajatkin rikki. Tulevaisuudessa mielummin ylimitoitan tällaiset jutut. Jos olisin isommalle merelle lähdössä tekisin esim. alumiiniputkesta vesitiiviillä kannella tarvittaessa suljettavan osastoinnin läpivientien ympärille.

        Mietit nyt asiaa kuin olisit rakentamassa valtamerikäyttöön 100-jalkaista. Ei ylimitoitus monessakaan pahaksi ole, mutta kohtuus kaikessa.

      • kuin saippua
        kas siksi kirjoitti:

        Muovinen siksi, että lokianturi on järkevintä korvata lokianturilla. Anturiläpivienti antureineen kohoaa pohjasta noin 10 cm, joten potkimallakaan siihen ei saa läheskään samoja kuormia kuin muuhun läpivientiin venttiiliin letkukaraan paksuun letkuun. Samalla korjaus olisi lopullinen, eikä tilapäinen täksi kaudeksi. Metallinen lokianturin läpivienti taas on selvästi overkill paljon isommassakin veneessä.

        Jos metalliseen läpivientiin ei laita hanaa tai letkua, niin se ei nouse kaiun läpivientiä korkeammalle. Sitäpaitsi se on pahuksen paljon halvempi ratkaisu.

        Et ole ilmeisesti koskaan tulppaa, jonka voi laittaa läpiviennin kierteelle. Laitan siitä linkin, niin ymmärrät että siinä ei ole hanaa eikä letkua.

        http://www.taloon.com/hattu-messinki-dn-25/LVI-1571706/dp?nosto=nosto_0000_katsoim

      • 5+4
        kas siksi kirjoitti:

        Muovinen siksi, että lokianturi on järkevintä korvata lokianturilla. Anturiläpivienti antureineen kohoaa pohjasta noin 10 cm, joten potkimallakaan siihen ei saa läheskään samoja kuormia kuin muuhun läpivientiin venttiiliin letkukaraan paksuun letkuun. Samalla korjaus olisi lopullinen, eikä tilapäinen täksi kaudeksi. Metallinen lokianturin läpivienti taas on selvästi overkill paljon isommassakin veneessä.

        No miksi sitä lokianturia tai sen läpivientiä pitäisi potkia? Teillä on varmaan veneessä vessapönttökin terästä, kun posliini ei kestä potkimista?

        Väärin käyttämällä paikan kun paikan saa rikki.

      • kuin saippua
        5+4 kirjoitti:

        No miksi sitä lokianturia tai sen läpivientiä pitäisi potkia? Teillä on varmaan veneessä vessapönttökin terästä, kun posliini ei kestä potkimista?

        Väärin käyttämällä paikan kun paikan saa rikki.

        En tiedä kenen mielstä sitä pitäisi potkia.
        Sen kuitenkin tiedän, että kaikuanturi maksaa 150 ylöspäin ja läpivienti tulppa parikymppiä. Muut asennustarvikkeet ovat samat.

        Metalliläpivienti tulpalla kestää varmaan parikymmentä vuotta, joten tilapaisyys on hiukan vähättelevä ilmaus.

      • meripelastaja
        isolle merellekö kirjoitti:

        Mietit nyt asiaa kuin olisit rakentamassa valtamerikäyttöön 100-jalkaista. Ei ylimitoitus monessakaan pahaksi ole, mutta kohtuus kaikessa.

        Varsinkin, kun eksyin tämän sankarin blogiin. Peräsin on vettynyt, mutta sillä nyt niin isoa väliä. Sitten mietitään joitakin vääränlaisia muoveja läpivienneissä kun itse voimalla väännetään paikat rikki. Luulen, että joku teräksinen työvene olisi tälle kaverille hyvä vene.

      • FF 27 Charlotta
        meripelastaja kirjoitti:

        Varsinkin, kun eksyin tämän sankarin blogiin. Peräsin on vettynyt, mutta sillä nyt niin isoa väliä. Sitten mietitään joitakin vääränlaisia muoveja läpivienneissä kun itse voimalla väännetään paikat rikki. Luulen, että joku teräksinen työvene olisi tälle kaverille hyvä vene.

        Miksi et blogissani kommentoinut tekemiäni kosteusmittauksia? Miksi on tarvetta mennä henkilökohtaisiin loukkauksiin?

      • oiotaanpa
        kuin saippua kirjoitti:

        En tiedä kenen mielstä sitä pitäisi potkia.
        Sen kuitenkin tiedän, että kaikuanturi maksaa 150 ylöspäin ja läpivienti tulppa parikymppiä. Muut asennustarvikkeet ovat samat.

        Metalliläpivienti tulpalla kestää varmaan parikymmentä vuotta, joten tilapaisyys on hiukan vähättelevä ilmaus.

        Pelkästään septiletkun tapaisen jöötin vääntäminen sulkuventtiilin päähän vääntää helposti läpivientiä melkein sen verran kuin muoviläpivienti kestää. Läpivientejä ei kukaan tahallaan potki, mutta pahassa paikassa voi jokin raskaampi tavara tössähtää siihen läpiviennin päähän. Sen kohdan tulee kestää paljon enemmän kuin hyvälläkään mielikuvituksella voi arvella sitä rasitettavan. Katkeaminen johtaa todennäköisesti veneen uppoamiseen.

        Lokianturia ei tietenkään laiteta vain reiän tulpaksi. Se laitetaan sitä varten, että veneessä pitää olla loki. Siitä johtuu tilapäisyyskin, ei läpiviennin lyhytikäisyydestä. Pelkkään reiän tulppaukseen 1 1/4" läpivienti, jonka ulkohalkaisija on se pari tuumaa, olisi tietysti halvin ja pitävin ratkaisu.

        Oma vene muuten nousee vielä hetkiseksi ylös pohjaventtiilin vaihtoon. Venttiili on 3 tai 4 vuoden ikäinen. Messinkinen vaihtuu Trudesigniin, joissain kohteissa muovi on jopa parempaa. Huonolla säkällä se messinkinen läpivientikään ei ole kovin lopullinen ratkaisu, vaikka halvin vielä vaikka 5 v välein vaihdettunakin.

      • FF 27 Charlotta
        oiotaanpa kirjoitti:

        Pelkästään septiletkun tapaisen jöötin vääntäminen sulkuventtiilin päähän vääntää helposti läpivientiä melkein sen verran kuin muoviläpivienti kestää. Läpivientejä ei kukaan tahallaan potki, mutta pahassa paikassa voi jokin raskaampi tavara tössähtää siihen läpiviennin päähän. Sen kohdan tulee kestää paljon enemmän kuin hyvälläkään mielikuvituksella voi arvella sitä rasitettavan. Katkeaminen johtaa todennäköisesti veneen uppoamiseen.

        Lokianturia ei tietenkään laiteta vain reiän tulpaksi. Se laitetaan sitä varten, että veneessä pitää olla loki. Siitä johtuu tilapäisyyskin, ei läpiviennin lyhytikäisyydestä. Pelkkään reiän tulppaukseen 1 1/4" läpivienti, jonka ulkohalkaisija on se pari tuumaa, olisi tietysti halvin ja pitävin ratkaisu.

        Oma vene muuten nousee vielä hetkiseksi ylös pohjaventtiilin vaihtoon. Venttiili on 3 tai 4 vuoden ikäinen. Messinkinen vaihtuu Trudesigniin, joissain kohteissa muovi on jopa parempaa. Huonolla säkällä se messinkinen läpivientikään ei ole kovin lopullinen ratkaisu, vaikka halvin vielä vaikka 5 v välein vaihdettunakin.

        Mm. kuvailemasi skenaarion takia tarvottaessa suljettava vesitiivis osastointi lokianturin ympärillä olisi perusteltu juttu.

      • Sy Möwe
        meripelastaja kirjoitti:

        Varsinkin, kun eksyin tämän sankarin blogiin. Peräsin on vettynyt, mutta sillä nyt niin isoa väliä. Sitten mietitään joitakin vääränlaisia muoveja läpivienneissä kun itse voimalla väännetään paikat rikki. Luulen, että joku teräksinen työvene olisi tälle kaverille hyvä vene.

        Kuulkaapa nyt meripelastaja, mitä peräsimiin tulee niin ainakin 90% vanhempien purjeveneiden peräsimistä ovat vettä täynnä, joten ei kannata tuolla tyylillä huolestutaa täällä vierailevia venelijöitä.

        Minä olen saanut tässä menneiden vuosien aikana Charlotan kipparista kuvan vastuuntuntoisena merenkulkijana, joten tuollainen kirjoittelu vieläpä "meripelastajana" esiintymällä ei oikein sovi (ammatti) kuvaan.

        Lisäksi vaikuttaa siltä, että hän tuntee nuo muoviasiat tavallista tallaajaa paremmin, joten emmeköhän me voisi jatkaa asiallista keskustelua tästä ja monista muista meitä veneilijöitä kiinnostavista aiheista.

      • ei siltikään
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Mm. kuvailemasi skenaarion takia tarvottaessa suljettava vesitiivis osastointi lokianturin ympärillä olisi perusteltu juttu.

        Perustelut vain ontuvat. Jo senkin takia, että lokianturi on keskellä venettä paikassa, jossa ei tavaraa säilytellä. Ja anturi on vain sen 10 cm korkea, joten siihen ei kohdistu suuria momentteja. Veneilyn historia ei puolla osastoinnin tarpeellisuutta. Osastointi olisi myös erittäin epäkäytännöllistä. Poikkeuksellisen syvälle asennetuissa antureissa käytetään metallisia läpivientejä sulkuventtiilillä. Poikkeuksellisen syvä on paljon yli metrin syvä.

      • verimene
        Sy Möwe kirjoitti:

        Kuulkaapa nyt meripelastaja, mitä peräsimiin tulee niin ainakin 90% vanhempien purjeveneiden peräsimistä ovat vettä täynnä, joten ei kannata tuolla tyylillä huolestutaa täällä vierailevia venelijöitä.

        Minä olen saanut tässä menneiden vuosien aikana Charlotan kipparista kuvan vastuuntuntoisena merenkulkijana, joten tuollainen kirjoittelu vieläpä "meripelastajana" esiintymällä ei oikein sovi (ammatti) kuvaan.

        Lisäksi vaikuttaa siltä, että hän tuntee nuo muoviasiat tavallista tallaajaa paremmin, joten emmeköhän me voisi jatkaa asiallista keskustelua tästä ja monista muista meitä veneilijöitä kiinnostavista aiheista.

        Olen myös samoilla linjoilla mövenpickin kanssa: suurin osa peräsimistä on mitattuna kosteita ja so what? Kunhan akseli ja läpivienti on kunnossa. Ja mitä lokiin tulee, eiköhän Charlotan kippari osaa itse päättää mikä on järkevä menettelytapa, vaikuttaa sen verran järkevältä ja käytännölliseltä ihmiseltä.

