Hei,
tarkoitukseni olisi koota yleisön saataville kirjallinen maksullinen katsaus, jossa siis "ilman lupaa" tiivistäisin amerikkalaisissa "copyright-lähteissä" esiteltyjä uusia tieteellisiä tutkimuksia pähkinänkuoressa alkuperäiset lähteet mainiten. Kyse olisi siis koosteesta, jossa käyn läpi omin sanoin tutkimustuloksia lähdeteoksiin viitaten.
Olen yrittänyt miettiä, millaisesta tekijänoikeudellisesta ongelmasta on kyse? Voisiko ajatella, että se on kuin kirjoittaisi wikipedia-artikkelin, jossa on lähdeviittauksia - vai onko tilanne ehkä kuin suomentaisin ilman lupaa jonkun amerikkalaisen tietokirjan? Missä kukee tekijänoikeussuojan raja ja edelleen, kummalla puolen minun projektini on?
Tkijänoikeuslaissa kyllä sanotaan, että toisen teoksesta voi käyttää osia omaan teokseen, jolloin kyse on uudesta taideteoksesta. Mitä eroa on taiteellisen, kvasitieteellisen, pseudotieteellisen ja tieteellisen tekijänoikeuksilla, vai sovelletaanko samaa tekijänoikeuslakia molempiin?
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Tekijänoikeussuojan häilyvä raja ja kummalla puolen itse olen?
5
160
Vastaukset
- Muka tulkinnanvara
Maksullisuus muodostaa ongelman.
Ilmaisuus olisi paljon helpompi.
Koska tarvitset kaikkien tekijänokeuden omistajien luvan ihan oikeesti kirjallisesti.
Ja maksullisuuden myötä korvaukset tekijöille voivat joulahtaa joittenkin mieleen?
Jos ei aivan nii hyvänteosta ole kyse jotta siitäkin kirjallisesti sovitaan spånsori toimena?
Helpointa olisi jos tekijä omistaisi oikeudet omaansa taikka olist itse se.
Mutta noin kun ei lähestulkoonkaam aina ole.
Saa olla vaan varovainen ettei vahingossa ota materiaalia joka ei oikeesti ole
laillista ja luvallista-
Joka tapauksessa oli miten hyvänsä kaikesta on sovittava tekijän kanssa ei pelkästään tekijänoikeuksien omaisen mieluummin kirjallisesti virallisemmin,
Mutta jos rahaakin aijotaan periä jää ? Mitä meinasit maksaa tekijöille?
Taikka verokarhulle?
Koska aina ilmai´nenkan ei oo..ilmaista.
Oikeesti noi teosto asiat on aika selkeesti omallatunnolla ja moraalilla neuvoteltavissa jos vaan onnistuu mikä ei onnistu aina helposti
muun kun tekijän ittensä kanssa jos tekijänoikudet on luovutettu
jollekkin muulle usein kaupalliselle taholle.
Homma ei oo iha niin liberaaliaku moni Suomessa luulee voi tulla melkoset vahingonkorvauket käräjillä hovissa oikastavaksi jos syyllistyy etenkin
jonkun yhtiön omistamien oikeuksien loukkaamiseen telijästä piittamatta. - Omaa työtä mukaan
Tieto ei sinänsä ole tekijänoikeuksien suojaama vaan esitysmuoto. Jos joku on tehnyt julkistetun tutkimusraportin, voit esittää sen tuloksia omin sanoin aivan huoletta. Ei liene vaikeaa käyttää ilmaisuja tyyliin "Bernsteinin ja Woodwardin tutkimusryhmä on todennut, että ...", eikä tällaisessa tiivistelmässä tarvita aivan tarkkoja lainauksiakaan. Raportin suora suomentaminen on rajoitusten alaista.
- jepari
Kiitos molemmille vastauksista. Monissa tieteellisissä teoksissa tosiaan on sivukaupalla viitteitä, joista ei varmasti ole kysytty lupia. Mihin vetää raja, onko kyse omasta työstä, esimerkiksi tietojen synteesistä tai uuden tiedon tuottamisesta vanhan pohjalta vaiko vain lähdeteoksen sisällön esittelystä lukijalle.
Nimim. 'omaa työtä mukaan', omaa lisämateriaalia on tarkoitus myös liittää omiksi luvuikseen, mutta pääpaino on tarkoitus olla lähdeteosten esittelyssä, mutta nimim. 'muka tulkinnanvara', jos siinä tosiaan voi tulla ukaaseja, voin tietysti esitellä asian muodossa 'Bernsteinin ja Woodward oli viksuja jätkiä ja niiden tutkimusten valossa on selvinnyt, että...' Itse oppeja on tarkoitus nimenomaan mahdollisimman steriilisti omin sanoin referoida, ydinasioiden välittämiseksi.
