Toistaiseksi vain kirkkoon kuulumattomilla oppilailla on oikeus koulussa elämänkatsomustiedon opiskeluun katsomusaineena (uskonnon sijaan). Tämä ehkä muttuu jossain vaiheessa, jos eduskunta suo. Mutta nyt on tilanne se, että melkoinen osa ET:oon oikeutetuista on enemmistön uskonnon opetuksessa mukana, vaikka tuo ev.lut. "oma uskonto" ei vastaan perheen katsomusta.
NYT lukuvuoden alussa on vuoden paras aika vaihtaa oppilaan katsomusaine uskonnosta ET:oon. Vaihto onnistuu toki muulloinkin, ja lain mukaan vaihdoan voi tehdä vaikka toukokuu aikana. On kuitenkin selvä, että helpointa on alottaa ET:ssa lukuvuoden ja lukukauden alussa.
Tietoja löytyy mm. www.et-opetus.fi -sivustolta. Ja ET:n opetusuunnitelman valtakunnalloiset perusteet löytyvät Opetushallituksen sivuilta www.oph.fi
Vaihto ET-ryhmään uskonnosta
37
89
Vastaukset
- Et-opelta
Uskonnon opiskeluun ET:n sijaan voi olla syynä sekin, että lapsi on peruskoulun alussa kuulunut kirkkoon samoin kuin vanhempansakin. Viime vuosina on kuitenkin satoja tuhansia ihmsiä eronnut kirkosta. Joskus vaan ei aina myös lapset on erotettu samalla. Niinpä ET:oon oikeutettujen määrä on nyt suurempi kuin peruskoulun eka luokalla aloitettaessa.
Monessa perheessä voi olla niinkin, että vaikka toinen tai molemmat vanhemmat ovat eronneet kirkosta (www.eroakirkosta.fi), lasten erottaminen on jäänyt tekemättä. Sehän vaatii paperisen lomakkeen täytön ja molempien huoltajien allekirjoituksen.
Lapsen erottamisesta (tai 15-vuotiaan erosta huoltajien luvalla) voi ilmoittaa kouluu kanslian tai rehtorille heti kun ilmoitus maistraattiin on lähetetty. Näin ollen tämän asian ehtii hoitaa nyt myös ennen lukuvuoden alkua. - tosi on
Kyllä elämä on sitten vaikeaa............
- uskonto on aivopesua
minä vaihdoin lapseni pois uskonnosta ja voin sanoa, että oli paras valinta ikinä. Kolmannella uskonnossa tulee niin rajuja kertomuksia, mm. silmien puhkomista on yhdessä tarinassa, että en halua lapseni niitä satuja oppivan.
Tehkää valinta ja ottakaa kantaa...vaihtakaa lapset ET:hen.- mulla näin
Minä taas liityin kirkkoon ja löysin välittämistä, jota en vaparina kokenut. Vanhemmat oli pettyneitä, kun liitin meidät kirkkoon ja haluan kastaa lapset, mutta en elä elämääni mielistellen ateisti-vanhempiani.
Olen ollut myös tyytyväinen uskonnon opetukseen. Tunnit ovat selkeämpiä ja paremmin järjestettyjä kuin et:n. Lapsen opetusta on helpompi tukea, kun itse on mukana seurakunnassa. Et:ssä oltiin jotenkin aina pihalla kaikesta.
- Huhahheijaaa
Uskonnollisen indoktrinaation eli piilovaikuttamisen kielto kuuluu ihmisoikeuksiin. On eri asia, miten se toteutuu nykyisessä muka tunnustuksettomassa uskonnonopetuksessa - sekä avoimen tunnustuksellisissa aamuhartauksissa ja koululaisjumalanpalveluksissa...
- V. Ittuuntunut
Et-ope ei ole toiminut opettajana päivääkään. Hän on vain palstahäirikkö joka tuottaa samasta aiheesta avauksia näköjään loputtomiin.
- Et-opelta
Tuo nimimerkki lienee palstolla päivystävä uskonnollinen poliisi, joka koittaa mustamaalata kaikkea uskonnon ja oman tunnon vapauteen (PL 11 §) ja ihmisen yhdenvertaieen kohteluun myös uskontojen ja vakaumusten suhteen (PL 6 §) liittyvää kirjoitelua. Sattumalta ET-opella on liki 20 vuoden kokemus elämänkatsomustiedon opettamisesta peuskoulun ja aikuislukion ops:n mukaisesti.
