Miten tehdään keskinäinen testamentti

Lakinainen edellä kertoi, että lesken hallintaoikeus vähentää perillisen perintöveroa "hieman". Alennus voi kuitenkin olla varsin oleellinen, riippuen lesken iästä. Oheisessa linkissä lukuisista alennusesimerkeistäni yksi:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9628189#comment-47854461

Kyllä sen asunnon voi myydä, mutta jos lapset ovat toisen puolikkaan omistajia, niin he ovat tietysti sen osalta myyjiä, eikä leski yksinään. Jos olette sovussa, niin mitään ongelmia tästä ei tule. Hallintaoikeuden voidaan sopia siirtyvän uuteen asuntoon.

Perintövero voidaan laskea, jos kerrot asunnon arvon ja sekä mummon että papan muun omaisuuden arvon. Olisi myös hyvä tietää, minkä ikäisiä olette, jotta hallintaoikeusvähennystä voitaisiin hieman hahmotella.

Tässä nopea esimerkkilaskelma olettaen, että asunnon arvo on 200.000, ei muuta omaisuutta ja kaksi lasta. Hallintaoikeusvähennystä en ole ottanut huomioon, mutta se on minimissään 10 % omaisuuden arvosta.

Verot ensiksi kuolleen jälkeen kummallekin lapselle 50.000 eurosta eli 2x2.500=5.000, lesken jälkeen samat 5.000 eli verot kaiken kaikkiaan 10.000.

Asunto omistusoikeudella leskelle, leski maksaa veroa 1.500 ensiksi kuolleen osuudesta, eli 100.000 eurosta, ja lapset aikanaan koko 200.000 eurosta eli kumpikin 8.700. Verot yhteensä 18.900.

Jos testamenttiin otetaan toissijaismääräys lasten hyväksi, heidän veronsa lesken kuoltua ovat 4x2.500, koska puolet perinnöstä tulee mummolta ja puolet papalta. Tällöin verot ovat kaiken kaikkiaan 11.500 (eli lesken maksama 1.500 ja lasten maksama 10.000).

Joka tapauksessa suosittelen asiantuntijan eli lakimiehen tai -naisen käyttämistä näissä elämän tärkeissä papereissa. Netistä löydätte asiakirjamalleja ja keskustelupalstoilta ohjeita, mutta ehkä kuitenkin kannattaa maksaa se muutama satanen, jotta tahtotilanne varmasti toteutuu.

Usein nämä tilanteet sujuvat aivan sopuisasti, mutta toki riitaisiakin kuolinpesiä on paljon.

Itse asiassa lapset voivat ilmoittaa tuollaisessa tilanteessa haluavansa koko perintöosuutensa, eikä vain lakiosia.

Jos leski ei pysty tuollaisessa tilanteessa hankkimaan uutta asuntoa omilla varoillaan, niin silloin hän voi vuokrata vanhan asunnon ja hankkia itselleen vuokratulolla uuden asunnon. Usein jo tämän mahdollisuuden esiin ottaminen saa perilliset suostuvaisiksi.

Ja jos uusi asunto on edullisempi kuin vanha asunto, niin silloin osapuolet voivat sopia, että niin lapset kuin leskikin saavat hieman rahavaroja käyttöönsä. Muutenkin on syytä olla tarkkana omistussuhteitten kanssa, sillä uusi asunto on harvoin aivan tismalleen saman hintainen kuin vanha.

Hieman hukassa tosiaan olette. :)
Avio-oikeudesta te ette voi sopia testamentilla, vaan sitä varten teidän pitää tehdä avioehtosopimus. Ja haluatte varmaan miettiä sitäkin, kenelle omaisuus lopulta päätyy. Eli haluaako kumpikin omaisuutensa menevän vain omille lapsilleen.