Entä kun Jamie Oliver julkaisee keittokirjan. Koskeeko siis tekijänoikeus keittokirjaa vai itse reseptejä - saako hieno ravintola valmistaa "ilman lupaa" keittokirjasta Jamie Oliverin suunnittelemia ruokia? Entä saanko minä kirjoittaa keittokirjan, jossa on resepti Jamie Oliverin kirjasta? Sen kaltaisia elementtejä haluaisin tuohon kirjaseenkin liittää.- Omaa työtä mukaan
Vakavasti otettavissa tiivistelmissä tietenkin mainitaan lähdekirjallisuus, jo senkin takia että asiasta kiinnostunut voi tutustua siihen suoraan. Tärkeintä tekijänoikeuksien kannalta on kuitenkin esitellä lähdeteoksesta saatuja tietoja, ei teosta. Kunhan vältät suoraa kopiointia, tuloksista kertominen ei missään nimessä ole laitonta.
Reseptikirja voi olla luettelosuojan piirissä, jolloin reseptin suora kopioiminen on lainvastaista. Ohjeen mukainen ruokalaji ei kuitenkaan ole suojattu sellaisenaan, mutta ravintolassa en rupeaisi tuottamaan täsmälleen Oliverin reseptin mukaista annosta. Ei kuitenkaan ole vaikeaa tehdä jotakin pientä muutosta, jonka jälkeen kyseessä onkin jo oma muunnelma. Eikä Oliverinkaan resepti välttämättä ylitä teoskynnystä. Useimmat ruokalajit ovat sentään perusrakenteeltaan aika lailla samanlaista tavaraa, maustoipa tai asetteli ne miten tahansa.
Ja Coca-Colaahan voi jäljitellä mielin määrin, kun alkuperäinen resepti ei ole edes julkinen. Jotkut ovat onnistuneet, ainakin Pepsi on parempaa. :) - 598980958
Omaa työtä mukaan kirjoitti:
Vakavasti otettavissa tiivistelmissä tietenkin mainitaan lähdekirjallisuus, jo senkin takia että asiasta kiinnostunut voi tutustua siihen suoraan. Tärkeintä tekijänoikeuksien kannalta on kuitenkin esitellä lähdeteoksesta saatuja tietoja, ei teosta. Kunhan vältät suoraa kopiointia, tuloksista kertominen ei missään nimessä ole laitonta.
Reseptikirja voi olla luettelosuojan piirissä, jolloin reseptin suora kopioiminen on lainvastaista. Ohjeen mukainen ruokalaji ei kuitenkaan ole suojattu sellaisenaan, mutta ravintolassa en rupeaisi tuottamaan täsmälleen Oliverin reseptin mukaista annosta. Ei kuitenkaan ole vaikeaa tehdä jotakin pientä muutosta, jonka jälkeen kyseessä onkin jo oma muunnelma. Eikä Oliverinkaan resepti välttämättä ylitä teoskynnystä. Useimmat ruokalajit ovat sentään perusrakenteeltaan aika lailla samanlaista tavaraa, maustoipa tai asetteli ne miten tahansa.
Ja Coca-Colaahan voi jäljitellä mielin määrin, kun alkuperäinen resepti ei ole edes julkinen. Jotkut ovat onnistuneet, ainakin Pepsi on parempaa. :)"Reseptikirja voi olla luettelosuojan piirissä, jolloin reseptin suora kopioiminen on lainvastaista. Ohjeen mukainen ruokalaji ei kuitenkaan ole suojattu sellaisenaan, mutta ravintolassa en rupeaisi tuottamaan täsmälleen Oliverin reseptin mukaista annosta. Ei kuitenkaan ole vaikeaa tehdä jotakin pientä muutosta, jonka jälkeen kyseessä onkin jo oma muunnelma. "
Tässä on kyllä menty jo pöpelikköön, vaikka muutoin näyttäisi nimimerkillä olevan homma hanskassa.
Tekijänoikeuslaissa sanotaan kyllä kaikenlaista ja samansuuntainen se on jenkkilässäkin, mutta ongelmia voi silti tulla vastaan lain sovellettavuuden takia, joten helpointa saattaisi olla ottaa yhteyttä ensin mahdolliseen kustantajaan, koska heillä on tietämystä tästä puolesta. Kuitenkin korostaisin jo aiemmin esilletuotua seikkaa: tekijänoikeus on ilmaisutavan suojaa ja sen vuoksi suora kopiointi tai suomentaminen rikkoo oikeuksia, mutta riittävästi muunneltu eli omin sanoin ilmaistu tuotos on vapaata riistaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2534557Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1302985Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412742Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741730Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051563Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn201461- 551324
- 931235
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2041093- 471085