Poroton T7 talo

Porotontalo

Tervehdys, meillä on suunnitteilla Porotontalo Turkuun.

Materiaalina on Schlagmannin savesta poltettu kennotiili Poroton T7 (49cm versiona), jossa sisällä 1000°C:ssa poltettua perliittiä ⇒ vulkaanista kiveä.
Valmiin seinän U-arvo on n. 0.14.

Tarkoitus on dokumentoida projekti kuvin, videoin ja ja muilla keinoin osoitteessa http://www.porotontalo.com

Saksankielinen n. 17 min video Porotontalon rakentamisesta löytyy Youtubesta http://www.youtube.com/watch?v=5EMsXrHONyw

T: [email protected]

58

6998

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pihi natsi

      Ei ollut sitten varaa maksettuun mainokseen.......

    • 2+1

      Mitä tuo T7 perilte 490mm maksaa /m2?

    • oot pahimmasta pääst

      Hulluja on monenlaisia

    • Porotontalo

      Kas, yksi asiallinenkin mahtuu joukkoon, kiitos siitä 2 1.

      Jos T7 harkkoa ostaisi Saksasta yksittäisinä kappaleina, 49cm perliitti-versio maksaisi n. 8.44€ kpl.
      Lavoittain ostaessa hinta on varmasti reilusti halvempi mutta rahti Suomeen maksaa varmasti kohtalaisesti.
      Suomen maahantuojan hinnat eivät ole tiedossa.

      Porotonin kustannuksia pohtiessa täytyy huomioida, että vahvikerautoja ei seinärakenteissa tarvita eikä myöskään betonivaluja tms, seinä ei siis vaadi mitään ylimääräistä materiaalia. Vain rappaus tms. sisälle ja ulos.

      Hintaesimerkkejä yhdestä nettikaupasta kaikille kolmelle koolle:

      http://baustoffe.koempf24.de/poroton-ziegel-plan-t7-p-perlitgefuellt?s=53749&utm_source=psmido&utm_medium=CPC&utm_term=PSM&utm_campaign=Preissuchmaschinen

      • 113

        Mites palkit ja ontelolaatta liitos? Löytyykö rakennekuva esimerkkiä ?


    • Porotontalo

      113, valmistajan detaljit ovat kootusti ladattavissa kahdesta eri osoitteesta:

      http://www.wienerberger.de/wandloesungen/download-center/details/details-monolithisch/alle-monolithischen-details/details-monolithisch-alle.html?lpi=1397054401125

      http://www.wienerberger.de/wandloesungen/download-center/details/details-zweischalig/alle-zweischalig-details/details-zweischalig-alle.html?lpi=1397054605754

      Eri Poroton-tuotteiden hinnoista saa osviittaa täällä: http://baustoffe.koempf24.de/catalogsearch/result/index/?Suchen=&filterroot_store_id=8&limit=48&q=poroton

    • Kotimaista

      Ostakaa kuitenkin vain Suomalaisia rakennustarvikkeita, turhaa ja epäedullista Suomalaisen lähettää €urojaan Saksaan.
      Kotimaisuus vaan kunniaan, niin nousi Suomi 60 luvullakin kohisten ja syntyi hyvinvointivaltio Suomi.
      Suomalainen virkamies lomailee 8 viikkoa puolitoistakertaisella palkalla Saksalainen joutuu tyytymään viiteen viikkoon yksinkertaisella palkalla.
      Lähettäessäsi rahasi Saksaan joudut elättämään Polakit ja Turkkilaiset, Suomessa ainoastaan hieman Virolaisia Suomalaisten lisäksi.

    • Muurari 50v

      Itselle jäi se mielikuva näin muurarina työskennellessäni tuosta filmin pätkästä , että ei ihan yksinkertaisin tuo kennoharkosta tekeminen. Aikamoisia timanttisahoja joutuu vuokraamaan.
      Sitte kummastuttaa tuon harkon ilmatiiveys tuosta sauman kohdalta, miten se toimii jos pelkän rappauksen ja sisäpuolen tasoitteen varaan jää...?
      Miksi ihmiset ei tee, kuten tämäkin tapaus osiottaa.., vanha kunnon perinteinen normaalikokoinen perustiili runkomateriaaliksi. Se on halvin ratkaisu esim. ns. toisarvoisiin tiloihin seinäksi. Miettikää itse puhtaaksimuurattua seinää joka ei kaipaa kuin maalin pintaan (autotallit, varastot).

    • Porotontalo

      Muurari 50v: olisihan se tosiaan mielenkiintoista rakentaa yksi talo Poronista ja perinteisestä tiilestä eristeistä toinen vastaava talo ja vertailla tarvittavia työtunteja, kustannuksia, lämpöarvoja, kosteusteknistä toimivuutta yms, mutta tähän ei yksityisellä omakotirakentajalla ole mahdollisuutta.

      Porotonin vahvuuksia ovat ainakin nopeus, yksi/kaksiaineisuus ja sitä myötä turvallinen, ekologinen, yksinkertainen rakenne ja hyvät lämmöneristävyydet.

