Kuinka painavan veneen jaksaa työntää irti laiturista...

Tämä vastaa omia kokemuksiani.

"Oletan huvikseni, että kysymys on aito."

On se aito. Katselin teräsveneiden painoja. Jotkut niistä painoivat yli 20 tonnia. Kaikissa niissä oli vähintään ohjauspotkuri (en tiedä, onko oikea nimitys) keulassa ja monissa myös perässä. Ohjauspotkuri toimii kai sähköllä. Mahtaako kuluttaa paljonkin virtaa, jos raskaan veneen liikuttelu ei kerran miesvoimallakaan onnistu.

Voimivase kirjoitti:

"Oletan huvikseni, että kysymys on aito."

On se aito. Katselin teräsveneiden painoja. Jotkut niistä painoivat yli 20 tonnia. Kaikissa niissä oli vähintään ohjauspotkuri (en tiedä, onko oikea nimitys) keulassa ja monissa myös perässä. Ohjauspotkuri toimii kai sähköllä. Mahtaako kuluttaa paljonkin virtaa, jos raskaan veneen liikuttelu ei kerran miesvoimallakaan onnistu.

Lue lisää

Vaan yleensähän veneet, noinkin painavat, "laituroidaan" poikittain laituriin nähden eli keula tai perä laituriin ja toinen pää poijuun/ankkuriin/tolppiin. Eli keulapotkurilla ei ole merkitystä kysymyksesi kannalta. Keulapotkuria tarvitaan lähinnä siihen, että voidaan estää tuulta painamasta venettä liikaa sivuun laituriin tullessa tai lähtiessä.

Näin on, omaa 9 tonnin venettäni työntelee kevyesti tyynessä, mutta yli 6 m/s tuulissa sitä ei enää saa liikkumaan vastatuuleen. 2 tonnin venettä vetää kovempaankin tuuleen. Ennakointi on a ja o, kun virheitä on vaikeampi korjata.

Fysiikan lakien ja kaavojen avulla voisi asiaa tutkailla ihan Newtoni-tasolla eli voima=massa x kiihtyvyys (tai hidastuvuus) eli F=ma. Ohessa yksinkertaistettu esimerkki.

Jos haluaa "saada veneenliikkeelle" niin kiihtyvyys voisi olla esim. 0.1 m/s2. Tällöin vene olisi 5 s työntämisellä vauhdissa 0.5 m/s ja irronnut laiturista 1,25 m päähän. (s=1/2xat2 )

Jos vene painaa 3000 kg, niin tarvittava voima on tyynessä kelissä 3000x0.1 = 300 N ~ 30 kg. (kilo on tietenkin massan mitta mutta havainnollisempi ainakin itselle)

Jos paatti sitten painaa esim. sen 15 tn niin papua tarvitaan jo 150 kg vastaava 1500 N.

Ei siis ihme jos isompaa paattia ei niin vain työnnetä ulos tai oteta vastaan laiturilla pelkillä tavallisen ihmisen käsivoimilla.

Newtonin poika kirjoitti:

Fysiikan lakien ja kaavojen avulla voisi asiaa tutkailla ihan Newtoni-tasolla eli voima=massa x kiihtyvyys (tai hidastuvuus) eli F=ma. Ohessa yksinkertaistettu esimerkki.

Jos haluaa "saada veneenliikkeelle" niin kiihtyvyys voisi olla esim. 0.1 m/s2. Tällöin vene olisi 5 s työntämisellä vauhdissa 0.5 m/s ja irronnut laiturista 1,25 m päähän. (s=1/2xat2 )

Jos vene painaa 3000 kg, niin tarvittava voima on tyynessä kelissä 3000x0.1 = 300 N ~ 30 kg. (kilo on tietenkin massan mitta mutta havainnollisempi ainakin itselle)

Jos paatti sitten painaa esim. sen 15 tn niin papua tarvitaan jo 150 kg vastaava 1500 N.

Ei siis ihme jos isompaa paattia ei niin vain työnnetä ulos tai oteta vastaan laiturilla pelkillä tavallisen ihmisen käsivoimilla.

Lue lisää

"Newtonin pojan" olisi syytä itse kokeilla, miten helposti ja vähällä voimalla 15 tn vene on työnnettävissä tai vedettävissä irti laiturista, kun on tyyntä. Kun olen poijukiinnityksessä keula laiturissa, irroitan keulaköydet ja vedän kevyellä voimalla veneen poijuköydestä ulos. Se lipuu ilman vetoa poijun ohi.

Taisi tulla joku periatteellinen laskuvirhe? Veneen ollessa liikkeessä, sen pysäyttämiseen kyllä tarvitaan voimaa. Ehkä 150 kg laituriin tullessa, mutta sekin voima riippuu lähestymisnopeudesta. Paljon pienempi voima riittää, kun lähestymisnopeus on tilanteeseen sopiva (mieluiten sellainen, että vauhti loppuu kokonaan juuri ennen laituria).

kokeile käytännössä! kirjoitti:

"Newtonin pojan" olisi syytä itse kokeilla, miten helposti ja vähällä voimalla 15 tn vene on työnnettävissä tai vedettävissä irti laiturista, kun on tyyntä. Kun olen poijukiinnityksessä keula laiturissa, irroitan keulaköydet ja vedän kevyellä voimalla veneen poijuköydestä ulos. Se lipuu ilman vetoa poijun ohi.

Taisi tulla joku periatteellinen laskuvirhe? Veneen ollessa liikkeessä, sen pysäyttämiseen kyllä tarvitaan voimaa. Ehkä 150 kg laituriin tullessa, mutta sekin voima riippuu lähestymisnopeudesta. Paljon pienempi voima riittää, kun lähestymisnopeus on tilanteeseen sopiva (mieluiten sellainen, että vauhti loppuu kokonaan juuri ennen laituria).

Lue lisää

Joko olen todella vahva tai sitten laskun oletusksissa on jotain pielessä. Jos saisi valita, niin olen mielummin hyvin vahva.

Kokemuksesta kuitenkin tiedän, etten pysty työntämään viidessä sekunnissa yli 15t venettä 125 cm päähän. Kiihtyvyysolettaama on aivan liian suuri ja voimakin. Luulisin, että voima on lähempänä 30 kg ihan jo siksi, että tossut ei muuten pitäisi laiturilla.