      • Bossu
        meripelastaja kirjoitti:

        Varsinkin, kun eksyin tämän sankarin blogiin. Peräsin on vettynyt, mutta sillä nyt niin isoa väliä. Sitten mietitään joitakin vääränlaisia muoveja läpivienneissä kun itse voimalla väännetään paikat rikki. Luulen, että joku teräksinen työvene olisi tälle kaverille hyvä vene.

        Läpivienti on helposti kriittisempi asia kuin peräsimen lahoaminen. Peräsimessä tärkeää on se, että se pysyy mukana eikä mene akseli poikki ja tee reikää veneeseen. Tämän tason lahoamisen huomaa varmasti ennen kuin tilanne käy akuutiksi.

      • FF 27 Charlotta
        verimene kirjoitti:

        Olen myös samoilla linjoilla mövenpickin kanssa: suurin osa peräsimistä on mitattuna kosteita ja so what? Kunhan akseli ja läpivienti on kunnossa. Ja mitä lokiin tulee, eiköhän Charlotan kippari osaa itse päättää mikä on järkevä menettelytapa, vaikuttaa sen verran järkevältä ja käytännölliseltä ihmiseltä.

        Kiitokset Sy Möwelle ja verimenelle. Selvennyksenä vielä sellainen, että "meripelastajan" päätelmä vettyneestä peräsimestä perustuu yhteen kirjoittamaani lauseeseen "tuntui painavalta irrotettaessa". Epoksikäsittelyn yhteydessä ja sen jälkeenkään ei ole ollut ulkoisia merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Myöskään keväällä tekemäni mittaus rakennekosteusmittarilla ei näyttänyt runkoa suurempia arvoja. Metallinpaljastimella totesin, että peräsimessä on yläosassa iso teräslaippa vahvikkeena ja alhaalla pienempiä. Tuon ison arvelin nostavan painoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tässä veneessä akselin sisäänmeno kelluu normaalisti vedenpinnan yläpuolella. Ts. tuosta kohtaa ei ole niin kriittinen. Kaikesta tuosta huolimatta minun olisi "meripelastajan" mukaan pitänyt halkaista peräsin huhtikuussa ja fiksata se. Jokainen joka on dokumentoituja peräsinremppoja lukenut tietää miten monivaiheisesta ja pitkästä työstä on kyse.

        "Meripelastajalle" vielä sellainen tiedoksi, että turvallisuus merellä on meidän perheessä ollut teemana ja läsnä ihan pienestä pitäen. Isäni on ihan oikea meripelastaja ja hänet on myrskyissä laskettu Super Pumasta mereen ja laivojen kansille pelastamaan ihmisiä. Ne joille kävi huonosti hän joutui sukeltamaan ylös. Tuo työ oli "sivutyö". Muuten hän vastasi alueen kalustosta. Olisi perin noloa jos suhtautuisin turvallisuuteen vähättelevästi. Uskon että perheestämme löytyy kohtuullisesti tietoa veneen ylläpitoon liittyvissä asioissa ja aina tarvittaessa tietoa pystyy saamaan lisää kuten esim. tällaisen keskustelun kautta. Mokasin tämän läpiviennin kanssa ja ihan turvallisuussyistä halusin jakaa kokemuksen sekä kerätä laajemmalti kommentteja asian korjaamiseksi ja tulevaisuutta varten.

      • Speen Over Ground
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Kiitokset Sy Möwelle ja verimenelle. Selvennyksenä vielä sellainen, että "meripelastajan" päätelmä vettyneestä peräsimestä perustuu yhteen kirjoittamaani lauseeseen "tuntui painavalta irrotettaessa". Epoksikäsittelyn yhteydessä ja sen jälkeenkään ei ole ollut ulkoisia merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Myöskään keväällä tekemäni mittaus rakennekosteusmittarilla ei näyttänyt runkoa suurempia arvoja. Metallinpaljastimella totesin, että peräsimessä on yläosassa iso teräslaippa vahvikkeena ja alhaalla pienempiä. Tuon ison arvelin nostavan painoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tässä veneessä akselin sisäänmeno kelluu normaalisti vedenpinnan yläpuolella. Ts. tuosta kohtaa ei ole niin kriittinen. Kaikesta tuosta huolimatta minun olisi "meripelastajan" mukaan pitänyt halkaista peräsin huhtikuussa ja fiksata se. Jokainen joka on dokumentoituja peräsinremppoja lukenut tietää miten monivaiheisesta ja pitkästä työstä on kyse.

        "Meripelastajalle" vielä sellainen tiedoksi, että turvallisuus merellä on meidän perheessä ollut teemana ja läsnä ihan pienestä pitäen. Isäni on ihan oikea meripelastaja ja hänet on myrskyissä laskettu Super Pumasta mereen ja laivojen kansille pelastamaan ihmisiä. Ne joille kävi huonosti hän joutui sukeltamaan ylös. Tuo työ oli "sivutyö". Muuten hän vastasi alueen kalustosta. Olisi perin noloa jos suhtautuisin turvallisuuteen vähättelevästi. Uskon että perheestämme löytyy kohtuullisesti tietoa veneen ylläpitoon liittyvissä asioissa ja aina tarvittaessa tietoa pystyy saamaan lisää kuten esim. tällaisen keskustelun kautta. Mokasin tämän läpiviennin kanssa ja ihan turvallisuussyistä halusin jakaa kokemuksen sekä kerätä laajemmalti kommentteja asian korjaamiseksi ja tulevaisuutta varten.

        Miksi uusi anturi/läpivienti ei ollut optio? Seilaatko nyt tämän kauden ilman lokin nopeustietoa?

        Ja GPS:n SOG:han ei ole sama asia kuin lokin antama veneen nopeus veteen nähden... paitsi erikoistapauksessa.

      • aistit over sea
        Speen Over Ground kirjoitti:

        Miksi uusi anturi/läpivienti ei ollut optio? Seilaatko nyt tämän kauden ilman lokin nopeustietoa?

        Ja GPS:n SOG:han ei ole sama asia kuin lokin antama veneen nopeus veteen nähden... paitsi erikoistapauksessa.

        Ainoa pieni haitta jos lokipropeli ei pyöri kuten meillä levän takia on ettei mittaristo kerro tosituulilukemia ajossa. Vesi on niin kylmää ettei kiinnosta sukellella propelia pörittämään eikä myöskään ole kanttia ottaa anturia sisältäpäin hetkeksi pois.

        Ilma lokia pitäisi jokaisen osata purjehtia.

      • putsaa
        aistit over sea kirjoitti:

        Ainoa pieni haitta jos lokipropeli ei pyöri kuten meillä levän takia on ettei mittaristo kerro tosituulilukemia ajossa. Vesi on niin kylmää ettei kiinnosta sukellella propelia pörittämään eikä myöskään ole kanttia ottaa anturia sisältäpäin hetkeksi pois.

        Ilma lokia pitäisi jokaisen osata purjehtia.

        Vasta viime viikolla vaihdoin lokianturin veneessä, jossa sen sijainti on melko hankala. Taisin saada lähes litran vettä sisään vaihdossa. Ja melkein joka vuosi joudun loppukesällä kerran irroittamaan anturin, kun siihen on kiinnittynyt rokkoja. Ei se ole minkäänlainen juttu. Anturin jumittavasta irtoroskasta selviää useimmiten vain kääntämällä anturia 180 astetta.

        Ilman lokiakin voi aivan hyvin purjehtia, mutta kyllä se harmittaa. Se haittaa muutenkin kuin tosituulen osalta.

      • ei ole järkeä
        putsaa kirjoitti:

        Vasta viime viikolla vaihdoin lokianturin veneessä, jossa sen sijainti on melko hankala. Taisin saada lähes litran vettä sisään vaihdossa. Ja melkein joka vuosi joudun loppukesällä kerran irroittamaan anturin, kun siihen on kiinnittynyt rokkoja. Ei se ole minkäänlainen juttu. Anturin jumittavasta irtoroskasta selviää useimmiten vain kääntämällä anturia 180 astetta.

        Ilman lokiakin voi aivan hyvin purjehtia, mutta kyllä se harmittaa. Se haittaa muutenkin kuin tosituulen osalta.

        Muoviset kiristymuterit ovat käsin vännetty ja voi koko läpivienti lähteä vuotamaan jos anturia joutuu voimalla ottamaa pois.

      • Joakim1
        ei ole järkeä kirjoitti:

        Muoviset kiristymuterit ovat käsin vännetty ja voi koko läpivienti lähteä vuotamaan jos anturia joutuu voimalla ottamaa pois.

        Yhden lokianturin olen irrottanut veneestä (oli kiinteää mallia ja rikki). Oli parin tunnin homma ja anturi lähti vain palasina irti. Jos lokianturi on kunnolla kiinnitetty eli oikeaa Sikaa on käytetty, se ei todellakaan lähde käsivoimin irti.

        Lokianturin olen ottanut kymmeniä kertoja irti puhdistusta varten. Toisissa läpivienneissä on läppä, jolloin vettä ei tule juuri lainkaan sisään. Toisissa ei, jolloin vettä tulee pari litraa.

      • FF 27 Charlotta
        Speen Over Ground kirjoitti:

        Miksi uusi anturi/läpivienti ei ollut optio? Seilaatko nyt tämän kauden ilman lokin nopeustietoa?

        Ja GPS:n SOG:han ei ole sama asia kuin lokin antama veneen nopeus veteen nähden... paitsi erikoistapauksessa.

        En halunnut pettäneen rakenteen tilalle toista samanlaista. Nyt reikä on tulpattu ja vene vesillä. Ensi kaudeksi parempi loki tilalle. GPS:n nopeustieto riitti mulle ainakin viime kesänä ihan hyvin, koska edellinen jo varsin vanha loki sanoi yhteistyösopimuksen irti heti kauden alussa. Stadista päästiin kuitenkin Ugiin ja takas. Ja tuo SOG:han on perhepurjehduksessa se oleellisin tieto ETA:a määritettäessä. Olen lapsena purjehtinut paljon mökkijollalla. Siinä ei ollut edes windexiä. Nyt on sentään karttaplotteri, kaiku, windex, virtauslangat ja liehut apuna.

      • paljon järkeä
        ei ole järkeä kirjoitti:

        Muoviset kiristymuterit ovat käsin vännetty ja voi koko läpivienti lähteä vuotamaan jos anturia joutuu voimalla ottamaa pois.

        Läpivienti on siellä liimalla kiinni, ei sillä mutterilla. Mutteri on vain sitä varten, että asennatessa laipan saa vedettyä rungon pintaan kiinni siksi aikaa, kun kitti kuivuu. Anturin o-renkaissa on tietenkin silikonirasvat, eikä sen irroitus läpiviennistä vaadi suurta voimaa. Ja vaikka olisi väärin kuivana väännetty anturi paikalleen, niin sisäänpäinhän sitä vedät. Anturin irroitus puhdistusta vartenn on aivan rutiinitoimi.

