Viljelijät, meistä on moneksi

JOPAA TAAS KARETTAHAN,, NO KYL SOSSU TÄRIT SULLE PUUROA AAMULL KEITRÄÄ,,:)))

Tietokoneet ja logiikat (ruokinta-, lypsy-, ja kuivausrobotit) ovat ihan kuule nykymaataloutta ja monenlaista laitteistoa on mm. Sikojen tiineystarkastukseen. Itselläkin monta tietokonetta traktorissa. Tällä palstalla on monesti viestitelty virkamiesviljelijöistä, joten useampi kielikin hoitunee.

Ktmaa kirjoitti:

Tietokoneet ja logiikat (ruokinta-, lypsy-, ja kuivausrobotit) ovat ihan kuule nykymaataloutta ja monenlaista laitteistoa on mm. Sikojen tiineystarkastukseen. Itselläkin monta tietokonetta traktorissa. Tällä palstalla on monesti viestitelty virkamiesviljelijöistä, joten useampi kielikin hoitunee.

Lue lisää

Mun vaimo on hoitsuna ja sanoo et vähemmän tarvii osata tai stressata, kun se työ aika on tasan se vuoro kerrallaan ( jos ei ylitöitä halua ).

Hoitajat ei kyllä osaa todellakaan korjata sairaalalaitteistoa, käyttää voi osata.

En väheksy mitenkään sairaanhoitajan työtä, arvokasta taitoa tässä yhteiskunnassa.

Vaan itse viljelijänä, 25vuotta omaa tilaa viljelleenä olen huomannut, että tosi moneen hommaan on pitänyt tarttua, joskus jopa sairaanhoitajankin hommiin pakosta ja kerran lääkärinkin, kun jouduin suorittamaan mattopuukolla pienen leikkauksenkin, muuten kyllä olen sovinnolla jättänyt terveydenhuoltoon liittyvät asiat sovinnolla ammattilaisille. Tosin on minulla hammaslääkärin praktiikkaan laitteet, mutta en ala niilläkään itse kenenkään hampaita hoitamaan.

Moni viljelijä on erittäin kielitaitoinen, johtuen siitä, että monet toimivat jossain muussa ammatissa ennen viljelijäksi ryhtymistään. Jos katson tilannetta tässä omassa kyläyhteisössäni ja lähipiirissä viljeljöiden elämän vaiheita, niin huomaan, että moni on ollut ulkomailla töissä. Yksi isäntä on ollut monet vuodet Singaporessa kaupallisissa töissä, toinen isäntä on ollut mm. Norjassa öljynporauslautoilla töissä, kolmas on ollut YK:n rauhanturvaajana ja tarkkailijana lähi-idässä, neljäs isäntä on osan vuotta ulkomailla muuten vaan vaimonsa kotimaassa ja asuvat siellä omassa talossaan, viides isäntä on koulutukseltaan agronoomi ja pärjää sujuvasti englannilla, kuudes isäntä ajoi metsäkoneitaan Venäjällä monet vuodet ja tulipa sieltä emäntäkin hänelle samalla reissulla. Minulla itselläni on tilanne kielitaidon kanssa varmaan kehnoin, vaikka olen asunutkin useita vuosia ulkomailla aikoinaan, hallitsen kuitenkin auttavasti englannin, hieman venäjää ja vironkielen.

Lisäksi tuttava isäntiä täältä lähistöltä tekee sivutöikseen puutavarakauppaa Saksaan ja vievät itse erikoispuut Saksaan, paluukuormana tuodaan autoja ja moottoripyöriä.

Omalla tilallani olen huomannnut, että aika paljon joutuu kielitaitoaan käyttämään, vaikka ei sen kummemin täältä matkaisikaan mihinkään. Juuri nyt parhaillaan raivataan sähkölinjoja meidänkin mailla, kävin metsureiden juttusilla, eivät olleet suomalaisia, englannilla pärjättiin. Metsäyhtiö korjasi puita metsässäni ja kävin korjuumiesten juttusilla, eivät olleet suomalaisia, vironkielellä pärjättiin. Kasvinsuojeluruiskujen testaus oli meidän pihalla, koska olemme lähellä vilkasta tietä, useampien traktoreiden ja henkilöiden paikalla olo kiinnosti ohikulkijoita, saimme seuraksemme työkalukauppiaita Irlannista, englannilla pärjättiin koko porukka. Emäntä meillä on aiemmin työskennellyt mm. Helsingissä ja työkielenä on ollut englanti, osaa myös ruotsia ja saksaa, nykyään tekee etätyötä täältä tilalta ja tarvitsee työssään em. kieliä.