Sen sijaan on täysin mahdollista työntää 15t vene 35 cm päähän viidessä sekunnissa.

Parametrit kirjoitti:

Joko olen todella vahva tai sitten laskun oletusksissa on jotain pielessä. Jos saisi valita, niin olen mielummin hyvin vahva.

Kokemuksesta kuitenkin tiedän, etten pysty työntämään viidessä sekunnissa yli 15t venettä 125 cm päähän. Kiihtyvyysolettaama on aivan liian suuri ja voimakin. Luulisin, että voima on lähempänä 30 kg ihan jo siksi, että tossut ei muuten pitäisi laiturilla.

Sen sijaan on täysin mahdollista työntää 15t vene 35 cm päähän viidessä sekunnissa.

Lue lisää

Laskepa tarvittava työntövoima jonkun käytäntöä läheisemmän ajan ja matkan mukaan. Siitä kun keulaköydet on irti ja vene alkaa liikkua laiturista ulospäin, aikaa voi kulua ehkä 30 s. Missä tilanteessa se pitäisi työntää (tai vetää) 5 sekunnissa yli metrin päähän? Kun veneen on melko pienellä lihasvoimalla saanut liikkumaan, se kyllä pyrkii jatkamaan liikettään.

Käytännössä on vielä niinkin, että yleensä tuulee jostain. Toisinaan laiturista irtoamiseen ei tarvita muuta lihasvoimaa kuin köysien irrottaminen.
Tossujen liukkausongelmaan en ole törmännyt, koska useimmiten lähden laiturista yksin ja irroitan keulaköydet veneestä käsin. Vedän painavan veneeni irti laiturista springin tai peräköyden avulla ilman ponnistuksia, vaikka olen vähävoimainen papparainen.

teoria vs käytäntö kirjoitti:

Laskepa tarvittava työntövoima jonkun käytäntöä läheisemmän ajan ja matkan mukaan. Siitä kun keulaköydet on irti ja vene alkaa liikkua laiturista ulospäin, aikaa voi kulua ehkä 30 s. Missä tilanteessa se pitäisi työntää (tai vetää) 5 sekunnissa yli metrin päähän? Kun veneen on melko pienellä lihasvoimalla saanut liikkumaan, se kyllä pyrkii jatkamaan liikettään.

Käytännössä on vielä niinkin, että yleensä tuulee jostain. Toisinaan laiturista irtoamiseen ei tarvita muuta lihasvoimaa kuin köysien irrottaminen.
Tossujen liukkausongelmaan en ole törmännyt, koska useimmiten lähden laiturista yksin ja irroitan keulaköydet veneestä käsin. Vedän painavan veneeni irti laiturista springin tai peräköyden avulla ilman ponnistuksia, vaikka olen vähävoimainen papparainen.

Lue lisää

Kyllä tämä on ihan käytäntöä minulle.
Kirjoitin 35cm ei metri. En usko, että ulottuisin työntämään tehokkasti metrin päähän saati sitten hyppäämään veneeseen.

Tossujen kitka tulisi vastaan, jos pitäisi työntää 150 kg edestä.

Oletkohan sekoittanut viestit, kun tunnut vastaavan aikaisemman viestin luvuill jälkimmäisen viestin argumenteihin?

Newtonin poika kirjoitti:

Fysiikan lakien ja kaavojen avulla voisi asiaa tutkailla ihan Newtoni-tasolla eli voima=massa x kiihtyvyys (tai hidastuvuus) eli F=ma. Ohessa yksinkertaistettu esimerkki.

Jos haluaa "saada veneenliikkeelle" niin kiihtyvyys voisi olla esim. 0.1 m/s2. Tällöin vene olisi 5 s työntämisellä vauhdissa 0.5 m/s ja irronnut laiturista 1,25 m päähän. (s=1/2xat2 )

Jos vene painaa 3000 kg, niin tarvittava voima on tyynessä kelissä 3000x0.1 = 300 N ~ 30 kg. (kilo on tietenkin massan mitta mutta havainnollisempi ainakin itselle)

Jos paatti sitten painaa esim. sen 15 tn niin papua tarvitaan jo 150 kg vastaava 1500 N.

Ei siis ihme jos isompaa paattia ei niin vain työnnetä ulos tai oteta vastaan laiturilla pelkillä tavallisen ihmisen käsivoimilla.

Lue lisää

Laskusi meni fysikaalisesti väärin, vaikkakin matemaattisesti oikein.
Jos haluat tietää miksi tutustu oheiseen linkkiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Added_mass

Et siis saa massaltaan 3000 kg venettä 5 sekunnissa 1,25 metrin päähän laiturista 300 N voimalla tyynessä, vaan tarvitset siihen enemmän voimaa.
Syynä on siis sekä veden kiihdyttämisen tarvitsema voima että veden virtausvastus, eikä vain toinen niistä.

Sekoittuuko? kirjoitti:

Kyllä tämä on ihan käytäntöä minulle.
Kirjoitin 35cm ei metri. En usko, että ulottuisin työntämään tehokkasti metrin päähän saati sitten hyppäämään veneeseen.

Tossujen kitka tulisi vastaan, jos pitäisi työntää 150 kg edestä.

Oletkohan sekoittanut viestit, kun tunnut vastaavan aikaisemman viestin luvuill jälkimmäisen viestin argumenteihin?

Lue lisää

En sekoittanut viestejäsi enkä mielestäni sekoillut, vaan yritin selostaa laiturista lähdön käytännön puolta. Kerroin jo, etten työnnä venettäni laiturilla seisten. Miksi hyppisin, koska irroitan köydet veneen kannelta käsin. (Suosittelen samaa sinullekin, jos yksin käsittelet painavaa venettä). Veneeni keulan ja laiturin etäisyys on normaalistikin vajaan metrin luokkaa. Siitäkö pitäisi työntää vielä metri lisää ennen kyytiin hyppäämistä?
Kun veneeni on kyljittäin laiturissa, voin joskus tuupata sitä muutaman sentin ulospäin ja astua kannelle. Siinä vaiheessa kaikki muut köyden paitsi springin olen irroittanut.

