Olen kerännyt jo parina syksynä myöhään syyskuun lopulla ja lokakuussa erilaisilta penkereiltä ruohomättäistä ja kasvimättäistä erikokoisia kaljuja ruskeita perhostoukkia sekä pieniä keltaisia kaljuja toukkia. Pituuksia on sentistä 3-4 senttiin.
Ne kasvavat syksyllä samantien sisällä perhosiksi.
Keltaiset, vaaleat ja ohuita pituusjuovia -väriset toukat syövät heiniä ja niistä tulee keskikokosia keltasiipisiä paksuruumiisia perhosia. Ja erikokoiset ruskeat toukat kasvavat erikokoisiksi ruskeiksi paksuruumiisiksi perhosiksi.
Mihin sukuun nuo perhoset kuuluvat? Toukat ainakin ovat erikokoisia, kiiltäväpintaisia ja kaljuja, ja niitä on myöhään syksyllä erilaisissa ruohomättäissä.
Mitä toukkia nämä ovat?
perhoskerääjä 14w
13
1464
Vastaukset
- *Nilla
olevan yökkösten toukkia. Lajeja on paha mennä sanomaan noista tuntomerkeistä, sori.
- Perhosharrastelija 24w
Hmm. Nehän ovat maayökkösiä, kun ruskeita, kaljuja ja kiiltäviä. Heimoja on mm. Agrotis, Noctua, Eurois, Cerapteryx, Apamea, Xestia...
haepa netistä noilla alkuliitteillä vaikka Googlesta ja lyön vetoa et löydät haluamiasi lajeja. Tisitkös, että yökkösetkin näet jakaantuvat moneen alaheimoon? Jos alat kunnolla kerätä, varaudu kunnon latinankieliseen nimitulvaan. Minuakin huimasi aluksi.
Ne keltaiset, vaaleat ja pituusviiruiset? Ei ole kuin yksi heimo, Olkiyökköset eli Mythimna. Haepa silläkin sanalla Googlesta.
Kuules, sä poika olet tehnyt keksinnön!! Vai kasvavat maayökköstoukat sisällä talvehtimatta aikuisiksi heti syksyllä? Se tieto kelpaa, minäkin pöngin sitten mökillä ruohomättäitä.
Olen itekin joskus löytänyt noita, mutta olen luullut niitä vaativimmiksi... Heh, noin sitä pitää, olet aika junkkari! Vanha ei niin helposti kokeile uusia temppuja.
Mitäpä Nilla tuumii asiasta, kannattaisko kokeilla?- *Nilla
yökkösten geeneissä on joustoa niin paljon, että ne tekevät hyvissä olosuhteissa sukupolven yhden toisensa perään, varsinkin ne lajit, jotka koteloituvat syksyisin. Se tietenkin vaatisi jatkuvasti tarjolla olevaa toukkien ravintoa ja sitä taas välttämättä ei aina ole. Siksi eteläisilläkin leveysasteilla useimmilla yökkösilla, ja muillakin perhosilla, on vuodenaikaiskierto, jonka perustana on toukkien ravintokasvin vuodenaikaiskierto.
- perhoskerääjä 14w
*Nilla kirjoitti:
yökkösten geeneissä on joustoa niin paljon, että ne tekevät hyvissä olosuhteissa sukupolven yhden toisensa perään, varsinkin ne lajit, jotka koteloituvat syksyisin. Se tietenkin vaatisi jatkuvasti tarjolla olevaa toukkien ravintoa ja sitä taas välttämättä ei aina ole. Siksi eteläisilläkin leveysasteilla useimmilla yökkösilla, ja muillakin perhosilla, on vuodenaikaiskierto, jonka perustana on toukkien ravintokasvin vuodenaikaiskierto.
Ne mun tänä syksynä kasvatetut toukat olivat lokakuulla löydetyistä KESKENKASVUISINA TALVEHTIVISTA YÖKKÖSTOUKISTA seuraavia lajeja:
Mythimna pallens, Oligia strigilis, Apamea remissa
Apamea illyria, Apamea lateritia (söivät Koiranheinää, Dactylis)
Seuraavat lajit söivät Voikukkaa: Noctua pronuba, Noctua chardinyi, Eurois occultus,
Anaplectoides prasina, Polia bombycina, Polia hepatica, Xestia triangulum, Xestia baja,
Rusina ferruginea, Hoplodrina blanda, ja Polypogon tentacularius.
Onko noissa mitään harvinaista perhosta? Nimet sain netistä.
Ei ollut mitään ongelmia, ne koteloitu heti vakiomittaan tultuaan. Mua innostutti kovasti. Onko tää mun menetelmä ihan uusi?