Ehkä kuitenkin toivomme, että mummo ja pappa elävät vielä pitkän onnellisen elämän yhdessä. Hallintaoikeus lasketaan sen mukaan, minkä ikäinen henkilö saa ensimmäisen puolison kuollessa hallintaoikeuden omaisuuteen. Merkitystä ei siis ole sillä, minkä ikäisiä mummo ja pappa ovat nyt.

Hallintaoikeusvähennys on vähintään 10 % kuten jo kerroinkin, ja se lasketaan kertomalla laskennallinen 5 %:n tuotto ikäkertoimella. Mitä nuorempi henkilö, sen suurempi kerroin. Ja nuo ikäkertoimet löytyvät perintö- ja lahjaverolain 10 §:stä, pienin kerroin on 2. Eli jos asunnon puolikkaan arvo on 100.000 ja hallintaoikeusvähennys on tuo minimi 10 %, niin perintöverotuksessa asunnon arvo on 90.000.

Yksi oleellinen asia, mikä muuten tulee ottaa huomioon kun te mummo ja pappa teette perintösuunnittelua, on se, onko ositukset ensimmäisten avioliittojenne jälkeen toimitettu. Tietenkään en tiedä, onko niitä, mutta kun mainitsitte, että lapsiakin on sekä omia että yhteisiä, niin tuli mieleen tämä mahdollisuus.

Aina avioliiton päättyessä toimitetaan nimittäin omaisuuden ositus, siis esim. ennen kuin kukaan perii mitään. Ja se ositus pitää toimittaa niin avioeron kuin kuoleman yhteydessä.

Mutta nyt olemme ehkä saaneet mummon ja papan pään vielä enemmän sekaisin. Pahoittelut siitä, ja ohjeeksi tosiaan yhteydenotto lakimieheen, joka käy läpi ihan sen teidän konkreettisen tilanteenne ja laatii juuri teille sopivat asiakirjat. Kyllä siitä hiukan kannattaa maksaakin. Ette ehkä kuitenkaan halua esim. sellaista lopputulosta, että toisen puolison lapset eivät saisi mitään (siis ne lapset, jotka eivät ole yhteisiä). Näin voi käydä, jos asioita ei mietitä loppuun asti.

Lakinainen kirjoitti:

Ehkä kuitenkin toivomme, että mummo ja pappa elävät vielä pitkän onnellisen elämän yhdessä. Hallintaoikeus lasketaan sen mukaan, minkä ikäinen henkilö saa ensimmäisen puolison kuollessa hallintaoikeuden omaisuuteen. Merkitystä ei siis ole sillä, minkä ikäisiä mummo ja pappa ovat nyt.

Hallintaoikeusvähennys on vähintään 10 % kuten jo kerroinkin, ja se lasketaan kertomalla laskennallinen 5 %:n tuotto ikäkertoimella. Mitä nuorempi henkilö, sen suurempi kerroin. Ja nuo ikäkertoimet löytyvät perintö- ja lahjaverolain 10 §:stä, pienin kerroin on 2. Eli jos asunnon puolikkaan arvo on 100.000 ja hallintaoikeusvähennys on tuo minimi 10 %, niin perintöverotuksessa asunnon arvo on 90.000.

Yksi oleellinen asia, mikä muuten tulee ottaa huomioon kun te mummo ja pappa teette perintösuunnittelua, on se, onko ositukset ensimmäisten avioliittojenne jälkeen toimitettu. Tietenkään en tiedä, onko niitä, mutta kun mainitsitte, että lapsiakin on sekä omia että yhteisiä, niin tuli mieleen tämä mahdollisuus.

Aina avioliiton päättyessä toimitetaan nimittäin omaisuuden ositus, siis esim. ennen kuin kukaan perii mitään. Ja se ositus pitää toimittaa niin avioeron kuin kuoleman yhteydessä.