Sinä ilmeisesti käytät enemmän voimaa kuin taitoa, koska itse saan veneeni irti laiturista vähäisellä voimalla vaikka ilman tossuja (ja ilman koneen apua), jos on tuuletonta ;-)
Inttäminen kitkasta ja newtoneista tietsikan ääressä ei johda mihinkään. Huomenna irroitan veneeni laiturista aivan kuten tähänkin asti, ilman ponnistuksia ja ilman sekunttikelloa.

vieläkö kerran kirjoitti:

En sekoittanut viestejäsi enkä mielestäni sekoillut, vaan yritin selostaa laiturista lähdön käytännön puolta. Kerroin jo, etten työnnä venettäni laiturilla seisten. Miksi hyppisin, koska irroitan köydet veneen kannelta käsin. (Suosittelen samaa sinullekin, jos yksin käsittelet painavaa venettä). Veneeni keulan ja laiturin etäisyys on normaalistikin vajaan metrin luokkaa. Siitäkö pitäisi työntää vielä metri lisää ennen kyytiin hyppäämistä?
Kun veneeni on kyljittäin laiturissa, voin joskus tuupata sitä muutaman sentin ulospäin ja astua kannelle. Siinä vaiheessa kaikki muut köyden paitsi springin olen irroittanut.

Sinä ilmeisesti käytät enemmän voimaa kuin taitoa, koska itse saan veneeni irti laiturista vähäisellä voimalla vaikka ilman tossuja (ja ilman koneen apua), jos on tuuletonta ;-)
Inttäminen kitkasta ja newtoneista tietsikan ääressä ei johda mihinkään. Huomenna irroitan veneeni laiturista aivan kuten tähänkin asti, ilman ponnistuksia ja ilman sekunttikelloa.

Lue lisää

Nimimerkki Parametrit kirjoitti 28.08.2014 klo 13:17 :
> Kokemuksesta kuitenkin tiedän, etten pysty työntämään viidessä sekunnissa yli 15t venettä 125 cm päähän.
> Sen sijaan on täysin mahdollista työntää 15t vene 35 cm päähän viidessä sekunnissa.

Nimimerkki vieläkö kerran vastaa tähän viestiin toista kertaa 28.08.2014 klo 18:18 :
> Siitäkö pitäisi työntää vielä metri lisää ennen kyytiin hyppäämistä?

Siispä joko nimimerkki vieläkö kerran = teoria vs käytäntö sekoilee viesteissä tai trollailee tahallaan. Tässä vaiheessa veikkaan jo jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Terv nimim. sivusta seuraaja

oikeaa fysiikkaa kirjoitti:

Laskusi meni fysikaalisesti väärin, vaikkakin matemaattisesti oikein.
Jos haluat tietää miksi tutustu oheiseen linkkiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Added_mass

Et siis saa massaltaan 3000 kg venettä 5 sekunnissa 1,25 metrin päähän laiturista 300 N voimalla tyynessä, vaan tarvitset siihen enemmän voimaa.
Syynä on siis sekä veden kiihdyttämisen tarvitsema voima että veden virtausvastus, eikä vain toinen niistä.

Lue lisää

Virtausvastuksella ei kyllä tuossa ole mitään merkitystä, koska se on täysin mitätön mainittuihin voimiin nähden. 3 tn veneellä virtausvastus on alle 10 N 1 solmun vauhdissa, joka siis ko. laskussa olisi loppuvauhti. Alussa vene ei liiku, joten virtausvastus on nolla.

No tuo oli tietysti eteenpäin työnnettäessä. Taaksepäin lienee melko sama, mutta poikittain toki köli ottaa kovasti vastaan. Solmun vauhdissa poikittain saattaa hyvinkin olla jo 300 N virtausvastus.

Joakim1 kirjoitti:

Virtausvastuksella ei kyllä tuossa ole mitään merkitystä, koska se on täysin mitätön mainittuihin voimiin nähden. 3 tn veneellä virtausvastus on alle 10 N 1 solmun vauhdissa, joka siis ko. laskussa olisi loppuvauhti. Alussa vene ei liiku, joten virtausvastus on nolla.

No tuo oli tietysti eteenpäin työnnettäessä. Taaksepäin lienee melko sama, mutta poikittain toki köli ottaa kovasti vastaan. Solmun vauhdissa poikittain saattaa hyvinkin olla jo 300 N virtausvastus.

Lue lisää

Kysehän oli juuri veneen poikittain työntämisestä irti laiturista, ja kommentoimassasni postauksessa oletettiin max vauhdiksi 0,5 m/s.

Kyllä tuossa tilanteessa on merkitystä sekä virtausvastuksella että veden kiihdyttämisellä veneen kiihdyttämisen lisäksi.
Laskuissa pitää siis huomioida kaikki kolme, jos haluaa väittää tulostaan täysin päteväksi.
Toki ei kokoisilla veneillä on erisuuruinen virtausvastus, ja joillain voi noillakin arvoilla jokin seikka jäädä epäoleelliseksi, muttei sellaista voi olettaa yksilöimättä tarkemmin mistä veneestä puhuu.

oikeaa fysiikkaa kirjoitti:

Kysehän oli juuri veneen poikittain työntämisestä irti laiturista, ja kommentoimassasni postauksessa oletettiin max vauhdiksi 0,5 m/s.

Kyllä tuossa tilanteessa on merkitystä sekä virtausvastuksella että veden kiihdyttämisellä veneen kiihdyttämisen lisäksi.
Laskuissa pitää siis huomioida kaikki kolme, jos haluaa väittää tulostaan täysin päteväksi.
Toki ei kokoisilla veneillä on erisuuruinen virtausvastus, ja joillain voi noillakin arvoilla jokin seikka jäädä epäoleelliseksi, muttei sellaista voi olettaa yksilöimättä tarkemmin mistä veneestä puhuu.