Messuilla käydään sujuvasti ulkomailla ja käytetään ulkomaisia palveluja muutenkin. Koneita ostetaan ulkomailta ja muutakin. Itse olen ostanut vuosia tuotantotarvikkeita ulkomailta ja ajan Lontoosta ostamallani moottoripyörällä.

Uusi sukupolvi on kasvamassa täällä tiloilla, meilläkin, todella kielitaitoista porukkaan. Omat lapsemme ovat olleet mukanamme ulkomailla pienestä asti ja joutuneet käyttämään englantia henkilökunnan kanssa (mm. kotiapulainen ja autonkuljettaja) ja koska olemme olleet omatoimisilla matkoilla, ei meillä ole ollut mitää suomenkielisiä oppaita apunamme, niin lapsetkin ovat joutuneet puhumaan käytännössä englantia.

Puhut taas vasten parempaa tietoa, mulla on koulutus molempiin.

Aika monet lypsyrobotin ja ruokintarobotin omistajat on käyneet tehtaan huoltoteknikkokoulutuksen, joten hommat hoitunee. Traktoreiden vikadiagnoosi tehdään läppärin avulla tai edistyksellisemmät koneet ottaa itse yhteyden huoltomieheen tilatakseen varaosan tai huollon.

Niinpä. Työnantajat muuten palkkaavat mielellään maatiloilla kasvaneita ihmisiä töihin, koska he osaavat tarttua töihin eikä ensimmäisenä olla kahvihuoneessa lusmuilemassa ja valittamassa kaikesta. Usein isossa perheessä kasvaneena ja lähisuvun ympäröimänä ovat oppineet huomioimaan muitakin ihmisiä eikä aina vain itseään ja siten jäävät helposti röyhkeiden oman edun tavoittelijoiden syrjäyttämäksi. Onneksi esimiehet tietävät tämän ja itsekkäiden ura junnaa paikoillaan. Varsinkin huonoina aikoina haetaan moniosaajia ja maatiloilta kotoisin olevat ovat silloin kovaa valuuttaa verrattuna kaupunkilaisiin, joiden osaaminen ja palkkapyyntö ei oikein kohtaa. Tutun insinööritoimiston pitäjä on tuskaillut näiden ammattikorkeakoulujen kasvattien kanssa, joiden matemaattinen osaaminen on ala-arvoista. Resursseja hukkuu muulta henkilökunnalta, kun opettavat perusasioita ensimmäisen 6 kk- 1 vuoden.

Niin kyllä ne ajat ovat kaukana, kun ilman mitään koulutusta jäätiin kotitilaa viljelemään, siskot ja veljet oli koulutettu maailmalle, mutta yhdelle riitti kansakoulu ja mahdollisesti yhden talven maamieskoulu.
Itse aikoinaan hankin useamman vuoden koulutuksen maatalouteen ja kaupanalalle kaikkine pakollisine harjoitteluineen. Kävin vielä erikseen myöhemmin ulkomaankauppakurssin ja niin sitten ennen kotitilan ostoa aikaa vierähti yli 10v. muissa hommissa, osan aikaa ulkomailla.
En näe agronomin tutkintoa mitenkään ylikoulutuksena, se riippuu niin tilanteesta, sillä monethan tekevät muutakin viljelyn ohella. Ja onhan se jonkinlainen takaportti muutenkin, että voi tarpeen tullen ottaa hyvänkin viran vastaan. Meidänkin edellistä sukupolvea on toiminut pankinjohtajana 30 vuotta tilanpidon ohella.

Yllättävän monitaitoisia on nykyään viljelijät, tietotekniikka on monella hanskassa, kun kaikki toimii nykyään tietokoneilla ja sateliitttipaikannuksella. Koneiden korjaaminen on pakko osata ja hitsaaminen hallittava ainakin korjaushitsausten verran. Putki- ja sähkötyöt tulevat pakosta tutuiksi, ainakin sen verran, että pärjätään pahimman ylitse. Rakennustöistä on pakko tietää jotain. Paperitöitäkin on hallittava. Eläinten terveyteen ja sairauksiin on perehdyttävä pakosta, jos karjatilalla ollaan.