Muuten tuoretta ruohoa ja voikukkia löytää melkein ympäri vuoden kerrostalojen lämpimistä seinustajuurista ja lämpöputkien kohdalta maasta... niissä kohdin on ötököitäkin ympäri vuoden. Onko se havainto erikoinen? - toukka
perhoskerääjä 14w kirjoitti:
Ne mun tänä syksynä kasvatetut toukat olivat lokakuulla löydetyistä KESKENKASVUISINA TALVEHTIVISTA YÖKKÖSTOUKISTA seuraavia lajeja:
Mythimna pallens, Oligia strigilis, Apamea remissa
Apamea illyria, Apamea lateritia (söivät Koiranheinää, Dactylis)
Seuraavat lajit söivät Voikukkaa: Noctua pronuba, Noctua chardinyi, Eurois occultus,
Anaplectoides prasina, Polia bombycina, Polia hepatica, Xestia triangulum, Xestia baja,
Rusina ferruginea, Hoplodrina blanda, ja Polypogon tentacularius.
Onko noissa mitään harvinaista perhosta? Nimet sain netistä.
Ei ollut mitään ongelmia, ne koteloitu heti vakiomittaan tultuaan. Mua innostutti kovasti. Onko tää mun menetelmä ihan uusi?
Muuten tuoretta ruohoa ja voikukkia löytää melkein ympäri vuoden kerrostalojen lämpimistä seinustajuurista ja lämpöputkien kohdalta maasta... niissä kohdin on ötököitäkin ympäri vuoden. Onko se havainto erikoinen?Niitä voi kasvattaa sisällä talvella ikkunalla tai kasvilampun alla. Koiranruoholla tarkoitat varmaan timoteitä?? -Sitä olen huomannut ainakin kissojen ja koirien syövän silloin tällöin. Omalle kissalleni kasvatan sisällä timoteitä. Kesällä siemeniä saa luonnosta.
Poikkes vähän perhosista ja toukista. Hauska harrastus sinulla kuitenkin ja kokeile sisällä kasvattamista. Vielä ennen talven tuloa saisit pihalta niiden juurakoita, jos viitsit kaivaa. Istuta ruukkuun ja hoida kuin mitä tahansa helppohoitoista huonekasvia. - perhoskerääjä 14w
toukka kirjoitti:
Niitä voi kasvattaa sisällä talvella ikkunalla tai kasvilampun alla. Koiranruoholla tarkoitat varmaan timoteitä?? -Sitä olen huomannut ainakin kissojen ja koirien syövän silloin tällöin. Omalle kissalleni kasvatan sisällä timoteitä. Kesällä siemeniä saa luonnosta.
Poikkes vähän perhosista ja toukista. Hauska harrastus sinulla kuitenkin ja kokeile sisällä kasvattamista. Vielä ennen talven tuloa saisit pihalta niiden juurakoita, jos viitsit kaivaa. Istuta ruukkuun ja hoida kuin mitä tahansa helppohoitoista huonekasvia.kun perhostoukkien ruokana. Ja Koiranheinä, Dactylis ei oo Timotei vaan ihan oma lajinsa.
http://plants.usda.gov/cgi_bin/plant_profile.cgi?symbol=DAGL&photoID=dagl_003_avd.tif
Siitä useimmat heiniä syövät perhostoukat pitää.
Musta on kurjaa sekin, ettei joka yö -ja päiväperhosesta löydy netistä myös toukan kuvaa.
Tutkijoista ei ole mihinkään jollei ne tiedä kaikkia kehitysasteita. - *Nilla
perhoskerääjä 14w kirjoitti:
kun perhostoukkien ruokana. Ja Koiranheinä, Dactylis ei oo Timotei vaan ihan oma lajinsa.
http://plants.usda.gov/cgi_bin/plant_profile.cgi?symbol=DAGL&photoID=dagl_003_avd.tif
Siitä useimmat heiniä syövät perhostoukat pitää.
Musta on kurjaa sekin, ettei joka yö -ja päiväperhosesta löydy netistä myös toukan kuvaa.
Tutkijoista ei ole mihinkään jollei ne tiedä kaikkia kehitysasteita.Hyönteisten, myös perhosten, kehitysvaiheiden tutkiminen ja kuvaaminen vaatii työtä, pitkiä tunteja. Sellaista työtä ei välttämättä halua ihan heti julkiseen ja ilmaiseen verkkoon. On ymmärrettävää, että tehdystä työstä haluaa jonkinlaisen korvauksen.
Perinteinen hyönteistutkimus on pitkälti perustunut aikuisten yksilöiden kuvaamiseen ja niiden levinnäisyyden kartoittamiseen. Munat ja toukkien eri kasvuvaiheet ovat olleet sivuroolissa. Lisäksi monet hyönteiset ovat niin harvinaisia, että hyvä että edes koko lajin olemassaolosta tiedetään. Kuvaa siinä sitten sen toukkavaiheet...
Suomalaisten (makro)perhosten toukista lienee tulossa kirja pikapuolin. Siinä pitäisi olla kuvattuna ainakin aikuiset toukat, välivaiheista en tiedä.
Ja väitteesi, ettei netistä löydä ainakin yleisimpien perhoslajien toukkien kuvia, on pötyä! Kyllä niitä on, jos osaa hakea. - perhoskeräilijä 14w
*Nilla kirjoitti:
Hyönteisten, myös perhosten, kehitysvaiheiden tutkiminen ja kuvaaminen vaatii työtä, pitkiä tunteja. Sellaista työtä ei välttämättä halua ihan heti julkiseen ja ilmaiseen verkkoon. On ymmärrettävää, että tehdystä työstä haluaa jonkinlaisen korvauksen.