      Porotonharkko ei vaadi mitään erityisiä sahoja tms, pelkällä moottorisahamaisella sahallakin, oikealla terällä varustettuna, pärjää.
      Valmistajan yms. tahojen videoissa yleensä nuo vannesahat, pyörösahat yms. työkalut ovat kohdillaan...
      Joka tapauksessa, mitä paremmat apuvälineet ovat käytettävissä, sitä nopeammin (ja sitä myötä halvemmin) taitaa valmista seinää syntyä.

      Tuo kahden harkon välinen sauma on pontattu joten ei siinä ilmavuotoa pääse tosiasiassa syntymään, jos huolellista työtä tehdään.

      Kotimaista: olisi tietysti mukavaa ja toivottavaakin suosia suomalaista tuotantoa mutta aina se ei ole mahdollista, jos haluaa tehdä talonsa jostakin muusta kuin kotimaassa valmistetusta materiaalista.

      Maailmalta löytyy Porotonin kaltaisia mielenkiintoisia, Suomen oloihin sopivia tuotteita joten niillekin on annettava mahdollisuus ja ehkä sen myötä suomalaiset valmistajatkin uudistavat omia tuotevalikoimaansa.

      • Selitäppä

        Miten eroaa kevytbetonista? Onko halvempaa? Miksi tekisit tästä Porotonista etkä kevytbetonista? Kevytbetoniin pätee samat speksit ja sitäkään ei enää valmisteta Suomessa.


      • selitin
        Selitäppä kirjoitti:

        Miten eroaa kevytbetonista? Onko halvempaa? Miksi tekisit tästä Porotonista etkä kevytbetonista? Kevytbetoniin pätee samat speksit ja sitäkään ei enää valmisteta Suomessa.

        Poltettu tiiliharkko vastaan suomiharkot?

        Etkö erota ladaa mersusta?


    • Muurari 50v

      Joo , eikä voida ensimmäisestäkään eikä mistään harkkotalosta puhua(Lammi,Lakka, Leca,Jämerä) , jos ja kun puhutaan täystiilisestä talosta...Eivät kykene mikään merkki laadussa vastaavalle tasolle.
      Tämänpäivän harkkotalot voidaan rinnastaa marsipaaniin..,elävät ,kutistuvat ja halkeilevat aivan liian paljon.

      • Suomi nousuun

        Talo syntyy aiva helposti ja ilmatiiviinä kaikilla Suomalaisillakin tuotteilla, ei tarvitse laivata ulkomailta mitään. Suomesta löytyy tiiltä ja harkkoa, jopa Eps-muotteja. Työpaikat ja rahat vaan isänmaallisesti Suomeen.
        Suomalaisen työvoiman käyttö on meille kaikille eduksi, muuten maksellaan Saksalaisen palkan lisäksi Suomalaisen kortiston kulut veroina kuitenkin. Tulee entistä kalliimpaa. Suomalaisessa omakotihankkeessa on jo nyt keskimäärin 100 000 € pelkkää alvia.


      • rakenna nopeasti

        Lammitalot mitään halkeile ja muuraminen on sairaa nhiodasta.


      • Anonyymi
        rakenna nopeasti kirjoitti:

        Lammitalot mitään halkeile ja muuraminen on sairaa nhiodasta.

        meille rakennettiin 119m2 täystiili talo 1975
        ja autotalli 16m2, ei siinä muurari appi kauaa tuhissut , muutamassa viikossa eläke ukko yksin pisti pystyyn kolo tönön , apumies tietty mukana, tulipahan sitten kestävä talo joka ei lahoa, tasakatto oli muodin mukainen jossa vesi lillui aina sateen jälkeen, siihen uusittiin
        aumakatto ja on uusi omistaja täysin tyyty-
        väinen taloonsa nyt . ikävää et tiilitehtaita
        on ajettu alas, Lappilan tiilitehdas oli yksi
        Suomen tunnetuimpia mutta sen koneet
        vietiin Viroon 2015, niinpä ei voida tietää
        missä mikin tiili on tehty jollei hae niitä
        itse tehtaalta .


    • Talomyyjä Rainer

      Tervetuloa vaan Protonit sun muut Suomen kivitalomarkkinoille, täällä kilpailua riittää teillekin .

      • Typerä tuote

        Suomeen byggataan muutama hassu sata kivitaloa vuodessa. Toimijoita on useita kymmeniä... Tänne ei todellakaan kannata ruveta tuomaan näitä porotoneja ja muita systeemejä muuten, kuin kiusaksi. Mitä itse tuohon tuotteeseen tulee, kuvailisin sitä sanalla naurettava. Jot teet poltetusta savitiilestä, niin tee rauhassa, mutta älä tätä sekoita samaan lauseeseen.


      • Kokoomuksen strategi
        Typerä tuote kirjoitti:

        Suomeen byggataan muutama hassu sata kivitaloa vuodessa. Toimijoita on useita kymmeniä... Tänne ei todellakaan kannata ruveta tuomaan näitä porotoneja ja muita systeemejä muuten, kuin kiusaksi. Mitä itse tuohon tuotteeseen tulee, kuvailisin sitä sanalla naurettava. Jot teet poltetusta savitiilestä, niin tee rauhassa, mutta älä tätä sekoita samaan lauseeseen.

        Muutamia satoja.heh,heh Muutamia kymmeniä korkeintaan ensi vuonna.