      • sekin pointti
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        En halunnut pettäneen rakenteen tilalle toista samanlaista. Nyt reikä on tulpattu ja vene vesillä. Ensi kaudeksi parempi loki tilalle. GPS:n nopeustieto riitti mulle ainakin viime kesänä ihan hyvin, koska edellinen jo varsin vanha loki sanoi yhteistyösopimuksen irti heti kauden alussa. Stadista päästiin kuitenkin Ugiin ja takas. Ja tuo SOG:han on perhepurjehduksessa se oleellisin tieto ETA:a määritettäessä. Olen lapsena purjehtinut paljon mökkijollalla. Siinä ei ollut edes windexiä. Nyt on sentään karttaplotteri, kaiku, windex, virtauslangat ja liehut apuna.

        Mutta katsastusvaruste sinulta nyt uupuu veneestä.

      • FF 27 Charlotta
        sekin pointti kirjoitti:

        Mutta katsastusvaruste sinulta nyt uupuu veneestä.

        Luokassa 3 ei edellytetä. Kannattaa huomioida myös kohta: "Veneen rakenteiden pitää olla siten toteutettu, ettei niistä aiheudu veneen uppoamisvaaraa." Itse tulen ainakin tulevaisuudessa toteuttamaan tämän niin, että vaikka yksi järjestelmä pettäisi, on toinen varmistamassa.

      • Joakim1
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Luokassa 3 ei edellytetä. Kannattaa huomioida myös kohta: "Veneen rakenteiden pitää olla siten toteutettu, ettei niistä aiheudu veneen uppoamisvaaraa." Itse tulen ainakin tulevaisuudessa toteuttamaan tämän niin, että vaikka yksi järjestelmä pettäisi, on toinen varmistamassa.

        En ole koskaan kuullut veneestä, joka olisi uponnut lokianturin ongelman takia. Vessanpöntön ja hajonneiden letkujen kautta runsaita vuotoja saaneita ja jopa uponneitakin kyllä tiedän. Moottorivenepuolelta myös perävetolaitteen pulttien katkeamisen ja pakoputken läpiviennin pettämisen takia uponneita veneitä tiedän.

        Yksi lokianturiongelma taisi olla muutama vuosi sitten Sydney Hobartissa, mutta siinä kyse oli lokianturin irtoamisesta läpiviennistä. Todennäköisessti se oli huonosti lukittu paikoilleen.

        Minkä ikäinen ja merkkinen hajonnut lokianturin läpivienti oli? Kuka sen oli asentanut runkoon? Miten ihmeessä onnistuit kiristämään sitä? Yleensähän muovimutteri on niin kovasti kiinni Sikaflexillä, että sen pyörittäminen on mahdotonta. Tietysti väkisin vääntämällä jotain hajoaa.

        En kyllä tuon takia tuomitsisi ratkaisua, joka on 99,99% purjeveissä ja täysin ongelmattomaksi todettu.

      • FF 27 Charlotta
        Joakim1 kirjoitti:

        En ole koskaan kuullut veneestä, joka olisi uponnut lokianturin ongelman takia. Vessanpöntön ja hajonneiden letkujen kautta runsaita vuotoja saaneita ja jopa uponneitakin kyllä tiedän. Moottorivenepuolelta myös perävetolaitteen pulttien katkeamisen ja pakoputken läpiviennin pettämisen takia uponneita veneitä tiedän.

        Yksi lokianturiongelma taisi olla muutama vuosi sitten Sydney Hobartissa, mutta siinä kyse oli lokianturin irtoamisesta läpiviennistä. Todennäköisessti se oli huonosti lukittu paikoilleen.

        Minkä ikäinen ja merkkinen hajonnut lokianturin läpivienti oli? Kuka sen oli asentanut runkoon? Miten ihmeessä onnistuit kiristämään sitä? Yleensähän muovimutteri on niin kovasti kiinni Sikaflexillä, että sen pyörittäminen on mahdotonta. Tietysti väkisin vääntämällä jotain hajoaa.

        En kyllä tuon takia tuomitsisi ratkaisua, joka on 99,99% purjeveissä ja täysin ongelmattomaksi todettu.

        Oma vikahan tuo oli alunperin ja sen olen jo todennut. Sen takia en ala mitään merkkiä dissaamaan. Enkä ole tarjoamassa ratkaisua muille. Kahden failuren suunnitteluperiaate on omalla alalla ihan normaali juttu enkä näe siinä mitään ihmeellistä.

      • hiukan ihmeellistä
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Oma vikahan tuo oli alunperin ja sen olen jo todennut. Sen takia en ala mitään merkkiä dissaamaan. Enkä ole tarjoamassa ratkaisua muille. Kahden failuren suunnitteluperiaate on omalla alalla ihan normaali juttu enkä näe siinä mitään ihmeellistä.

        Sanoit kuitenkin, että läpiviennin materiaalissa oli vikaa. Se on jo merkkikohtainen ominaisuus. Jos taas otat koko jutun omaan piikkiisi, riittä, jos asennat uuden läpiviennin ohjeen mukaan.

        Ilmailuala on minullekin tuttua, jossa tärkeät asiat kahdennetaan tai jopa triplataan. Ei lentokoneisiin silti varasiipiä laiteta yksien hajoamisen varalle. Ja toden totta, yksi kone, johon minäkin olen omiani aikanaan rakentanut, menetti siipensä. Ja sehän voi päättyä vain yhdellä tavalla.

      • FF 27 Charlotta
        hiukan ihmeellistä kirjoitti:

        Sanoit kuitenkin, että läpiviennin materiaalissa oli vikaa. Se on jo merkkikohtainen ominaisuus. Jos taas otat koko jutun omaan piikkiisi, riittä, jos asennat uuden läpiviennin ohjeen mukaan.

        Ilmailuala on minullekin tuttua, jossa tärkeät asiat kahdennetaan tai jopa triplataan. Ei lentokoneisiin silti varasiipiä laiteta yksien hajoamisen varalle. Ja toden totta, yksi kone, johon minäkin olen omiani aikanaan rakentanut, menetti siipensä. Ja sehän voi päättyä vain yhdellä tavalla.

        Niin sillä tietämyksellä mitä itselläni on muoviosien suunnittelusta ja niihin liittyvistä materiaalivalinnoista en missään nimessä halua asentaa samanlaista tilalle (lisäksi käytössä ison tuotekehitysorganisaation tiedot testauksista ja pitkäaikaisista käytännön kokemuksista). Omasta mielestäni osa käyttäytyi kuten amorfiset muovit käyttäytyvät. Tuolta voi lukea amorfisten ja osakiteisten muovien eroista:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi

        Osakiteisilläkin muoveilla on heikkouksia, mutta niitä saadaan parannettua lisäämällä materiaaliin kuituja (lasi/hiili). Tuollain saadaan erittäin lujia, sitkeitä, kemikaalinkestäviä ja mittatarkkoja osia. Yhden täällä suositellun kalliin läpiviennin materiaalin tsekkasin aikoinaan ja se oli nimenomaan hiilikuitulujitettu osakiteinen muovi. Mutta noidenkin ominaisuudet voidaan tuhota väärällä valmistusprosessilla. Esim. materiaalin kyky vastustaa nesteitä voi romahtaa totaalisesti liian alhaisten muottilämpöjen takia. On tullut vastaan tapauksia, joissa isojen raaka-ainevalmistajien kemistit ovat täysin nostaneet kädet pystyyn.

        Uskon että parempilaatuisissa lokeissa ei tällaista matriaalinvalintaongelmaa ole. Esim. jos katson tätä esitettä:

        http://www.marinea.fi/downloads/DST800.pdf

        Näyttävät nuo lokissa käytetyt materiaalit pinnanlaatunsa puolesta selkeästi kuitulujitetuilta osakiteisiltä muoveilta.

      • Joakim1
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Niin sillä tietämyksellä mitä itselläni on muoviosien suunnittelusta ja niihin liittyvistä materiaalivalinnoista en missään nimessä halua asentaa samanlaista tilalle (lisäksi käytössä ison tuotekehitysorganisaation tiedot testauksista ja pitkäaikaisista käytännön kokemuksista). Omasta mielestäni osa käyttäytyi kuten amorfiset muovit käyttäytyvät. Tuolta voi lukea amorfisten ja osakiteisten muovien eroista:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi

        Osakiteisilläkin muoveilla on heikkouksia, mutta niitä saadaan parannettua lisäämällä materiaaliin kuituja (lasi/hiili). Tuollain saadaan erittäin lujia, sitkeitä, kemikaalinkestäviä ja mittatarkkoja osia. Yhden täällä suositellun kalliin läpiviennin materiaalin tsekkasin aikoinaan ja se oli nimenomaan hiilikuitulujitettu osakiteinen muovi. Mutta noidenkin ominaisuudet voidaan tuhota väärällä valmistusprosessilla. Esim. materiaalin kyky vastustaa nesteitä voi romahtaa totaalisesti liian alhaisten muottilämpöjen takia. On tullut vastaan tapauksia, joissa isojen raaka-ainevalmistajien kemistit ovat täysin nostaneet kädet pystyyn.

        Uskon että parempilaatuisissa lokeissa ei tällaista matriaalinvalintaongelmaa ole. Esim. jos katson tätä esitettä:

        http://www.marinea.fi/downloads/DST800.pdf

        Näyttävät nuo lokissa käytetyt materiaalit pinnanlaatunsa puolesta selkeästi kuitulujitetuilta osakiteisiltä muoveilta.

        Airmar tekee varmaankin yli 90% huviveneisiin valmistettavista loki- ja kaikuantureista sekä niiden yhdistelmistä. Airmaria käyttävät mm. Raymarine, Navman, Nexus (on myös omia) jne. Ilmeisesti hajonnut oli jonkun muun tekemä tai hyvin vanha?

      • FF 27 Charlotta
        Joakim1 kirjoitti:

        Airmar tekee varmaankin yli 90% huviveneisiin valmistettavista loki- ja kaikuantureista sekä niiden yhdistelmistä. Airmaria käyttävät mm. Raymarine, Navman, Nexus (on myös omia) jne. Ilmeisesti hajonnut oli jonkun muun tekemä tai hyvin vanha?

        Ei ole tuosta listalta.