Indoktrinaatiosta:
"...koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa on tärkeää ottaa huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus."
"Sellaiset uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet (esim. sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset), joita mahdollisesti järjestetään osana koulun normaalia päivittäistä toimintaa, voivat sen sijaan muodostua etenkin julkisen vallan neutraalisuuden vaatimuksen ja indoktrinaatiokiellon näkökulmasta ongelmallisiksi." (Perustuslakivaliokunta) - einoleino
Et-opelta kirjoitti:
Tuo nimimerkki lienee palstolla päivystävä uskonnollinen poliisi, joka koittaa mustamaalata kaikkea uskonnon ja oman tunnon vapauteen (PL 11 §) ja ihmisen yhdenvertaieen kohteluun myös uskontojen ja vakaumusten suhteen (PL 6 §) liittyvää kirjoitelua. Sattumalta ET-opella on liki 20 vuoden kokemus elämänkatsomustiedon opettamisesta peuskoulun ja aikuislukion ops:n mukaisesti.
Indoktrinaatiosta:
"...koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa on tärkeää ottaa huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus."
"Sellaiset uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet (esim. sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset), joita mahdollisesti järjestetään osana koulun normaalia päivittäistä toimintaa, voivat sen sijaan muodostua etenkin julkisen vallan neutraalisuuden vaatimuksen ja indoktrinaatiokiellon näkökulmasta ongelmallisiksi." (Perustuslakivaliokunta)Jos kuitenkin hoitaisit vaihdevuotesi ensin. Vauhtia on vaikka muille jakaa.
- Yvyyvyvyvyv
Et-opelta kirjoitti:
Tuo nimimerkki lienee palstolla päivystävä uskonnollinen poliisi, joka koittaa mustamaalata kaikkea uskonnon ja oman tunnon vapauteen (PL 11 §) ja ihmisen yhdenvertaieen kohteluun myös uskontojen ja vakaumusten suhteen (PL 6 §) liittyvää kirjoitelua. Sattumalta ET-opella on liki 20 vuoden kokemus elämänkatsomustiedon opettamisesta peuskoulun ja aikuislukion ops:n mukaisesti.
Indoktrinaatiosta:
"...koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa on tärkeää ottaa huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus."
"Sellaiset uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet (esim. sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset), joita mahdollisesti järjestetään osana koulun normaalia päivittäistä toimintaa, voivat sen sijaan muodostua etenkin julkisen vallan neutraalisuuden vaatimuksen ja indoktrinaatiokiellon näkökulmasta ongelmallisiksi." (Perustuslakivaliokunta)Fanaattisuutesi peittää alleen järjen äänen.
- Et-opelta
Yvyyvyvyvyv kirjoitti:
Fanaattisuutesi peittää alleen järjen äänen.
Päivystävä uskontopolliisi vihapuhekampanjointinsa kanssa näköjään vierailee täällä säännöllisesti. Tuottaa autenttita materiaalia... Perustuslakivaliokunnan kannanottokinon fanaattisuutta... ent' sitten apulaisoikeuskanslerin astetta tiukempi kanta?
Apulaisoikeuskanslerin linjaus
"Sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden kannalta ja EIT:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen kouluissa tehtäviä julkisen vallan neutraalisuuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen
tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Näkemykseni mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan
neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Sellaisia tilaisuuksia, joissa on esimerkiksi yhteisiä hiljentymishetkiä, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, taikka muulloin kuin koulupäivän aikana järjestettäviä
ja koulutyöhön liittymättömiä tilaisuuksia en kuitenkaan pidä edellä mainitulla tavalla ongelmallisina.
Katson, että Opetushallituksen olisi aiheellista perus- ja ihmisoikeuksiin perustuvan uskonnonvapauden turvaamisen näkökulmasta harkita vuonna 2006 laatimansa tiedotteen tarkistamista siten, että edellä esittämäni näkökohdat otetaan huomioon."
http://www.oikeuskansleri.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2014/okv_230_1_2013.pdf - astrologiaa kouluun
Et-opelta kirjoitti:
Päivystävä uskontopolliisi vihapuhekampanjointinsa kanssa näköjään vierailee täällä säännöllisesti. Tuottaa autenttita materiaalia... Perustuslakivaliokunnan kannanottokinon fanaattisuutta... ent' sitten apulaisoikeuskanslerin astetta tiukempi kanta?