      • Rakas Rane
        Kokoomuksen strategi kirjoitti:

        Muutamia satoja.heh,heh Muutamia kymmeniä korkeintaan ensi vuonna.

        Eiköhän sentään puhuta kuitenkin tuhansista ja julkiset rakennukset ovat lähes kaikki kivitaloja. Betoni on ylivoimaisen kestävää ja edullista.


      • faktaa pöytään
        Rakas Rane kirjoitti:

        Eiköhän sentään puhuta kuitenkin tuhansista ja julkiset rakennukset ovat lähes kaikki kivitaloja. Betoni on ylivoimaisen kestävää ja edullista.

        Suomeen tehdään tänä vuonna alle 400 pientaloa kivestä. Ensi vuonna arviolta 350 kpl. Kaikkiaan pientaloja tehdään tänä vuonna alle 4000 kpl, joten kiven osuus on rapiat 10% koko markkinasta. Näihin lukuihin on turha sekoittaa julkis- tai kerrostalorakentamista. Puhutaan PIENTALOISTA ja lähinnä talopakettirakentamisesta.


      • faktaa pöytään kirjoitti:

        Suomeen tehdään tänä vuonna alle 400 pientaloa kivestä. Ensi vuonna arviolta 350 kpl. Kaikkiaan pientaloja tehdään tänä vuonna alle 4000 kpl, joten kiven osuus on rapiat 10% koko markkinasta. Näihin lukuihin on turha sekoittaa julkis- tai kerrostalorakentamista. Puhutaan PIENTALOISTA ja lähinnä talopakettirakentamisesta.

        Kivitalomarkkinoista tuossa puhuttiin. Saahan sitä kilpailla tuotteellaan julkis- tai kerrostalopuolellakin. Siellä kyllä elementit usein nykyään vievät voiton, kun hinta on käytännössä ainoa ratkaiseva tekijä. :)


      • Raksamies Risto
        The_Rat kirjoitti:

        Kivitalomarkkinoista tuossa puhuttiin. Saahan sitä kilpailla tuotteellaan julkis- tai kerrostalopuolellakin. Siellä kyllä elementit usein nykyään vievät voiton, kun hinta on käytännössä ainoa ratkaiseva tekijä. :)

        Kivitaloja myydään vähemmän paketteina, ne nousevat yleensä hartiapankilla ja tavarat hankitaan itse. Siksi näkyvät vähemmän tilastoissa. 350 -400 ei pidä lähellekkään paikkaansa. Kivitaloja omakotitaloiksikin tehdään merkittävästi enemmän taidat puhua pelkästään pääkaupunkiseudun rakentamisesta.
        Julkiset rakennukset tehdään tosiaankin lähes kaikki kivestä ja kyllä siellä harkkoa ja tiiltäkin käytetään.
        Elementeistä tehdään etupäässä kerrostaloja asunnoiksi, koska ovat korkeita ja näin nopeita elementeillä rakentaa.
        Pankin rahahanojen kiristäminen on viennyt pohjan kivitalopaketeilta, appiukot ja isäukot ovat taas ilmestyneet rakennuksille poikiaan auttamaan. 300 tuhannella ei muuten kivitaloa synny, parakki korkeintaan.


      • Ei pahvitaloja
        Raksamies Risto kirjoitti:

        Kivitaloja myydään vähemmän paketteina, ne nousevat yleensä hartiapankilla ja tavarat hankitaan itse. Siksi näkyvät vähemmän tilastoissa. 350 -400 ei pidä lähellekkään paikkaansa. Kivitaloja omakotitaloiksikin tehdään merkittävästi enemmän taidat puhua pelkästään pääkaupunkiseudun rakentamisesta.
        Julkiset rakennukset tehdään tosiaankin lähes kaikki kivestä ja kyllä siellä harkkoa ja tiiltäkin käytetään.
        Elementeistä tehdään etupäässä kerrostaloja asunnoiksi, koska ovat korkeita ja näin nopeita elementeillä rakentaa.
        Pankin rahahanojen kiristäminen on viennyt pohjan kivitalopaketeilta, appiukot ja isäukot ovat taas ilmestyneet rakennuksille poikiaan auttamaan. 300 tuhannella ei muuten kivitaloa synny, parakki korkeintaan.

        Kaikki kellaritkin ja perustukset tehdään kivestä, yleisesti harkoista, kyllä menekkiä riittää, vaikka päällä olisi pahvitalokin.
        Monet harkkotehtaat tekevät myös pihakiviä ja niitäkin käytetään puutaloissakin.


      • Kkckckcc
        Raksamies Risto kirjoitti:

        Kivitaloja myydään vähemmän paketteina, ne nousevat yleensä hartiapankilla ja tavarat hankitaan itse. Siksi näkyvät vähemmän tilastoissa. 350 -400 ei pidä lähellekkään paikkaansa. Kivitaloja omakotitaloiksikin tehdään merkittävästi enemmän taidat puhua pelkästään pääkaupunkiseudun rakentamisesta.
        Julkiset rakennukset tehdään tosiaankin lähes kaikki kivestä ja kyllä siellä harkkoa ja tiiltäkin käytetään.
        Elementeistä tehdään etupäässä kerrostaloja asunnoiksi, koska ovat korkeita ja näin nopeita elementeillä rakentaa.
        Pankin rahahanojen kiristäminen on viennyt pohjan kivitalopaketeilta, appiukot ja isäukot ovat taas ilmestyneet rakennuksille poikiaan auttamaan. 300 tuhannella ei muuten kivitaloa synny, parakki korkeintaan.