      • Hyvätä näyttää?
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Niin sillä tietämyksellä mitä itselläni on muoviosien suunnittelusta ja niihin liittyvistä materiaalivalinnoista en missään nimessä halua asentaa samanlaista tilalle (lisäksi käytössä ison tuotekehitysorganisaation tiedot testauksista ja pitkäaikaisista käytännön kokemuksista). Omasta mielestäni osa käyttäytyi kuten amorfiset muovit käyttäytyvät. Tuolta voi lukea amorfisten ja osakiteisten muovien eroista:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi

        Osakiteisilläkin muoveilla on heikkouksia, mutta niitä saadaan parannettua lisäämällä materiaaliin kuituja (lasi/hiili). Tuollain saadaan erittäin lujia, sitkeitä, kemikaalinkestäviä ja mittatarkkoja osia. Yhden täällä suositellun kalliin läpiviennin materiaalin tsekkasin aikoinaan ja se oli nimenomaan hiilikuitulujitettu osakiteinen muovi. Mutta noidenkin ominaisuudet voidaan tuhota väärällä valmistusprosessilla. Esim. materiaalin kyky vastustaa nesteitä voi romahtaa totaalisesti liian alhaisten muottilämpöjen takia. On tullut vastaan tapauksia, joissa isojen raaka-ainevalmistajien kemistit ovat täysin nostaneet kädet pystyyn.

        Uskon että parempilaatuisissa lokeissa ei tällaista matriaalinvalintaongelmaa ole. Esim. jos katson tätä esitettä:

        http://www.marinea.fi/downloads/DST800.pdf

        Näyttävät nuo lokissa käytetyt materiaalit pinnanlaatunsa puolesta selkeästi kuitulujitetuilta osakiteisiltä muoveilta.

        Ihan hyvää tietoa, mutta vahvistusta ei pysty paljain silmin toteamaan.

      • FF 27 Charlotta
        Hyvätä näyttää? kirjoitti:

        Ihan hyvää tietoa, mutta vahvistusta ei pysty paljain silmin toteamaan.

        Eihän sitä pitäisi pystyä silmin toteamaan, mutta esim. tuossa Airmarin kuvassa mielestäni varsin selkeästi näkyy miten kuidut ovat nousseet pintaan. Sykliaikoja on optimoitu pinnanlaadun kustannuksella ja välillä niistä on muutenkin haastava päästä eroon. Ihan esimerkkinä tämä:

        http://www.riflesintheuk.com/JPGs/Guy/P1000001.jpg

        Tuon protomuotin valmistuksessa olin mukana joskus yli 10 v sitten ja muistan miten perän virtauksen kanssa taisteltiin. Näkyy edelleen pinnassa jälkiä kuiduista.

      • Sokea
        paljon järkeä kirjoitti:

        Läpivienti on siellä liimalla kiinni, ei sillä mutterilla. Mutteri on vain sitä varten, että asennatessa laipan saa vedettyä rungon pintaan kiinni siksi aikaa, kun kitti kuivuu. Anturin o-renkaissa on tietenkin silikonirasvat, eikä sen irroitus läpiviennistä vaadi suurta voimaa. Ja vaikka olisi väärin kuivana väännetty anturi paikalleen, niin sisäänpäinhän sitä vedät. Anturin irroitus puhdistusta vartenn on aivan rutiinitoimi.

        Muotista tullutta jälkeä, irokeainetta on hiukan liikaa.

      • vaaran paikka
        paljon järkeä kirjoitti:

        Läpivienti on siellä liimalla kiinni, ei sillä mutterilla. Mutteri on vain sitä varten, että asennatessa laipan saa vedettyä rungon pintaan kiinni siksi aikaa, kun kitti kuivuu. Anturin o-renkaissa on tietenkin silikonirasvat, eikä sen irroitus läpiviennistä vaadi suurta voimaa. Ja vaikka olisi väärin kuivana väännetty anturi paikalleen, niin sisäänpäinhän sitä vedät. Anturin irroitus puhdistusta vartenn on aivan rutiinitoimi.

        Palstalaiset eivät pysty takamaan, että vene on lokianturin irrotuksen ja takaisin laiton jälkeen tiivis. Olen korjannut vuoden ikäisen raymarinen lokianturin haljenneen kiristysmutterin nippusiteellä, itse en sitä rikkonut. Pskaa muovia on raymarinen mutterissa verratuna vanhempiin lokianturin muoveihin.

      • Anonyymi
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Kiitokset Sy Möwelle ja verimenelle. Selvennyksenä vielä sellainen, että "meripelastajan" päätelmä vettyneestä peräsimestä perustuu yhteen kirjoittamaani lauseeseen "tuntui painavalta irrotettaessa". Epoksikäsittelyn yhteydessä ja sen jälkeenkään ei ole ollut ulkoisia merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Myöskään keväällä tekemäni mittaus rakennekosteusmittarilla ei näyttänyt runkoa suurempia arvoja. Metallinpaljastimella totesin, että peräsimessä on yläosassa iso teräslaippa vahvikkeena ja alhaalla pienempiä. Tuon ison arvelin nostavan painoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tässä veneessä akselin sisäänmeno kelluu normaalisti vedenpinnan yläpuolella. Ts. tuosta kohtaa ei ole niin kriittinen. Kaikesta tuosta huolimatta minun olisi "meripelastajan" mukaan pitänyt halkaista peräsin huhtikuussa ja fiksata se. Jokainen joka on dokumentoituja peräsinremppoja lukenut tietää miten monivaiheisesta ja pitkästä työstä on kyse.

        "Meripelastajalle" vielä sellainen tiedoksi, että turvallisuus merellä on meidän perheessä ollut teemana ja läsnä ihan pienestä pitäen. Isäni on ihan oikea meripelastaja ja hänet on myrskyissä laskettu Super Pumasta mereen ja laivojen kansille pelastamaan ihmisiä. Ne joille kävi huonosti hän joutui sukeltamaan ylös. Tuo työ oli "sivutyö". Muuten hän vastasi alueen kalustosta. Olisi perin noloa jos suhtautuisin turvallisuuteen vähättelevästi. Uskon että perheestämme löytyy kohtuullisesti tietoa veneen ylläpitoon liittyvissä asioissa ja aina tarvittaessa tietoa pystyy saamaan lisää kuten esim. tällaisen keskustelun kautta. Mokasin tämän läpiviennin kanssa ja ihan turvallisuussyistä halusin jakaa kokemuksen sekä kerätä laajemmalti kommentteja asian korjaamiseksi ja tulevaisuutta varten.

        Naruloki on hyvä.

      • Anonyymi
        Miksei? kirjoitti:

        Kyllä lämmöt nousee epoksillakin.
        Tosin kerrospaksuuden täytyy silloin olla sen veran iso, että siinä ei ole mieltä. Tuo kosteuskysymys on aiheellinen koska merivedestä märkään laminaattiin ei saa mitään kiinni.

        Useampi on ehdottanut uutta läpivientiholkkia, joka on nopea ja toimiva eikä tarvitse kuivatella runkoa. Onko siihen joku erityinen syy miksi se ei toimisi? Meneehän laminaatin kuivatteluun helposti viikkoja.

        Mulla ne pakkeloidaan yleensä umpeen.
        Nyt aion tökkää tyhjennysltkun laidasta läpi.

      • Anonyymi
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Siis tuo muovinen läpivienti on mielestäni niin heiveröinen, että en samanlaista halua asentaa. Tulppaan mielummin tässä vaiheessa ja ensi keväänä uusiksi vahvemmilla osilla.

        Lasikuitu kitti on hyvä apu.

    • no voi voi!

      Tekikö lokki paattiisi reiän?
      laita ilmastointiteippiä

    • itekin possu

      Sikaa, lokkeja!?!? Ihme eläintarha!

    • Sitä varten työkalu

      Lokin reiän tukkii lokinanaalitappi

    • Ihan millä vaan

      Muovinen lokki ja sen reikä pitäisi tukkia. Haha.

    • lokin tulppaus
    • Anonyymi

      6 vuotta vanha keskustelu, mutta niin akuutti. Itsellä olisi tällaisen tulppaus edessä. Joko on löytynyt kahden vastakappaleen kierrettävää metallitulppaa, ja mikä se halkaisija on tuumainen jos se on tuo 51 mm mistä täällä on puhuttu ? Itsellä hätäisesti mitattuna se oli 53 mm mutta että 51 on ilmeisesti se oikea. Onko kyse 2 " läpiviennistä ja mistä 2 " rst tai vaikka messinkihattuja saisi ??

      • Anonyymi

        Koska vene ilmeisesti on kuivilla niin mikset tuki reikää laminoimalla?. " Messinkihattu" ei kestä merivettä. Reikä puhtaaksi muoviosista ja pinnan karhennus. Teippi alapinnalle ja reiän täyttö epoksipuurolla, missä on katkokuitua, piituhkaa, lasipalloja tms täytettä. Plastic paddinkin varmaan riittäisi. reiän täytön jälkeen pintojen viistous sisä- ja ulkopintaan. lasikuitumatot epoksipakkeli hiontaa kunnes on näkymätön. Primerit ja pohjamaali. Tumpelokin saa umpeen pysyvästi ja näkymättömästi. Työn iloa!.
        seppomartti

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska vene ilmeisesti on kuivilla niin mikset tuki reikää laminoimalla?. " Messinkihattu" ei kestä merivettä. Reikä puhtaaksi muoviosista ja pinnan karhennus. Teippi alapinnalle ja reiän täyttö epoksipuurolla, missä on katkokuitua, piituhkaa, lasipalloja tms täytettä. Plastic paddinkin varmaan riittäisi. reiän täytön jälkeen pintojen viistous sisä- ja ulkopintaan. lasikuitumatot epoksipakkeli hiontaa kunnes on näkymätön. Primerit ja pohjamaali. Tumpelokin saa umpeen pysyvästi ja näkymättömästi. Työn iloa!.
        seppomartti

        No niitä tumpeloiden plastic padding viritelmiä on ollut onnettomuustutkintalautakunnan ja vakuutusyhtiöiden ihmeteltävänä.

        Jos pitää lopullisesti tulpata niin tietysti kunnon laminointityöllä, mutta jos on tilapäistarve niin miksei käytä sokeatulppaa jollainen usein tulee loki- ja kaikuantureiden asennussarjojenkin mukana?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niitä tumpeloiden plastic padding viritelmiä on ollut onnettomuustutkintalautakunnan ja vakuutusyhtiöiden ihmeteltävänä.

        Jos pitää lopullisesti tulpata niin tietysti kunnon laminointityöllä, mutta jos on tilapäistarve niin miksei käytä sokeatulppaa jollainen usein tulee loki- ja kaikuantureiden asennussarjojenkin mukana?

        Joo osaan kyllä kuitutyöt, 25 v niitä tehnyt mutta vene on ulkosalla enkä aatellut venyttää vesillelaskua kesäkuulle. Tuossa kun pohdin muita juuttuja, niin saatan ottaa siitä itseasiassa wc n käyttöveden niin että supistukset 2" sta 3/4 ään, hana ja ja 19 mm letkunippa / tulppaus tässä vaiheessa paras. Mistä sais 2" kokoluokan läpivientiä ja supistuksia, kellään vinkkiä ?