Monella isännällä on maatilan korjaamossaan huippukoneet, pystytään sorvaamaan ja poraamaan, renkaita pystytään vaihtamaan ja nostureissa löytyy, hitsauskoneita löytyy useampaan lähtöön ja erilaisia testereitä. Löytyy myös ammattitaitoa käyttää näitä koneita!

Poika on korjaamolla töissä, ja kuulemma kovin vähän irtoaa siitä tunnihinnasta korjausmiehelle.

Näinkin voi ajatella kirjoitti:

Poika on korjaamolla töissä, ja kuulemma kovin vähän irtoaa siitä tunnihinnasta korjausmiehelle.

Kukin voi ajatella mitä haluaa, mutta minun on maksettava se summa mikä laskuun on kirjoitettu.

soopaa vain kirjoitti:

Kukin voi ajatella mitä haluaa, mutta minun on maksettava se summa mikä laskuun on kirjoitettu.

niinpä harvoin sitä osaa laskusta on joutunut maksamaan.

Periaatteessa juuri monitaitoisuudella, mutta mihin tarvitsee ulkopuolista apua niin Suomi on työn teettämiseen erittäin kallis maa vrt. kilpailijoihin. Samoin rakennussäädökset ja ilmasto-olosuhteet vaativat Suomessa ja vastaavilla leveysasteilla paljon tukevammat, eristetymmät ja samalla paljon kalliimmat rakennukset alhaisten lämpötilojen ja roudan takia,

Suomen etuja ovat tiukemmasta lainsäädännöstä johtuen puhtaammat elintarvikkeet. Meillä on kiellettyä käyttää antibiootteja muuhun kuin eläinten sairauden hoitoon ja silloinkin on noudatettava varoaikoja tuotteiden hyötykäytön suhteen. Monessa maassa ei niin kaukana Suomesta antibiootteja käytetään rutiinomaisesti eläinten rehuna eli sillä pyritään nopeuttamaan kasvua. Ennenpitkää holtiton antibioottien käyttö rehuaineina kostautuu ihmisten sairauksien hoidossa antibioottiresistenssinä.

Suomessa myös kasvinsuojelulainsäädäntö on tiukempaa kuin muualla ja pohjoisten olosuhteiden vuoksi osan kasvintuhoojista hoitelee talvi. Sen takia meillä ei tarvi käyttää niin suuria määriä aineita kuin muissa maissa. Tällä on vääjäämättä merkitystä elintarvikkeiden puhtauteen,

Meillä myös viljelijät kunnioittavat lakeja, säädöksiä ja esivaltaa enemmän kuin monissa muissa maissa ja sen takia moni asia mm. eläinten hyvinvoinnissa on meillä todella hyvin. Suuria otsikoita nostetaan niistä harvoista tapauksista, joissa viljelijä on sairastunut tai joutunut ahdinkoon, joka on näkynyt eläinten hyvinvoinnissa, vaikka tapauksia on vähän ja mikään järjestelmä ei pysty tunnistamaan ihmisen liiallista väsymistä, Muissa maissa usein ei edes välitetä asioista ja vaikka niitä on huomattavan paljon lukumääräisesti mm. epäinhimillisinä eläinten kuljetusaikoina ilman vettä ja ruokaa niin kukaan ei vaan välitä valvoa niitä.

Pohjoiset olosuhteen myös vaikuttavat siten, että peltotyösesonki on lyhyt ja siten tehdasmaiset maatilat eivät ole mahdollisia, koska korjuukaudella on keskimäärin 20-25 puintiin sopivaa päivää ja se rajoittaa pinta-alojen kasvua eli Suomessa on perheviljelmiä, joiden etu on joustavuus ja haitta on pienimuotoinen ja siten kalliimpi tuotanto.

Viljelijöiden monitaitoisuus antaa hyvät lähtökohdat osalle porukasta olla sivutoiminen viljelijä ainakin osan aikaa vuodesta. Jokaisen on itse harkittava, mikä on oma tie jaksamisen ja toimeentulon suhteen. Voin omasta kokemuksesta kertoa, että lomaakin on muistettava pitää, sillä ihminen ei jaksa loputtomiin sivutoimisenakaan. Siitä kärsii oma jaksaminen sekä muu perhe.