        Ja mihinkäs tietosi perustat? Naapurien saunailtoihin vai? Kyllä se niin on, että tänä vuonna Suomeen tehdään alle 500 omakotitaloa kivestä. Oli ne sitten talopakettifirman kautta tai sitten pelkkänä kivipakettina ostettuina. Monen puuhastelijan taival päättyy tähän talveen. Se on fakta. Ostajien kannattaa olla varuillaan mistä keväthangille pystytyksiä tilailee. Voipi olla ettei tavaraa tai asentajaa tontille eksykään. Maksuposteilla en tilaisi mitään vaan kaikki maksut vasta toimituksen jälkeen.


      • Kiveä pintaan
        Kkckckcc kirjoitti:

        Ja mihinkäs tietosi perustat? Naapurien saunailtoihin vai? Kyllä se niin on, että tänä vuonna Suomeen tehdään alle 500 omakotitaloa kivestä. Oli ne sitten talopakettifirman kautta tai sitten pelkkänä kivipakettina ostettuina. Monen puuhastelijan taival päättyy tähän talveen. Se on fakta. Ostajien kannattaa olla varuillaan mistä keväthangille pystytyksiä tilailee. Voipi olla ettei tavaraa tai asentajaa tontille eksykään. Maksuposteilla en tilaisi mitään vaan kaikki maksut vasta toimituksen jälkeen.

        Eipä sullakaan mitään tietoa ole arvaus vaan, vuosihan on vasta puolivälissä.
        Ainakin kaikki Suomen kivitehtaat toimivat ja tavaraa tulee, tuskin kaikki vientiinkään.
        Julkisia rakennuksia on alettu tehdä myös harkoilla, kestävät paremmin kosteutta kuin puu/kipsilevy rungot.


    • Veikko V.

      Täältähän löytyi keskusteluketju, jossa asiaakin joukossa. Olen siis maahantuojan edustaja Poroton-harkoille ja laitan tähän linkin lähes valmiin oman taloni kuviin.

      Harkon valmistaja on ennen sotia perustettu tiilentuottaja ja perheyhtiö Schlagmann, jolla on vahva asema saksalaisessa kivitalorakentamisessa. Mm. Bavarian osavaltiossa (11 miljoonaa asukasta) on Porotonin markkinaosuus luokkaa 40%. Taloja rakennetaan paljon myös Itävallan alpeille, jossa ilmasto vastaa Suomen ilmastoa. On siis suuria lämpötilavaihteluja. Poroton toimii sielläkin erittäin hyvin.

      Kyseessä on 100% luonnon materiaali eli mitään sisäilmaongelmia ei voi esiintyä. Harkko on täyttä kiveä, mitään muovia tai muuta "hengittämätöntä" ei seinärakenteeseen kuulu. Lisäksi Poroton harkko on testattu moneen kertaan ja saanut aina parhaat arvosanat mm. sisäilmassa ja muussa ihmisen terveyteen vaikuttavassa.

      Täältä pääsee tutustumaan: https://www.facebook.com/veikko.vallin/media_set?set=a.10202010873175839.1073741825.1306225644&type=3

    • jari3

      Veikko V.

      Tuo linkkisi vaatii rekisteröitymistä Facebookiin.

      Voisiko tuon laittaa siten julkiseksi, että pääsisimme katsomaan me ei-facelaisetkin?

      • Ei kiitos

        Veikko hyvä tuotteesi on kallis ja työpaikat Saksassa. Muovijutut jo vanhentuneita, muovia käytetään kaikissa taloissa ja paljon, vesijohdoista lähtien.
        Muovi sinänsä ei aiheuta mitään kosteusongelmia rakennuksissa, paljon useammin sen puuttuminen.
        Kaikkiin taloihin saa kyllä aikaiseksi homevaurion, väärin rakentamalla.


      • Kallis ja hyvä
        Ei kiitos kirjoitti:

        Veikko hyvä tuotteesi on kallis ja työpaikat Saksassa. Muovijutut jo vanhentuneita, muovia käytetään kaikissa taloissa ja paljon, vesijohdoista lähtien.
        Muovi sinänsä ei aiheuta mitään kosteusongelmia rakennuksissa, paljon useammin sen puuttuminen.
        Kaikkiin taloihin saa kyllä aikaiseksi homevaurion, väärin rakentamalla.

        Lisäksi toi on törkeen kallis ja työläs rakennusmateriaali. Hyvähän se voi toki olla, mutta niin on kaikki kiviharkot.


      • Veikko V.
        Kallis ja hyvä kirjoitti:

        Lisäksi toi on törkeen kallis ja työläs rakennusmateriaali. Hyvähän se voi toki olla, mutta niin on kaikki kiviharkot.