Mutta nyt olemme ehkä saaneet mummon ja papan pään vielä enemmän sekaisin. Pahoittelut siitä, ja ohjeeksi tosiaan yhteydenotto lakimieheen, joka käy läpi ihan sen teidän konkreettisen tilanteenne ja laatii juuri teille sopivat asiakirjat. Kyllä siitä hiukan kannattaa maksaakin. Ette ehkä kuitenkaan halua esim. sellaista lopputulosta, että toisen puolison lapset eivät saisi mitään (siis ne lapset, jotka eivät ole yhteisiä). Näin voi käydä, jos asioita ei mietitä loppuun asti.

Lue lisää

>>Ehkä kuitenkin toivomme, että mummo ja pappa elävät vielä pitkän onnellisen elämän yhdessä. Hallintaoikeus lasketaan sen mukaan, minkä ikäinen henkilö saa ensimmäisen puolison kuollessa hallintaoikeuden omaisuuteen. Merkitystä ei siis ole sillä, minkä ikäisiä mummo ja pappa ovat nyt.

nix_nax kirjoitti:

>>Ehkä kuitenkin toivomme, että mummo ja pappa elävät vielä pitkän onnellisen elämän yhdessä. Hallintaoikeus lasketaan sen mukaan, minkä ikäinen henkilö saa ensimmäisen puolison kuollessa hallintaoikeuden omaisuuteen. Merkitystä ei siis ole sillä, minkä ikäisiä mummo ja pappa ovat nyt.

Lue lisää

Kun lasketaan perintöveroja etukäteen ja mietitään sitä, miten perilliset niistä selviytyvät, käytän itse mieluiten tuota 10 prosenttia, tai en ota hallintaoikeusvähennystä lainkaan huomioon. Näin saadaan tavallaan vähän pelivaraa, eikä laskelma mene liian tiukaksi.

Lakinainen kirjoitti:

Kun lasketaan perintöveroja etukäteen ja mietitään sitä, miten perilliset niistä selviytyvät, käytän itse mieluiten tuota 10 prosenttia, tai en ota hallintaoikeusvähennystä lainkaan huomioon. Näin saadaan tavallaan vähän pelivaraa, eikä laskelma mene liian tiukaksi.

Lue lisää

10 % ei anna oikeaa kuvaan hallintaoikeusvähennyksestä, se kun tulee kysymykseen vasta, kun leski on vähintään 92-vuotias. Vielä 81-vuotiaallakin vähennys perintöverotusarvoon on 25 % ja 68-vuotiaalla 40 %. Lesken hallintaoikeus vähentää perintöveroa vielä enemmän kuin nuo 25 tai 40 %, perintövero kun on progressiivinen.

Esimerkki:
Perittävä A, leski B (68 v), lapset c, d, ja e
Asunto 300.000 (ei muuta)
Ositus ja jako:
Leski 150.000, lapset kukin 50.000
- vero ilman hallintavähennystä olisi 3 x 2.500 = 7.500
- vero hallintavähennyksellä 3 x 800 = 2.400

Alennus verossa on siten, ei 40 %, vaan 68 % (Jos lapsia olisi 4, vero olisi 4 x 275 = 1.100 ja 5 lapselle 0.) Kyllä näin suuri veroetu kannattaa mielestäni selvittää paremmin kuin vain maininnalla, että minimi (perintöverotusarvossa) on 10 %.

Avioliitossahan leskellä on asunnon hallintaoikeus jo lain nojalla, mutta avoliitossa hallintaoikeus on annettava testamentilla. (Avoliitossa asiaa mutkistaa vielä rintaperillisen lakiosaoikeus, joka ulottuu asuntoonkin.)

nix_nax kirjoitti:

10 % ei anna oikeaa kuvaan hallintaoikeusvähennyksestä, se kun tulee kysymykseen vasta, kun leski on vähintään 92-vuotias. Vielä 81-vuotiaallakin vähennys perintöverotusarvoon on 25 % ja 68-vuotiaalla 40 %. Lesken hallintaoikeus vähentää perintöveroa vielä enemmän kuin nuo 25 tai 40 %, perintövero kun on progressiivinen.