Apulaisoikeuskanslerin linjaus
"Sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden kannalta ja EIT:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen kouluissa tehtäviä julkisen vallan neutraalisuuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen
tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Näkemykseni mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan
neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Sellaisia tilaisuuksia, joissa on esimerkiksi yhteisiä hiljentymishetkiä, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, taikka muulloin kuin koulupäivän aikana järjestettäviä
ja koulutyöhön liittymättömiä tilaisuuksia en kuitenkaan pidä edellä mainitulla tavalla ongelmallisina.
Katson, että Opetushallituksen olisi aiheellista perus- ja ihmisoikeuksiin perustuvan uskonnonvapauden turvaamisen näkökulmasta harkita vuonna 2006 laatimansa tiedotteen tarkistamista siten, että edellä esittämäni näkökohdat otetaan huomioon."
http://www.oikeuskansleri.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2014/okv_230_1_2013.pdfRauhoita ihtes! ET on joutavaa humpuukia ja senkin tilalla voisi opettaa astrologiaa, koska se sisältää kaiken ymmärtämisen arvoisen.
- Et-opelta
astrologiaa kouluun kirjoitti:
Rauhoita ihtes! ET on joutavaa humpuukia ja senkin tilalla voisi opettaa astrologiaa, koska se sisältää kaiken ymmärtämisen arvoisen.
Et tainnut löytää sivulle 213-215 täällä opetussuunnitelman perusteissa
http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu fi losofi aa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa
katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon
opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1–5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja
rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan
ilmaista itseään
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän
kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,
yhteisöstä ja luonnosta
• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin. - Et-opelta
Et-opelta kirjoitti:
Et tainnut löytää sivulle 213-215 täällä opetussuunnitelman perusteissa
http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu fi losofi aa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa
katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon
opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1–5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja
rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan
ilmaista itseään
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän
kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,
yhteisöstä ja luonnosta
• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.KESKEISET SISÄLLÖT
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä,
rikkaus ja köyhyys maailmassa
• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia
Yhteisö ja ihmisoikeudet
• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus,
kultainen sääntö
• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni
eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja
Ihminen ja maailma
• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus,
elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys
ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista
oikeutusta
• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon
• ymmärtää, että konfl ikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. - Et-opelta
Et-opelta kirjoitti:
KESKEISET SISÄLLÖT
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä,
rikkaus ja köyhyys maailmassa
• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia
Yhteisö ja ihmisoikeudet
• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus,
kultainen sääntö
• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni
eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja
Ihminen ja maailma
• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus,
elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys
ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista
oikeutusta
• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon
• ymmärtää, että konfl ikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.VUOSILUOKAT 6–9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan
kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista
itseään ja elämänkatsomustaan
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen
oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta
itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri
kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia
ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta
elämäntapaamme.
KESKEISET SISÄLLÖT
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla
1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja
kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
• yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
• politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
Katsomusten maailma
• katsomusten historiaa, katsomusvapaus
• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus
Kulttuuri
• kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja
luontokeskeinen
Etiikka ja hyvä elämä
• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
• ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
Tulevaisuus
• tulevaisuuden tutkiminen
• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen,
teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun
• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai
muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja
kehittymättömämmän arvion välillä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä ja kehityskulkuja
• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri
katsomusperinteisiin
• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa
erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten
tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että
pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia - isoisä
einoleino kirjoitti:
Jos kuitenkin hoitaisit vaihdevuotesi ensin. Vauhtia on vaikka muille jakaa.
Asiallista kommentointia?
Tästä näkyy tasosi, taidat olla mies. Säälittävää.
- uioj
Kerro miksi tämä asia on sinulle, kuin pakkomielle. Olen seurannut tätä palstaa useamman vuoden, ja alan jo kyllästymään jatkuvaan ET painostukseen ja mainostukseen. En ole koskaan kuullut kenenkään uskonnon opettajan täällä paasaavan uskonnon opetuksen tärkeydestä ja välttämättömyydestä. Kaiken kritiikin kuittaat myös sillä, että joku uskontopoliisi vainoaa. Etkö ymmärrä, ettei suurimmalle osalle palstalaisista tämä asia ole samalla lailla tärkeä, kuin sinulle ja alkaa jo kyllästyttää.