Lue lisää

En ole kylläkään huomannut, että suunnan pitäisi olla juuri poikittain. Ja silloinkin, jos pitäydytään max 0,1 solmun nopeuksissa, ei köli kovasti vastusta. Fysiikan lait ovat erittäin lahjomattomia, niitä ei ainakaan sormituntumala kumota. Pienennetään vain aikaisempien laskutoimitusten kiihtyvyyksiä, niin saadaan ne sormituntumaankin sopivat tulokset.

f edelleen ma kirjoitti:

En ole kylläkään huomannut, että suunnan pitäisi olla juuri poikittain. Ja silloinkin, jos pitäydytään max 0,1 solmun nopeuksissa, ei köli kovasti vastusta. Fysiikan lait ovat erittäin lahjomattomia, niitä ei ainakaan sormituntumala kumota. Pienennetään vain aikaisempien laskutoimitusten kiihtyvyyksiä, niin saadaan ne sormituntumaankin sopivat tulokset.

Lue lisää

> En ole kylläkään huomannut, että suunnan pitäisi olla juuri poikittain

Sä sitten varmaan usein pidät oman veneesi perää tai keulaa KIINNI laiturissa, jotta voit työntää veneesi PITKITTÄIN irti laiturista. Me muut nyt vaan emme niin toimi, vaan veneemme on kiinni laiturissa ainoastaan kylkikiinnityksessä, ja silloinkin fendarit on välissä, mutta voihan niitä pitää osana venettä.
.
.

> Fysiikan lait ovat erittäin lahjomattomia.

Nimenomaan siitähän tässä juuri on kysymys.
Laskutoimitus F = m*a jossa m on veneen massa, a veneen kiihtyvyys ja F veneeseen työntäjästä kohdistuva voima
Ei pidä pikkaansa, koska veneeseen kohdistuu muitakin voimia.
Newtonin mekaniikan mukaan F tarkoittaa kyseisessä yhtälössä massaan kohdistuvien voimien resultanttia, eikä yhtä voimaa monista.
.
.
.

> Pienennetään vain aikaisempien laskutoimitusten kiihtyvyyksiä, niin saadaan ne sormituntumaankin sopivat tulokset.

No kun ei saada, lue nyt vaan se annettu linkki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Added_mass
http://en.wikipedia.org/wiki/Added_mass#Naval_architecture
Tai edes noista jälkimmäinen, jossa asia lyhyesti selostetaan juuri tähän tapaukseen.

oikeaa fysiikkaa kirjoitti:

> En ole kylläkään huomannut, että suunnan pitäisi olla juuri poikittain

Sä sitten varmaan usein pidät oman veneesi perää tai keulaa KIINNI laiturissa, jotta voit työntää veneesi PITKITTÄIN irti laiturista. Me muut nyt vaan emme niin toimi, vaan veneemme on kiinni laiturissa ainoastaan kylkikiinnityksessä, ja silloinkin fendarit on välissä, mutta voihan niitä pitää osana venettä.
.
.

> Fysiikan lait ovat erittäin lahjomattomia.

Nimenomaan siitähän tässä juuri on kysymys.
Laskutoimitus F = m*a jossa m on veneen massa, a veneen kiihtyvyys ja F veneeseen työntäjästä kohdistuva voima
Ei pidä pikkaansa, koska veneeseen kohdistuu muitakin voimia.
Newtonin mekaniikan mukaan F tarkoittaa kyseisessä yhtälössä massaan kohdistuvien voimien resultanttia, eikä yhtä voimaa monista.
.
.
.

> Pienennetään vain aikaisempien laskutoimitusten kiihtyvyyksiä, niin saadaan ne sormituntumaankin sopivat tulokset.

No kun ei saada, lue nyt vaan se annettu linkki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Added_mass
http://en.wikipedia.org/wiki/Added_mass#Naval_architecture
Tai edes noista jälkimmäinen, jossa asia lyhyesti selostetaan juuri tähän tapaukseen.

Lue lisää

Pieni a, pieni F m:n suuruudesta riippumatta, juuri niin yksinkertaista se on. Ei se muuksi muutu, vaikka olisi useampi kuutio merivettä mukana.

Oma vene on todellakin kylkikiinnityksessä vain poikkeustapauksissa jossain aisapaikoilla tai tankkauslaitureissa. Enkä kotilaiturissakaan työnnä sitä irti laiturista, vaan vedän peräköysistä. Mutta edelleenkään missään ei spesifiouitu voimaa muun kuin veneen massan suhteen, loput ovat omaa mielikuvitustasi.

Enkä ikinä ole huomannut, etteikö sormituntuma olisi yhtäpitävä klassisen fysiikan kaavojen kanssa. Aivan samalla voimalla vene siirtyy mihin suuntaan vain. Poikittaissuuntaan vain hitaammin kiihtyen, eikä samaan loppunopeutenkaan pääse. Mutta tyynessä veneen asettelee sormivoimin sentilleen, kun sellainen tarve on.

PS. itsensä peukuttaminen on aika noloa

Tämä tukisi sitä ajatusta että jos tuuli voidaan pudottaa yhtälöstä pois, veden kitka hitaassa nopeudessa ei ole yhtä merkittävä kuin kappaleen hitausvo8mat. Toisaalta, jos satametrinen on kiinni laiturissa, kapillaarivoimat ovat kovat. Jo fendarinmatkan päässä huomataan toinenkin voima: maan ja aluksen välinen vaakasuora vetovoima. En jaksa nyt laskea mutta veikkaan että sekin on useita kiloja.

vetovoima kirjoitti:

Tämä tukisi sitä ajatusta että jos tuuli voidaan pudottaa yhtälöstä pois, veden kitka hitaassa nopeudessa ei ole yhtä merkittävä kuin kappaleen hitausvo8mat. Toisaalta, jos satametrinen on kiinni laiturissa, kapillaarivoimat ovat kovat. Jo fendarinmatkan päässä huomataan toinenkin voima: maan ja aluksen välinen vaakasuora vetovoima. En jaksa nyt laskea mutta veikkaan että sekin on useita kiloja.

Lue lisää

Hyvä että tuli kommentteja ja vikkelästi mutta ei sille fysiikalle nyt vaan mitään mahda että kiihdyttäminen tarvitsee voimaa.


Ymmärrän kyllä että kysyttiin varsinaisesti millä voimalla saadaan vene liikkeelle ja siihen ei tarvita paljon voimaa, koska pitää vain voittaa lepokitka. Sehän on veneen tapauksessa hyvin lähellä nollaa.