        Olemme vertailleet ulkoseinien loppuhintaa moneen muuhun kivitalomateriaaliin. Hintaerot ovat lopulta pieniä, puoleen ja toiseen. Tämä on nopea rakentaa kun kivet ovat mittatarkkoja (hiottu), löytyy myös puolikkaat ja kulmakivet. Meillä on Lissmacin sahat, jotka leikkaavat kevyesti ja tarkasti, ilman pölyä. Tuon kokoinen talo on kahdessa viikossa tasakerrassa kun on hyvät muurarit. En rupea sen enempää vertailemaan muihin kivitaloihin koska toiset tykkää äidistä ja toiset tyttärestä ;) me olemme tiili-perliittiharkon puolella, joku toinen on betoni-uretaanin kannalla.


      • Veikko V.
        Ei kiitos kirjoitti:

        Veikko hyvä tuotteesi on kallis ja työpaikat Saksassa. Muovijutut jo vanhentuneita, muovia käytetään kaikissa taloissa ja paljon, vesijohdoista lähtien.
        Muovi sinänsä ei aiheuta mitään kosteusongelmia rakennuksissa, paljon useammin sen puuttuminen.
        Kaikkiin taloihin saa kyllä aikaiseksi homevaurion, väärin rakentamalla.

        Ulkoseinien osuus useimmissa taloissa jää alle 10%:in kokoaiskustannuksesta. Saattaa jäädä jopa 5 prosenttiin. Siinä ei mielestämme kannata säästää vaan valita paras. Poroton-T7 on kaikilla mittareilla erittäin kilpailukykyinen. Meiltä saa myös Rocliten kevytbetonisia sisäseinäharkkoja todella edullisesti. Joten kun arvioitte eri kivitalomateriaaleja, katsokaa kokonaisuutta. Siis kaikkia seiniä valmiina. Saksalaiset ovat tunnetusti tarkkaa väkeä, joten ei Poroton olisi siellä pärjännyt niin hyvin, jollei se olisi niin hyvä. Monissa testeissä se on saanut huipputulokset.


      • Jsjjssjsj
        Veikko V. kirjoitti:

        Ulkoseinien osuus useimmissa taloissa jää alle 10%:in kokoaiskustannuksesta. Saattaa jäädä jopa 5 prosenttiin. Siinä ei mielestämme kannata säästää vaan valita paras. Poroton-T7 on kaikilla mittareilla erittäin kilpailukykyinen. Meiltä saa myös Rocliten kevytbetonisia sisäseinäharkkoja todella edullisesti. Joten kun arvioitte eri kivitalomateriaaleja, katsokaa kokonaisuutta. Siis kaikkia seiniä valmiina. Saksalaiset ovat tunnetusti tarkkaa väkeä, joten ei Poroton olisi siellä pärjännyt niin hyvin, jollei se olisi niin hyvä. Monissa testeissä se on saanut huipputulokset.

        Epäilisin kaikkia toimijoita, jotka mainostavat suoli24:lla


      • Veikko V.
        Ei kiitos kirjoitti:

        Veikko hyvä tuotteesi on kallis ja työpaikat Saksassa. Muovijutut jo vanhentuneita, muovia käytetään kaikissa taloissa ja paljon, vesijohdoista lähtien.
        Muovi sinänsä ei aiheuta mitään kosteusongelmia rakennuksissa, paljon useammin sen puuttuminen.
        Kaikkiin taloihin saa kyllä aikaiseksi homevaurion, väärin rakentamalla.

        Ulkoseinien osuus useimmissa taloissa jää alle 10%:in kokoaiskustannuksesta. Saattaa jäädä jopa 5 prosenttiin. Siinä ei mielestämme kannata säästää vaan valita paras. Poroton-T7 on kaikilla mittareilla erittäin kilpailukykyinen. Meiltä saa myös Rocliten kevytbetonisia sisäseinäharkkoja todella edullisesti. Joten kun arvioitte eri kivitalomateriaaleja, katsokaa kokonaisuutta. Siis kaikkia seiniä valmiina. Saksalaiset ovat tunnetusti tarkkaa väkeä, joten ei Poroton olisi siellä pärjännyt niin hyvin, jollei se olisi niin hyvä. Monissa testeissä se on saanut huipputulokset.


      • Kb rocks
        Veikko V. kirjoitti:

        Ulkoseinien osuus useimmissa taloissa jää alle 10%:in kokoaiskustannuksesta. Saattaa jäädä jopa 5 prosenttiin. Siinä ei mielestämme kannata säästää vaan valita paras. Poroton-T7 on kaikilla mittareilla erittäin kilpailukykyinen. Meiltä saa myös Rocliten kevytbetonisia sisäseinäharkkoja todella edullisesti. Joten kun arvioitte eri kivitalomateriaaleja, katsokaa kokonaisuutta. Siis kaikkia seiniä valmiina. Saksalaiset ovat tunnetusti tarkkaa väkeä, joten ei Poroton olisi siellä pärjännyt niin hyvin, jollei se olisi niin hyvä. Monissa testeissä se on saanut huipputulokset.

        Saksassakin suosituin runkomateriaali on kevytbetoni.