Ja älä kiitos tunge tähän vastaukseksi mitään pitkiä kopioituja pätkiä, ei niitä kukaan jaksa lukea, eikä edes kiinnosta.- Et-opelta
Kysymys on siitä, että kirkkoon kuulumattomia ja uskonnottomia ihmisiä ei kohdella yhdenvertaisesti vaan syrjivästi koululaitoksessamme varsin laajasti, ja oppiaineista elämänkatsomustietoa syrjitään rehtorien ja kuntien toimesta, ks. dokumentaatiota sivustolta www.et-opetus.fi
Yhdenvertaisuusperiaatteeseen kuuluu positiivisen erityiskohtelun eli ns. positiivisen diskriminaation mahdollisuus, mutta perusoikeudellisesti ei suinkaan vahvassa asemasa olevaa enemmistöryhmää kohtaan (kuten luterilaisuus), vaan vähemmistössä ja heikommassa olevaa ryhmää (uskonnottomat) kohtaan.
Kun valtio ja kunta ei kohtele yhdenvertaisesti vaan syrjivästi (negatiivinen diskriminaatio) uskonnottomia ihmisiä, sen vuoksi täällä kieltämättä koitan vaatimattomalta osaltani korjata tilannetta kirjoittamalla asiasta. (Otsikosta yleenäs näkee, jos aihe ei kiinnosta, joten suosittelen "poliisille" otsikoiden ja nimimerkin vältämistä.)
Monilla muillakin ihmisoikeusaistelijoilla on ollut "pakkomielteitä", milloin naisten syrjintää, milloin rotusortoa ja etnistä syrjintää, milloin homoseksuaalien sortoa vastaan. Ja onhan Kalle Könkköläkin taistellut nyt jo vuosikymmeniä vammaisten yhdenvertaisuuden ja positiivisen erityiskohtelun puolesta, ja yhä jaksaa. - uioj
Et-opelta kirjoitti:
Kysymys on siitä, että kirkkoon kuulumattomia ja uskonnottomia ihmisiä ei kohdella yhdenvertaisesti vaan syrjivästi koululaitoksessamme varsin laajasti, ja oppiaineista elämänkatsomustietoa syrjitään rehtorien ja kuntien toimesta, ks. dokumentaatiota sivustolta www.et-opetus.fi
Yhdenvertaisuusperiaatteeseen kuuluu positiivisen erityiskohtelun eli ns. positiivisen diskriminaation mahdollisuus, mutta perusoikeudellisesti ei suinkaan vahvassa asemasa olevaa enemmistöryhmää kohtaan (kuten luterilaisuus), vaan vähemmistössä ja heikommassa olevaa ryhmää (uskonnottomat) kohtaan.
Kun valtio ja kunta ei kohtele yhdenvertaisesti vaan syrjivästi (negatiivinen diskriminaatio) uskonnottomia ihmisiä, sen vuoksi täällä kieltämättä koitan vaatimattomalta osaltani korjata tilannetta kirjoittamalla asiasta. (Otsikosta yleenäs näkee, jos aihe ei kiinnosta, joten suosittelen "poliisille" otsikoiden ja nimimerkin vältämistä.)
Monilla muillakin ihmisoikeusaistelijoilla on ollut "pakkomielteitä", milloin naisten syrjintää, milloin rotusortoa ja etnistä syrjintää, milloin homoseksuaalien sortoa vastaan. Ja onhan Kalle Könkköläkin taistellut nyt jo vuosikymmeniä vammaisten yhdenvertaisuuden ja positiivisen erityiskohtelun puolesta, ja yhä jaksaa.Siis kun kaikki palstaa seuraavat ovat jo lukeneet nämä samat jutut kymmeniä kertoja. Ja tulee ihan sellainen lapsellinen olo (vaikka aikuinen olenkin), että uhastakin pistän kaikki lapset kaikkiin seurakunnan järjestämiin juttuihin.
Äläkä vertaa omaa pakkomiellettäsi työhön joka on oikeasti tärkeää.
- Tuttu juttu!!
Ilmiselvää häiriköintiä ja trollausta.