Tärkeämpi on ehkä se että laituriin tulevan pysäyttäminen vaatii sitä voimaa oikeasti.

vetovoima kirjoitti:

Tämä tukisi sitä ajatusta että jos tuuli voidaan pudottaa yhtälöstä pois, veden kitka hitaassa nopeudessa ei ole yhtä merkittävä kuin kappaleen hitausvo8mat. Toisaalta, jos satametrinen on kiinni laiturissa, kapillaarivoimat ovat kovat. Jo fendarinmatkan päässä huomataan toinenkin voima: maan ja aluksen välinen vaakasuora vetovoima. En jaksa nyt laskea mutta veikkaan että sekin on useita kiloja.

Lue lisää

kapillaarivoimat voinee jättää pois jos välissä on lepuuttajaa. Mutta meilläpä oli yksi lukion fysiikassa tehtävä jossa kerrottiin että kaksi isoa tankkeria ohittavat toisensa sadan metrin päästä avomerellä. Kuinka suuri on massojen välinen vetovoima. En ollut ajatellut että se olisi merkittävä, mutta kun puhutaan tankkerin kokoisista kappaleista niin kyllä se oli muutaman newtonin verran. Ihan kädessä tuntuva voima siis.

En osaa jakaa maan ja 100-metrisen laivan välistä vetovoimaa pysty- ja vaakakomponentteihin saatika määritellä niitä, mutta jos oletetaan että etäisyys on sadan metrin sijasta puoli metriä ja oletetaan että maa on painavampi kuin tankkeri, niin eikös sen pitäisi olla ihan tuntuva voima? Kymmeniä newtoneita?

kappaleiden vetovoim kirjoitti:

kapillaarivoimat voinee jättää pois jos välissä on lepuuttajaa. Mutta meilläpä oli yksi lukion fysiikassa tehtävä jossa kerrottiin että kaksi isoa tankkeria ohittavat toisensa sadan metrin päästä avomerellä. Kuinka suuri on massojen välinen vetovoima. En ollut ajatellut että se olisi merkittävä, mutta kun puhutaan tankkerin kokoisista kappaleista niin kyllä se oli muutaman newtonin verran. Ihan kädessä tuntuva voima siis.

En osaa jakaa maan ja 100-metrisen laivan välistä vetovoimaa pysty- ja vaakakomponentteihin saatika määritellä niitä, mutta jos oletetaan että etäisyys on sadan metrin sijasta puoli metriä ja oletetaan että maa on painavampi kuin tankkeri, niin eikös sen pitäisi olla ihan tuntuva voima? Kymmeniä newtoneita?

Lue lisää

Lukiossa lasketaan kaikennäköisiä laskuja joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa.
Kun tankkeri kelluu vedessä se syrjäyttää painonsa verran vettä tieltään. Sen veden vetovoima siihen toiseen tankkeriin on ihan saman verran kuin tankkerinkin. Mitään mitattavaa kädessä tuntuvaa voimaa ei siis ole, sillä tankkerin molemmilla puolilla on vettä tai toista tankkeria avomerellä vaikkapa 200 metrin etäisyydellä ihan saman verran.

Newtonin poika kirjoitti:

Hyvä että tuli kommentteja ja vikkelästi mutta ei sille fysiikalle nyt vaan mitään mahda että kiihdyttäminen tarvitsee voimaa.


Ymmärrän kyllä että kysyttiin varsinaisesti millä voimalla saadaan vene liikkeelle ja siihen ei tarvita paljon voimaa, koska pitää vain voittaa lepokitka. Sehän on veneen tapauksessa hyvin lähellä nollaa.

Tärkeämpi on ehkä se että laituriin tulevan pysäyttäminen vaatii sitä voimaa oikeasti.

Lue lisää

Kelluvalla veneellä ei ole mitään lepokitkaa. Virtausvastus ei ole kitkaa ollenkaan.
Pysäyttäessäsi veneen joudut hidastamaan myös sitä ympäröivän veden liikettä, mikä sekin vaatii voimaa. Tarvittava voima voi siis olla suurempi kuin veneen kiihtyvyydestä laskemalla saatu voima virtausvastuksen avustavasta vaikutuksesta huolimatta.

Veneen saa liikkeelle jos käytetty voima ylittää veden ja ilman virtausvastuksien komponentit tavoitellun liikkeen suunnassa. Jos ei ylitä voi vene silti liikkua muttei siihen suuntaan mihin venettä työnnettiin.

oikeaa fysiikkaa kirjoitti:

Lukiossa lasketaan kaikennäköisiä laskuja joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa.
Kun tankkeri kelluu vedessä se syrjäyttää painonsa verran vettä tieltään. Sen veden vetovoima siihen toiseen tankkeriin on ihan saman verran kuin tankkerinkin. Mitään mitattavaa kädessä tuntuvaa voimaa ei siis ole, sillä tankkerin molemmilla puolilla on vettä tai toista tankkeria avomerellä vaikkapa 200 metrin etäisyydellä ihan saman verran.

Lue lisää

En ymmärrä miksi kaksi kappaletta ei vetäisi toisiaan puoleensa ihan väliaineesta, muista aluksista, Marsista ja Jupiterista ja auringonpilkuista huolimatta, mutta on selvä että merellä toisensa ohittaviin tankkereihin liittyy erittäin monia ja monen suuntaisia voimia joista suuri osa on "kädellä tuntuvia" ja osa aika paljon isompia. Näiden voimien laskeminen vaatisi aika paljon yleistyksiä.

Vieläoikeampaafysiik kirjoitti:

En ymmärrä miksi kaksi kappaletta ei vetäisi toisiaan puoleensa ihan väliaineesta, muista aluksista, Marsista ja Jupiterista ja auringonpilkuista huolimatta, mutta on selvä että merellä toisensa ohittaviin tankkereihin liittyy erittäin monia ja monen suuntaisia voimia joista suuri osa on "kädellä tuntuvia" ja osa aika paljon isompia. Näiden voimien laskeminen vaatisi aika paljon yleistyksiä.

Lue lisää

Gravitaatiota et voi voimana kädellä tuntea, ainoastaan niiden resultantin seurauksena aiheutuvien muiden voimien vaikutuksen.