    • Hyvä kivi

      Betonia tarvitaan aina, on täysin tiedossa, että tiili kestää huonommin perustuksissa. Tiili on hyvin kapillaarista, eikä käytännössä kestä vetoa rakenteessa laisinkaan.
      Saksalainen käyttää myös paljon betonia rakentamisessa ja Saksa onkin betonirakentamisen mallimaa.
      Betoni on siitä hyvä tuote, että tehdään Suomessa ja rahat jäävät Suomeen, jobbarit jäävät pois välistä.
      Tiilen ongelmana myös on suuri työmäärä, joka nostaa hintaa merkittävästi. Rahtikustannuksia kertyy tuhansien kilometrien päästä, tiiltä saa Suomestakin paljon lähempää.
      Suomalaisessa tiilitaloissanne ei tarvita mitään erikoissahoja ja kestää isältä pojalle. Tiilitalojen vähäiset ongelmat ovat olleet perustuksissa, routimista ja kosteusvaurioita.
      Perustusten tulee olla hyvin kantavat ja eristetyt, jotta vältetään halkeamat.
      Saksa on suuri maa asukasluvultaan ja siellä käytetään paljon kevytsoraharkkolaatikoita ja kaasubetoniakin. Siellä puuta on hyvin vähän ja kallista. Oikea arvotalo Saksassa tehdään puusta, tusinatalot kivestä.
      Mainonta Suomi 24 palstalla antaa oman kuvansa tuotteesta ja epätoivosta nykypäivänä. Ei välttämättä positiivista.

      • Veikko V.

        Porotonista ei tehdä perustuksia. Ainoastaan seiniä.


    • poroonhyvää

      Poroton ja porotherm pitää saada nopeasti myyntiin rautakauppoihin hyllytavaraksi.

      Neuvostoliittolaista sandwich elementtiä muistuttavat suomalaiset harkot joutaa toimittaa sinne mistä ne alunperin on tullutkin.

      Kiinnostusta olisi myös kapeaan ~240 saneerausharkkoon. Löytyy paljon tiiliverhoituja rakennuksia missä puurungon voisi korvata harkolla. Ja joutuukin jotain tekemään home ongelmille.

      • tyhmä idea ja tuote

        Varmaan kannattaa tuota kysyntää hankkia ensin ennen kuin alkaa rautakauppojen hyllyjä tuontiharkolla täyttämään. Epäilempä, että kysyntä rajoittuu näissä poro-harkoissa muutamaan kiihkouskovaisen taloon vuodessa ja sillä ei paljon Keskon kauppiasta houkutella hyllytilaansa tuhlaamaan.

        Kyllähän tänne saa tuoda vaikka kiinalaista kanakusta ja myydä sitä krapulalääkkeenä, mutta ei se sitä tarkoita, että se apteekin hyllylle löytäis.


    • Perämeren rakentaja

      Hieno homma! Tänne vähän pohjoisempaan alueelle nousee samanlainen ilman perliittiä. U-arvo on kennoharkolla 0,16, joten saa
      rakentaa. Vertailin ja en yksinkertaisempaa tapaa rakentaa löytänyt.

      • Skeptinen

        Tiilitalon alamäki on jo niin karu, että tuskin jobbareiden kannattaa tiiliä Saksasta tänne rahdata, kun omastakin maasta vielä tiiliä saa.
        0.16 U-arvo on huonohko ja vaatii kmbensaatio kustannuksia ylä ja alapohjaan.
        Kalliiksi tulee rakentaminen ja tuohon kennoon kiinnittäminen hyvinkin ongelmallista.
        Taas tarvitaan betonisia tukirakenteita ym. Erikoiskikkoja.
        Toivottavasti ei mätänevää ja lahovaa puuta sentään ikkunoiden pieliin.


      • Veikko V.
        Skeptinen kirjoitti:

        Tiilitalon alamäki on jo niin karu, että tuskin jobbareiden kannattaa tiiliä Saksasta tänne rahdata, kun omastakin maasta vielä tiiliä saa.
        0.16 U-arvo on huonohko ja vaatii kmbensaatio kustannuksia ylä ja alapohjaan.
        Kalliiksi tulee rakentaminen ja tuohon kennoon kiinnittäminen hyvinkin ongelmallista.
        Taas tarvitaan betonisia tukirakenteita ym. Erikoiskikkoja.
        Toivottavasti ei mätänevää ja lahovaa puuta sentään ikkunoiden pieliin.

        Poroton 490mm U-arvo on 0.14. Tosin 0.16 myös riittää. Ei tarvita kompensaatiota. Tämä talojen rakentaminen on selvästi tunteisiin vetoavaa hommaa. Eri materiaaleilla on omat leirinsä. Itse en rakentaisi kuin yksiaineisista matskuista eli silloin vaihtoehdot ovat tiiliharkko, kevytbetoni ja hirsi. Jos haluaa taloonsa kerroksia ulkoseinään niin vaihtoehtoja tulee heti paljon lisää. Edellinen taloni oli kevytbetonista. Se on hyvä talo. Tämä toinen on Porotonista.