        Ei se messinki niin heikkoa ole muuten, yhdessä edellisessä veneessä 6 vuotta kesti hyvin, sit meni jo venekin vaihtoon

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo osaan kyllä kuitutyöt, 25 v niitä tehnyt mutta vene on ulkosalla enkä aatellut venyttää vesillelaskua kesäkuulle. Tuossa kun pohdin muita juuttuja, niin saatan ottaa siitä itseasiassa wc n käyttöveden niin että supistukset 2" sta 3/4 ään, hana ja ja 19 mm letkunippa / tulppaus tässä vaiheessa paras. Mistä sais 2" kokoluokan läpivientiä ja supistuksia, kellään vinkkiä ?

        Ei se messinki niin heikkoa ole muuten, yhdessä edellisessä veneessä 6 vuotta kesti hyvin, sit meni jo venekin vaihtoon

        Tee pressusta teltta siihen ympärille ja lämppäri teltan sisään. Eilen laminoin autotallissa soutuveneestä reiän umpeen, hyvin onnistui, vaikka lämpöä oli vain 6 astetta. Lämpöpuhaltimella lämmitin kohdetta etukäteen ja jälkikäteen. Pieni yliannos kovetetta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo osaan kyllä kuitutyöt, 25 v niitä tehnyt mutta vene on ulkosalla enkä aatellut venyttää vesillelaskua kesäkuulle. Tuossa kun pohdin muita juuttuja, niin saatan ottaa siitä itseasiassa wc n käyttöveden niin että supistukset 2" sta 3/4 ään, hana ja ja 19 mm letkunippa / tulppaus tässä vaiheessa paras. Mistä sais 2" kokoluokan läpivientiä ja supistuksia, kellään vinkkiä ?

        Ei se messinki niin heikkoa ole muuten, yhdessä edellisessä veneessä 6 vuotta kesti hyvin, sit meni jo venekin vaihtoon

        Messinki on meriveteen sopimton mteriali. Ei kai siitä voi olka eri mieltä?.
        2" läpivienti venttiili Trudesign, Marelon tai pronssisena löytyy kaupan hyllyltä tai nettikaupasta eikä aentaminen ole ongelma.
        Noin iso supistus voi olla hankala löytää mutta teetettävissä
        seppomartti

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Messinki on meriveteen sopimton mteriali. Ei kai siitä voi olka eri mieltä?.
        2" läpivienti venttiili Trudesign, Marelon tai pronssisena löytyy kaupan hyllyltä tai nettikaupasta eikä aentaminen ole ongelma.
        Noin iso supistus voi olla hankala löytää mutta teetettävissä
        seppomartti

        Jos löytyisi 2" rst läpivienti ja rst 3/4" jatkokierre edes niin voisin hitsata rst llä sen muutosnipan. On tämä vaikea maa, luulisi täällä oleva kaikki 70 - 80 luvun veneet reiitetty niillä pirun kasettimuovirimpula-o-rengas antureilla että oikeita lopullisia ratkaisuja menneisyyden lokianturireikiin kyseltäisiin jo enemmänkin. Gps llä nopeudet mitataan tällä vuosituhannella eikä millään näkkienkeruumuoviskuupilla. Hlvetti jäätyisi ennen kuin poraisin 2 " reikää ehyeen veneseen nähdäseni nopeuden. Ymmärrän että se 70 luvulla kävi vielä jollain mielessä. Nyt niitä reikiä tukitaan sirtten käytettyjen markkinoilla kukin tavallaan tahoillaan.

      • Bossu
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo osaan kyllä kuitutyöt, 25 v niitä tehnyt mutta vene on ulkosalla enkä aatellut venyttää vesillelaskua kesäkuulle. Tuossa kun pohdin muita juuttuja, niin saatan ottaa siitä itseasiassa wc n käyttöveden niin että supistukset 2" sta 3/4 ään, hana ja ja 19 mm letkunippa / tulppaus tässä vaiheessa paras. Mistä sais 2" kokoluokan läpivientiä ja supistuksia, kellään vinkkiä ?

        Ei se messinki niin heikkoa ole muuten, yhdessä edellisessä veneessä 6 vuotta kesti hyvin, sit meni jo venekin vaihtoon

        Ehkä paras ensin laminoida umpeen ja sitten laittaa sopiva läpivienti. Lokin läpiviennin irroitus saattaa joka tapauksessa kuitua vahingoittaa. Isompia meriyhteensopivia osia voi olla vaikea löytää. Tarvitsin itse 51mm septiletkua metrin. Kunnollista letkua löytyi vain yhdestä verkkokaupasta.

      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Ehkä paras ensin laminoida umpeen ja sitten laittaa sopiva läpivienti. Lokin läpiviennin irroitus saattaa joka tapauksessa kuitua vahingoittaa. Isompia meriyhteensopivia osia voi olla vaikea löytää. Tarvitsin itse 51mm septiletkua metrin. Kunnollista letkua löytyi vain yhdestä verkkokaupasta.

        Revin sen muovirimpula anturin vaikka 1 mm x115 mm laikalla puolen sentin kuutioksi viipaloituna. Se lähtee veneestä yhtä varmati kuin aurinko nousee. Runko ei kärsi, viipaloin sen vaikka molemmilta puolilta niin perusteellisesti ja kurrutan liimamassaa läpivientiä asentaessa niin että lohetkin hymyilee ohi uidessaan

        Maritimilta näköjään löytyy 2" läpivienti.

        Ihan mielenkiinnosta kysyn, millaisia purjehtijoita ja pyttyjä teillä päin oikein on kun maailmanstandardi 38 mm septiletku ei riitä. En ole aiemmin edes kuullut yli 5 cm halkaisijan kakkaletkusta

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Revin sen muovirimpula anturin vaikka 1 mm x115 mm laikalla puolen sentin kuutioksi viipaloituna. Se lähtee veneestä yhtä varmati kuin aurinko nousee. Runko ei kärsi, viipaloin sen vaikka molemmilta puolilta niin perusteellisesti ja kurrutan liimamassaa läpivientiä asentaessa niin että lohetkin hymyilee ohi uidessaan

        Maritimilta näköjään löytyy 2" läpivienti.

        Ihan mielenkiinnosta kysyn, millaisia purjehtijoita ja pyttyjä teillä päin oikein on kun maailmanstandardi 38 mm septiletku ei riitä. En ole aiemmin edes kuullut yli 5 cm halkaisijan kakkaletkusta

        Olisikos 51 mm ulkohalkaisija. Ainakin 38 mm (sisä) tämä täyttyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisikos 51 mm ulkohalkaisija. Ainakin 38 mm (sisä) tämä täyttyy.

        Sitä samaa minäkin fundeerasin

      • Bossu
        Anonyymi kirjoitti:

        Revin sen muovirimpula anturin vaikka 1 mm x115 mm laikalla puolen sentin kuutioksi viipaloituna. Se lähtee veneestä yhtä varmati kuin aurinko nousee. Runko ei kärsi, viipaloin sen vaikka molemmilta puolilta niin perusteellisesti ja kurrutan liimamassaa läpivientiä asentaessa niin että lohetkin hymyilee ohi uidessaan

        Maritimilta näköjään löytyy 2" läpivienti.

        Ihan mielenkiinnosta kysyn, millaisia purjehtijoita ja pyttyjä teillä päin oikein on kun maailmanstandardi 38 mm septiletku ei riitä. En ole aiemmin edes kuullut yli 5 cm halkaisijan kakkaletkusta

        Septitankin poistoputki mereen on veneessäni 51-millistä. Siinä oli jotain mustaa pakokaasuletkua tms., joka oli kovettunut ja halkeillut ja alkanut haista.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Messinki on meriveteen sopimton mteriali. Ei kai siitä voi olka eri mieltä?.
        2" läpivienti venttiili Trudesign, Marelon tai pronssisena löytyy kaupan hyllyltä tai nettikaupasta eikä aentaminen ole ongelma.
        Noin iso supistus voi olla hankala löytää mutta teetettävissä
        seppomartti

        Hauska kommentti seppomartilta. Esim. Suomen pääkaupungista Helsingistä ei löydy myytävänä ensimmäistäkään metallista läpivientiä, joka olisi mitään muuta kuin messinkiä. Silti perimätieto Suomenlahdella, joka oli merta kun viimeksi asian tarkistin, kertoo ettei kovin monta alusta ole päässyt uppoamaan tästä syystä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hauska kommentti seppomartilta. Esim. Suomen pääkaupungista Helsingistä ei löydy myytävänä ensimmäistäkään metallista läpivientiä, joka olisi mitään muuta kuin messinkiä. Silti perimätieto Suomenlahdella, joka oli merta kun viimeksi asian tarkistin, kertoo ettei kovin monta alusta ole päässyt uppoamaan tästä syystä.

        Joo siis katsokaa bilteman messinkiset läpiviennit veneosastolta jos joku teppo niminen ei usko

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo siis katsokaa bilteman messinkiset läpiviennit veneosastolta jos joku teppo niminen ei usko

        Ostin muuten joskus 15 v sitten biltemasta messinkisen 90asteen kulman läpivienti- letkukaran. Kotona sitten huomasin, että karassa ei ollut reikää, se oli umpeen valettu. Valitin asiasta ja sain ehjän tilalle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hauska kommentti seppomartilta. Esim. Suomen pääkaupungista Helsingistä ei löydy myytävänä ensimmäistäkään metallista läpivientiä, joka olisi mitään muuta kuin messinkiä. Silti perimätieto Suomenlahdella, joka oli merta kun viimeksi asian tarkistin, kertoo ettei kovin monta alusta ole päässyt uppoamaan tästä syystä.

        Tarkoitus ei ollut hauskuuttaa.
        Pääkaupunkiseudulla Croco pronssiheloja veneeseisiini on myynyt Kaha Oy, Trudesignia Maritim. Varmaan muualtakin löytyy jos nettiä ei halua käyttää. Pronssi- ja komposiitti- läpivientejä sekä palloventtiilejä on venesiini vaihdettu monia ja monessa maassa muttei ole ollut saatavuusongelmaa.
        Kromatut uuden purren wc-venttilit kestivät 6v. Saildriven merivesihana 12 v. Pronssisen 25 v vanhan läpiviennin poistin pari v sitten ja laminoin reiän umpeen. Ei mitään korrosiota!. Nämä kokemukseet olivat meiivedessä. Suomenlahti ei ole merivettä, ei ehkä juuri nyt kunnon murtovettäkään. Merivesi on 35-45X suolaisempaa. Messingin käyttäjien kannattaa tutustua sinkkikatoon.
        seppomartti

    • Anonyymi

      Vähän samanlaisia suunnitelmia läpivientien laminoimisesta mutta missä lämpötilassa näitä voi tehdä? Tuossa aikaisemmin ehdotetaan teltan rakentamista jossain ketjussa kehuttiin laminoimisella pakkasessa jossain taas sanottiin ettei kannata.
      Vene on siis ulkona pressun alla.