Tässä tapauksessa sen resultantin vaakakomponentti on riittävällä tarkkuudella nolla, sillä tankkeria A vetää gravitaatiolla tankkerin B lisäksi myös vastakkaisella puolella samalla etäisyydellä samanmassainen määrä vettä, jolla on sama muoto kuin tankkerin B syrjäyttämällä vedellä. F -F = 0

Toki voit siirtyä klassisen fysiikan näkökulmasta yleiseen suhteellisuusteoriaan, jolloin gravitaatiosta ei aiheudu voimaa ollenkaan, vaan aika-avaruuden kaareutuminen. Siinä sitä vielä oikeampaa fysiikkaa, jossa kyseinen voima on ihan varmasti nolla.

oikeaa fysiikkaa_ kirjoitti:

Gravitaatiota et voi voimana kädellä tuntea, ainoastaan niiden resultantin seurauksena aiheutuvien muiden voimien vaikutuksen.

Tässä tapauksessa sen resultantin vaakakomponentti on riittävällä tarkkuudella nolla, sillä tankkeria A vetää gravitaatiolla tankkerin B lisäksi myös vastakkaisella puolella samalla etäisyydellä samanmassainen määrä vettä, jolla on sama muoto kuin tankkerin B syrjäyttämällä vedellä. F -F = 0

Toki voit siirtyä klassisen fysiikan näkökulmasta yleiseen suhteellisuusteoriaan, jolloin gravitaatiosta ei aiheudu voimaa ollenkaan, vaan aika-avaruuden kaareutuminen. Siinä sitä vielä oikeampaa fysiikkaa, jossa kyseinen voima on ihan varmasti nolla.

Lue lisää

Joopa joo, yleinen suhteellisuusteoria kannattaa ehkä tässä kohtaa heittää peliin muutenkin kun kaikki alkavat olla osaamisensa äärirajoilla.

kevytvene kirjoitti:

Joopa joo, yleinen suhteellisuusteoria kannattaa ehkä tässä kohtaa heittää peliin muutenkin kun kaikki alkavat olla osaamisensa äärirajoilla.

Gravitaation voi huoletta unohtaa. Laskekaa vaikka.
Kapillaarillakaan ei ole mitään merkitystä laivan ja laiturin välisellä etäisyydellä, se ei ole mikään pilli.

Yrittäkää edes kirjoitti:

Gravitaation voi huoletta unohtaa. Laskekaa vaikka.
Kapillaarillakaan ei ole mitään merkitystä laivan ja laiturin välisellä etäisyydellä, se ei ole mikään pilli.

Gravitaatiota ei todellakana voi unohtaa, sen vaikutus on merkittävää suuruusluokkaa, mutta sen vaakasuorat komponentit kylläkin voi.

oikeaa fysiikkaa_ kirjoitti:

Gravitaatiota et voi voimana kädellä tuntea, ainoastaan niiden resultantin seurauksena aiheutuvien muiden voimien vaikutuksen.

Tässä tapauksessa sen resultantin vaakakomponentti on riittävällä tarkkuudella nolla, sillä tankkeria A vetää gravitaatiolla tankkerin B lisäksi myös vastakkaisella puolella samalla etäisyydellä samanmassainen määrä vettä, jolla on sama muoto kuin tankkerin B syrjäyttämällä vedellä. F -F = 0

Toki voit siirtyä klassisen fysiikan näkökulmasta yleiseen suhteellisuusteoriaan, jolloin gravitaatiosta ei aiheudu voimaa ollenkaan, vaan aika-avaruuden kaareutuminen. Siinä sitä vielä oikeampaa fysiikkaa, jossa kyseinen voima on ihan varmasti nolla.

Lue lisää

Näin.

Ei pidä sekoittaa kappaleisiin vaikuttavia yksittäisiä voimavektoreita niiden resultantti- eli summavektoriin, joka on se varsinainen kappaleeseen vaikuttava ja sen kiihtyvyyden määräävä voima. Gravitaatio aiheuttaa vedessä liikkuvaan alukseen voimavektorin kohti maapallon keskipistettä. Veden noste kompensoi tämän voiman, jolloin alus kelluu. Suurin voimavektori tulee alusta eteenpäin liikuttavasta konein tai purjein tehtävästä voimasta, joka muuttumattomalla nopeudella on liikettä vastustavien kitkavoimavektoreiden suuruinen. Kun alus liikkuu tasaisella nopeudella ja kelluu vakiosyvyydessä, kaikkien siihen vaikuttavien voimavektoreiden summa on itse asiassa 0. Vasta esimerkiksi aluksen nopeutta muutettaessa summavektori on nollasta poikkeava ja suuruudeltaan m x a.

Springi juoksuköytenä pitämään keula irti laiturista ja sitten seppomartin reseptillä. Tarpeen vaatiessa toinen juoksuköysi perässä, jos tuuli takasektorissa painaa venettä myös ulos aisasta.

En ole vuosikausiin pistänyt venettä keula laituriin kun takaa kulku on vaivattomampaa. Tapauksessasi en irroittaisi köysiä muutoin kuin istuinkaukalosta vetämällä läpi kiinnitysrenkaan. Voi siinä samalla käyttää peräsintä ja moottoria. Ja tarvittaessa voi ajaa köyttä vasten ja vetää sitten vasta pois kiinnityksen läpi.

seppomartti kirjoitti:

En ole vuosikausiin pistänyt venettä keula laituriin kun takaa kulku on vaivattomampaa. Tapauksessasi en irroittaisi köysiä muutoin kuin istuinkaukalosta vetämällä läpi kiinnitysrenkaan. Voi siinä samalla käyttää peräsintä ja moottoria. Ja tarvittaessa voi ajaa köyttä vasten ja vetää sitten vasta pois kiinnityksen läpi.