      • Rauhallisesti vaan
        Veikko V. kirjoitti:

        Poroton 490mm U-arvo on 0.14. Tosin 0.16 myös riittää. Ei tarvita kompensaatiota. Tämä talojen rakentaminen on selvästi tunteisiin vetoavaa hommaa. Eri materiaaleilla on omat leirinsä. Itse en rakentaisi kuin yksiaineisista matskuista eli silloin vaihtoehdot ovat tiiliharkko, kevytbetoni ja hirsi. Jos haluaa taloonsa kerroksia ulkoseinään niin vaihtoehtoja tulee heti paljon lisää. Edellinen taloni oli kevytbetonista. Se on hyvä talo. Tämä toinen on Porotonista.

        Kova mainosisku, eipä noita kennotiilitaloja Suomessa ole näkynyt. Suomen ilmasto voi olla Saksaa hieman ankarampi, huonosti ovat eurooppalaiset kattotiiletkin täällä kestäneet.
        Kannattaa ainakin pari kertaa miettiä.


      • Enkö ymmärrä?
        Rauhallisesti vaan kirjoitti:

        Kova mainosisku, eipä noita kennotiilitaloja Suomessa ole näkynyt. Suomen ilmasto voi olla Saksaa hieman ankarampi, huonosti ovat eurooppalaiset kattotiiletkin täällä kestäneet.
        Kannattaa ainakin pari kertaa miettiä.

        En oikein ymmärrä mikä tossa porortonissa on hyvää esim. siporexiin verrattuna. Sipolla päästään samoihin u- arvoihin, jopa parempiin nykyään. Sipo on yksiaineinen. Sipon rakennusjärjestelmään kuuluvat valmiiksi määrämittaan tehdyt ikkunoiden ja ovien aukonylityspalkit sekä kaikki lattia jankattoelementit. Portaita varten on omat elementit... Hintakin sipoharkolla on edullisempi kuin porotonilla. Lisäksi siposta on tehty suomeen tuhansia taloja, eniten kuin mistään muusta kivirunkomateriaalista.

        Millä ihmeen perusteella valintani olisi poroton kennotiili - rakenne kevytbetonin sijasta?


      • Terveellisenpi tiili
        Enkö ymmärrä? kirjoitti:

        En oikein ymmärrä mikä tossa porortonissa on hyvää esim. siporexiin verrattuna. Sipolla päästään samoihin u- arvoihin, jopa parempiin nykyään. Sipo on yksiaineinen. Sipon rakennusjärjestelmään kuuluvat valmiiksi määrämittaan tehdyt ikkunoiden ja ovien aukonylityspalkit sekä kaikki lattia jankattoelementit. Portaita varten on omat elementit... Hintakin sipoharkolla on edullisempi kuin porotonilla. Lisäksi siposta on tehty suomeen tuhansia taloja, eniten kuin mistään muusta kivirunkomateriaalista.

        Millä ihmeen perusteella valintani olisi poroton kennotiili - rakenne kevytbetonin sijasta?

        Ainakin tiili on kovempaa materiaalia kuin siporex, eikä vesikään imeydy tiilen samalla lailla kuin siporexiin. Lisäksi kaasubetonista vapautuu epäterveellisiä kaasuja huoneistoon.


      • aphfasi
        Terveellisenpi tiili kirjoitti:

        Ainakin tiili on kovempaa materiaalia kuin siporex, eikä vesikään imeydy tiilen samalla lailla kuin siporexiin. Lisäksi kaasubetonista vapautuu epäterveellisiä kaasuja huoneistoon.

        Höpöhöpö. Mikäs ydinfyysikko se täällä satuilee. Teräs taas on paljon kovempaa kuin tiili.. mitä sitten. Meinaatko laiturin tehdä tiilistäsi vai miksi ajattelit uittaa niitä vedessä? Mitä sekoilet. Siporex kuuluu sisäilman päästöiltään parhaaseen M1 luokkaan, eli se ei tutkitusti aiheuta mitään päästöjä sisäilmaan. Tarkista fyysikko tietosi ja lähteesi... tuntuvat olevan Suomi24 -tasoa


      • Ryssän Siporexit
        Enkö ymmärrä? kirjoitti:

        En oikein ymmärrä mikä tossa porortonissa on hyvää esim. siporexiin verrattuna. Sipolla päästään samoihin u- arvoihin, jopa parempiin nykyään. Sipo on yksiaineinen. Sipon rakennusjärjestelmään kuuluvat valmiiksi määrämittaan tehdyt ikkunoiden ja ovien aukonylityspalkit sekä kaikki lattia jankattoelementit. Portaita varten on omat elementit... Hintakin sipoharkolla on edullisempi kuin porotonilla. Lisäksi siposta on tehty suomeen tuhansia taloja, eniten kuin mistään muusta kivirunkomateriaalista.

        Millä ihmeen perusteella valintani olisi poroton kennotiili - rakenne kevytbetonin sijasta?

        Eniten kivitaloja on Suomessa varmasti tehty teräsbetonista, Siporex puheesi ovat huuhaata.
        Teräsbetoni kestää ja kestää, isältä pojalle.


      • Sipo rulez
        Ryssän Siporexit kirjoitti:

        Eniten kivitaloja on Suomessa varmasti tehty teräsbetonista, Siporex puheesi ovat huuhaata.
        Teräsbetoni kestää ja kestää, isältä pojalle.