      • Anonyymi

        Alin lämpötila riippuu käytetystä hartsista, tyypillisesti se on jossain 15-18 astetta plussan puolella. Läpiviennin tms. pienen alueen lämmittäminen onnistuu kyllä. Styrokslevyistä tekee laatikon veneen ulkopuolelle läpiviennin kohdalle ja laittaa auton sisätilalämppäri laatikkoon. Toinen lämppäri veneen sisälle puhaltamaan alue lämpimäksi. Säilytä ja sekoita hartsit lämpimässä. Alue pitää pitää lämpimänä myös kovettumisen ajan.

        Läpiviennin laminointi ei ole ihan helpoimmasta päästä, pohjan laminaatti on usein aika paksu, joten riittävän loivalla viisteellä paikasta tulee aika suuri. Paras tulee, jos laminoi paikan sekä sisä- että ulkopuolelle. Ulkopuolen paikan laminoinnissa ylöspäin on oma haasteensa.

      • Bossu

        Kosteus vaikuttaa myös. Nihkeän kostea 10 astetta on huono keli laminoida. Kuiva auringonpaiste parempi. Jos se ei lähde kovettumaan parissa tunnissa, voi lämmittää vasta siinä vaiheessa ja tulee silti aika hyvä. Prosessi tuottaa itse lämpöä, eli kun sen saa alkamaan, kovettuu se sitten eteenpäin.

      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Kosteus vaikuttaa myös. Nihkeän kostea 10 astetta on huono keli laminoida. Kuiva auringonpaiste parempi. Jos se ei lähde kovettumaan parissa tunnissa, voi lämmittää vasta siinä vaiheessa ja tulee silti aika hyvä. Prosessi tuottaa itse lämpöä, eli kun sen saa alkamaan, kovettuu se sitten eteenpäin.

        Jos ja kun sen kaiken sisustuksen suojauksen, hionnan, laminointityön, topcoattyön, ym. voi välttää metallisella läpivientihelalla, supistuksilla ja hanalla, en ainakaan itse ryhdy laminoimaan.
        On aivan eri laminoida jotain avovenettä nurin päin kesäpäivänä, kuin ylösalaisin teollista matkaveneen paksua runkoa keväällä kylmän, kosteuden ja styroksilaatikko-lämmitinviritelmien keskellä. Haasteita voi etsiä jostain muusta, tuohon ryhtyminen vähän kylähulluutta ja riskinottoa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ja kun sen kaiken sisustuksen suojauksen, hionnan, laminointityön, topcoattyön, ym. voi välttää metallisella läpivientihelalla, supistuksilla ja hanalla, en ainakaan itse ryhdy laminoimaan.
        On aivan eri laminoida jotain avovenettä nurin päin kesäpäivänä, kuin ylösalaisin teollista matkaveneen paksua runkoa keväällä kylmän, kosteuden ja styroksilaatikko-lämmitinviritelmien keskellä. Haasteita voi etsiä jostain muusta, tuohon ryhtyminen vähän kylähulluutta ja riskinottoa.

        Oikein tehtynä umpeen laminoitu läpivienti on yhtä luja tai jopa lujempi (esim. jos epoksilla tehty) kuin alkuperäinen runko. Läpivienti sikaflekseineen yms on aina yksi reikä lisää vesilinjan alapuolella.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ja kun sen kaiken sisustuksen suojauksen, hionnan, laminointityön, topcoattyön, ym. voi välttää metallisella läpivientihelalla, supistuksilla ja hanalla, en ainakaan itse ryhdy laminoimaan.
        On aivan eri laminoida jotain avovenettä nurin päin kesäpäivänä, kuin ylösalaisin teollista matkaveneen paksua runkoa keväällä kylmän, kosteuden ja styroksilaatikko-lämmitinviritelmien keskellä. Haasteita voi etsiä jostain muusta, tuohon ryhtyminen vähän kylähulluutta ja riskinottoa.

        Olosuhteista olen samaa mieltä. Odottaisin loppukevään lämmintä laminointia varten, ellei vene ole hallissa
        Sen sijaan reiän umpeen laminointi on niin simppeli homma, että kylähulluksi leimaaminen on outoa.
        seppomartti

      • Anonyymi

        Nettihän on täynnä näitä videoita miten homma pitää tehdä. Tässä yksi. jso reikä on iso niin tuossa akselin läpiviennin postossa käytetty tekniikka tietysti soveluu myös.
        https://www.youtube.com/watch?v=-zs_3VA0Bao

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olosuhteista olen samaa mieltä. Odottaisin loppukevään lämmintä laminointia varten, ellei vene ole hallissa
        Sen sijaan reiän umpeen laminointi on niin simppeli homma, että kylähulluksi leimaaminen on outoa.
        seppomartti

        Tässä on nyt tullut melkoisen paljon tekstiä tärkeästä asiasta. Mutta jos aloittajalla jäi vielä epäilyksiä oikeasta menetelmästä suosittelen reikään väliaikaisratkaisuna puutappia. Tällöin voi venettä käyttää samalla kun lopullista ratkaisua hahmottelee. Puutapin teko ei muuten ole niin yksinkertainen juttu kuin luulisi. Siitä kannattaa avata ihan oma juttunsa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on nyt tullut melkoisen paljon tekstiä tärkeästä asiasta. Mutta jos aloittajalla jäi vielä epäilyksiä oikeasta menetelmästä suosittelen reikään väliaikaisratkaisuna puutappia. Tällöin voi venettä käyttää samalla kun lopullista ratkaisua hahmottelee. Puutapin teko ei muuten ole niin yksinkertainen juttu kuin luulisi. Siitä kannattaa avata ihan oma juttunsa.

        Ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä netissä kirjoitetaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olosuhteista olen samaa mieltä. Odottaisin loppukevään lämmintä laminointia varten, ellei vene ole hallissa
        Sen sijaan reiän umpeen laminointi on niin simppeli homma, että kylähulluksi leimaaminen on outoa.
        seppomartti

        Se on kylähulluutta jos se tehdään kosteassa styroksilaatikoilla ja lämmittimellä keväällä. Jos olisikin kaksi venettä että voisi makuuttaa koko ydinkesän venettä saadakseen laminoinnin 6 viikon kuivumisen kuten eräässä ohjeessa oli, mutta kun niitä veneitä nyt on vain se yksi, ja venekausi on lyhyt.
        Ei rungon reiän umpeen kuidutus ole minunkaan mielestä kylähulluutta periaatteena, mutta sitten pitää valita skippaako puolet venekautta vai vuokraako lämpimän hallin jossa tekee sen rauhassa talvikaudella.
        Elämä on valintoja, minä vähävaraisena valitsen metallisen helan ja täyden venekauden.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä netissä kirjoitetaan.

        Puutappia ei laiteta kuin hädän hetkellä jotta saadaan vene pidettyä pinnalla ylösnostoon asti (jos on vaikka kuidutettu vappuna 3 asteessa kaikuanturireikä kalalaatikoista teipatun kotelon sisällä ja se pettää ;)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on nyt tullut melkoisen paljon tekstiä tärkeästä asiasta. Mutta jos aloittajalla jäi vielä epäilyksiä oikeasta menetelmästä suosittelen reikään väliaikaisratkaisuna puutappia. Tällöin voi venettä käyttää samalla kun lopullista ratkaisua hahmottelee. Puutapin teko ei muuten ole niin yksinkertainen juttu kuin luulisi. Siitä kannattaa avata ihan oma juttunsa.

        Ehdottomasti avattava uusi keskustelu tapittamisesta! Annetaan tulppausten jatkua tässä ketjussa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on kylähulluutta jos se tehdään kosteassa styroksilaatikoilla ja lämmittimellä keväällä. Jos olisikin kaksi venettä että voisi makuuttaa koko ydinkesän venettä saadakseen laminoinnin 6 viikon kuivumisen kuten eräässä ohjeessa oli, mutta kun niitä veneitä nyt on vain se yksi, ja venekausi on lyhyt.
        Ei rungon reiän umpeen kuidutus ole minunkaan mielestä kylähulluutta periaatteena, mutta sitten pitää valita skippaako puolet venekautta vai vuokraako lämpimän hallin jossa tekee sen rauhassa talvikaudella.
        Elämä on valintoja, minä vähävaraisena valitsen metallisen helan ja täyden venekauden.

        Kyllä se kovettuu parissa päivässä. Sitten siihen vedetään epoksit ja myrkyt päälle ja vene veteen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on kylähulluutta jos se tehdään kosteassa styroksilaatikoilla ja lämmittimellä keväällä. Jos olisikin kaksi venettä että voisi makuuttaa koko ydinkesän venettä saadakseen laminoinnin 6 viikon kuivumisen kuten eräässä ohjeessa oli, mutta kun niitä veneitä nyt on vain se yksi, ja venekausi on lyhyt.
        Ei rungon reiän umpeen kuidutus ole minunkaan mielestä kylähulluutta periaatteena, mutta sitten pitää valita skippaako puolet venekautta vai vuokraako lämpimän hallin jossa tekee sen rauhassa talvikaudella.
        Elämä on valintoja, minä vähävaraisena valitsen metallisen helan ja täyden venekauden.

        Keksimällä keksittyä vaikeutta. Yleensä keväällä on hellekausi ennen vesille laskua. Anturireiän laminointiin tarvitaan yksi aurinkopäivä. Itse tein kylmässä hallissa niin ei tarvinnut sitäkään. Pressuhalli kun kuumuu auringossa jopa haitaksi asti.
        seppomartti

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keksimällä keksittyä vaikeutta. Yleensä keväällä on hellekausi ennen vesille laskua. Anturireiän laminointiin tarvitaan yksi aurinkopäivä. Itse tein kylmässä hallissa niin ei tarvinnut sitäkään. Pressuhalli kun kuumuu auringossa jopa haitaksi asti.
        seppomartti

        Niin siis 6 viikkoa on 6 viikkoa eikä 1 hellepäivä, ennen topcoatia ja vesillelaskua. Lue esim. bilteman polyesterihartsin käyttöselosteesta jos on ymmärrysongelmia. Ja itse olen mm. topcoatannut viikon päästä, laminoimani pinnan ja topcoatin läpi alkoi värjäytymään polyesterin kellertävät värit.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis 6 viikkoa on 6 viikkoa eikä 1 hellepäivä, ennen topcoatia ja vesillelaskua. Lue esim. bilteman polyesterihartsin käyttöselosteesta jos on ymmärrysongelmia. Ja itse olen mm. topcoatannut viikon päästä, laminoimani pinnan ja topcoatin läpi alkoi värjäytymään polyesterin kellertävät värit.