Lue lisää

Mutta kun kaikissa kiinitysköysissä pitää olla joustimet, ja kyllähän se pelkka naru siinä renkaasaa voi hiertyä poikki. Sitä minä en kyllä ymmärrä, miten kulku on vaivattomampaa jos ve ne on perä edellä laitusissa. Sitäpaitsi rantautumien työläänpää ja siinä menee enemmän aikaa kun keula edellä mentäessä. Lisäksi perän ollessa laituriin päin se helpommin tuulen painaessa hinkkaa laituriin kuin keula, joka on viisto ihan toiseen suuntaan kuin perä. Ja sekin vielä, että kaikki ohikulkijat näkevät suoraan sisään veneeseen jos luukut on auki.Ja jos avotilassa istuksii kuppia ottamassa, niin ohimenevät paheksuu. Ei käy

Ei anneta perää kirjoitti:

Mutta kun kaikissa kiinitysköysissä pitää olla joustimet, ja kyllähän se pelkka naru siinä renkaasaa voi hiertyä poikki. Sitä minä en kyllä ymmärrä, miten kulku on vaivattomampaa jos ve ne on perä edellä laitusissa. Sitäpaitsi rantautumien työläänpää ja siinä menee enemmän aikaa kun keula edellä mentäessä. Lisäksi perän ollessa laituriin päin se helpommin tuulen painaessa hinkkaa laituriin kuin keula, joka on viisto ihan toiseen suuntaan kuin perä. Ja sekin vielä, että kaikki ohikulkijat näkevät suoraan sisään veneeseen jos luukut on auki.Ja jos avotilassa istuksii kuppia ottamassa, niin ohimenevät paheksuu. Ei käy

Lue lisää

Alkukaudesta minäkin usein säntäilen narujen perässä laiturilla, mutta sitten ymmärrän käyttää ennen lähtöä minuutin juoksunarun virittämiseen, jos se on tarpeen. Suomessa usein ei perää saa laituriin tai rantaan, joten olen urautunut ajamaan keula edellä.

Ei anneta perää kirjoitti:

Mutta kun kaikissa kiinitysköysissä pitää olla joustimet, ja kyllähän se pelkka naru siinä renkaasaa voi hiertyä poikki. Sitä minä en kyllä ymmärrä, miten kulku on vaivattomampaa jos ve ne on perä edellä laitusissa. Sitäpaitsi rantautumien työläänpää ja siinä menee enemmän aikaa kun keula edellä mentäessä. Lisäksi perän ollessa laituriin päin se helpommin tuulen painaessa hinkkaa laituriin kuin keula, joka on viisto ihan toiseen suuntaan kuin perä. Ja sekin vielä, että kaikki ohikulkijat näkevät suoraan sisään veneeseen jos luukut on auki.Ja jos avotilassa istuksii kuppia ottamassa, niin ohimenevät paheksuu. Ei käy

Lue lisää

Jos on kaksi rattia ja perä auki niin kulku laiturille käy kuin Esplanaadilla. Keulakaiteen yli kiipeilyä ei kaipaa kukaan. Jos haluaa olla piilossa niin se argumentti käy keulakiinnitykseen laiturisasa.. Muut ovat lähinnä ennakoluuloja ja pohjoismaalaista perinnettä.

seppomartti kirjoitti:

Jos on kaksi rattia ja perä auki niin kulku laiturille käy kuin Esplanaadilla. Keulakaiteen yli kiipeilyä ei kaipaa kukaan. Jos haluaa olla piilossa niin se argumentti käy keulakiinnitykseen laiturisasa.. Muut ovat lähinnä ennakoluuloja ja pohjoismaalaista perinnettä.

Lue lisää

Kukas tässä on puhunut keulakaiteen yli hyppimisestä. Aisatapauksessa tietenkin mennään aisan päästä veneen avotilaan. Ja kenellä täällä on kaksi rattia , ja perä auki. Suurimmalla osaalle ei ole edes uimatasoa.

Kolme rattia kirjoitti:

Kukas tässä on puhunut keulakaiteen yli hyppimisestä. Aisatapauksessa tietenkin mennään aisan päästä veneen avotilaan. Ja kenellä täällä on kaksi rattia , ja perä auki. Suurimmalla osaalle ei ole edes uimatasoa.

Lue lisää

"tietenkin mennään aisan päästä veneen avotilaan". No ei mennä mitenkään.
Aisa on vielä hankalampi. Toistaiseksi kaikki aisat ovat olleet venettä lyhyempiä, hankalan matalia, kapeita ja kiikkeria. Varsin ikävä kiinnittymistapa ja vaikea saada vene tukevasti sivutuuleen kiinnitetyksi jos aisan pituus on puolet veneen pituudesta. Ja korkeus on usein niin matala, että aallokon sattuessa fendarit pomppaavat välistä ylös. Mutta näissäkin tapauksissa on paljon helpompaa kiinnittää perä edellä ja kulkea perästä laiturille eikä aisan ja mantågivaijerin yli laidalta. Tai keulakaiteen yli. Sittlådaan ei purjeveneessä pääse mitenkää aisalta keulakiinnityksessä.

seppomartti kirjoitti:

"tietenkin mennään aisan päästä veneen avotilaan". No ei mennä mitenkään.
Aisa on vielä hankalampi. Toistaiseksi kaikki aisat ovat olleet venettä lyhyempiä, hankalan matalia, kapeita ja kiikkeria. Varsin ikävä kiinnittymistapa ja vaikea saada vene tukevasti sivutuuleen kiinnitetyksi jos aisan pituus on puolet veneen pituudesta. Ja korkeus on usein niin matala, että aallokon sattuessa fendarit pomppaavat välistä ylös. Mutta näissäkin tapauksissa on paljon helpompaa kiinnittää perä edellä ja kulkea perästä laiturille eikä aisan ja mantågivaijerin yli laidalta. Tai keulakaiteen yli. Sittlådaan ei purjeveneessä pääse mitenkää aisalta keulakiinnityksessä.

Lue lisää

Häh, mistä nyt puhutaan. Takoitan sellaisia sivulaitureita, jota aisaksikin sanotaan. Ainakin meillä aisat on mitoitettu veneen pituuden mukaan, eikä ne ole kapeita tai kiikeriä. Minä ainakaan en suostu poijupaikkaa ottamaan, kun tottunut tähän sivulaituriin. No olkoon sitten mielipide tai kokemusasia, niin minä kumoan kaikki nuo huonot asiasta, jotka aisapaikasta kerroit. Silloin yli kymmenenvuotta sitten kun seuraamme tuli ensimmäiset aisat, niin aniharva niihin halusia mennä. Kaikenlaisia uhkakuvia ja muita turvallisuuteen ym, perusteluja löytyi. Nyt kaikkilla tuomitsiolla on aisapaikka, je ne jotka eivät vielä ole sellaista saaneet jonottavat sitä.
Niin ja 90 prisenttisesti niisä ollaan keula laituriin.