        Tarkistappa poju tietolähteesi. Täältä suoli24:sta et faktoja löydä. Teräsbetonista ei kannata tehdä kuin kerrostaloja ja kaupungin virastotaloja. Pientaloon paras kivimateriaali on ehdottomasti sipo. Markkinamiehet ovat tuon valubetonin ujuttaneet pientalomarkkinoille, mutta onneksi rakentajia ei enää pääse niin pahasti ja helposti vedättämään.


    • harkitsevana

      Löytyisikö ko. tuotteesta tehdystä talosta blogia tms.?

    • etsiväeineiti

      Aika vaikeaa löytää hintaa ko. tuotteelle. Jos löytäisi edes jonkilaisen suositushinnan niin voisi vähän laskea kannattaako edes harkota ko. tuotteesta talon tekoa. Ymmärrän hyvin, että ostotilanteessa pyydetään tarjous jne.... mut jotain hajua hinnasta?

    • NickNailer

      Viitisen euroa per kpl plus kuljetus Suomeen.

      • Kallistajavaikeaa

        Eli saatanan kallista ja vaikeaa... Lisäksi joutuu ostamaan liikaa kun se yhden lavan tilaaminen erikseen tulee niin julmetun kalliiksi. ... Muutenkin ihmettelen kuka sitä vaikeasti työstettävää hottökennoharkkoa muutenkaan haluaisi käyttää... Ei ainakaan kukaan ammattilainen


      • Scpticko

        Joku rakennuslehti voisi tehdä testin, jossa vertaillaan eri seinärakenteiden hajotuskestävyyttä. Muutamaa harkkotuotetta kun aina aika-ajoin palstoilla väitetään hötöksi ("lusikalla läpi"), niin selviäisi totuus.


      • Eeeehehree
        Scpticko kirjoitti:

        Joku rakennuslehti voisi tehdä testin, jossa vertaillaan eri seinärakenteiden hajotuskestävyyttä. Muutamaa harkkotuotetta kun aina aika-ajoin palstoilla väitetään hötöksi ("lusikalla läpi"), niin selviäisi totuus.

        70% pientaloseinistä, eli selvä enemmistö, on tehty kipsilevystä.... Mites sen hajotuskestävyys??? Toisin sanoen "mitä merkitystä tällä asialla on". Bunkkereille ei Suomessa ole tarvetta.


      • NickNailer
        Kallistajavaikeaa kirjoitti:

        Eli saatanan kallista ja vaikeaa... Lisäksi joutuu ostamaan liikaa kun se yhden lavan tilaaminen erikseen tulee niin julmetun kalliiksi. ... Muutenkin ihmettelen kuka sitä vaikeasti työstettävää hottökennoharkkoa muutenkaan haluaisi käyttää... Ei ainakaan kukaan ammattilainen

        Ainakin minulla on kivisaha, mikäli jutuu "muotoilemaan". Helppoa ja nopeaa rakentamista, mutta se on maku- ja tottumuskysymys.

        Lähes kaikkia rakennustarvikkeita on ostettava yli tarpeen, koska yhden tai kahden kappaleen ostaminen erikseen on järjettömän kallista. Yleensä olen saanut massaluettelot niin tarkaan laskettua, ettei poisheitettävää (tai lahjoitettavaa) jää.

        Hajoituskestävyys? Anteeksi kuinka? Mitä sillä tarkoitetaan?

        Kipsilevy on pskaa tavaraa erityisesti katossa. Alkaa helposti painumaan ja repsottaa lopulta. Viruminen ja kosteissa tiloissa kostuminen ovat kipsin ongelma, ei niinkään sen kolhiintuminen normaalikäytössä.


      • robonet
        Kallistajavaikeaa kirjoitti:

        Eli saatanan kallista ja vaikeaa... Lisäksi joutuu ostamaan liikaa kun se yhden lavan tilaaminen erikseen tulee niin julmetun kalliiksi. ... Muutenkin ihmettelen kuka sitä vaikeasti työstettävää hottökennoharkkoa muutenkaan haluaisi käyttää... Ei ainakaan kukaan ammattilainen

        Hmmm... nää rakentajat eivät varmaan sit ole ammattilaisia?

        http://kesalahdenrakennus-fi.woo.fi/1_12_myyt-v-t-kohteet.html

        Tekevät kerrostaloja ko. tuotteesta.


    • Scpticko

      Hajoituskestävyydestä pitäisi kysyä niiltä, jotka "lusikoitavista" harkoista puhuvat. Samaa valittamista olen pohjimmiltani itsekin ihmetellyt, sillä ainahan viimekädessä ikkunan kautta sisään pääsee. Liekö sitten ihan vaan elämän kestäminen epäilyksen alaisena? Esim. jääkiekko ohi maalin tms.? Toisaaltaan eikö rapatun pinnan kolhut ole niitä helpoimpia korjattavia?

      • Weehwhwhwww

        Minä käytän ikkunan ja lusikalla läpimenemisen sijasta ovea


    • Anonyymi

      Missä hinnoissa ko. harkot liikkuvat?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      12
      4070
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      82
      2091
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      550
      1658
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      99
      1395
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      67
      1117
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      1048
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      216
      943
    8. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      60
      893
    9. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      864
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      838
    Aihe