- isoisä
Olet oikeassa. Olemme joutuneet eroamaan kirkosta, koska halusimme puolueetonta opetusta lapsillemme.
Uskonto ei missään nimessä pitäisi kuulua opetussuunnitelmaan.
Kysymys on periaatteesta, ei uskonnosta itsessään. Koulun pitää keskittyä objektiiviseen tietoon, ei uskomuksiin.
Uskonto voisi jakaa historian kanssa, uskontojen historia ja historia. - Humanistisesti
Näinä päivinä tammikuun lopulla ilmoitetaan kouluun elokuussa peruskoulun ekaluokalle meneviä.
Jos lapsi ei kuulu kirkoon, hänelle opetetaan 1. luokalta alkavana katsomusaineena elämänkatsomutietoa (et) (- mikäli rehtori ei saa houkuteltua huoltajai vaihtamaan ainetta "oman uskonnon" opetukseksi).
On hassua jos kirkkoon kuulumaton laitetaan koulun uskontoon, mutta näin on näihin asti liian usein tapahtunut siksi, että on väitetty opetusjärjestelyjen olevan hankalia (ks. www.et-opetus.fi). Huoltajia jopa harhautetaan, että ei ole et-ryhmää..Ryhmä kuitenkin tulee, jos ei mukauduta vaihdosehdotuksiin.
Toinen asia on perheen sisäinen "jako"..
Kun monet aikuiset ovat eronneet kirkosta, nyt olisi hyvä hetki erotaa myös lapsi kirkosta, jotta hänelle avautuu mahdollisuus opiskella elämänkatsomustietoa. ET:ssä käsitellään eri uskontoja ja myös uskonnotonta, humanitista etiikkaa ja kulttuuria. Se on neutraalia ja monipuolita, eikä mikää "oma uskonto".
Yhteiskunta.Samalla on poliittisella tasolla paikallaan vaatia, että katsomusaineen voi valita vapaasti, kuuluupa johonkin uskonnolliseen kirkko- tai yhdyskuntaan tai ei. Se saa tukea myös uusista raporteita ja lehdissäkin, ks. Aamulehden pääkirjoitus,
http://www.orvokki.net/wp-content/uploads/2015/01/aamulehti_valtuonkirkko_24012015.pdf- hanki elämä
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki kirkkoon kuulumattomat ovat uskonnottomia, jotka haluavat valita et:n? Oikeastihan tuohon ryhmään kuuluu myös ne joiden mielestä luterilainen kirkko on liian vapaamielinen. Tuskin he haluavat lapsensa et:ä opiskelemaan.
- Humanistisesti
hanki elämä kirjoitti:
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki kirkkoon kuulumattomat ovat uskonnottomia, jotka haluavat valita et:n? Oikeastihan tuohon ryhmään kuuluu myös ne joiden mielestä luterilainen kirkko on liian vapaamielinen. Tuskin he haluavat lapsensa et:ä opiskelemaan.
Livenä:
Tervetuloa Helsingin Humanistiyhdistyksen järjestämään esitelmätilaisuuteen Familia Clubille (Yrjönkatu 29) torstaina 9. 4. klo 18-20:
Tilaisuudessa alustaa uskontotieteen dosentti Hannele Lehto uskonnonvapauden tilasta nyky-Suomessa. Lehto on aiemmin mm. väitellyt pastori Teemu Laajasalon kanssa aiheesta televisiossa:
http://yle.fi/uutiset/kiivas_vaittely_kirkon_asemasta_ajankohtaisessa_kakkosessa/7843393
"Ärhäkäksi uskontokriitikoksi osoittautunut uskontosemiotiikan dosentti Hannele Lehto totesi, että evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema loukkaa uskonnonvapautta ja ihmisoikeuksia.
– Jos lähdetään siitä, että etiikan pohjana on ihmisoikeudet, niin silloin tällaiselle suosituimmuusasemalle ei ole perusteita, ja siinä loukataan näitä oikeuksia, tykitti Lehto.
– Haluaisin sellaisen maan, jossa toteutettaisiin uskonnonvapautta oikeasti kaikin tavoin, niin että lainsäädäntö harmonisoitaisiin ja kaikki käytännöt kouluissa, päiväkodeissa, jopa presidentin puheessa, jossa toivotetaan vain yhden jumalan siunausta, muutettaisiin, ja tulisi oikeasti uskonnonvapautta toteuttava valtio, jatkoi Lehto."