Esimerkki:
Perittävä A, leski B (68 v), lapset c, d, ja e
Asunto 300.000 (ei muuta)
Ositus ja jako:
Leski 150.000, lapset kukin 50.000
- vero ilman hallintavähennystä olisi 3 x 2.500 = 7.500
- vero hallintavähennyksellä 3 x 800 = 2.400

Alennus verossa on siten, ei 40 %, vaan 68 % (Jos lapsia olisi 4, vero olisi 4 x 275 = 1.100 ja 5 lapselle 0.) Kyllä näin suuri veroetu kannattaa mielestäni selvittää paremmin kuin vain maininnalla, että minimi (perintöverotusarvossa) on 10 %.

Avioliitossahan leskellä on asunnon hallintaoikeus jo lain nojalla, mutta avoliitossa hallintaoikeus on annettava testamentilla. (Avoliitossa asiaa mutkistaa vielä rintaperillisen lakiosaoikeus, joka ulottuu asuntoonkin.)

Lue lisää

Näitähän on ihan mahdotonta laskea etukäteen aivan tarkasti, sillä kukaan ei tiedä koska ihmiset kuolevat, mikä esim. asunnon arvo on silloin, ja paljonko perittävällä sattuu olemaan kuollessaan rahavaroja taikka muuta omaisuutta.

Oleellista on ymmärtää tuo periaate, ja minusta on viisasta laskea verot "pahimman mukaan", jos halutaan laskea muun omaisuuden riittämistä perintöveroihin ja suunnitella testamentti niin, että perillisen ei tarvitse maksaa veroja omista säästöistään tai ottaa pankkilainaa niitä varten.

100 % varmuus on siitä, että hallintaoikeusvähennys on AINAKIN tuon 10 %, kaikki muu on spekulaatiota.

Perintösuunnittelua tehdään paljon jo 80 vuotta täyttäneitten pirteiden pariskuntien kanssa, joten täysin realistista on se, että leski, jolle hallintaoikeus tulee, onkin jo 92 tai vanhempi. Useimmiten se kerroin taitaa kuitenkin olla 3-5, jolloin hallintaoikeusvähennys on 15-25%.

Lakinainen kirjoitti:

Näitähän on ihan mahdotonta laskea etukäteen aivan tarkasti, sillä kukaan ei tiedä koska ihmiset kuolevat, mikä esim. asunnon arvo on silloin, ja paljonko perittävällä sattuu olemaan kuollessaan rahavaroja taikka muuta omaisuutta.

Oleellista on ymmärtää tuo periaate, ja minusta on viisasta laskea verot "pahimman mukaan", jos halutaan laskea muun omaisuuden riittämistä perintöveroihin ja suunnitella testamentti niin, että perillisen ei tarvitse maksaa veroja omista säästöistään tai ottaa pankkilainaa niitä varten.

100 % varmuus on siitä, että hallintaoikeusvähennys on AINAKIN tuon 10 %, kaikki muu on spekulaatiota.

Perintösuunnittelua tehdään paljon jo 80 vuotta täyttäneitten pirteiden pariskuntien kanssa, joten täysin realistista on se, että leski, jolle hallintaoikeus tulee, onkin jo 92 tai vanhempi. Useimmiten se kerroin taitaa kuitenkin olla 3-5, jolloin hallintaoikeusvähennys on 15-25%.

Lue lisää

>>100 % varmuus on siitä, että hallintaoikeusvähennys on AINAKIN tuon 10 %, kaikki muu on spekulaatiota.

nix_nax kirjoitti:

>>100 % varmuus on siitä, että hallintaoikeusvähennys on AINAKIN tuon 10 %, kaikki muu on spekulaatiota.

Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n taulukosta käy tosiaan hyvin ilmi se, että hallintaoikeusvähennys voi olla suurikin. Jos niin onnettomasti käy, että puoliso kuolee nuorena, ja leski on alle 44-vuotias, on kerroin 12, joten perinnön arvosta vähennetään 60 %. Tällöin 100 000 euron perinnöstä jää verotettavaa vain 40 000 euroa, ja jos perillisiä on kaksi, ei perintöveroa mene lainkaan (jos siis vähennyksiä on sen verran, että kummankin osuus jää alle 20 000 euron).

Jos hallintaoikeusvähennyksiä halutaan maksimoida, ja muutenkin tehdä verosuunnittelua, kannattaa miettiä yhden sukupolven yli hyppäämistä ainakin jonkin perinnön osan osalta. Tässä tapauksessa kysyjillä tosin oli vain tuo asunto, mutta jos testamentintekijällä on esim. kesämökki, lapsia ja lapsenlapsia, niin mökki voidaan testamentata suoraan lapsenlapsille, ja määrätä, että lapset saavat siihen hallintaoikeuden. Tämä toki toimii vain siinä tilanteessa, että suku pystyy sitten käyttämään tuota mökkiä sovussa. :)

Sinänsä tässäkin tapauksessa voidaan tehdä testamentti sekä lasten että lastenlasten hyväksi, mutta mummoa ja pappaa kai mietitytti eniten toistensa aseman turvaaminen, eikä niinkään verosuunnittelu.

Useimmiten leskelle riittää kuitenkin tuo hallintaoikeus, mutta joka tapaus on erilainen, joten mitään yleispätevää ei oikein voi sanoa ilman, että keskustelee asianosaisten kanssa.

Jos mummo ja pappa päätyvät keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin, joka on siis se verotuksellisesti kallein vaihtoehto, niin kannattaa pitää huolta siitä, että omaisuus menee lopulta lapsille sen mukaisesti kuin puolisot haluavat. Tähänkään ei ole mitään yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, mutta vaarana on tosiaan se, että toisen lapsia suositaan toisen lasten kustannuksella, jollei testamentti ole kunnolla mietitty.

Jos haluatte, että lapset saavat kaikki saman verran perintöä syntyperästä riippumatta, niin välttämättä tuo avioehto ei ole oikea ratkaisu. Ja lisäksi pitää muistaa, että lapset voivat kuitenkin aina vaatia lakiosansa, joka on puolet perintöosasta. Tämä voi muuttaa lopputuloksen toisenlaiseksi kuin haluatte. Kyseessä on siis kaksi eri kuolinpesää, eli ensiksi kuolleen lapset voivat vaatia lakiosansa jo heti ensiksi kuolleen jälkeen. Näin he saavat kaiken kaikkiaan enemmän perintöä kuin lesken lapset. Toki voitte ottaa testamenttiin tältä varalta määräyksen siitä, miten perintö jaetaan, jos lakiosat vaaditaan heti ensiksi kuolleen jälkeen.

Ja olettehan ottaneet huomioon sen, että leski joutuu myös maksamaan perintöveroja, jos testamentti on omistusoikeustestamentti?

Lakinainen kirjoitti:

Jos haluatte, että lapset saavat kaikki saman verran perintöä syntyperästä riippumatta, niin välttämättä tuo avioehto ei ole oikea ratkaisu. Ja lisäksi pitää muistaa, että lapset voivat kuitenkin aina vaatia lakiosansa, joka on puolet perintöosasta. Tämä voi muuttaa lopputuloksen toisenlaiseksi kuin haluatte. Kyseessä on siis kaksi eri kuolinpesää, eli ensiksi kuolleen lapset voivat vaatia lakiosansa jo heti ensiksi kuolleen jälkeen. Näin he saavat kaiken kaikkiaan enemmän perintöä kuin lesken lapset. Toki voitte ottaa testamenttiin tältä varalta määräyksen siitä, miten perintö jaetaan, jos lakiosat vaaditaan heti ensiksi kuolleen jälkeen.

Ja olettehan ottaneet huomioon sen, että leski joutuu myös maksamaan perintöveroja, jos testamentti on omistusoikeustestamentti?