Näin meilläpäin kirjoitti:

Häh, mistä nyt puhutaan. Takoitan sellaisia sivulaitureita, jota aisaksikin sanotaan. Ainakin meillä aisat on mitoitettu veneen pituuden mukaan, eikä ne ole kapeita tai kiikeriä. Minä ainakaan en suostu poijupaikkaa ottamaan, kun tottunut tähän sivulaituriin. No olkoon sitten mielipide tai kokemusasia, niin minä kumoan kaikki nuo huonot asiasta, jotka aisapaikasta kerroit. Silloin yli kymmenenvuotta sitten kun seuraamme tuli ensimmäiset aisat, niin aniharva niihin halusia mennä. Kaikenlaisia uhkakuvia ja muita turvallisuuteen ym, perusteluja löytyi. Nyt kaikkilla tuomitsiolla on aisapaikka, je ne jotka eivät vielä ole sellaista saaneet jonottavat sitä.
Niin ja 90 prisenttisesti niisä ollaan keula laituriin.

Lue lisää

" meillä aisat on mitoitettu veneen pituuden mukaan". Ei ole tullut vielä vastaan tällainen järjestely. Toistaiseksi ovat aina olleet venettä lyhyemmät metrikaupalla.
"tietenkin mennään aisan päästä veneen avotilaan". Mielikuvitukseni ei riitä moiseen temppuun.

seppomartti kirjoitti:

" meillä aisat on mitoitettu veneen pituuden mukaan". Ei ole tullut vielä vastaan tällainen järjestely. Toistaiseksi ovat aina olleet venettä lyhyemmät metrikaupalla.
"tietenkin mennään aisan päästä veneen avotilaan". Mielikuvitukseni ei riitä moiseen temppuun.

Lue lisää

Joo. Näkis vaan joskus aisan, joka ulottuisi lähellekään veneeni perää. Kulkeminen käytännössä aina sivuportista, joka meillä on nelisen metriä perää edempänä.

Pikkuveneillä toki voi aisa koskus ulottua peräänkin asti.

Lyhyet aisat kirjoitti:

Joo. Näkis vaan joskus aisan, joka ulottuisi lähellekään veneeni perää. Kulkeminen käytännössä aina sivuportista, joka meillä on nelisen metriä perää edempänä.

Pikkuveneillä toki voi aisa koskus ulottua peräänkin asti.

Lue lisää

Voin lohduttaa, että isommillekin veneille löytyy veneen pituisia tai venettä pitempiä aisapaikkoja. Koska sellaisiin ein ole meillä totuttu, voi helposti kuvitella, ettei muuallakaan ole.

Niille, jotka lähtevät maailmaa kiertämään, tavallisin maahantulosatama Uudessa-Seelannissa on Opua. Siksi laitan linkin Opuan sataman esittelyvideoon: http://www.youtube.com/watch?v=rwYA2kqabQI#t=142

Videossa vilahtaa riittävän kokoisia aisapaikkoja, joihin mahtuu vaikkapa 20-metrinen paatti. Miljöö on muutenkin kiva.

Ehkä lasku ei ollut väärin, mutta 30N työntövoima vastaa 3kg massan kannattelua. Jos pistää hiukan lisää hartioita, voi päästä 300N voimaan ja homma helpottuu huomattavasti.

Veikkaan kuitenkin, että tuo kolmasosamillimetri, minkä laiva liikkuu 1s aikana katoaa pieneenkin tuulenvireeseen. Ei taida meri olla koskaan niin tyyni.

Joka tapauksessa laiva hakeutuu mahdollisimman pienelle energiatasolle. Energiatasoa joutuu nostamaan eli käytännössä köydet kiristyvät laivaa liikutettaessa. Riittääko köysien kiristämiseen 300N ja kuinka pitkälle?

köydet kiristyy kirjoitti:

Ehkä lasku ei ollut väärin, mutta 30N työntövoima vastaa 3kg massan kannattelua. Jos pistää hiukan lisää hartioita, voi päästä 300N voimaan ja homma helpottuu huomattavasti.

Veikkaan kuitenkin, että tuo kolmasosamillimetri, minkä laiva liikkuu 1s aikana katoaa pieneenkin tuulenvireeseen. Ei taida meri olla koskaan niin tyyni.

Joka tapauksessa laiva hakeutuu mahdollisimman pienelle energiatasolle. Energiatasoa joutuu nostamaan eli käytännössä köydet kiristyvät laivaa liikutettaessa. Riittääko köysien kiristämiseen 300N ja kuinka pitkälle?

Lue lisää

No ei mene putkeen sitten sullakaan.
Kyse ei ole kolmasosa millistä, vaan vajaasta 19 mikrometristä eli 0,019 millistä.
Ja tämä siis silloin, jos 800 tonnia sisältää laivan massan lisäksi kiihdytettävän veden massan, voima on 30 N, vastusvoimia ei ole, eikä muita vaakasuoria voimakomponentteja ja aikaa kuluu tuo 1 sekunti.

1 + 1 = 2 kirjoitti:

No ei mene putkeen sitten sullakaan.
Kyse ei ole kolmasosa millistä, vaan vajaasta 19 mikrometristä eli 0,019 millistä.
Ja tämä siis silloin, jos 800 tonnia sisältää laivan massan lisäksi kiihdytettävän veden massan, voima on 30 N, vastusvoimia ei ole, eikä muita vaakasuoria voimakomponentteja ja aikaa kuluu tuo 1 sekunti.

Lue lisää

En viitsinyt laskea laskua uudelleen, mutta 0.000375 m on kylläkin 0,375 mm eli noin kolmasosamillimetriä 300 N voimalla edellyttäenm, että alkuperäine lasku oli oikein - mutta kun sitä lkatselen, niin eipä tainnut olla.

Joka tapauksessa asian ydin on se, että muutos on niin pieni, että se hukkuu kohinaan.