Tilaisuus on avoin ja maksuton. Siis ystäväsikin on tervetullut. - Humanistisesti
hanki elämä kirjoitti:
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki kirkkoon kuulumattomat ovat uskonnottomia, jotka haluavat valita et:n? Oikeastihan tuohon ryhmään kuuluu myös ne joiden mielestä luterilainen kirkko on liian vapaamielinen. Tuskin he haluavat lapsensa et:ä opiskelemaan.
Ihan lupaavia tuloksia.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015040319466064_uu.shtml
Tulee mieleen, että koulut ja päiväkodit toiivat "katsomusasioissa" uskonnolisen vähemmistön ehdoilla.
Mitä jos enemmistö rohkaistuisi ilmaisemaan mielipiteensä. Uskonto on perheen ja makhdolllisen seurakunnan yksityisasia, ei kunnna päiväkodin tai koulun. - hijkl
Humanistisesti kirjoitti:
Ihan lupaavia tuloksia.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015040319466064_uu.shtml
Tulee mieleen, että koulut ja päiväkodit toiivat "katsomusasioissa" uskonnolisen vähemmistön ehdoilla.
Mitä jos enemmistö rohkaistuisi ilmaisemaan mielipiteensä. Uskonto on perheen ja makhdolllisen seurakunnan yksityisasia, ei kunnna päiväkodin tai koulun.Jos vastaat (painat kommentoi lainaten) johonkin tekstiin, niin voisiko se olla edes vastaus, eikä jotain mainoksia ja muuta vastaavaa. Ne voisi laittaa siellä alhaalla olevaan vapaaseen tilaan.
- Kieltenopettajatarr
hanki elämä kirjoitti:
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki kirkkoon kuulumattomat ovat uskonnottomia, jotka haluavat valita et:n? Oikeastihan tuohon ryhmään kuuluu myös ne joiden mielestä luterilainen kirkko on liian vapaamielinen. Tuskin he haluavat lapsensa et:ä opiskelemaan.
On myös mahdollista, että uskonnollinen yhteisö vastaa itse lapsen aatekasvatuksesta, jolloin hän ei osallistu koulussa sen enempää minkään uskonnon kuin ET:nkään opetukseen.
- tyuopöiljh
Kieltenopettajatarr kirjoitti:
On myös mahdollista, että uskonnollinen yhteisö vastaa itse lapsen aatekasvatuksesta, jolloin hän ei osallistu koulussa sen enempää minkään uskonnon kuin ET:nkään opetukseen.
Niin, jos liittyy johonkin toiseen yhteisöön eroamisen jälkeen. Mutta jos ei niin mitä sitten? PakkoET: kö
- Et-opelta
tyuopöiljh kirjoitti:
Niin, jos liittyy johonkin toiseen yhteisöön eroamisen jälkeen. Mutta jos ei niin mitä sitten? PakkoET: kö
Jos ei kuulu ev.lut. tai ort. kirkkoon, vaan johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka "oman uskonnon" opetusta ei kuitenkaan koulu/kunta tarjoa, oppilas voi joko a) osallistua luterilaiseen enemmistön uskonnonopetukseen tai b) elämänkatsomustietoon tai kenties c) sopia kunnan kanssa kotiopetuksesta katsomusaineen osalta.
ET-opetus olisi hyvä vaihtoehto. - ahaokei
Et-opelta kirjoitti:
Jos ei kuulu ev.lut. tai ort. kirkkoon, vaan johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka "oman uskonnon" opetusta ei kuitenkaan koulu/kunta tarjoa, oppilas voi joko a) osallistua luterilaiseen enemmistön uskonnonopetukseen tai b) elämänkatsomustietoon tai kenties c) sopia kunnan kanssa kotiopetuksesta katsomusaineen osalta.
ET-opetus olisi hyvä vaihtoehto.Miten? Tämän palstan lukija saa kyllä oudomman kuvan ET:stä, kuin muiden uskontojen opetuksesta. Tosi fanaattista touhua.