Lue lisää

Tai tarkennan siis, että avioehto on siinä tapauksessa ehkä tarpeeton. Jos kumpikin haluaisi oman omaisuutensa menevän vain omille lapsilleen, ja leski saisi omaisuuteen/asuntoon vain hallintaoikeuden, niin silloin tuo avioehto olisi tarpeen. Nyt välttämättä ei.

Lakinainen kirjoitti:

Jos haluatte, että lapset saavat kaikki saman verran perintöä syntyperästä riippumatta, niin välttämättä tuo avioehto ei ole oikea ratkaisu. Ja lisäksi pitää muistaa, että lapset voivat kuitenkin aina vaatia lakiosansa, joka on puolet perintöosasta. Tämä voi muuttaa lopputuloksen toisenlaiseksi kuin haluatte. Kyseessä on siis kaksi eri kuolinpesää, eli ensiksi kuolleen lapset voivat vaatia lakiosansa jo heti ensiksi kuolleen jälkeen. Näin he saavat kaiken kaikkiaan enemmän perintöä kuin lesken lapset. Toki voitte ottaa testamenttiin tältä varalta määräyksen siitä, miten perintö jaetaan, jos lakiosat vaaditaan heti ensiksi kuolleen jälkeen.

Ja olettehan ottaneet huomioon sen, että leski joutuu myös maksamaan perintöveroja, jos testamentti on omistusoikeustestamentti?

Lue lisää

>>Ja olettehan ottaneet huomioon sen, että leski joutuu myös maksamaan perintöveroja, jos testamentti on omistusoikeustestamentti?

Omistuoikeusmestamentti ILMAN toissijaismääryksiä tarkoittaa, että ensin kuolleet omat lapset jäävät kokonaan ilman perintöä, jos eivät tiedä vaatia ajoissa lakiosiaan.

Osattomat kirjoitti:

Omistuoikeusmestamentti ILMAN toissijaismääryksiä tarkoittaa, että ensin kuolleet omat lapset jäävät kokonaan ilman perintöä, jos eivät tiedä vaatia ajoissa lakiosiaan.

Totta, tästä on vielä hyvä muistuttaa, eli jos puolisot tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin, pitää siihen ottaa toissijaismääräys eli määräys siitä, kenelle omaisuus menee lesken jälkeen. Muuten perintö menee lopuksi kokonaan lesken lapsille, ja tässä tapauksessahan kaikki lapset eivät olleet yhteisiä.

Joka tapauksessa joku ensiksi kuolleen perillisistä voi vaatia lakiosansa, mutta koska lesken lakiin perustuva hallintaoikeus yhteiseen kotiin on vahvempi kuin lakiosaoikeus, lapsi saa käytännössä tietyn osuuden tuosta asunnosta, jossa leski siis asuu, eli asuntoon kohdistuu edelleen lesken hallintaoikeus, eikä lapsi saa omaisuutta omaan käyttöönsä. Loppuosa perinnöstä tulee sitten tälle lakiosansa vaatineelle vasta leskenkin kuoltua, eli tuolloin omaisuus jaetaan pääluvun mukaan lasten kesken, mutta huomioon otetaan, että yksi sai jo aiemmin lakiosan.

Teidän kannattaa käydä se tahtotilanne läpi lakimiehen kanssa, ja miettiä hänen kanssaan, miten se on parhaalla mahdollisella tavalla toteutettavissa. Kuten jo aiemmin sanoin, avioehtosopimus ei ole välttämättä teidän tapauksessanne lainkaan tarpeellinen, ja saattaa pahimmillaan lisätä lesken maksettavaksi tulevien perintöverojen määrää.

Itse joudun jatkuvasti tekemään töitä näiden itse väsättyjen asiakirjojen kanssa, ja välillä harmitellaan kovastikin, kun niitä ei jälkikäteen enää pystytä korjaamaan.