        On ymmärrysongelmia työtavoistasi. En ole lukenut Bilteman polyesteriohjetta, en ole käyttänyt enkä aio käyttääkkään sitä vaan epoksia, kuten yllä olen kirjoitellut koska se on parempaa. 6 viikon odottelulle ei ole ollut mitään tarvetta mutta voit kaikin mokomin puoli kesää odotella. Pääkaupunkiseudulla sitä ei joka paikassa sallita.
        seppomartti

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ymmärrysongelmia työtavoistasi. En ole lukenut Bilteman polyesteriohjetta, en ole käyttänyt enkä aio käyttääkkään sitä vaan epoksia, kuten yllä olen kirjoitellut koska se on parempaa. 6 viikon odottelulle ei ole ollut mitään tarvetta mutta voit kaikin mokomin puoli kesää odotella. Pääkaupunkiseudulla sitä ei joka paikassa sallita.
        seppomartti

        Väärin ymmärtäminen on oikein asenteessasi. Juurihan kirjoitin etten odota kesään, vaan laitan metallia. Lukihäiriösi jatkuu bilteman ohjeista siihen että jo alkuperäinenkin kirjoittaja kirjoitteli tänne, asensi metallia, ja kehuinkin sitä. Mutta jos sinä olet haistellut sitä sinun epoksia sisiellä sinun pks puistossa jo aivot pilalle niin....

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis 6 viikkoa on 6 viikkoa eikä 1 hellepäivä, ennen topcoatia ja vesillelaskua. Lue esim. bilteman polyesterihartsin käyttöselosteesta jos on ymmärrysongelmia. Ja itse olen mm. topcoatannut viikon päästä, laminoimani pinnan ja topcoatin läpi alkoi värjäytymään polyesterin kellertävät värit.

        Peesaan seppomarttia. Kovasti hankalaksi on joku saanut läpviennin tulppaamisen. Pienen kohteen laminointi on helppoa vaikka pakkasella. Pelkällä halogeenilampulla saa sopivan lämpötilan laminointia varten.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Peesaan seppomarttia. Kovasti hankalaksi on joku saanut läpviennin tulppaamisen. Pienen kohteen laminointi on helppoa vaikka pakkasella. Pelkällä halogeenilampulla saa sopivan lämpötilan laminointia varten.

        joo, mäkin peesaan mattisettoa. Ilmavaivojen lämpö riittää laminaatin reagointiin, viis mistään ohjeista. En osaa lukeakaan, mutta osaan syödä hernekeittoa, kylmänä.

      • Bossu
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin ymmärtäminen on oikein asenteessasi. Juurihan kirjoitin etten odota kesään, vaan laitan metallia. Lukihäiriösi jatkuu bilteman ohjeista siihen että jo alkuperäinenkin kirjoittaja kirjoitteli tänne, asensi metallia, ja kehuinkin sitä. Mutta jos sinä olet haistellut sitä sinun epoksia sisiellä sinun pks puistossa jo aivot pilalle niin....

        Osaatko keskustella asiallisesti, vai vittuiletko vaan? Bilteman epoksin ohjeissa sanotaan kovettumisajaksi 7 päivää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis 6 viikkoa on 6 viikkoa eikä 1 hellepäivä, ennen topcoatia ja vesillelaskua. Lue esim. bilteman polyesterihartsin käyttöselosteesta jos on ymmärrysongelmia. Ja itse olen mm. topcoatannut viikon päästä, laminoimani pinnan ja topcoatin läpi alkoi värjäytymään polyesterin kellertävät värit.

        Tai sitten käyttää epoksia kuten seppomartti ehdotti, kuivumisaika ~12 h. https://www.westsystem.com/hardener-selection-guide/

      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Osaatko keskustella asiallisesti, vai vittuiletko vaan? Bilteman epoksin ohjeissa sanotaan kovettumisajaksi 7 päivää.

        Samat sanat ittelles, styroksilaatikkomies. En nytnlöydä linkkiä jhheeseen mutta aatavarmana ohjeessa sanottiin että täydellinen kuivuminen polyesterissä kestää 6 viikko, ja työskentely kuivassa ja yli 15 asteessa. Ne ei missään styroksilaatikkoviritelmässä täyty. Käytän metalliosia tulppaamiseen mutta soita sinä sitä suuta, katsotaan mitä muita vääriä asenteita sulta löytyy

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puutappia ei laiteta kuin hädän hetkellä jotta saadaan vene pidettyä pinnalla ylösnostoon asti (jos on vaikka kuidutettu vappuna 3 asteessa kaikuanturireikä kalalaatikoista teipatun kotelon sisällä ja se pettää ;)

        Kellään kokemusta kauanko Seabung kestää hätäratkaisuna? Vaikuttaa fiksulta tuotteelta.

        https://m.youtube.com/watch?v=f-P49Y-o6Y8

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kellään kokemusta kauanko Seabung kestää hätäratkaisuna? Vaikuttaa fiksulta tuotteelta.

        https://m.youtube.com/watch?v=f-P49Y-o6Y8

        Kätevän näköinen varuste, tuollainen pitäisi olla veneessä mukana. Olin varma että se video päättyy siihen että seuraavaksi nostetaan vene, mutta sehän ruuvasi uuden hanan tilalle suoraan. AIka kätevää.

      • Bossu
        Anonyymi kirjoitti:

        Samat sanat ittelles, styroksilaatikkomies. En nytnlöydä linkkiä jhheeseen mutta aatavarmana ohjeessa sanottiin että täydellinen kuivuminen polyesterissä kestää 6 viikko, ja työskentely kuivassa ja yli 15 asteessa. Ne ei missään styroksilaatikkoviritelmässä täyty. Käytän metalliosia tulppaamiseen mutta soita sinä sitä suuta, katsotaan mitä muita vääriä asenteita sulta löytyy

        Minkä ihmeen takia kukaan tekisi tuollaista korjausta polyesterihartsilla? Tuohon ehdotettuun hommaan on paljon paljon parempi epoksihartsi esim. siksi, että se tarttuu vanhaan kuituun paremmin ja se on itsessään vedenpitävää. Biltemassa 3 desin epoksisetti maksaa pari kymppiä, ja se riittänee tuohon hommaan. Minä en ehdottanut styroksilaatikoita, mutta sekin kyllä toimii. Jos lämpötila on muutaman asteen plussalla ja on tyyntä, joku puhaltava lämppäri tai lämmittävä lamppu, kuten ehdotettiin riittänee. Jos on esim. 0 C, voi joku pressuteltta olla tarpeen, jotta lämppärin puhaltama lämpö pysyy riittävästi. Jos olosuhteet on huonot ja kovetinta on liian vähän, tippuu paikka maahan ja joutuu tekemään uudestaan. Tänä talvena olisi Etelä-Suomessa keskellä tammikuuta saanut kuidutushommat tehtyä ilman mitään suojauksia.

        https://www.biltema.fi/veneily/veneen-huoltotuotteet/epoksitaytteet/laminointiepoksi-2000020523

    • Anonyymi

      Alkuperäinen aloittaja tässä. Episodista onkin kulunut jo 6 vuotta. Alla olevasta linkistä löytyy kuvat tekemästäni tulppauksesta. Hyvin se siinä yhden kauden kesti. Itse asiassa vaati melkoisesti voimaa poistaa tulppaus. Metalliosat sorvasin alumiinista. Muut käytetyt materiaalit Sika 291, epoksifilleri, epoksimaali ja eliönestomaali. Alumiiniosaan olisi voinut sorvata kauluksen, jotta se ei törmäyksessäkään olisi päässyt liikkumaan paikaltaan. Vene kun nostettiin maanantaina, niin se laskettiin jo seuraavaksi viikonlopuksi.

      https://aijaa.com/HJ6yEh

      • Anonyymi

        Tuollainen tulppa on hyvä, metallia ja liimamassaa, jes. Ei vaan ole itsellä sorvia. Mitä tuollaisen teettäminen kustansi ?

      • Bossu

        Kerran tulppasin reiän vuototilanteessa siten, että sukelsin veneen alle ja työnsin n. 22-millisen pultin, jossa oli iso prikka reiästä läpi. Vaimo istui veneessä sisällä ja irrotti vuotavan väliaikaisentulpan, jotta pultti pääsi reiästä läpi. Vaimo pyöritti mutterin ja ison prikan pulttiin. Sukelsin vielä pari kertaa uudestaan sikafleksiä sormissa ja tein sen avulla lopputiivistyksen prikkaan. Siitä tuli myös vahva väliaikainen korjaus.

      • Anonyymi

        Samassa ajassa olisi helposti onnistunut laminointikin.

      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Kerran tulppasin reiän vuototilanteessa siten, että sukelsin veneen alle ja työnsin n. 22-millisen pultin, jossa oli iso prikka reiästä läpi. Vaimo istui veneessä sisällä ja irrotti vuotavan väliaikaisentulpan, jotta pultti pääsi reiästä läpi. Vaimo pyöritti mutterin ja ison prikan pulttiin. Sukelsin vielä pari kertaa uudestaan sikafleksiä sormissa ja tein sen avulla lopputiivistyksen prikkaan. Siitä tuli myös vahva väliaikainen korjaus.

        Aloittaja on itsekin ollut huolissaan 6v korjauksensa kestävyydestä "jos olisi törmännyt johonkin". Valtavan patin sisällä metalliläpykkä siirtyisi tai epoksitakkelipatti halkeaisi.
        Bossun ja aloittajan tulppauksien perusongelma on reikä. Se reikä on siellä edelleen tulppauksen jälkeekin, vuotaa tai ei

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samassa ajassa olisi helposti onnistunut laminointikin.

        Styroksilaatikolla ja seppo-epoksilla sehän olisi veden alla saavuttanut täydellisen lujuuden ennen kun olisit kerennyt kiivetä takaisin veneeseen. Ensikerralla koita laminoida se heti samantien, veden alla

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Styroksilaatikolla ja seppo-epoksilla sehän olisi veden alla saavuttanut täydellisen lujuuden ennen kun olisit kerennyt kiivetä takaisin veneeseen. Ensikerralla koita laminoida se heti samantien, veden alla

        VMP.

        Yrittäkää nyt oikein kovasti niin saadaan karkoitettua se viimeinenkin joka tälle palstalle asiallisia vastauksia jaksaa omalla nimellään kirjoittaa. Jos näin käy niin kiitos seppomartille asiallisista vastauksista ja keskustelusta vuosien aikana... :)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VMP.