Perinteinen hyönteistutkimus on pitkälti perustunut aikuisten yksilöiden kuvaamiseen ja niiden levinnäisyyden kartoittamiseen. Munat ja toukkien eri kasvuvaiheet ovat olleet sivuroolissa. Lisäksi monet hyönteiset ovat niin harvinaisia, että hyvä että edes koko lajin olemassaolosta tiedetään. Kuvaa siinä sitten sen toukkavaiheet...
Suomalaisten (makro)perhosten toukista lienee tulossa kirja pikapuolin. Siinä pitäisi olla kuvattuna ainakin aikuiset toukat, välivaiheista en tiedä.
Ja väitteesi, ettei netistä löydä ainakin yleisimpien perhoslajien toukkien kuvia, on pötyä! Kyllä niitä on, jos osaa hakea.Kasvatetut yökköstoukat:
Mythimna pallens, Oligia strigilis, Apamea remissa Apamea illyria, Apamea lateritia (söivät Koiranheinää, Dactylis)
Seuraavat lajit söivät Voikukkaa: Noctua pronuba, Noctua chardinyi, Eurois occultus,
Anaplectoides prasina, Polia bombycina, Polia hepatica, Xestia triangulum, Xestia baja,
Rusina ferruginea, Hoplodrina blanda, ja Polypogon tentacularius.
Onko noissa mitään harvinaista perhosta?
Kuulin arvelun, että se Hoplodrina- yökkönen olisi tosi harvinainen. - Perhoja
perhoskeräilijä 14w kirjoitti:
Kasvatetut yökköstoukat:
Mythimna pallens, Oligia strigilis, Apamea remissa Apamea illyria, Apamea lateritia (söivät Koiranheinää, Dactylis)
Seuraavat lajit söivät Voikukkaa: Noctua pronuba, Noctua chardinyi, Eurois occultus,
Anaplectoides prasina, Polia bombycina, Polia hepatica, Xestia triangulum, Xestia baja,
Rusina ferruginea, Hoplodrina blanda, ja Polypogon tentacularius.
Onko noissa mitään harvinaista perhosta?
Kuulin arvelun, että se Hoplodrina- yökkönen olisi tosi harvinainen.Nuo kasvattamasi lajit ovat eteläisessä Suomessa yleisiä, useiat jopa massalajeja. Kasvattamalla saa hyväkuntoisia yksilöitä ja oppii tuntemaan elintapoja, joten sikäli kasvattaminen on ihan kannatettavaa toimintaa.
Monet perhoslajit tulevat kasvatuksessa 'suoraan ulos' eli eivät vaadi kylmää jaksoa välissä. Kaikkiin lajeihin (varsinkaan pohjoisiin) tuo ei tepsi. Tuo menetelmä on kyllä ollut käytössä jo pitkään. 'Valohoito' kannattaa muuten yhdistää tuohon sisäkasvatukseen, jos haluaa perhot nopeammin ulos. - tuntematon IV
Perhoja kirjoitti:
Nuo kasvattamasi lajit ovat eteläisessä Suomessa yleisiä, useiat jopa massalajeja. Kasvattamalla saa hyväkuntoisia yksilöitä ja oppii tuntemaan elintapoja, joten sikäli kasvattaminen on ihan kannatettavaa toimintaa.
Monet perhoslajit tulevat kasvatuksessa 'suoraan ulos' eli eivät vaadi kylmää jaksoa välissä. Kaikkiin lajeihin (varsinkaan pohjoisiin) tuo ei tepsi. Tuo menetelmä on kyllä ollut käytössä jo pitkään. 'Valohoito' kannattaa muuten yhdistää tuohon sisäkasvatukseen, jos haluaa perhot nopeammin ulos.mitä semmonen ruskea 2 sentinnen toukka syö aika monta jalkaa sillä ainakin on!
- Ainokki
tuntematon IV kirjoitti:
mitä semmonen ruskea 2 sentinnen toukka syö aika monta jalkaa sillä ainakin on!
No se ei kyllä ehdi illalliselle, kun se kuolee päästyään alakerran läpimiin tiloihin, ei asuintila.
- Ainokki
Mitä kummaa, joka syksy illan kylmetessä, alakerran rappusiin (sementti) ilmestyy toukkia jolilla on mahan alla valtavasti jalkoja ja päässä pienet tuntosarvet. Pituus 1 sm-3 sm, väri on harmaan-ruskea, pakkaseen saakka tätä satoa saa siivota.Mitä ne ovat, tietääkö kukaan!!!
- ihmmettelijä vaan
Minkä makuisia ne ovat? Ja paistatteko niitä, vai miten ne syödään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo räyhää: kansan on muututtava
Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san1172140- 581275
Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas1621167Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana
Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta3661127Sijaiskasteet kuolleitten puolesta
Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j3731049Martina ja jalkapalloilija2
Seiska: Martina iski nuoren jalkapalloilijan vuosia sitten. Könysikö milf teinin kanssa?1861033- 94979
Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion
Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu122978Oikea kaste on syntisten kaste
Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka58975Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta153972