- Uskonnonvapaus
Meillä uusperheessä lapsia molemmissa: et:ssä ja uskonnossa. Kyllä ET:n opetusisältö pesee uskonnon mennen tulleen. Yläasteella Et:ssä oppii ja SISÄISTÄÄ sellisia käsitteitä, joita tarvitsee jos aikoo opiskelemaan esim. psykologiaa, sosiaalipsykologiaa, filosofia tms. niistä hyötyä myös jos aikoo oikikseen tai lääkikseen. Kyllä uskonnon opetuksen sisällöllä jää paljon enemmän opittavaa sitten kun pääsykoekirjoja tankkaa.
- fyhgjkl
Niin kuin mitä sisältöjä? Kummallakaan ei etua saa.
- Et-opelta
fyhgjkl kirjoitti:
Niin kuin mitä sisältöjä? Kummallakaan ei etua saa.
ops löytyy www.oph.fi - ja uuden, vuonna 2016 tulevan ops:n perusteet, joita kunnisa jo konkretisoidaan
- oikeestihan
Et-opelta kirjoitti:
ops löytyy www.oph.fi - ja uuden, vuonna 2016 tulevan ops:n perusteet, joita kunnisa jo konkretisoidaan
Ja ne eivät auta noissa pääsykokeissa lainkaan.
- Humanisti-vapari
Nyt nuorten II asteen koulutuksessa lukiossa on voimassa kohtuuttomia rajoituksia oppiaineen valinnassa. Nimittäin kun lukiossa on pakollisia katsomusaineen kursseja, ev.lut. ja ort. kirkkoon kuulumattomat opiskelijat voivat valita uskonnon kurssien ja elämänkatsomustiedon (ET) kurssien suorittamisen välillä, mutta sen sijaan ev.lut. ja ort. kirkkoon kuuluvat – yleensä noihin uskonnollisiin yhdyskuntiin jo pienenä vauvana itseltä kysymättä liitetyt - opiskelijat eivät voi tuollaista valintaa tehdä uskonnon ja ET:n pakollisten kurssien välillä, vaan heidän on pakko suorittaa uskonnon kurssit (saadakseen lukion päästötodistuksen).
Esitän että asiantilaan tehdään muutos. Perusteluna voi - ihmisten uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta julkisen vallan toiminnassa turvattavan yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen lisäksi - tuoda esiin sen, että esimerkiksi Nuorisobarometri2014:n kyselyn mukaan noin puolet nuorista pitää itseään ”ei-uskonnollisina” ja vain noin neljännes ”uskonnollisena”. Näin ollen voidaan sanoa, että uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnutukseton ”katsomusaine” ET voisi olla monelle kirkon jäsenyyteen pienenä liitetylle lukiolaiselle hänen mielestään sopivampi katsomusaine kuin uskonto.
Toinen ikärajoihin liittyvä paradoksi Suomessa on siinä, että vaikka 16-vuotiaat voivat äänestää kirkollisvaaleissa ilman huoltajien lupaa, heillä ei ole nyt oikeutta itse päättää eroamisestaan tai liittymisestään koskien uskonnollisten yhdyskuntien, kuten ev.lut. kirkon jäsenyyttä. Olemme esittäneet, että jäsenyyttä koskevan päätäntävallan ikäraja laskettaisiin 16 vuoteen.
Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskeva ikäraja 18 on lapsen oikeuksien näkökulmaa liian korkea. Nyt se aiheuttaa nuorille kohtuutonta haittaa oppiaineen valinnassa oppivelvollisuusiän jälkeisissä opiskeluissa. Lisäksi jäsenyys aiheuttaa nuorelle kirkollisverovelvollisuuden, johon sisältyy myös 18-vuotiaita koskeva ”jäähyväisvero”, koska vaikka 18 vuotta täyttänyt nuori eroaisi kirkosta heti kun itsenäisesti voi, hän joutuu maksamaan kirkollisveroa koko kyseisen kalenterivuoden loppuun asti.- onpaon
Just joo. Onpa sulla kauheita ongelmia.
- Hyhhyhhuijaaa
onpaon kirjoitti:
Just joo. Onpa sulla kauheita ongelmia.
Oletko päivystävä ankeuttaja?
- ehkäpäk
Hyhhyhhuijaaa kirjoitti:
Oletko päivystävä ankeuttaja?
Realismiin palauttaja paremminkin :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1841991Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en521888Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351578Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1451475Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411324Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41194Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481175Naisten tyypilliset...
Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa101153Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"31128Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on101119