        Yrittäkää nyt oikein kovasti niin saadaan karkoitettua se viimeinenkin joka tälle palstalle asiallisia vastauksia jaksaa omalla nimellään kirjoittaa. Jos näin käy niin kiitos seppomartille asiallisista vastauksista ja keskustelusta vuosien aikana... :)

        Seppo-martti puolustaa itseään kolmannessa persoonassa. Skitsoa menoa, tuokaa lisää popcornia tämä on jo upeaa viihdettä!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Styroksilaatikolla ja seppo-epoksilla sehän olisi veden alla saavuttanut täydellisen lujuuden ennen kun olisit kerennyt kiivetä takaisin veneeseen. Ensikerralla koita laminoida se heti samantien, veden alla

        Viimeinen kirjoitus epoksista. En ole alan asiantuntija mutta pitkään käyttänyt ja veneessä on aina mukana West Epoxia. Lyhyt oppimäärä:
        Kovettimia on eri nopeuksisia. Kovettumisajaksi löytyy 6-15h. Käytän hidasta ja sekin on kesäkuumalla on liian nopea. Lämpötila vaikuttaa polymerisoinin nopeuteen. Normaalityöskentelyssä iltapäivän epoksointi on hiontakovuudessa seuraavana aamuna. Liimauslujuus on parissa tunnissa riittävä ja muutaman tunnin kuluttua voi työstää puukolla tai taltalla. Nopeutta voi lisätä nopeammalla kovettimella mutta kovettuu purkissa ennen käyttöä. Samoin jos pistää muovikuppiin niin polymerisoinnin tuottama lämpö kiihdyttää kovettumista paksussa kerroksessa ja muovin jämähtämisen lisäksi kuppikin voi sulaa. Syvä paperilautanen ja ohut kerros epoksia antaa enemmän toiminta-aikaa pikkukorjauksiin.
        Yllä on vinoilua epoksin lämmittämisestä viileissä olosuhteissa. Turhaan. Se on ihan virallisesti hyväksytty menetelmä ja löytyy hyviltä West Epoxy sivuilta. Jos lämpötila on rajamailla (16-18*?) niin lämpöpuhaltimella saadaan reaktio käyntiin ja sen tuottama oma lämpö riittää kovettumisen jatkumiseen. Mikäli yökylmä keskeyttäisi prosessin niin kovettuminen jatkuu seuraavina päivinä lämpötilan noustua, ilmeisesti laminointituloksen kärsimättä. Liimaus saattaa olla hitusen heikompi?
        En näe mitään syytä käyttää polyesteriä korjauksiin. Ehkä joku osaa valistaa miksi pitäisi?
        seppomartti
        Veden allekin taitaa olla oma epoksinsa mutten ole tutustunut.

      • Bossu
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja on itsekin ollut huolissaan 6v korjauksensa kestävyydestä "jos olisi törmännyt johonkin". Valtavan patin sisällä metalliläpykkä siirtyisi tai epoksitakkelipatti halkeaisi.
        Bossun ja aloittajan tulppauksien perusongelma on reikä. Se reikä on siellä edelleen tulppauksen jälkeekin, vuotaa tai ei

        No, tuo korjaus tehtiin vesillä ollessa, joten vaihtoehtoja oli huonosti.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeinen kirjoitus epoksista. En ole alan asiantuntija mutta pitkään käyttänyt ja veneessä on aina mukana West Epoxia. Lyhyt oppimäärä:
        Kovettimia on eri nopeuksisia. Kovettumisajaksi löytyy 6-15h. Käytän hidasta ja sekin on kesäkuumalla on liian nopea. Lämpötila vaikuttaa polymerisoinin nopeuteen. Normaalityöskentelyssä iltapäivän epoksointi on hiontakovuudessa seuraavana aamuna. Liimauslujuus on parissa tunnissa riittävä ja muutaman tunnin kuluttua voi työstää puukolla tai taltalla. Nopeutta voi lisätä nopeammalla kovettimella mutta kovettuu purkissa ennen käyttöä. Samoin jos pistää muovikuppiin niin polymerisoinnin tuottama lämpö kiihdyttää kovettumista paksussa kerroksessa ja muovin jämähtämisen lisäksi kuppikin voi sulaa. Syvä paperilautanen ja ohut kerros epoksia antaa enemmän toiminta-aikaa pikkukorjauksiin.
        Yllä on vinoilua epoksin lämmittämisestä viileissä olosuhteissa. Turhaan. Se on ihan virallisesti hyväksytty menetelmä ja löytyy hyviltä West Epoxy sivuilta. Jos lämpötila on rajamailla (16-18*?) niin lämpöpuhaltimella saadaan reaktio käyntiin ja sen tuottama oma lämpö riittää kovettumisen jatkumiseen. Mikäli yökylmä keskeyttäisi prosessin niin kovettuminen jatkuu seuraavina päivinä lämpötilan noustua, ilmeisesti laminointituloksen kärsimättä. Liimaus saattaa olla hitusen heikompi?
        En näe mitään syytä käyttää polyesteriä korjauksiin. Ehkä joku osaa valistaa miksi pitäisi?
        seppomartti
        Veden allekin taitaa olla oma epoksinsa mutten ole tutustunut.

        Kommentti muuten mainioon seppomartin postaukseen: jos kovettumisprosessi pysähtyy, kovettumaton laminaatti voi altistua kosteudelle, mikä voi heikentää oleellisesti lopputulosta. Kannattaa siis pitää paikka lämpimänä kunnes se on täysin kovettunut.

        Joskus työpaikalla säilytettiin epoksihartsi-kovetinseosta pakastimessa. Sieltä pystyi ottamaan sopivan (muutaman millilitran) määrän tarvittaessa. Muuttui juoksevaksi ja kovettui lämpimässä. Kevytrakennemiehet kauhistelivat, mutta hartsia käytettiin linssien liimaamiseen, jolssa lujuusominaisuuksilla ei ollut juurikaan väliä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentti muuten mainioon seppomartin postaukseen: jos kovettumisprosessi pysähtyy, kovettumaton laminaatti voi altistua kosteudelle, mikä voi heikentää oleellisesti lopputulosta. Kannattaa siis pitää paikka lämpimänä kunnes se on täysin kovettunut.

        Joskus työpaikalla säilytettiin epoksihartsi-kovetinseosta pakastimessa. Sieltä pystyi ottamaan sopivan (muutaman millilitran) määrän tarvittaessa. Muuttui juoksevaksi ja kovettui lämpimässä. Kevytrakennemiehet kauhistelivat, mutta hartsia käytettiin linssien liimaamiseen, jolssa lujuusominaisuuksilla ei ollut juurikaan väliä.

        Jos nyt ei koe halua laminointiin aikataulullisesti tai muista syistä, oman kokemukseni perusteella suosittelen tämäntyylistä ratkaisua. Mitoitus tulpattavan reiän ja laminaatin vahvuuden mukaan. Tiivistys runkoon Sika 291 tms. Epoksifillerillä virtaviivainen viiste pohjan puolelle. Epoksimaali vedeneristykseksi ja siihen eliönestomaali päälle.

        https://aijaa.com/1h9yIr

        AP

    • Anonyymi

      Itse lopetin autoilun 2,5 vuotta sitten.
      Työmatkani on yhteensuuntaan 1,6 km
      Sukuhauta on olulussa ja Poika asuu perheineen
      pirkkalassa.
      Laskelmieni mukaan säästän 2500 euroa vuodessa !!!!

      • Anonyymi

        Juu kyllä helposta asiasta tehdään vaikea. Epoksi-seppo on konstien yliherra. Itsekin liimasin aikoinaan veden alla, snorkkelilla hengittäen epoksilla, silakkapakkaus-styroksia ympärille teipattuna ja kreppiraudalla inarijärvellä aamuyöllä, ja oliko se 2 metriä lunta satamassa siihen aikaan. Valaiskaa joku miksi lasikuitutöitä pitää ylipäätään tehdä plussakelillä, kuivassa, kesällä ja maalla.

    • Anonyymi

      Olen aina pitänyt lokia pelkällä ruutupaperivihkosella. (sinikantisella).
      Eipä ole koskaan ollut ongelmia niin kauan kun lyijykyniä on riittänyt.
      Ja niitä riittää!
      Taas turhaa teinipellejen narinaa muka vesivahingoista. Niistäkin pääsette kun laitatte tenat housuun.

      • Anonyymi

        Lujin paikka tulee, kun imeyttää seppo-epoksia tenaan, sotkee pari lyijykynää kovettimen sekaan (lyijy ja seppo on kovapäisiä elementtejä) ja sitten puristaa tämän tena-kaakun hiuskreppiraudalla lämpimäksi veden alla, plättäisee reikään teipillä ja jauheliha styroksilaatikko 30 minuutiksi ympärille ja se on siinä. Mitä kylmempi ja kosteampi laminointiolosuhde, sen lujempi.

    • Anonyymi

      Säälittäväksi meni tämäkin ketju. Nämä höppänät ja quasihumoristit tulivat ja mädättivät lopulta tämänkin keskustelun.
      Miksi te höpönassut ette perusta omaa ketjua?

      • Anonyymi

        Eli vihjaat että epoksi-seppo on myös höpönassu-seppo. Suloista. Anna lisää "polttoainetta", en saa tuosta vielä mitään hauskaa

    • Anonyymi

      Kiinnostus epoksiin on ollut niin vilkasta, että sekunneissa kovettuvaan ja veden alla toimivaan epoksiin voi tutustua: https://phys.org/news/2020-03-epoxy-resins-hardening-button.html
      Minulla on ollut veneessä reissussa 4-8 sekunnissa LED-valolla kovettuva muovia, muttei valmistaja kerro mitä: www.proformic.com
      Jonkun kriittisen korjauksen varalta hankin muttei ole ollut vielä tarvetta
      seppomartti

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??

      On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt
      Maailman menoa
      611
      16586

    2. Valkeakosken tappo

      "Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k
      Henkirikokset
      52
      14978

    3. Nyt ahdistaa

      Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että
      Valkeakoski
      389
      9344

    4. Kuka oli tekijä?

      Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso
      Valkeakoski
      47
      5582

    5. 15-vuotiaan ruumis valkeakoskella

      Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on
      Poliisi
      12
      4639

    6. Valkeakosken murhaaja-raiskaaja on kantasuomalainen mies tiedottaa poliisi

      Some- ja palstapersut ehtivät jo moneen kertaan julistaa tekijän maahanmuuttajaksi. Miten meni niin kuin omasta mielestä
      Maailman menoa
      174
      3255

    7. Kantasuomalainen mies pidätetty - ulkomaalaiset syyttömiä tekoon

      Verityöstä on pidätetty vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö. Ulkomaalaisilla ei mitään yhteyttä tekoon.
      Valkeakoski
      118
      1925

    8. Mitä hänellä oli päällään kun viimeksi näit hänet?

      Avoimia vastauksia saa kirjoitella... Ehkä joku saattaa tunnistaa itsensä kommenttien joukosta :)
      Ikävä
      57
      1379

    9. Meidän tarinako on ohi?

      Ootko niin päättänyt?
      Ikävä
      96
      1315

    10. Miksi kaupunki toivoo nuorilta malttia?

      https://www.hs.fi/suomi/art-2000010453236.html "Älkää suunnitelko kostoa" Mistä on kyse? ”Toivomme, että nuorten taho
      Valkeakoski
      41
      1247
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt